Työmarkkinakierrokset.

[zewius]

Alkuillasta UPM kuitenkin ilmoitti, että se on valmis tapaamiseen ensi viikolla. Yhtiö tviittasi tahtovansa selvittää(siirryt toiseen palveluun), millainen neuvotteluprosessi Paperiliiton kanssa on mahdollinen
UPM on valmis ensi viikon tapaamiseen Paperiliiton ja selluliiketoiminnan välillä selvittääkseen, millainen neuvotteluprosessi on Paperiliiton kanssa mahdollinen

jälleen muuttuu

 

[kapo]

Tehtaat kiinni vaan. Oppivat olemaan.

 

[zewius]

Tehtaat kiinni vaan. Oppivat olemaan.

Jep, onneksi on muita tulijoita käytettävissä jäävälle puille

 

[Heimolainen]

Jep, onneksi on muita tulijoita käytettävissä jäävälle puille

Voi olla, ettei tänne kannata kovinkaan kalliita investointeja tehdä. Vaikuttaa melko paljon meidän logistiikkakustannuksiin tulevat vihreän siirtymän verot. Jos ne on nykyään jo ongelma, on ne tulevaisuudessa vielä enemmän. Asiaa ei helpota kovemmat työvoimakustannukset ja kova lakkoherkkyys. Sijoittaisitko itse tuollaiseen paikkaan?

 

[taxman]

Voi olla, ettei tänne kannata kovinkaan kalliita investointeja tehdä. Vaikuttaa melko paljon meidän logistiikkakustannuksiin tulevat vihreän siirtymän verot. Jos ne on nykyään jo ongelma, on ne tulevaisuudessa vielä enemmän. Asiaa ei helpota kovemmat työvoimakustannukset ja kova lakkoherkkyys. Sijoittaisitko itse tuollaiseen paikkaan?

Ehkä strategiaa pitäisi muuttaa niin, että ei olla sijoittajien armoilla.

 

[Heimolainen]

Ehkä strategiaa pitäisi muuttaa niin, että ei olla sijoittajien armoilla.

Aina joku sijoittaa. On se sitten jo markkinoilla toimiva UPM, pääomasijoittaja, työntekijä, yksinyrittäjä. Ne laittaa rahaa kiinni firmaan, jotta saisi enemmän.

 

[taxman]

Aina joku sijoittaa. On se sitten jo markkinoilla toimiva UPM, pääomasijoittaja, työntekijä, yksinyrittäjä. Ne laittaa rahaa kiinni firmaan, jotta saisi enemmän.

Kun se tulkinta ei onnistu, niin kirjoitetaan enemmän: Ehkä strategiaa pitäisi muuttaa niin, että ei olla isojen sijoittajien armoilla, vaan voidaan toimia myös paikallisin voimin yhtä köyttä vetäen, kun isojen sijoittajien kanssa tulee ongelmia. Näin myös lakkoherkkyys vähenee, kun lakko sattuu omaan nilkkaan. Ja isojen sijoittajien taisteluhalukkuus vähenee, kun huomaavat, että heikennykset työehdoissa johtavat siihen, että viereen rakennetaan toinen tehdas ja tekijät siirtyvät sinne.

 

[zewius]

Voi olla, ettei tänne kannata kovinkaan kalliita investointeja tehdä. Vaikuttaa melko paljon meidän logistiikkakustannuksiin tulevat vihreän siirtymän verot. Jos ne on nykyään jo ongelma, on ne tulevaisuudessa vielä enemmän. Asiaa ei helpota kovemmat työvoimakustannukset ja kova lakkoherkkyys. Sijoittaisitko itse tuollaiseen paikkaan?

Kyllähän Metsä investoi aika roimasti Suomeen ja Storakin on hyvin investoinut.
Finnpulp oli halukas investoimaan mutta oikeus kumosi ympäristöluvan.
Muitakin projekteja ollut suunnitteilla ainakin pohjoiseen

 

[pulatunnus]

Kun se tulkinta ei onnistu, niin kirjoitetaan enemmän: Ehkä strategiaa pitäisi muuttaa niin, että ei olla isojen sijoittajien armoilla, vaan voidaan toimia myös paikallisin voimin yhtä köyttä vetäen, kun isojen sijoittajien kanssa tulee ongelmia. Näin myös lakkoherkkyys vähenee, kun lakko sattuu omaan nilkkaan. Ja isojen sijoittajien taisteluhalukkuus vähenee, kun huomaavat, että heikennykset työehdoissa johtavat siihen, että viereen rakennetaan toinen tehdas ja tekijät siirtyvät sinne.

mm UPM yrittää paikallista ja tulosyksikkö kohtaista sopimista.

Mutta jos tässä nyt viitataan tukilakkoihin, niin olihan siellä se yksi paikallinen firma jolla oli sopparit, mutta ulkopuoliset alkoi lakkoileen.

 

[Heimolainen]

Kun se tulkinta ei onnistu, niin kirjoitetaan enemmän: Ehkä strategiaa pitäisi muuttaa niin, että ei olla isojen sijoittajien armoilla, vaan voidaan toimia myös paikallisin voimin yhtä köyttä vetäen, kun isojen sijoittajien kanssa tulee ongelmia. Näin myös lakkoherkkyys vähenee, kun lakko sattuu omaan nilkkaan. Ja isojen sijoittajien taisteluhalukkuus vähenee, kun huomaavat, että heikennykset työehdoissa johtavat siihen, että viereen rakennetaan toinen tehdas ja tekijät siirtyvät sinne.

Suurin osumahan näistäkin lakoista tulee tekijälle, eli lakkoilijalle. Joo sulla on iso firmalle, mutta suhteellinen. Ja keiden suusrijoittajien armoilla täällä nyt ollaan?

Suomessa pääsee tuo omaisuus kertymään aika huonosti, niin niiden uusien tarpeeksi suurten sijoittajien syntyminen on aika vähäistä.

 

[taxman]

Mutta jos tässä nyt viitataan tukilakkoihin, niin olihan siellä se yksi paikallinen firma jolla oli sopparit, mutta ulkopuoliset alkoi lakkoileen.

En viitannut, mutta eiväthän nuo tukilakkoilijat mitään ulkopuolisia ole, vaan ihan tämän maan toimijoita, jotka yrittävät pitää muiden työolot kohtuullisina epäitsekkäällä toiminnalla.

Suomessa pääsee tuo omaisuus kertymään aika huonosti, niin niiden uusien tarpeeksi suurten sijoittajien syntyminen on aika vähäistä.

Juuri tästä ajattelusta ja järjestelmästä pitäisi päästä irti, että ja jossa vain isot sijoittajat voivat luoda toimeliaisuutta. Muuten ollaan isojen sijoittajien armoilla.

 

[Heimolainen]

Juuri tästä ajattelusta ja järjestelmästä pitäisi päästä irti, että ja jossa vain isot sijoittajat voivat luoda toimeliaisuutta. Muuten ollaan isojen sijoittajien armoilla.

Joo se olisi tietenkin paras, mutta aika vähän täällä on haluja tulo- ja omaisuuserojen kasvattamiseen. Suuntaus näyttää olevan täysin päinvastainen, joten vain jo isot jatkaa, nojataan enemmän ulkomaalaiseen pääomaan tai sitten valtio vaihtoehtona.

 

[jarmojs]

Aika monella liitolla tuntuu olevan ykköstavoitteenaan ostovoimaa parantava taso palkankorotuksissa. Ei se kyllä syntyneiden sopimusten valossa sitä ole.

Inflaatio on >3%, viime vuonna suurin yksittäisen kvartaalin luku sitten vuoden 2011 ja sovitut korotukset ovat luokkaa 1,8-2,0%. Sopimuspalkkalaisilla ei ole kovin suuri ongelma, koska henkilökohtainen palkankorotus voi olla vaikka 500 €/kk yleiskorotuksen päälle. Meillä isoin ongelma on, ettei työnantaja halua käyttää palkankorotuksiin lainkaan "omaa rahaa" vaan ainoastaan em. sopimusvarallisuutta. Tarkoittaa käytännössä sitä, että jos liittotasolla sovitaan 2 % korotuksista niin TA haluaa jakaa siitä kaikille 1 % ja toisen prosentin sopia talotasolla jaettavaksi haluamallaan tavalla, vaikkapa kaikille vasenkätisille päälliköille ja johtajille.

 

[eiltanen]

Edes 10% korotuksella ei ole olennaisesti ostovoimaa parantavaa vaikutusta. Jo ilman hintojen nousuakin keskituloisella tuo menee siihen, että kerran pari käy ravintolassa ja vie lapset elokuviin. Tai ostetaan kaljaa sitten pari lavaa enemmän.

 

[jarmojs]

Kaveri sai ison, 500 €/kk korotuksen isoista vastuumuutoksista ja hyvästä suoriutumisesta. Laski, että korotuksen myötä hän syö nyt 22 kertaa kuukaudessa ilmaisen työpaikkalounaan läheisessä lounasbuffassa. Siihen se nettokorotus riittää.

 

[Paapaa]

Edes 10% korotuksella ei ole olennaisesti ostovoimaa parantavaa vaikutusta

Ajatteletko samoin toiseen suuntaan, että yhtä suurella palkan leikkauksella ei olisi olennaisesti ostovoimaa heikentävää vaikutusta? (Ja näin ollen sen voisi mainiosti tehdä, jos työnantaja kokee, että sillä on oleellinen työvoimakuluja laskeva vaikutus.)

3200e ansaitsevalla tuo olisi siis 320e brutto. Marginaalivero tuossa kohtaa on siinä 48%. 160e/kk on 1920/v nettoa lisää. Veikkaan että harvassa on keskituloinen, jonka mielestä tuollainen vuosibonus ei olisi "oleellinen".

Mä en oikein ymmärrä tuota, että olisi joku euromäärä, jonka ylittävä korotus on oleellinen ja jonka alittava ei sitten ole. Kaikki on kotiinpäin. Jokainen eurosentti lisää sitä ostovoimaa verrattuna siihen ettei sitä saisi.

 

[Janishell]

Työntekijän palkka on useissa yrityksissä aika pieni osa kuluista. Mutta kovassa globaalissa kilpailussa se pienikin kulu on iso. Mutta se on ihmisten päätettävissä, pitääkö materian olla halpaa ja ihmisten olla sen takia kärsimyksessä on toinen juttu.

 

[Janishell]

Tämä ongelma, eikä ihmisten palkka.

Raha kasaantui uskottua nopeammin: 1 % omaisuus ylitti merkkipaalun

Rikkaimman prosentin omaisuus ohitti muun maailman väestön varallisuuden arvon etuajassa.

www.is.fi

 

[pulatunnus]

En viitannut, mutta eiväthän nuo tukilakkoilijat mitään ulkopuolisia ole, vaan ihan tämän maan toimijoita, jotka yrittävät pitää muiden työolot kohtuullisina epäitsekkäällä toiminnalla.

Ei niillä ollut mitään tekemistä työntekijöiden eikä sen firman kanssa, osa oli ihan arialaltakin.

Kyse oli itsekkäästä vallan käytöstä, juuri siitä mitä on kritisoitu, pienellä uhrauksella voidaan pistää toinen kyykyyn. tässä kai vallankäyttäjä edes mitään itse välittömästi uhrannut.

 

[taxman]

Ei niillä ollut mitään tekemistä työntekijöiden eikä sen firman kanssa, osa oli ihan arialaltakin.

Kyse oli itsekkäästä vallan käytöstä, juuri siitä mitä on kritisoitu, pienellä uhrauksella voidaan pistää toinen kyykyyn. tässä kai vallankäyttäjä edes mitään itse välittömästi uhrannut.

Pitää katsoa kokonaisuutta. Nyt UPM ei halua pelata reilusti, niin sitten lopetetaan sen kanssa pelaaminen ellei reiluutta ala löytyä. Ihan saman ongelman voi kohdata tukilakkoon menneetkin, joten he ovat nyt auttamassa UPM:läisiä. Tässä mennään koko maan työmarkkina edellä eikä suostuta hajota ja hallitse -kohteluun UPM:ltä.

 

[pulatunnus]

Pitää katsoa kokonaisuutta. Nyt UPM ei halua pelata reilusti, niin sitten lopetetaan sen kanssa pelaaminen ellei reiluutta ala löytyä. Ihan saman ongelman voi kohdata tukilakkoon menneetkin, joten he ovat nyt auttamassa UPM:läisiä. Tässä mennään koko maan työmarkkina edellä eikä suostuta hajota ja hallitse -kohteluun UPM:ltä.

Avaa vähän mitä tarkoitat että UPM ei halua pelata reilusti, menee muuten arvailuksi mitä tarkoitat, tulee mieleen joku sivu seikka joka on "epäreilua".

Tätä tilannetta, neuvottelua on lykätty eteenpäin monta kertaa (vuosia), se on toki paperiliiton tarkoitus ja heidän tavoitteiden mukaista. ja luonollisesti eivät halua edes asiasta neuvotella.

 

[eiltanen]

Lisäähän kaikki korotukset on toki, mutta olisko muitakin ratkaisuja kuin että työnantaja kaataa lisää rahaa koneistoon, josta sitten 30–40% päätyy duunarin tilille asti?

Toki ne asiat eivät sitten ole työmarkkinaosapuolten käsissä, joten tämä ei työmarkkinaketjuun kuulu, pahoittelut siitä...

 

[jarmojs]

Aika monella liitolla tuntuu olevan ykköstavoitteenaan ostovoimaa parantava taso palkankorotuksissa. Ei se kyllä syntyneiden sopimusten valossa sitä ole.

Inflaatio on >3%, viime vuonna suurin yksittäisen kvartaalin luku sitten vuoden 2011 ja sovitut korotukset ovat luokkaa 1,8-2,0%. Sopimuspalkkalaisilla ei ole kovin suuri ongelma, koska henkilökohtainen palkankorotus voi olla vaikka 500 €/kk yleiskorotuksen päälle. Meillä isoin ongelma on, ettei työnantaja halua käyttää palkankorotuksiin lainkaan "omaa rahaa" vaan ainoastaan em. sopimusvarallisuutta. Tarkoittaa käytännössä sitä, että jos liittotasolla sovitaan 2 % korotuksista niin TA haluaa jakaa siitä kaikille 1 % ja toisen prosentin sopia talotasolla jaettavaksi haluamallaan tavalla, vaikkapa kaikille vasenkätisille päälliköille ja johtajille.

Jos tuo karrigoidun esimerkkini 1%/ 30 € brutto per työntekijä kustantaa 2000 työntekijän osalta työnantajalle 60 000 €/kk niin sillä toisella 60 tuhannella saadaan saadaan vaikka 1000 €/kk lisää 60 vasenkätiselle päällikölle ja johtajalle. Kustannusvaikutus on sama 2% palkkasummasta työnantajalle, mutta em. esimerkin tapauksessa tietäisi ketkä ovat tyytyväisiä ja ketkä eivät. Näin se jako voisi periaatteessa kuitenkin mennä paikallisesti sopien, ellei sopimuksessa olisi ns. perälautaa.

 

[Lämpöpumppu]

Tämä ongelma, eikä ihmisten palkka.

Raha kasaantui uskottua nopeammin: 1 % omaisuus ylitti merkkipaalun

Rikkaimman prosentin omaisuus ohitti muun maailman väestön varallisuuden arvon etuajassa.

www.is.fi

Kun vain ihmiset ymmärtäisivät, että tuo rikkaimman prosentin omaisuus koostuu lähes kokonaan sellaisesta varallisuudesta, mitä ei todellisuudessa voi realisoida rahaksi. Käytännössä se on näennäistä omaisuutta. Eivät he ole mitään Roope Ankkoja isoine rahaholveineen, vaan omaisuus koostuu suurimmaksi osaksi yritysten osakkeista ja omaisuuden arvo on täysin sidoksissa yritysten markkina-arvoon. Hyvä esimerkki on viime vuoden lopulta, kun Elon Musk myi osakkeitaan saadakseen käteistä verojen maksuun. Kärjistäen hän realisoi osakkeistaan muutaman miljardin edestä itselleen käteistä, mutta hänen varallisuutensa putosi satoja miljardeja samalla hetkellä.

 

[kapo]

Kun vain ihmiset ymmärtäisivät, että tuo rikkaimman prosentin omaisuus koostuu lähes kokonaan sellaisesta varallisuudesta, mitä ei todellisuudessa voi realisoida rahaksi. Käytännössä se on näennäistä omaisuutta. Eivät he ole mitään Roope Ankkoja isoine rahaholveineen, vaan omaisuus koostuu suurimmaksi osaksi yritysten osakkeista ja omaisuuden arvo on täysin sidoksissa yritysten markkina-arvoon. Hyvä esimerkki on viime vuoden lopulta, kun Elon Musk myi osakkeitaan saadakseen käteistä verojen maksuun. Kärjistäen hän realisoi osakkeistaan muutaman miljardin edestä itselleen käteistä, mutta hänen varallisuutensa putosi satoja miljardeja samalla hetkellä.

Tätähän ei kommarit ja muut sekopäät hiffaa.

 

[bulgur]

Siellä eilen käyty yhdessä saunomassa ja kiskottu muutama keppana?

UPM:n Pesonen iloitsee alkavista neuvotteluista Paperiliiton kanssa - Paperiliiton Vanhala peukutti takaisin

Metsäyhtiö UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen odottaa hyviä tuloksia maanantaina alkavista liiketoimintakohtaisista neuvotteluista Paperiliiton kanssa. - Hienoa, että meillä on nyt yhteinen näkemys ja sitoutuminen viiden liiketoimintakohtaisen sopimuksen rakentamisesta, Pesonen tviittasi ja vahvi

www.sss.fi

Tässä aiempia UPM:n yrityksiä potkia ay-liike maan alle:

 

[Janishell]

Kun vain ihmiset ymmärtäisivät, että tuo rikkaimman prosentin omaisuus koostuu lähes kokonaan sellaisesta varallisuudesta, mitä ei todellisuudessa voi realisoida rahaksi. Käytännössä se on näennäistä omaisuutta. Eivät he ole mitään Roope Ankkoja isoine rahaholveineen, vaan omaisuus koostuu suurimmaksi osaksi yritysten osakkeista ja omaisuuden arvo on täysin sidoksissa yritysten markkina-arvoon. Hyvä esimerkki on viime vuoden lopulta, kun Elon Musk myi osakkeitaan saadakseen käteistä verojen maksuun. Kärjistäen hän realisoi osakkeistaan muutaman miljardin edestä itselleen käteistä, mutta hänen varallisuutensa putosi satoja miljardeja samalla hetkellä.

Tiedän
Rikkaat voivat manipuloida maailman järjestelmää.

 

[VuohiKauhu]

Kun vain ihmiset ymmärtäisivät, että tuo rikkaimman prosentin omaisuus koostuu lähes kokonaan sellaisesta varallisuudesta, mitä ei todellisuudessa voi realisoida rahaksi. Käytännössä se on näennäistä omaisuutta. Eivät he ole mitään Roope Ankkoja isoine rahaholveineen, vaan omaisuus koostuu suurimmaksi osaksi yritysten osakkeista ja omaisuuden arvo on täysin sidoksissa yritysten markkina-arvoon. Hyvä esimerkki on viime vuoden lopulta, kun Elon Musk myi osakkeitaan saadakseen käteistä verojen maksuun. Kärjistäen hän realisoi osakkeistaan muutaman miljardin edestä itselleen käteistä, mutta hänen varallisuutensa putosi satoja miljardeja samalla hetkellä.

Öö... eihän tuo ole mikään puolustus, vaan päinvastoin korostaa ongelmaa. Varallisuuden kasautumisesta eivät hyödy edes ne rikkaimpaan prosenttiin kuuluvat, koska eivät voi likvidoida omaisuuttaan.

 

[taxman]

Avaa vähän mitä tarkoitat että UPM ei halua pelata reilusti, menee muuten arvailuksi mitä tarkoitat, tulee mieleen joku sivu seikka joka on "epäreilua".

Tätä tilannetta, neuvottelua on lykätty eteenpäin monta kertaa (vuosia), se on toki paperiliiton tarkoitus ja heidän tavoitteiden mukaista. ja luonollisesti eivät halua edes asiasta neuvotella.

Lähdetään vaikka siitä, että UPM ei pitänyt jälkivaikutusta voimassa. Olennaisesti se on nyt sanellut työehdot, eikä niistä ole koskaan sovittu missään. Tämä ei ole reilua peliä (ja kyllä: käräjäoikeus teki virheen siinä, että ei edellyttänyt tätä mm. lämpölaitosten töiden jatkumisen ehdoksi).

 

[pulatunnus]

Öö... eihän tuo ole mikään puolustus, vaan päinvastoin korostaa ongelmaa. Varallisuuden kasautumisesta eivät hyödy edes ne rikkaimpaan prosenttiin kuuluvat, koska eivät voi likvidoida omaisuuttaan.

No menee vähän kauaksi juttu.

Ei ne nyt ihan niin kasautuneita ole, mailmassa on rikkaita enemmän kuin koskaan, lisäksi on yhteisöt, joilla paljon isompi rooli.
Kai se tällävuosituhannella paljon helpompi vaihtaa omaisuutta, kuin viimevuosituhannella.

Tietenekin jos omaisuutesi arvo perustuu nimeesi ja nimenomaan siihen mitä teet, niin voihan se vähän arvostusta heilutella jos ilmoitat luopuvasi vaikkapa firmasta, varsinkin jos on kovasti odotuksia, hypeä ja puskista ilmoitat rajusti vähentävä omaa osuutta. Markkinoille tulee samalla hetkellä epävarmuutta että kokoaan uusi potti. Kuplia on puhjennut aiemminkin ja puhkee tulevaisuudessa, eilisen miljardoori on tämänpäivän pummi, monesta tullut vankeja, ruumita.

Kasvollista omistajaa yleensä kehutaan hyvänäasiana, on siinä hyvääkin , mutta jos elätellään toivoa että olisi jotenkin lepsu, niin sitten ei kannata toivoa pitkää menestystä.

 

[pulatunnus]

Lähdetään vaikka siitä, että UPM ei pitänyt jälkivaikutusta voimassa. Olennaisesti se on nyt sanellut työehdot, eikä niistä ole koskaan sovittu missään. Tämä ei ole reilua peliä

Miten se olisi auttanut neuvotteluihin pääsemistä ? mitä idea siinä olisi ollut ? en nyt hoksaa lokiikkaasi.

 

[Lämpöpumppu]

Öö... eihän tuo ole mikään puolustus, vaan päinvastoin korostaa ongelmaa. Varallisuuden kasautumisesta eivät hyödy edes ne rikkaimpaan prosenttiin kuuluvat, koska eivät voi likvidoida omaisuuttaan.

Toki tuolla tavalla se voi olla ongelmakin, mutta maailma on kokonaisuudessakin vauraampi kuin koskaan ja rikastumisen mahdollisuus on kuitenkin edelleen vahva veturi hyvinvoinnin luonnissa. Niin henkiökohtaisen kuin myös kokonaishyvinvoinnin. Myös sen näennäisen rikastumisen kautta vaurautta luodaan myös isolle joukolle, esimerkiksi Amazon. Bezoz on omalla rikastumisellaan luonut vaurautta ja työtä myös satojen miljardien edestä myös muille pelkästään oman yhtiön kautta ja tuohon vielä kaikki sidosyritykset ja -tahot.

Pörssiyhtiöiden muhkeat palkkiot osakkeiden muodossa johtajille ovat äärimmäisen hyvä kannustin saada yritys menestymään. UPM:n Pesonenkin tienaa miljoonia vuodessa, ja suurin osa ansioista taitaa olla UPM:n osakkeita eikä suinkaan käteistä. Ja UPM on menestynyt äärimmäisen hyvin Pesosen aikaan, vaikka paperikoneita Suomessa sammuu ja duunareita vituttaa. Toista se voisi olla, mikäli pätevä toimari saisi parin sadan tonnin vuosiansiota ja kilpailijayritykset lähettäisivät päivittäin toinen toistaan parempia sopimuksia. Korvauksen tulee olla sellainen, ettei menestyksekäs johtaja edes katsele kilpailijayrityksiä kohti. Jossain täydellisessä kommunismissa jokainen saisi kutakuinkin saman verran palkkaa työstä riippumatta, ja siinä onkin jo ainekset kommunismin kaatumiseen.

 

[pulatunnus]

Toki tuolla tavalla se voi olla ongelmakin, mutta maailma on kesimerkiksi Amazon. Bezoz on omalla rikastumisellaan luonut vaurautta ja työtä myös satojen miljardien edestä myös muille pelkästään oman yhtiön kautta ja tuohon vielä kaikki sidosyritykset ja -tahot.

Vähän huono esimerkki.
Tälle kai voisi arpoa jonkin sopivamman ketjun.

Tai uusi, jossa voi keskustella
Vaarallisimmat yhtiötä, voittaja kerää koko potin, miksi kannattaa sijoittajaa voittajaan, mikä uhkaa markkinataloutta.
Tai jos haluaa vasemmisto ketjuissa, miksi kommunismi ja sosialismi on tehotonta , vähentää hyvinvointia jne.

 

[VuohiKauhu]

Toki tuolla tavalla se voi olla ongelmakin, mutta maailma on kokonaisuudessakin vauraampi kuin koskaan ja rikastumisen mahdollisuus on kuitenkin edelleen vahva veturi hyvinvoinnin luonnissa. Niin henkiökohtaisen kuin myös kokonaishyvinvoinnin. Myös sen näennäisen rikastumisen kautta vaurautta luodaan myös isolle joukolle, esimerkiksi Amazon. Bezoz on omalla rikastumisellaan luonut vaurautta ja työtä myös satojen miljardien edestä myös muille pelkästään oman yhtiön kautta ja tuohon vielä kaikki sidosyritykset ja -tahot.

Jätän omalta osaltani OT:n jauhamisen tähän, mutta hommahan menee just päinvastoin. Amazon on alkuperäisellä liikeideallaan ajanut konkurssiin varmaan joku miljoona kirjakauppaa (myöhemmin sitten vähän joka alalla toimivaa kauppaa). On toki luonut myös uutta työtä, mutta vähemmän kuin sitä oli alun perin (koska Amazonin toiminta on tehokkaampaa).

Ongelmahan tässä on periaatteessa siinä, että suuren todennäköisyyden mahdollisuus pärjäämiseen korvautuu hiljalleen pienen todennäköisyyden mahdollisuudella rikastumiseen. Tämä on ongelma suurimman osan kannalta, vaikka kokonaisuutena syntyisikin entistä suurempi kakku.

 

[Timo 2]

Jätän omalta osaltani OT:n jauhamisen tähän, mutta hommahan menee just päinvastoin. Amazon on alkuperäisellä liikeideallaan ajanut konkurssiin varmaan joku miljoona kirjakauppaa (myöhemmin sitten vähän joka alalla toimivaa kauppaa). On toki luonut myös uutta työtä, mutta vähemmän kuin sitä oli alun perin (koska Amazonin toiminta on tehokkaampaa).

Ongelmahan tässä on periaatteessa siinä, että suuren todennäköisyyden mahdollisuus pärjäämiseen korvautuu hiljalleen pienen todennäköisyyden mahdollisuudella rikastumiseen. Tämä on ongelma suurimman osan kannalta, vaikka kokonaisuutena syntyisikin entistä suurempi kakku.

Tämä kuulostaa vähän siltä että höyrykoneen tai tietokoneeen keksiminen oli väärin, koska se vähensi ihmisvoiman tarvetta.

 

[taxman]

Tämä kuulostaa vähän siltä että höyrykoneen tai tietokoneeen keksiminen oli väärin, koska se vähensi ihmisvoiman tarvetta.

Näinhän se on kaikissa nyky-yhteiskunnissa, joissa järjestelmät on rakennettu väärin päin eikä niin, että kaikki hyötyvät siitä, että työtä tarvitsee tehdä kokonaisuudessa vähemmän.

 

[Timo 2]

Näinhän se on kaikissa nyky-yhteiskunnissa, joissa järjestelmät on rakennettu väärin päin eikä niin, että kaikki hyötyvät siitä, että työtä tarvitsee tehdä kokonaisuudessa vähemmän.

Toisaalta nämä vapautti ihmiset uusiin tehtäviin, joissa tuottavuus oli parempaa.
Oleellien kysymys on miten tuota kohonnutta tuottavuutta pitäisi jakaa. Jos on kovinkin kilpailtu ala, niin se tuottavuuden kasvu menee lopputuotteen hintaan, eikä täten välttämättä näy suoraan työntekiän palkassa tai hyvinvoinnissa. Toisaalta tämä voi näkyä siinä mitä työntekiä sillä palkallansa jatkossa saa. Esim 10 vuotta sitten 1 tb ssd maksoi aivan älyttömästi, nykyään sen saa satkulla tai vajaalla satkulla.

Periaatteessa valtioiden tulisi taata työntekiöille kelvolliset työolot, mutta toisaalta eletään globaalissa maailmassa, jossa kilpailu on ankaraa, jolloin pienen talousalueen valtion toimenpiteet saattavat vain olla vahingollisia kyseiselle valtiolle, joten näitä asioita pitää edistää EU-tasolla, joka on tähän riittävän iso talousalue ja samalla vaatia tuonnilta samaa kuin mitä EU:ssa on vaatimuksena. Muutoin työt karkaavat muualle, jossa normit ovat selvästi matalammat ja taas toimenpiteet vahingoittavat vain meitä.

Tämä oli vähän tälläistä pyörittelyä ja jospa tästä joku sai jotain irti.

 

[Teme_]

Jos tuo karrigoidun esimerkkini 1%/ 30 € brutto per työntekijä kustantaa 2000 työntekijän osalta työnantajalle 60 000 €/kk niin sillä toisella 60 tuhannella saadaan saadaan vaikka 1000 €/kk lisää 60 vasenkätiselle päällikölle ja johtajalle. Kustannusvaikutus on sama 2% palkkasummasta työnantajalle, mutta em. esimerkin tapauksessa tietäisi ketkä ovat tyytyväisiä ja ketkä eivät. Näin se jako voisi periaatteessa kuitenkin mennä paikallisesti sopien, ellei sopimuksessa olisi ns. perälautaa.

Mielestäni tuo 50+50 on olosuhteisiin nähden aika hyvä tapa jakaa korotukset. Kaikille annetaan perusosa, jonka lisäksi työnantaja jakaa toisen osan parhaaksi katsomallaan tavalla. Tällä saadaan asioihin edes jonkin verran paikallista joustavuutta, kun työnantaja voi palkita mielestään hyödyllisiä tyyppejä tai esimerkiksi tasoittaa vinoumaa sukupuolten välisessä tasa-arvossa tms.

Itse olisin vieläkin suuremman työnantajan autonomian kannalla, koska siellä paikallisesti yleensä tiedetään parhaiten, mitä kyseisessä yrityksessä juuri sillä hetkellä eniten kaivataan.

 

[Teme_]

Lähdetään vaikka siitä, että UPM ei pitänyt jälkivaikutusta voimassa. Olennaisesti se on nyt sanellut työehdot, eikä niistä ole koskaan sovittu missään. Tämä ei ole reilua peliä (ja kyllä: käräjäoikeus teki virheen siinä, että ei edellyttänyt tätä mm. lämpölaitosten töiden jatkumisen ehdoksi).

Mikä motivaatio Paperiliitolla olisi neuvotella liiketoimintakohtaisista sopimuksista (tai yhtään mistään), jos vaan pidettäisiin vanhat ehdot voimassa?

 

[KUK]

Jos tuo karrigoidun esimerkkini 1%/ 30 € brutto per työntekijä kustantaa 2000 työntekijän osalta työnantajalle 60 000 €/kk niin sillä toisella 60 tuhannella saadaan saadaan vaikka 1000 €/kk lisää 60 vasenkätiselle päällikölle ja johtajalle. Kustannusvaikutus on sama 2% palkkasummasta työnantajalle, mutta em. esimerkin tapauksessa tietäisi ketkä ovat tyytyväisiä ja ketkä eivät. Näin se jako voisi periaatteessa kuitenkin mennä paikallisesti sopien, ellei sopimuksessa olisi ns. perälautaa.

Pitää muistaa että eri henkilöstöryhmien paikallisesti jaettavia osuuksia ei voi yhdistää ja ja jakaa vain osalle henkilöstöryhmiä.

Eli meilläkin kolme eri sopimusta, joten HR saa neuvotella kolmen eri ryhmän luottojen kanssa korotusmallit:

• työntekijät on Teollisuuslittolaisia, sopimus 1,5% yleiskorotus + 0,5% työpaikkakohtainen erä
• kk-palkkaset ovat PRO:n jäseniä, sopimus 1,5% yleiskorotus + 0,4% työpaikkakohtainen erä
• ylemmät kuuluu YTN, joten sopimus 0,9% yleiskorotus + 0,9% työpaikkakohtainen erä

Vuosikaudet on taidettu mennä "perälaudalla" eli kaikille sama, joten tuntipalkkaset saa 2%, kk-palkkaset 1,9% ja ylemmät sen 1,8%.

 

[Andymaister]

Näinhän se on kaikissa nyky-yhteiskunnissa, joissa järjestelmät on rakennettu väärin päin eikä niin, että kaikki hyötyvät siitä, että työtä tarvitsee tehdä kokonaisuudessa vähemmän.

Taitaa suurella osalla työtä tekevistä olla se oma kontribuutio työn, tuottavuuden ja näihin lisäarvoa tuottavan kehittämisen osalta niin pieni, jos ei nolla, että ei sillä kai pitäisikään päästä nauttimaan "työn hedelmistä" samassa suhteessa kuin ne jotka ottavat taloudelliset riskit tai vähintään edistävät asioita omaa osaamistaan käyttäen. Jos systeemi toimisi niin että kaikki saa aina saman palkan/palkkion niin miksi kukaan tekisi mitään extraa? Globaalin talouden järjestelmässä tuo ei ole hyvä resepti kenenkään kannalta kun osaajat ja työtä luovat menevät sinne missä tekeminen kannattaa. Ja sinne syntyy työpaikkoja myös niille perustyön suorittajille. Ja hyvinvointi yhteiskuntaan syntyy vaan työllä (jos ei satu olemaan sopivia luonnonvaroja joiden kaupalla pärjäisi).

 

[jarmojs]

Pitää muistaa että eri henkilöstöryhmien paikallisesti jaettavia osuuksia ei voi yhdistää ja ja jakaa vain osalle henkilöstöryhmiä.

Eli meilläkin kolme eri sopimusta, joten HR saa neuvotella kolmen eri ryhmän luottojen kanssa korotusmallit:

• työntekijät on Teollisuuslittolaisia, sopimus 1,5% yleiskorotus + 0,5% työpaikkakohtainen erä
• kk-palkkaset ovat PRO:n jäseniä, sopimus 1,5% yleiskorotus + 0,4% työpaikkakohtainen erä
• ylemmät kuuluu YTN, joten sopimus 0,9% yleiskorotus + 0,9% työpaikkakohtainen erä

Vuosikaudet on taidettu mennä "perälaudalla" eli kaikille sama, joten tuntipalkkaset saa 2%, kk-palkkaset 1,9% ja ylemmät sen 1,8%.

Perälautaan on meilläkin menty ja mennään varmaan nytkin. Todennäköisesti TA:n ehdotus on nytkin jotain 0,8 + 1,2%.
Työnantaja voisi ihan hyvin sen 0,5% "palkitsemiserän päälliköille" kaivaa omasta pussistaan tuon sopimusvarallisuuden päälle mutta kun ei. Voivottelee vaan kun hyvät tyypit niin tekijäportaasta kuin päälliköistäkin nostavat kytkintä kun ei liksa nouse vaikka mitä tekisi.

 

[pulatunnus]

Taitaa suurella osalla työtä tekevistä olla se oma kontribuutio työn, tuottavuuden ja näihin lisäarvoa tuottavan kehittämisen osalta niin pieni, jos ei nolla, että ei sillä kai pitäisikään päästä nauttimaan "työn hedelmistä" samassa suhteessa kuin ne jotka ottavat taloudelliset riskit tai vähintään edistävät asioita omaa osaamistaan käyttäen. Jos systeemi toimisi niin että kaikki saa aina saman palkan/palkkion niin miksi kukaan tekisi mitään extraa? Globaalin talouden järjestelmässä tuo ei ole hyvä resepti kenenkään kannalta kun osaajat ja työtä luovat menevät sinne missä tekeminen kannattaa. Ja sinne syntyy työpaikkoja myös niille perustyön suorittajille. Ja hyvinvointi yhteiskuntaan syntyy vaan työllä (jos ei satu olemaan sopivia luonnonvaroja joiden kaupalla pärjäisi).

Mielestänä tämä välillä hyppii jonnekkin vasemmisto ketjuun missä joskus käsitelty eri talousjärjestelmiä.

Mutta kyllä komentit liippaa osaa ketjun työmarkkina vääntöä.

Tökerö vertaus.

Metsurit taistelee työpaikkojensa ja palkkojensa puolesta. Jos heidän liitolla monopoli, niin voivat sanella hinnat, ehdot, jos ei kelpaa niin puu ei kaadu.

No Valmetti kehitellyt harvesterin, keruu koneen jne, Metsurien liitolla on tilanne missä kyse liiton tulevaisuudesta, joka johtaa väistämättä metsien veteraanit järjestöksi. Sillä on parivaihtoehtoa, edistää jäsentensä sopeutumista, uusille haasteille. Tai sitten taistella saahan puolesta. Jälkimäisessä tueksi tulee hevosmiehet, puuteollisuus ja ahtaajat. He saartavat ne tahot joissa valmettin koneet.


Voi kuvitella mikä olisi se elintaso, hyvinvointi jos asiat tehtäisiin niin kuin satavuotta sitten.

Se miksi tänäpäivänä tehdään niin pitkää työpäivää johtuu siitä että se moto kuski haluaa mielummin paremman elintason kuin metsuri aikanaan. Vaikka sen motokuskin työntuottavuus on kasvannut valmetin ym innoivoivien ansiosta, niin motokuskin saa tekemäänsä tuntia kohti paremman korvauksen kuin se metsuri, työnäkin mukavempaa , terveellisempää kuin se metsurin, joten siitäkään ei ole kyse. Töihinkin hurauttaa autolla, eikä suksilla ja yöksi kotiin.


Amazon, jutut on eriasia, siinä se tehostamis, kehittämis hyvät, mutta siinä on piirteitä joita syytä kyseenalaistaa. varsinkin jos kannattaa markkinataloutta, eikä keskujohtoista kommunismia.

 

[jarmojs]

Mielestäni tuo 50+50 on olosuhteisiin nähden aika hyvä tapa jakaa korotukset. Kaikille annetaan perusosa, jonka lisäksi työnantaja jakaa toisen osan parhaaksi katsomallaan tavalla. Tällä saadaan asioihin edes jonkin verran paikallista joustavuutta, kun työnantaja voi palkita mielestään hyödyllisiä tyyppejä tai esimerkiksi tasoittaa vinoumaa sukupuolten välisessä tasa-arvossa tms.

Itse olisin vieläkin suuremman työnantajan autonomian kannalla, koska siellä paikallisesti yleensä tiedetään parhaiten, mitä kyseisessä yrityksessä juuri sillä hetkellä eniten kaivataan.

Jaa että yleiskorotuksena jaettaisiin kokonainen 1 % parin vuoden sopimuskaudelle ja torpattaisiin inflaation vaikutukset ja vielä parannettaisiin palkansaajien ostovoimaa?
Työnantaja voisi ihan hyvin jakaa vaikka 3% yleiskorotuksena kaikille ja sen päälle palkata ne kultamunia munivat. Pelkästään eläköityvien isopalkkaisten palkkasumman uudelleen allokoimalla saisi varmaan hoidettua ainakin puolet "hyödyllisten tyyppien palkitsemisesta".

Yhtä hyvin voisi esittää, että yleiskorotukset koskevat vain niitä "rividuunareita", joilla ei ole itse mahdollisuutta vaikuttaa palkkaansa talon sisällä ja jaetaan vain tälle porukalle. "Tärkeät tyypit" saavat korotuksensa joka tapauksessa ilman mitään liittokierroksiakin.

 

[pulatunnus]

Perälautaan on meilläkin menty ja mennään varmaan nytkin.

Nämä kommentit tuo hyvin esille perälautaongelman ja sen miksi kartellisäännöissä kielletään hintasuositukset.

Jos keskitetysti määritellään hinnat, niin niistä tuppaa tulemaan ohjehintoja mitä käytetään.

Toinen jos keskitettyn sopimuksen josto on ylöspäin, niin silloin se lähtö on se sopimuksen minimi ja jostavuudesta menee vähän se idea.

Jos sovitaan korotuksista, korotukset edelliseen verrattuna ja niissä korotuksissa on ns jousto, niin se jousto on palkanmaksajalla myrkkyä siinä tapauksessa jos se sitoo hänet pysyvästi korkeammalle tasolla ja menettää sen alaspäinjouston nyt ja tulevaisuudessa.

Jos pitkässä juoksussa on myös se alaspäinmeno mahdollisuus, niin silloin myös herkempi ylöspäinmeno mahdollisuus.

 

[pulatunnus]

Jaa että yleiskorotuksena jaettaisiin kokonainen 1 % parin vuoden sopimuskaudelle ja torpattaisiin inflaation vaikutukset ja vielä parannettaisiin palkansaajien ostovoimaa?
Työnantaja voisi ihan hyvin jakaa vaikka 3% yleiskorotuksena kaikille ja sen päälle palkata ne kultamunia munivat. Pelkästään eläköityvien isopalkkaisten palkkasumman uudelleen allokoimalla saisi varmaan hoidettua ainakin puolet "hyödyllisten tyyppien palkitsemisesta".

Nykyinen inflaatio on eriasia kuin yksittäisen työantajan palkanmaksukyky.

Tietenkin on tervettä että työvoima siirtyy sinne missä työvoimasta pulaa ja, paremmat palkat.

Jos työntekijäyhdistys nyt haluaa hyötyä oman alansa ylikuumenemisestä, niin parhaan korotuksen saa nyhdettyä jos tekee sopparin missä on mukana jousto alaspäin.

Ne liitot jotka on alalla missä nykyinen hintojen nousu vähentänyt kysyntää, niin valinta, joko luovaa tuhuoa, tai kitkutellaan pienemmällä.

 

[Resetor]

Lasse Lehtoselta erinnomainen kirjoitus. Sote ala ei toimi enää ilman, että palkkauksiin tehdään erittäin huomattava korotus ja kiireesti. Se maksaa, mutta vaihtoehtoja ei ole, aivan kuten F-35 hankinnallekkaan ei ole vaihtoehtoja.

Lisäkoulutus ei ole vaihtoehto, koska nytkään opiskelijat eivät pysy alalla, vaan moni keskeyttää jo opintojen aikana tai vaihtaa alaa pian valmistumisen jälkeen. Eikä heitä voi siitä syyttää, se kiire, työnmäärä ja vaativuus yhdessä on luotaan työntävä yhdistelmä.

"Parin vuoden sisällä toteutuvan palkkaharmonisaation ohella Tehy neuvottelee ensimmäistä kertaa omaa hoitajasopimustaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa. Neuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan Tehy vaatii n. 10 %:n palkankorotusta sairaanhoitajien palkkoihin. Hoitoalan palkathan ovat Suomessa selvästi alemmat kuin muissa Pohjoismaissa ja ala kärsii hyvin merkittävästä työvoimapulasta."

"Jos sote-alan työvoimatarve halutaan tyydyttää, pitäisi siis yhä suurempi osa kustakin ikäluokasta saada koulutetuksi hoitoalalle. Moni puoluejohtaja ehdottaakin koulutuspaikkojen lisäämistä. Niitä on jo nyt varsin runsaasti – ongelmana vain on, että kaikkia koulutuspaikkoja ei enää saada täytetyksi ja moni hoitoalan opiskelupaikan saanut keskeyttää opintonsa. Olenkin melko epäileväinen sen suhteen, että koulutuspaikkamäärien lisääminen helpottaisi sote-alan henkilöstötilannetta. Joka tapauksessa sen vaikutus tulisi vasta muutaman vuoden kuluttua."

"Oma selvä näkemykseni on, että vaikka kaikki sote-alan houkuttelevuutta lisäävät toimet ovat tärkeitä, on hoitajien palkkatason korjaaminen keskeisin ja todellisuudessa ainoa toimiva keino vaikuttaa alalle hakeutumiseen ja alalla pysymiseen."

Hoitajien palkkataso haastaa sote-uudistuksen | Uusi Suomi Puheenvuoro

Uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuun alussa eli samaan aikaan kun sote-alan työehtosopimus päättyy. Kuntien ja sairaanhoitopiirien henkilöstön siirtyessä uusien hyvinvointialueiden…

puheenvuoro.uusisuomi.fi

 

[Janishell]

Kyllä hoitajia tulisi alalle, jos työolosuhteet saataisiin järkeväksi.

 

[Resetor]

Kyllä hoitajia tulisi alalle, jos työolosuhteet saataisiin järkeväksi.

Miten ne saadaan järkeviksi? Lisää hoitajia ei tällä palkkatasolla saada ja lopuistakin moni on lähdössä tai tekee lyhyempää työaikaa kun eivät jaksa enää.

 

[zewius]

Miten ne saadaan järkeviksi? Lisää hoitajia ei tällä palkkatasolla saada ja lopuistakin moni on lähdössä tai tekee lyhyempää työaikaa kun eivät jaksa enää.

Ulkomailta hoitajia jonoksi asti