Työelämäkeskustelu

Voisin mainita yhden senior tason asiantuntijan tuolta ajalta, joka käytännössä panttasi kaikkia tietoja itsellään, jonka seurauksena asiat seisoivat, jos tyyppi oli vaihteeksi yhteistyöhaluttomalla päällä, joten aloin sitten toimimaan omatoimisemmin ja paskamyrskyhän siitä tuli, ja tyyppi käytännössä kieltäytyi kaikesta yhteistyöstä sen sileän tien. Sen aikainen esimies toimi lähinnä kynnysmattona, ja tilanne jäi päälle.

Tästä tuli mieleen oma kokemus samankaltaisesta tyypistä, oli kokenut asiantuntija omassa hommassaan, mutta yhteistyön toimivuus riippui tosi vahvasti siitä, millainen päivä hemmolla sattui olemaan. Esim. itse sain samalta hepulta useamman kerran valitusta siitä, että pitäisi asioita pitäisi miettiä itsekin eikä vain kysyä häneltä, vaikka kyse oli töistä jotka nimenomaan kuuluivat hänen tiimilleen. Sitten taas tuulen suunnan ollessa toinen tuli valitusta siitä, että ei kannattaisi yrittää valmistella hänelle kuuluvia juttuja vaan jättää niiden suunnittelu alusta lähtien hänelle, koska hän joutuu kuitenkin tekemään ne uudelleen, kun muut tekevät väärin.

Hänellä oli myös vahva taipumus omia töitä vain itselleen, ja pelotteli ilmeisesti kollegansakin tähän, koska jos ko. tyyppi oli poissa tai kiireinen muissa jutuissa, ei kukaan muu tiimistään välttämättä uskaltanut lähteä tekemään näitä yhden itselleen ottamia asioita "kun nää kuuluu n.n:lle ja hän haluaa hoitaa ne kokonaan". Esihenkilönsä oli muuten asiallinen, mutta ei myöskään uskaltanut lähteä haastamaan tätä yhtä tyyppiä, mistä seurasi se, että kaikki muut joutuivat vuodesta toiseen olemaan varpaillaan tämän yhden tuuliviirin kanssa.
 
Rouvaa tuossa kiristelee ilmeisesti varsin suurelti se, että käskettiin päivystää eilinen.

Sitten oli toki muisetettu mainita että kun olisi pitänyt töitä tehdä.

Ehkä niitä töitä olisi sitten vaikkapa voinut osoittaa. Ei taida olla varallaolon termit nyt aivan täysin selvät..

""tEtä jos vaikka vastaisit puhelimeen, jos se soi". Kerroin aika suoraan, mitä tuohon kannattaisi todeta. :beye:
 
Tästä tuli mieleen oma kokemus samankaltaisesta tyypistä, oli kokenut asiantuntija omassa hommassaan, mutta yhteistyön toimivuus riippui tosi vahvasti siitä, millainen päivä hemmolla sattui olemaan. Esim. itse sain samalta hepulta useamman kerran valitusta siitä, että pitäisi asioita pitäisi miettiä itsekin eikä vain kysyä häneltä, vaikka kyse oli töistä jotka nimenomaan kuuluivat hänen tiimilleen. Sitten taas tuulen suunnan ollessa toinen tuli valitusta siitä, että ei kannattaisi yrittää valmistella hänelle kuuluvia juttuja vaan jättää niiden suunnittelu alusta lähtien hänelle, koska hän joutuu kuitenkin tekemään ne uudelleen, kun muut tekevät väärin.

Hänellä oli myös vahva taipumus omia töitä vain itselleen, ja pelotteli ilmeisesti kollegansakin tähän, koska jos ko. tyyppi oli poissa tai kiireinen muissa jutuissa, ei kukaan muu tiimistään välttämättä uskaltanut lähteä tekemään näitä yhden itselleen ottamia asioita "kun nää kuuluu n.n:lle ja hän haluaa hoitaa ne kokonaan". Esihenkilönsä oli muuten asiallinen, mutta ei myöskään uskaltanut lähteä haastamaan tätä yhtä tyyppiä, mistä seurasi se, että kaikki muut joutuivat vuodesta toiseen olemaan varpaillaan tämän yhden tuuliviirin kanssa.
Heh, aikas paljon saman henkiseltä työnsankarilta kuulostaa, mutta tuskin samasta henkilöstä on kyse :wtf:
Tuollaisia hankalasti lähestyttäviä "dinosauruksia" on tullut vastaan myös aikaisemmassa työhistoriassa, ja näitä kohtaan olen pyrkinyt tietoisesti pitämään riittävää etäisyyttä ellei työtilanne pakota yhteistyöhön. Työnjohdolla on tapana korostaa riskienhallintaa, mutta valitettavan usein kriittistä osaamista valuu muutamien henkilöiden haltuun, jotka panttaavat tietoja parhaansa mukaan, todennäköisesti tämä toimii loistavana neuvotteluvalttina, jolla voi lypsää paremmat työehdot ja hurjan liksan. Olen todistanut muutaman ns. avainosaajan lähtemistä ovet paukkuen, jonka seurauksena organisaatio on ollut kriisiytynyt tai toimintakyvytön pidemmän aikaa. Parhaassa tapauksessa aikaa kuluu pari viikkoa tai kuukautta, ja sama tyyppi tulee paluumuuttajana takaisin hienommalla tittelillä ja korvauksilla. Tai sitten headhuntataan epätoivoisesti kilpailijoilta puolivalmis superuser, ja toivotaan parasta. YT-kierroksen aikaan tämä optio ei luonnollisesti ole ollut mahdollinen.
 
Ikää vajaat 40v ja tässä tehty elämässä töitä vähän siellä sun täällä. Pisin homma oli 8 vuotta, loput sitten lyhyempiä. Kauppaa, raksaa aiemmin, sekä nyt erilaisia taloushallinnon töitä nyt viimeiset vuodet.
Näissä taloushallinnon hommissa en pidä siitä että päivittäiset/viikoittaiset/kuukausittaiset/vuosittaiset erilaiset tiukat aikataulut ja hemmetin tarkkaa näpertämistä eri lukujen kanssa. Ehkä sitä on vähän semmoinen suuremmalla pensselillä maalaileva ihminen. En jaksa myöskään näitä jatkuvia palavereja joissa täytyisi yrittää esittää että nämä hommat kiinnostaisivat muuten kuin rahanteon takia. Se kun ei tunnu enää riittävän että tekee hommat ja sillä se. Ei kiinnosta pätkääkään mikään eteneminen tai lisävastuu.

Vähän tässä miettinyt esimerkiksi vartijan työtä. Ei missään nimessä mikään myymälävartija/rautatieaseman vartija joka "pääsee" myllyttämään nistien ja juoppojen kanssa. Enemmän kiinnostaisi joku kulunvalvonta tai vastaava kiertävä vartijan työ. Esim nämä:

Palkkahan noissa tietty tippuu, mutta se minkä rahassa häviää, voisi mielenterveydessä säästää. Löytyykö kokemuksia näistä hommista tai muista vastaavista päivystys yms. hommista.
Tradenomin paperit löytyy enkä ole ajatellut mihinkään isompaan koulutukseen enää hakeutua. Joku oppisopimus tai joku lyhyempi esim. mikä tuohon vartijan hommaan vaaditaan olisi ihan mahdollinen.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin tuntuisi, että vartijan homma saattaisi ruveta kyrsimään… Mut ehkä tommosta on vaikea miettiä objektiivisesti muusta kuin henkilökohtaisesta näkökannasta.

Jos yhtään ulkomaille muutto kiinnostaa niin sähkäreistä lienee keskieuroopassa huutava pula. :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
264 051
Viestejä
4 573 642
Jäsenet
75 351
Uusin jäsen
artuleylari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom