Työmarkkinakierrokset.

[hese_e]

Käytännössä ei ole noin, työantaja voi toki irtisanoa jos naama ei miellytä, mutta sen hinta on niin kova että ei toivottu työntekiä ennemmin pidetään, ja odotetaan pitkänkaavan mukaan sopivaa hetkeä. Jälkimmäisessäkin on sitten niitä takaisinotto velvoitteita.

Tuo pidä tunkkisi - kommentti oli kyllä firma/liitto tasolla, eikä yksilö. Molemmat voi vaatia mitä haluavat ja suostua siihen mitä katsovat hyväksyttäväksi, tai kieltäytyä kokonaan yhteistyöstä, jos eivät pääse sopuun. Nyt taistellaan, kun kumpikin osapuoli katsoo siitä tulevat tappiot pienemmäksi pahaksi, tai sitten ollaan periaatteen tasolla, jossa järki on jäänyt porstuaan jo kuukausia sitten.

 

[taxman]

Jos tällä viittaa lakkoilijoiden lakkoavustuksiin, niin aika kovat vaatimukset, en nyt muista koska sellaisesta olisi sovittu, viittaa tilanteeseen jossa toisella puolella on sellainen mafia kartelli että voi tuollaista vaatia.

Ihan niihin palkkoihin viittasin. Eikö minään lainana - ei ollut edes hyvä vitsi sinulta.

 

[Jurppii]

Paras lopputulemahan tässä on, että nälkä ajaa liittolaiset irtisanoutumaan kuten jotkut tässä jo uhoaa ja UPM pääsee puhtaalta pöydältä palkkaamaan uusia, joiden neuvotteluhalu perustuu vielä sille, että ovat saamassa mm. työpaikan.

 

[zewius]

Paras lopputulemahan tässä on, että nälkä ajaa liittolaiset irtisanoutumaan kuten jotkut tässä jo uhoaa ja UPM pääsee puhtaalta pöydältä palkkaamaan uusia, joiden neuvotteluhalu perustuu vielä sille, että ovat saamassa mm. työpaikan.

Aika työnantaja kiikarit saa olla silmillä jos luulet että irtisanomisia tapahtuu liiton takia
Paperiliiton työnpaikoilla akt: n lisäksi suurin järjestäytymisaste

 

[pulatunnus]

Ihan niihin palkkoihin viittasin. Eikö minään lainana - ei ollut edes hyvä vitsi sinulta.

pekka sanoo etten tule töihin, ei hommat miellytä noilla ehdoilla. pekka on pois töistä, pekka kavereineen pitää vahtia ettei muutkaan tule töihin.

pekka lupaa tulla töihin, jos hän saa täyden palka siltä ajalta kun ei ollut töissä.

pekka on joko todellinen kuru, diiva, korvaamaton josta ollaan valmiita maksamaan mitävain, jos sattuu käväseen töissä, tai sitten hän on jonkun hämäräkartelli ryhmän jäsen. Ja eri tahoilta lähtee rahanpesuepäily limoituksia.

Eikö minään lainana - ei ollut edes hyvä vitsi sinulta.

On firmoja jotka ovat auttaneet työntekijöitä taloudellisessa hädässä lainaamalla hänelle rahaa, niistä ihan hyviä kokemuksia.

 

[Jurppii]

Aika työnantaja kiikarit saa olla silmillä jos luulet että irtisanomisia tapahtuu liiton takia
Paperiliiton työnpaikoilla akt: n lisäksi suurin järjestäytymisaste

No voin paljastaa, etten mäkään oikeasti uskonut, että umppilaiset lähtis lätkimään. Se taisi olla tyypillistä ketjussa esitettyä duunariuhoa. Mihinkäs ne lähtisi?

 

[zewius]

No voin paljastaa, etten mäkään oikeasti uskonut, että umppilaiset lähtis lätkimään. Se taisi olla tyypillistä ketjussa esitettyä duunariuhoa. Mihinkäs ne lähtisi?

Vaihtaa vaikka työpaikkaa kilpailijoille

 

[pulatunnus]

No voin paljastaa, etten mäkään oikeasti uskonut, että umppilaiset lähtis lätkimään. Se taisi olla tyypillistä ketjussa esitettyä duunariuhoa. Mihinkäs ne lähtisi?

Paperipuolella on niin vahva AY jengi että, joko kuulut tai lähdet lätkiin, jälkimmäiset on lähteneet hyvin nopeasti , eli aika sissi on ollut jos on tähänasti sinnitellyt ja nyt päättää lähteä.
Mutta muista liitoista tiettävästi on irtisanouduttu .

Ison konsernin työntekijälle on toki tärkeää että jossain järjestössä on, mistä saa tarvittaessa tukea, en tiedä mikä vaihtoehto paperiliitolle, ja miten sillä pärjäsi kun paperiliiton luottamusmies vetää ruksin liitosta eronneen nimenpäälle, muukaan tiimi ei kehu rohkeutta. Eli käytännössä haettava uusia haasteita jostain muualta.

 

[Jurppii]

Paperipuolella on niin vahva AY jengi että, joko kuulut tai lähdet lätkiin, jälkimmäiset on lähteneet hyvin nopeasti , eli aika sissi on ollut jos on tähänasti sinnitellyt ja nyt päättää lähteä.
Mutta muista liitoista tiettävästi on irtisanouduttu .

Tarkoitin, että lätevät UPM:ltä, ei liitosta. Ei tartte enää lakkoilla, pääsee taas liksoille ja UPM pääsee neuvottelemaan tekijöiden kanssa, jotka on oikeasti iloisia saadessaan töitä niiden sijasta, joita duuni vituttaa jo valmiiksi. Win-win.

 

[bulgur]

Tää on kieltämättä mielenkiintoinen homma. Suurin osa omistakin tutuista ketkä jollain tasolla kritisoivat joka tes-neuvottelujen yhteydessä paperiliittolaisten asiaa tulee just korkeakoulutettujen puolelta jotka varmasti tienaavat kuitenkin erinomaisesti ja enemmän kuin duunari. Tietysti myös median perinteiset SAUNALISÄ-uutisoinnit vuosien varrella edesauttaaa aina mukavasti tätä. Nimenomaan juuri Paperiliitto tuntuu olevan liitoista se eniten hiekkaa aiheuttava liitto ay-keskusteluissa.

Sit on erikseen akateemiset vasemmistoilaisuuten kallellaan olevat tutut ketkä ei eläessään ole perinteisiä duunariduuneja tehneet mut kovasti heitä puolustelevat. Eli selkeästi näin oman löyhän tarkkailun perusteella just amk-taustaiset vöyhkää ay-liikkeestä negatiivisemmin kuin perinteiset yliopiston käyneet akateemiset tyypit tms. Ehkä se on sit väärin että joku ammattikoulupohjalta tienaa kelvollisesti ilman sen kummempia ponnisteluja opiskeluiden suhteen? Emmä tiä.

 

[finWeazel]

Kateutta näkyy monesta kulmasta. Ehkä perinteisin se julkiselta puolelta tuleva kateus. Tyyliin sairaanhoitaja, opettaja tms. olisivat tärkeämpi kuin paperimies, kun mietitään palkka-asioita.

Toinen kulma on ne, jotka joutuvat täysin omalla työpanoksella hoitamaan korotukset. Ne voi nähdä asiat vähän laajemmin ja on tulos tai ulos tai tuloksenmukainen henkilökohtainen palkkaus näkökulma. Nämä eivät usko joukkovoimaan, kun joukkovoima tasapäistää ja huippuosaajat eivät saakkaan huippuliksaa.

Kolmas ja vittumaisin kulma on paperiteollisuuden tila ja tehtaiden sulkeminen. Se ei palvele veronmaksajaa, että tehtaat/teollisuus ajetaan pois suomesta.

 

[Lämpöpumppu]

Mikä ihmeen mielikuva tämän foorumin paperimiehillä on, että oltaisiin jotenkin kateellisia heidän työehdoista? Mulla on hyvät työehdot, itse neuvoteltu palkka ja hyvät ansiot. Itse ajattelen ihan vain suomalaisten (ja myös niiden pian työttömäksi jäävien paperimiesten) etua eli työpaikkojen pysyvyyttä Suomessa ja UPM:n verojalanjälkeä jolla tämä yhteiskunta voidaan pitää osaksi pystyssä. Ja Paperiliitto ei sitä työpaikkojen pysyvyyttä ainakaan edistä, vaan täälläkin tulee se "saavutetuista eduista ei luovuta" -ideologia esiin vahvasti. Käytännössä jokainen vanhan tessin päälle tuleva myönnytys UPM:n suunnalta on pelkästään työnantajapuolen ja omistajien joustoa, ja sitä on jatkunut sopimuskierroksesta toiseen vuositolkulla. Varsinkin se painopaperiala on niin raskaasti tappiollinen ja kannattavuus laskee vuosi vuodelta. Työntekijäpuoli ei ole todellisuudessa vielä joustanut lainkaan tämänkään faktan edessä, vaan jatkavat sen oman oksan sahaamista. Mikäli se painopaperi olisi edelleen se 80-luvun kultakaivos, niin mua ei haittaisi vaikka paperimies tienaisi 200 000€ vuodessa, jos se olisi kannattavaa.

Ja kyllä, työntekijät voivat hakea muuta työtä mikäli työehdot eivät miellytä. Epäilen, että niille sadoille koneenhoitajille löytyisi kilpailevista firmoista työpaikkoja Suomessa. Ja moni tulisi lopulta jäämään UPM:lle, sillä ansiot työnkuvaan nähden olisivat edelleen huomattavasti keskivertoduunarityötä paremmat.

 

[zewius]

Mikä ihmeen mielikuva tämän foorumin paperimiehillä on, että oltaisiin jotenkin kateellisia heidän työehdoista? Mulla on hyvät työehdot, itse neuvoteltu palkka ja hyvät ansiot. Itse ajattelen ihan vain suomalaisten (ja myös niiden pian työttömäksi jäävien paperimiesten) etua eli työpaikkojen pysyvyyttä Suomessa ja UPM:n verojalanjälkeä jolla tämä yhteiskunta voidaan pitää osaksi pystyssä. Ja Paperiliitto ei sitä työpaikkojen pysyvyyttä ainakaan edistä, vaan täälläkin tulee se "saavutetuista eduista ei luovuta" -ideologia esiin vahvasti. Käytännössä jokainen vanhan tessin päälle tuleva myönnytys UPM:n suunnalta on pelkästään työnantajapuolen ja omistajien joustoa, ja sitä on jatkunut sopimuskierroksesta toiseen vuositolkulla. Varsinkin se painopaperiala on niin raskaasti tappiollinen ja kannattavuus laskee vuosi vuodelta. Työntekijäpuoli ei ole todellisuudessa vielä joustanut lainkaan tämänkään faktan edessä, vaan jatkavat sen oman oksan sahaamista. Mikäli se painopaperi olisi edelleen se 80-luvun kultakaivos, niin mua ei haittaisi vaikka paperimies tienaisi 200 000€ vuodessa, jos se olisi kannattavaa.

Ja kyllä, työntekijät voivat hakea muuta työtä mikäli työehdot eivät miellytä. Epäilen, että niille sadoille koneenhoitajille löytyisi kilpailevista firmoista työpaikkoja Suomessa. Ja moni tulisi lopulta jäämään UPM:lle, sillä ansiot työnkuvaan nähden olisivat edelleen huomattavasti keskivertoduunarityötä paremmat.

Edelleenkin Paperiliiton alla on myös muut kemiallisen metsäteollisuuden alat eikä vain paperipuoli mikä on tappiollista.
Muillekkin aloille haetaan edelleenkin sitä työajan lisäystä ilman kompensaatiota.

 

[GuntherPrien]

Tämä nyt menee vähän tylsäksi yhden alan ympärillä pyöriväksi keskusteluksi. Kiinnostaisi enemmän kuulla muiden alojen neuvotteluista ja ratkaisuista. Panokset ovat tietysti pienemmät kun keskustellaan jostain 1,5% kohdentamisesta, mutta koskettaa vähän useampaa kuin muutamaa hassua paperiukkoa.

Kuten jo totesit, näissä mitä ensimmäisten sopimusten jälkeen on saatu aikaiseksi ollaan menty käytännössä samoilla korotuksilla, joten niistä raportoiminen alkaa tuntua jo vanhan toistolta. Mutta koko ajan noita uusia pienempien alojen sopimuksia tehdään.

Jostakin syystä keskusjärjestöirä vain SAK kertoo tarkemmin omilla sivuillaan liittojensa neuvottelutilanteesta.

Työehtoneuvottelujen seuranta

Seuraa liittokohtaisia työehtosopimusneuvotteluja SAK:n nettisivuilla.

www.sak.fi

Teollisuusliiton yhteenveto omista TES-neuvotteluista.

TES-neuvottelut jatkuvat edelleen - Teollisuusliitto

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisissä työehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu yhteinen näkemys useimmista sopimuksen tekstisisällöistä.

www.teollisuusliitto.fi

Ylempien toimihenkiöiden TES-tilanne.

Neuvottelut - Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Neuvottelemme uusista työehtosopimuksista eli tulevista palkankorotuksista, sopimuskauden pituudesta sekä ns. tekstikysymyksistä.

ytn.fi

 

[Jurppii]

Edelleenkin Paperiliiton alla on myös muut kemiallisen metsäteollisuuden alat eikä vain paperipuoli mikä on tappiollista.
Muillekkin aloille haetaan edelleenkin sitä työajan lisäystä ilman kompensaatiota.

Tähänkin auttaisi paikallinen sopiminen. Mitä paikallisempi, sitä paremmin se kohdistuisi tässäkin mielessä oikeisiin ryhmiin ja ne, joita ei tappiollisuus kosketa eivät olisi samassa neuvottelussa tappiollisten kanssa.

 

[zewius]

Tähänkin auttaisi paikallinen sopiminen. Mitä paikallisempi, sitä paremmin se kohdistuisi tässäkin mielessä oikeisiin ryhmiin ja ne, joita ei tappiollisuus kosketa eivät olisi samassa neuvottelussa tappiollisten kanssa.

ei kai paikallisella oo toistaiseksi mitään järkeä kun toinen haluaa jokaiselle sektorille sitä työnajan pidennystä, sittenkun tästä luovutaan niin voidaan miettiä alakohtaista

 

[pulatunnus]

Tää on kieltämättä mielenkiintoinen homma. Suurin osa omistakin tutuista ketkä jollain tasolla kritisoivat joka tes-neuvottelujen yhteydessä paperiliittolaisten asiaa tulee just korkeakoulutettujen puolelta jotka varmasti tienaavat kuitenkin erinomaisesti ja enemmän kuin duunari. Tietysti myös median perinteiset SAUNALISÄ-uutisoinnit vuosien varrella edesauttaaa aina mukavasti tätä. Nimenomaan juuri Paperiliitto tuntuu olevan liitoista se eniten hiekkaa aiheuttava liitto ay-keskusteluissa.

Sit on erikseen akateemiset vasemmistoilaisuuten kallellaan olevat tutut ketkä ei eläessään ole perinteisiä duunariduuneja tehneet mut kovasti heitä puolustelevat. Eli selkeästi näin oman löyhän tarkkailun perusteella just amk-taustaiset vöyhkää ay-liikkeestä negatiivisemmin kuin perinteiset yliopiston käyneet akateemiset tyypit tms. Ehkä se on sit väärin että joku ammattikoulupohjalta tienaa kelvollisesti ilman sen kummempia ponnisteluja opiskeluiden suhteen? Emmä tiä.

Moni aikuinen on kotoisin ns paperipaikkakunnalta ja lopuilla sitten jotain tuntumarajaa muuten.

Huomioitava että ne paperipaikkakunnat ovat olleet aika pieniä.

Vanhoissa AY ja puolue piireissä paperimies on toki arvostettu aatteen mies.

 

[Jurppii]

ei kai paikallisella oo toistaiseksi mitään järkeä kun toinen haluaa jokaiselle sektorille sitä työnajan pidennystä, sittenkun tästä luovutaan niin voidaan miettiä alakohtaista

Niin, miksei saman tien paikallista? Näin toimetkin voidaan kohdistaa oikein. Paikallisen sopimisen vastustaminen kuulostaa pelkältä AY-linjan pitämiseltä kun itsekin myönnetään että siellä on jos jonkinlaista prosessimiestä vahvasti voitollisilta aloilta aina auringonlaskun hommiin saakka.

 

[pulatunnus]

ei kai paikallisella oo toistaiseksi mitään järkeä kun toinen haluaa jokaiselle sektorille sitä työnajan pidennystä, sittenkun tästä luovutaan niin voidaan miettiä alakohtaista

Työantajalle varmaan sopii lyhyempikin työaika, jos se on ongelma.

Jos AY väki haluaa tekijästään hyvän hinnan, niin se myy joustoa, lyhyempikin työaikakin käy kaupaksi, jos työntekiä arvostaa vapaa-aikaa enemmän kuin työstä saatua korvausta.
Jos on vähän sekä että, niin tarjoaa joustoa, niin sitten työantajan kannattaa maksaa enemmän. Silloin kun on vähemmän töitä, niin on enemmän vapataa.

Yhtiöllä on niin moneen lähtöön laitosta, että jos halutaan yksi soppari, niin sitten kannattaa tarjota niin paljon joustoa että taipuu joku luukkuun. Muuten menee sen halvimman mukaan, ei se huonoimman palkanmaksuvaran omaava yksikkö maksa enempää kuin varaa.

Jos mennään kohti oikeaa tuntipalkkaa, niin se on kaikille hyväksi

 

[GuntherPrien]

Niin, miksei saman tien paikallista? Näin toimetkin voidaan kohdistaa oikein. Paikallisen sopimisen vastustaminen kuulostaa pelkältä AY-linjan pitämiseltä kun itsekin myönnetään että siellä on jos jonkinlaista prosessimiestä vahvasti voitollisilta aloilta aina auringonlaskun hommiin saakka.

UPM on oikein malliesimerkki paikallisesta sopimisesta. Yhdessä sopimisen sijaan on halua määritellä yksipuolisesti palkat ja työsuhteen ehdot. Onko tässä tilanteessa lainkaan ihme, ettei työntekijäpuolella ole suuremmin halua sopia työsuhteen ehdoista paikallisesti.

Ja pitää myös muistaa, että kyllä suomessa sovitaan paljonkin asioita paikallisesti, niin pienistä kuin suuremmistakin. Laitetaan tähän jälleen muutaman vuoden (2018) takainen SAK:n kysely luottamusmiehiltään paikallisesta sopimisesta.

Paikallinen sopiminen lisääntyy – suurin este sopimiselle on työnantajan haluttomuus sopia - Teollisuusliitto

Kahdella kolmasosalla (64 %) SAK:laisista työpaikoista on tehty kahden viime vuoden aikana paikallisia sopimuksia. Määrä on noussut viidellä

www.teollisuusliitto.fi

Paikallista sopimista vaikeuttaa työnantajien haluttomuus sopia

Luottamushenkilöiden mukaan suurin este paikallisen sopimisen onnistumiselle on työnantajan haluttomuus sopia.

– Kyselystä käy ilmi, että työnantajien haluttomuus on lisääntynyt huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten 39 prosenttia vastanneista ilmoitti työnantajapuolen haluttomuuden olevan merkittävin este paikalliselle sopimiselle, tänä vuonna näin arvioi 59 prosenttia paneelin jäsenistä.

Muita syitä ovat epätasapainoinen neuvotteluasetelma, työnantajan painostus ja sanelu sekä haluttomuus neuvotella henkilöstön esittämistä asioista.

 

[Jurppii]

UPM on oikein malliesimerkki paikallisesta sopimisesta. Yhdessä sopimisen sijaan on halua määritellä yksipuolisesti palkat ja työsuhteen ehdot.

Ei paikallinen sopiminen tarkoita sitä. Alakohtaisetkin sopimukset voivat olla sanelua toiselta puolelta.

Mutta miksi ei voida paikallisesti neuvotella persnettoa tekevän painopaperia valmistelevan paperimiehen korkeaa palkkaa ja huippuehtoja enemmän alan realiteetteja vastaavaksi ja pitää sillä tuottavalla alalla olevan prosessimiehen ehtoja ennallaan?

Joo, ei tartte vastata. Täällä on jo kerrottu, että "paperitehtaat menee kuitenkin pakettiin pian joten pitää kupata kaikki minkä irti vielä saa". Tuo ei vaan ole kovin hyvä neuvottelulähtökohta.

 

[Jurppii]

Ja pitää myös muistaa, että kyllä suomessa sovitaan paljonkin asioita paikallisesti, niin pienistä kuin suuremmistakin. Laitetaan tähän jälleen muutaman vuoden (2018) takainen SAK:n kysely luottamusmiehiltään paikallisesta sopimisesta.

Paikallinen sopiminen lisääntyy – suurin este sopimiselle on työnantajan haluttomuus sopia - Teollisuusliitto

Kahdella kolmasosalla (64 %) SAK:laisista työpaikoista on tehty kahden viime vuoden aikana paikallisia sopimuksia. Määrä on noussut viidellä

www.teollisuusliitto.fi

Sori, huomasin tämän vasta nyt tai sitten ninjaeditoit.

Saanko sanoa kauniisti, että vittu mitä paskaa?

"
Paikallista sopimista vaikeuttaa työnantajien haluttomuus sopia

Luottamushenkilöiden mukaan suurin este paikallisen sopimisen onnistumiselle on työnantajan haluttomuus sopia.

– Kyselystä käy ilmi, että työnantajien haluttomuus on lisääntynyt huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten 39 prosenttia vastanneista ilmoitti työnantajapuolen haluttomuuden olevan merkittävin este paikalliselle sopimiselle, tänä vuonna näin arvioi 59 prosenttia paneelin jäsenistä. "

Tarkoittaakohan arvon luottamusmiehet tässä kuitenkin työnantajan haluttomuutta olla samaa mieltä? Mitäs jos työntekijäpuoli kokeilisi sopia kuten työnantajapuoli haluaa? Sillähän se ongelma ratkeaisi

 

[pulatunnus]

Sori, huomasin tämän vasta nyt tai sitten ninjaeditoit.

Saanko sanoa kauniisti, että vittu mitä paskaa?

"
Paikallista sopimista vaikeuttaa työnantajien haluttomuus sopia

Luottamushenkilöiden mukaan suurin este paikallisen sopimisen onnistumiselle on työnantajan haluttomuus sopia.

– Kyselystä käy ilmi, että työnantajien haluttomuus on lisääntynyt huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten 39 prosenttia vastanneista ilmoitti työnantajapuolen haluttomuuden olevan merkittävin este paikalliselle sopimiselle, tänä vuonna näin arvioi 59 prosenttia paneelin jäsenistä. "

Tarkoittaakohan arvon luottamusmiehet tässä kuitenkin työnantajan haluttomuutta olla samaa mieltä? Mitäs jos työntekijäpuoli kokeilisi sopia kuten työnantajapuoli haluaa? Sillähän se ongelma ratkeaisi

En tiedä mikä tuon viesti oli, jos keskusliitto ei kannata paikallista sopimista, niin ehkä haetaan sille tuke, tosin miksi otsikoida paikallinen sopiminen lisääntyy.

Linkin mukaan 64% SAK laisista jotain paikallista, teollisuuden työpaikoilla 78% (tuo siis vajaan neljänvuoden takaa)

Tuossa liiton paneelin jäsenistä yli puolet piti työantajaa haluttomana, 2/3 oli kuitenkin tyytyväinen.

Paneeli siis ilmeisesti koostuu liiton edustajista.

Jutussa ei selvinnyt mistä oltiin sopimassa, joustoista, paikallisista eduista, varmaan riippuu vähän siitä onko perälauta soppari, jos siinä vuoto varaa, niin haluttomuus varmaan ensi toisella puolella.

 

[GuntherPrien]

Tarkoittaakohan arvon luottamusmiehet tässä kuitenkin työnantajan haluttomuutta olla samaa mieltä? Mitäs jos työntekijäpuoli kokeilisi sopia kuten työnantajapuoli haluaa? Sillähän se ongelma ratkeaisi

Työnantajasta syystä tai toisesta lähtöisin olevaa haluttomuutta sopia asioista paikallisesti. Mitä yhdessä sopimista se on, jos vain työnantajan mielipiteiden mukaan mennään, kyllä sopimuksissa pitää kummankin osapuolen olla tyytyväisiä lopputulokseen.

Omallakin työmaalla on esimerkkejä tuosta työnantajan vaikeudesta sopia paikallisesta, tai no paikallisesti ja "paikallisesti". Aikoinaan HR-osastolla oli jokin päähän pistos, että jo vuosikymmeniä käytössä olleita käytäntöjä olisi pakko lopettaa kokonaan. Edes paikallisjohto nähnyt tuossa HR-osaston päätöksessä mitään hyötyä, ja luottamusmiehen kanssa saivat HR-osaston mielipiteen kääntymään, jonka jälkeen HR-osasto heitti lisää kapuloita rattaisiin ja vaati muutoksia tuohon käytäntöön, jonka jälkeen jälleen käytiin neuvotteluja HR-osaston kanssa, joissa vastapuolena oli paikallisjohto ja luottamusmies. Pitkien neuvotteluiden jälkeen päädyttiin, että pysytään vanhoissa ja toimiviksi todetuissa käytännöissä. Tämän jälkeenkin on ollut useita tilanteita, joissa paikallisesti on neuvoteltu sopimus, mutta jälleen on HR-osasto todennut että ette muuten sovi. Kuitenkin työpaikalla on neuvoteltu paljon erilaisia sopimuksia paikallisesti.

En tiedä mikä tuon viesti oli, jos keskusliitto ei kannata paikallista sopimista, niin ehkä haetaan sille tuke, tosin miksi otsikoida paikallinen sopiminen lisääntyy.

Ideana taisi olla, että paikallista sopimista kehitetään ennemmin TES:n kautta sopimalla, ei lakiteitse. Kyllä SAK:ssakin kannatetaan paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta niiden raameista sovittaisiin TES-neuvotteluissa.

 

[Jurppii]

Työnantajasta syystä tai toisesta lähtöisin olevaa haluttomuutta sopia asioista paikallisesti. Mitä yhdessä sopimista se on, jos vain työnantajan mielipiteiden mukaan mennään, kyllä sopimuksissa pitää kummankin osapuolen olla tyytyväisiä lopputulokseen.

Omallakin työmaalla on esimerkkejä tuosta työnantajan vaikeudesta sopia paikallisesta, tai no paikallisesti ja "paikallisesti". Aikoinaan HR-osastolla oli jokin päähän pistos, että jo vuosikymmeniä käytössä olleita käytäntöjä olisi pakko lopettaa kokonaan. Edes paikallisjohto nähnyt tuossa HR-osaston päätöksessä mitään hyötyä, ja luottamusmiehen kanssa saivat HR-osaston mielipiteen kääntymään, jonka jälkeen HR-osasto heitti lisää kapuloita rattaisiin ja vaati muutoksia tuohon käytäntöön, jonka jälkeen jälleen käytiin neuvotteluja HR-osaston kanssa, joissa vastapuolena oli paikallisjohto ja luottamusmies. Pitkien neuvotteluiden jälkeen päädyttiin, että pysytään vanhoissa ja toimiviksi todetuissa käytännöissä. Tämän jälkeenkin on ollut useita tilanteita, joissa paikallisesti on neuvoteltu sopimus, mutta jälleen on HR-osasto todennut että ette muuten sovi. Kuitenkin työpaikalla on neuvoteltu paljon erilaisia sopimuksia paikallisesti.

Niin. Mutta sinä ja vastanneet luottamusmiehet eivät ole ymmärtäneet mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan. Se ei tarkoita, että työntekijät vaatii lisää ja työnantaja suostuu joka ikinen vuosi. Se voi tarkoittaa sitäkin, että edut ja palkka laskee. Eikä se, että työntekijät ei suostu tarkoita, että työnantaja "ei halua sopia".

 

[Jan11]

Niin. Mutta sinä ja vastanneet luottamusmiehet eivät ole ymmärtäneet mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan. Se ei tarkoita, että työntekijät vaatii lisää ja työnantaja suostuu joka ikinen vuosi. Se voi tarkoittaa sitäkin, että edut ja palkka laskee. Eikä se, että työntekijät ei suostu tarkoita, että työnantaja "ei halua sopia".

Paikallinen sopiminen on jo laajasti käytössä. TES:seissä on määritelty, mistä voi sopia paikallisesti ja mistä ei.

Ensimmäinen näkemysero on siinä, että työnantajaosapuoli haluaisi voida sopia paikallisesti mistä tahansa. Se ei ammattiyhdistysliikkeelle käy, ja perustelu on kohtuullisen selvä: mihin TES:sejä enää tarvittaisiin, jos ihan kaikesta voisi sopia paikallisesti.

Toinen näkemysero on siinä, että jos ei kaikesta, niin työnantajaosapuoli haluaisi voida sopia paikallisesti myös ainakin haittalisistä ja palkasta myös TES:seistä alaspäin. Suomennettuna poistaa vähintäänkin sunnuntailisät, joista se onkin koko 2000-luvun nurissut. Tähän ammattiyhdistysliike ei tietenkään voi suostua, kun Suomessa ei ole edes minimipalkkalakeja ja monella alalla haitalisät on merkittävä osa palkanmuodostusta.

No, kolmikannassa tämä on vielä vaikeampi asia? Vain pieni osa poliitikoista olisi valmis säätämään minimipalkat. Lisäksi työantajat eivät voi mitenkään varmistua siitä, että jos ne säädetään, ne eivät olisi heille liian korkeita tai poliitikot päättäisi nostaa niitä jossain vaiheessa heidän näkökulmastaan liikaa.
Toisaalta työantajajärjestöt eivät voi mitenkään varmistua siitä, etteivät poliitikot säätäisi minimipalkkoja heidän näkökulmastaan liian alhaisiksi. Eivätkä myöskään siitä, ettei poliitikot jossain vaiheessa päättäisi alentaa niitä.

Lähtökohtaisesti siis paikallisesti monella TES-alalla voi sopia jo varsin paljon, mutta ongelma on, ettei niitä mahdollisuuksia osata aina käyttää.
@GuntherPrien kuvasi tilannetta suuren yrityksen yksikön kannalta hyvin. Pienemmissä ongelma on usein toisenlainen: ei tunneta omaa TES:sia riittävän hyvin tai joskus avainhenkilöt ei vaan kykene sopimiseen (kumpi vaan tai molemmat osapuolet).

Oma käsitykseni on, että lähtökohtaisesti sekä työantaja- että työntekijäjärjestöt, myös poliitikotkin näkevät paikallisen sopimisen tärkeänä työkaluna. Tiedän myös yrityksiä, joissa se toimii erinomaisen hyvin. Toisaalta myös sellaisia, missä se ei toimi ollenkaan.

Paikallinen sopiminenkaan ei aina riitä, mistä case Kaipola oli hyvä esimerkki, sillä siellähän oli sovittu paikallisesti paljon konekohtaisesti. Kierrätysraaka-aineen riittämättömyys Suomessa taisi lopulta olla se todellinen juurisyy alasajolle. Voin toki olla väärässäkin, ei sillä.

[Ja editoinnit oli kirjoitusvirheiden korjauksia.]

 

[Jurppii]

Niin, mihin TES:sejä tosiaan tarvitaan? Meillä on laki, joka asettaa rajat ja oikeudet. Meillä on työntekijät, jotka sanoo, ettei TES:sin minimillä tehdä mitään. Miksi ei voisi sopia paikallisesti työehdoista?

 

[Jan11]

Niin, mihin TES:sejä tosiaan tarvitaan? Meillä on laki, joka asettaa rajat ja oikeudet. Meillä on työntekijät, jotka sanoo, ettei TES:sin minimillä tehdä mitään. Miksi ei voisi sopia paikallisesti työehdoista?

Lienee kuitenkin edelleen niin, että lukumääräisesti ottaen kaikista työntekijöistä (ja samalla liittojen jäsenistä) TES minimit on myös maksimit tai ainakin hyvin lähellä sitä. Johtuen siis työvoimavaltaisista matalasti palkatuista aloista ja julkisesta sektorista.

 

[Jurppii]

Lienee kuitenkin edelleen niin, että lukumääräisesti ottaen kaikista työntekijöistä (ja samalla liittojen jäsenistä) TES minimit on myös maksimit tai ainakin hyvin lähellä sitä. Johtuen siis työvoimavaltaisista matalasti palkatuista aloista ja julkisesta sektorista.

No tämä tuskin koskee paperimiehiä.

Enemmän tuntuu siitä, että tässä on kyse vaan siitä, ettei uskota paperikoneita Suomessa pitkään olevan ja yritetään kovasti ulospäin perustella erilaisia järkevän kuuloisia selityksiä sille, että halutaan vaan kupata niin paljon kuin voi, vielä kun ehtii. Ja tämähän on täällä muutaman kirjoittajan toimesta avoimesti myönnettykin.

Pitääkö siinä sitten vastapuolen tulla vastaan? Voi vittuillakseen laittaa saman tien kiinni?

 

[Lämpöpumppu]

Paikallinen sopiminen on jo laajasti käytössä. TES:seissä on määritelty, mistä voi sopia paikallisesti ja mistä ei.

Ensimmäinen näkemysero on siinä, että työnantajaosapuoli haluaisi voida sopia paikallisesti mistä tahansa. Se ei ammattiyhdistysliikkeelle käy, ja perustelu on kohtuullisen selvä: mihin TES:sejä enää tarvittaisiin, jos ihan kaikesta voisi sopia paikallisesti.

Ongelma on se, että yleissitovat työehtosopimukset ovat yleensä toista sataa sivua pitkiä raamattuja sisältäen ehtoja aivan pienimpiinkin asioihin, eikä anna todellista mahdollisuutta järkevään paikalliseen sopimiseen. On jotenkin perverssi ajatus, että sovitaan muutaman ison alalla X toimivan yrityksen kanssa yleissitova sopimus pääkaupunkiseudun pääkonttorissa, jota sitten samalla alalla toimiva pieni PK-yritys Pohjois-Karjalassa joutuu myös noudattamaan. Tämä estää monessakin tapauksessa pienten yritysten kasvumahdollisuudet tai kuolettavat ne jopa kokonaan pois yrityskentältä. Ja kyllä, joskus voi olla tarpeen joustaa myös palkoissa alaspäin, mikäli yrityksen tuloshorisontti näyttää synkältä. Jos työntekijää ei nappaa sitten olla mukana joustossa, niin hän voi helposti lähteä pois. Yrityksen omistaja ei siitä synkästä tulevaisuudenkuvasta niin helpolla pääse eroon, ja siksi hän yrittääkin tehdä suunnanmuutoksia sopimalla joustoista työntekijöiden kanssa.

Yleissitovat työehdot tulisi olla mainittu ainoastaan lain puitteissa. Paikallinen, yritys- tai tehdaskohtainen työehtosopimuskin on ihan samalla tavalla TES, kuin se valtakunnallisesti sovittu TES. (Jos siis liitot pelkäävät, mihin tessejä tarvitaan)

 

[taxman]

Ongelma on se, että yleissitovat työehtosopimukset ovat yleensä toista sataa sivua pitkiä raamattuja sisältäen ehtoja aivan pienimpiinkin asioihin, eikä anna todellista mahdollisuutta järkevään paikalliseen sopimiseen. On jotenkin perverssi ajatus, että sovitaan muutaman ison alalla X toimivan yrityksen kanssa yleissitova sopimus pääkaupunkiseudun pääkonttorissa, jota sitten samalla alalla toimiva pieni PK-yritys Pohjois-Karjalassa joutuu myös noudattamaan. Tämä estää monessakin tapauksessa pienten yritysten kasvumahdollisuudet tai kuolettavat ne jopa kokonaan pois yrityskentältä. Ja kyllä, joskus voi olla tarpeen joustaa myös palkoissa alaspäin, mikäli yrityksen tuloshorisontti näyttää synkältä. Jos työntekijää ei nappaa sitten olla mukana joustossa, niin hän voi helposti lähteä pois. Yrityksen omistaja ei siitä synkästä tulevaisuudenkuvasta niin helpolla pääse eroon, ja siksi hän yrittääkin tehdä suunnanmuutoksia sopimalla joustoista työntekijöiden kanssa.

Yleissitovat työehdot tulisi olla mainittu ainoastaan lain puitteissa. Paikallinen, yritys- tai tehdaskohtainen työehtosopimuskin on ihan samalla tavalla TES, kuin se valtakunnallisesti sovittu TES. (Jos siis liitot pelkäävät, mihin tessejä tarvitaan)

Tuollaiseen palkkajoustoon olisi hyvin paljon helpompi lähteä, jos yritys esimerkiksi ottaisi jouston lainana työntekijöiltä. Sopivilla ehdoilla löytyy varmasti lainaajia. Toinen tapa saada palkkakustannuksia alaspäin on antaa osa tulevasta tuloksesta joustaville tekijöille, mutta halpaa tämä ei varmasti tule olemaan, jos sitä ei tehdä hyvän sään aikaan.

 

[Lämpöpumppu]

Tuollaiseen palkkajoustoon olisi hyvin paljon helpompi lähteä, jos yritys esimerkiksi ottaisi jouston lainana työntekijöiltä. Sopivilla ehdoilla löytyy varmasti lainaajia. Toinen tapa saada palkkakustannuksia alaspäin on antaa osa tulevasta tuloksesta joustaville tekijöille, mutta halpaa tämä ei varmasti tule olemaan, jos sitä ei tehdä hyvän sään aikaan.

Tulospalkkio/-bonus on yleensä hyvä tapa niin pienissä kuin isoissakin yrityksissä. Varsinainen lainaaminen voi olla hankala ja riskialtis tapa, jos yrityksellä on useamman vuoden epävakaa näkymä. En usko, että työntekijät tai yrittäjäkään tuollaiseen uskaltaisi lähteä.

Kohdistaisin myös katsetta valtion suuntaan; nykyinen työnverotus on aivan liian korkea ja työvoimakustannukset ovat käsittämättömän isot yrittäjälle. Valtio velkaantuu älytöntä vauhtia ja sosiaalietuuksien saajat vain lisääntyvät veronmaksajien vähentyessä. Radikaaleja toimia pitäisi pystyä tekemään ihan tuolta juurisyistä lähtien. Pitäisi pyrkiä siihen, että sosiaalietuuksien saajia on vähemmän ja veronmaksajia enemmän ja verotus sitä kautta kevyempää, jolloin työntekijöiden nettotulot kasvaisivat ja ostovoima olisi vahvempaa ilman pakollisia bruttopalkan indeksikorotuksia. Veronmaksajia saadaan enemmän, kun verotusta kevennetään ja yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään. Tämä maa tarvii lisää niin pieniä kuin suuria tuottavia ja työllistäviä yrityksiä.

 

[Timo 2]

Ja kyllä, joskus voi olla tarpeen joustaa myös palkoissa alaspäin, mikäli yrityksen tuloshorisontti näyttää synkältä

Pelkään tämän tarkoittavan liian monessa paikassa, että voitot menee ylimmälle johdolle ja omistajille ja tappiot maksatetaan työntekiöille.

Veronmaksajia saadaan enemmän, kun verotusta kevennetään ja yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään. Tämä maa tarvii lisää niin pieniä kuin suuria tuottavia ja työllistäviä yrityksiä.

Kyllä, mutta veronalennus ei tule dynaamisilla vaikutuksilla maksamaan itse itseään takaisin. Pitää siis alkaa leikkaamaan. Ja kaikki tietää kuinka vaikeaa tässä maassa on leikata yhtään mistään.

 

[Jan11]

Ja kyllä, joskus voi olla tarpeen joustaa myös palkoissa alaspäin, mikäli yrityksen tuloshorisontti näyttää synkältä. Jos työntekijää ei nappaa sitten olla mukana joustossa, niin hän voi helposti lähteä pois.

Työntekijäthän ei nykyjärjestelmässä voi vain lähteä pois, ainakaan ilman, että heillä olisi seuraava työpaikka jo olemassa: seuraus omasta irtisanoutumisesta on 90 päivän karenssi. Minkä hillitsevä vaikutus lienee ihan hyvä asia ansiosidonnaisen työttömyysetuuden kustannusten kannalta, mutta jos spekuloisi esittämääsi ajatusta, se jo itsessään tekisi kaikista neuvotteluista epätasapainoiset. Monella ei olisi varaa lähteä, vaikka ei huvittaisi taipuakaan.

 

[Jan11]

Tuollaiseen palkkajoustoon olisi hyvin paljon helpompi lähteä, jos yritys esimerkiksi ottaisi jouston lainana työntekijöiltä. Sopivilla ehdoilla löytyy varmasti lainaajia. Toinen tapa saada palkkakustannuksia alaspäin on antaa osa tulevasta tuloksesta joustaville tekijöille, mutta halpaa tämä ei varmasti tule olemaan, jos sitä ei tehdä hyvän sään aikaan.

Tätä tapaahan joissain maissa ihan käytetäänkin.
Samoin on tehty rahoituskierroksia myymällä osa yrityksestä työntekijöille, tai jopa koko yritys (tätä on tehty Suomessakin).
[editoitu kirjoitusvirhe]

 

[Lämpöpumppu]

Työntekijäthän ei nykyjärjestelmässä voi vain lähteä pois, ainakaan ilman, että heillä olisi seuraava työpaikka jo olemassa: seuraus omasta irtisanoutumisesta on 90 päivän karenssi. Minkä hillitsevä vaikutus lienee ihan hyvä asia ansiosidonnaisen työttömyysetuuden kustannusten kannalta, mutta jos spekuloisi esittämääsi ajatusta, se jo itsessään tekisi kaikista neuvotteluista epätasapainoiset. Monella ei olisi varaa lähteä, vaikka ei huvittaisi taipuakaan.

Kyllä, mutta nykyisessä tilanteessa se PK-yrittäjä joustaa tarvittaessa omasta tulosta heikommassa tilanteessa ja huonoissa tulosnäkymissä, sillä työntekijöiden palkanalentaminen on harvinaista. Ja oikein pahassa taloudellisessa tilanteessa sitten varmaan pitää irtisanoa työntekijöitä. Olen nähnyt läheltä myös yrittäjäelämää, jossa muutaman puskista tulleen heikon vuoden takia yrittäjän tulot putosi rajusti ja hän myi omakotitalonsa sekä kesämökkinsä ja muutti pieneen kerrostalokaksioon, jotta pystyi kattamaan tuon yritysoston lainamenot. Työntekijöitä hän ei irtisanonut, mutta yritys teki muutaman vuoden reilusti tappiota, jonka jälkeen näkymät taas paranivat ja alkoi tuottaa voittoa.

 

[zewius]

Kyllä, mutta nykyisessä tilanteessa se PK-yrittäjä joustaa tarvittaessa omasta tulosta heikommassa tilanteessa ja huonoissa tulosnäkymissä, sillä työntekijöiden palkanalentaminen on harvinaista. Ja oikein pahassa taloudellisessa tilanteessa sitten varmaan pitää irtisanoa työntekijöitä. Olen nähnyt läheltä myös yrittäjäelämää, jossa muutaman puskista tulleen heikon vuoden takia yrittäjän tulot putosi rajusti ja hän myi omakotitalonsa sekä kesämökkinsä ja muutti pieneen kerrostalokaksioon, jotta pystyi kattamaan tuon yritysoston lainamenot. Työntekijöitä hän ei irtisanonut, mutta yritys teki muutaman vuoden reilusti tappiota, jonka jälkeen näkymät taas paranivat ja alkoi tuottaa voittoa.

Yrittäjän se riskin ottaa yrittämisessä, ei se duunarin tehtävä ole

 

[pulatunnus]

Työntekijäthän ei nykyjärjestelmässä voi vain lähteä pois, ainakaan ilman, että heillä olisi seuraava työpaikka jo olemassa: seuraus omasta irtisanoutumisesta on 90 päivän karenssi. Minkä hillitsevä vaikutus lienee ihan hyvä asia ansiosidonnaisen työttömyysetuuden kustannusten kannalta, mutta jos spekuloisi esittämääsi ajatusta, se jo itsessään tekisi kaikista neuvotteluista epätasapainoiset. Monella ei olisi varaa lähteä, vaikka ei huvittaisi taipuakaan.

Ansiosidonnainen on toki ongelmallinen, jos siitä poistetaan se muiden rahoittamaosuus, eli muutetaan henkilön itsensä rahoittamaksi, mistä jossain ketjussa aiemmin keskusteltukkin, mutta nykyisen ongelmat on enemmän muualla kuin työvoiman liikkuvuudessa, johon toki myös vaikuttaa.

Työpaikan vaihtaja tyypillisesti hankkii ensin uuden työpaikan ja vasta sen jälkeen irtisanoo edellisen.

Lienee kuitenkin edelleen niin, että lukumääräisesti ottaen kaikista työntekijöistä (ja samalla liittojen jäsenistä) TES minimit on myös maksimit tai ainakin hyvin lähellä sitä. Johtuen siis työvoimavaltaisista matalasti palkatuista aloista ja julkisesta sektorista.

On paljon työpaikkoja (joillain aloilla) joissa yleissitovan TES on minimi, ja osuu aloille ja henkilöille joille se on erittäin merkittävä työllistymis este.

Asia on vaikea, ja ongelmallinen, miten sen voisi ratkoa, yleisitovuus pois, toki poistaisi ongelmia, mutta miten estetään uusien ongelmien syntymistä. ei minimipalkkakaan ole mitään taikasana, samat ongelmat siinäkin.

 

[Lämpöpumppu]

Yrittäjän se riskin ottaa yrittämisessä, ei se duunarin tehtävä ole

En muuta väittänytkään. Vastasin vain tilanteeseen, jossa yritys neuvottelee työntekijöidensä kanssa palkanalennuksista. Työntekijällä on aina mahdollisuus lähteä pois, mikäli ei uusi sopimus miellytä. Mutta @Jan11 sanoin, siinä on myös tiettyä taloudellista epävarmuutta työntekijällä. Verrattavissa jollain tasolla yrittäjän riskiin.

 

[Jurppii]

Niin, ei duunaria pidä sen enempää palkita kuin rangaista yrityksen tuloksesta. Siihen voi ottaa osaa sijoittamalla palkkaansa.

Sen sijaan duunaria voi palkita tai rangaista oman tonttinsa hoitamisesta. Ja toisaalta duunarin palkkaa voisi korjata sen perusteella, että onko paikasta kilpailua. AY-liikkeen suurimpia ongelmia on aina ollut, että vain työntekijä kiinnostaa, ei se, jolla ei sitä työtä ole. Homma ei ole kestävällä pohjalla, jos on töitä, joihin olisi paljon kykeneviä tekijöitä tulossa pienemmälläkin palkalla mutta ne töissä olevat vaativat vaan lisää.

 

[zewius]

Niin, ei duunaria pidä sen enempää palkita kuin rangaista yrityksen tuloksesta. Siihen voi ottaa osaa sijoittamalla palkkaansa.

Sen sijaan duunaria voi palkita tai rangaista oman tonttinsa hoitamisesta. Ja toisaalta duunarin palkkaa voisi korjata sen perusteella, että onko paikasta kilpailua. AY-liikkeen suurimpia ongelmia on aina ollut, että vain työntekijä kiinnostaa, ei se, jolla ei sitä työtä ole. Homma ei ole kestävällä pohjalla, jos on töitä, joihin olisi paljon kykeneviä tekijöitä tulossa pienemmälläkin palkalla mutta ne töissä olevat vaativat vaan lisää.

on kyllä niin idioottimainen kommentti kun olla ja voi.
sunkin paikkas voidaan korvata halvemmalla työntekijällä

 

[Jurppii]

on kyllä niin idioottimainen kommentti kun olla ja voi.
sunkin paikkas voidaan korvata halvemmalla työntekijällä

Voitais varmaan jos olisi halvemmalla yhtä hyvä tulossa. Itse kyllä neuvottelin palkkani, toisin kuin sinä. Eipä näy jonoa ovella

 

[zewius]

Voitais varmaan jos olisi halvemmalla yhtä hyvä tulossa. Itse kyllä neuvottelin palkkani, toisin kuin sinä. Eipä näy jonoa ovella

ei varmaan näy jonoa ovella jos paikka ei ole edes haussa

 

[Jurppii]

ei varmaan näy jonoa ovella jos paikka ei ole edes haussa

Tarkoitan, että ei ole halvempaa kilpailua tarjolla. Palkka on markkinoiden hinnoittelema. Tiesit kyllä mutta pitipä vängätä

 

[zewius]

Tarkoitan, että ei ole halvempaa kilpailua tarjolla. Palkka on markkinoiden hinnoittelema. Tiesit kyllä mutta pitipä vängätä

Varmasti on jos aletaan kilpailuttamaan, aina on halvempia tulijoita jos tähän idealogiin lähetään

 

[Jurppii]

Varmasti on jos aletaan kilpailuttamaan, aina on halvempia tulijoita jos tähän idealogiin lähetään

On mutta ne kilpaili jo kanssani kun paikka oli haettavana, minä voitin. Tässä on se seikka, mitä moni liiton hoivaama ei tajua. Moni ihminen kilpailee oikeasti muita vastaan työpaikoistaan ja neuvottelee itse palkkansa ilman, että joku liittopossu määrää. Duunista voi oikeasti saada potkut tai pakettitarjouksen, josta ei kannata kieltäytyä ja kaikki tietää pelin hengen. Paperitehtaalla tilanne on se, että sisällä on ukkoa, joiden korvaajaksi saisi heti halvemmalla samasta hommasta selviävän mutta vanhasta ja kalliista on mahdoton päästä eroon. Ja ennenkuin vänkäät vastaan, toistan: Jos näin ei olisi niin ei kai se paikallinen sopiminen pelottaisi. Itse neuvottelen työkseni. Jos tiedän että minulla on ns. hyvä käsi, haluan tietenkin neuvotella enkä pelkää sitä. Neuvottelemista pelkää lähinnä ne, jotka tietää häviävänsä koska ovat niin helposti korvattavissa

 

[Paapaa]

Varmasti on jos aletaan kilpailuttamaan, aina on halvempia tulijoita jos tähän idealogiin lähetään

On paljon asiantuntijahommia, joissa on voimakas työvoimapula, jossa juuri kukaan työntekijä ei saa TESien minimejä sillä sen työntekijän tuottavuus on niin paljon korkeampi, ja joissa nimenomaan ei ole halvempia tulijoita tarjolla öbaut samalla tuottavuustasolla. Työntekijän markkinat siis ja työntekijät saavat hyvin erilaista palkkaa samasta tehtävästä juuri tuottavuuserojen takia - eikä tämä ole kenellekään ongelma.

Niin, ei duunaria pidä sen enempää palkita kuin rangaista yrityksen tuloksesta.

Tästä olen eri mieltä. Musta tuloksen mukaan ainakin hiukan joustava palkka on hyvä asia niin sen duunarin kuin firman kannalta. Sen osuuden koosta voi sitten olla monta mielipidettä.

 

[Jurppii]

Tästä olen eri mieltä. Musta tuloksen mukaan ainakin hiukan joustava palkka on hyvä asia niin sen duunarin kuin firman kannalta. Sen osuuden koosta voi sitten olla monta mielipidettä.

Se pitäisi melkein sitten vaan sopia erikseen jonkilaisena tuloksesta riippuvana palkan osuutena tai mieluummin siten, että palkasta osa on osakkeina, joita ei saa myydä tiettyyn aikaan. Mutta aika vähän duunarilla on keinoja vaikuttaa siihen, syntyykö hyvä tilinpäätös vai ei.

 

[pagus]

Yrittäjän se riskin ottaa yrittämisessä, ei se duunarin tehtävä ole

Tässä on nyt yhteen lauseeseen kiteytettynä se syy, miksi en itse tykkää yhtään AY-liikkeestä.

Ensiksi lainaus vanhasta viestistäni:

Merkittävä ongelma on myös yleinen ajatus, että firman tekemä voitto on myrkkyä ja paha asia. Aina kun yritys tekee voittoa, siitä pitäisi antaa ainakin puolet työntekijöille. Tässä ajatusmaailmassa on useampikin ongelma.
1. ketään ei kiinnosta ne yritykset, jotka eivät pärjännytkään ja menivät konkurssiin. "Nih, se on kuule sitä YRITTÄJÄN riskiä, jos se YRITTÄMINEN niin helppoa olisi niin ei kai kukaan duunarin töitä tekisi", kuuluu vaan. Kun menee huonosti, ei kiinnosta mutta jos meneekin hyvin niin ollaan kateellisia, "...niin ja kukas tämänkin voiton mahdollisti. ME työntekijät!!11"

Eli logiikka,
kun yrityksellä menee hemmetin huonosti, se on yrittäjän oma vika ja tiedostettu riski.
kun yrityksellä menee hemmetin hyvin, se on työntekijöiden ansiota ja heille pitää antaa oma osuutensa.

Lainaan nyt zewius sun yhtä aikaisempaa viestiä, näitä samoja löytyy täältä jo monen viikon ajalta:

Firma tekee 200-400 miiljoonaa euroa nettovoittoa per kvartaali niin roposia löytyy kyllä palkanmaksuun

Nyt joko,

1. yrityksen omistajat kantaa yksin riskin ja jos riski kantaa hedelmää, nauttii myös yksin voitoista, tai halutessaan antavat siitä osan eteenpäin työntekijöille. Tämä tai sitten
2. yrityksen omistajat yhdessä työntekijöiden kanssa elävät suhdanteiden mukaan, tarkoittaen mm. palkkojen joustoa tarvittaessa

Nyt on aika vahvasti napataan rusinat pullasta mentaliteetti, halutaan oma osuus jos firmalla menee hyvin, ja kun menee huonosti niin sama vaikka myisivät talot, autot, siimaleikkurit ja Casion rannekellot lipastosta, kunhan vähintään inflaation verran tulee itselle korotusta ja palkka ilmestyy tilille sovittuna päivänä.

Jos asenne on oikeasti tällainen, suosittelen finderin sulkemista ja välttämätään yritykseen liittyviä talousuutisia; jos ei ole aidosti kiinnostusta kun firmalla menee huonosti, niin turha niitä sitten on seurata kun menee hyvin. Keskittykää omiin asioihinne ja olkaa puuttumatta firman taloustietoihin.

 

[hese_e]

On paljon asiantuntijahommia, joissa on voimakas työvoimapula, jossa juuri kukaan työntekijä ei saa TESien minimejä sillä sen työntekijän tuottavuus on niin paljon korkeampi, ja joissa nimenomaan ei ole halvempia tulijoita tarjolla öbaut samalla tuottavuustasolla. Työntekijän markkinat siis ja työntekijät saavat hyvin erilaista palkkaa samasta tehtävästä juuri tuottavuuserojen takia - eikä tämä ole kenellekään ongelma.

Vastahan teollisuusliitto ilkkui kuin saivat toimihenkilöitä paremmat korotukset (2% vs 1.8%) työtaistelulla uhkaamalla. Newsflash, oman sopparin tehneet firmat korottivat enemmän ja sama se on täälläkin, vaikka ollaan järjestäytyneitä, niin korotukset on isommat, mitä liitto neuvotteli.

Teollisuuden miesten mielestä tuon pitäisi olla kai mahdotonta, kun työnantaja ei ikinä tee mitään vapaaehtoisesti, vain kaikki on pitänyt työtaisteluilla hankkia.