Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[petepeluri]

Eipä se käyttämätön takka mitään ylimääräsitä energiaa kuluta sen enempää kuin huonekalutkaan.

Energiaa kuluu johtumalla myös. Laskemalla suuruusluokaksi tuli kymmeniä watteja, ei siis paljoakaan.

Onko jollain kokemusta tuplapellistä, piippu varaisi lämpöä paremmin?

 

[asentaja1]

Energiaa kuluu johtumalla myös. Laskemalla suuruusluokaksi tuli kymmeniä watteja, ei siis paljoakaan.

Onko jollain kokemusta tuplapellistä, piippu varaisi lämpöä paremmin?

Ei omakohtaista kokemusta, mutta kyllähän se tuplapelti parempi on ja sitä ennenmuinoin kyllä enemmänkin harrastettiin jos huonekorkeus oli iso ja sitä ylimmäistä peltiä avattiin narulla/ketjulla tms. Normaaleilla nykyisillä huonekorkeuksilla vaan ei paljon korkeuseroa saa kahden pellin väliin ja hyöty on näin aika olematon jos sellaisen tekisi.

 

[petepeluri]

Ei omakohtaista kokemusta, mutta kyllähän se tuplapelti parempi on ja sitä ennenmuinoin kyllä enemmänkin harrastettiin jos huonekorkeus oli iso ja sitä ylimmäistä peltiä avattiin narulla/ketjulla tms. Normaaleilla nykyisillä huonekorkeuksilla vaan ei paljon korkeuseroa saa kahden pellin väliin ja hyöty on näin aika olematon jos sellaisen tekisi.

Yläkertaan toinen pelti?

 

[B170]

Energiaa kuluu johtumalla myös. Laskemalla suuruusluokaksi tuli kymmeniä watteja, ei siis paljoakaan.

Onko jollain kokemusta tuplapellistä, piippu varaisi lämpöä paremmin?

Meillä piippu lämmittää kyllä yläkertaakin vaikka tuplapeltiä ei ole. Ilman liikkuminen piipussa vähenee, kun pelti suljetaan.

 

[asentaja1]

Yläkertaan toinen pelti?

En tiedä mitä pykälät sanoo, voipi sanoa soo soo. Jokatapauksessa erittäin epäkäytännöllinen ja hölmö juttu käytännössä.

 

[petepeluri]

Meillä piippu lämmittää kyllä yläkertaakin vaikka tuplapeltiä ei ole. Ilman liikkuminen piipussa vähenee, kun pelti suljetaan.

Niinhän se lämmittää.

En tiedä mitä pykälät sanoo, voipi sanoa soo soo. Jokatapauksessa erittäin epäkäytännöllinen ja hölmö juttu käytännössä.

Riippuu paljon tuollaisesta voisi saada hyötyä. Paras olisi tietysti piipun päässä oleva läppä sähköllä.

 

[asentaja1]

Riippuu paljon tuollaisesta voisi saada hyötyä. Paras olisi tietysti piipun päässä oleva läppä.

Olisi siitä hyötyä, mutta siinä on sama kuin siinä tuplapellissä yläkerrassa, eli et näe/tiedä varmuudella missä asennossa se on sytyttäessäsi. Tulee aika paljon turhaa juoksua katolle/yläkertaan kun tuli palaa jo, eikä se ylempi pelti ollutkaan auki jne.
Vanhoissa korkeissa saleissa ym tiloissa toimi, kun sen toisenkin pellin asennon näki sytytyspaikalta ja mahdollista yläkertaa ei ollut tarkoituskaan lämmittää (ainakaan samoilla palokaasuilla).

Meillä piippu lämmittää kyllä yläkertaakin vaikka tuplapeltiä ei ole. Ilman liikkuminen piipussa vähenee, kun pelti suljetaan.

Ilman liikkumista sillä ennen on nimenomaan pyrittykin minimoimaan, kyllä se lämpö paremmin on sisällä pysynyt kun siellä on tulppa ollut piipussa ylempänä myös. Säteilee se hormi taloon sisällekin toki, ei se kaikki lämpö piipusta taivaalle karkaa, iso osa kuitenkin.

 

[petepeluri]

Olisi siitä hyötyä, mutta siinä on sama kuin siinä tuplapellissä yläkerrassa, eli et näe/tiedä varmuudella missä asennossa se on sytyttäessäsi. Tulee aika paljon turhaa juoksua katolle/yläkertaan kun tuli palaa jo, eikä se ylempi pelti ollutkaan auki jne.
Vanhoissa korkeissa saleissa ym tiloissa toimi, kun sen toisenkin pellin asennon näki sytytyspaikalta ja mahdollista yläkertaa ei ollut tarkoituskaan lämmittää (ainakaan samoilla palokaasuilla).


Ilman liikkumista sillä ennen on nimenomaan pyrittykin minimoimaan, kyllä se lämpö paremmin on sisällä pysynyt kun siellä on tulppa ollut piipussa ylempänä myös. Säteilee se hormi taloon sisällekin toki, ei se kaikki lämpö piipusta taivaalle karkaa, iso osa kuitenkin.

Sähköisesti ohjattuna tuota ongelmaa ei olisi, yksinkertainen valo ilmaisemaan tila.

 

[asentaja1]

Mikähän lie oikeasti tuommoisen tuplapellin hyöty. Itsellä on pelti toisen kerroksen katon rajassa ja piippu pysyy kuumana peltiin asti ja vähemmän yläpuolelta. Tietysti kun ei ole ostopuun varassa niin ei ole niin nöpönuukaa joka halko, mutta epäilyttää onko ero oikeasti edes kovin suuri.

On siinä eroa, että onko se -25 asteinen pakkasilma piipun sisällä sinne ylempään peltiin asti, vai ihan alas asti ensimmäiselle pellille. Kyllä se nopeammin jäähtyy mitä alemmas se ulkoilma vapaasti pääsee. Kuuma hormi pysyy kuumempana paljon pidempään ja ennenkaikkea tuolla on vaikutusta silloin, kun se piippu on kylmä. Hormihan on myös melkoinen kylmänjohdin silloin kun se ei ole käytössä.

 

[j1m2]

Jos on kyse yhdestä hormista niin en kyllä usko että tuolla on mitään käytännön merkitystä.Vähän vaikuttaa että nimimerkillä on jokin tarve jatkuvasti viilata pilkkua joutavista asioista.Kuitenkin suurimmat säästöt tulee siitä kun karsii turhan energiankulutuksen pois.Kaikista turhinta energian tuhlausta on joutava ja jatkuva netissä vänkääminen itsestään selvistä asioista.

 

[asentaja1]

Et ilmeisesti ymmärtänyt tilannetta, mutta kyseessä on siis kakkoskuvan mukainen, mutta ilman alempaa peltiä. En oikein usko, että toisen pellin lisääminen alakertaan vaikuttaisi yhtään mitenkään.

ok, ei se siinä tapauksessa enää niin suurta eroa tee.

Jos on kyse yhdestä hormista niin en kyllä usko että tuolla on mitään käytännön merkitystä.Vähän vaikuttaa että nimimerkillä on jokin tarve jatkuvasti viilata pilkkua joutavista asioista.

En tiedä tarkoititko mua vai erästä toista, mutta en mä ainakaan ole nyt toista peltiä laittamassa yläkertaan tai piipun nokkaan, vaikka sillä lämpö paremmin sisällä pysyisikin. Sinälläänhän tämä kyllä kuuluu tähän topicciin, koska on vanha ja hyväksi todettu keino, mutta ei kovinkaan hyvin kyllä sovi moneen nykytaloon, eikä varsinkaan ole mitenkään ihan kädenkäänteessä jälkiasennettavissa. Mutta noin niinkuin teoreettisena pohdiskeluna.

Kuitenkin suurimmat säästöt tulee siitä kun karsii turhan energiankulutuksen pois.

+1

 

[Haukka81]

Se hormi on yleensä sen verran pieni mitoiltaan et mitää järkevää hyötyä ei peltejä virittämällä saa. Sit jos läski pukki oikeasti mahtuu hormiin niin ehkä sit

 

[petepeluri]

Jos on kyse yhdestä hormista niin en kyllä usko että tuolla on mitään käytännön merkitystä.Vähän vaikuttaa että nimimerkillä on jokin tarve jatkuvasti viilata pilkkua joutavista asioista.Kuitenkin suurimmat säästöt tulee siitä kun karsii turhan energiankulutuksen pois.Kaikista turhinta energian tuhlausta on joutava ja jatkuva netissä vänkääminen itsestään selvistä asioista.

Kulutuksessa ei ole karsittavaa, joten energiansäästö haetaan teknisillä ratkaisuilla. -25% on hyvä alku.

 

[B12]

Jos hormia ei käytä, niin laittaa finfoamin piipun päähän ja paino päälle?

 

[petepeluri]

Jos hormia ei käytä, niin laittaa finfoamin piipun päähän ja paino päälle?

No ainakin ne reiät mitkä eivät ole käytössä voisi ihan hyvin tukkia, kun ei se maksa kuin vaivan. Takan poltossa ei oikein ole järkeä ellei ole todella kylmä, kallista sähköä, tai ilmaisia puita.

 

[oltsandeeri]

Tähän väliin pikku räntti 'ilmaisista' puista, jos sopii.

Mikään ei ole ilmaista, ei edes omasta perintömetsästä hankitut puut.

Sen lisäksi, että puut täytyy kasvattaa, metsää harvennella, puut kaataa, pätkiä, pilkkoa ja kuljettaa käyttöpaikkaan, täytyy niille olla tai hankkia varastotilaa, joka maksaa. Pitää olla tai hankkia työkaluja kuten moottorisaha, bensaa, kirves jne ja kuljetusvälineistöä, kuten auto, peräkärry, polttoainetta jne, jotka kaikki maksavat.

Mutta se tärkein seikka, mikä useimmiten unohtuu, on vaihtoehtotulot / -kustannukset. Oman metsän 'ilmaiset' puut myymällä saisi rahaa, jolla voisi ostaa vaikkapa sähköä. Itse ne polttamalla ei tätä tulovirtaa synny. Lisäksi sen oman työresurssin voisi käyttää johonkin sellaiseen, josta saa tuloja.

 

[atobee]

Tähän väliin pikku räntti 'ilmaisista' puista, jos sopii.

Mikään ei ole ilmaista, ei edes omasta perintömetsästä hankitut puut.

Sen lisäksi, että puut täytyy kasvattaa, metsää harvennella, puut kaataa, pätkiä, pilkkoa ja kuljettaa käyttöpaikkaan, täytyy niille olla tai hankkia varastotilaa, joka maksaa. Pitää olla tai hankkia työkaluja kuten moottorisaha, bensaa, kirves jne ja kuljetusvälineistöä, kuten auto, peräkärry, polttoainetta jne, jotka kaikki maksavat.

Mutta se tärkein seikka, mikä useimmiten unohtuu, on vaihtoehtotulot / -kustannukset. Oman metsän 'ilmaiset' puut myymällä saisi rahaa, jolla voisi ostaa vaikkapa sähköä. Itse ne polttamalla ei tätä tulovirtaa synny. Lisäksi sen oman työresurssin voisi käyttää johonkin sellaiseen, josta saa tuloja.

Meinaako että ostajat käyvät itse kaatamassa puut pystymetsästä? Taitaa olla kannattavampaa itse polttaa ne puut mitä oman mökin lämmitykseen tarvitsee kuin alkaa niitä kauppaamaan.

 

[k113635]

Meillä on puutalo rakennettu -97, yhdessä tasossa ja muurattu hormi. Kyllä tuolla näyttäis jonkinlainen kylmäsilta talvisin olevan, yritin hieman lämpökameroida tilannetta aikoinaan:

Ennen lämmitystä: (vrt. vasemmassa yläkulmassa on raitisilmatulo, lämpötila n. 17.5-astetta, katossa muualla 23-24 astetta.

Pesällisen jälkeen

 

[oltsandeeri]

Meinaako että ostajat käyvät itse kaatamassa puut pystymetsästä? Taitaa olla kannattavampaa itse polttaa ne puut mitä oman mökin lämmitykseen tarvitsee kuin alkaa niitä kauppaamaan.

En meinaa, mutta niin sovittaessa sekin varmasti onnistuu. Kyllä puuta myydään paljon ihan vain tukkitavaranakin ja kaatamisestahan voi sopia ihan mitä vain ostajan kanssa.

Kannattavuus riippuu monesta tekijästä kuten siitä, että millä kustannuksilla ja työmäärällä saa puut myyntikuntoon (ja mitä vaihtoehtoisesti tienaisi, jos käyttäisi saman ajan johonkin muuhun, josta saa rahallisen korvauksen) ja millä hinnalla joku on ne valmis ostamaan.

Mutta pointtihan on toki vain se, että 'ilmaiset' puut ovat useimmiten hyvin kaukana oikeasti ilmaisista.

 

[Catrik]

Meinaako että ostajat käyvät itse kaatamassa puut pystymetsästä? Taitaa olla kannattavampaa itse polttaa ne puut mitä oman mökin lämmitykseen tarvitsee kuin alkaa niitä kauppaamaan.

Eihän siinä niin väitetty. Huomautettiin vain ettei ne "ilmaiset" puut ole ilmaisia rahallisesti eikä ajallisesti, ja niistä on vähän typerää ja harhaanjohtavaa puhua yleisessä sähkönsäästökeskusteluissa kun en ole vielä koskaan kenenkään nähnyt laskevan paljonko niiden "ilmaisten" puiden tekemiseen on mennyt aikaa ja rahaa. Saman ajan vois käyttää vaikka laturilla varustetun kuntopyörän polkemiseen niin saa ilmaista sähköä, voi pitää lämpöjä pienemällä koska polkeminen lämmittää, kunto paranee ilman että terveys vaarantuu sahan kanssa heiluessa ja kalustokin halvempaa.

 

[k113635]

'Ilmaisiin puihin' pieni antiränt. Jos elämänsä mitoittaa sentteinä ja euroina voi puiden poltto näyttää hullun hommalta.
Mutta harvoin maistuu kahvi niin hyvälle kuin kevättalvella kannon nokalla istuessa ja puuskuttaessa puujumpan jälkeen.
Ainakin sisäsiistille istumatyöläiselle tuo on hyvää vastalääkettä työelämän fyysisten haasteiden puutteelle.

Takkaa tulee poltettua maalämpötaloudessa enemmän tunnelman takia, mutta saunapuita on aina kiva olla riittävästi tarjolla.

Otsikossa pysymisen nimissä täytyy mainita että toki aikoinaan myös mittasin paljonko takan poltto säästää sähköä/rahaa.
Ison kopallisen (n. 12kg) polttamisen tuoma säästö on meidän huushollin ostosähkössä luokkaa 5kWh.

12kg x 4.05kWh/kg (leppä) x 0.6 (takan arvioitu hyötysuhde) / 5.5 (maalämpöpumpun COP sen tehdessä 28-asteista vettä lattiaan 3-asteisella kaivovedellä) -> 5.3kWh

 

[B12]

Itse sain joskus pihaan tuotuna n. 4 kiintoa isoa mäntyä 0€. Olivat vanhempien taloyhtiön kaatamia pihapuita ja menossa ilmaiseksi haketukseen. Moottorisahaan meni bensaa ehkä pari litraa ja pilkkoessa ja kuivamaan pinotessa plus liiteriin roudatessa useampi tunti. Jos laskee omalle työlle ja vapaa-ajalle 60€/h, niin tuskin alle 100€/pinomotti jäi. Eli ei kannata lämmittää edes ilmaiseksi saaduilla puilla, jos joutuu jotakin vaivaa näkemään niiden eteen. Toisaalta ei niistä olisi myydessäkään saanut edes omiaan pois.

 

[oltsandeeri]

Itsekin toki tykkään aika ajoin polttopuita tehdä, ei siinä mitään. Ja pihasta löytyy nytkin koivua muutama pinomotti pahan päivän varalle.

Mökiltä ne tuulenkaatamista (syöksyvirtaukset) tein/hain, mutta ei ne silti ilmaisia ole.

 

[B12]

Juu se oma työ on yllättävän kallista kun sen rehellisesti hinnoittelee. Kotisiivouspalvelukin yleensä on halvempaa kuin itse siivoaminen. Taannoin oli juttu kun jokin perhe oli joutunut irtisanomaan siivouksen sähkön hinnan takia. Olivatkohan laskeneet kuinka hyvin, että ei tulisi jopa kalliimmaksi.

 

[Carmake]

Omasta puolesta ehdottomasti polttopuita tehdessä huomioin liikunnallisen näkökulman, tietenkin. Jos en huomioisi, jalkavaimot toisi minulle yhtenä pötkönä kaapista kaljaa, ettei oma aika kulu turhaan janoisena kävelyyn.

 

[teemz]

Tähän väliin pikku räntti 'ilmaisista' puista, jos sopii.

Mikään ei ole ilmaista, ei edes omasta perintömetsästä hankitut puut.

Sen lisäksi, että puut täytyy kasvattaa, metsää harvennella, puut kaataa, pätkiä, pilkkoa ja kuljettaa käyttöpaikkaan, täytyy niille olla tai hankkia varastotilaa, joka maksaa. Pitää olla tai hankkia työkaluja kuten moottorisaha, bensaa, kirves jne ja kuljetusvälineistöä, kuten auto, peräkärry, polttoainetta jne, jotka kaikki maksavat.

Mutta se tärkein seikka, mikä useimmiten unohtuu, on vaihtoehtotulot / -kustannukset. Oman metsän 'ilmaiset' puut myymällä saisi rahaa, jolla voisi ostaa vaikkapa sähköä. Itse ne polttamalla ei tätä tulovirtaa synny. Lisäksi sen oman työresurssin voisi käyttää johonkin sellaiseen, josta saa tuloja.

Tälle vahva komppaus.

Omasta metsästä itse tehdyt puut on hieno asia ja niiden tekemisestä saa tykätä ja lämmittäessä tuleva hyvä mieli oman mettän energialla lämmittämistä on hyvä asia. Mutta se, että sanotaan niitä puita ilmaisiksi, ja jätetään vaihtoehtoiskustannus täysin huomiotta, tuottaa väärän luulon homman taloudellisesta kannattavuudesta.

Täällä rivarissa jossa ilp ja takka, on tämän talven aikana poltettu noin 120 kiloa koivua 20 päivänä eli 6kg/päivä. Puun polttaminen on tiputtanut ilmalämpöpumpun sähkönkulutusta keskimäärin 0,7kwh/kilo verrattuna samanlämpöisten päivien ilpin kulutukseen kun takkaa ei ole lämmitetty. Noina päivinä keskimäärin noin -3 asteen lämpötilassa ilpin cop on ollut noin 3. Takkojen hyötysuhteeksi sanotaan noin 70-80% ja kilossa koivua olisi energiaa 4kwh. Noista kun laskee 0,7 * 4 / 3 niin sähköä pitäisi säästyä poltettu puukiloa kohden noin 0,9 kwh mitatun 0,7:n sijaan. Eli samaa suuruusluokkaa kertoo laskelmat ja todellinen sähkönkulutus, ero selittyy vaikka ilpin tai takan hyösuhteen erolla tai huonolla omalla puunpolttotekniikalla. Taloussähkön kulutus ei ole vaihdellut takanpolttopäivinä, siihen ei tietysti lämmitysmuodolla ole merkitystä.

Tuosta jos laskee, että irtokuutio koivua, painoltaan noin 250kg, säästää tässä ilppitaloudessa sähköä noin 175kwh. Jos valitaan sähkön kokonaishinnaksi siirron ja verojen kanssa vaikka 30 senttiä/kwh, niin irtokuutio puuta pitäisi maksaa vähemmän kuin 50 euroa, jotta sillä saisi säästöä ilpillä lämmittämiseen verrattuna. Mutta kun katsoo minkä hintaista puuta on tällä hetkellä myynnissä, ei olla kauhean lähellä tuota 50 euroa ainakaan täällä ruuhkasuomessa. Hinnat näyttää liikkuvan siellä sadassa eurossa per irtokuutio ja 50 euron kuljetus päälle jos puuta on jostain saatavana. Eli täällä nykyään sähkön pitäisi maksaa enemmän kuin 60 senttiä/kwh jotta puulämmitys tulisi halvemmaksi.

Näillä puun ja sähkön hinnoilla siis jos myy omia ilmaisia puita satasen per irtokuutio, niin saaduilla euroilla saa ilmalämpöpumpulla oleellisesti enemmän (esim tuplasti) lämpöä tupaan verrattuna puiden polttamiseen. Toki ilp asennettuna maksaa alkaen 1500 euroa, mutta se maksaa itsensä nopeasti takaisin näillä sähkön hinnoilla.

 

[asentaja1]

Ihan hyvää pohditaa polttopuiden hinnasta, mutta mun mielestä sitä nyt ei ihan niinkään voi laskea kuin tuolla ehdotellaan "tuntipalkoilla". Sydänkirurgin polttopuut maksaa 1000e/motti ja perusduunarin 100e/motti kun itse tekee. Ja jos oikein hitaasti tekee, niin tulee vieläkin kovempi hinta kun menee enemmän arvokasta aikaa. Ja sitten kanssa on ihan eri juttu jos Matti tekee kympin pokasahalla ja Teppo tekee uudella 900e Husqvarnalla, tepon puut on paljon kalliimmat, vai onko sittenkään kun Matilla menee pokasahan kanssa paljon kauemmin vaikka tuntipalkka onkin sama.

 

[asentaja1]

Tähän väliin pikku räntti 'ilmaisista' puista, jos sopii.
Sen lisäksi, että puut täytyy kasvattaa, metsää harvennella, puut kaataa, pätkiä, pilkkoa ja kuljettaa käyttöpaikkaan, täytyy niille olla tai hankkia varastotilaa, joka maksaa. Pitää olla tai hankkia työkaluja kuten moottorisaha, bensaa, kirves jne ja kuljetusvälineistöä, kuten auto, peräkärry, polttoainetta jne, jotka kaikki maksavat.

Mutta se tärkein seikka, mikä useimmiten unohtuu, on vaihtoehtotulot / -kustannukset. Oman metsän 'ilmaiset' puut myymällä saisi rahaa, jolla voisi ostaa vaikkapa sähköä. Itse ne polttamalla ei tätä tulovirtaa synny. Lisäksi sen oman työresurssin voisi käyttää johonkin sellaiseen, josta saa tuloja.

Aika usein ne omat "ilmaiset" polttopuut on juuri nimenomaan niitä karsittavia harvennuspuita tms. Ei niitä parhaita tukki/myyntipuita kai kukaan polta, joten ei oikein voi niiden myyntitulojen menetyksestä puhua, vaan metsänhoitoa se on samalla ja tuloa, kun ei tarvitse tilata harvennusta ulkopuoliselta.
Käyttöpaikkakin on usein siinä samassa, tai sitten se on mökkireissun varrella jossa käydään muutenkin.
Tästäkin asiasta moni taas tekee liian monimutkaisen laskelman. Omalle ajalle voi tietenkin jotakin laskea, mutta sen voi myös laskea toisinpäin, että se on tuloa kun ei tarvitse maksaa salimaksua erikseen kun jumppaa takapihalla ja punnertaa raudan sijaan pöllejä.
Sahalla on usein paljon muutakin käyttöä, se sahan polttoaine on ainoa aivan suora selvä kustannus polttopuiden teossa.

Jos mä vaikka teen viikonloppuna polttopuita, en mä saisi muuta tuloa siltä samalta ajalta jos jättäisin ne polttopuut tekemättä, luultavasti keksisin jotakin rahanmenoa ainoastaan.

 

[Boulder]

luultavasti keksisin jotakin rahanmenoa ainoastaan.

Tämä on totta. Pitää pois pahanteosta ennemmin

 

[oltsandeeri]

Aika usein ne omat "ilmaiset" polttopuut on juuri nimenomaan niitä karsittavia harvennuspuita tms. Ei niitä parhaita tukki/myyntipuita kai kukaan polta, joten ei oikein voi niiden myyntitulojen menetyksestä puhua, vaan metsänhoitoa se on samalla ja tuloa, kun ei tarvitse tilata harvennusta ulkopuoliselta.
Käyttöpaikkakin on usein siinä samassa, tai sitten se on mökkireissun varrella jossa käydään muutenkin.
Tästäkin asiasta moni taas tekee liian monimutkaisen laskelman. Omalle ajalle voi tietenkin jotakin laskea, mutta sen voi myös laskea toisinpäin, että se on tuloa kun ei tarvitse maksaa salimaksua erikseen kun jumppaa takapihalla ja punnertaa raudan sijaan pöllejä.
Sahalla on usein paljon muutakin käyttöä, se sahan polttoaine on ainoa aivan suora selvä kustannus polttopuiden teossa.

Jos mä vaikka teen viikonloppuna polttopuita, en mä saisi muuta tuloa siltä samalta ajalta jos jättäisin ne polttopuut tekemättä, luultavasti keksisin jotakin rahanmenoa ainoastaan.

Onhan se noinkin. Kaikki eivät tietenkään pidä omaa aikaansa minkään arvoisena ja/tai pysty sitä niin halutessaankaan rahaksi muuttamaan. Ja puusavotta on hyötyliikuntaa parhaasta päästä.

Mutta sitten taas toisaalta, kyllä se kaikki sinne omaan takkaan menevä polttokelpoinen puu on edelleenmyymiskelpoista ja vaihdettavissa toiseen energialajiin kuten sähköön eli ilmaista se ei ole.

Ja ei se metsäkään ilmaista ole vaan se on pitänyt hankkia luonnollisestikin ihan ensin omistukseensa.

 

[juhaa]

Mulla on tuossa puita, joista maksettiin minulle... Klapit pihaan ilmaiseksi ja työaikana lyöty nippuun, toki mm. takan lämmitys saattaa aiheuttaa kustannuksia, jos puita pitää ei työaikana käydä hakemassa sinne takkaan.. yritän sitä kyllä välttää.

 

[PornReindeer]

Onhan se noinkin. Kaikki eivät tietenkään pidä omaa aikaansa minkään arvoisena ja/tai pysty sitä niin halutessaankaan rahaksi muuttamaan. Ja puusavotta on hyötyliikuntaa parhaasta päästä.

Mutta sitten taas toisaalta, kyllä se kaikki sinne omaan takkaan menevä polttokelpoinen puu on edelleenmyymiskelpoista ja vaihdettavissa toiseen energialajiin kuten sähköön eli ilmaista se ei ole.

Ja ei se metsäkään ilmaista ole vaan se on pitänyt hankkia luonnollisestikin ihan ensin omistukseensa.

No aika harva (mitä itse tunnen) saisi niistä "ilmaisista puista" oikeasti rahaa. Jos minä kaataisin (kaadattaisin) tuosta pihastani tuon ison männyn mitä olen harkinnut niin epäilen että kummoista sähkölaskua siitä saaduilla rahoilla maksaisin. Yleensä kuitenkin nuo ovat vähän sellaisia oman pihapiirin harvennuksia tai "kaadoin kummin kaiman talon nurkalta ja sain mukaani" yms. toimintaa. Ne puut mitä ostetaan niin tulee rankana ja pinokuution hintaan ei lasketa kuin rankoihin mennyt raha

Itselläni toki kaksi avotakkaa, ei sinänsä tarvitsisi miettiäkään puunpolttoa muuten kuin tunnelmanluojana, mutta tunnen ihmisiä puukattilalla, joista systeemi on suurinpiirtein maailman paras ja edullisin vaikka ei ole edes niitä omia maita mistä kaikki puut tulisivat "ilmaiseksi".

 

[oltsandeeri]

Se maapläntti siinä männyn alla on pitänyt ensin ostaa tai vuokrata, jotta puun voi kaataa. Työkalut tarvitaan kaatohommiin, pätkimiseen ja pilkkomiseen, ne maksaa. Varastotilaa täytyy olla klapeille, kallista on. Rakennusvalvonnasta voi joutua hankkimaan maksullisen luvan puun kaatamisellle jne jne

Päättyköön ristiretkeni tähän. Puulämmitys on hyvä ja hieno asia ja oikein bueno vaihtoehto yhdessä ja toisessakin tapauksessa.

Ainoa biiffi asiaan liittyen itsellä on sanan 'ilmainen' kanssa.

Ei ole ilmaisia lounaita. Eikä puita.

 

[jarmojs]

Se maapläntti siinä männyn alla on pitänyt ensin ostaa tai vuokrata, jotta puun voi kaataa. Työkalut tarvitaan kaatohommiin, pätkimiseen ja pilkkomiseen, ne maksaa. Varastotilaa täytyy olla klapeille, kallista on. Rakennusvalvonnasta voi joutua hankkimaan maksullisen luvan puun kaatamisellle jne jne

Päättyköön ristiretkeni tähän. Puulämmitys on hyvä ja hieno asia ja oikein bueno vaihtoehto yhdessä ja toisessakin tapauksessa.

Ainoa biiffi asiaan liittyen itsellä on sanan 'ilmainen' kanssa.

Ei ole ilmaisia lounaita. Eikä puita.

Ei välttis ihan noinkaan. Meidän polttopuut on mökkitontilta, jonka isovanhemmat hankki 70-luvulla. Tai sitten korjattu talteen voimajohtoalueen harvennuksista. Tai lankunpätkiä kierrätyspuulavalta. Saha ja kirves nyt "on oltava" varmuuden vuoksi kun aina niitä johonkin mökillä tarvitsee. Puut ovat pihalla pressun alla, joten aika halpaa varastointia tuokin mielestäni on. Rakennusvalvontaa en ole koskaan viitsinyt vaivata, kiireisiä kun ovat. Ja anteeksi saa helpommin kuin luvan.

Se, mikä taas ei ollut ilmaista oli avotakan tuunaaminen paremmin lämpöä luovuttavaksi. Se maksoi kolmisen tonnia. Eli vähän aikaa saa niitä lähes ilmaisia puita polttaa ennen kuin alkaa tienaamaan. Mutta teinkin homman ennemmin "huoltovarmuusnäkökohdista".

 

[k113635]

Omat nykyiset polttopuut on hakkuun yhteydessä jätetystä ns. isännän kasasta ja loput tuulenkaatoja. Mielummin noita poltan itse kuin mädännytän metsässä. Kulut olen nollannut sillä että kutsun metsänhoitoa ja puunpolttoa harrastuksesi, jollon kuluja ei lasketa menoiksi Samoin polttopuita kuluu vain reilu heittomotti vuodessa, joten keväällä tekee helposti useamman vuoden puut kevyenä urakkana.

Mutta seikka mistä näkee vähemmän keskustelua on se että kuinka tarkkaan esim. takassa poltetun lämmityskilowatin saa muutettua oikeasti säästöksi ostosähkökilowatteina. ILP:n kanssa tuo on varmaan helpohkoa, mutta vesikiertoisen (paksun betoni)-lattialämmityksen kanssa yllättävän hankalaa. Lämmitysjärjestelmän pitäisi kyetä pitämään sisälämpötila täysin vakiona ulkoisista lisälämpölähteistä huolimatta. Standardiratkaisu MLP maailmassa on sisäilma-anturi, mutta en välttämättä haluaisi että varasto/talli ja kaikki muut tilat jotka eivät ole takan vaikutusalueella viilenevät takkaa polttaessa. Huonekohtaiset termarit on huonoja taas siksi että lämmitysveden virtaus vaihtelee jolla on omat vaikutuksensa lämpöpumpun optimaaliseen toimintaan.

 

[repairman]

Kulutuksessa ei ole karsittavaa, joten energiansäästö haetaan teknisillä ratkaisuilla. -25% on hyvä alku.

Kannattaa ennemmin ne häkäreiät hitsata pelteistä umpeen. Jos ilma ei liiku, niin hyvin pientä on se lämmönhukka, kun ei se ilma siellä kapeassa putkessa suuremmin vaihdu. Varsinkaan sinne takkaan asti ei johtumisella ole mitään merkitystä.

Ja ei todellakaan sovellu urpoille, jotka ruukaavat sulkea peltit punahehkulla, ja häkävaroittimen nyt muutenkin on syytä olla kunnossa.

 

[petepeluri]

Kannattaa ennemmin ne häkäreiät hitsata pelteistä umpeen. Jos ilma ei liiku, niin hyvin pientä on se lämmönhukka, kun ei se ilma siellä kapeassa putkessa suuremmin vaihdu. Varsinkaan sinne takkaan asti ei johtumisella ole mitään merkitystä.

Ja ei todellakaan sovellu urpoille, jotka ruukaavat sulkea peltit punahehkulla, ja häkävaroittimen nyt muutenkin on syytä olla kunnossa.

Ei ole häkäreikää pellissä, eikä mittaria.

Se toinen pelti auttaa hormin jäähtymiseen. Lämmöstä ehkä neljäsosa varautuu siihen?

 

[repairman]

Ei ole häkäreikää pellissä, eikä mittaria.

Se toinen pelti auttaa hormin jäähtymiseen. Lämmöstä ehkä neljäsosa varautuu siihen?

No eikä varaudu, jos tulisija on mitenkään järkevä poskikanavilla yms. Varsinkaan sillä normaalisti katon rajassa olevan peltin yläpuolisella osuudella ei ole paljoakaan merkitystä. Kunhan vain sitä ilmavirtaa ei ole. Tarkoitus on yleensä lämmittää se tulisija eikä hormia.

Jotkut ovat asentaneet jopa hormin alaosaan lämpömittarin, josta voi tarkkailla milloin poltto kannattaa lopettaa. Askel savukaasujen lämpötilassa on kuulemma hyvin jyrkkä, kun takka on varautunut "täyteen". Sen jälkeen lämmitystä ei kannata jatkaa vaikka millaiset peltit olisi.

 

[asentaja1]

Näistä hormeista kun puhutte, niin muistakaa, että hormeja on hyvinkin paljon erilaisia ja toisen totuus ei ole välttämättä sama toisessa torpassa. Toisella on kevyt peltitötteröpiippu yksikerroksisessa talossa joka ei sitä lämpöä varaa alkuunkaan ja toisella on vanhassa 2½ kerroksen puutalossa massiivinen tiilimuuri ja piippu jossa alunperin usein vähintään 4-6 hormia samassa, noin niinkuin esimerkiksi.

 

[SpeCi]

Joulukuun sähkönkulutus oli 57,6% vuoden 2021:n vastaavasta, eli melkein puolet, mutta sähkönmyynnin/laskun hinta oli 88% korkeampi. Vaikka miten säästäisi, niin kyllä nämä uudet sähkönhinnat edelleen korpee.

 

[petepeluri]

No eikä varaudu, jos tulisija on mitenkään järkevä poskikanavilla yms. Varsinkaan sillä normaalisti katon rajassa olevan peltin yläpuolisella osuudella ei ole paljoakaan merkitystä. Kunhan vain sitä ilmavirtaa ei ole. Tarkoitus on yleensä lämmittää se tulisija eikä hormia.

Jotkut ovat asentaneet jopa hormin alaosaan lämpömittarin, josta voi tarkkailla milloin poltto kannattaa lopettaa. Askel savukaasujen lämpötilassa on kuulemma hyvin jyrkkä, kun takka on varautunut "täyteen". Sen jälkeen lämmitystä ei kannata jatkaa vaikka millaiset peltit olisi.

Hormi lämpenee vaikka takkaa ei lämmittäisi tappiin asti. Yläkerrassakin se on selvästi lämmin kädellä kokeillessa.
Takan kyljet ovat lämmityksen jälkeen +70-80c.

 

[B12]

Joulukuun sähkönkulutus oli 57,6% vuoden 2021:n vastaavasta, eli melkein puolet, mutta sähkönmyynnin/laskun hinta oli 88% korkeampi. Vaikka miten säästäisi, niin kyllä nämä uudet sähkönhinnat edelleen korpee.

Et vain ole tottunut, kun liian kauan on Suomessa ollut liian halpa sähkö.

 

[SpeCi]

Et vain ole tottunut, kun liian kauan on Suomessa ollut liian halpa sähkö.

Ihminen tottuu melkein mihin tahansa, mutta ei se silti tarkoita, että siitä on pidettävä. Lähinnä pointti oli se, että säästää kyllä voi, mutta millään säästöillä on vaikea päästä vanhoihin kuluihin. Tämä kyllä oli tiedossa, ja säästää kannattaa aina.

Jottei nyt menisi pelkään valitteluun, niin itsellä on vielä -10 asteen pakkasilla pelkkä takka riittänyt pitämään 83 neliötä keskimäärin n. 20 asteessa. Keittiö, olohuone vähän lämpimimpiä ja makuuhuoneet vähän viileämpiä (n.19 astetta). Loput 14,6 neliötä (sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone) ovat pari astetta kylmempiä, kun takan lämpö ei sinne oikein leviä. ILP pöhisee tarvittaessa, mutta eipä ole hirveästi ollut käyttöä, mutta kätevähän sekin on. Vanha PILP (Nibe 310p) lämmittää veden n. 30-31 asteeseen näillä pakkasilla pelkällä kompressorilla.

 

[petepeluri]

Mielenkiinnosta mittasin palaako takka sopivalla teholla. Pelti on vajaa 2m hormin alusta, +180c näyttää mittari, tuloilma hieman kuristettuna. Räppänä kokonaan auki käy kauhea puhuri ja osa lämmöstä menee varmaan harakoille.

E: Toisen pesällisen aikana näyttää nyt +205c.

 

[asentaja1]

Olen yrittänyt tässä miettiä miten saisin pyykinpesukoneen käynnistymään ajastimella, kun siinä itsessään ei ajastusta ole. Suoraan kellokytkimen/älypistorasian takana se ei osaa käynnistyä, vaan koneen käynnistysnappia pitää painaa kun virrat on koneessa päällä.
Puolivahingossa keksin ratkaisun ja se olikin vähän tyhmän helppo: Laittaa koneen päälle halutulla ohjelmalla ja antaa käydä muutaman sekunnin (ihan pari sekuntia ei riitä, mutta noin 5 riittää) ja sen jälkeen vasta virrat pois älypistorasiasta. Tämän jälkeen osaa käynnistyä ajastimella ja jatkaa ohjelmaa siitä mihin jäi. Olis tän voinut aikaisemminkin keksiä Ihan jos vaikka joku muu miettii samaa..

 

[k113635]

Mielenkiinnosta mittasin palaako takka sopivalla teholla. Pelti on vajaa 2m hormin alusta, +180c näyttää mittari, tuloilma hieman kuristettuna. Räppänä kokonaan auki käy kauhea puhuri ja osa lämmöstä menee varmaan harakoille.

E: Toisen pesällisen aikana näyttää nyt +205c.

Kuinka pian ensimmäisen jälkeen poltit toisen pesällisen, oliko yhtään taukoa välissä? Ainakin oman Tiilerin kanssa on sellainen perstuntuma että ohjeenkin ehdottama (muistaakseni) 4 tunnin tauko pesällisten välissä auttaa ottamaan enemmän lämpöä puista talteen, olis mielenkiintoista nähdä tukeeko joku mittaus tätä. Yritin joskus kauan sitten mittailla savukaasujen lämpötilaa Lidl:n paistolämpömittarilla pellinraosta, mutta mittaustulokset jäivät kovin epämääräisiksi. Minkälainen mittari sulla on?

 

[ossobucco]

Olen yrittänyt tässä miettiä miten saisin pyykinpesukoneen käynnistymään ajastimella, kun siinä itsessään ei ajastusta ole. Suoraan kellokytkimen/älypistorasian takana se ei osaa käynnistyä, vaan koneen käynnistysnappia pitää painaa kun virrat on koneessa päällä.
Puolivahingossa keksin ratkaisun ja se olikin vähän tyhmän helppo: Laittaa koneen päälle halutulla ohjelmalla ja antaa käydä muutaman sekunnin (ihan pari sekuntia ei riitä, mutta noin 5 riittää) ja sen jälkeen vasta virrat pois älypistorasiasta. Tämän jälkeen osaa käynnistyä ajastimella ja jatkaa ohjelmaa siitä mihin jäi. Olis tän voinut aikaisemminkin keksiä Ihan jos vaikka joku muu miettii samaa..

Riippuu pesukoneesta, toimiiko. Useimmissa koneissa on ajastin (tai viivytetty käynnistys), jota lienee turvallista käyttää.

 

[petepeluri]

Kuinka pian ensimmäisen jälkeen poltit toisen pesällisen, oliko yhtään taukoa välissä? Ainakin oman Tiilerin kanssa on sellainen perstuntuma että ohjeenkin ehdottama (muistaakseni) 4 tunnin tauko pesällisten välissä auttaa ottamaan enemmän lämpöä puista talteen, olis mielenkiintoista nähdä tukeeko joku mittaus tätä. Yritin joskus kauan sitten mittailla savukaasujen lämpötilaa Lidl:n paistolämpömittarilla pellinraosta, mutta mittaustulokset jäivät kovin epämääräisiksi. Minkälainen mittari sulla on?

Toinen pesä hiilloksen päälle. Tuo 2 pesällistä on sopiva määrä, takan kyljet +80c.

Mittasin lasisella elohopeamittarilla.

 

[k113635]

Toinen pesä hiilloksen päälle. Tuo 2 pesällistä on sopiva määrä, takan kyljet +80c.

Mittasin lasisella elohopeamittarilla.

Ok. Ollaan takoissa ihan ääripäissä. Tiilerin 2200kg möykky rupeaa kunnolla luovuttamaan lämpöä vasta 10-12h poltosta, joten sen toiminnan arvioiminen näppituntumalla (pun intended) on hankalampaa.

 

[petepeluri]

Ok. Ollaan takoissa ihan ääripäissä. Tiilerin 2200kg möykky rupeaa kunnolla luovuttamaan lämpöä vasta 10-12h poltosta, joten sen toiminnan arvioiminen näppituntumalla (pun intended) on hankalampaa.

Kyllä, oma on puolet pienempi vuolukivitakka.