Tuomionpäivän välttäminen eli miten pihistää energiaa

[Proscribo]

Ei kannata pelkän veden takia.

Niillä säästät energiaa.

 

[repairman]

Ei kannata pelkän veden takia.

Se nykyinen ILP:si on lähempänä käyttöikänsä päätä kuin se nykyinen varaaja, eli kannattaa.

 

[Haukka81]

Meillä 88vuoden 300L haato varaaja. Kodinhoitohuoneessa.

En kyl ole vaihtamssa ihan heti, säästö nolla.

 

[petepeluri]

Niillä säästät energiaa.

Ei maksa itseään takaisin, toisin kuin varaaja.

 

[petepeluri]

Se nykyinen ILP:si on lähempänä käyttöikänsä päätä kuin se nykyinen varaaja, eli kannattaa.

Tuskin.

 

[B12]

Meillä 88vuoden 300L haato varaaja. Kodinhoitohuoneessa.

En kyl ole vaihtamssa ihan heti, säästö nolla.

Meillä vm 1999-2000 Haato 300L. vaihdan sitten kun hajoaa, eikä voi/kannata korjata. Rosteripönttö, niin ei luulisi ainakaan puhki ruostuvan. Vastukset itse asiassa näyttävät olevan yllättävän kalliita mitä googletin. Järjestään yli 200€. Toinen mikä voi mennä on nousuputki, mutta sen vissiin saa kanssa vaihdettua.

Edit 185€ näkyy olevan tuohon vuosimalliin.

 

[Boulder]

Ei kai varaajan vuodosta mitään vesivahinkoa pitäisi tulla kun ne tuskin puhkeaa räjähtämällä? Kaukolämmöllä lämpenevässä talossa asuvan kaverin puolesta kyselen.

 

[HTK12]

Tulee paljon kalliimmaksi korjata vesivahinko kuin vaihtaa varaaja.

Käyttösähkö on se minkä kulutusta pitäisi saada laskettua. Se vie suhteettoman suuren osan sähköstä.

Onko se sitten ruostumassa puhki? Jos on rosteripönttö, niin hyvin epätodennäköistä, että ruostuisi puhki. Itsellä on vesieristetyssä tilassa lattiakaivon vieressä, niin vesivahinko on erittäin epätodennäköinen. Paljon todennäköisempi vuotokohde on vaikka tiskikone, joka on keittiössä ja ei ole lattiakaivoa eikä vesieristystä. Edelleen se sähkön säästö jonka saat vaihtamalla varaajan on niin pieni, ettei maksa itseänsä takaisin. Aiemmin sanoit, ettei 100kWh/kk säästö kiinnosta, niin kertaluokkaa pienempi säästö sitten kiinnostaa. Itsellä käyttösähkö vie arviolta 80-90% sähköstä suorasähkö okt:ssa kun lämmitykseen käytän käytännössä puuta, vain märkätilassa on pienellä teholla lattialämmitys.

Tuskin.

Hyvin todennäköisesti se varaaja kestää pidempään kuin se ilppi.

 

[petepeluri]

Onko se sitten ruostumassa puhki? Jos on rosteripönttö, niin hyvin epätodennäköistä, että ruostuisi puhki. Itsellä on vesieristetyssä tilassa lattiakaivon vieressä, niin vesivahinko on erittäin epätodennäköinen. Paljon todennäköisempi vuotokohde on vaikka tiskikone, joka on keittiössä ja ei ole lattiakaivoa eikä vesieristystä. Edelleen se sähkön säästö jonka saat vaihtamalla varaajan on niin pieni, ettei maksa itseänsä takaisin. Aiemmin sanoit, ettei 100kWh/kk säästö kiinnosta, niin kertaluokkaa pienempi säästö sitten kiinnostaa. Itsellä käyttösähkö vie arviolta 80-90% sähköstä suorasähkö okt:ssa kun lämmitykseen käytän käytännössä puuta, vain märkätilassa on pienellä teholla lattialämmitys.



Hyvin todennäköisesti se varaaja kestää pidempään kuin se ilppi.

Varaaja menee vaihtoon koska se on vanha.
Uuden kohdalla kiinnostaa voisiko sillä säästää sähköä.

100KWh säästö ei kiinnosta jos se laskee asumismukavuutta.

 

[jarp]

No voi jestas. Jos se varaaja nyt on ihan pakko vaihtaa kun se on ihan just ruostumassa puhki, vaikkei ole tosiasiallista tietoa onko siellä rosteripannu ja missä kunnossa se on ja sit pitäisi sähköäkin säästää jollain keinoin, mutta VILP tai maalämpö ei ole optio, niin vaihda sit hybridivaraajaan johon saa syötettyä energiaa eri lähteistä esim. aurinkokeräin, vesitakka, tai vaikka poistoilmalämpöpumppu esim. EcoHeater. Voit sitten ajan kanssa mietiä, mistä sitä energiaa sinne pumppaisi.

Mutta kuten muutkin sanoi, niin ei toimivia laitteita sen takia pidä vaihtaa, että ne on vanhoja, ihan järjetöntä hommaa. Ne vaihdetaan sen takia, että ne ovat käyttöikänsä päässä (oikeasti, eikä luulon perusteella) tai jos tavoitteena on energiansäästö ja takaisinmaksuaika järkevä (oikeasti, ei mutu-tuntumalla).

 

[HTK12]

Varaaja menee vaihtoon koska se on vanha.
Uuden kohdalla kiinnostaa voisiko sillä säästää sähköä.

100KWh säästö ei kiinnosta jos se laskee asumismukavuutta.

Edelleen se, että se varaaja on vanha ei ole mikään järkiperuste sitä vaihtaa, jos se toimii edelleen. Jos siinä on vikaa niin sitten kannattaa vaihtaa.

 

[tonizzio]

Varaaja menee vaihtoon koska se on vanha.
Uuden kohdalla kiinnostaa voisiko sillä säästää sähköä.

100KWh säästö ei kiinnosta jos se laskee asumismukavuutta.

Meillä 30v vanhassa varaajassa sähkövastus päätti jumiutua päälle yksi yö ja ylilämpenemissuoja oli mennut rikki jo varmaan vuosia aiemmin, myös varoventtiili oli jumissa. Melko show siitä kyllä aiheutui kun aamulla hanasta tuli kiehuvaa vettä ja tekninen tila oli kuin höyrysauna jossa vettä suihkusi joka puolelle. Vain joitain viikkoja ennen kuin olisi tullut vilp taloon. Muoviputkiakin piti uusia, myös komposiittiputkia. Ihme ettei spk ottanut yhtään kipeää höyrystä ja vedestä. Onneksi ei ollut kodinhoitohuoneessa varaaja, kun kuulin että vastaavaa on käynyt ja sitten onkin koko kämppä täynnä höyryä.

tl:dr itse vaihtaisin vanhan +25v varaajan mielenterveyden takia

 

[petepeluri]

Edelleen se, että se varaaja on vanha ei ole mikään järkiperuste sitä vaihtaa, jos se toimii edelleen. Jos siinä on vikaa niin sitten kannattaa vaihtaa.

Tämä ketju ei ole kannattaako varaaja vaihtaa.

 

[petepeluri]

No voi jestas. Jos se varaaja nyt on ihan pakko vaihtaa kun se on ihan just ruostumassa puhki, vaikkei ole tosiasiallista tietoa onko siellä rosteripannu ja missä kunnossa se on ja sit pitäisi sähköäkin säästää jollain keinoin, mutta VILP tai maalämpö ei ole optio, niin vaihda sit hybridivaraajaan johon saa syötettyä energiaa eri lähteistä esim. aurinkokeräin, vesitakka, tai vaikka poistoilmalämpöpumppu esim. EcoHeater. Voit sitten ajan kanssa mietiä, mistä sitä energiaa sinne pumppaisi.

Mutta kuten muutkin sanoi, niin ei toimivia laitteita sen takia pidä vaihtaa, että ne on vanhoja, ihan järjetöntä hommaa. Ne vaihdetaan sen takia, että ne ovat käyttöikänsä päässä (oikeasti, eikä luulon perusteella) tai jos tavoitteena on energiansäästö ja takaisinmaksuaika järkevä (oikeasti, ei mutu-tuntumalla).

Varaaja menee vaihtoon koska se on vanha.
Uuden kohdalla kiinnostaa voisiko sillä säästää sähköä.

Ei kukaan hanki maalämpöpumppua veden lämmitykseen. Ilmeisesti mitään nustannustehokasta ratkaisua ei ole.
2ke lämpöpumpullisissa coppeja ei kerrottu kuin pluskeleille.

 

[Kvarkki]

No kerro nyt sen varaajan tyyppi ja ikä, niin me voidaan kertoa voiko sillä säästää. Ratakiskosta tosin on jo sulle väännetty, että rahallisesti sä et plussalle tule jäämään, jos ehjää menet vaihtamaan. Tonnin käytät ja saat pari kymppiä hyötyä tai 0, jos vanha on kunnolla eristetty. Voi mennä uuden kiinapaskan kera jopa miinukselle, jos uudessa on huonommat eristeet. Ilmeisesti tässä on uuden varaajan kiimakuume sen verran kova, että mikään järkipuhe ei auta ja joulun kova paketti on pakko tilata

 

[petepeluri]

No kerro nyt sen varaajan tyyppi ja ikä, niin me voidaan kertoa voiko sillä säästää. Ratakiskosta tosin on jo sulle väännetty, että rahallisesti sä et plussalle tule jäämään, jos ehjää menet vaihtamaan. Tonnin käytät ja saat pari kymppiä hyötyä tai 0, jos vanha on kunnolla eristetty. Voi mennä uuden kiinapaskan kera jopa miinukselle, jos uudessa on huonommat eristeet. Ilmeisesti tässä on uuden varaajan kiimakuume sen verran kova, että mikään järkipuhe ei auta ja joulun kova paketti on pakko tilata

Sanoin aikoja sitten että 300l, vanha Nibe.

Varaaja on vanha, siksi se pitää vaihtaa. Pitääkö vääntää rautalangasta?

Varaajalla alkaa tulla i-kä vastaan.

 

[HTK12]

Tämä ketju ei ole kannattaako varaaja vaihtaa.

Ketju on pihistämisestä, niin kyllähän se oleellisesti kuuluu kannattaako vaihtaa vai ei. Kun ei säästä ja nykyinen toimii, niin en näe järkeä vaihdossa. Normi varaajan vaihtamalla ei säästä kun energia tehokkuus ei paljoakaan parane ja investointi on kuitenkin sen ~1.5k€ asennettuna. Itsekin perustelit sitä säätöllä vaihtamista. Jos 2k€ saa saa lämpöpumpullisen, niin se jo voisikin maksaa itsensä takaisin (olettaen, että kestää yli 10v). Toki, jos sen nyt väkisin haluaa vaihtaa, niin vaihtaa, mutta säästämisellä sitä on turha perustella.

 

[petepeluri]

Ketju on pihistämisestä, niin kyllähän se oleellisesti kuuluu kannattaako vaihtaa vai ei. Kun ei säästä ja nykyinen toimii, niin en näe järkeä vaihdossa. Normi varaajan vaihtamalla ei säästä kun energia tehokkuus ei paljoakaan parane ja investointi on kuitenkin sen ~1.5k€ asennettuna. Itsekin perustelit sitä säätöllä vaihtamista. Jos 2k€ saa saa lämpöpumpullisen, niin se jo voisikin maksaa itsensä takaisin (olettaen, että kestää yli 10v). Toki, jos sen nyt väkisin haluaa vaihtaa, niin vaihtaa, mutta säästämisellä sitä on turha perustella.

Lue kirjoittamani edellinen viesti.

Ketjun aihe on miten pihistää energiaa.
Kysymys on edelleen miten paljon säästää energiaa vaihtamalla varaaja 300>150l, tai älyvaraajaan.

 

[Kvarkki]

0 kWh

 

[juhaa]

Miten mulla on sellainen fiilis, ettei tämä case varaaja tule pääsemään maaliin
Toki taitaa olla vasta 3 sivu menossa.

 

[petepeluri]

0 kWh

Perustelut olisi kiva kuulla miksi älyvaraaja ei säästä sähköä, eikä puolet pienemmän vesimäärän ylläpito.

 

[HTK12]

Lue kirjoittamani edellinen viesti.

Ketjun aihe on miten pihistää energiaa.
Kysymys on edelleen miten paljon säästää energiaa vaihtamalla varaaja 300>150l, tai älyvaraajaan.

Niin edelleen sitä energiaa ollaan pihistämässä kun se on kallista. Ei mitään järkeä työntää tolkuttomasti euroja todella pieneen säästöön, joka ei maksa itseään takaisin. Kuten itsekin näet tuossa tähän ketjuun laitetusta taulukosta, niin koko ei vielä kerro mitään energiatehokkuudesta. Talukon mukaan se 170l varaaja voi hukata energiaan enemmän kuin 400l varaaja. Eli varaajan vaihtamalla 300->150l ei säästä mitään, ellei se uusi varaaja ole paremmin eristetty. Jäspilla 100l ja 300l varaajalla on sama energialuokka, eli säätöä ei saa sillä 100l varaajalla vrt. 300l varaaja. Lämpimänä pidettävän veden määrä ei vielä kerro mitään energian kulutuksesta.

 

[Zigh]

Vois tästä varaajasta (tai varaajista yleisesti) tehdä oman ketjun. Jaksa enää tätä muuten mielenkiintoista ketjua seurata kun sivukaupalla samaa jankkaamista.

 

[petepeluri]

Niin edelleen sitä energiaa ollaan pihistämässä kun se on kallista. Ei mitään järkeä työntää tolkuttomasti euroja todella pieneen säästöön, joka ei maksa itseään takaisin. Kuten itsekin näet tuossa tähän ketjuun laitetusta taulukosta, niin koko ei vielä kerro mitään energiatehokkuudesta. Talukon mukaan se 170l varaaja voi hukata energiaan enemmän kuin 400l varaaja. Eli varaajan vaihtamalla 300->150l ei säästä mitään, ellei se uusi varaaja ole paremmin eristetty. Jäspilla 100l ja 300l varaajalla on sama energialuokka, eli säätöä ei saa sillä 100l varaajalla vrt. 300l varaaja. Lämpimänä pidettävän veden määrä ei vielä kerro mitään energian kulutuksesta.

Älyvaraajat eivät ole paljoa kalliimpia. Joku 200e ei ole tolkuton määrä. Jos se kuolettuu 10v aikana se kannattaa vielä maksaa extraa.

 

[Kvarkki]

Perustelut olisi kiva kuulla miksi älyvaraaja ei säästä sähköä, eikä puolet pienemmän vesimäärän ylläpito.

Jos 3 edellistä sivua ei ole riittänyt, niin seuraavat 3 ei myöskään tule riittämään. Osta haluamasi varaaja, huomaa kuinka putkari kattoo sinua kieroon, katsele kun putkari kärrää ehjän vanhan pytyn hymyillen kotiinsa, ja muutaman kuukauden päästä totea itse, että hommassa ei ollut minkäänsortin tolkkua Äly ei energiaksi muutu ja sun nykyinen 300 l pystyy lämmittämään itsensä halpaan aikaan, jos niin haluat. Over and out.

 

[Catrik]

Vois tästä varaajasta (tai varaajista yleisesti) tehdä oman ketjun. Jaksa enää tätä muuten mielenkiintoista ketjua seurata kun sivukaupalla samaa jankkaamista.

Tai joku yleinen juupas-eipäs ketju. Aivan käsittämätöntä miten voi mennä niin tunteisiin että jaksaa monta sivua inttää täysin turhasta. Yhteen tai kahteen viestiin saa omat näkemyksensä kirjoitettua ja perusteltua josta jokainen voi sitten vetää omat johtopäätöksensä miten kukanenkin itse toimii. Sitten kun ei omalla juupas juupas inttämisellä saa toisen mieltä muutettua niin keksitään jotain passiivisagressiivisia provoja vielä "keskustelun" "päätteeksi".

 

[petepeluri]

Jos 3 edellistä sivua ei ole riittänyt, niin seuraavat 3 ei myöskään tule riittämään. Osta haluamasi varaaja, huomaa kuinka putkari kattoo sinua kieroon, katsele kun putkari kärrää ehjän vanhan pytyn hymyillen kotiinsa, ja muutaman kuukauden päästä totea itse, että hommassa ei ollut minkäänsortin tolkkua Äly ei energiaksi muutu ja sun nykyinen 300 l pystyy lämmittämään itsensä halpaan aikaan, jos niin haluat. Over and out.

Et siis tiedä. Älyvaraajalla vesi lämmitetään silloin kun sille on enemmän käyttöä, säästää lämmityskauden ulkopuolella hieman. Satanen eroa hinnassa 200l haadossa.

 

[jarp]

Vois tästä varaajasta (tai varaajista yleisesti) tehdä oman ketjun. Jaksa enää tätä muuten mielenkiintoista ketjua seurata kun sivukaupalla samaa jankkaamista.

Tämä. Nyt vois olla aika lopettaa lvv:stä jauhaminen, kun kolme sivua viestejä joista jokainen vois olla copy-paste edellisestä ja sanoma ois täysin sama. Alkaa olemaan turha vastata esitettyyn kysymykseen täsmälleen samoin argumentein mitä muut ovat jo esittäneet ja toisaalta aika turha esittää kysymystä, jos on jo päättänyt oikean vastauksen etukäteen.

 

[petepeluri]

"Kulutuksesi on ollut 35% pienempää verrattuna edellisen vuoden joulukuuhun"
Sisälämpötila +21c, sanoisin että suunta on oikea.

 

[Shajk]

Ennen joskus olen nähnyt varaajien energiatodistuksessa lämpöhävilt watteina. Nyt pikaisen etsinnän jälkeen en löytänyt tätä esimerkiksi jäspin nettisivuilta.

Nuo energialuokat ovat muistaakseni jotenkin rampattuja että se ei oikein kuvaa kuinka paljon energiaa vuotaa ulos watteina, muistaakseni pienemmät varaajat saavat korkeamman luokituksen vaikka hukkaa saman verran lämpöä. Eli samassa energialuokassa kannattaa ostaa isomman varaajan mihin rahat ja tilat riittää, jos hakee säästöä kuluissa.

Jotain alle 100Watin luokkaa se häviö kuitenkin.

Laskuharrjoitukseksi sanotaan että lämpöhäviö on 80W kun huoneen lämpötila on 0, ja varaajan lämöö 80C.

Tällöin vuoto olisi kai 60W jos varaaja lämpötila olisi 60C, 50W jos lämpötila olisi 50C.

Eli jos "älyvaraaja" hoksaisi että vettä tarvitaan vain aamulla, se voisi pitää lämpö matalampana yöhön asti , sanotaan että aamu kolmelta lämmittää, seitsemältä 80 astetta, pitkän suihkun jälkeen 60C kello 8, illalla olisi 55 astetta kello 21 ja tämä olisi lilimäärin vakio kun ihmiset nukkuvat, kunnes lämpenee taas.

Lämpöhäviöt olisi:
Kello 3 - 7: (80+55)/2 X 4 tuntia = 270Wh
Kello 7-8: 80Wh
Kello 8-21: (60+55)/2 X 13 tuntia = 747,5 Eh
21-3: 55 X 6 = 330Wh

Eli yhteensä noin 1428Wh

Päiväsähköllä jatkuvasti toimivan varaajan lämpöhäviö olisi sitten Maks 24h X 80W = 1920Wh.

Yöllä ajastettu varaaja olisi lähellä esimerkin kulutusta kun se nyt sattui silleen että esimerkkihenkilö käy suihkussa aamuisin, ja varaaja oli niin iso että se riittää

Mutta kuitenkin tässä esimerkissä säästöä tulisi 440Wh päivässä, noin 13kWh kuukaudessa, mikä oli tän varaajavaihtajan kysymys. Nykyisillä sähkön hinnoilla siis 1 - 6 euroa kuukaudessa.

Tästä voi myös päätellä että riittävän kokoinen varaaja jossa riittävästi vettä vuorokauden käytölle onkin aika fiksu vehje kun pörssisähköskenaariossa voi pistää sen lämpenemään silloin kuin sähkö on halpaa, ja sitten energia riittää päivän tarpeisiin.

 

[jarp]

Tästä voi myös päätellä että riittävän kokoinen varaaja jossa riittävästi vettä vuorokauden käytölle onkin aika fiksu vehje kun pörssisähköskenaariossa voi pistää sen lämpenemään silloin kuin sähkö on halpaa, ja sitten energia riittää päivän tarpeisiin.

Ensinnäkin, aivan mahtavaa että joku osaa ja jaksaa laskea näitä häviöitä, niin saadaan vähän numeerista dataa.

Mutta se piti kommentoida, että ei kai kukaan hullu aja lvv:tä päiväsähköllä jatkuvasti, vaan käyttää yösähköä? Täähän ei mitään älyhimmeleitä vaadi, vaan on ollut normaali tapa toimia maailman sivu. Jos nyt jostain syystä yösähkökytkentää ei sähkötaulussa ole, niin mekaaninen markan kellokytkin riittää toteutukseen.

Katselin pörssisähkön hintoja ja kyllä ne halvimmat tunnit lähes aina on yösähkön aikaan, eli minkään monimutkaisemman älyn virittely tuskin maksaisi itseään ikinä takaisin kun huomioidaan käyttöönotto- ja huoltokustannukset. Ja tää kommentti tulee henkilöltä, jonka sormia polttelisi päästä virittelemään älyohjausta diy hengessä, mut kun ei vaan pysty perustelemaan. Ehkä sit jos sähkö oikeasti maksaa 4€/kWh...

Tai no, kenties kellokytkin onkin nykyisellä uuskielellä älyohjaus...

 

[asentaja1]

.. se piti kommentoida, että ei kai kukaan hullu aja lvv:tä päiväsähköllä jatkuvasti, vaan käyttää yösähköä? Täähän ei mitään älyhimmeleitä vaadi, vaan on ollut normaali tapa toimia maailman sivu. ...

Se vähän riippuu, usein on vesikiertopatterit ja käyttövesi samassa kytkennässä ja lämpiävät kyllä päivälläkin. Jos taas talo lämpiää jollakin muulla ja pelkkä käyttövesi on lvv:n takana ja tilavuus riittää, sitten toki todennäköisesti pelkkä yösähkökin riittää ja on jo ennestään kytkettynä.

 

[B12]

Päiväsähköllä jatkuvasti toimivan varaajan lämpöhäviö olisi sitten Maks 24h X 80W = 1920Wh.

Yöllä ajastettu varaaja olisi lähellä esimerkin kulutusta kun se nyt sattui silleen että esimerkkihenkilö käy suihkussa aamuisin, ja varaaja oli niin iso että se riittää

Mutta kuitenkin tässä esimerkissä säästöä tulisi 440Wh päivässä, noin 13kWh kuukaudessa, mikä oli tän varaajavaihtajan kysymys. Nykyisillä sähkön hinnoilla siis 1 - 6 euroa kuukaudessa.

Tästä voi myös päätellä että riittävän kokoinen varaaja jossa riittävästi vettä vuorokauden käytölle onkin aika fiksu vehje kun pörssisähköskenaariossa voi pistää sen lämpenemään silloin kuin sähkö on halpaa, ja sitten energia riittää päivän tarpeisiin.

Tuo n. 2kWh häviötä/vrk pitää aika hyvin paikkansa normaalille omakotitalon 300L perusvaraajalle. Itse olen kulutusta ja käyttöä seurailemalla tullut samaan suurusluokkaan.

Rahallisesti kannattavinta on luultavasti käyttää esim Shelly tai vastaavaa ohjelmoitavaa relettä ohjaamaan varaajan lämmitys vuorokauden halvimmille tunneille. Jos sopimus on jollakin tavalla pörssihintaan sidottu tai vaikutteinen ainakin meidän huushollissa älyvaraaja lämmittäisi kaikkein kalleimpinen tuntien aikana. Meuillä käydä'n pesulla iltaisin ja alkuillan tunnit ovat kalliita. Meillä on varaaja ohjattu lämmittämään kolmena halvimpana tuntina vuorokaudesta. Varaajan lämmitykseen menee n. 1,5h meidän vedenkäytöllä. Ihan ajastamalla ilman muuta älyä klo 1-5 on aika varma valinta.

 

[HTK12]

Ennen joskus olen nähnyt varaajien energiatodistuksessa lämpöhävilt watteina. Nyt pikaisen etsinnän jälkeen en löytänyt tätä esimerkiksi jäspin nettisivuilta.

Nuo energialuokat ovat muistaakseni jotenkin rampattuja että se ei oikein kuvaa kuinka paljon energiaa vuotaa ulos watteina, muistaakseni pienemmät varaajat saavat korkeamman luokituksen vaikka hukkaa saman verran lämpöä. Eli samassa energialuokassa kannattaa ostaa isomman varaajan mihin rahat ja tilat riittää, jos hakee säästöä kuluissa.

Jotain alle 100Watin luokkaa se häviö kuitenkin.

Laskuharrjoitukseksi sanotaan että lämpöhäviö on 80W kun huoneen lämpötila on 0, ja varaajan lämöö 80C.

Tällöin vuoto olisi kai 60W jos varaaja lämpötila olisi 60C, 50W jos lämpötila olisi 50C.

Eli jos "älyvaraaja" hoksaisi että vettä tarvitaan vain aamulla, se voisi pitää lämpö matalampana yöhön asti , sanotaan että aamu kolmelta lämmittää, seitsemältä 80 astetta, pitkän suihkun jälkeen 60C kello 8, illalla olisi 55 astetta kello 21 ja tämä olisi lilimäärin vakio kun ihmiset nukkuvat, kunnes lämpenee taas.

Lämpöhäviöt olisi:
Kello 3 - 7: (80+55)/2 X 4 tuntia = 270Wh
Kello 7-8: 80Wh
Kello 8-21: (60+55)/2 X 13 tuntia = 747,5 Eh
21-3: 55 X 6 = 330Wh

Eli yhteensä noin 1428Wh

Päiväsähköllä jatkuvasti toimivan varaajan lämpöhäviö olisi sitten Maks 24h X 80W = 1920Wh.

Yöllä ajastettu varaaja olisi lähellä esimerkin kulutusta kun se nyt sattui silleen että esimerkkihenkilö käy suihkussa aamuisin, ja varaaja oli niin iso että se riittää

Mutta kuitenkin tässä esimerkissä säästöä tulisi 440Wh päivässä, noin 13kWh kuukaudessa, mikä oli tän varaajavaihtajan kysymys. Nykyisillä sähkön hinnoilla siis 1 - 6 euroa kuukaudessa.

Tästä voi myös päätellä että riittävän kokoinen varaaja jossa riittävästi vettä vuorokauden käytölle onkin aika fiksu vehje kun pörssisähköskenaariossa voi pistää sen lämpenemään silloin kuin sähkö on halpaa, ja sitten energia riittää päivän tarpeisiin.

Aivan eli siinä kysyjän esittämässä varajaan pienentämisessä 300l->150l ei ole mitään järkeä, jos säästöjä haetaan. Sillä ei siis saa mitään 300kWh/v säästöjä häviöissä. Pienemmässä varaajassa vedenlämpö pitää olla korkeampi kuin isommassa, että vesi riittää -> häviöt on isommat pienemmässä varaajassa. Jos vuorokausiryhmi on hyvin sama ja käy aina aamuisin suihkussa, niin monilla verkkoyhtiöillä onnistuu ohjaus suoraan halutuille tunneille ilman mitään lisäinvestointeja, jos nyt on jo käytössä kuorman ohjaus. Ainakin Caruna tätä tarjoaa suoraan verkkosivuillaan ja sieltä voisi laittaa varaajan ohjauksen esim. klo 2-7. Päivällä tunnit on yleensä kalliita. Eli ohjaus yölle on se kustannustehokkain, joten valmiiksi olemassa olevalla ohjauksella pääsee hyvin lähelle älyvaraajaa. Perinteisessä varaajassa ei ole älyvaraajan elektroniikkaa rikkoontumassa -> varmempi valinta pitkällä tähtäimellä. Pörssisähköllä mentäessä kannattaa laittaa vaikka shelly tms. ohjaamaan sitä lvv kontaktoria vuorokauden halvimmille tunneille. Mikäli itse siirryn ensi vuonna nykyisen kiinteän sopparin päättyessä pörssisähköön niin shelly tms. tulee ohjaamaan lvv:n kontaktoria halvimmille tunneille.

 

[petepeluri]

Tuo n. 2kWh häviötä/vrk pitää aika hyvin paikkansa normaalille omakotitalon 300L perusvaraajalle. Itse olen kulutusta ja käyttöä seurailemalla tullut samaan suurusluokkaan.

Rahallisesti kannattavinta on luultavasti käyttää esim Shelly tai vastaavaa ohjelmoitavaa relettä ohjaamaan varaajan lämmitys vuorokauden halvimmille tunneille. Jos sopimus on jollakin tavalla pörssihintaan sidottu tai vaikutteinen ainakin meidän huushollissa älyvaraaja lämmittäisi kaikkein kalleimpinen tuntien aikana. Meuillä käydä'n pesulla iltaisin ja alkuillan tunnit ovat kalliita. Meillä on varaaja ohjattu lämmittämään kolmena halvimpana tuntina vuorokaudesta. Varaajan lämmitykseen menee n. 1,5h meidän vedenkäytöllä. Ihan ajastamalla ilman muuta älyä klo 1-5 on aika varma valinta.

Nyt menee 2.5-3KWh/vrk. Tulee kohtalainen säästö veden osalta jos 2KWh/vrk riittäisi.

 

[Shajk]

Vaikka just totesin että älyvaraajassa ei ole mitään järkeä, jos se nyt vain maksaa satasen lisää niin tekniikkasta tykkäävänä nörttinä pistäisin satanen ekstraa, jos se ohjaus on ainoa ero.

Jos taas joku valmistaja säästää eristeiden kanssa ja korvaa älyllä, sentapaista en ostaisi. Vähän liikaa on ollut sellaisia laitteita liikkeellä, että joku valmistaja uskoo että fysiikan lait kumotaan softalla.

 

[Shajk]

Nyt menee 2.5-3KWh/vrk. Tulee kohtalainen säästö veden osalta jos 2KWh/vrk riittäisi.

Se mun esimerkin lukemat ei voi millään verrata kenenkään varaajaan, kun se toteutuva sähkönkulutus on suurelta osin kiinni siitä kuinka paljon sitä lämmintä vettä käyttää. Jos nyt jotain siitä voi päätellä, se olisi se että tollaisella 1-2 hengelle sopivalla varaajalla 2kWh/vrk on aika minimi jos elää säästeliäästi.

 

[FallenOne]

Mutta se piti kommentoida, että ei kai kukaan hullu aja lvv:tä päiväsähköllä jatkuvasti, vaan käyttää yösähköä? Täähän ei mitään älyhimmeleitä vaadi, vaan on ollut normaali tapa toimia maailman sivu. Jos nyt jostain syystä yösähkökytkentää ei sähkötaulussa ole, niin mekaaninen markan kellokytkin riittää toteutukseen.

Meillä ainakaan väliin ei itse saa mitään helppoa kellokytkintä, eikö tämä onnistu vain jos varaaja on suoraan pistorasiassa? Toki sähkäri siihen väliin jonkin kytkimen saa.
Viime kuusta vaihtui pörssisähköön, ja nyt ollaan vaan kylmästi ruuvailtu sulakkeet pois taulusta päiväksi. Illalla ennen nukkumaanmenoa takaisin paikalleen. Hyvin on vesi piisannut, vaikka välillä unohtunut ruuvailla takaisinkin. Varaajana tai

Shellyhän tuohon väliin pitäsi asennuttaa, se taitanee olla paras ratkaisu.

 

[jarp]

Meillä ainakaan väliin ei itse saa mitään helppoa kellokytkintä, eikö tämä onnistu vain jos varaaja on suoraan pistorasiassa? Toki sähkäri siihen väliin jonkin kytkimen saa.

No helpolla tarkoitin lähinnä sähkärin suorittamaa työtä, ettei pitäisi pitkään nokka tuhista. Ei taida LVV olla koskaan pistorasiaan kytkettynä ja vaikka olisikin, niin todnäk. olisi 3-vaiheinen ja 3-vaiheisia kellokytkimiä taasen en ole nähnyt (epäilemättä niitäkin on, epäilemättä ei ole halpoja).

Edit: tarkoitan siis tietenkin kellokytkintä voimavirtapistorasiaan. Ja jaa pikkuvaraanat varmaan voikin olla 1v.

Shellyhän tuohon väliin pitäsi asennuttaa, se taitanee olla paras ratkaisu.

Vaan milläpä ohjaat Shellyä ilman, että tarttee itse nähdä vaivaa tunti- tai päiväkausia asian eteen ja kolvailla jotain softaa tai etsiä valmiita palikoita jne. Sitten pitkän koodailurupeaman päätteeksi lopputulos on, että älyohjaus kytkee lvv:n päälle 99% samaan aikaan ja samalla sähkön hinnalla, mitä simppeli kellokytkin olisi kytkenyt. Erona vaan se, että oma automaatio voi lahota miljuuna kertaa helpommin sekä softaltaan, että raudaltaan, kuin mitä kellokytkin.

Ja siis itse kiinnostaisi todella paljon tehdä tollainen Shelly-viritys. En vaan so far ole onnistunut perustelemaan itselleni, että siinä olisi mitään järkeä (meni vuosia, että sai edes valoautomaatiot toimimaan 99% luotettavasti).

 

[Haukka81]

Meillä ainakaan väliin ei itse saa mitään helppoa kellokytkintä, eikö tämä onnistu vain jos varaaja on suoraan pistorasiassa? Toki sähkäri siihen väliin jonkin kytkimen saa.
Viime kuusta vaihtui pörssisähköön, ja nyt ollaan vaan kylmästi ruuvailtu sulakkeet pois taulusta päiväksi. Illalla ennen nukkumaanmenoa takaisin paikalleen. Hyvin on vesi piisannut, vaikka välillä unohtunut ruuvailla takaisinkin. Varaajana tai

Shellyhän tuohon väliin pitäsi asennuttaa, se taitanee olla paras ratkaisu.

Kyllä sinne sähkötauluun saa kellokytkimen, meilläkin on et saa ulkovaloja, varaaja sun muita säätää. Olettaen et taulussa tilaa .

 

[petepeluri]

Se mun esimerkin lukemat ei voi millään verrata kenenkään varaajaan, kun se toteutuva sähkönkulutus on suurelta osin kiinni siitä kuinka paljon sitä lämmintä vettä käyttää. Jos nyt jotain siitä voi päätellä, se olisi se että tollaisella 1-2 hengelle sopivalla varaajalla 2kWh/vrk on aika minimi jos elää säästeliäästi.

Kyse on tyhjäkäyntikulutuksista, ei käytöstä.

 

[jarp]

Vaikka just totesin että älyvaraajassa ei ole mitään järkeä, jos se nyt vain maksaa satasen lisää niin tekniikkasta tykkäävänä nörttinä pistäisin satanen ekstraa, jos se ohjaus on ainoa ero.

Mitäs näitä älyvaraajia muuten on ja miten ne toimii? Yritin googlailla ja löytyi vain Niben Haato, mainospuheinaan, että nykyään kun sähkön hinta ei enää vaihtele niin vuorokaudenajan mukaan (yö-päivä), niin varaaja oppii miten vettä käytetään ja lämmittää vain tarpeen mukaan. Riippuu mihin aikaan suihkut otetaan, niin tällaisenaan pahimmillaan lämmittäisi kalleimmalla mahdollisella sähköllä... Ehkä on muitakin mahdollisuuksia, mutta nihkeästi löytyi tietoa.

Sitten löytyi mainospuheita Jäspiltä, että tulisi varaaja jossa pilvipohjainen ohjaus, jolla voitaisiin tasapainottaa sähköverkon kuormitusta. Tällainen ratkaisu alkaisi kuulostamaan jo paremmalta, mutta en löytänyt äkkiä että olisi ainakaan vielä tuotannossa tämä tällainen.

Eli menee kuitenkin Shelly+Raspberyr Pi diyttämiseksi, jos haluaa oikeasti hyödyllisen älyohjauksen ja sittenkin palataan siihen, että kellokytkimellä pääsee liki samaan... Sitä en kiistä, etteikö älykkäät sähköverkot olisi tulevaisuutta (sähköinssipuolella olen nähnyt demoja ihan törkeän hienoista älyjärjestelmistä esim. katuvalojen osalta), mutta vielä tuntuu aika näpertelyltä mitä kuluttajat voi tehdä...

 

[FallenOne]

Vaan milläpä ohjaat Shellyä ilman, että tarttee itse nähdä vaivaa tunti- tai päiväkausia asian eteen ja kolvailla jotain softaa tai etsiä valmiita palikoita jne. Sitten pitkän koodailurupeaman päätteeksi lopputulos on, että älyohjaus kytkee lvv:n päälle 99% samaan aikaan ja samalla sähkön hinnalla, mitä simppeli kellokytkin olisi kytkenyt. Erona vaan se, että oma automaatio voi lahota miljuuna kertaa helpommin sekä softaltaan, että raudaltaan, kuin mitä kellokytkin.

Kuulopuheiden mukaan ilmeisen simppeli homma, ja kuulemma hyvin toimiikin. Tästähän taisi jopa keltainen lehdistö uutisoida jossain vaiheessa. Mutta toki kellokytkin olisi idioottivarma ratkaisu.

Pörssisähköohjaus Shellyyn

Kyllä sinne sähkötauluun saa kellokytkimen, meilläkin on et saa ulkovaloja, varaaja sun muita säätää. Olettaen et taulussa tilaa .

Olen noita yrittänyt googletella, mutta ei ainakaan näyttänyt mikää sellaiselta, joka tähän todella vanhaan menisi. Tuonne ei taida se shellykään mahtua, vaan pitäisi ilmeisesti laittaa varaajan puoli päähän.

Spoileri

 

[repairman]

Oma kokemus kaikista älyälyvaraajavirityksistä on sitä luokkaa, että ei ikinä. Tuossa omassa Niben mlp:ssä on pörssisähköoptimointi ja siihen liittyvä oppiva käyttöveden optimointi. Joo, hyvin se oppi viikon aikana, että päivällä ei kannattanut vettä lämmittää. Sitten koitti lauantai ja lapset läträsivät sen koko 200l, jonka jälkeen tarjoiltiin vain +5 asteista vettä. Eikä se alkanut millään lämmittämään, kun ihan kohta on halvempaa tarjolla. Eihän siinä auttanut kuin 5-asteisesta suihkusta suoraan pakkaseen ja tekniseen tilaan ja vääntämään Nibestä hiiteen tuommoiset optimoinnit.

En kyllä näe mitään järkeä noille älysysteemeille, jos varaajan koko ei ole jotain 1000l. Pienemmällä varaajalla sitä vettä pitää lämmittää silloin kun sitä tarvitaan. Nibessä kuitenkin 200l varaaja.

 

[Catrik]

Ei taida LVV olla koskaan pistorasiaan kytkettynä ja vaikka olisikin, niin todnäk. olisi 3-vaiheinen ja 3-vaiheisia kellokytkimiä taasen en ole nähnyt (epäilemättä niitäkin on, epäilemättä ei ole halpoja).

Miksi ei olisi? Meillä laitettiin 80L 1,6kW LVV ja tottakai pistorasiaan että saa väliin helposti kytkimiä tai kulutusmittaria miten haluaa. Mittasin joskus noita kulutuksia mutta ei ole enää tallessa. Pieniä lukuja oli. Ei ole koskaan loppunut lämmin vesi kahdella henkilöllä kesken, pl. kylpyammeen käyttö.

 

[asentaja1]

Mulla odottaa tauluun asennusta tuya wifi kolmivaihekytkin lämminvesivaraajalle ja muutama yksivaiheinen sitten muihin, esim lattialämmitys kylppärissä. Saa kellon ohjattua suoraan helposti puhelimella, tai sitten joskus jos/kun saan HA:n pelittämään niin kuin haluan, voi liittää siihen, samalla saa kulutustiedot tuosta. Ne taulusta suoraan säädettävät kellot on hyviä ja idioottivarmoja myös, mutta jos yhtään on useammin aikomus niitä ropata, niin mun hermo ainakaan ei kestä tihrustaa niitä pieniä säätimiä tai pikkuista näyttöä siinä, joten jonkinlainen puhelimella tms hoidettava säätömahdollisuus on hyvä.

 

[asentaja1]

Miksi ei olisi? Meillä laitettiin 80L 1,6kW LVV ja tottakai pistorasiaan että saa väliin helposti kytkimiä tai kulutusmittaria miten haluaa. Mittasin joskus noita kulutuksia mutta ei ole enää tallessa. Pieniä lukuja oli. Ei ole koskaan loppunut lämmin vesi kahdella henkilöllä kesken, pl. kylpyammeen käyttö.

Pikkuvaraaja voi ollakin pistorasian takana, mutta "oikeissa" lämminvesivaraajissa on yleensä rajummat vastukset, jolloin pistorasiakytkentä ei ole mahdollinen.

 

[JuSiZ]

Ennen joskus olen nähnyt varaajien energiatodistuksessa lämpöhävilt watteina. Nyt pikaisen etsinnän jälkeen en löytänyt tätä esimerkiksi jäspin nettisivuilta.

Nuo energialuokat ovat muistaakseni jotenkin rampattuja että se ei oikein kuvaa kuinka paljon energiaa vuotaa ulos watteina, muistaakseni pienemmät varaajat saavat korkeamman luokituksen vaikka hukkaa saman verran lämpöä. Eli samassa energialuokassa kannattaa ostaa isomman varaajan mihin rahat ja tilat riittää, jos hakee säästöä kuluissa.

Jotain alle 100Watin luokkaa se häviö kuitenkin.

Laskuharrjoitukseksi sanotaan että lämpöhäviö on 80W kun huoneen lämpötila on 0, ja varaajan lämöö 80C.

Tällöin vuoto olisi kai 60W jos varaaja lämpötila olisi 60C, 50W jos lämpötila olisi 50C.

Eli jos "älyvaraaja" hoksaisi että vettä tarvitaan vain aamulla, se voisi pitää lämpö matalampana yöhön asti , sanotaan että aamu kolmelta lämmittää, seitsemältä 80 astetta, pitkän suihkun jälkeen 60C kello 8, illalla olisi 55 astetta kello 21 ja tämä olisi lilimäärin vakio kun ihmiset nukkuvat, kunnes lämpenee taas.

Lämpöhäviöt olisi:
Kello 3 - 7: (80+55)/2 X 4 tuntia = 270Wh
Kello 7-8: 80Wh
Kello 8-21: (60+55)/2 X 13 tuntia = 747,5 Eh
21-3: 55 X 6 = 330Wh

Eli yhteensä noin 1428Wh

Päiväsähköllä jatkuvasti toimivan varaajan lämpöhäviö olisi sitten Maks 24h X 80W = 1920Wh.

Yöllä ajastettu varaaja olisi lähellä esimerkin kulutusta kun se nyt sattui silleen että esimerkkihenkilö käy suihkussa aamuisin, ja varaaja oli niin iso että se riittää

Mutta kuitenkin tässä esimerkissä säästöä tulisi 440Wh päivässä, noin 13kWh kuukaudessa, mikä oli tän varaajavaihtajan kysymys. Nykyisillä sähkön hinnoilla siis 1 - 6 euroa kuukaudessa.

Tästä voi myös päätellä että riittävän kokoinen varaaja jossa riittävästi vettä vuorokauden käytölle onkin aika fiksu vehje kun pörssisähköskenaariossa voi pistää sen lämpenemään silloin kuin sähkö on halpaa, ja sitten energia riittää päivän tarpeisiin.

Mutta eikö tuolla lämpöhäviöllä sitten lämpeä kämppäkin niin ei juurimerkitystä.

 

[stabbulamus]

Oma kokemus kaikista älyälyvaraajavirityksistä on sitä luokkaa, että ei ikinä. Tuossa omassa Niben mlp:ssä on pörssisähköoptimointi ja siihen liittyvä oppiva käyttöveden optimointi. Joo, hyvin se oppi viikon aikana, että päivällä ei kannattanut vettä lämmittää. Sitten koitti lauantai ja lapset läträsivät sen koko 200l, jonka jälkeen tarjoiltiin vain +5 asteista vettä. Eikä se alkanut millään lämmittämään, kun ihan kohta on halvempaa tarjolla. Eihän siinä auttanut kuin 5-asteisesta suihkusta suoraan pakkaseen ja tekniseen tilaan ja vääntämään Nibestä hiiteen tuommoiset optimoinnit.

En kyllä näe mitään järkeä noille älysysteemeille, jos varaajan koko ei ole jotain 1000l. Pienemmällä varaajalla sitä vettä pitää lämmittää silloin kun sitä tarvitaan. Nibessä kuitenkin 200l varaaja.

Valitettavasti nuo Niben älyhommelit on semmoisia, että niistä et voi pitää useita yhtäaikaa päällä tai ne lähinnä sotkee toisiaan.

 

[asentaja1]

Mutta eikö tuolla lämpöhäviöllä sitten lämpeä kämppäkin niin ei juurimerkitystä.

Vähän riippuu, harvalla on varaaja olohuoneessa, jossa hukkalämpö lämmittää suoraan huoneilmaa. Monesti varaaja on kellarissa, pannuhuoneessa tms teknisessä tilassa, jossa hukkalämpö on käytännössä katsoen ihan kirjaimellisesti hukkalämpöä.
Monessa muussakin laitteessa on ihan sama juttu, teoriassa laitteen hukkalämpö kyllä voi huonetta lämmittää, mutta käytäntö voi olla toinen juttu. Esimerkiksi nyt vaikka hehkulamppu katossa, hukkalämpöä kyllä, käytännössä kuitenkaan se ei oikein lämmityskustannuksissa näy kun sen lediin vaihtaa.