Työmarkkinakierrokset.

[Honzo]

Miksei? Ostovoiman muutoksiin reagoivat palkankorotuksetkin on prosentuaalisia.

Ovat kyllä, mutta repeää aika suureksi korotuset erot kyllä euroissa.

1500e kuussa tienaava saa 5% korotuksella 75e lisää kuussa, eli 900e vuodessa.
15000 tienaava 750e lisää eli 9000e vuodessa.


Jos molemmat saisivat 2kk ekstraliksan, niin toinen saisi 3000e ja toinen 30 000e. Toki verot tasoittavat nettoa, mutta kun toisella se korotus menee suoraan kulutukseen, niin toisella jää todennäköisesti paljon yli (koska välttämättömät menot eivät seuraa tuloja lineaarisesti). Ei siinä, kyllä mä mielellään ottaisin 2kk liksan, mutta ei tule tapahtumaan. Korkeintaan tulee joku xxxxe kertakorvaus kaikille.

 

[qtba]

No saksassa ne teki jo suurempaa hallaa kilpailulleen kuin toi ehdoitettu soppari.

Saksassa tehdyt korotukset oli ensimmäiset sitten vuoden 2018. Samana aikana Suomessa on tehty useita korotuksia (A-studio 4:45->), eli lyhyellä matikalla samaan kilpailukykyyn pääsemiseksi pitäisi leikata palkkaa muutamalla prosentilla.

Mutta suoria vertailuja on tosin yleisesti ottaen hankalaa tehdä, koska järjestelmät ovat ihan erilaiset. Saksan nytkin tehdyt korotukset joustaa myös alaspäin, jos tarve vaatii.

 

[Honzo]

No saksassa ne teki jo suurempaa hallaa kilpailulleen kuin toi ehdoitettu soppari.

Eikös meidän silloin kannata tyytyä vähän vähempään, niin ollaan Saksaa kilpailukykyisempiä?

 

[Paapaa]

Saksassa tehdyt korotukset oli ensimmäiset sitten vuoden 2018. Samana aikana Suomessa on tehty useita korotuksia (A-studio 4:45->), eli lyhyellä matikalla samaan kilpailukykyyn pääsemiseksi pitäisi leikata palkkaa muutamalla prosentilla.

Asettaa jossain määrin uuteen valoon tuon työntekijöpuolen vaatimuksen siitää, että nyt pitää seurata Saksan korotuksia. Tuon mukaan siinä ajassa kun Saksassa ei tariffeihin koskettu, Suomessa palkat nousivat 6,7 %. Ja nyt sitten pitäisi seurata Saksan korotuksia seuraavat 2v koska syyt. No, hyvä että tulee tämäkin puoli ilmi.

 

[Lämpöpumppu]

No saksassa ne teki jo suurempaa hallaa kilpailulleen kuin toi ehdoitettu soppari.

Et näe nyt metsää puilta. Se, että yksi maa voi antaa isompia palkankorotuksia kuin toinen, ei ole suoraan vertailukelpoinen. Saksalla on monia kilpailuetuja jo ennestään, kuten vaikkapa logistinen sijainti tai parempi energiasubventio yrityksille. Ja kuten yllä mainittiin, Suomessa on korotuksia jaettu tiuhempaan tahtiin.

 

[pomk]

Eikös meidän silloin kannata tyytyä vähän vähempään, niin ollaan Saksaa kilpailukykyisempiä?

Ei?

 

[Paapaa]

Ei?

Kannattaapa?

 

[Lämpöpumppu]

Hyvin kärjistettynä: suomalainen palkansaaja ei ole valmis tinkimään 10% palkankorotusvaatimuksesta ehdotetun 5% sijasta, vaikka päätyisi kortistoon parin vuoden päästä firman siirtäessään toimintansa muualle juurikin tästä aiheutuneesta kilpailukyvyn heikennyksestä. Samalla tavalla kun ollaan valmiita maksamaan 50€ siitä ettei naapuri saa 100€.

 

[Butali]

Asettaa jossain määrin uuteen valoon tuon työntekijöpuolen vaatimuksen siitää, että nyt pitää seurata Saksan korotuksia. Tuon mukaan siinä ajassa kun Saksassa ei tariffeihin koskettu, Suomessa palkat nousivat 6,7 %. Ja nyt sitten pitäisi seurata Saksan korotuksia seuraavat 2v koska syyt. No, hyvä että tulee tämäkin puoli ilmi.

Ottakaapa huomioon, että tuolloin samaan aikaan meidän työehtojamme poljettiin Sipilän kikyn muodossa.

 

[Boulder]

Prosentuaalinen korotus on pitkällä aikavälillä aina parempi kuin yksittäinen kertakorvaus, koska se vivuttaa aina tulevia korotuksia. Sillä ei pitäisi työntekijän näkökulmasta korvata mitään palkankorotusta.

 

[jarmojs]

Taas on muistettava, että toisten euroista on helpompi säästää/tinkiä kuin omistaan. Joillekin "kuraportaan suorittavan tason duunareille" yleiskorotukset ovat ainoa tapa saada lisää liksaa ( jos nyt unohdetaan alan tai työpaikan vaihto). Toiset, "korvaamattoman arvokkaat koodin räbääjät ja muut erikoismiehet", taas saavat 500 tai 1000 € kerran vuodessa yleiskorotusten lisäksi kun käyvät vähän pomolle juttelemassa. Ja näistä ryhmistä duunarit ovat niitä "ahneita" (koska niitä on paljon).

 

[Varistin]

Hyvin kärjistettynä: suomalainen palkansaaja ei ole valmis tinkimään 10% palkankorotusvaatimuksesta ehdotetun 5% sijasta, vaikka päätyisi kortistoon parin vuoden päästä firman siirtäessään toimintansa muualle juurikin tästä aiheutuneesta kilpailukyvyn heikennyksestä. Samalla tavalla kun ollaan valmiita maksamaan 50€ siitä ettei naapuri saa 100€.

Ongelmahan on se, että ei ole mitään takeita siitä, että työpaikka säilyy, vaikka tyytyisikin nyt vähempään. Jos työnantajilta kysytään, niin koskaan ei ole hyvä aikaa antaa työntekijöille lisää palkkaa. Aivan samalla tavalla kuin monet yritykset optimoivat vuoden tai jopa vuosineljänneksen tuloksia, pitää palkansaajien saada ne korotukset nyt eikä joskus ensi vuonna tai ei koskaan.

 

[Paapaa]

Ja näistä ryhmistä duunarit ovat niitä "ahneita" (koska niitä on paljon).

Niin, mitä se sitten on se ahneus? Toinen (se "koodin räbääjä") neuvottelee työnantajan kanssa liksan, jonka kumpikin osapuoli hyväksyvät. Yhtään työtuntia ei jää tekemättä. Kenenkään muun työtä ei haitata. Mitään muuta alaa ei haitata. Ei synny lakkosekuntiakaan, eikä työnseisausta.

Toinen (duunari + liitto) taas lopettaa työnteon, sulkee satamat, haistattaa paskat työrauhalle (AKT), aiheuttaa massivista tuhoa ja tulonmenetystä alalle/työnantajalle/kollegoille, mikä joissain tilanteissa johtaa jopa tuotannon siirtämiseen ulkomaille tai supistuksiin. Musta ankeinta tuossa on nimenomaan se, että lakoista ja mielenilmauksista kärsii luokattoman paljon täysin sivullisia aloja ja työntekijöitä.

Ahneus on musta aina aika huono tapa kuvata yhtään mitään. Kaikki haluavat lisää liksaa, kaikki ovat tuossa mielessä samalla tavalla ahneita.

 

[pomk]

Kannattaapa?

No ehkä omistajien(tm) näkökulmasta kannattais puolittaa kaikkien palkat. Koska kilpailukyky.

 

[Janishell]

Suomessa on nytten sellainen tilanne se, että yrityksillä on reilusti tilausta ja työntekijä pulaa pukkaa. Jos nytten ei tule reiluja korotuksia, niin ei sitten tule kyllä koskaan.

 

[Paapaa]

No ehkä omistajien(tm) näkökulmasta kannattais puolittaa kaikkien palkat. Koska kilpailukyky.

Paremmasta kilpailukyvystä on hyötyä omistajan lisäksi myös työntekijälle - sekä nykyiselle että työttömälle. Se lisää firman kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Se parempi kilpailukyky ei siis sada ainoastaan omistajan laariin. Korkeasta palkasta taas on hyötyä omistajalle tilanteessa, jossa hyvästä työvoimasta on pulaa ja osaajat halutaan saada jäämään töihin. Ongelma on tilanne, jossa se TESin minimipalkkakin uhkaa alan tai yrityksen kannattavuutta ja työvoimaa on enemmän kuin tarpeeksi tarjolla. Tässä se jouston puute on ongelma kun kaikille pitää maksaa yhtä korkea minimi.

 

[pomk]

Paremmasta kilpailukyvystä on hyötyä omistajan lisäksi myös työntekijälle - sekä nykyiselle että työttömälle.

Työtön menköön töihin. Ja on kyllä otsaa väittää että minä hyötyisin siitä jos saisin vähemmän palkkaa.

 

[Paapaa]

Työtön menköön töihin.

Jos töitä on tarjolla. Jos yritysten kilpailukyky paranee, on (koulutuksen mukaista) työtä paremmin tarjolla.

Ja on kyllä otsaa väittää että minä hyötyisin siitä jos saisin vähemmän palkkaa.

Joo, on otsaa väittää varsinkin siinä kohtaa kun se tuotanto supistetaan ja siirtyy muualle työvoimakustannuspaineessa ja halvemmat kilpailijat vievät markkinat. Toki AY rääkyy kurkku suorana, että "EI OLLUT PALKOILLA MITÄÄN MERKITYSTÄ!!! EI OLLUT!!! OIKEASTI!!"

Mutta toki tuo on anteliaan työttömyystukijärjestelmämme ongelma myös. Ei vain AY:n. Eli työttömyys ei niin pelota koska rahaa tulee seinästä ja pitkään. Jos Suomeen saadaan oikeistohallitus, niin luultavasti työttömyysetuuksista leikataan, esim. lyhennetään ansiosidonnaista, kuten tehtiin 2015-2019 kaudella. Se omalta osaltaan alkaa lisätä kiinnostusta työpaikan pysyvyyden suuntaan pelkästä palkasta.

 

[Honzo]

Työtön menköön töihin. Ja on kyllä otsaa väittää että minä hyötyisin siitä jos saisin vähemmän palkkaa.

No kyllähän se on totta. Liian korkeat palkat --> huono kilpailukyky -->työ siirtyy muualle --> Ei palkkaa ollenkaan.

Ihmisert kuitenkin useimmiten arvostavat pysyvyyttä Ei kaikkia kiinnosta hakea töitä. Ja sitten kun tollainen iso firma menee nurin, niin kaikki eivät todellakaan saa töitä nopealla aikataululla. Monesti syntyy pitkäaikaistyöttömiä varsinkin jonkin syrjäisemmän sijainnin firman kaatuessa.

Tavallaan validina pointtina teknofirmojen YT:t joissa on usein tarjottu jotain 6-12kk liksaa kertakorvauksena vapaaehtoisille lähtijöille. Yllättävän harva noihinkaan tarttuu, koska siellä on se riski ettei saa uutta työtä. Ja vaikka saisi, niin palkka saattaa olla palon huonompi taikka työ ei niin mielenkiintoista jne. Itsellä on kaksi tapausta tiedossa. Toinen otti 12kk liksan ja lomaili sen vuoden ja lopussa alkoi töitä hakemaan ja ei saanutkaan. Oli sitten useamman vuoden työttömänä. Toinen otti paketin ja sai kyllä töitä loppujen lopuksi, taisi liki vuosi mennä ja palkka laski 30-40%. Kannattiko? Ei varmaan. Toki kenkää olisi saattanut tulla jossai vaiheessa kuitenkin, mutta sitäpä ei tiedä.

 

[Lämpöpumppu]

Ongelmahan on se, että ei ole mitään takeita siitä, että työpaikka säilyy, vaikka tyytyisikin nyt vähempään. Jos työnantajilta kysytään, niin koskaan ei ole hyvä aikaa antaa työntekijöille lisää palkkaa. Aivan samalla tavalla kuin monet yritykset optimoivat vuoden tai jopa vuosineljänneksen tuloksia, pitää palkansaajien saada ne korotukset nyt eikä joskus ensi vuonna tai ei koskaan.

Ei ole takeita ja esimerkkini oli kärjistetty. Mutta se ei poista kuitenkaan sitä, etteikö yritysten kilpailukyky kärsi. Suomen sisäisillä markkinoilla sillä ei ole sinänsä niin suurta merkitystä, mutta vientiyrityksissä myös palkat ovat yksi tekijä kilpailukyvyssä. Suomi on kuitenkin globaaleilla markkinoilla (ja hyvä niin, suomalaiset saavat haluamansa halvat kiinakrääsänsä netistä). Kilpailukyvyssä voidaan tietenkin kilpailla hinnan lisäksi myös muilla osa-alueilla, kuten laadussa ja toimitusvarmuudessa, mutta kilpailukyky on näiden kaikkien summa. Edelleen maailman suurimpia risteilijöitä rakennetaan Kiinan sijasta Suomessa vahvan suunnitteluosaamisen ja projektihallinnan kannalta, mutta duunarit tulevat jo pääasiassa ulkomailta, jotta homma pysyy kilpailykykyisenä.

Yleiskorotukset on kuin virtsaisi talvipakkasilla housuun. Lämmittää hetken, mutta lopussa vituttaa. Annetaan yleiskorotus hoitajille: valtio verottaa enemmän ja ottaa lisää velkaa, hoitajia vituttaa ja motivaatio kadoksissa kun kaikki saa saman palkan. Annetaan yleiskorotus palvelualoille: automatisoidaan kassat, katetaan korotukset myynnillä, ruoan hinta nousee. Hoitajien yleiskorotukset korottavat veroastetta, palvelualojen yleiskorotukset korottavat ruuan ja palveluiden hintoja, ihmiset lopettavat kulutusta koska ei ole varaa, mikä johtaa ravintola- ja palvelualoilla irtisanomisiin ja konkursseihin. Teollisuusduunaritkin taistelevat yleiskorotuksista, sillä eihän enää ole kasvaneiden verojen jälkeen varaa kalliiseen ruokaakaan. Koska teollisuusduunarit ja hoitajatkin saivat korotukset, niin eihän opettajatkaan voi olla taistelematta korotuksista. Kaikkien palkat nousee, ja yleinen hintataso nousee. Pian vaaditaan lisää yleiskorotuksia, kun hinnat ovat niin korkeat. Näin ollaan ruokittu inflaatiota oikein olan takaa samalla paskoen entisestään vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Jatkuva oravanpyörä. Jos eläisimme suljetussa maassa, niin tuo voisi toimia ainakin vähän paremmin. Mutta globaaleilla markkinoilla pitää ajatella sitä kilpailukykyä tai muuten ei ole varaa tähän leikkiin.

 

[Rullis]

Esimerkiksi terveydenhuolto siirtyy Intiaan jos hoitajille maksettaisiin palkankorotuksia. Koulutus siirtyy viroon ja Ahvenanmaalle jos opettajien palkkoja nostetaan. Lapset menee päiväkotiin Norjaan ja Ruotsiin jos lastenhoitajien palkkoja nostetaan...

Eiku mä unohdin, ettei julkisten alojen palkkoja voi nostaa, koska julkinen puoli on saatanasta ja ylipaisunut, kuten nytkin taitaa olla päiväkodeissa 7 aikuista yhtä lasta kohti. Nehän on kutsumusammatteja myös. Vain yksityisellä puolella voi palkkoja nostaa ja vain jos on johdossa tai konsultti. Koska sieltähän näiden turhien julkisen puolen työntekijöiden palkat maksetaan. Jos duunarin palkka nousee yli prosentin vuodessa niin: "tuotanto supistetaan ja siirtyy muualle työvoimakustannuspaineessa ja halvemmat kilpailijat vievät markkinat." Tai yksinkertaisesti "nyt ei ole hyvä aika"

 

[KUK]

" Palkankorotuksesta 4,6 prosenttia olisi mennyt kaikille yleiskorotuksena. Lisäksi ehdotukseen olisi kuulunut yrityskohtainen erä, joka olisi korottanut osan palkkoja kohdennetusti. "

Tuo yrityskohtainen erä ja sen kohdentaminen on monessa yrityksessä ihan retuperällä. On niin monenlaista kohdeltamista koettu ja kuultu.

Monesti se jaetaan niille esimiehen "hyville" työntekijöille, joka taas vuorostaan aiheuttaa vaan katkeruutta oikeasti ahkerissa työntekijöissä. Toisaalta monissa firmoissa tuo "yrityskohtainen erä" on kuitenkin jaettu tasan kaikille ns perälautamallina.

 

[pomk]

Jos töitä on tarjolla.

Reilu perustulo pystyyn, niin jokainen voi ilman massiivista riskiä alkaa yrittämään ja luomaan työpaikkoja.

Joo, on otsaa väittää varsinkin siinä kohtaa kun se tuotanto supistetaan ja …

Aika spekulatiivista.

Eli siis jos saan vähemmän palkkaa, niin spekulatiivisesti siitä voi joskus ehkä mahdollisesti olla minulle hyötyä? Vs. jos saan enemmän palkkaa, niin siitä on mulle varmasti hyötyä. Me eletään kvartaalitaloudessa kuule, eikä mulla ole aikomustakaan ajatella pidemmälle asiaa niin kauan kun keskimääräinen yrityskään ei niin tee.

 

[qtba]

Ongelmahan on se, että ei ole mitään takeita siitä, että työpaikka säilyy, vaikka tyytyisikin nyt vähempään. Jos työnantajilta kysytään, niin koskaan ei ole hyvä aikaa antaa työntekijöille lisää palkkaa. Aivan samalla tavalla kuin monet yritykset optimoivat vuoden tai jopa vuosineljänneksen tuloksia, pitää palkansaajien saada ne korotukset nyt eikä joskus ensi vuonna tai ei koskaan.

Ongelmahan on se, että Suomessa on paljon työpaikkoja, josta maksettava palkka on ihan pähkinöitä kansainvälisesti verrattuna. Esim. insinöörityö yleisellä tasolla on täällä vieläkin polkuhintaista. Toisaalla taas saattaa olla se tilanne, että marginaalit ovat tapissa ja korotusvaraa on tosi niukasti. Ja näille sitten yritetään sovittaa jotain yhteistä korotusta. Yleisillä korotuksilla on toki periaatteessa se hyvä puoli, että se huonosti tuottava työ tippuu pois. Mutta käytännössä se uuden homman löytäminen tälle porukalle onkin sitten se haaste.

 

[Paapaa]

Eli siis jos saan vähemmän palkkaa, niin spekulatiivisesti siitä voi joskus ehkä mahdollisesti olla minulle hyötyä? Vs. jos saan enemmän palkkaa, niin siitä on mulle varmasti hyötyä.

Ei. Kummassakin tapauksessa sä spekuloit johonkin suuntaan. Jos saat vähemmän palkkaa, sä toivot että se lisää sun työnteon mahdollisuuksia ja pidentää uraa. Jos sä saat lisää palkkaa, sä toivot että se ei aiheuta nopeampaa työttömyyttä. Ja lisäksi jos sä lakkoilet, niin sä lisäät entisestään sitä riskiä töiden loppumiselle, sekä joka tapauksessa menetät tulot lakon ajalta.

Se on sitten voivoi, jos AY on saanut sut uskomaan, ettei palkoilla ole yritysten kannattavuuteen ja investointeihin merkitystä ja jumala on vaan päättänyt milloin se tuotanto siirretään muualle.

Me eletään kvartaalitaloudessa kuule, eikä mulla ole aikomustakaan ajatella pidemmälle asiaa niin kauan kun keskimääräinen yrityskään ei niin tee.

Tääkin on taas lähinnä AY-propagandaa tai ihan vaan tietämättömyyttä. Suurin osa esim. teollisuusliiton työnantajista tekee investointeja vuosikausiksi eteenpäin, jopa vuosikymmeniksi. Hyvin harvaa asiaa mietitään vain 3kk aikajänteellä ja investointien takaisinmaksuajat lasketaan vuosissa. Kvartaalit tulevat lainsäädännön vaatimuksista raportoida tuloksia tiuhaan. Tuskin kukaan olisi tyytyväisempi jos tuo lainsäädännön vaatimus poistetaan ja tulokset nähdää 12kk välein. Se ei niitä investointipäätöksiä silti muuttaisi mitenkään. Optio-ohjelmat harvoin ovat kuukausien mittaisia, vaan vuosien. Eli sieltäkään ei mitään kvartaaliajattelua tule. Suurin osa pääomistakin on kiinni firmoissa pitkiä aikoja. Suomalaiset instituutiot (valtio, eläkeyhtiöt) ovat suurimpia omistajia ja ne haluavat vuosikausien vakaata tuottoa. Sama koskee suurinta osaa rahastojakin.

 

[_epe_]

Työnantajan kohdentavat korotukset, varmaan halusivat tuosta 4,1% päättää 2,0% itse.
Ja tuolloin suurinosa saisi ainoastaan tuon 2,1%.
Sama veivaus tapahtunut aiemminkin ja liitto hehkuttanut sopparia.
On työpaikkoja joissa n.10% työntekijöistä saa tuon kohdennetun erän ja loput tuon jämäkorotuksen.
Liitot tosin mainitsevat valvovansa oikeudenmukaista jakoa noisssa kohdentavissa, mutta hiljaista ollut
tuon tiedon julkaisemisella.
Mitään erityistä määrittelyä ei taida olla, kuinka moni saa tuon kohdennetun, vaan se muodostuu
yhteisön kokonaispalkasta laskettavan prosentin mukaan ja työnantaja päättää monellekko tuo kohdentava
osa annetaan.

 

[Honzo]

Työnantajan kohdentavat korotukset, varmaan halusivat tuosta 4,1% päättää 2,0% itse.
Ja tuolloin suurinosa saisi ainoastaan tuon 2,1%.
Sama veivaus tapahtunut aiemminkin ja liitto hehkuttanut sopparia.
On työpaikkoja joissa n.10% työntekijöistä saa tuon kohdennetun erän ja loput tuon jämäkorotuksen.
Liitot tosin mainitsevat valvovansa oikeudenmukaista jakoa noisssa kohdentavissa, mutta hiljaista ollut
tuon tiedon julkaisemisella.
Mitään erityistä määrittelyä ei taida olla, kuinka moni saa tuon kohdennetun, vaan se muodostuu
yhteisön kokonaispalkasta laskettavan prosentin mukaan ja työnantaja päättää monellekko tuo kohdentava
osa annetaan.

No näinhän sen pitäisi mennäkin. Ne parhaat työntekijät saavat suurimmat korotukset. Just noi tasakorotukset tossa hiertääkin. Tosin jos 10% saa ton kohdennetun erän, niin eikös ne kaikki 10% silloin saa 20% lisää liksaa ja loput sen 2%? Tuskin nyt ihan noin rajua kuitenkaan on? Itse olen aina ollut firmoissa joissa kaikki ovat saaneet saman...

 

[_epe_]

No näinhän sen pitäisi mennäkin. Ne parhaat työntekijät saavat suurimmat korotukset. Just noi tasakorotukset tossa hiertääkin. Tosin jos 10% saa ton kohdennetun erän, niin eikös ne kaikki 10% silloin saa 20% lisää liksaa ja loput sen 2%? Tuskin nyt ihan noin rajua kuitenkaan on? Itse olen aina ollut firmoissa joissa kaikki ovat saaneet saman...

Kyllä on firmoja joissa se menee juurikin noin.
Mutta olisi hyvä tietää muista variaatioista, kuten aiemmin totesin ei yleisesti kerrota jakotavasta,
on varmaan kovasti yrityssalaisuuden varjossa.

 

[Honzo]

Kyllä on firmoja joissa se menee juurikin noin.

No sehän on ihan oikein sitten. AY-änkyrät toki haluaa saman liksan kaikille, mutta näin on kyllä parempi.

 

[Rullis]

No sehän on ihan oikein sitten. AY-änkyrät toki haluaa saman liksan kaikille, mutta näin on kyllä parempi.

Mites sit firmoissa missä suuremmat korotukset tulee pomon sauna ja golf kavereille, mutta sekin taitaa olla AY-änkyröiden vika, kun valvovat paskasti?

 

[Honzo]

Mites sit firmoissa missä suuremmat korotukset tulee pomon sauna ja golf kavereille, mutta sekin taitaa olla AY-änkyröiden vika, kun valvovat paskasti?

Mistäs tämä tieto tulee? Firmassa kaikkien palkat ja palkankorotukset julkisia? Vai oletko itse vain jäänyt ilman ja siksi huutelet? Aika harvoin noita tietoja ihmiset ääneen huutelevat.

 

[ikuhappy]

Mistäs tämä tieto tulee? Firmassa kaikkien palkat ja palkankorotukset julkisia? Vai oletko itse vain jäänyt ilman ja siksi huutelet? Aika harvoin noita tietoja ihmiset ääneen huutelevat.

Palkanlaskennassa/taloushallinnossa työskentelevälle nämä on aika usein julkisia tai ainakin puolijulkisia.

 

[Rullis]

Mistäs tämä tieto tulee? Firmassa kaikkien palkat ja palkankorotukset julkisia? Vai oletko itse vain jäänyt ilman ja siksi huutelet? Aika harvoin noita tietoja ihmiset ääneen huutelevat.

Itse olen julkisella puolella niin ei tarvitse palkankorotuksista stressata. Haen sit leipäjonosta loppukuussa ruuan ja sairastan viikonloppusin niinkuin hyvä työntekijä. Toisaalta viihdyn työssäni, joten olen sinut paskan palkkani kanssa. Lähinnä mietin, että Suomessa on varmasti yrityksiä missä nämä suuremmat korotukset sovitaan saunan lauteilla pomon kanssa. Vai väitätkö ettei missään voisi olla näin?

Aika nopeasti alkoi kateushuutelu, kun vähä kyseenalaisti

 

[pomk]

Ei. Kummassakin tapauksessa sä spekuloit johonkin suuntaan. Jos saat vähemmän palkkaa, sä toivot että se lisää sun työnteon mahdollisuuksia ja pidentää uraa. Jos sä saat lisää palkkaa, sä toivot että se ei aiheuta nopeampaa työttömyyttä. Ja lisäksi jos sä lakkoilet, niin sä lisäät entisestään sitä riskiä töiden loppumiselle, sekä joka tapauksessa menetät tulot lakon ajalta.

Se on sitten voivoi, jos AY on saanut sut uskomaan, ettei palkoilla ole yritysten kannattavuuteen ja investointeihin merkitystä ja jumala on vaan päättänyt milloin se tuotanto siirretään muualle.



Tääkin on taas lähinnä AY-propagandaa tai ihan vaan tietämättömyyttä. Suurin osa esim. teollisuusliiton työnantajista tekee investointeja vuosikausiksi eteenpäin, jopa vuosikymmeniksi. Hyvin harvaa asiaa mietitään vain 3kk aikajänteellä ja investointien takaisinmaksuajat lasketaan vuosissa. Kvartaalit tulevat lainsäädännön vaatimuksista raportoida tuloksia tiuhaan. Tuskin kukaan olisi tyytyväisempi jos tuo lainsäädännön vaatimus poistetaan ja tulokset nähdää 12kk välein. Se ei niitä investointipäätöksiä silti muuttaisi mitenkään. Optio-ohjelmat harvoin ovat kuukausien mittaisia, vaan vuosien. Eli sieltäkään ei mitään kvartaaliajattelua tule. Suurin osa pääomistakin on kiinni firmoissa pitkiä aikoja. Suomalaiset instituutiot (valtio, eläkeyhtiöt) ovat suurimpia omistajia ja ne haluavat vuosikausien vakaata tuottoa. Sama koskee suurinta osaa rahastojakin.

Jos tekee investoinnit sun muut vuosiksi, niin samalla olis varmaan fiksua sitouttaa työntekijät vuosiksi.

Optiot rullaamaan suorittavallekkin portaalle, niin nousee työteho lailla raketin.

 

[Paapaa]

Vai väitätkö ettei missään voisi olla näin?

Itsehän sä aloit pomojen ja saunakaverien palkoista huudella, ei kukaan muu. Ja kun kysyttiin vähän lihaa luiden päälle, niin eipä sitä löytynytkään.

 

[Rullis]

Itsehän sä aloit pomojen ja saunakaverien palkoista huudella, ei kukaan muu. Ja kun kysyttiin vähän lihaa luiden päälle, niin eipä sitä löytynytkään.

Vakavalla naamalla väität, että missään Suomalaisessa yrityksessä tilanne ei voisi olla tämä? Äläpä ole lapsellinen. Ottipa tämä kysymys meidän työnantajapuolen kovemmalle kun uskoin.

Ajattelin, että vastaus olisi ollu tyylii: varmasti jossain yrityksissä asia on näin, mutta heillä on vaarana menettää parhaat työntekijänsä kilpailevalle yritykselle tjsp. Mut noin syvälle en aatellu et se herne menisi.

 

[Paapaa]

Jos tekee investoinnit sun muut vuosiksi, niin samalla olis varmaan fiksua sitouttaa työntekijät vuosiksi.

Optiot rullaamaan suorittavallekkin portaalle, niin nousee työteho lailla raketin.

Mulle tosiaan passaa, mutta tuo pitää hyväksyttää yhtiökokouksella ja pätee vain osakeyhtiöihin. Ja läpi se menisi vain jos samalla sitä kiinteää peruspalkkaa laskettaisiin. Mahtaisiko se sopia AY:lle? Eli lisätään palkan riskiosuutta, jolloin se voi myös olla matalampi kuin ilman tätä riskiosuutta. Ja toisaalta myös reilusti korkeampi. Sama koskee esim. tulospalkkausta. Tuollainen muutos menisi läpi vain suhteellisen kustannusneutraalisti (riski huomioiden - eli kun on riskiä niin tuotto-odotuksen pitää olla positiivisempi kuin ilman riskiä).

Toisaalta, jos riittävän hyviä työntekijöitä tulee ovista ja ikkunoista, niin vaikea keksiä syytä sitouttaa heitä ylimääräisellä rahalla. Ja koska niin usein ei sitouteta, niin näköjään tuolle ei todella ole monessa firmassa mitään tarvetta.

Se iso ongelma on se, että pitäisi maksaa kovempaa palkkaa työntekijöille, jotka ovat liian helposti korvattavissa - vain siksi että AY. Kansantalouden näkökulmasta olisi parempi laskea palkkoja tällaisilla aloilla ja ohjata työvoimaa aloille, joissa siitä on todellinen pula. Ja vastaavasti nostaa palkkoja siellä, missä se pula on.

 

[Paapaa]

Vakavalla naamalla väität

Vies nyt taas helvettiin noi olkiukkosi. En ole puhunut koko aiheesta yhtään mitään. Varmaan erehdyit kirjoittajasta.

 

[pomk]

Ja läpi se menisi vain jos samalla sitä kiinteää peruspalkkaa laskettaisiin.

Miksi?

Optioilla työteho kasvaa. Kasvanut työteho kattaa optioista koituvat kulut.

En ole ikinä nähnyt optiosopparia jossa ehtona olisi ollut palkan alennus. Mut vissiin duunareille pitää olla erilaiset ehdot?

 

[Lämpöpumppu]

Esimerkiksi terveydenhuolto siirtyy Intiaan jos hoitajille maksettaisiin palkankorotuksia. Koulutus siirtyy viroon ja Ahvenanmaalle jos opettajien palkkoja nostetaan. Lapset menee päiväkotiin Norjaan ja Ruotsiin jos lastenhoitajien palkkoja nostetaan...

Eiku mä unohdin, ettei julkisten alojen palkkoja voi nostaa, koska julkinen puoli on saatanasta ja ylipaisunut, kuten nytkin taitaa olla päiväkodeissa 7 aikuista yhtä lasta kohti. Nehän on kutsumusammatteja myös. Vain yksityisellä puolella voi palkkoja nostaa ja vain jos on johdossa tai konsultti. Koska sieltähän näiden turhien julkisen puolen työntekijöiden palkat maksetaan. Jos duunarin palkka nousee yli prosentin vuodessa niin: "tuotanto supistetaan ja siirtyy muualle työvoimakustannuspaineessa ja halvemmat kilpailijat vievät markkinat." Tai yksinkertaisesti "nyt ei ole hyvä aika"

Ei välttämättä siirry muualle, mutta ollaanhan me nähty jo tuota, kuinka filippiiniläiset valtaavat Suomessa hoitoalaa kun suomalaisia ei nykyisillä palkoilla saada tekemään kyseisiä töitä. Ei siitä enää pitkä matka, että saamme virolaisia opettajia ja lastentarhaopettajia. Läheisellä ala-asteella taitaa ollakkin jo ainakin kaksi virolaista opettajaa, tosin puhuvat täysin suomalaisittain ja asuneet pidempään Suomessa. Pienempiin, kuin Suomen top10, kaupunkeihin alkaa olla välillä haastavaa löytää opettajia.

Mutta sulla menee nyt pointti täysin ohi koko asiasta. Se ei ole ainoastaan julkisen puolen palkat, vaan koko makrotalouteen vaikuttavat yleiskorotukset. Mutta myös esimerkkinä julkisen puolen palkankorotus lisää veropainetta tai lainapainetta valtion talouteen. Riippuen miten toteutetaan, mutta ainakin vasemmistolaisittain toteutettuna eli työtä enemmän verottamalla, veropaine lisää palkankorotuspainetta jokaisella alalla. Koska sillä kassamyyjällä, koneistajaduunarilla, tarjoilijalla tai [lisää ammatti tähän] jää verojen jälkeen vähemmän käteen; kulutus vähenee ja palkankorotuspaine kasvaa. Kun kulutus vähenee, palvelualan työpaikat vähenevät. Enemmän työttömiä ja enemmän menoja valtiolle. Kun palkankorotuspaine palvelualoilla kasvaa, tuotteiden hinnat nousevat, kulutus vähenee ja työpaikat vähenevät. Enemmän työttömiä ja enemmän menoja valtiolle. Vientiteollisuudessa duunarit lähtevät hakemaan yleiskorotuksia, sillä kiristynyt verotus julkisenpuolen palkkakorotusten jälkeen rokottaa nettotuloja. Kilpailukyky heikkenee globaaleilla markkinoilla. Yritykset siirtävät toimintaa kilpailukykyisempiin maihin tai menevät konkurssiin. Enemmän työttömiä ja enemmän menoja valtiolle. Viennin tulovirrat laskevat. Verotus kiristyy. Tätä ajatusleikkiä voi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Me ollaan nähty jo monesti se lumipalloefekti, kun joku ala neuvottelee yleiskorotuksesta, niin muut alat seuraavat perässä ja vaatimuksena on vähintäänkin sama korotus. Esimerkiksi ne hoitajat, kuntatyöntekijät, opettajat yms. Hoitajille kuuluisi reilu palkankorotus kovasta työstä, mutta heti perään kuntatyöntekijät lähtevät tavoittelemaan samaa koska ei vähempään voi tyytyä. Tämän jälkeen hoitajillehan tulee todella petetty olo. Kaikki tämä pätee myös yksityisellä sektorilla. Nyt teollisuusliitossa haetaan vähintään samaa tasoa kuin Saksassa, vaikka sille on melko kaukaa haetut perusteet. Kun kaikki alat neuvottelevat tuollaisesta 5-10% suuruisesta palkankorotuksesta niin on selvää, että vuoden päästä on pakko neuvotella vähintään saman suuruisesta, sillä elinkustannukset ovat nousseet uudet edellisten korotusten verran. Pitää oikeasti varoa, ettei luoda päättymätöntä kierrettä, koska siten pelaamme ainakin meidän kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla, mikä taas tarkoittaa että se rahahana, jolla tätä yhteiskuntaa rahoitetaan, tyrehtyy.

 

[Rullis]

Vies nyt taas helvettiin noi olkiukkosi. En ole puhunut koko aiheesta yhtään mitään. Varmaan erehdyit kirjoittajasta.

Ymmärrätkö mikä on kysymysmerkki? Mut eihä siinä paina sitä raportoi nappulaa ja huuda modet apuun, kun ei muuten pärjää. Minä en myöskään pakota sinua minun kirjoituksiin vastaamaan. Viikonloppuja.

 

[pomk]

on selvää, että vuoden päästä on pakko neuvotella vähintään saman suuruisesta, sillä elinkustannukset ovat nousseet uudet edellisten korotusten verran

Turhaa spekulaatiota.
Ei suomen sairaanhoitajien palkkataso määritä euroalueen ostovoimaa.

 

[Lämpöpumppu]

Turhaa spekulaatiota.
Ei suomen sairaanhoitajien palkkataso määritä euroalueen ostovoimaa.

Ei meillä ole mitään homogeenistä ostovoimaa Euroopassa. Ostovoima on hyvinkin polarisoitunut vaikka valuutta onkin sama. Suomi kilpailee globaalisti myös muita EU-maita vastaan. Ollaan menetetty potentiaalisia investointeja esimerkiksi Saksaan.

 

[Paapaa]

En ole ikinä nähnyt optiosopparia jossa ehtona olisi ollut palkan alennus. Mut vissiin duunareille pitää olla erilaiset ehdot?

No et ehkä ole muutenkaan nähnyt optiosopparia....Anyway, duunareilla on minimipalkka, jonka alle ei voi mennä. Johtajilla tai ylemmillä toimihenkilöillä joilla on optio-ohejlmat, ei ole mitään tällaista relevanttia minimiä. Eli kyllä, heidän palkkansa saattaa laskea kun vaihtavat työpaikkaan, jossa peruspalkka on matalampi mutta isompi osuus maksetaan optioina tai muun osakeohjelman muodossa. Myös sellainen optio-ohjelma on tavallinen, jossa työntekijä voi osalla palkastaan ostaa yrityksen osakkeita ja sen lisäksi saa X vuoden optioita ohjelman mukaisesti. Tällöin faktisesti työntekijä saa vähemmän palkkaa ja enemmän osakkeita+optioita ja voi siis itse tehdä tuon konversion palkka vs osakkeet+optiot.

Duunarien kohdalla pitäisi siis voida laskea tuota minimiä jos merkittävän osa palkasta haluaisi muuttaa optioiksi. Mutta suostuisiko AY tähän. Mene ja tiedä. Tai sitten annetaan mahdollisuus ostaa niitä osakkeita + optioita jolloin päätös jää duunarille. Monikohan tuohon itsensä sitouttaisi?

 

[pomk]

Ei meillä ole mitään homogeenistä ostovoimaa Euroopassa. Ostovoima on hyvinkin polarisoitunut vaikka valuutta onkin sama. Suomi kilpailee globaalisti myös muita EU-maita vastaan. Ollaan menetetty potentiaalisia investointeja esimerkiksi Saksaan.

Ja voitettu kans potentiaalisia investointeja saksalaisilta.

Ihanan epäkonkreettista.

 

[Lämpöpumppu]

Ja voitettu kans potentiaalisia investointeja saksalaisilta.

Ihanan epäkonkreettista.

Välillä niinkin päin, mutta menneisyys ei ole tae tulevasta. Enkä tarkoita vain Saksa-Suomi kamppailua, vaan ihan globaalisti kaikkia kilpailijoita. Suomessa poistot ovat olleet pitkään investointeja suuremmat. Talouskasvua ei ole ollut 15 vuoteen.

 

[Paapaa]

kun ei muuten pärjää.

Naurahdin kyllä vähän Mutta palaa ihmeessä asiaan kun sulla on niitä esimerkkejä johtajista ja saunakavereista, joita haluat paheksua. Tulee parempaa keskustelua. Mun mielipiteeni asiaan on se, että johtaja neuvotelkoon oman palkkansa ja duunari neuvotelkoon omansa. Ja jos hyvää duunaria kaivataan enemmän kuin hyvää johtajaa, niin näkyköön se siinä duunarin sopparissa.

 

[pomk]

No et ehkä ole muutenkaan nähnyt optiosopparia....Anyway, duunareilla on minimipalkka, jonka alle ei voi mennä. Johtajilla tai ylemmillä toimihenkilöillä joilla on optio-ohejlmat, ei ole mitään tällaista relevanttia minimiä. Eli kyllä, heidän palkkansa saattaa laskea kun vaihtavat työpaikkaan, jossa peruspalkka on matalampi mutta isompi osuus maksetaan optioina tai muun osakeohjelman muodossa. Myös sellainen optio-ohjelma on tavallinen, jossa työntekijä voi osalla palkastaan ostaa yrityksen osakkeita ja sen lisäksi saa X vuoden optioita ohjelman mukaisesti. Tällöin faktisesti työntekijä saa vähemmän palkkaa ja enemmän osakkeita+optioita ja voi siis itse tehdä tuon konversion palkka vs osakkeet+optiot.

Duunarien kohdalla pitäisi siis voida laskea tuota minimiä jos merkittävän osa palkasta haluaisi muuttaa optioiksi. Mutta suostuisiko AY tähän. Mene ja tiedä. Tai sitten annetaan mahdollisuus ostaa niitä osakkeita + optioita jolloin päätös jää duunarille. Monikohan tuohon itsensä sitouttaisi?

Nostavatko optiot työtehoa vai eivät? Tästä on kyse.

Kuinka paljon ne sitä nostavat? Ts. onko ne tehokkaita kyseisessä hommassa.

Jos teho on hyvä, koska miksi niitä edes annettaisiin jos ne eivät ole, niin miksi niiden antaminen pitäisi vaikuttaa palkkaukseen?


Ja kuulostaa taas siltä samalta paskalta, että duunarit ostakoon osakkeensa pörssistä. Keskijohdolle ne optiot kuuluu antaa, kun ymmärtävätkin niistä jotakin.

 

[Honzo]

Ja lisähuomiona optiothan eivät ole mitää palkkaa vaan nimenomaan optioita hyötyä yrityksen osakkeen arvonnoususta. Optioden kanssa ei tuloksesta itenkään kilahda automaattisesti rahaa tilille määräajoin.

En jaksa uskoa optioihin rividuunarien työtehossa. Ennemmin joku liikkuva palkanosa, joka joustaa myös alaspäin.

 

[Timo 2]

duunari neuvotelkoon omansa

Niinhän ne nyt neuvotelee. Tosin joukkovoimalla, jolla on saatu muitakin edistyksiä typaikoilla.