Työmarkkinakierrokset.

[Eldmor]

Tietäkö kukaan mitä se teksti muutos AKT ajaa? En löytänyt itse mitä se teksti sisältyy mikä oli pois tästä sovitusehdotuksesta.

Eikö se nyt aika suoraan näy, jos avaat ensimmäisen ja toisen sovintoehdotuksen vierekkäin? Toisesta ehdotuksesta on karsittu 3,5 sivua tekstiosuutta pois ja sisältää ainoastaan rahallisen osuuden. Sitä en tiedä, miten ensimmäisen sovintoehdotuksen tekstit eroavat nykyisistä voimassa olevista kirjauksista.

 

[ZarekX]

Eikö se nyt aika suoraan näy, jos avaat ensimmäisen ja toisen sovintoehdotuksen vierekkäin? Toisesta ehdotuksesta on karsittu 3,5 sivua tekstiosuutta pois ja sisältää ainoastaan rahallisen osuuden. Sitä en tiedä, miten ensimmäisen sovintoehdotuksen tekstit eroavat nykyisistä voimassa olevista kirjauksista.

TIL. noi sovintaehdotukset löytyy Etusivu - Valtakunnansovittelija.fi sivulta.

 

[valexi]

Usealla Citymarket-kauppiaalla yli 10 miljoonan euron varat – Katso uusi lista rikkaimmista kauppiaista

Talouselämä listasi suuria varoja keränneet Citymarket-kauppiaat.

www.talouselama.fi

Mutta palkkoja ei voi nostaa, koska kauppa menisi välittömästi nurin.

 

[pomk]

Usealla Citymarket-kauppiaalla yli 10 miljoonan euron varat – Katso uusi lista rikkaimmista kauppiaista

Talouselämä listasi suuria varoja keränneet Citymarket-kauppiaat.

www.talouselama.fi

Mutta palkkoja ei voi nostaa, koska kauppa menisi välittömästi nurin.

Nyt pitää taas muistaa että se on työntekijän etu jos ei saa palkkaa. Ja kilpailu pitää huolen siitä että kauppojen katteet on järkevät.

 

[Wanzel]

Usealla Citymarket-kauppiaalla yli 10 miljoonan euron varat – Katso uusi lista rikkaimmista kauppiaista

Talouselämä listasi suuria varoja keränneet Citymarket-kauppiaat.

www.talouselama.fi

Mutta palkkoja ei voi nostaa, koska kauppa menisi välittömästi nurin.

Miks ei työntekijät perusta omaa kauppaa?

 

[Janishell]

Miks ei työntekijät perusta omaa kauppaa?

Koska työtekijöistäkin tulisi ahneita, jos he perustaisi kaupan.

 

[pomk]

Miks ei työntekijät perusta omaa kauppaa?

Tai miksei vaikka lidli laita kauppojaan paremmille paikoille alkon yhteyteen?

 

[Timo 2]

Miks ei työntekijät perusta omaa kauppaa?

1. Kaavoitus on kunnan käsissä.
2. Volyymi on se joka merkkkaa.
3. Volyymia varten tarvitaan aivan älyttömät velat tai varallisuus.
4. Citymarketin kauppiaat valitsee ja päättää kesko. Eli cittarin kauppiaaksi pääsee jos vakuuttaa keskon.
5. Oletko paljonkin nähnyt itsenäisiä hypermarketteja suomessa?

Joten yhteenvetona sä et ryhy hypermarketin kauppiaaksi, vaan sut nimitetään siihen keskon toimesta. S ryhmän puolella hok elanto valitsee myymäläpäälliköt.

Joten vähän kuin sanoisi että miksi et ala kilpailemaan luonnollisen monopolin kanssa.

 

[jarmojs]

Tai miksei vaikka lidli laita kauppojaan paremmille paikoille alkon yhteyteen?

Offopic, mutta onhan sellaisia kombojakin olemassa. Espoossa ainakin.

 

[Wanzel]

1. Kaavoitus on kunnan käsissä.
2. Volyymi on se joka merkkkaa.
3. Volyymia varten tarvitaan aivan älyttömät velat tai varallisuus.
4. Citymarketin kauppiaat valitsee ja päättää kesko. Eli cittarin kauppiaaksi pääsee jos vakuuttaa keskon.
5. Oletko paljonkin nähnyt itsenäisiä hypermarketteja suomessa?

Joten yhteenvetona sä et ryhy hypermarketin kauppiaaksi, vaan sut nimitetään siihen keskon toimesta. S ryhmän puolella hok elanto valitsee myymäläpäälliköt.

Joten vähän kuin sanoisi että miksi et ala kilpailemaan luonnollisen monopolin kanssa.

Se on helppo vaurastua toisten työn hedelmillä ja sitten vielä vittuilla päälle kun on niin kurjaa

 

[Honzo]

Usealla Citymarket-kauppiaalla yli 10 miljoonan euron varat – Katso uusi lista rikkaimmista kauppiaista

Talouselämä listasi suuria varoja keränneet Citymarket-kauppiaat.

www.talouselama.fi

Mutta palkkoja ei voi nostaa, koska kauppa menisi välittömästi nurin.

Suomessa on yli 80 Cittaria, 200 K-Supermarketia ja 500 K-Marketia. Sitten S -kaupat, Lidlit ja muut. Vaikka suurimmilla cittareilla hyvin meneekin, niin listalla on paljon kauppoja, jotka oikeasti ovat todella tiukoilla. Kauppoja myös menee nurin joka vuosi.

 

[a-p]

1. Kaavoitus on kunnan käsissä.
2. Volyymi on se joka merkkkaa.
3. Volyymia varten tarvitaan aivan älyttömät velat tai varallisuus.
4. Citymarketin kauppiaat valitsee ja päättää kesko. Eli cittarin kauppiaaksi pääsee jos vakuuttaa keskon.
5. Oletko paljonkin nähnyt itsenäisiä hypermarketteja suomessa?

Joten yhteenvetona sä et ryhy hypermarketin kauppiaaksi, vaan sut nimitetään siihen keskon toimesta. S ryhmän puolella hok elanto valitsee myymäläpäälliköt.

Joten vähän kuin sanoisi että miksi et ala kilpailemaan luonnollisen monopolin kanssa.

Politiinen peli hyödyttää duopolin tahoja. SOK:in raha määrää paljon ja heillä on kytköksiä paikallispolitiikkaan. Mikäli politiikko saa hyötyä päätöksistä, niin silloin he antavat päätöksiä, joilla molemmat hyötyvät.

 

[Paapaa]

Suomessa on yli 80 Cittaria, 200 K-Supermarketia ja 500 K-Marketia. Sitten S -kaupat, Lidlit ja muut. Vaikka suurimmilla cittareilla hyvin meneekin, niin listalla on paljon kauppoja, jotka oikeasti ovat todella tiukoilla. Kauppoja myös menee nurin joka vuosi.

Näinhän se on. Kaikkien palkkojenkorotuksia ei voi perustella sillä, että muutamalla kauppiaalla/myymälällä menee hyvin. Samoin kuin kaikkien palkkojen korottamattomuutta ei voi perustella sillä, että muutama kauppa on ajautumassa konkurssiin. Tasapäisämisessä on paljon huonoja puolia.

Politiinen peli hyödyttää duopolin tahoja. SOK:in raha määrää paljon ja heillä on kytköksiä paikallispolitiikkaan. Mikäli politiikko saa hyötyä päätöksistä, niin silloin he antavat päätöksiä, joilla molemmat hyötyvät.

Kuluttajilla olisi ainakin pitkällä aikavälillä mahdollisuus äänestää jaloillaan ja lisätä verkkoasiointiaan. Se olisi yksi tapa lisätä kilpailua. Oda on tuorein esimerkki ja saapui Suomeen 2021 muistaakseni. I mitään käryä, miten alku on mennyt, mutta selvästi näki potentiaalia markkinoissa. Eli markkinaosuuksia olisi jaossa ja verkkokaupalla voi tienata. Mitä enemmän kuluttaja siirtää ostoksia verkkoon, sitä enemmän löytyy kilpailtavia markkinoita kun kaavoituspeliä ei tarvitse samalla tavalla pelata.

 

[pomk]

Offopic, mutta onhan sellaisia kombojakin olemassa. Espoossa ainakin.

Joutuivat ensin vain yli kymmenen vuotta valittamaan kilpailuviranomaisille keskoa ja s-ryhmää suosivasta hyvävelikaavoituksesta.

Että joo, siitä vaan perustamaan kilpailevaa kauppaa, mitään rakenteellisia esteitä ei ole.

 

[Lämpöpumppu]

1. Kaavoitus on kunnan käsissä.
2. Volyymi on se joka merkkkaa.
3. Volyymia varten tarvitaan aivan älyttömät velat tai varallisuus.
4. Citymarketin kauppiaat valitsee ja päättää kesko. Eli cittarin kauppiaaksi pääsee jos vakuuttaa keskon.
5. Oletko paljonkin nähnyt itsenäisiä hypermarketteja suomessa?

Joten yhteenvetona sä et ryhy hypermarketin kauppiaaksi, vaan sut nimitetään siihen keskon toimesta. S ryhmän puolella hok elanto valitsee myymäläpäälliköt.

Joten vähän kuin sanoisi että miksi et ala kilpailemaan luonnollisen monopolin kanssa.

Kesko hakee käytännössä jatkuvasti kauppiasvalmennukseen porukkaa, sillä kauppoja avataan nykyään vähän joka kadun kulmaan. Myös sittareiden tulokuningas Hannu Aaltonen on käsittääkseni valmentanut useampiakin kauppiaita vuosien varrella. Eikä Hannukaan itse aloittanut Turun keskeisimmältä paikalta kauppiaan uraa, vaan nousujohteisesti hänkin on lähtenyt liikkeelle. Ja nyt pyörittää yhtä Suomen isointa sittaria ja tuotevalikoima ainakin taitaa olla suurin, kun hakee jatkuvasti vaikutteita jenkeistä ja tuotevalikoima paisuu paisumistaan.

 

[hkultala]

Tässä voi nyt ihan suoraan sanoa että AKTn touhu pelaa venäjän pussiin:

Suomen avustuspaketti Ukrainalle myöhästyy lakon takia – AKT ei tiennyt koko lähetyksestä

AKT:n puheenjohtajan mukaan ala suhtautuu myönteisesti Ukrainan lähetyksiin lakon aikanakin.

www.iltalehti.fi

... ja joo, "eivät tienneet", mutta se pitäisi yleisesti ottaen tietää että ei sitä rahtia huvikseen laivata vaan sen takia, että sitä joku tarvii. Ja osa siitä rahdista on oikeasti tärkeää.

 

[Timo 2]

Tässä voi nyt ihan suoraan sanoa että AKTn touhu pelaa venäjän pussiin:

Suomen avustuspaketti Ukrainalle myöhästyy lakon takia – AKT ei tiennyt koko lähetyksestä

AKT:n puheenjohtajan mukaan ala suhtautuu myönteisesti Ukrainan lähetyksiin lakon aikanakin.

www.iltalehti.fi

... ja joo, "eivät tienneet", mutta se pitäisi yleisesti ottaen tietää että ei sitä rahtia huvikseen laivata vaan sen takia, että sitä joku tarvii. Ja osa siitä rahdista on oikeasti tärkeää.

Ja sille tärkeälle rahdille voidaan hakea poikkeuslupaa ja/tai neuvotella akt:n kanssa. Näin ei ole haluttu toimia, joten se ei siis ollut sisäministeriön mielestä niin tärkeä.

Joten pitäisikö sinusta lakko-oikeutta rajoittaa sopimuksettomassa tilassa?

 

[Armatt]

Tässä voi nyt ihan suoraan sanoa että AKTn touhu pelaa venäjän pussiin:

Suomen avustuspaketti Ukrainalle myöhästyy lakon takia – AKT ei tiennyt koko lähetyksestä

AKT:n puheenjohtajan mukaan ala suhtautuu myönteisesti Ukrainan lähetyksiin lakon aikanakin.

www.iltalehti.fi

... ja joo, "eivät tienneet", mutta se pitäisi yleisesti ottaen tietää että ei sitä rahtia huvikseen laivata vaan sen takia, että sitä joku tarvii. Ja osa siitä rahdista on oikeasti tärkeää.

Tälle haettiin tämän jälkeen puolustusvoimilta poikkeuslupaa ja se myönnettiin heti.

Teknologiateollisuuden 400€ kertaerä lasketaan 1% luokkaan (ja toimihenkilöt jotka saivat 0.1% vähemmän ja 444€ kertaerän). Tämä kertaerä suhteutetaan ahtaajien palkkoihin niin ollaan jossain 0,5% tienoilla.

 

[shaminy]

Kuljetusalalla saatiin sopimus, mutta linja-auto alalla alkaa huomenna lakko.
Rahtarit on pattajalla, joten siellä tuskin mitään tapahtuu pariin viikkoon.

 

[antti-x]

SAK:n seurantasivu on aika näppärä tapa pysyä vähän kartalla siitä mistä on sovittu ja mistä ei. Rakennusalan neuvottelut voi olla aika hankalat työntekijäosapuolelle kun firmoilla on tilauskirjoissa poikkeuksellisen väljää ja lakko voisi olla ihan ok niille.

Työehtoneuvottelujen seuranta

Seuraa liittokohtaisia työehtosopimusneuvotteluja SAK:n nettisivuilla.

www.sak.fi

 

[ChatGPT]

SAK:n seurantasivu on aika näppärä tapa pysyä vähän kartalla siitä mistä on sovittu ja mistä ei. Rakennusalan neuvottelut voi olla aika hankalat työntekijäosapuolelle kun firmoilla on tilauskirjoissa poikkeuksellisen väljää ja lakko voisi olla ihan ok niille.

Työehtoneuvottelujen seuranta

Seuraa liittokohtaisia työehtosopimusneuvotteluja SAK:n nettisivuilla.

www.sak.fi

Ahtaajien työriitaan ehkä sopu. Mielenkiintoista nähdä minkälaiset prosentit saivat "kiristettyä".

Ahtaajien työriitaan syntyi neuvottelutulos

Ahtausalalle on syntynyt neuvottelutulos. Seuraavaksi se menee neuvotteluosapuolten hallinnon käsittelyyn. Ratkaisusta kerrotaan illalla.

www.is.fi

Toivottavasti nyt neuvotteluosapuolten hallituksetkin vielä tuon hyväksyy. On nimittäin vähän "oma lehmä ojassa", eli muutama paketti jumissa ties missä....

 

[Seagle]

Samalla on sovittu myös lakkojen lopettamisesta. Ahtaajat ovat olleet lakossa jo kaksi viikkoa.

– Sopimuksen mukaan lakon piirissä olevat palaavat töihin mahdollisimman pian ja kuitenkin viimeistään 4. päivä maaliskuuta alkaviin vuoroihin, Kokko kertoo.

Ahtaajien kiistaan syntyi sopu – lakko päättyy, töihin palataan viimeistään lauantaina

AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n hallinnot ovat hyväksyneet ahtaajia koskevan neuvottelutuloksen. Sovun seurauksena satamien toimintaan merkittävästi vaikuttaneet lakot päättyvät. Ahtaajien lakko on kestänyt jo kaksi viikkoa.

yle.fi

Tuota... Miksi "mahdollisimman pian"? Tai ainakin kyllä meidänkin piti palata "samalla sekunnilla" kun työsopimukset on saatu aikaan.

 

[shams]

Tuota... Miksi "mahdollisimman pian"? Tai ainakin kyllä meidänkin piti palata "samalla sekunnilla" kun työsopimukset on saatu aikaan.

Pitää selvitä Pattayalta takaisin kotiin ja toipua krapulasta.

 

[Corle]

Ahtaajien kiistaan syntyi sopu – lakko päättyy, töihin palataan viimeistään lauantaina

AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n hallinnot ovat hyväksyneet ahtaajia koskevan neuvottelutuloksen. Sovun seurauksena satamien toimintaan merkittävästi vaikuttaneet lakot päättyvät. Ahtaajien lakko on kestänyt jo kaksi viikkoa.

yle.fi

Tuota... Miksi "mahdollisimman pian"? Tai ainakin kyllä meidänkin piti palata "samalla sekunnilla" kun työsopimukset on saatu aikaan.

No ei kyllä normaalisti voi vaatia että pitää olla samantien työpaikalla. yleensä taitaa olla että seuraavana päivänä. Myös lomautuksissa on varoaika jos se loppuu ennen sovittua aikaa. Tosin suurin osa varmasti palaa ensimmäiseen työvuoroon mutta ei varmasti nyt kesken työvuoron. Missä työssä tuota vaaditaan?

 

[kolistelija]

No ei kyllä normaalisti voi vaatia että pitää olla samantien työpaikalla. yleensä taitaa olla että seuraavana päivänä. Myös lomautuksissa on varoaika jos se loppuu ennen sovittua aikaa. Tosin suurin osa varmasti palaa ensimmäiseen työvuoroon mutta ei varmasti nyt kesken työvuoron. Missä työssä tuota vaaditaan?

En muista oliko se tessissä vai työmarkkinalaissa, mutta 2000-luvulla kun olin AKT:n lakossa oli varoaika 72 tuntia. Harva kuitenkaan niin kauaa odotti palkattomalla vapaalla kun takana oli jo tulonmenetyksiä lakon takia.

Itsehän menin silloin samalla sekunnilla töihin, kun kerran työnjohtaja soitti ja tarjosi ylityötunteja suoraan koko ensimmäisestä työvuorosta.

 

[Seagle]

No ei kyllä normaalisti voi vaatia että pitää olla samantien työpaikalla. yleensä taitaa olla että seuraavana päivänä. Myös lomautuksissa on varoaika jos se loppuu ennen sovittua aikaa. Tosin suurin osa varmasti palaa ensimmäiseen työvuoroon mutta ei varmasti nyt kesken työvuoron. Missä työssä tuota vaaditaan?

Nooh, en mä tosissani tarkoittanut että samalla sekunnilla. Mutta siis heti seuraavaan työvuoroon, nämähän ovat kuitenkin tiedossa jo etukäteen.

Ok, en tietenkään tiedä heidän työvuorojärjestelyistä mutta tuo "mahdollisimman pian" ihmetytti. Eihän lakko mikään ylimääräinen loma ole.

 

[buumi]

Tietotekniikan palvelualalle hyvin samanlainen sopimus kuin ylemmille toimihenkilöille aiemmin. Uusi TES tietotekniikan palvelualalle
Mistä lie johtuu että nuo korotukset jää toistuvasti vähän pienemmiksi kuin "yleinen linja". Järjestäytymisasteesta?

 

[Lämpöpumppu]

Tietotekniikan palvelualalle hyvin samanlainen sopimus kuin ylemmille toimihenkilöille aiemmin. Uusi TES tietotekniikan palvelualalle
Mistä lie johtuu että nuo korotukset jää toistuvasti vähän pienemmiksi kuin "yleinen linja". Järjestäytymisasteesta?

Mikä yleinen linja? Eikö tuossakin 6% korotusta tule, mikä on aivan järjetön tässä tilanteessa kun inflaatiokin olisi jäämässä viimeisimmän tiedon mukaan noin 5% paikkeille. Siis olisi jäämässä, mutta nyt tämä koko työmarkkinakierros älyttömin yleiskorotuksin ruokkii vain lisää inflaatiota ja heikentää Suomen kilpailukykyä globaalilla markkinalla. Ennustan, että vienti ja talouskasvu alkaa sakkaamaan pahasti lähivuosien aikana.

 

[FoCsU]

Mikä yleinen linja? Eikö tuossakin 6% korotusta tule, mikä on aivan järjetön tässä tilanteessa kun inflaatiokin olisi jäämässä viimeisimmän tiedon mukaan noin 5% paikkeille. Siis olisi jäämässä, mutta nyt tämä koko työmarkkinakierros älyttömin yleiskorotuksin ruokkii vain lisää inflaatiota ja heikentää Suomen kilpailukykyä globaalilla markkinalla. Ennustan, että vienti ja talouskasvu alkaa sakkaamaan pahasti lähivuosien aikana.

"Yleinen linja" on jakanut yleiskorotuksena yli 5% kahdelle vuodelle, Teknon päänavaus jopa 5,7%. Kyllähän siihen "linjaan" nähden YTN:n ylemmille sekä Tipalille neuvottelema 4,3% on
alle tuon Teknologiateollisuuden päänavauksen, jota nyt voi pitää "yleisenä linjana".
YTN:n alla on järjestäytymisaste pienempi, ja siellä ei enää isommin solmita valtakunnallisia sopimuksia muutenkaan. Nämä seikat on vaikeuttaneet, IMHO, sopimisia viime kierroksilla. Vipuvarsi puuttuu.

Yrityskohtaiset erät ja paikalliset sopimiset on hyviä juttuja, niiden toimiessa oikein. Kuitenkin löytyy edelleen niitä mätämunia jotka vuodesta toiseen kohdistaa mielivaltaisesti yrityksen osuuden pienelle porukalle.

 

[Narghar]

Mikä yleinen linja? Eikö tuossakin 6% korotusta tule, mikä on aivan järjetön tässä tilanteessa kun inflaatiokin olisi jäämässä viimeisimmän tiedon mukaan noin 5% paikkeille. Siis olisi jäämässä, mutta nyt tämä koko työmarkkinakierros älyttömin yleiskorotuksin ruokkii vain lisää inflaatiota ja heikentää Suomen kilpailukykyä globaalilla markkinalla. Ennustan, että vienti ja talouskasvu alkaa sakkaamaan pahasti lähivuosien aikana.

Niin noi korotukset on kahdelle vuodelle tosiaan. Ens vuonna jos inflaatio on yli prosentin niin se on noi korotukset syöneet.

 

[Lämpöpumppu]

Niin noi korotukset on kahdelle vuodelle tosiaan. Ens vuonna jos inflaatio on yli prosentin niin se on noi korotukset syöneet.

Jos kaikki saavat inflaation verran korotusta, niin inflaatio ei laske. Vaaditaanko sitten tulevinakin vuosina yhtä suuria korotuksia? Hieman omaa napaa pidemmälle näkevä sen tajuaa, että tämä ei ole hyvä juttu kilpailukyvyn kannalta.

 

[Narghar]

Jos kaikki saavat inflaation verran korotusta, niin inflaatio ei laske. Vaaditaanko sitten tulevinakin vuosina yhtä suuria korotuksia? Hieman omaa napaa pidemmälle näkevä sen tajuaa, että tämä ei ole hyvä juttu kilpailukyvyn kannalta.

Ottaen huomioon että viime vuosina inflaatio ja palkankorotukset eivät ole olleet lähelläkään toisiaan niin tuo tuskin on riskinä. Edelleen, nytkin korotukset ovat reilusti alle inflaation.

 

[Armatt]

Mistä tuo 5% inflaatioprosentti on haettu? Pelkkä yhtiövastikkeen korotus söi viimevuoden palkankorotuksen. Siihen päälle ruuat, bensat, lainan korot ja sähköt.

 

[jarmojs]

Mistä tuo 5% inflaatioprosentti on haettu? Pelkkä yhtiövastikkeen korotus söi viimevuoden palkankorotuksen. Siihen päälle ruuat, bensat, lainan korot ja sähköt.

Niin, nyt alkuvuonnakin inflaatio on mielestäni pyörinyt 8% tasolla.

 

[Paapaa]

Ottaen huomioon että viime vuosina inflaatio ja palkankorotukset eivät ole olleet lähelläkään toisiaan niin tuo tuskin on riskinä. Edelleen, nytkin korotukset ovat reilusti alle inflaation.

Musta sä olet väärässä: oikeastaan koko 2000-luvun ajan palkat ovat Suomessa nousseet nopeammin kuin hinnat paria pientä ajanjaksoa lukuunottamatta. Ainoa selvä negatiivinen jakso on se, joka alkoi viime vuoden loppupuolella. Eli tuo "nytkin" on mielestäni aika harhaanjohtavaa.

Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,6 % huhti-kesäkuussa - Tilastokeskus

www.stat.fi

 

[Armatt]

Musta sä olet väärässä: oikeastaan koko 2000-luvun ajan palkat ovat Suomessa nousseet nopeammin kuin hinnat paria pientä ajanjaksoa lukuunottamatta. Ainoa selvä negatiivinen jakso on se, joka alkoi viime vuoden loppupuolella. Eli tuo "nytkin" on mielestäni aika harhaanjohtavaa.

Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,6 % huhti-kesäkuussa - Tilastokeskus

www.stat.fi

En ota kantaa mihinkään kokonaisotantaan tai IT-puolen liksoihin vaan duunarin realiteetteihin.

Palkka: 1.7% korotus. (viimevuoden korotus)
Yhtiövastike: 5% korotus.
Bensanhinta: 1.7-2.6€, nykyinen taso on saatu lähinnä tilapäisesti jakeluvelvoitetta leikkaamalla.
Sähkö: Parhaimmillaan 300% korotus.
Ruuan hinta: 25% lisää noin hattuvakiolla.
Asuntolainankorot tuplaantui. (Tämä pelkästeen negatoi tämän vuoden tulevat korotukset.)

 

[samsungaaja]

Joo-o, jos nämä hikiset korotukset muka upottavat Suomen niin antaa mennä vaan.. Ikinä ei ole hyvä aika korottaa (kura)palkkoja t. EK & kumpp.

 

[jarmojs]

Musta sä olet väärässä: oikeastaan koko 2000-luvun ajan palkat ovat Suomessa nousseet nopeammin kuin hinnat paria pientä ajanjaksoa lukuunottamatta. Ainoa selvä negatiivinen jakso on se, joka alkoi viime vuoden loppupuolella. Eli tuo "nytkin" on mielestäni aika harhaanjohtavaa.

Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,6 % huhti-kesäkuussa - Tilastokeskus

www.stat.fi

Juu, hirmuisesti ovat reaaliansion nousseet...

Palkansaajien reaaliansiot laskivat 5,7 % loka-joulukuussa - Tilastokeskus

www.stat.fi

 

[Paapaa]

Juu, hirmuisesti ovat reaaliansion nousseet...

Tuo kertoo siis hetkellisen reaalipalkkojen nousuvauhdin, eikä palkkaindeksiä kuten ehkä kuvittelit? Aina kun käyrä on nollan yläpuolella, palkat ovat nousseet hintoja enemmän.. Eli kuten sanoin, koko 2000-luvun palkkoja on nostettu enemmän kuin inflaatio ihan paria pientä poikkeusta lukuunottamatta. Ja tietenkin viimeistä puolta vuotta. Kirjoittaja aiemmin väittä, että palkat olisivat jääneet jälkeen inflaatiosta, no eivät ole.

 

[Janishell]

Tuo kertoo siis hetkellisen reaalipalkkojen nousuvauhdin, eikä palkkaindeksiä kuten ehkä kuvittelit? Aina kun käyrä on nollan yläpuolella, palkat ovat nousseet hintoja enemmän.. Eli kuten sanoin, koko 2000-luvun palkkoja on nostettu enemmän kuin inflaatio ihan paria pientä poikkeusta lukuunottamatta. Ja tietenkin viimeistä puolta vuotta. Kirjoittaja aiemmin väittä, että palkat olisivat jääneet jälkeen inflaatiosta, no eivät ole.

Kyllähän palkat pitäisikin nousta pikkuhiljaa, koska maailma automatisoituu ja ihmisten ei tarvitse enään hikoilla rahan eteen niin paljon kuin mitä ennen vanhaan.

 

[ChatGPT]

Musta sä olet väärässä: oikeastaan koko 2000-luvun ajan palkat ovat Suomessa nousseet nopeammin kuin hinnat paria pientä ajanjaksoa lukuunottamatta. Ainoa selvä negatiivinen jakso on se, joka alkoi viime vuoden loppupuolella. Eli tuo "nytkin" on mielestäni aika harhaanjohtavaa.

Palkansaajien reaaliansiot laskivat 4,6 % huhti-kesäkuussa - Tilastokeskus

www.stat.fi

Miten tuota pitäisi tulkita? Siis tämä kuvaaja tässä:

Tuossahan on lähes kokoajan reaaliansiot olleet ansiotasoindeksin alle, eli ostovoima heikentynyt?

 

[jarhu]

Miten tuota pitäisi tulkita? Siis tämä kuvaaja tässä:


Tuossahan on lähes kokoajan reaaliansiot olleet ansiotasoindeksin alle, eli ostovoima heikentynyt?

Inflaatiota, ansiotasoindeksiä ja reaalipalkkoja on aika mahdoton vertailla todellisuudessa. Palkan muutos on absoluuttinen, mutta muut muuttuu ajan mukaan mitattavien parametrien mukaan, jotka voi vaihdella miten kulloinkin halutaan muokata tilastoja.

Inflaatiosta jos puhutaan niin ne tuotteet ja palvelut, jotka kuuluvat CPI mukaan otettaviin parametreihin eivät välttämättä kuvasta realiteetteja siitä, mitä kaikkea käyttöhyödykkeitä kuluttajat ostaa eli siellä näkyy vain tietyt asiat.

 

[Lämpöpumppu]

Joo-o, jos nämä hikiset korotukset muka upottavat Suomen niin antaa mennä vaan.. Ikinä ei ole hyvä aika korottaa (kura)palkkoja t. EK & kumpp.

Palkankorotuksen pitäisi perustua jollain tasolla työn tuottavuuden nousuun. Ei se työhönsä kyllästynyt, lähes eläkkeellä oleva ahtaaja saa sen enempää aikaan kuin edellisvuonnakaan. Päin vastoin, todennäköisesti työpanos jopa heikkenee iän myötä. Suomessa palkkoja ei lasketa, mutta inflaatio ajaa käytännössä saman asian. Yleiskorotukset ovat väärä tapa palkita, kun voin varmuudella sanoa lähipiiristäkin niin laiskoja työntekijöitä, että heidän palkkaansa kuuluisi laskea korottamisen sijasta. Tällaisia ihmisiä on Suomessa paljon. Tehdään minimipanoksella, mutta jäykän työmarkkinan takia hyvin suojassa kilpailevilta ja tehokkailta työntekijöiltä, jotka voisivat yksinäänkin hoitaa asiat monen minimipanoksella tekevän työt. Työpaikkojen kuuluisi olla enemmän kilpailua, jossa ahkerat palkittaisiin ruhtinaalisesti ja laiskat potkittaisiin pihalle. Tuloeroja syntyisi jo palkansaajatasolla, mutta talouskasvuun saataisiin lisäpotkua ja lisää pääomaa tähän maahan.

Yleiskorotukset ovat myös housuun kusemista talvipakkasilla. Lämmittää hetken duunarin mieltä, mutta lopulta käy kylmät. Esimerkkejä...
- Kassatyöntekijä saa palkankorotuksen -> Ruoan hinta nousee
- Sairaanhoitaja saa palkankorotuksen -> Verotus kiristyy
- Rekkakuski saa palkankorotuksen -> Logistiikkakustannukset nousevat (johdannaisvaikutuksena myös näkyy ruuan hinnassa esim)
Kun kaikki saa palkankorotuksen, se tarkoittaa nousevia työvoimakustannuksia, mikä nostaa yleistä hintatasoa eli se palkankorotuksesta saatava ostovoimalisä syödään nopeasti.

Työvoimakustannusten taso voi vaikuttaa myös työpaikkojen määrään negatiivisesti. Lisää työttömiä tarkoittaa lisää veronkiristyksiä tai velan ottoa. Globaaleissa pörssiyrityksissä työvoimakustannukset vaikuttaa työpaikkojen pysyvyyteen Suomessa. Jos kilpailevissa maissa on valmiiksi paremmat logistiikkayhteydet, parempi energiatukijärjestelmä ja suopeampi verotus, niin työvoimakustannusten liiallinen kasvu voi katkaista jopa sen kamelin selän. Varsinkin kun logistiikka, energia ja verotus on myös dynaamisten vaikutusten alla yleiskorotusten seurauksena.

 

[baggio]

Tuossahan on lähes kokoajan reaaliansiot olleet ansiotasoindeksin alle, eli ostovoima heikentynyt?

Ostovoima vahvistuu kun reaaliansiot kasvavat eli käyrä on nollan yläpuolella. Ostovoima heikentyy jos reaaliansion muutos on negatiivinen.

 

[ChatGPT]

Ostovoima vahvistuu kun reaaliansiot kasvavat eli käyrä on nollan yläpuolella. Ostovoima heikentyy jos reaaliansion muutos on negatiivinen.

Kiitokset selvennyksestä! Tuosta kuvaajasta siis sitä oranssia käyrää pitäisi katsastella ja siitähän näkyy, että suomalaisten jo ennestään onneton ostovoima on kurjistunut viimeaikoina huomattavasti. Ja lisää on luvassa tulevina vuosina...

 

[Paapaa]

Tuossahan on lähes kokoajan reaaliansiot olleet ansiotasoindeksin alle, eli ostovoima heikentynyt?

No ei. Siinähän se jo luki, että ansiotasoindeksi kertoo nimellisten palkkojen kasvuvauhdin. Eli jos sulla on palkka 2000e ja kohta sun palkkas on 2050e niin sininen käyrä oli tossa positiivinen, vaikka bensan hinta olisi samalla kaksinkertaistunut.

Jos taas sun palkkas on 2000e ja kuukauden päästä se on yhä 2000e, mutta samalla hinnat laskivat 3%, niin se sininen käyrä olisi nollassa, mutta se oranssi olisi positiivinen koska reaaliansiot nousivat. Se oranssi käyrä on aina inflaation verran sinisen käyrän alapuolella (jos on positiivinen inflaatio). Nyt noitten ero ollut pieni, koska inflaatio ollut pientä. Oleellista on, onko oranssi nollan ylä- vai alapuolella.

Mutta siis, jos se oranssi on enemmän nollan ylä- kuin alapuolella, niin se tarkoittaa että ostovoima on kasvanut.

Ja oranssin käyrän ja nollan välinen pinta-ala puolestaan kertoo, kuinka paljon reaalipalkat ovat tuossa ajassa kasvaneet. Sitä ei näe käyrän viimeisestä lukemasta, vaan pitää laskea pinta-ala. Ja se on reilusti positiivinen vaikka otetaan viimeinen puoli vuosi mukaan.

siitähän näkyy, että suomalaisten jo ennestään onneton ostovoima on kurjistunut viimeaikoina huomattavasti

Tuosta ei näy, onko suomalaisilla hyvä vai huono ostovoima. Tuosta näkyy, että ostovoimaa on kasvatettu mm. palkkaratkaisuin yli 20 vuoden ajan lähes koko ajan. Toisin kuin täällä uskotellaan. Ainoa merkittävä poikkeus on viimeinen puoli vuosi.

 

[FoCsU]

En ota kantaa mihinkään kokonaisotantaan tai IT-puolen liksoihin vaan duunarin realiteetteihin.

Palkka: 1.7% korotus. (viimevuoden korotus)
Yhtiövastike: 5% korotus.
Bensanhinta: 1.7-2.6€, nykyinen taso on saatu lähinnä tilapäisesti jakeluvelvoitetta leikkaamalla.
Sähkö: Parhaimmillaan 300% korotus.
Ruuan hinta: 25% lisää noin hattuvakiolla.
Asuntolainankorot tuplaantui. (Tämä pelkästeen negatoi tämän vuoden tulevat korotukset.)

OKT-asujalle:
Meillä sähköön +500% viime vuonna, tän hetkinen tilanne vrt viime vuoteen +300%, asuntolainojen korot x4 kun tarkistus parin kk päästä.
Tontinvuokraan elinkustannusindeksi joka näyttäisi juuri nyt +7,1% ja samaan aikaan jätehuoltoon +10%, vesilaskuun sama.
Ainiin ja palveluiden hinnat ylös myös n. 10-20%, lounaspaikat ym +15%.

6,0% korotukset + 1,0% kertaerät on mielestäni tähän vauhtiin maltilliset korotukset.
Samaan aikaan lähimmät kilpailijamaat, mm. Saksa, nostavat palkkoja 8,5% ja kertaerät lähentelee ihan eri lukemia kuin Suomen ~400€ taso.
Kilpailukykyä tässä parannetaan muihin EU-maihin tällä hetkellä ihan hyvin mielestäni.

edit. Huomionarvoista muuten myös se että monet hinnat on nousseet jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella, myös mun työnantaja nosti omia hintojaan 8% jo syksyllä.
Se että palkansaajien tulot nousee vasta 6kk myöhemmin ei, taas kerran, ole ainakaan pois työnantajapuolen kukkarosta.

 

[kolistelija]

Inflaatio ei tietenkään kohtele kaikkia tasavertaisesti. Itsellänikin on asumiskulut nousseet yli 100 % ja niiden ollessa noin puolet kuluistani voi laskea että omalla kohdallani on vuodessa napsahtanut yli 55 % lisää elinkustannuksiin. En jaksa katsoa tarkkoja lukuja, mutta saattaa olla lähempänä 100 % kokonaisuutena.

Monella tutulla vastaava luku on juuri sen mitä ruokakulut ovat nousseet, eli ruokavaliosta riippuen 5-15 % luokkaa.

Keskimäärin kaikki ovat tässä tilanteessa häviäjiä, kunnes palkat lopulta hinaavat inflaation kiinni joskus hamassa tulevaisuudessa. Häviön määrä vain vaihtelee rajusti.

 

[Honzo]

Inflaatio ei tietenkään kohtele kaikkia tasavertaisesti. Itsellänikin on asumiskulut nousseet yli 100 % ja niiden ollessa noin puolet kuluistani voi laskea että omalla kohdallani on vuodessa napsahtanut yli 55 % lisää elinkustannuksiin. En jaksa katsoa tarkkoja lukuja, mutta saattaa olla lähempänä 100 % kokonaisuutena.

Monella tutulla vastaava luku on juuri sen mitä ruokakulut ovat nousseet, eli ruokavaliosta riippuen 5-15 % luokkaa.

Keskimäärin kaikki ovat tässä tilanteessa häviäjiä, kunnes palkat lopulta hinaavat inflaation kiinni joskus hamassa tulevaisuudessa. Häviön määrä vain vaihtelee rajusti.

Ja sitten jos palkasta menee vain vaikkapa 60% elämiseen ja loput jää "yli", niin eipä sitä inflaatiota oikein arjessa huomaa muusta, kuin että vähemmän jää sivuun/sijoitettavaksi...

Ja kuten itsellä, sähkösoppari on edelleen 4.xx snt/kWh (ja viime kuut vielä nauttinut veroalesta sähkön hinnassa, eli sähkölaskut vain pienentyneet, ja yleisen tilanteen vuoksi tullut kulutuksee kiinnitetty enemmän huomiota eli tollaine 10-20% kulutuskin pienentynyt), auto liikkuu pääosin sähköllä, talo lämpiää kaukolammöllä (hinta noussut 7%, mutta kulutus myös laskenut samoista syistä kuin sähkön kanssa) jne. Eli asumisen kulut nousseet todella maltillisesti, jos yhtään. Asuntolainaa on toki jonkin verran, mutta kk-erä ei muutu, vain lyhennys pienenee. Ruokakauppaan nyt menee varmaa enemmän kuin aiemmin (tässäkin helpottanut, kun poika ollut kohta 9kk armeijassa..) Eli ei ole inflaatio samanlainen kaikille.

Tähän sitten perheen kertaerät 1000e+400e ja noi mielestäni asialliset 3.5% korotukset tälle vuodelle ja ensi vuodellekin tulossa ihan ok korotukset. Itse olen ainakin ihan tyytyväinen.

 

[Resetor]

Hoitajien palkankorotukset vaikuttaa hyvältä.