Työelämäkeskustelu

[mailman]

Mikä mahtaa jossain tehtaalla olla kesäduunarin liksa ma-pe 3 vuorotyöllä? Saako 13euroa ja lisät päälle?

Palkkakeskustelu

Nonnih, eli wanha kunnon, paljon sä tienaat-keskustelu. Itsehän olen ns. välimaastossa levytyökeskuksen käyttäjänä-automaatti-taivuttimen käyttäjänä ja särmäämäjänä. Johtuen siitä, että odottelen yhden levytyökeskuksen käyttäjän jäävän eläkkeelle tän vuoden aikana. Sen jälkeen sitten...

bbs.io-tech.fi

Pidetään tämä topicci nyt ulkona pelkästä palkkakeskustelusta... imo.

 

[Cumbo]

En olisi paremmin osannut itse sanoa. "Urasuunnitelmat" on sitä kun jossain opiskelijoille suunnatussa julkaisussa kerrataan jo tapahtunutta työhistoriaansa ja todetaan, että tähän pyrin aktiivisesti.

"Ura" voi jäädä ihan ihmeellisiin asioihin jumittamaan, joista irroittautumisen kiirreellisyyttä ei voi edes välttämättä itse nähdä. Tai sitten tulee "ansioton" ylennys, joka potkaisee hommat vauhtiin kun joku lähtee yllättäen firmasta ja sattuu itse miellyttämään oikeaa pomoa.

Itse koen (tälläkin hetkellä) urasuunnittelun ongelmaksi sen, että mahdollisia työtehtäviä on niin paljon ja omia kiinnostuksia toisaalta niin paljon. Ei ole käsitystä työtehtävien sisällöstä erilaisissa hommissa, joten ei sitten oikein osaa päättää, mihin sitä pitäisi suuntautua. Nykyisessä hommassa tullut tehtyä yrityksen hallintoon liittyen aika lailla kaikkea (ja viime aikoina aika lailla kaikki) ja toiset maisterinpaperit olis kohta näpeissä. Työuraa takana kymmenkunta vuotta. Sellainen fiilis ollut jo useamman vuoden, että JOTAIN muuta pitäisi välillä tehdä.

 

[Randomizer]

Kummallista toimintaa tai muuten vaan tempoileva liiketoimintamalli. Kun itse olen rekrynnyt tai oma organisaatio, on tilanne aina ollut se, että todetaan tarvittavan henkilö tiettyyn hommaan riippumatta tuotannollistaloudellisista heilahteluista. Eli mahdollinen YT ei vie tarvetta ja kun samaa roolia tekeviä ei potkita ulos, ei myöskään takaisinottovelvoitetta ole. Sen kyllä tietää jo ennakkoon, että mitkä jakkarat heiluu jos karsinnan tarve yllättää eikä sellaisiin rekrytä muutenkaan uusia. Konsulttitoimistotkin, joiden kanssa rekryjä pyöritetään, ovat hyvin tarkkoina siitä, että kun työhön lähdetään, se hoidetaan loppuun ja kandidaateille ei valehdella. Toki ihan alussa voi heittää kaikille geneerisen "ei osunut juuri teihin" viestin. Valheen jäljet on lyhyet ja aina joku tuntee jonkun, joka tietää, että ei siihen hommaan otettukaan ketään ja mainehaitta on suuri. Mullakin alkaa olemaan tuttuja lähes jokaisessa merkittävässä oman alan firmassa.

Ymmärrän toki (ja hakijakin varmaan) jos vaikka yritys hakee suunnittelijoita matkapuhelimille ja matkapuhelinliiketoiminta päätetään lopettaa. Tätä ei ylin johto voi rekryävälle portaalle ennakkoon varoittaa. Mutta tosiaan, aika harvassa luulisi moisen tempoilun olevan ja varmasti myös yrityksen työntekijöille turhauttavaa.

Muistan Nokian matkapuhelinajoilta kun osasto jossa olin rekryttiin tyyppejä ja yks jenkkirekryttävä oli saanut jo muuttokuorman Suomeen niin esimies laittoi viestin ettei tartte tulla töihin. Koko osasto suljettiin. En tiedä, kait se jotain korvauksia sitten sai, melko raakaa touhua.

 

[Honzo]

Urasuunnittelu on vähän vierasta itselle ainakin. Aika sattumanvaraisesti on ura mennyt.
Työpaikanvaihdot on menneet ihan hetken mielijohteesta, kun on sattunut joku mielenkiintoisen kuuloinen paikka eteen.
2017 tuli lähtö YT-neuvottelujen jälkeen ja oli "pakko" löytää uusi homma 10v samassa firmassa olon jälkeen. En varmaan itse olisi minnekään lähtenyt. No löytyi hyvä paikka ja kymmeniä prosentteja suuremmalla palkalla ja sitten 2019 mut headhuntattiin mielenkiintoiseen positioon (tuskin ois headhuntattu, jos oisin alkuperäisessä firmassa pysynyt). Nyt on tosi kiva ja mielenkiintoinen työ ja palkka n. 60% korkeampi kuin ennen YT:itä 2017...

 

[Harb]

Mä kanssa vierastan varsinaista urasuunnittelua kun ala kehittyy niin nopeasti ettei tiedä että mitä muutaman vuoden kuluttua kiinnostaisi tehdä.

Kun on tullut myös kokeiltua melkein kaikenlaisia hommia perusduunarista - yrityksen johtoon ja omasta yrityksestä - kansainväliseen monialayhtiöön niin ei ole erityistä tarvetta hakea uusia kokemuksia.

Ainoa rajoittava tekijä on enää palkkaus mutta sekään ei ole enää niin tärkeää. Voisin ihan hyvin tehdä jotain antoisampaa 20% pienemmällä palkalla.

 

[Varistin]

Nyt kun työelämästä yleisesti puhutaan, kuinka monella on konkreettisia urasuunnitelmia? Ja miten käytännössä toteutatte niitä?

Harvemmin kohtaan ihmisiä kenellä on oikeasti mitään urasuunnitelmia, näihin törmää vain konsulttien kolumneissa yms. Tai sitten nämä suunnitelmat pidetään vain omana tietona.

Onhan se selvää että asiat menee harvemmin juuri niinkuin on suunnitellut, mutta itselläni on ainakin pari päällekkäistä suunnitelmaa seuraaville vuosille ja aina uusi positio/työpaikka kiikarissa. Yleensä se suunnitelma mikä tukee työnantajan busineksen kehitystä kerrotaan kehityskeskusteluissa ja sitten muut on omana tietona. Juuri nyt viimeviikolla omasta aloitteestani sovittiin esimiehen kanssa että siirryn sellaisten työtehtävien pariin joista on odotettavissa parin vuoden sisään paljon uusia mahdollisuuksia.

Voisin ajatella, että tässä on jonkinlainen karkea jako niihin, jotka tekevät duunia lähinnä rahan vuoksi ja niihin, joilla on enemmän kunnianhimoa. Tai vain turvallisuus- ja elämyshakuisiin. Itse kuulun ensimmäisiin ryhmiin, enkä ole tehnyt varsinaista urasuunnittelua koskaan. Olen myös ollut siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut olla duuneissani pitkään ja ne ovat olleet riittävän mielenkiintoisia ja työnantajat ok, eli ulkoista pakkoa vaihtamiseen ei ole tullut. Edellisessä firmassa olin 14 vuotta (jonka jälkeen lähdin itse) ja nykyisessäkin jo seitsemän. Välillä aina käy mielessä, että voisihan sitä jotain muutakin tehdä, mutta kun en oikein tiedä mitä, eikä ole erityistä syytä lähteä pois. En myöskään kaipaa lisää haastetta tai vastuuta vaan niitä on nykyisessä ihan sopivasti ja pystyn itse vaikuttamaan näihin.

Ikää alkaa olla sen verran, että toki tiedän uudelleen työllistymisen vaikeutuvan lähivuosina merkittävästi, jos tulee (pakko)lähtö. Tämä on ehkä suurin kysymys johon voisin urasuunnittelua tulevaisuudessa tarvita, koska turvallisuushakuisuus kaipaa myös vähintään henkisiä b-suunnittelmia.

 

[vipe]

Urasuunnittelu on vähän vierasta itselle ainakin. Aika sattumanvaraisesti on ura mennyt.
Työpaikanvaihdot on menneet ihan hetken mielijohteesta, kun on sattunut joku mielenkiintoisen kuuloinen paikka eteen.

Meikä vedellyt kanssa ihan tuulen mukana tarttuen tilaisuuksiin, ja hyvä on tullut. Niin kauan kun työ on mielekästä ja palkkaan yms. tyytyväinen niin en vaihda, ellei jotain tooodella mielenkiintoista tarjota.
Enpä kyllä osais edes sanoa mitä haluais tehdä vaikkapa 2-5 vuoden päästä, R&D-projekteja kuitenkin tulee ja menee, ja uutta opiskeltavaa tulee jatkuvasti niin pysyy virkeänä. Ja aina firman sisältäkin löytää uusia mielenkiintoisia positioita.

Uralle mahtuu yksi isompi mullistus, jossa hyppäsin tavallaan ihan eri osa-alueelle siihen nähden mitä aiemmin tein. Toki sekin oli ihan virkistävää, mutta ei sitä liian usein huvita tehdä. Menee kuitenkin aikaa että pääsee ihan kärryille miten hommat toimii.
Toisaalta jos oma duuni olis helposti monistettavaa, siten että voisi suoraan hypätä tuottavaan työhön muualla, niin tuskin sellaista jaksaisin itse edes tehdä. Duunin toistavuus ei sovi itselle...

Edit: Kun miettii niin aika nopalla tullut kyllä aina mentyä. Lukioon koska ei tiennyt mitä haluaa edes tehdä. Ja IT-alaa opiskeleen, koska vaikutti itsestä mielenkiintoisimmalta jne. Paha tässä on jälkikasvuakaan neuvoa, kuin toimimaan samoin.

 

[Jeesbox]

Edit: Kun miettii niin aika nopalla tullut kyllä aina mentyä. Lukioon koska ei tiennyt mitä haluaa edes tehdä. Ja IT-alaa opiskeleen, koska vaikutti itsestä mielenkiintoisimmalta jne. Paha tässä on jälkikasvuakaan neuvoa, kuin toimimaan samoin.

Nii, Risto Siilasmaakin olisi sanonut 17-vuotiaalle itselleen jotain hyvin samankaltaista:

 

[Catrik]

Onkohan kuinka utopistinen ajatus ehdottaa työsopimukseen 6,5h päiviä, jonka ylimenevistä tunneista ylityölisät? Olen nyt vuokrafirman kautta kohtuukokoisessa metallialan yrityksessä, työpäivät on kaikilla ihan perus 07-15:30, jossa 30min palkaton ruokatauko. On ollut puhetta että voisi olla vakituisen paikkaakin, mutta tuntuu ettei noista 8h/5pv töistä jää millään riittävästi vapaa-aikaa. Jos tuota vakipaikkaa ois tulossa, niin tekisi mieli laittaa ehdoksi 09-15:30 työaika, kahdella kahvitauolla ilman ruokataukoa. Olen nyt 30v, eikä ole ikinä tullut näissä töissä vastaan että joku tekisi lyhyempää päivää niin arvelluttaa että onko tuo kuinka utopistinen ajatus.

Toisekseen että onko edes mahdollista tehdä sopparia jossa 6,5h jälkeen tulis ylityölisät. Tuossa ois siis takana että voin toki satunnaisesti tehdä pidempääkin päivää mutta ois kuitenkin työnantajan puolelta joku kynnys kysyä.

 

[Chaos]

Onkohan kuinka utopistinen ajatus ehdottaa työsopimukseen 6,5h päiviä, jonka ylimenevistä tunneista ylityölisät? Olen nyt vuokrafirman kautta kohtuukokoisessa metallialan yrityksessä, työpäivät on kaikilla ihan perus 07-15:30, jossa 30min palkaton ruokatauko. On ollut puhetta että voisi olla vakituisen paikkaakin, mutta tuntuu ettei noista 8h/5pv töistä jää millään riittävästi vapaa-aikaa. Jos tuota vakipaikkaa ois tulossa, niin tekisi mieli laittaa ehdoksi 09-15:30 työaika, kahdella kahvitauolla ilman ruokataukoa. Olen nyt 30v, eikä ole ikinä tullut näissä töissä vastaan että joku tekisi lyhyempää päivää niin arvelluttaa että onko tuo kuinka utopistinen ajatus.

Toisekseen että onko edes mahdollista tehdä sopparia jossa 6,5h jälkeen tulis ylityölisät. Tuossa ois siis takana että voin toki satunnaisesti tehdä pidempääkin päivää mutta ois kuitenkin työnantajan puolelta joku kynnys kysyä.

Ainahan sitä voi kysyä ja neuvotella, mutta suunta on kuitenkin ollut, että noista arkiylitöistä päästäs eroon, eli viikkotuntien pidennystä hakee useampikin liitto ja ala. Sama suuntaus myös arkipyhissä ja vkl-hommissa.

 

[Nomber]

Onko moni ollut pitkään samassa työpaikassa? Tuntuu että nykyään kaikki vaihtaa 2v välein työpaikkaa. Olen kohta 15v ollut samassa paikkaa ja jos minusta on kiinni niin näillä näkymin voisin hyvin olla vielä 30v lisää ja jäädä eläkkeelle.

Viihdyn hyvin jne. Ja noi nykyajan videohaastattelut ja kymmenet kierrokset työnhaussa ei kyllä kuulosta kovin mukavilta, että jaksaisi tommoseen rumbaan turhaan lähteä.

 

[Jurppii]

Onko moni ollut pitkään samassa työpaikassa? Tuntuu että nykyään kaikki vaihtaa 2v välein työpaikkaa. Olen kohta 15v ollut samassa paikkaa ja jos minusta on kiinni niin näillä näkymin voisin hyvin olla vielä 30v lisää ja jäädä eläkkeelle.

Viihdyn hyvin jne. Ja noi nykyajan videohaastattelut ja kymmenet kierrokset työnhaussa ei kyllä kuulosta kovin mukavilta, että jaksaisi tommoseen rumbaan turhaan lähteä.

5-10 vuoden väliltä omat pätkät joten ei niitä mahdukaan kuin pari kolme uralle. Jotain lyhyempää kokeilua ollut myös. Kahdessa vuodessa on juuri ehtinyt oppia hommat ja tehdä niitä vuoden verran on oma kokemus. Siinä vaiheessa jos lähtee niin virherekryltä vaikuttaa. Alkuunhan uudessa työssä on usein mukavaa, tapaa uusia ihmisiä, kaikki on uutta ja mielenkiintoista, odotuksetkin ovat vähän alhaisemmat koska kaikki ymmärtää, ettei heti saa täyttä tulosta aikaan. Parin vuoden jälkeen alkaa se painaminen ja puurtaminen kun kokemusta alkaa jo olla ja tuloksia lähdetään kasvattamaan. Mitä kahden vuoden jälkeen voi sanoa saavutuksinaan? Opin työn ja tein vuoden tuloksen? Olisiko seuraavana vuonna voinut jo näyttää kasvua jos olisi malttanut?

Ei yksi parin vuoden pätkä CV:tä pilaa mutta jos siellä ei muuta ole kuin pätkiä niin en palkkaisi todellakaan. Lyhyet pätkät kannattaa myös valmistautua selittämään koska niistä saatetaan kysyä.

Onkohan kuinka utopistinen ajatus ehdottaa työsopimukseen 6,5h päiviä, jonka ylimenevistä tunneista ylityölisät? Olen nyt vuokrafirman kautta kohtuukokoisessa metallialan yrityksessä, työpäivät on kaikilla ihan perus 07-15:30, jossa 30min palkaton ruokatauko. On ollut puhetta että voisi olla vakituisen paikkaakin, mutta tuntuu ettei noista 8h/5pv töistä jää millään riittävästi vapaa-aikaa. Jos tuota vakipaikkaa ois tulossa, niin tekisi mieli laittaa ehdoksi 09-15:30 työaika, kahdella kahvitauolla ilman ruokataukoa. Olen nyt 30v, eikä ole ikinä tullut näissä töissä vastaan että joku tekisi lyhyempää päivää niin arvelluttaa että onko tuo kuinka utopistinen ajatus.

Toisekseen että onko edes mahdollista tehdä sopparia jossa 6,5h jälkeen tulis ylityölisät. Tuossa ois siis takana että voin toki satunnaisesti tehdä pidempääkin päivää mutta ois kuitenkin työnantajan puolelta joku kynnys kysyä.

Kuulostaa epätoivoiselta asemasi huomioiden. Jos jotenkin saisi lounastauon sovittua pois niin tuostahan pääsisi kolmelta kotiin, mikä on aikaista. Aamulla kahvit ja valmiiksi tehdyt leivät naamaan ja nopeasti duuniin, miksi ihmeessä haluaisit sitä päätä lykätä? Parasta elämisen aikaa on iltapäivä ja ilta, yöllä ja aamulla on vähän omaa käyttöä.

 

[Haukka81]

Onkohan kuinka utopistinen ajatus ehdottaa työsopimukseen 6,5h päiviä, jonka ylimenevistä tunneista ylityölisät? Olen nyt vuokrafirman kautta kohtuukokoisessa metallialan yrityksessä, työpäivät on kaikilla ihan perus 07-15:30, jossa 30min palkaton ruokatauko. On ollut puhetta että voisi olla vakituisen paikkaakin, mutta tuntuu ettei noista 8h/5pv töistä jää millään riittävästi vapaa-aikaa. Jos tuota vakipaikkaa ois tulossa, niin tekisi mieli laittaa ehdoksi 09-15:30 työaika, kahdella kahvitauolla ilman ruokataukoa. Olen nyt 30v, eikä ole ikinä tullut näissä töissä vastaan että joku tekisi lyhyempää päivää niin arvelluttaa että onko tuo kuinka utopistinen ajatus.

Toisekseen että onko edes mahdollista tehdä sopparia jossa 6,5h jälkeen tulis ylityölisät. Tuossa ois siis takana että voin toki satunnaisesti tehdä pidempääkin päivää mutta ois kuitenkin työnantajan puolelta joku kynnys kysyä.

Näin työllisyyspalveluissa töissä olevana: ajatuksesi on epärealistinen, nuo amis pohjaiset ammatit ei mahdollista tuollaista. Ja jos ehdotat niin menee 98% varmuudella se vakipaikka toiselle.

Vaikka ehdotus sinäänsä järkeen käy jne.

 

[Nomber]

Näin työllisyyspalveluissa töissä olevana: ajatuksesi on epärealistinen, nuo amis pohjaiset ammatit ei mahdollista tuollaista. Ja jos ehdotat niin menee 98% varmuudella se vakipaikka toiselle.

Vaikka ehdotus sinäänsä järkeen käy jne.

Samaa mietin, en jaksa uskoa että työnantajaa kiinnostaa ihan kauheasti kikkailla erilaisia soppareita eri henkilöille jotka tekee samaa työtä. Paljon helpompaa että kaikilla samanlainen soppari.

 

[2112]

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde vihjailee, että 80-tuntinen viikkotyöaika tekisi Suomellekin hyvää:

Yritysjohtaja tykittää KL:lle: 80 tunnin työviikko, lyhyet lomat ja kunnon palkka | Verkkouutiset

Yritysjohtaja tykittää KL:lle: 80 tunnin työviikko, lyhyet lomat ja kunnon palkka | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde ihmettelee suomalaista meininkiä, jossa hänen mukaansa työelämässä lomat ja lyhyet työpäivät ovat kohonneet liian tärkeiksi,

Lauhteen Mukaan Piilaaksossa saa 200 000 dollarin vuosipalkalla 80 tuntia viikkotyöaikaa.

Saataisiinko tällä Suomi nousuun?

 

[Jurppii]

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde vihjailee, että 80-tuntinen viikkotyöaika tekisi Suomellekin hyvää:

Yritysjohtaja tykittää KL:lle: 80 tunnin työviikko, lyhyet lomat ja kunnon palkka | Verkkouutiset

Yritysjohtaja tykittää KL:lle: 80 tunnin työviikko, lyhyet lomat ja kunnon palkka | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Lauhteen Mukaan Piilaaksossa saa 200 000 dollarin vuosipalkalla 80 tuntia viikkotyöaikaa.

Saataisiinko tällä Suomi nousuun?

Lauhde saattaa olla lievästi provosoivalla asenteella liikkeellä mutta onhan se nyt vähän haihattelua, että kaikki tehtäisiin vaan vielä vähemmän ja olisi useammalle tekemistä tulevaisuudessa. Jos yksi tehokas johtaja/asiantuntija tekee 60h työviikon niin saman homman jakaminen kahdelle 30h työviikkolaiselle ei luultavasti johtaisi samaan tulokseen, saati että olisi helppo korvata yksi osaava tyyppi kahdella osaavalla.

Aiheesta viidenteen: Ura ilman alaisia? Miten painokkaasti olette joutuneet kieltäytymään ja onko löytynyt muita mielekkäitä polkuja?

 

[munse]

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde vihjailee, että 80-tuntinen viikkotyöaika tekisi Suomellekin hyvää:

Yritysjohtaja tykittää KL:lle: 80 tunnin työviikko, lyhyet lomat ja kunnon palkka | Verkkouutiset

Yritysjohtaja tykittää KL:lle: 80 tunnin työviikko, lyhyet lomat ja kunnon palkka | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Lauhteen Mukaan Piilaaksossa saa 200 000 dollarin vuosipalkalla 80 tuntia viikkotyöaikaa.

Saataisiinko tällä Suomi nousuun?

Tasapäistetyt palkat ja veroprogressio syövät kyllä tehokkaasti ainakin omalla kohdalla halun luoda uraa (olen teknisissä asiantuntijatehtävissä).

Melkeinpä tulee tehtyä niin, että omalla ajalla tulee harrastusluontoisesti paneuduttua niihin haastaviin ammattiasioihin (ei tulos- tai aikataulupaineita). Töissä sitten ne helpommat rutiinijutut. Palkka ja elintaso on kuitenkin aika lailla samaa luokkaa, tuli sykittyä töissä tai ei.

Eli ei mikään mahdottoman huono ajatus.

 

[McMaster]

En ole ikinä kuullut tai törmännyt, että ulkoiseen hakuun laitettu työpaikka olisi sulanut alta kesken hakuprosessin. Toki tämä on varmaan taas siitä seurausta, että on työskennellyt noissa suurissa, kankeissa ja maineestaan tarkoissa, joissa myös rekryt menee ulkoisten konsulttitoimistojen kautta, jotka ovat yhtälailla tarkkoja maineestaan.

Sen sijaan jotain "pikkuilmoitus"-tyyppistä hommaa joskus hain jostain täysin no name 20 hengen firmasta. Ilmoitus oli tainnut olla pitkään esillä, siihen oli haastateltu satunnaisesti jotain yhteyttä ottaneita ja lopulta se vaan jäi roikkumaan ja lähdin itse muualle. KErran olen sellaisessa alle 40 hengen pikkufirmassa ollut ja ei enää koskaan. Noissa tosiaan voi yksittäinen päällikköasemaan päässyt epäkelpo keikutella venettä ihan miten sattuu eikä niistä helpolla pääse eroon jos tulos on ok. Isot firmat on paljon tarkempia siitä, että hommat menee asiallisesti.

Itse kun hain nykyistä työpaikkaani oli haussa kaksi paikkaa. Itse sain oman paikkani, mutta toinen haussa ollut paikka jäi sitten täyttämättä, kun firman johto päätti, että just silloin ei ollut järkevää/kannattavaa ottaa kuin yksi kaveri.

Laitetaan nyt jotain omasta työurastakin.
Koulu ei ikinä kiinnostanut, vajaan 8 keskiarvolla peruskoulusta kirjoihin koskematta ja ammattikouluun painopinnanvalmistajalinjalle joka valikoitui vain siksi, että yksi kaverikin sattui siellä olemaan. Jätin kesken 5kk ennen valmistumista. Intin jälkeen aikuiskoulutukseen koneistaja linjalle., tännekkin vain siksi, että jotain piti tehdä. Vuoden kurssista suoritin 5kk ja jäin työharjoittelusta töihin, ikää oli 19v. Suoritin ammattitutkinnon näyttötyöllä 3 vuoden jälkeen.
Tässä paikassa olin 5 vuotta ja lähdin Australiaan koneistamaan kun sattui tekemään mieli ja yksi paikka suostui ottamaan Adelaidessa töihin.
Siellä vietin 6 vuotta. Tämä oli ehkä oman uran kannalta paras päätös ikinä. Etenin nopeasti ykkös koneistajaksi firmassa ohjelmointiosaamisen takia ja pääsin työskentelemään todella mielenkiintoisissa projekteissa ja mielenkiintoisilla koneilla.
Sieltä takas Suomeen 2010. Lomailin 6kk säästöillä ja päätin hakea yhtä työpaikkaa. Tämä ei ollut mun juttu, mutta rekryfirma tarjosi sitten toista johon sitten päädyin töihin. Tässä paikassa olin enemmän ohjelmointivastaava kuin koneistaja vaikka välillä koneistinkin vielä.
Reilu pari vuotta sitten rekkasin LinkedIniin joka avasi sitten tien nykyiseen työhön. Firman rekryyjä "headhunttas" sieltä menetelmäkehittäjän paikalle ja täällä ollaan nyt.
Vetovastuussa koneistusmenetelmistä ja prosesseista yli 30milj. euron tuotantolinja projektissa, isot kengät amatsudropoutille .
Mitään urasuunnittelua ei kyllä ole ikinä ollut, ihan tuuliajolla ollaan menty ja kaikki mennyt kyllä ihan hyvin. Liksaan olen tyytyväinen, joku 4300€/kk ja sovittiin esimiehen kanssa, että syksyllä tarkastellaan liksaa ylöspäin, toivon 400-500€ korotusta.
Sinällään ihan hyvin mennyt vaikka mitään kouluja ikinä käynyt loppuun.

 

[Jurppii]

Tasapäistetyt palkat ja veroprogressio syövät kyllä tehokkaasti ainakin omalla kohdalla halun luoda uraa (olen teknisissä asiantuntijatehtävissä).

Melkeinpä tulee tehtyä niin, että omalla ajalla tulee harrastusluontoisesti paneuduttua niihin haastaviin ammattiasioihin (ei tulos- tai aikataulupaineita). Töissä sitten ne helpommat rutiinijutut. Palkka ja elintaso on kuitenkin aika lailla samaa luokkaa, tuli sykittyä töissä tai ei.

Eli ei mikään mahdottoman huono ajatus.

Sikäli tuo on ihan hölmöläisten hommaa, että ihminen ei pysty tekemään edes 8h työpäivää kovin suurella teholla (siis prosenttina siitä parhaasta suorituskyvystä) ellei työ ole jotain hyvin mekaanista. Ote alkaa herpaantumaan, ajatus harhailee, tulee virheitä ja unohduksia, vähitellen pettää terveys jne.

Jos on pakko istua palavereissa jne. niin kyllä sitä päivää niin voi jatkaa tietty.

 

[Wemps]

Itse toivoisin kehityksen olevan enemmän "asiat tulee hoidettua"-suuntaan kuin työpanoksen tuntimääräiseen seurantaan. Mutulla nojatuolista väitän että asiantuntija-aloilla 2-4h tavallisesta kahdeksan tunnin työpäivästä menee kaikkeen muuhun kuin itse tuottavaan työhön. Siinä ei paljoa tehdyksi tulleen työn nettohyöty kasva, vaikka "työpäivä" kestäisikin 10h+.

Juuri tästä syystä etätyö sopii ainakin itselleni niin loistavasti. Voin olla aidosti tehokas sen noin 4-5h päivästä ja sitten loppuna aikana ei tarvitse edes esittää että tekisi töitä, vaan voi lähteä vaikka lenkille. Toki nykyään yrittäjänä ei mitään työaikoja olisi muutenkaan ja kaikki ansaittu raha perustuu puhtaasti toteutuneeseen työhön, mikä maistuu myös oikein hyvältä.

 

[McMaster]

Sikäli tuo on ihan hölmöläisten hommaa, että ihminen ei pysty tekemään edes 8h työpäivää kovin suurella teholla (siis prosenttina siitä parhaasta suorituskyvystä) ellei työ ole jotain hyvin mekaanista. Ote alkaa herpaantumaan, ajatus harhailee, tulee virheitä ja unohduksia, vähitellen pettää terveys jne.

Jos on pakko istua palavereissa jne. niin kyllä sitä päivää niin voi jatkaa tietty.

Nuo palaverit oli itselle kanssa uus juttu kun vaihdoin nykyiseen työpaikkaan. Välillä kalenteri täynnä niitä. Sinällään hyvä tämä korona, että kaikki palaverit on käytännössä siirtynyt Teamsiin. Niitä voi sitten rauhassa tehdä kotoa tai vaikka matkalla kotiin voi jatkaa päivää kun puhelimella liittyy palaveriin.

 

[Jurppii]

Aavistuksen valvoneelta tuo Lauhde kyllä uutisen kuvassa näyttääkin

Työelämä | Suomen työviikot ovat Euroopan lyhyimpiä, nyt Huawein suomalaisjohtaja esittää Kauppalehdessä Suomeen seitsenpäiväistä työviikkoa – ”Todella ikävä ulostulo”

”Minä teen koko ajan yli 80-tuntista viikkoa, ja minulla ei ole neljään vuoteen ollut kesälomaa”, sanoo Huawein kyberturvallisuusjohtaja Mika Lauhde Kauppalehden haastattelussa. Huawein Suomen pr-johtaja sanoo, ettei kyseessä ole yhtiön kanta asiaan.

www.hs.fi

 

[Tatuks]

Aavistuksen valvoneelta tuo Lauhde kyllä uutisen kuvassa näyttääkin

Työelämä | Suomen työviikot ovat Euroopan lyhyimpiä, nyt Huawein suomalaisjohtaja esittää Kauppalehdessä Suomeen seitsenpäiväistä työviikkoa – ”Todella ikävä ulostulo”

”Minä teen koko ajan yli 80-tuntista viikkoa, ja minulla ei ole neljään vuoteen ollut kesälomaa”, sanoo Huawein kyberturvallisuusjohtaja Mika Lauhde Kauppalehden haastattelussa. Huawein Suomen pr-johtaja sanoo, ettei kyseessä ole yhtiön kanta asiaan.

www.hs.fi

Nää sankarit on yleensä niin helvetin epätehokkaita ja kaavoihin kangistuneita että ei niistä mitään lisäarvoa firmalle olikaan jollei tekis tommosia määriä tunteja.

 

[Jurppii]

Nää sankarit on yleensä niin helvetin epätehokkaita ja kaavoihin kangistuneita että ei niistä mitään lisäarvoa firmalle olikaan jollei tekis tommosia määriä tunteja.

Ja toisaalta ainakin kaukoidän konttorikulttuurissa on vahvassa roolissa ne säännöt siitä miten ollaan aina ennen pomoa ja pomon jälkeen paikalla jne. Tapakulttuuria, ei tehokkuutta.

 

[IhmeellinenJuttu]

Voi muutenki miettiä sitä työn rasittavuutta jos tuollaisia määriä muka ilmoittaa tekevänsä. Olisi kiinnostava nähdä viikon oikea rakenne ja tehdyt hommat. Todennäköisesti jotain posteihin vastailua, yks tai kaks tyhjäntoimituspalaveria ja muuten rentoa oleilua, kunhan on tavoitettavissa. Voi sitten kehua kun on ahkera ja tunnit paukkuu.
Jotain oikeeta työtä tekemällä ja noilla työmäärillä olisi varmaan jo tappanut itsensä.

 

[Honzo]

Voi muutenki miettiä sitä työn rasittavuutta jos tuollaisia määriä muka ilmoittaa tekevänsä. Olisi kiinnostava nähdä viikon oikea rakenne ja tehdyt hommat. Todennäköisesti jotain posteihin vastailua, yks tai kaks tyhjäntoimituspalaveria ja muuten rentoa oleilua, kunhan on tavoitettavissa. Voi sitten kehua kun on ahkera ja tunnit paukkuu.
Jotain oikeeta työtä tekemällä ja noilla työmäärillä olisi varmaan jo tappanut itsensä.

Mikä ihmeen "oikea työ"?

Kyllä mä teen mielestäni ihan oikeata työtä, vaikka päivät menee palavereissa ja sähköposteja naputellessa.

 

[Tatuks]

Mikä ihmeen "oikea työ"?

Kyllä mä teen mielestäni ihan oikeata työtä, vaikka päivät menee palavereissa ja sähköposteja naputellessa.

Varmaan tässä tarkoitetaan sitä että puolet niistä palavereista ja sähköposteista on semmoisia jotka on ihan yhtä tyhjän kanssa jos mietitään tuovatko ne firmalle rahaa tai edistääkö ne mitään.

 

[kjns]

Aina kun joku heittelee näitä ehdotuksia 80-120 tunnin työviikoista ilman lomia, niin mä vaan ihmettelen että eikö niillä ihmisillä ole mitään elämää työn ulkopuolella? Puolisoa, lapsia, ystäviä, harrastuksia..? Haluaako joku oikeasti viettää koko elämänsä duunipaikalla, oli se sitten hitsausta tai sähköpostin kirjoittamista Teams-palaverin aikana?

Mä en todellakaan voi käsittää, vaikka mulle maksettais miljoona vuodessa niin en suostuis tekemään tuollaista työviikkoa. Mitä helvettiä sä teet sillä 200 kiloeurolla vuodessa jos olet suunnilleen kaiken valveillaoloajan duunissa? Sitten vielä ylpeydellä ilmoitetaan että "minä en ole pitänyt kesälomaa neljään vuoteen ja työskentelen 80 tunaia viikossa", ihan kuin siinä olis jotain hienoa että on täydellinen no life joka junnaa koko elämänsä toimistolla sähköposteja näpytellen.

Ajat vitun hienolla autolla aamulla duunipaikalle ja illalla kotiin, vedät mikroaterian naamaan ja kaadut sänkyyn aloittaakses saman rumban huomenna uudestaan? Pitkän tähtäimen suunnitelmana burnout ja aikainen kuolema? Ei vittu, no thanks.

Mieluummin teen normaalia työviikkoa normaalilla liksalla ja katson lapseni kasvavan samalla kun nautin lomapäivistäni ulkoporealtaassani. Tuntuu jo nykyiselläänkin ettei mihinkään ole aikaa, tuollaisilla tuntimäärillä sitä ei todellakaan olisi yhtään mihinkään muuhun kuin duunissa olemiseen...

Kukin tyylillään.

 

[Seagle]

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhteen mukaan Suomi voisi kiriä kuilua Amerikkaan ja Kiinaan kiinni, jos täälläkin siirryttäisiin tekemään seitsemänpäiväistä työviikkoa.

Lauhde kertoo Kauppalehden haastattelussa, että Huawein työntekijät tekevät sekä Shenzhenissä että Silicon Valleyssa 80-tuntista työviikkoa kymmenen päivän kesälomilla.

Lauhteen mukaan hän joutuu maksamaan Silicon Valleyssa huippuosaajille palkkaa noin 200 000 taalaa vuodessa. Sen sijaan Kiinan Shenzhenissä samoilla tunneilla töitä tekevän osaajan saa 30 000 euron hintalapulla vuodessa."

KL: Huawein johtaja kannattaa 7-päiväistä työviikkoa – yhtiössä ”kukaan ei uskalla ottaa esille” neljän viikon lomapyyntöjä

Mika Lauhde kertoo Kauppalehden haastattelussa, että Huaweilla on turha toivoa neljän viikon kesälomaa.

www.iltalehti.fi

Kuten sanottua tuossa Iltiksen jutussakin, että ei Lauhde olisi varmastikaan maksamassa sitä 200 000. Vaan palkoissakin sitten pitäisi mennä sinne Kiinan suuntaan. Kun tuossa artikkelissa Lauhde mainitsee, ettei ole pitänyt lomia yms. itsekään. Niin ihan mielenkiinnosta olisi kiva tietää, että nauttiiko kuitenkin ihan länsimaisten johtajien palkkatason mukaista palkkaa

 

[Jurppii]

Voi muutenki miettiä sitä työn rasittavuutta jos tuollaisia määriä muka ilmoittaa tekevänsä. Olisi kiinnostava nähdä viikon oikea rakenne ja tehdyt hommat. Todennäköisesti jotain posteihin vastailua, yks tai kaks tyhjäntoimituspalaveria ja muuten rentoa oleilua, kunhan on tavoitettavissa. Voi sitten kehua kun on ahkera ja tunnit paukkuu.
Jotain oikeeta työtä tekemällä ja noilla työmäärillä olisi varmaan jo tappanut itsensä.

No täähän se osaltaan. Kyllä mä seiskalta puurokattilaa hämmentäessäni saatan kuitata ekat helpot sähköpostit ja vahingossa rutiinilla avaan outlookin illalla kännykästä ja teen saman.

Varmaan tässä haetaan jotain sellaista mikä on fyysisesti raskasta työtä.

Kyllä mä mielsin tuon niin, että jotain oikeaa omaa työtä. Tarjousten, raporttien jne. valmistelua, laskentaa, ostamista, myymistä, raportointia, asiakasyhteyksiä jne. Pelkkä palaverissa istuminen ilman, että siitä jää käteen mitään selkeää suoritettavaa on itsestänikin aika rentoa hommaa.

Mä en todellakaan voi käsittää, vaikka mulle maksettais miljoona vuodessa niin en suostuis tekemään tuollaista työviikkoa. Mitä helvettiä sä teet sillä 200 kiloeurolla vuodessa jos olet suunnilleen kaiken valveillaoloajan duunissa? Sitten vielä ylpeydellä ilmoitetaan että "minä en ole pitänyt kesälomaa neljään vuoteen ja työskentelen 80 tunaia viikossa", ihan kuin siinä olis jotain hienoa että on täydellinen no life joka junnaa koko elämänsä toimistolla sähköposteja näpytellen.

Ajat vitun hienolla autolla aamulla duunipaikalle ja illalla kotiin, vedät mikroaterian naamaan ja kaadut sänkyyn aloittaakses saman rumban huomenna uudestaan? Pitkän tähtäimen suunnitelmana burnout ja aikainen kuolema? Ei vittu, no thanks.

Mieluummin teen normaalia työviikkoa normaalilla liksalla ja katson lapseni kasvavan samalla kun nautin lomapäivistäni ulkoporealtaassani. Tuntuu jo nykyiselläänkin ettei mihinkään ole aikaa, tuollaisilla tuntimäärillä sitä ei todellakaan olisi yhtään mihinkään muuhun kuin duunissa olemiseen...

Kukin tyylillään.

Jollain aloilla tuo on tosiaan se parin vuoden pinnistys, että saadaan hyvä CV-rivi. Jossain sitten taas ilmeisesti jatkuvaa todellisuutta ilman, että siinä rivissä on mitään erityisen ihmeellistä. Lauhde perustelee USA:n palkan sillä, että talo maksaa 1,5 miljoonaa siellä. Jos palkka ei olisi monella 200.000 vuodessa niin tuskin maksaisi? Ja miten se tehty tuntimäärä liittyy?

Ja siis eihän tuolla palkata ihmistä 80h/viikko sopparilla vaan se tuntimäärä on se, mihin se työkulttuuri sen ajaa. Kiinassa sillä tienaa silti vähän, Ameriikassa meikäläisittäinkin paljon.

 

[Seagle]

 

[Nomber]

En kyllä tekisi 80h vikkkoa. Mitä järkeä kun tuossa vaiheessa työ on ainoa asia elämässä, aika turhaa elämää.

 

[Tonnin Seteli]

Varmaan tässä haetaan jotain sellaista mikä on fyysisesti raskasta työtä.

Tai sitten ei, vaan fyysisyyteen katsomatta jotain missä joutuu koko ajan tai suuren osan ajasta oikeasti keskittymään ja tekemään muuta kuin mukavuusvyöhykkeen rutiinia. Sillä oletuksella, että kukaan ei tee tehokkaasti 80-tuntista viikkoa oikeasti työtä jatkuvasti ja pysy järjissään. Melkeinpä riippumatta hommasta, lähinnä joku yli-innokas elämäntapayrittäjä saattaa poiketa säännöstä. Tai Savant-autisti tai muu eriskummallinen poikkeusyksilö.

Moni voi hyvinkin tehdä 60-tuntista viikkoa ja olla jollain tavalla konttorilla tai muuten tavoitettavissa tai kahvilla ja kalialla sen verran, että sanoo työskentelevänsä 80 tuntia, ja tästä voi vielä jotenkin selvitä. Se ylimääräinen aikahan voi olla jopa kivaa, jos se voittaa kotiolot.

 

[oongee]

Aika eeppinen PR-fail tuo Lauhteen ulostulo. Ei tee Huaweista kovin houkuttelevaa työnantajaa ainakaan IT-työläisten parissa.

Hesarin juttuun samasta asiasta on tullut jälkikäteen päivityksenä Huawein Suomen ja Baltian PR-johtajan Linkedinissä kirjoittama damage-control-lausunto:

Huawein Suomen ja Baltian-maiden pr-johtaja Hennariikka Andersson kommentoi Lauhteen haastattelua Linkedin-palvelussa.

”Todella ikävä ulostulo”, Andersson kirjoittaa.

Anderssonin mukaan Lauhteen esiin nostamat 80-tuntinen ja seitsemänpäiväinen työviikko ”eivät millään tavalla edusta Huawein käsitystä hyvästä työelämästä” eivätkä ole yhtiön kannan mukaisia.

”Kannustamme jatkossakin siihen, että jokainen käyttää vuosilomansa”, Andersson sanoo.

 

[Tatuks]

Hahah, ei helvetti... Hyvää peeärrää firmalle ja tyyppinäkin vaikuttaa nyt semmoselta idiootilta joka omasta mielestään parempi ku muut. gg

 

[tootsi]

Aina kun joku heittelee näitä ehdotuksia 80-120 tunnin työviikoista ilman lomia, niin mä vaan ihmettelen että eikö niillä ihmisillä ole mitään elämää työn ulkopuolella? Puolisoa, lapsia, ystäviä, harrastuksia..? Haluaako joku oikeasti viettää koko elämänsä duunipaikalla, oli se sitten hitsausta tai sähköpostin kirjoittamista Teams-palaverin aikana?

Mä en todellakaan voi käsittää, vaikka mulle maksettais miljoona vuodessa niin en suostuis tekemään tuollaista työviikkoa. Mitä helvettiä sä teet sillä 200 kiloeurolla vuodessa jos olet suunnilleen kaiken valveillaoloajan duunissa? Sitten vielä ylpeydellä ilmoitetaan että "minä en ole pitänyt kesälomaa neljään vuoteen ja työskentelen 80 tunaia viikossa", ihan kuin siinä olis jotain hienoa että on täydellinen no life joka junnaa koko elämänsä toimistolla sähköposteja näpytellen.

Ajat vitun hienolla autolla aamulla duunipaikalle ja illalla kotiin, vedät mikroaterian naamaan ja kaadut sänkyyn aloittaakses saman rumban huomenna uudestaan? Pitkän tähtäimen suunnitelmana burnout ja aikainen kuolema? Ei vittu, no thanks.

Mieluummin teen normaalia työviikkoa normaalilla liksalla ja katson lapseni kasvavan samalla kun nautin lomapäivistäni ulkoporealtaassani. Tuntuu jo nykyiselläänkin ettei mihinkään ole aikaa, tuollaisilla tuntimäärillä sitä ei todellakaan olisi yhtään mihinkään muuhun kuin duunissa olemiseen...

Kukin tyylillään.

Vastaan vain omalta osaltani miten koen ja näen asiaa.

Itsellä on ystäviä, puoliso ja harrastuksia. Lapsia ei ole.

Teen säännöllisen epäsäännöllisesti tuollaisia 90h viikkoja tai 30 päivän työputkia ilman vapaita (Suomessa). Eli käyn töissä ja nukun. Suunnitelmana on takoa kun rauta on kuumaa ja kerätä iso sijoitussalkku mahdollisimman nuorella iällä (nyt noin kolmissakymmenissä mennään).

Esimerkiksi viime kuun nettotulot olivat näiden vuoksi n. 18 000€ josta menee suurin osa osakesalkkuun tulevaisuuden varalle. Vastapuoleksi pidän sitten pidempiä vapaita kesällä, harrastelen jne. ja latailen akkuja seuraavia projekteja varten Toki tämä menee ehkä hieman asian vierestä kun en tee noita 80h viikkoja jatkuvasti ilman lomia tai vähäisillä lomilla, mutta usein teen kuitenkin. Niin ja olen ihan palkollinen, yrittäjille tämä lienee normaalimpaa.

nimim. Vaikka alkaisin tekemään normaalia 40h tunnin viikkoa ja lopettaisin sijoittamisen tähän, olisin silti taloudellisesti riippumaton 10 vuoden päästä nykyisen sijoitussalkun voimin.

 

[ntkt]

Vastaan vain omalta osaltani miten koen ja näen asiaa.

Itsellä on ystäviä, puoliso ja harrastuksia. Lapsia ei ole.

Teen säännöllisen epäsäännöllisesti tuollaisia 90h viikkoja tai 30 päivän työputkia ilman vapaita (Suomessa). Eli käyn töissä ja nukun. Suunnitelmana on takoa kun rauta on kuumaa ja kerätä iso sijoitussalkku mahdollisimman nuorella iällä (nyt noin kolmissakymmenissä mennään).

Esimerkiksi viime kuun nettotulot olivat näiden vuoksi n. 18 000€ josta menee suurin osa osakesalkkuun tulevaisuuden varalle. Vastapuoleksi pidän sitten pidempiä vapaita kesällä, harrastelen jne. ja latailen akkuja seuraavia projekteja varten Toki tämä menee ehkä hieman asian vierestä kun en tee noita 80h viikkoja jatkuvasti ilman lomia tai vähäisillä lomilla, mutta usein teen kuitenkin. Niin ja olen ihan palkollinen, yrittäjille tämä lienee normaalimpaa.

Ei liity suoraa lainattavaan tekstiin, mutta kyseinen kommentti kaivoi asian muistin syövereistä.

Radiossa haastateltiin kerran n. 40-vuotiasta tyyppiä, joka oli tehnyt edelliset 10 vuotta töitä käytännössä 24/7 omien puheidensa mukaan. Tarkoituksena hänellä oli juurikin kerätä varallisuutta jne, jotta voi downshiftata hyvissä ajoin sekä elellä koroilla.

Noh, hommat olivat menneet siihen pisteeseen, että 40-vuotiaana oli mennyt (henkinen) terveys ja varallisuutta ei sitten kuitenkaan ollut kertynyt riittävästi (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan). Totesi vielä, että käytännössä hän ei edes muista edellisestä 10:stä vuodesta oikeastaan yhtään mitään.

 

[Jurppii]

Ei liity suoraa lainattavaan tekstiin, mutta kyseinen kommentti kaivoi asian muistin syövereistä.

Radiossa haastateltiin kerran n. 40-vuotiasta tyyppiä, joka oli tehnyt edelliset 10 vuotta töitä käytännössä 24/7 omien puheidensa mukaan. Tarkoituksena hänellä oli juurikin kerätä varallisuutta jne, jotta voi downshiftata hyvissä ajoin sekä elellä koroilla.

Noh, hommat olivat menneet siihen pisteeseen, että 40-vuotiaana oli mennyt (henkinen) terveys ja varallisuutta ei sitten kuitenkaan ollut kertynyt riittävästi (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan). Totesi vielä, että käytännössä hän ei edes muista edellisestä 10:stä vuodesta oikeastaan yhtään mitään.

Paljon noita FIRE-rutistuksia parempi idea on hankkia koulutus ja työ, jossa viihtyy. Tai noh, parempi ja parempi, sanotaan että realistisempi.

 

[Dääm]

Paljon noita FIRE-rutistuksia parempi idea on hankkia koulutus ja työ, jossa viihtyy. Tai noh, parempi ja parempi, sanotaan että realistisempi.

Jordan Petersonilta oli sanojensa mukaan hyvä kommentti jollekkin, joka sanoi että hänen unelmansa on istua paratiisisaarella lepotuolissa ja juoda drinkkejä: "Kuinka monta drinkkiä?"

Ihminen on tehty tekemään asioita, jos jotain firettämistä harrastaa, niin pitäisi kyllä olla tarkat suunnitelmat että mitä tekee sitten kun töitä ei tarvi enää tehdä. Käytännössä pitää olla niin hyvät harrastukset että niitä jaksaa tehdä tai suunnitella joka päivä "työkseen".

 

[tootsi]

Paljon noita FIRE-rutistuksia parempi idea on hankkia koulutus ja työ, jossa viihtyy. Tai noh, parempi ja parempi, sanotaan että realistisempi.

Samaa mieltä, mutta omalta osalta nuo eivät sulje toisiaan pois vaan kulkevat käsikädessä. Teenkin "unelmatyötä" jossa on mahdollista tehdä noita pitkiä rutistuksia jos haluaa. Tämä säästäminen/sijoittaminen tulee siinä sivussa, eli FIREttäminen ei ole se itsetarkoitus vaikka tuossa ehkä sellaisen kuvan annoinkin. Koulutus on tähdännyt näihin töihin ja itseasiassa päivitin tutkintoa ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi viime vuonna vuoden ajan töiden ohessa ja loppuun sitten vapailla. Tutkinto tuo taas lisää mahdollisuuksia.

Tuo 40v taloudellinen riippumattomuus tuokin lähinnä vaihtoehtoja ja vapautta töiden suhteen sitten kun / jos sinne ikään päästään. Sitä kun ei tiedä ajatteleeko sitä vielä 10 vuoden päästä samalla tavalla miten viimeiset kymmenen vuotta. Ainakaan tällä hetkellä pää ei kestäisi loppuelämän jouten oloa johtuen luonteesta.

Eli summa summarum: Ykkösenä on koulutus ja mielenkiintoiset työtehtävät (jotka nyt sattuu olemaan ihan hyvin palkkattuja), luoda uraa ja siinä sivussa / näiden johdosta sitten kerätä tuota osakesalkkua pitkillä rutistuksilla. Ja lisäyksenä vielä, viime vuonna pidin 7kk vapaata jolloin "vain" opiskelin ja tänä vuonna vapaata tulee 3-4kk. Eli ainakin itselle sopivasti balanssia noiden rutistusten vastapainoksi.

 

[Jurppii]

Silti kiiinnostaisi tietää, että mistä hommasta saa bruttona lähemmäs 40.000€/kk että pääsee 18.000€ nettoliksalle. Edes ne ympäripyöreää tekevät pankkiirit ei tienaa noin paljoa nuorena.

 

[tootsi]

Paljonko aikaa menee tuntilappujen värittämiseen?

Ei lainkaan, sellaisia ei tarvitse harrastaa

 

[tootsi]

Silti kiiinnostaisi tietää, että mistä hommasta saa bruttona lähemmäs 40.000€/kk että pääsee 18.000€ nettoliksalle. Edes ne ympäripyöreää tekevät pankkiirit ei tienaa noin paljoa nuorena.

En avaa sen enempää, mutta tietyistä syistä pienempi vero% mitä esimerkissäsi, kyseessä yksittäinen poikkeuskuukausi (loppu- ja alkuvuodesta ei juurikaan ylitöitä vaan peruspalkalla mennään) ja summa sisältää n. 1,5k€ verottomia korvauksia.

Ja tämä keskustelu alkaa nyt ehkä suuntautumaan liikaa minuun mikä ei ollut tarkoitus. Tarkoituksena oli tuoda oma erilainen näkemys asiasta hieman sovellettuna, tosin ymmärrän kyllä miksi tämä herättää uteliaisuutta. Olisin jättänyt tämän kuitenkin mieluusti tuohon ensimmäiseen viestiin, mutta mutkia alettiin vetämään ehkä turhan suoraksi "joko tai" mentaliteetilla niin piti jatkaa asiasta (eikä tämä ollut osoitettu pelkästään sinulle). Toki, tämähän on keskustelufoorumi

 

[tootsi]

Ei liity suoraa lainattavaan tekstiin, mutta kyseinen kommentti kaivoi asian muistin syövereistä.

Radiossa haastateltiin kerran n. 40-vuotiasta tyyppiä, joka oli tehnyt edelliset 10 vuotta töitä käytännössä 24/7 omien puheidensa mukaan. Tarkoituksena hänellä oli juurikin kerätä varallisuutta jne, jotta voi downshiftata hyvissä ajoin sekä elellä koroilla.

Noh, hommat olivat menneet siihen pisteeseen, että 40-vuotiaana oli mennyt (henkinen) terveys ja varallisuutta ei sitten kuitenkaan ollut kertynyt riittävästi (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan). Totesi vielä, että käytännössä hän ei edes muista edellisestä 10:stä vuodesta oikeastaan yhtään mitään.

Muistatko minkä niminen kaveri? Olisi kiinnostavaa löytää tuosta jotain juttua.

 

[Hyrava]

Itselläni duuni on aikalailla ok, saa etänä tehdä aika vapaasti viikon hommat kunhan ne tulee tehdyksi. Teoriassa teen siis 7:30 - 15:30 töitä mutta käytännössä tuo vaihtelee aika paljon päivän mukaan. Välillä saa päivässä aikaan tunnin verran tehokasta, välillä kun tulee sopiva flow niin helposti 12h. Kuitenkin olen laskenut että keskimääräinen päivittäinen työ on siinä 7,5h jonka merkkaan tuntilistaan. Monesti vastailen puhelimeen "työajan" ulkopuolella ja satunnaisesti tulee ylläriyötöitäkin jotka tottakai kompensoin seuraavalla viikolla tehtyjen tuntien määrässä.

Tietty jos jaksaisi pitää tarkasti kirjaa kaikista ylitöistä sun muista niin saattaisi jotain ylityökorvauksia sun muita saada mutta mieluummin teen näin joustavasti niin ei tarvitse esim jotain omaa menoa työpäivän aikana erikseen ruveta laskemaan. Meillä kuitenkin on varsin rento meininki että saa "työajalla" käydä omilla asioilla kunhan hoitaa sovitut asiat ja ilmoittaa jos on tavoittamattomissa jostain syystä. Meillä kuitenkin tule satunnaisesti työajan ulkopuolella "yllättäviä asioita" joilla kivasti kuittaa noita omia menoja.

 

[Maatuva]

FIREttäjiä ja muita yli 80h viikossa tekeviä työn sankareita ei varmaankaan jälkikasvu kiinnosta lainkaan? Tai ainakaan tasapuolinen lapsen hoito kumppanin kanssa; ei nimittäin ole mahdollista. Tämä toivottavasti ymmärretään ennen kuin ollaan yli 35v ja hedelmättömiä. Hedelmöityshoidotkaan eivät ihmeisiin kykene.

Ja ei siinä, jokainen tekee valinnan työ vs. perhe tyylillään, mutta ennen perheellistymistä en osannut kuvitellakaan kuinka antoisaa se tulisi olemaan. Työ ja ura jäävät kakkoseksi sille, että saa olla oman lapsen elämässä täysillä mukana.

 

[oongee]

FIREttäjiä ja muita yli 80h viikossa tekeviä työn sankareita ei varmaankaan jälkikasvu kiinnosta lainkaan? Tai ainakaan tasapuolinen lapsen hoito kumppanin kanssa; ei nimittäin ole mahdollista. Tämä toivottavasti ymmärretään ennen kuin ollaan yli 35v ja hedelmättömiä. Hedelmöityshoidotkaan eivät ihmeisiin kykene.

Jos sattuu olemaan miespuolinen, niin tämä nyt ei varsinaisesti ole ongelma, koska voi hankkia ne kersat sitten FIREttämisen jälkeen, jos siltä tuntuu. Kun on kukkaro sitten vähän vanhempana kunnossa, niin kyllä niitä nuorempia äitiehdokkaitakin löytyy.

Katso vaikka presidenttiämme. Ei miehiltä 35 vuotiaana paukut lopu.

 

[conn]

Ennen tenavia tein töitä niin paljon kuin tarjolla oli. Kaikki muuttui ekan lapsen jälkeen.

Ennemmin olen viikossa 40h töissä ja sen toisen 40h lasteni kanssa, kun he vielä kotona ovat. Tai toinen, vanhempi on jo maailmalla. Moni tajuaa vasta kun on jo myöhäistä..

 

[Jurppii]

FIREttäjiä ja muita yli 80h viikossa tekeviä työn sankareita ei varmaankaan jälkikasvu kiinnosta lainkaan? Tai ainakaan tasapuolinen lapsen hoito kumppanin kanssa; ei nimittäin ole mahdollista. Tämä toivottavasti ymmärretään ennen kuin ollaan yli 35v ja hedelmättömiä. Hedelmöityshoidotkaan eivät ihmeisiin kykene.

Ja ei siinä, jokainen tekee valinnan työ vs. perhe tyylillään, mutta ennen perheellistymistä en osannut kuvitellakaan kuinka antoisaa se tulisi olemaan. Työ ja ura jäävät kakkoseksi sille, että saa olla oman lapsen elämässä täysillä mukana.

Jos on pariskunta niin molempien pitää FIREttää jotta FIRE ja tietysti lapsien osalta pitää FIREttää vielä vähän lisää. Jos pariutuu FIREtettyään, saa olla aika ihme että löytää toisen FIREttäneen. Sieltäköhän nämä treffikesusteluissa ajoittain näkyvät jupinat tulee kun nuorehkoilla naisilla ei ole EDES sijoitusomaisuutta ja omaa asuntoa

 

[petepeluri]

En kyllä tekisi 80h vikkkoa. Mitä järkeä kun tuossa vaiheessa työ on ainoa asia elämässä, aika turhaa elämää.

40h viikkokin veisi liikaa vapaa-aikaa.