Tietoverkkojen huoltovarmuus

[Grez]

Jatkan keskustelua tietoverkkojen huoltovarmuudesta täällä, kun aihe ei oikein mitenkään liity digitalisaatioon

Jos kupariverkkoa olisi pidetty asianmukaisesti kunnossa, olisi se varmasti edelleen luotettavatoiminen. Ylläpidon "kalleuteen" en usko.

Itse näkisin että sen asianmukaisesti kunnossa pitäminen tarkoittaa käytännössä päivittämistä valokuituun.

Ylläpito ei kenties olisikaan kallista, jos tarve olisi edelleen vain se äänipuheluiden puhuminen, mihin ne alunperin on suunniteltu. Se että tiettyinä vuodenaikoina oli pientä ylikuulumista ei ollut ongelma puheyhteyksillä ja silloin ei tarvinnut käyttää rahaa ko. ongelman kiertämiseen. Näin niinkuin vaan yhtenä esimerkkinä.

Ne puhelinkaapelit ei ihan fysiikan rajoituksien mukaan taivu enää useinkaan siihen mitä nykyään tietoliikenneyhteyksiltä odotetaan, ainakaan paria sataa metriä pidemmälle matkalle. Puhumattakaan sitten tulevaisuudesta. Eli vaikka puhelinkaapeleiden ylläpitämistä varajärjestelmänä olisikin jatkettu, niin rinnalle olisi tarvinnut rakentaa toinen verkko. Ja vaikka huoltovarmuusmielessä on toki aina parempi mitä useampi rinnakkainen järjestlemä on olemassa, niin valitettavasti kustannusasiakin joutuu miettimään. Tässä tapauksessa oma näkemykseni on että kustannukset olisi olleet ihan suhteettoman suuret saatuu huoltovarmuushyötyyn nähden.

 

[Grez]

Siis kaipaat nyt lähteitä siihen, että kuparijohtimen liittäminen on helpompaa ja halvempaa kuin valokuidun liittäminen?

Voin kyllä ihan suoraan sanoa, molempia tehneenä, että lähde on oma mutu. Ja maalaisjärki sellaisilla, jotka eivät ole päässeet valokuitua liittämään.

No riippuu tietty mitä täytyy tehdä. Jos tarve on saada vaikka äänet siirtymään 5 metriä vahvistimelta kaiuttimiin niin onhan tuossa pointtia.

Jos pitää saada vaikkapa gigabitti siirtymään 10 kilometrin päähän, niin väittäisin että kuidulla onnistuu helpommin ja halvemmalla.

Toki siinä tarvii investoida se 500 euroa kuidunhitsauslaitteeseen (tai jos on paljon tehdä niin vähän enemmän laadukkaampaan) tai vuokrata se laadukas konevuokraamosta satasella päivä. Mutta väittäisin että kuparilla toteutettuna jo yhden tuollaisen yhteyden toteuttamiskustannukset on suuremmat kuin mitä tuo kuidunhitsauslaite maksaa. Tai kerro toki miten toteuttaisit tämän kuparilla?

En sinänsä ole eri mieltä siitä etteikö hevoskärryjen korjaaminen ole helpompaa kuin auton, mutta toivottavasti ymmärrät itsekin että auto on useimpiin tarpeisiin huomattavasti käyttökelpoisempi ja on ihan ymmärretävää että ihmisillä ei ole auton lisäksi hevoskärryjä, vaikka se huoltovarmuusmielessä olisi toki ihan hyvä.

 

[Grez]

En ole ikinä tutkinut mistä materiaalista kuitujohdin valmistetaan, mutta jos se on jonkunsortin muovin kaltaista ainetta niin kyllähän muovi muuttaa (olo)muotoaan ajan saatossa. Kuidun kanssa ei tarvitse kauheasti heijastumia tulla.

Kuitujohdin on tyypillisesti lasia. Ihan lyhyitä hitaita pystyy toki vetämään muovillakin, kuten nyt vaikka SPDIF-ääniliitännät.

Valokuidun eliniänodote on 25-40 vuotta.

Kupariverkossa vastaava eliniänodote on 10 vuoden luokkaa. Tässä ajatuksena ei ole se ettäkö se lakkaisi toimimasta vaan että tekniikka on kehittynyt ja pitää päivittää uudempaan.

Itsekin kävin tuossa juuri toimistolla, jossa on seinässä ihan hyvin toimiva yli 30-vuotias Twinax (mitä on käytetty 1Mbit yhteyksiin IBM 5250 - IBM AS/400 järjesteslmissä) mutta ketään ei vaan enää sitä kiinnosta käyttää.

 

[Lucas]

Toki siinä tarvii investoida se 500 euroa kuidunhitsauslaitteeseen (tai jos on paljon tehdä niin vähän enemmän laadukkaampaan) tai vuokrata se laadukas konevuokraamosta satasella päivä. Mutta väittäisin että kuparilla toteutettuna jo yhden tuollaisen yhteyden toteuttamiskustannukset on suuremmat kuin mitä tuo kuidunhitsauslaite maksaa. Tai kerro toki miten toteuttaisit tämän kuparilla?

Saako noita kuidunhitsauslaitteita nykyään 500 eurolla ostettua? Kymmenisen vuotta sitten niiden hintaluokka oli uuden pienen henkilöauton verran.

Huoltovarmuuden takia lankapuhelinlinjat ovat aika tavalla turhia.

Nyt on tulossa Eurooppaankin satelliittyhteydet älypuhelimiin. Aluksi tekstiviestit, mutta myöhemmin myös puhe. Siinä alkaa olla huoltovarmuutta massoille Suomessa kuituliittymien, matkapuhelinverkkojen ja FM-radion ja television lisäksi.

Jos haluaa varmistella nykyään omia yhteyksiä huoltovarmuuden takia, niin sitä voi hommata kotiin vaikka Elon Muskin Starlinkin satelliittinetin ja toiseksi rinnalle jonkun geostationäärisen radan satelliitin nettiyhteyden. Ja niille järjestää sähköt vaikka aggregaatilla.

 

[Themadesuja]

Kuitujohdin on tyypillisesti lasia. Ihan lyhyitä hitaita pystyy toki vetämään muovillakin, kuten nyt vaikka SPDIF-ääniliitännät.

Okei, en sitten tiedä onko noissa ollut kyse vaan jostain mekaanisesta rasituksesta kumminkin. Mutta pätkä kuitua on jouduttu vaihtamaan, ja useammasta kohtaa esim. tuossa yhdessä paikassa. Yleensä kuidut menee asiakkaalla talojakamoiden kautta, ja niihin ei itsellä ole tartuntapintaa miten usein siellä vikoja ilmenee kun kaikki siitä eteenpäin tehdään kissakaapelein tai mediamuuntimin lyhyillä kuitu vedoilla. Mutta tehdasympäristössä on noita suoria kuituvetoja jonkun verran, niistä hieman kokemusta.

 

[Grez]

Saako noita kuidunhitsauslaitteita nykyään 500 eurolla ostettua? Kymmenisen vuotta sitten niiden hintaluokka oli uuden pienen henkilöauton verran.

Nähtävästi saa. Käsittääkseni ne oli henkilöauton hintaisia 30 vuotta sitten.

Spoileri

Tai jos ei ihan halvinta hae niin samaa hintaluokkaa silti esim. VEVOR Fiber Splicer myytävänä | Paras Precise Fiber Fusionille

 

[pulatunnus]

Digitalisaatio ketjusta

Tässä nyt taas teet sellaisen oletuksen, että se kupariverkon säilyttäminen jotenkin sulkisi pois valokuidun mahdollisuuden. Järkevintä olisi ollut ihan jo huoltovarmuussyistä säilyttää molemmat, rikkinäisen kuparikaapelin etu kun on se että sen saa tarvittaessa liitettyä takaisin yhteen ilman erikoistyökalujakin. Ja sitä paitsi kuparilla saisi edelleenkin paremman yhteysnopeuden ja -kaistanleveyden kuin näillä tilalle tulleilla mobiiliyhteyksillä.



Kaikkein huonoin vaihtoehto toimintavarmuuden suhteen on mobiiliverkko, joka ei kestä yli parin tunnin sähkökatkojakaan ja korkeat paljaalla silmälläkin kilometrien päähän näkyvät mastot pystyy kuka tahansa vihamielinen toimija saattamaan toimintakyvyttömiksi vaikka paukuttelemalla antennit rikki ilmakiväärillä. Varaosien saanti voikin sitten kestää pitkään eikä korjaaminenkaan ole mikään ihan pieni homma, kun sinne mastoon pitää fyysisesti kiivetä asentamaan ehjät laitteet rikkinäisten tilalle. Siitä huolimatta olen nähnyt pöhinäpetterien useasti perustelevan mobiiliin siirtymää nimenomaan huoltovarmuudella.

Suomessa yleistäen kupariverkkoa (Tele ja koaksi) on tullut teknisen käyttöiän päähän, lisäksi teknisesti ei vastaa tämäpäivän tarpeita. Sen ylläpitäminen on kustannus jos ne haluttaisiin määräyksellä säilyttää niin se vaatiisi maksajan.



Valokuidun vahvuuksia kupariin verrattuna hyvä häiriöiden sieto, esim ukkostyyppisten, ym sähkömagneettisten, ja erityisenkriittisissä kohteissa EMP jutut. Ja tietenkin se kapasiteetti ja enemmän tai vähemmän vahva kaupallinen kysyntä.



Arvaan että joku nostaa kuparin eduksi sen että pareja voi kytkeä ääritilanteessa jopa ilman työkaluja, kuparia pitkin voidaan syöttää riittävästi energiaa päätelaitteeseen, tai nykyään päätelaitteen suunnasta verkkokomponenttiin päin. Kuparipareja käytetään vielä jonkinverran ja eivät ole kokonaan hylätty, mutta tuo viimevuosisatainen kuparitilaajyhteydet joka kiinteistöön on mennyttä. eikä järkevää niiden ylläpitäminen.

Kaikkein huonoin vaihtoehto toimintavarmuuden suhteen on mobiiliverkko, joka ei kestä yli parin tunnin sähkökatkojakaan ja korkeat paljaalla silmälläkin kilometrien päähän näkyvät mastot pystyy kuka tahansa vihamielinen toimija saattamaan toimintakyvyttömiksi vaikka paukuttelemalla antennit rikki ilmakiväärillä. Varaosien saanti voikin sitten kestää pitkään eikä korjaaminenkaan ole mikään ihan pieni homma, kun sinne mastoon pitää fyysisesti kiivetä asentamaan ehjät laitteet rikkinäisten tilalle. Siitä huolimatta olen nähnyt pöhinäpetterien useasti perustelevan mobiiliin siirtymää nimenomaan huoltovarmuudella.

Ns mobiiliverkkoja ehkä vielä 20v sitten pidettiin haavoittuvina, mutta tällä vuosituhannella ne ovat osoittautuneet yllättävän vahvoiksi, jopa varsin käyttökelpoisiksi kriisitilanteissa ihan käytännön kokemuksella. jopa sodissa missä vihollinen toimii vihamielisesti infraa vastaan. Tämän seurauksena suunnitteluun/vaatimuksiin tuota tätä kriisipuoltakin.



Mainitsit parin tunnin sähkökatkot, normaalioillassakin jos alueen sähköverkon sähkönsyöttö katkeaa, peruspeittossa on sähkönsyöttö varmistettu paljon pidemmäksi aikaan, ja vaikka alueen sähköverkko olisi nurin pidempään, niin se ei tarkoita että mobiilverkko siihen kaatuisi. Normaalioloissakkin on valmius pitää verkkoa yllä siitä huolimatta. (esim. järjestetään varavoimaa, jos kriittisten pisteiden syöttöä ei saada kuntoon)



Mobiili sietää erilaisia uhkia , jos jokin rajattu alue kokee "tuhon", johtu sitten luonnonmullistuksesta (järisty, tulva, laava, meteoriitti jne), räjähdyksestä, yms. niin kupari yhteydet voi katketa ja ehjänäkin vain kiinteässä paikassa, mobiiliverkot osoittauneet yllättävän vahvaksi ja myös tavaksi tuoda kriisi kohteeseen yhteydet. Enemmänkin on kyse kapasiteetin jakamisesta ja lisäämisestä jos ja kun kysyntä kasvaa. Ja jos maaleilet tilannetta missä alueelta koko maanpäällinen infra puuttuu tuhoutunut tai puuttu alunperinkin, niin jo vuosikymmenniä ollut satelliitti (* yhteydet, jotka tänäpäivänä ihan eritasolla, ennen moderneja verkkoja oli myös radioyhteydet päätelaitteiden välillä "radiopuhelimet"









Edit:



En nyt ihan varma onko tämän ketjun aihe, ehkä vähän liian ohkaisesti, ehkä parempi joku huoltovarmuus ketju.



Edit:

En löytänyt sopivaa ketjua, jos halutaan jatkaa huoltovarmuudesta, niin varmaan joku voisi luoda uuden aloituksen missä jatkaa, niin ei tarvi kenenkään raportoida ohi otsikon postailuista.



Edit3

(*

Kriisialueilla tällä vuosituhannella myös rakennetaan mobiiliverkkoja alueen siviileille, nykyään entistä nopeammin enistätehokkaampia. Viranomais mukaanlukien pelastus voi luoda oman verkkon ihan lennossa.

Normaalioloissakin varavoiman kestossa puhutaan tunneista. Tärkeimmissä kohteissa on oma varavoimakone, muut toimii pienellä akustolla hetken aikaa. Siirrettäviä varavoimalaitoksia on jonkin verran. Kyllä televerkko on hyvin haavoittuva jos joku alkaa sitä enemmässä määrin sabotoimaan. Loppuu siihen käyttöön varatut varavoimakoneet kyllä nopeasti.

Joo, paljon pidempikin on tunneissa , jos sähköverkko pidempään alhaalla , niin sitten esim mainitsemasi varavoimakoneet. Mutta pointti siinä että tällävuosituhannella mobiiliverkkojen toimivuus kriisi/katasrofi tilanteissa ollut yllättävän käyttökelpoinen, jopa sodissa missä vihollinen pyrkii vaikuttaan.



Ymmärtääkseni tänäpäivänä ne kiinteät nettiyhteydet voi asunnosta katkea sillä hetkellä kun sähköverkkosta sähköt. Sitä nettiä ei pidetä niin kriittisenä, ULA (patteri) radio on tiedotuskanava. Mobiili toiseen suuntaan.

 

[pulatunnus]

Okei, en sitten tiedä onko noissa ollut kyse vaan jostain mekaanisesta rasituksesta kumminkin. Mutta pätkä kuitua on jouduttu vaihtamaan, ja useammasta kohtaa esim. tuossa yhdessä paikassa. Yleensä kuidut menee asiakkaalla talojakamoiden kautta, ja niihin ei itsellä ole tartuntapintaa miten usein siellä vikoja ilmenee kun kaikki siitä eteenpäin tehdään kissakaapelein tai mediamuuntimin lyhyillä kuitu vedoilla. Mutta tehdasympäristössä on noita suoria kuituvetoja jonkun verran, niistä hieman kokemusta.

Tuo varmaan jatkoa tälle digitalisaatio ketjusta

...
Mutta omassa työssä on tullut kyllä vastaan talon sisäisiä kuituyhteyksiä jotka on vedetty reilu toistakymmentä vuotta sitten, ja katkoja on alkanut ilmetä kun valo ei vaan enää mene kunnolla perille. Kaapelit on olleet koskemattomina ja ei kovin jyrkillä mutkilla, mutta lämpöisissä oloissa (katonrajassa voi olla n. 30c kesät talvet). En ole ikinä tutkinut mistä materiaalista kuitujohdin valmistetaan, mutta jos se on jonkunsortin muovin kaltaista ainetta niin kyllähän muovi muuttaa (olo)muotoaan ajan saatossa. Kuidun kanssa ei tarvitse kauheasti heijastumia tulla.

Mielienkiintoista infoa, en tiedä onko nuo kuidut ollut sinun vastuulla, vai vähän sivummalta seuraillut.
Siis sitä haarukoin saatko kaiveltua/muisteltua että mitä/millaista kuitua ollut, muusta tekstistä jäi mielikuva ettei kyse mistään teollisuudesta, vaan jotain asuin kiinteistöjä.

Kuitua vedetty haastavampienkin tuotantotilojen kautta jotka siellä levänneet jo pidempään, ettei se ainakaan ihan käyttökelvoton ympäristö ole.

Ja Suomessa on vedetty rajusti kuitua pitkin ja poikin viimevuosisadalla, että tuhansiea kilometrejä joissa jo sitä ikää kymmenissä vuosissa. Ilmaankin vedetty, mutta niiden osalta en uskalla väittää.

 

[JCSH]

Itse näkisin että sen asianmukaisesti kunnossa pitäminen tarkoittaa käytännössä päivittämistä valokuituun.

Ylläpito ei kenties olisikaan kallista, jos tarve olisi edelleen vain se äänipuheluiden puhuminen, mihin ne alunperin on suunniteltu. Se että tiettyinä vuodenaikoina oli pientä ylikuulumista ei ollut ongelma puheyhteyksillä ja silloin ei tarvinnut käyttää rahaa ko. ongelman kiertämiseen. Näin niinkuin vaan yhtenä esimerkkinä.

Ne puhelinkaapelit ei ihan fysiikan rajoituksien mukaan taivu enää useinkaan siihen mitä nykyään tietoliikenneyhteyksiltä odotetaan, ainakaan paria sataa metriä pidemmälle matkalle. Puhumattakaan sitten tulevaisuudesta. Eli vaikka puhelinkaapeleiden ylläpitämistä varajärjestelmänä olisikin jatkettu, niin rinnalle olisi tarvinnut rakentaa toinen verkko. Ja vaikka huoltovarmuusmielessä on toki aina parempi mitä useampi rinnakkainen järjestlemä on olemassa, niin valitettavasti kustannusasiakin joutuu miettimään. Tässä tapauksessa oma näkemykseni on että kustannukset olisi olleet ihan suhteettoman suuret saatuu huoltovarmuushyötyyn nähden.

Juu, olisi ollut aika silkkaa hulluutta, ja rahan tuhlausta, ylläpitää molempia kuitu ja kupariverkkoa samaan aikaan. Joten on täysin järkevää, että kupariverkon ylläpito lopetettiin kun tilalle vedettiin kuituja. Kerta se kuitu on käytännössä kaikilla mahdollisilla tavoilla ylivertainen siihen kupariin verrattuna.
Toki tuossa oli sellainen hetki, about 10 vuotta sitten, jolloin kuparit vedettiin pois ehkä ennenaikaisesti kun kuituverkot eivät vielä olleet valmiita. Esim. omilta vanhemmilta, jotka asuvat pienen maalaiskunnan keskustassa, lähti kupari ADSL pois kun kuidun piti tulla tilalle. Sitten se kuitu viivästyikin sen muutaman vuoden, niin koko kylä joutui käyttämään erittäin tukossa olevaa mobiilinettiä. Mutta tuosta on todellakin aikaa se ehkä 10 vuotta, sitten kun kuituverkko vedettiin, niin tilanne korjautui paljon paremmaksi kuin mitä ikinä oli kupariaikaan.

 

[pulatunnus]

Digitalisaatio ketjusta

Digitalisaatio on lisännyt mahdollisuuksia siirtotien osalta, se on totta.



Kuparille on kuitenkin monessa tilanteessa paikkansa eikä sillä saavuteta (tällä hetkellä) juuri mitään merkittävää lisäarvoa, ainoastaan kustannusten kasvua. Ihan vaikkapa kotiverkko esimerkkinä.

Kuitun kautta analogiaa ei kuljeteta ilman ad (ja tarvittaessa da) -muunnoksia. Vaikka dgitalisaation kehitys on toki parantanut muutosten laatua, tässä ei nyt nähdä metsää puilta. Kupari tarjoaa molemmat vaihtoehdot, digitaalisen ja analogisen. Samoin poe (tai muu vastaava syöttö) on mahdollista vain kuparia pitkin. Eikä vaikkapa virtaviestiä käyttää anturointia ole järkevää siirtää kuituun. Perinteinen tekniikka toimii, kuparia pitkin voidaan siirtää myös digitaalisena+käyttöjännite. Kuidulla tarvittaisiin erikseen se kupari rinnalle.



Eli jos digitalisaation varjolla perustellaan suoraviivaisesti kuitu aina paremmaksi, puhutaan kyllä huonosta puolesta. Digin hyvä puoli on tarjota lisää mahdollisuuksia jos se tehdään rampauttamatta olemassa olevaa, käyttökelpoista tekniikkaa.

Mihin ketjuun tämä nyt kuuluisi, Suomi-kuituyhteyksien-kehitysmaa vai tämä tietoverkkojen huoltovarmuus, mutta arvoin tämän kun tänne aihe aiemmin jo tuli. Mutta jos tuo toinen parempi, niin siirretään.

Kuparin vahvuus ehdottomasti se että sillä voi poweroida joko asikkaan, tai toisin päin, joku voi sanoa että kuidullakkin energiaa siiretty, mutta ilmeisesti ilman käytännön toteutuksia. Ne tehty sitten kuparilla, kuten sanoit.

Samaa mieltä tuosta edusta, mutta onko se enään merkityksellinen kriiseissäkään?

Kriisikestävyydestä, niin tavanomaisiin väestösuojiinkaan ei vaadita (tele)kupari. ja niissä se puhelin poweroidaan itse, eikä operaattorin puolesta.

Kuluttajilla modeemit on itse poweroituja, tosin nykyään voi olla jopa toisin päin, asikkaan modeemi voisi poweroida operaattorin päätä. Ei ehkä niinkään kriisivalmiuden takia, vaan sen takia että operaattorin ei tarvi järjestää sähkönsyöttä lähikaappiin. (en tiedä onko Suomessa näin toteutettuja). Jos tuota vertaa kuituun, niin se kaappi voisi olla passiivikomponenteilla toteutettu kuitu, joten se ajatus kuparilla poweroinnista on lähinnä paikko sille että kuitu ei tule perille asti.

Vaikka tuo powerointi on plussa, niin nykyään käytännössä asiakaspäässä joutuu jokatapauksessa huolehtiin varmistus/ varavoimansa, ja erikseen sovittavat operaattorin kanssa mitä operaattori lupaa. Ettei sieltä katkea bitti alueen sähköjenmyötä. Kuluttaja kiinteissänettituotteissa se bitti voi seisahtua operaattorin rautaan sillä hetkellä kun sähköt kakeaa.

Tuo että voi kuidussakin siirtää analogi sinkkua oli kevennys, mutta teknisesti mahdollista, mutta mm TV digitalisoinnin myötä ei käsitystä käytöstä. (siis käsitys että joskus olisi vedetty analogisena)

Kotiverkkoon viittasit, niin siellä ilmanmuuta kodin (* / asunnon kaapeloinnissa kupari on vielä voimissaan, lyhyet vedot, rauta tukee sitä, ja siellä kriisivalmiudessa(** voi sitten poweroida laitteita kuparin yli. Jälkimmäinen helpottaa myös akkuvarmennusten toteuttamista. Kotiverkossa kuparia en pidä kustannuksia lisäävänä.


(*
Kuparivoimissaan loppumetreissä isommissakin rakennuksissa, toimistoissa yrityksissä jne.
(**


Edit

parantanut muutosten laatua, tässä ei nyt nähdä metsää puilta. Kupari tarjoaa molemmat vaihtoehdot, digitaalisen ja analogisen.

Tässä jos miettii sitä että kuparin parin voi lähes ilman työkaluja kytkeä niin niiden päihin laittaa analogipuhelimet. Ajatus tasolla joo vahvuus, mutta käytännön kriisi tilanteissa menee jo vähän ohi aiheen, ne puhelimet pitäisi löytyä ja jos oikeasti tuollaista, niin sitten mennään jo sitä lähelle että vedetään se lapamato kelalta. Ne kelatkin löytyy sieltä mistä puhelimet.

Mutta toki se on kuparin vahvuus.

 

[Sompi]

Juu, olisi ollut aika silkkaa hulluutta, ja rahan tuhlausta, ylläpitää molempia kuitu ja kupariverkkoa samaan aikaan. Joten on täysin järkevää, että kupariverkon ylläpito lopetettiin kun tilalle vedettiin kuituja. Kerta se kuitu on käytännössä kaikilla mahdollisilla tavoilla ylivertainen siihen kupariin verrattuna.
Toki tuossa oli sellainen hetki, about 10 vuotta sitten, jolloin kuparit vedettiin pois ehkä ennenaikaisesti kun kuituverkot eivät vielä olleet valmiita. Esim. omilta vanhemmilta, jotka asuvat pienen maalaiskunnan keskustassa, lähti kupari ADSL pois kun kuidun piti tulla tilalle. Sitten se kuitu viivästyikin sen muutaman vuoden, niin koko kylä joutui käyttämään erittäin tukossa olevaa mobiilinettiä. Mutta tuosta on todellakin aikaa se ehkä 10 vuotta, sitten kun kuituverkko vedettiin, niin tilanne korjautui paljon paremmaksi kuin mitä ikinä oli kupariaikaan.

En tiedä, kirjoitteletko tulevaisuudesta vai jostain vaihtoehtoiselta aikalinjalta, mutta ei sitä kuitua kyllä ole edelleenkään suureen osaan Suomea saatu rakennettua, eikä varmaan tällä menolla koskaan saadakaan, koska siitä pitäisi loppukäyttäjän maksaa tolkuttomia rahasummia. Se huonosti ja epävarmasti toimiva mobiiliverkkonetti on sitten jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.

Maakaapeloinnissa suurin kustannus tulee siitä ojan kaivamisesta ja itse kaapeli ei maksa juuri mitään. Sen takia melkein huvittaa tuo päivittely, miten kallista olisi muka ollut laittaa sinne ojaan sekä kuitu että kupari. Todellisuudessa se nyt ei olisi kovin kallista ollut.

Tuohon pulatunnuksen viestiin, kyllä Ukrainassa meni aika nopeasti matkapuhelinverkko nurin sotatoimien eskaloiduttua. Satelliittinettiyhteyksien varassahan siellä ollaan, ja lankapuhelinverkkoa on pommitusten jäljiltä korjailtu melko primitiivisilläkin välineillä. Matkapuhelinverkon tilanteesta en tiedä, mutta oletan että monta mastoa on räjäytetty maan tasalle eikä uusia rakenneta tilalle ihan käden käänteessä.

 

[Grez]

Kenties tässä on joku tällainen että Sompi puhuu alueista, joilla asuu alle yksi henkilö neliökilometriä kohden ja me muut sitten tiheämmin asutuista alueista.

Todella harvaan asutuilla alueilla tosiaankin on aika nihkeää tehdä kaupallisesti oikein mitään, eli siellä varmasti edes sen joskus sinne saadun puhelinkaapelin poiskelaus on takapakkia. Olisihan siinä voitu toimia toisinkin, eli operaattorit olisivat voinneet myydä sen olemassaolevan lankapuhelinverkon jollekin paikalliselle toimijalle romukuparin hinnalla. Toisaalta veikkaan että tämä ei olisi asiaa ratkaisuut, koska uuden operaattorin asiakkaista valtaosa ei kuitenkaan olisi halunneet maksaa sen ylläpitokustannuksi ja sillä vielä pienemmällä joukolla joka olisi halunnut taas ei olisi ollut varaa.

Nythän noilla alueilla voi hankkia vaikka Starlinkin jos ei muuten yhteydet pelaa. Tästä on toki toisaalta se haitta että kiinteitä yhteyksiä ei joka kairaan tulla ehkä koskaan rakentamaan. Toisaalta onko se sitten haitta jos ei tehdä jotain järjetöntä.

 

[Sompi]

Starlink on ominaisuuksiltaan melko rajoittunut ja kaikenlaisia liikennerajoituksia on pilvin pimein, kuten että asiakkaat laitetaan väkisin CGNATin taakse eikä siis esimerkiksi minkäänlainen palvelimen pitäminen tai p2p-protokollien käyttö onnistu. Latenssiakin taitaa olla vähintäänkin riittävästi.

Tarvittaisiin jonkinlainen julkisessa omistuksessa oleva tietoliikenneinfrastruktuuri, jota verkko-operaattorit voisivat vuokrata käyttöönsä. Oman verkko-operaattorin perustamisesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa.

 

[Tonnin Seteli]

Joten on täysin järkevää, että kupariverkon ylläpito lopetettiin kun tilalle vedettiin kuituja. Kerta se kuitu on käytännössä kaikilla mahdollisilla tavoilla ylivertainen siihen kupariin verrattuna.
Toki tuossa oli sellainen hetki, about 10 vuotta sitten, jolloin kuparit vedettiin pois ehkä ennenaikaisesti kun kuituverkot eivät vielä olleet valmiita.

Vaihtelee alueittain. Monin paikoin tilanne on se, että kuidusta ei ole vielä puhettakaan vaikka kuparit kerättiin 10 vuotta sitten.

Tietysti tätä voi perustella vaikka sillä että maaseutu autioituu(yritetään autioittaa) tai onhan mobiiliverkko olemassa tai tilaa Starlink. Kuitenkin samaan aikaan ihan jumalan selän taakse kaivetaan maakaapeloitu sähkö, vesijohto ja viemäri. Olen tietysti infrarakentamisessa maallikko, mutta kuvittelen että se kuitu olisi ollut mahdollista ja kannattavaa vetää samalla.

 

[pulatunnus]

En tiedä, kirjoitteletko tulevaisuudesta vai jostain vaihtoehtoiselta aikalinjalta, mutta ei sitä kuitua kyllä ole edelleenkään suureen osaan Suomea saatu rakennettua, eikä varmaan tällä menolla koskaan saadakaan, koska siitä pitäisi loppukäyttäjän maksaa tolkuttomia rahasummia. Se huonosti ja epävarmasti toimiva mobiiliverkkonetti on sitten jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.

Kuituverkko on tähänmaahan tehty viimevuosisadalla, jolloin sitä vedettiin pitkin maakuntia.
Viimevuosina on ollut suuri tilaajayhteyksi rakennus kiima, joka torppaan ei tule kuitua eikä tule tulevaisuudessa jos ei ole kysyntään.

Maakaapeloinnissa suurin kustannus tulee siitä ojan kaivamisesta ja itse kaapeli ei maksa juuri mitään. Sen takia melkein huvittaa tuo päivittely, miten kallista olisi muka ollut laittaa sinne ojaan sekä kuitu että kupari. Todellisuudessa se nyt ei olisi kovin kallista ollut.

Jos ei ouhuta sähkönsyötöstä (alumiini), niin sen kuparin heitto on rahan haaskuuta, syy on se ettei sitä kukaan käyttäisi, ja kuluttajapuolelta ei löydy maksuhalukkaita, jos jostain löytyy vakavarainen uskottava yhteisö, niin toki sellainen järjestyy.

Tuohon pulatunnuksen viestiin, kyllä Ukrainassa meni aika nopeasti matkapuhelinverkko nurin sotatoimien eskaloiduttua. Satelliittinettiyhteyksien varassahan siellä ollaan, ja lankapuhelinverkkoa on pommitusten jäljiltä korjailtu melko primitiivisilläkin välineillä. Matkapuhelinverkon tilanteesta en tiedä, mutta oletan että monta mastoa on räjäytetty maan tasalle eikä uusia rakenneta tilalle ihan käden käänteessä.

Ukraina matkapuhelinverkkon toimivuus on myös yllättänyt, vaikka vihollinen on siihen iskennyt. Sitä voi suhteuttaa sen kuparinverkon toimintaan, ja jos kupariverkko rokkaisi, niin miksi sitten satelliitti yhteyksiä käyttävät.

Ei paljo kupariyhteys auto jos kodin vei tulva tai pommi, mutta mobiilin kanssa ei edes tarvitse mennä jonottaa jonnekkin seinäpuhelinta.

Ja toit esilli, että satelliittiyhteydet on kovasana kriisialueilla joissa ei ole maanpäällistä infraa lainkaan

 

[JCSH]

En tiedä, kirjoitteletko tulevaisuudesta vai jostain vaihtoehtoiselta aikalinjalta, mutta ei sitä kuitua kyllä ole edelleenkään suureen osaan Suomea saatu rakennettua, eikä varmaan tällä menolla koskaan saadakaan, koska siitä pitäisi loppukäyttäjän maksaa tolkuttomia rahasummia. Se huonosti ja epävarmasti toimiva mobiiliverkkonetti on sitten jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.

Maakaapeloinnissa suurin kustannus tulee siitä ojan kaivamisesta ja itse kaapeli ei maksa juuri mitään. Sen takia melkein huvittaa tuo päivittely, miten kallista olisi muka ollut laittaa sinne ojaan sekä kuitu että kupari. Todellisuudessa se nyt ei olisi kovin kallista ollut.

Tuohon pulatunnuksen viestiin, kyllä Ukrainassa meni aika nopeasti matkapuhelinverkko nurin sotatoimien eskaloiduttua. Satelliittinettiyhteyksien varassahan siellä ollaan, ja lankapuhelinverkkoa on pommitusten jäljiltä korjailtu melko primitiivisilläkin välineillä. Matkapuhelinverkon tilanteesta en tiedä, mutta oletan että monta mastoa on räjäytetty maan tasalle eikä uusia rakenneta tilalle ihan käden käänteessä.

Joo kyllä varmaan vielä löytyy alueita, joihin ei ole kuitua vedetty. Kuitenkin on sen verta harvaan asuttuja maita ja mantuja, ettei sinne ole mitenkään järkevää vetää joka torppaan sitä kuitua.
Mutta vastaavasti noihin ei ole mitenkään kustannustehokasta ylläpitää sitä kupariverkkoa. Nuo tuppaavat olemaan sellaisia paikkoja, että sillä kuparilla ei saa mitään järkeviä nopeuksia aikaiseksi. Mobiiliverkot noihin pitää kuitenkin vetää, joten tulee paljon halvemmaksi ja järkevämmäksi hoitaa se tietoliikenne sen mobiiliverkon yli.
Muutenkin jos vaihtoehtona on se verrattain nopea mobiiliverkko tai se naurettavan hidas kupariyhteys, niin valtaosa valkkaa sen mobiilin. Eikä niiden muutaman vastarannankiiskin, jotka välttämättä haluavat pitää sen kuparin, kannata käyttää rahaa sen kupariverkon ylläpitoon.

Taaskin jos se kuitu vedetään jonnekin, niin ei siinä ole mitään järkeä pitää mukana sitä kuparia. Vaikka kuinka halpaa sen kuparin vetäminen olisi (mitä se ei ole, kerta kupari vaatii paljon enemmän laitteistoa tukemaan sitä kuin kuitu, etenkin pitkillä vedoilla), niin ei ole mitään järkeä ylläpitää kahta verkkoa. Jolloin se kupari luonnollisesti kannattaa jättää pois.

 

[Lucas]

Joo kyllä varmaan vielä löytyy alueita, joihin ei ole kuitua vedetty. Kuitenkin on sen verta harvaan asuttuja maita ja mantuja, ettei sinne ole mitenkään järkevää vetää joka torppaan sitä kuitua.
Mutta vastaavasti noihin ei ole mitenkään kustannustehokasta ylläpitää sitä kupariverkkoa. Nuo tuppaavat olemaan sellaisia paikkoja, että sillä kuparilla ei saa mitään järkeviä nopeuksia aikaiseksi. Mobiiliverkot noihin pitää kuitenkin vetää, joten tulee paljon halvemmaksi ja järkevämmäksi hoitaa se tietoliikenne sen mobiiliverkon yli.

Harvaan asutulle maaseudulla tuskin on myöskään järkevää ainakaan sodassa vihollismaan tuhlata ohjuksia ja pommeja. Lähinnä poikkeuksena taitaa olla Suomen itärajalla olevan kunnat. Oletuksena toki tuossa, että se vihollinen hyökkää idästä eikä jostain muusta ilmansuunnasta.

Huoltovarmuuden kannalta voisi olla perusteltua, että isompiin väestönsuojiin tulisi hankkia satelliittipuhelin tai mieluummin vielä satelliittinettipääte. Esimerkiksi vaikka tuhannen ihmisen väestönsuojiin ja sitä suurempiin.

 

[djmake]

Arvaan että joku nostaa kuparin eduksi sen että pareja voi kytkeä ääritilanteessa jopa ilman työkaluja, kuparia pitkin voidaan syöttää riittävästi energiaa päätelaitteeseen, tai nykyään päätelaitteen suunnasta verkkokomponenttiin päin. Kuparipareja käytetään vielä jonkinverran ja eivät ole kokonaan hylätty, mutta tuo viimevuosisatainen kuparitilaajyhteydet joka kiinteistöön on mennyttä. eikä järkevää niiden ylläpitäminen.

Tottakai niitä voi mutta ennen kuin keskustelussa on järkeä, pitäisi määritellä, mistä lopulta puhutaan. Sitä poikki kaivettua tms runkokaapelia et korjaa nopeasti etkä ilman työkaluja. Yksittäisen parin osalta taas voi onnistua mutta silloin ollaan lähinnä rakennusten sisäverkon puolella.

Eli puhutaanko pelkästä runkoverkosta vai mistä?

Ns mobiiliverkkoja ehkä vielä 20v sitten pidettiin haavoittuvina, mutta tällä vuosituhannella ne ovat osoittautuneet yllättävän vahvoiksi, jopa varsin käyttökelpoisiksi kriisitilanteissa ihan käytännön kokemuksella. jopa sodissa missä vihollinen toimii vihamielisesti infraa vastaan. Tämän seurauksena suunnitteluun/vaatimuksiin tuota tätä kriisipuoltakin.



Mainitsit parin tunnin sähkökatkot, normaalioillassakin jos alueen sähköverkon sähkönsyöttö katkeaa, peruspeittossa on sähkönsyöttö varmistettu paljon pidemmäksi aikaan, ja vaikka alueen sähköverkko olisi nurin pidempään, niin se ei tarkoita että mobiilverkko siihen kaatuisi. Normaalioloissakkin on valmius pitää verkkoa yllä siitä huolimatta. (esim. järjestetään varavoimaa, jos kriittisten pisteiden syöttöä ei saada kuntoon)

Jos kupariverkko olisi kunnossa, olisi se varsin luotettava ratkaisu. Puhelin päätelaitteena saisi verkon kautta käyttöjännitteen eli sen puhelinlaitoksen varmistaminen riittäisi. Mutta vastaavasti kriisitilanteessa yhdellä kohteella mykistäisi paljon enemmän vs mobiili.

Kannattaisi lukea ne Trafin vaatimukset mobiiliverkkojen osalta. Ei, siellä ei vaadita mitään loputtoman pitkiä varmistusaikoja ja tärkeysluokituskin vaikuttaa. Samoin luettavaksi sopii jonkun operaattorin Carrier Services -palvelukuvaus. Esimerkiksi Elisalla varmennus luvataan kolmeksi tunniksi.

Aiheesta ei myöskään turhaan kirjoiteta uutisia säännöllisin väliajoin. Niillä akkuvarmennuksilla ei vaan yksinkertaisesti pärjätä kovin pitkään eikä varavoimaa hoideta kovin nopeasti laajemmalle alueelle. Eli varsinkin maaseudulla verkko voi puuttua varsin nopeasti. Ja kun käytetään yhteisiä mastoja ja laitetiloja, ei yksittäisen operaattorin verkko jää ylös muiden kuollessa.

Mihin ketjuun tämä nyt kuuluisi, Suomi-kuituyhteyksien-kehitysmaa vai tämä tietoverkkojen huoltovarmuus, mutta arvoin tämän kun tänne aihe aiemmin jo tuli. Mutta jos tuo toinen parempi, niin siirretään.

Kuten jo edellä, tulisi olla selvillä, mistä keskustellaan ja vasta sitten heitellä keskusteluja sinne tänne.

Kuparin vahvuus ehdottomasti se että sillä voi poweroida joko asikkaan, tai toisin päin, joku voi sanoa että kuidullakkin energiaa siiretty, mutta ilmeisesti ilman käytännön toteutuksia. Ne tehty sitten kuparilla, kuten sanoit.

Samaa mieltä tuosta edusta, mutta onko se enään merkityksellinen kriiseissäkään?

Tämäkin on osin irroitettu asiayhteydestä. Ja edelleen vaikuttaa, puhutaanko runkoverkosta vai muusta. Oletan puhuttavan kaikista koska hyvin suoraviivaisesti linjasit kuidun kaikessa paremmaksi.

Ja merkityksellisyys riippuu aivan siitä, mistä puhutaan. Kyllä, on kohteita joissa on merkitystä ja kuparin käyttö on järkevää. Mutta runkoverkon osalta ei ole. Se toteutus taas kiinnostaa, missä kuidulla siirretään sekä data että kohtuullinen määrä energiaa.

Kuluttajilla modeemit on itse poweroituja, tosin nykyään voi olla jopa toisin päin, asikkaan modeemi voisi poweroida operaattorin päätä. Ei ehkä niinkään kriisivalmiuden takia, vaan sen takia että operaattorin ei tarvi järjestää sähkönsyöttä lähikaappiin. (en tiedä onko Suomessa näin toteutettuja). Jos tuota vertaa kuituun, niin se kaappi voisi olla passiivikomponenteilla toteutettu kuitu, joten se ajatus kuparilla poweroinnista on lähinnä paikko sille että kuitu ei tule perille asti.

Vaikka tuo powerointi on plussa, niin nykyään käytännössä asiakaspäässä joutuu jokatapauksessa huolehtiin varmistus/ varavoimansa, ja erikseen sovittavat operaattorin kanssa mitä operaattori lupaa. Ettei sieltä katkea bitti alueen sähköjenmyötä. Kuluttaja kiinteissänettituotteissa se bitti voi seisahtua operaattorin rautaan sillä hetkellä kun sähköt kakeaa.

Trafin ohjeistus on aivan selkeä. Sitä kiinteistökohtaista mini-DSLAMia tai vastaavaa ei tarvitse varmistaa. Eli jos erikseen ei tätä haluta, katkeaa langallinen yhteys heti sähköjen katketessa. Ja ei, ei todellakaan yksittäinen käyttäjä syötä käyttöjännitettä sinne jakamoon. Täysin järjetön ajatus eikä kaapelointiakaan ole tuollaista varten suunniteltu. Jos taas puhutaan okt:sta niin silloin jokainen voi varmistaa itse sen, mitä haluaa. Käytännössä todella harva tekee näin ja varmistusajoissa puhutaan varsin lyhyistä ajoista.

Tuo että voi kuidussakin siirtää analogi sinkkua oli kevennys, mutta teknisesti mahdollista, mutta mm TV digitalisoinnin myötä ei käsitystä käytöstä. (siis käsitys että joskus olisi vedetty analogisena)

Tässäkin on jätetty osa huomioimatta. Eli ei se analogia mene sinne kuituun ilman mitään muutoksia. ad-muuntimella tottakai menee mutta digitaaliseksi muutos ei edelleenkään ole täysin häviötön.
Eikä kyse ole kevennyksestä jos unohdetaan asioita. Kaikki verkko ei ole netissä surffaamiseen vaan paljon muitakin käyttökohteita on jos puhutaan kaikista verkoista ja niiden ominaisuuksista / varmuudesta. Rungon osalta tilanne tosiaan toinen.

Joo, paljon pidempikin on tunneissa , jos sähköverkko pidempään alhaalla , niin sitten esim mainitsemasi varavoimakoneet. Mutta pointti siinä että tällävuosituhannella mobiiliverkkojen toimivuus kriisi/katasrofi tilanteissa ollut yllättävän käyttökelpoinen, jopa sodissa missä vihollinen pyrkii vaikuttaan.

Harvassa maassa on varsinaisesti tositilanteessa kokeiltu etkä voi verrata suoraan Suomeen. Meillä tosiaan vaatimukset akustolle eivät ole kovin kovat eikä varavoimaa saada jokaiselle tukiasemalle. Ja jos puhutaan solmukohtana toimivasta niin sen osalta Trafi antaa mahdollisuuden sammuttaa itse tukiasema jotta läpi kulkeva toimii. Vastaavasti luonnollisesti seuraavien toiminta loppuu siihen jos solmu kuolee.

Ymmärtääkseni tänäpäivänä ne kiinteät nettiyhteydet voi asunnosta katkea sillä hetkellä kun sähköverkkosta sähköt. Sitä nettiä ei pidetä niin kriittisenä, ULA (patteri) radio on tiedotuskanava. Mobiili toiseen suuntaan.

Käytännössä juuri näin. Toki poikkeuksiakin on eli sisään tuleva kuitu lähtee varmennetusta solmusta ja joko itse tai taloyhtiö varmentaa omat verkkolaitteet. Oletuksena tulee kuitenkin olla katkeaminen.
Oletuksena pitäisi huomioida myös mobiiliverkon katkeaminen. Lyhyessä sähkökatkossa ei mutta mitä pidempi katkos, sitä varmemmin priorisointi hoitaa (hätä)puhelut edelle.

Tässä jos miettii sitä että kuparin parin voi lähes ilman työkaluja kytkeä niin niiden päihin laittaa analogipuhelimet. Ajatus tasolla joo vahvuus, mutta käytännön kriisi tilanteissa menee jo vähän ohi aiheen, ne puhelimet pitäisi löytyä ja jos oikeasti tuollaista, niin sitten mennään jo sitä lähelle että vedetään se lapamato kelalta. Ne kelatkin löytyy sieltä mistä puhelimet.

Mutta toki se on kuparin vahvuus.

Sillä puhelimella et tee mitään jos tai kun keskusta ei ole olemassakaan. Eli sikäli koko ajatuksen vielä mahdollisesti olemassa olevan kuparisen puhelinverkon käyttämisestä voi unohtaa. Ja koska verkkoa ei tarvita, ei mahdollisia vaurioitakaan ole korjattu.

En tiedä, kirjoitteletko tulevaisuudesta vai jostain vaihtoehtoiselta aikalinjalta, mutta ei sitä kuitua kyllä ole edelleenkään suureen osaan Suomea saatu rakennettua, eikä varmaan tällä menolla koskaan saadakaan, koska siitä pitäisi loppukäyttäjän maksaa tolkuttomia rahasummia. Se huonosti ja epävarmasti toimiva mobiiliverkkonetti on sitten jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.

Maakaapeloinnissa suurin kustannus tulee siitä ojan kaivamisesta ja itse kaapeli ei maksa juuri mitään. Sen takia melkein huvittaa tuo päivittely, miten kallista olisi muka ollut laittaa sinne ojaan sekä kuitu että kupari. Todellisuudessa se nyt ei olisi kovin kallista ollut.

Koko maan kattaminen kuidulla ei, kuten olikin todettu, ole taloudellisesti järkevää. Järkevää sen sijaan on toteuttaa kiinteitä yhteyksiä tiheään asutuilla alueilla eikä pelkästään kasvattaa mobiiliverkon kuormaa.
Toimivuuden osalta mobiili vaihtelee, se on totta. Ja itselläkin on toki kiinteä yhteys. Valitsisin kuitenkin miettimättä mobiilin vs adsl:n. Toimivuus on huomattavasti parempaa ja nopeudet järkeviä jos operaattori on jaksanut riittävästi kapasiteettia järjestää.

Eikä sen kuparin laitto yksinkertaisesti ole enää järkevää. Siksi sitä ei sinne ojaan laiteta. Mutta vastaavasti ehdottomasti järkevin tapa toimia olisi ollut kuitu aina kun vaihdetaan sähköverkon osalta ilmasta maahan. Tällöin lisäkulu olisi ollut varsin merkityksetön ja myös syrjäisempiin kohteisiin saisi varmemmin kuidun.

Kenties tässä on joku tällainen että Sompi puhuu alueista, joilla asuu alle yksi henkilö neliökilometriä kohden ja me muut sitten tiheämmin asutuista alueista.

Näillä harvaan asutuilla alueilla on kuitenkin lähes poikkeuksetta mobiili olemassa. Ja koska käyttäjiä on vähän, ei tukiaseman kapasiteettikaan tule ihan nopeasti vastaan. Eli oikeastaan ongelmaksi muodostuu lähinnä se, jos on oikein syrjässä ja vain yhden tukiaseman alueella. Tälllöin yksittäinen vika katkaisee yhteydet mutta aivan sama tapahtuisi kuidun tai kuparinkin osalta.

Starlink on ominaisuuksiltaan melko rajoittunut ja kaikenlaisia liikennerajoituksia on pilvin pimein, kuten että asiakkaat laitetaan väkisin CGNATin taakse eikä siis esimerkiksi minkäänlainen palvelimen pitäminen tai p2p-protokollien käyttö onnistu. Latenssiakin taitaa olla vähintäänkin riittävästi.

Tarvittaisiin jonkinlainen julkisessa omistuksessa oleva tietoliikenneinfrastruktuuri, jota verkko-operaattorit voisivat vuokrata käyttöönsä. Oman verkko-operaattorin perustamisesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa.

Taitaa olla... Faktoja tarjota?
En todellakaan ymmärrä, miksi Starlinkin perässä pitäisi saada warettaa tai pitää palvelinta. Ehkäpä kerrot muutaman hyvän syyn. Jos puhutaan kriisitilanteesta niin ei, se oma palvelimesi ei todellakaan ole kriittisin. Tärkeintä on saada puhelut kulkemaan. Ja jos puhut normaalitilanteesta niin mikä syy pakottaisi käyttämään Starlinkkiä? Jos normaali mobiilidata on epävarmaa niin satelliitin kautta kulkeva olisi varmaa?

Kuka maksaisi sen julkisen verkon ja mitä siitä hyötyisimme? Nyt operaattoreilla yhteisen lisäksi omaa verkkoa mutta haluaisit kaiken vain ja ainoastaan yhteen verkkoon? Tällä saavutetaan vikasietoisuus? Tai tämä poistaisi niitä moneen kertaan kirjoittamiasi mutta edelleen epäselviksi jääneitä operaattorien sinun kiusaksesi tekemiä rajoituksia`?
Eikä mikään estä perustamasta omaa operaattoria. Valitset vaan sopivan liityntäpisteen ja jatkat siitä omalla verkollasi.

Harvaan asutulle maaseudulla tuskin on myöskään järkevää ainakaan sodassa vihollismaan tuhlata ohjuksia ja pommeja. Lähinnä poikkeuksena taitaa olla Suomen itärajalla olevan kunnat. Oletuksena toki tuossa, että se vihollinen hyökkää idästä eikä jostain muusta ilmansuunnasta.

Huoltovarmuuden kannalta voisi olla perusteltua, että isompiin väestönsuojiin tulisi hankkia satelliittipuhelin tai mieluummin vielä satelliittinettipääte. Esimerkiksi vaikka tuhannen ihmisen väestönsuojiin ja sitä suurempiin.

Tässä tiivistyy kyllä varsin hyvin kriisitilanne. Ei maaseutu kiinnosta kohteena ja oli suunta mikä tahansa, tykistön kantaman ulkopuolinen saa olla pitkään rauhassa jos rajan yli ei päästä alueita valtaamaan.

Tuosta satelliittipuhelimestakin on helppo olla samaa mieltä. Se ja normaali radio, niillä päästään jo todella pitkälle. Samoin VHF-puhelin tai vastaava voisi myös kuulua mainiosti varustukseen. Antenni ulkotiloihin niin lähialueiden väestönsuojien välillä olisi mahdollista kommunikoida eikä jokainen tarvitsisi satelliittipuhelinta.
Sitä toki voisi miettiä, onko sijoituspaikkojen osalta millainen ratkaisu paras. Suuremmat ovat toki kriittisiä mutta vastaavasti apu tavoittanee sen keskikaupungin suuren suojan varmemmin vs jokin pienempi syrjemmällä. Eli myös siellä yhteys olisi aivan paikallaan. Riippuen toki paikallisesta infrasta, yhteen paikkaan tulevan yhteyden voisi mahdollisesti jakaa järkevästi useampaan kohteeseen.

 

[IhmeellinenJuttu]

En tiedä kannattaako näistä viranomaisten vetämistä tai vetämättömistä kaapeleista ja yhteyksistä ihan hirveästi julkisella foorumilla tällaiseen maailman aikaan spekuloida tai kertoilla. Asiaa on kyllä huomioitu maanpuolustuksen kannalta.

 

[pulatunnus]

Tottakai niitä voi mutta ennen kuin keskustelussa on järkeä, pitäisi määritellä, mistä lopulta puhutaan. Sitä poikki kaivettua tms runkokaapelia et korjaa nopeasti etkä ilman työkaluja. Yksittäisen parin osalta taas voi onnistua mutta silloin ollaan lähinnä rakennusten sisäverkon puolella.

(tele)Operaattorin kupariverkon järkevyydestä, ylläpitämisestä yleensä ja kuituverkon rinnalla huoltovarmuduentakia, tilaajaverkkot mukaanlukien.

Kannattaisi lukea ne Trafin vaatimukset mobiiliverkkojen osalta. Ei, siellä ei vaadita mitään loputtoman pitkiä varmistusaikoja ja tärkeysluokituskin vaikuttaa. Samoin luettavaksi sopii jonkun operaattorin Carrier Services -palvelukuvaus. Esimerkiksi Elisalla varmennus luvataan kolmeksi tunniksi.

Siellä peruspeiton vatimukset sen ns akkuston osalta, että se miten siitä eteenpäin varaduttu. Sähkönsyöttö vaatimuksissakin ainakin ollut eroja riippu kohteesta tärkeydestä.

Aiheesta ei myöskään turhaan kirjoiteta uutisia säännöllisin väliajoin. Niillä akkuvarmennuksilla ei vaan yksinkertaisesti pärjätä kovin pitkään eikä varavoimaa hoideta kovin nopeasti laajemmalle alueelle. Eli varsinkin maaseudulla verkko voi puuttua varsin nopeasti. Ja kun käytetään yhteisiä mastoja ja laitetiloja, ei yksittäisen operaattorin verkko jää ylös muiden kuollessa.

Sähkönjakelua on paranneltu ja aikoinaan oli joillain alueella pitkään sähköt poikki, mistä seuraisi tarkastelua.

Mutta pointti se että kriisissä, mobiiliverkko on osoittaunut yllättävän toimivaksi, vaikka paikallisessa sähkönjakeliussa on haasteita niin mobiili voidaan pitää pystyssä. Toki jos päätetään että sähkönjakelun romahtaessa varavoimaa ei osoiteta mobiiliverkolle, vaan jonnekkin tärkeämpään, niin sitten on niin. Sitten mennään satelliittipuhelimilla. ja tai paikallisesti ihan ns radiopuhelimilla. Eikä se estä parikaapeli levittämästä.

Jos mobiili kuitekin pidtään pystyssä, niin mobiilitukiasemien resurssitkin priorisoidaan viranomaiskäyttöön, ja hätäyhteksiin ja hännillä sitten perustarpeet.

Se toteutus taas kiinnostaa, missä kuidulla siirretään sekä data että kohtuullinen määrä energiaa.

Samoin. + kohtuu hintaan.

Tässäkin on jätetty osa huomioimatta. Eli ei se analogia mene sinne kuituun ilman mitään muutoksia. ad-muuntimella tottakai menee mutta digitaaliseksi muutos ei edelleenkään ole täysin häviötön.

No tänäpäivänä analogisiirto taitaa olla aika mennetty, puhe ja data on digitaallista, televisiokin digitalisoitunut.

Mutta jos nyt analogiasingnaalia halutaan tuupata kuituun, niin ei sitä tarvi digitalisoida, vaan ihan analoginen valonlähde, jota ohjataan analogisesti.

Kaistanleveys on iso, joten voi sinne tuupata leven RF kaistankin.

 

[Sompi]

Joo kyllä varmaan vielä löytyy alueita, joihin ei ole kuitua vedetty. Kuitenkin on sen verta harvaan asuttuja maita ja mantuja, ettei sinne ole mitenkään järkevää vetää joka torppaan sitä kuitua.

Tässä puhutaan myös ihan taajamistakin.

Taitaa olla... Faktoja tarjota?
En todellakaan ymmärrä, miksi Starlinkin perässä pitäisi saada warettaa tai pitää palvelinta. Ehkäpä kerrot muutaman hyvän syyn.

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Siis mielestäsi tuollainen mahdollisuus pitää ottaa ihmisiltä asuinpaikan perusteella pois ja pakottaa heidät internetin käyttäjinä pelkiksi kuluttajiksi, jotka eivät itse pysty hostaamaan internettiin uutta sisältöä?

 

[Grez]

No en nyt varsinaisesti sanoisi että jotain mahdollisuutta otetaan ihmisiltä pois, mutta asuinpaikka vaikuttaa olennaisesti siihen paljonko mitkäkin mahdollisuudet maksaa. Vastaavasti monet asiat on sitten korvessa mahdollisia, mitä ei pysty kaupungin keskustassa tekemään.

 

[3dfx]

pitäisi olla joku laki mikä edellyttää esim. muun maakaapeloinnin, putkitöiden sun muiden yhteydessä vetämään sen valokuidunkin sinne maahan. Valtiokin voisi tulla vastaan kun hyvät yhteydet on kaikkien etu ja huoltovarmuusasia. Ihme jaahastelua on ollut tänkin infran rakentamisen kanssa vaikka tämän tästä maakunnissakin kaivellaan ojan penkkoja ylös ja korjaillaan jotain.

 

[Sompi]

Minusta se on kummallista, että sitä ei nähdä laajemmin ongelmana, että tietoliikenneinfraa puretaan pois ja myydään romukupariksi mutta mitään ei tule tilalle. Siinä vanhoja kupareita purkaessahan sinne olisi halpa laittaa samalla uudet kaapelit tilalle. Laittaisi kerralla sekä kuidun että kuparin ja muutamia ylimääräisiä kaapelipareja vielä jatkoa ajatellen, kun todennäköisesti niille kuitenkin käyttötarvetta ilmenee ennen kuin kaapelin käyttöikä tulee siellä maan alla täyteen.

Ihmeellistä, ettei voida ajatella tulevaisuutta edes muutaman vuoden päähän. Ilmeisesti se kuluvan kvartaalin tilinpäätös on tärkein.

 

[3dfx]

saati että yhtenä vuonna kaivetaan samasta kohtaa putket ylös, toisena kaapeli, kolmantena uusitaan tien pohja ja tälleen. Kukaan ei nöitä tunnu koordinoivan mitenkään, vaan kaikki vaan kaivelee ja söhlää omiaan.

 

[djmake]

(tele)Operaattorin kupariverkon järkevyydestä, ylläpitämisestä yleensä ja kuituverkon rinnalla huoltovarmuduentakia, tilaajaverkkot mukaanlukien.

Tässä siirtyy maalitolpat koko ajan. Ja jos tuon mukaan mennään niin kirjoitat siltikin asioita ristiin.

No tänäpäivänä analogisiirto taitaa olla aika mennetty, puhe ja data on digitaallista, televisiokin digitalisoitunut.

Mutta jos nyt analogiasingnaalia halutaan tuupata kuituun, niin ei sitä tarvi digitalisoida, vaan ihan analoginen valonlähde, jota ohjataan analogisesti.

Muuttui merkityksettömäksi jos ensin verrataan kuitua ja kuparia yleistäen, sitten hypätään operaattorin runkoverkkoon ja ties mihin ja puhutaan vain ip-pohjaisista.
Operaattorireiden verkossa analogialle ei tosiaan tarvetta ole mutta ilman tuota tarkennusta "kuitu on aina parempi kuin kupari" on pahasti pielessä.

Ja moneenko kertaan se pitää sanoa, että analogia vaatii aktiivilaitteet molempiin päihin? Kuparilla ei tällaista tarvetta ole.

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Siis mielestäsi tuollainen mahdollisuus pitää ottaa ihmisiltä asuinpaikan perusteella pois ja pakottaa heidät internetin käyttäjinä pelkiksi kuluttajiksi, jotka eivät itse pysty hostaamaan internettiin uutta sisältöä?

Laitatko ne Starlinkin speksit joista selviää mainitsemasi ongelmat.

Ja kyllä, kysyn tosissani ja odotan vastausta. En vain tiedä, missä ketjussa koska palvelimesi pito liittyy huoltovarmuuteen kovin heikosti. Lähinnä siten, että epäkurantti liikenne jätetään pois jos sillä on verkon toiminnan kannalta negatiivisia vaikutuksia. Luonnollisesti mielivaltaista blokkaamista ei ole asiallista tehdä mutta palvelimen pito voidaan kyllä kieltää. Jos ei miellytä, vaihtaa operaattoria. Jos ei ole muita, muuttaa jonnekin jossa on.

Lopulta ihme olkiukkoilua. Kukaan ei ole estämässä oman sisällön tuottamista ja hostaamista. Sikäli täysin turha väite. Otat haluamastasi paikasta palvelimen ja sisältö sinne, ei mitään ongelmaa. Eikä yhteyskään pätki.

Minusta se on kummallista, että sitä ei nähdä laajemmin ongelmana, että tietoliikenneinfraa puretaan pois ja myydään romukupariksi mutta mitään ei tule tilalle. Siinä vanhoja kupareita purkaessahan sinne olisi halpa laittaa samalla uudet kaapelit tilalle. Laittaisi kerralla sekä kuidun että kuparin ja muutamia ylimääräisiä kaapelipareja vielä jatkoa ajatellen, kun todennäköisesti niille kuitenkin käyttötarvetta ilmenee ennen kuin kaapelin käyttöikä tulee siellä maan alla täyteen.

Mitään ei laiteta tilalle? Laitetaan, kuitua koko ajan. Ei ongelmaa.

Kuten moneen kertaan on todettu, kuparille on hyvin vähän maksajia joten sitä ei kannata laittaa. Eikä myöskään onnistu halvalla. Melkoinen osa verkkoa on kuitenkin maan alla, ei sieltä vanhoja kaapeleita pois kerätä joten uusien vuoksi kaivamiseksi menisi.xIlmajohtojen osalta taas pitää huomioida pylväiden elinikä. Täysin järjetön ajatus uusia kaapelia vaihtotarpeessa oleviin pylväisiin. Sillä ei huoltovarmuus parane ja olosuhderiskitkin ovat eri tasoa maassa oleviin verrattuna.

Ja minkä tyypin kaapelia tulisi siis vetää varoiksi? Varoiksi mitä varten? Siksi kun haluat vai huoltovarmuuden vuoksi? Todellisuudessa järjetön ajatus vetää jotain kaapelia ilman pienintäkään ajatusta mahdollisesta tarpeesta ja ko. kaapelin soveltuvuudesta siihen.
Kertonet siis kaapelin, tarpeen ja sen, mihin ne extrat haluat. Joka ainoalle kiinteistölle?

 

[DiamondTear]

Tässä tietoa niiden meressä olevien kaapeleiden huollosta, jos on aikaa lukea pitempi juttu: The invisible seafaring industry that keeps the internet afloat

 

[Tonnin Seteli]

Joo kyllä varmaan vielä löytyy alueita, joihin ei ole kuitua vedetty. Kuitenkin on sen verta harvaan asuttuja maita ja mantuja, ettei sinne ole mitenkään järkevää vetää joka torppaan sitä kuitua.

Kuten sanoin, niin kuitenkin tätä tautia on liikkeellä alueilla, joissa kunnallinen vesi ja viemäri. Jos esimerkiksi jossain on infran taso aiemmin ollut sähkö ja puhelin, 2000-luvun mittaan tulee tarjolle asteittain paraneva ADSL, 2013 maakaapeloidaan sähköt, 2014 lakkaa kupari toimimasta, 2015 asennetaan vesijohto ja viemäri, ja 2017 kerätään puhelinjohto eikä edes suunnitella kuitua 2024 mennessä, tehdään jotain pahasti väärin.

En tietenkään joka paikkaan Suomen ydinmaaseuduille oleta kenenkään ihan järjissään olevan kuitua suunnittelevankaan. On paikkoja joissa on aikanaan ollut puhelinjohto ja uutta kiinteää viestintäyhteyttä ei koskaan tule. Ihan ymmärrettävästi, kun useimmat ihmisetkin ovat sieltä häipyneet ja viimeiselle mohikaanille on tarjolla hyvää(satelliittiyhteyksiä) ja mahdollisesti jopa halpaa(4G).

Kuten moneen kertaan on todettu, kuparille on hyvin vähän maksajia joten sitä ei kannata laittaa. Eikä myöskään onnistu halvalla. Melkoinen osa verkkoa on kuitenkin maan alla, ei sieltä vanhoja kaapeleita pois kerätä joten uusien vuoksi kaivamiseksi menisi.xIlmajohtojen osalta taas pitää huomioida pylväiden elinikä. Täysin järjetön ajatus uusia kaapelia vaihtotarpeessa oleviin pylväisiin. Sillä ei huoltovarmuus parane ja olosuhderiskitkin ovat eri tasoa maassa oleviin verrattuna.

Ja tätä järjetöntä pölhöilyähän tehdään. Esimerkiksi mobiiliverkon tukiasemille korpeen, vaikka lähes koko matka mennään samaa tieojaa kuin sähkön maakaapeli. Sittenpä puut kaatuvat johdon päälle, ilmajohtojen ympäristön hoito kun on mahdoton ajatus.

Hölmö homma vaikka pylväät olisivat hyväkuntoisia. Silti sitä ilmajohtokujaa pitäisi hoitaa, ja pelkästään tukiaseman (oletettavasti ja normaalisti kuitu)kaapelin takia. Sama(tekemättä jäävä) duuni kuin oli pylväiden kannatellessa myös sähkö- ja puhelinjohtoja.

Minusta se on kummallista, että sitä ei nähdä laajemmin ongelmana, että tietoliikenneinfraa puretaan pois ja myydään romukupariksi mutta mitään ei tule tilalle. Siinä vanhoja kupareita purkaessahan sinne olisi halpa laittaa samalla uudet kaapelit tilalle. Laittaisi kerralla sekä kuidun että kuparin ja muutamia ylimääräisiä kaapelipareja vielä jatkoa ajatellen, kun todennäköisesti niille kuitenkin käyttötarvetta ilmenee ennen kuin kaapelin käyttöikä tulee siellä maan alla täyteen.

Ihmeellistä, ettei voida ajatella tulevaisuutta edes muutaman vuoden päähän. Ilmeisesti se kuluvan kvartaalin tilinpäätös on tärkein.

Se idea niitä puhelinjohtoja purkaessahan pitäisi olla, että pylväät viedään myös helvettiin ja uusia pylväitä ei tule tilalle. Se oli eri silloin kun ilmaveto oli tarkoitus säilyttää ja puhelinkupari uusittiin jotta voitiin jatkaa samaa parannettuna ja uudella kaapelilla, mutta se aika oli ja meni.

Kun sähkökin pääosin viedään maan alle, niin samalla pitäisi huolehtia maanalaisesta tietoliikennekaapelista. Eikä tosiaan mitään ylimääräistä vaan vain tarpeelliset. Sähkö ja kuitu, sekä tapauskohtaisesti vesi ja kakka.

 

[napsa]

Minusta se on kummallista, että sitä ei nähdä laajemmin ongelmana, että tietoliikenneinfraa puretaan pois ja myydään romukupariksi mutta mitään ei tule tilalle. Siinä vanhoja kupareita purkaessahan sinne olisi halpa laittaa samalla uudet kaapelit tilalle. Laittaisi kerralla sekä kuidun että kuparin ja muutamia ylimääräisiä kaapelipareja vielä jatkoa ajatellen, kun todennäköisesti niille kuitenkin käyttötarvetta ilmenee ennen kuin kaapelin käyttöikä tulee siellä maan alla täyteen.

Kuten sanoin, niin kuitenkin tätä tautia on liikkeellä alueilla, joissa kunnallinen vesi ja viemäri. Jos esimerkiksi jossain on infran taso aiemmin ollut sähkö ja puhelin, 2000-luvun mittaan tulee tarjolle asteittain paraneva ADSL, 2013 maakaapeloidaan sähköt, 2014 lakkaa kupari toimimasta, 2015 asennetaan vesijohto ja viemäri, ja 2017 kerätään puhelinjohto eikä edes suunnitella kuitua 2024 mennessä, tehdään jotain pahasti väärin.

Hyvä se kuitu olisi tosiaan vetää, mutta kuka sen maksaa? Operaattorit tuskin alkaa sitä vetämään jos ei ole asiakkaita. Ja itse en ainakaan halua että valtio tai kaupunki alkaa kustantamaan verorahoista kuituja, nytkin leikataan tärkeämmistä palveluista jo. Ei se kuita tai edes kupari ole ilmaista kuitenkaan. Maakuitu taitaa vähintään maksaa n.1€/m, siihen päälle työt, laitteet, jakokaapit, päättämiset ym.
Sitten taas ihmetellään, miksi liittymien hinnat tai verot nousee vaan koko ajan

 

[Tonnin Seteli]

Hyvä se kuitu olisi tosiaan vetää, mutta kuka sen maksaa? Operaattorit tuskin alkaa sitä vetämään jos ei ole asiakkaita. Ja itse en ainakaan halua että valtio tai kaupunki alkaa kustantamaan verorahoista kuituja, nytkin leikataan tärkeämmistä palveluista jo. Ei se kuita tai edes kupari ole ilmaista kuitenkaan. Maakuitu taitaa vähintään maksaa n.1€/m, siihen päälle työt, laitteet, jakokaapit, päättämiset ym.
Sitten taas ihmetellään, miksi liittymien hinnat tai verot nousee vaan koko ajan

Meinasin jo vastata, ettei tätä ole ihmetelty maaseudun vesijohtoja vetäessä ja kummasti tuntuvat toteutuvan, mutta onhan siinä yksi ero. Ökykalliilla vesimaksulla kun saadaan varmana tuottona julkisesti subventoitu osuus takaisin.

Olisin silti maksanut yskimättä lisää siitä kuidusta kymppitonnilla-tontin-rajalle-vesijohdon yhteydessä. Luulisi, että samaan urakkaan yhdistettynä ei tarvitsisi asiakkaan osuutta tuplata, jotta yhteiskunnan osuus vähenee. Toki ongelmana saattaa olla, että kysyntä ei riittäisi ja metrejä tulisi yhtä liittyjää kohti vielä enemmän kuin vesi- tai kakkaputkeen. Ei tunnu perusinfrakaan ihmisille kelpaavan vaan jotain umpisäilöitä ja pienpuhdistamoja tykkäävät viritellä pökäleilleen, vaikka oikein tarjotaan.

Nykytilanteessa on tosiaan paha nyhjäistä mistään. Silloin kun ihan korkeimman tason mukaan "rahaa oli", se jaettiin mieluummin kaikenlaiseen paskaan ja tieverkostoa myöten paikat rapistuivat.

Jonkinlainen markkinoinnin ja koordinaation puute näitä projekteja vaivaa. Halukkuutta maksaa erilaisiin palveluihin liittymisestä olisi - vaikka se aina valitettavan rajallista onkin - nykyistä enemmän jos hommat hoidettaisiin tehokkaasti ja suunnitellusti ja tarjottaisiin sitä mahdollisuutta. Halvemmalla olisi päästy koko paketista kuin nykyisestä raakileesta, jos olisi päässä liikkunut ajatuksiakin.

 

[pulatunnus]

Tässä siirtyy maalitolpat koko ajan. Ja jos tuon mukaan mennään niin kirjoitat siltikin asioita ristiin.

Operaattorin verkoista, infrasta huolto/kriisi valmiudesta. luonnomulistustuksista - sotaan.

Analogiheiton ei ollut tarkoitus aiheuttaa keskustelua, Tele operaattorikupariverkkoja anturointiin ei taidetta laajasti käyttää, vedetään mobiiliverkoilla, muilla langattomilla. Jopa sähköverkkoyhtiöt. Kriisi tilanteessakin nykyään voidaan se langatonverkko toteuttaa nopeasti, vs alkaa kuparipereja vetää.

 

[pulatunnus]

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Siis mielestäsi tuollainen mahdollisuus pitää ottaa ihmisiltä asuinpaikan perusteella pois ja pakottaa heidät internetin käyttäjinä pelkiksi kuluttajiksi, jotka eivät itse pysty hostaamaan internettiin uutta sisältöä?

Suomessa saa nettiyhteyden kohtuukustannuksin käytännössä jokaiseen kiinteään asuinpaikkaan.

Kuidun kysyntä kyykkää rajusti jo silloin kun liittymishinta alkaa olemaan yli paritonnia, eli se prosentti joka sitä pitää edes tuon arvoisena on yllättävän pieni. Kun hinta nousee kymppitonniin, niin prosentti pienenee entisestään. Yksi syy on toki kilpailun, on tarjolla paljon edullisempia yhteyksiä, ja sitä kuitua ei pidetä hinnan arvoisena.

Palvelimet voi toki sijoittaa vaikka sinne syrjäseudulle, ihan sen mukaan mitä valmis investoimaan, mutta jos palvelimet vaatii vaativayhteydet niin ehkä ne kannattaa sijoittaa sinne yhteyksien lähelle.

Mutta jos tässä mietit huoltovarmuutta, niin peilaa, toinen palveline laatupalvelin tilaan, toinen lähelle.

 

[djmake]

Operaattorin verkoista, infrasta huolto/kriisi valmiudesta. luonnomulistustuksista - sotaan.

Analogiheiton ei ollut tarkoitus aiheuttaa keskustelua, Tele operaattorikupariverkkoja anturointiin ei taidetta laajasti käyttää, vedetään mobiiliverkoilla, muilla langattomilla. Jopa sähköverkkoyhtiöt. Kriisi tilanteessakin nykyään voidaan se langatonverkko toteuttaa nopeasti, vs alkaa kuparipereja vetää.

Kriisitilanteen osalta on myös syytä huomioida, ettei langaton ole immuuni ulkopuoliselle vaikuttamiselle / häirinnälle. Toki hieman eri mutta GPS on hyvä esimerkki lähiajoilta.

Ja jos kriisitilanne tulee, olisi luonnollisesti infran syytä olla olemassa. Jos lisärakentamista tarvitaan, en ymmärrä vertaustasi kupari vs langaton. Mihin se kertomasi mukaan kaikessa parempi kuitu unohtui?
Pv:llä on omia ratkaisujaan (myös kuparilla) ja operaattoreilla siirrettäviä tukiasemia. Ensimmäisistä ei ole järkevää keskustella, jälkimmäisillä saadaan pienen alueen peitto mutta hyöty varsin merkityksetön jos ei saada liitettyä olemassa olevaan langalliseen verkkoon tai mikroaaltolinkillä johonkin lähimastoon. Linkkien varassa oloon voi yksittäisenkin maston menetys tuottaa ongelmia. Uusia mastoja taas ei hetkessä pystytetä, ne pitäisi ennen pystytystä myös tehdä.
Eli millainen langaton, mihin tarkoitukseen jne on tällä kertaa kyseessä?

Muistutan vielä, mistä analogiakeskustelu alkoi. Lainaukset samasta viestistäsi. Kyllä maalitolpat siirtyvät aika reilusti jos lähtökohta on tuo ja nyt yllä lainatun alkuun kirjoittamasi. kirjoitat sisäverkosta, analogiasta, kuidun paremmuudesta kaikessa. Keskustelu on kovin vaikeaa jos pitää arvailla, mistä milloinkin on kyse.

Mutta nopeasti kääntyy toisinpäin, toki joku neljänkuidun sisäkaapeli on kalliimpi kuin neliparinen parikierretty, mutta tupla kupari alkaa olemaan jos samalla tontilla, saati sitten jos vedetään 4x neliparinen (hinnat mutua, mutta idea aukeaa). Kuidun päättely/hitsauskaan enään ole kallista, ja kuparin tappioksi tulee suurempi tilantarve, paino, + riskien pienentäminen, mm maadoitukset jne.

Tuo siis jo ihan kiinteistön sisäisissä vedoissa.

Oli kyse sitten kuparista tai kuidusta niin tänäpäivänä ehdottomasti tehokkaampaa että digitaalisesti. Vaikak vedettäisiin analogisesti, niin kuitu siinäkin parempi.

 

[Grez]

Samaa mieltä kyllä olen kuin ap, että kupari on helpompaa ja halvempaa korjata, mutta kuitenkin niin eri tekniikkaa eikä kuparilla päästä samoihin nopeuksiin niin turha sitä on nostalgiassa roikkua. Ja vaikka vertaisi jotain 10gbs sisäverkkoa kuparilla niin ei voi samanapäivänä puhua jostain paperieristetystä useampi sataparisesta maakaapelista ominaisuuksien suhteen. Eli kyllä ne kuparitkin pitäisi kaivaa vittuun ja korvata uusilla niin samalla vaivalla sitten pistää tekniikan ajan tasalle.

NIin no välillä on ja välillä ei. Jos ajatellaan että vaikkapa kaivinkone rouhaisee kerrostalon kaapeloinnin poikki niin mahtaako olla helpompaa hitsata pari kuitukaapelia uudelleen vaiko korjata toistasataa katkennutta kupariparia.

 

[Sompi]

Mitään ei laiteta tilalle? Laitetaan, kuitua koko ajan. Ei ongelmaa.

Kirjoittelet ilmeisesti jostain eri aikalinjalta kuin minä.

 

[djmake]

Kirjoittelet ilmeisesti jostain eri aikalinjalta kuin minä.

Jaaha... Olkiukkoilu ja vastaamatta jättäminen kaikkeen jatkuu. Esität väitteitä muttet koskaan yhtään ainoaa faktaa etkä vastaa esitettyihin kysymyksiin. Keskustelua? Ei. Keskustelun pskomista? Kyllä.

Voisitko ystävällisesti tehdä kaikille palveluksen ja vaihtaa foorumia? Täällähän kaikki ovat väärässä, ties kenen kätyreitä, eivät ymmärrä mistään mitään ja modetkin vainoavat.

 

[pulatunnus]

Kriisitilanteen osalta on myös syytä huomioida, ettei langaton ole immuuni ulkopuoliselle vaikuttamiselle / häirinnälle. Toki hieman eri mutta GPS on hyvä esimerkki lähiajoilta.

Ei ole , ja sitä kommentoitukkin.
Kuidussa vahvuuksia se että se on monelle kuparia riivaavalle ulkopuoliselle häiriölle immunniimpi, mentiin jopa EMP kriittisiin kohteisiin.

GPS häirintä on helpompaa, mutta näinä aikoina se tuo mieleen sotatilanteen missä vihollinen yrittää häiritä. Mobiili on myös tuollaisten kriisien myötä ylittänyt odotukset, jos ihan RF häirintää, niin se vaatii sen että häiritsiän pitää tulla kamoineen lähelle, ja mobiilissa häirintä tarvitsee huomattavaa tehoa, neliökilometrille ja aika moista kyvykkyyttä että pystyy pitämään toisen alueella toiminnassa pitkään. Ehkä sillä on silloin myös kykyä iske fyysisiin verkkokomponentteihin. Mobiilin vahvuus tulee takaisin, kun häirintää saatu poistettu, vähennettyä.

Moobiilin dissaamiseen (edit tämä ei ole kohdistettu lainattuu nimimerkkiin, vaan siihen mistä keskustelu lähti ja missä mobiilia pidettiin lähinnä kelvottomana) siis tartuin sen takia että mobiili on useissa kriiseissä osoittatunut yllättävän toimaksi , ja entistä enemmän mobiilitekniiikoiden varaan turvaudutaan kriisi suunnittelussa. Ei se tarkoita etteikö kuitu olisi edelleen tärkeä myös kiiristilanteissa, ilman muuta se on tärkeä.

Kriiskohteissa joissa ei ole tele infraa, ei ennen kriisissä, tai se tuhoutunut, niin mobiilitekniikoilla pystyy nopeasti rakentaa verkkoa ja yhteyksiä. Se sitten tapaus/kohde kohtaista että mitä ensimmäisissä avustuspaketeissa on.

 

[djmake]

Ei ole , ja sitä kommentoitukkin.
Kuidussa vahvuuksia se että se on monelle kuparia riivaavalle ulkopuoliselle häiriölle immunniimpi, mentiin jopa EMP kriittisiin kohteisiin.

GPS häirintä on helpompaa, mutta näinä aikoina se tuo mieleen sotatilanteen missä vihollinen yrittää häiritä. Mobiili on myös tuollaisten kriisien myötä ylittänyt odotukset, jos ihan RF häirintää, niin se vaatii sen että häiritsiän pitää tulla kamoineen lähelle, ja mobiilissa häirintä tarvitsee huomattavaa tehoa, neliökilometrille ja aika moista kyvykkyyttä että pystyy pitämään toisen alueella toiminnassa pitkään. Ehkä sillä on silloin myös kykyä iske fyysisiin verkkokomponentteihin. Mobiilin vahvuus tulee takaisin, kun häirintää saatu poistettu, vähennettyä.

Moobiilin dissaamiseen siis tartuin sen takia että mobiili on useissa kriiseissä osoittatunut yllättävän toimaksi , ja entistä enemmän mobiilitekniiikoiden varaan turvaudutaan kriisi suunnittelussa. Ei se tarkoita etteikö kuitu olisi edelleen tärkeä myös kiiristilanteissa, ilman muuta se on tärkeä.

Kriiskohteissa joissa ei ole tele infraa, ei ennen kriisissä, tai se tuhoutunut, niin mobiilitekniikoilla pystyy nopeasti rakentaa verkkoa ja yhteyksiä. Se sitten tapaus/kohde kohtaista että mitä ensimmäisissä avustuspaketeissa on.

On valitettavasti todella vaikea pysyä perässä siinä, mitä milloinkin tarkoitat. Lainaat miten sattuu ja välillä käyt lisäilemässä oman postauksesi jälkeisiä sinne aikaisempaan. Tällä kertaa laitat sanoja suuhuni selittämällä mobiilin dissaamisesta.
Mobiilin ongelmien esiin tuomista ei kyllä omasta mielestäni voi pitää dissaamisena. Keskustelun tulisi olla objektiivista mutta kovin polarisoituneeseen suuntaan ollaan menossa.

vedetään mobiiliverkoilla, muilla langattomilla. Jopa sähköverkkoyhtiöt. Kriisi tilanteessakin nykyään voidaan se langatonverkko toteuttaa nopeasti, vs alkaa kuparipereja vetää.

Josko toisella yrittämällä vastaisit tähän. Eli mitähän verkkoja tarkoitat ja mitä olet kriisitilanteessa toteuttamassa?
Ja edelleen, jos kriisitilanteessa vedetään kaapelia niin mihin se kuitu katosi? Nostit vielä emp:n esiin. Langaton ei ole Immuuni. Kuitu itse kaapelina on mutta hyöty katoaa jos päätelaitteet eivät sitä ole.

Lisäksi "yllättävän toimivaksi" ja "ylittänyt odotukset". Yllättänyt miten ja missä? Ylittänyt mitkä tai kenen odotukset? Tuollaisenaan valitettavasti perustelematon väite johon ei voi kantaa ottaa. Epäselväksi jää myös se, kuka ja miten ottaa huomioon varautumissuunnitelmissa. Puhutaanko siis Suomen, Euroopan, koko pallon vai minkä osalta?

 

[pulatunnus]

On valitettavasti todella vaikea pysyä perässä siinä, mitä milloinkin tarkoitat. Lainaat miten sattuu ja välillä käyt lisäilemässä oman postauksesi jälkeisiä sinne aikaisempaan. Tällä kertaa laitat sanoja suuhuni selittämällä mobiilin dissaamisesta.
Mobiilin ongelmien esiin tuomista ei kyllä omasta mielestäni voi pitää dissaamisena. Keskustelun tulisi olla objektiivista mutta kovin polarisoituneeseen suuntaan ollaan menossa.

Todella pahoillani että mobiilin dissaamisen otit henkilökohtaisena, se ei ollut suunnattu nimimerkillesi, vaan sillä yritin viitata keskustelun alkuun, missä mobiili pidettiin yksipuolisesti huonona.

Josko toisella yrittämällä vastaisit tähän. Eli mitähän verkkoja tarkoitat ja mitä olet kriisitilanteessa toteuttamassa?
Ja edelleen, jos kriisitilanteessa vedetään kaapelia niin mihin se kuitu katosi? Nostit vielä emp:n esiin. Langaton ei ole Immuuni. Kuitu itse kaapelina on mutta hyöty katoaa jos päätelaitteet eivät sitä ole.

" Tele operaattorikupariverkkoja anturointiin ei taidetta laajasti käyttää, vedetään mobiiliverkoilla, muilla langattomilla. Jopa sähköverkkoyhtiöt. Kriisi tilanteessakin nykyään voidaan se langatonverkko toteuttaa nopeasti, vs alkaa kuparipereja vetää. "

Jopa sähköverkkoyhtiöt käyttävät mittaustiedon siirtoon langattomia tekniikoita, operaattorin mobiiliverkkoja, tyypillisin esimerkki etäluottavat mittariti, mutta muutenkin. Joskus vuosituhannen nurkilla saatto olla vielä kuparilla.

Mobiiliverko on korvanneet teleoperaattorien kupariverkot "anturien" lukemisessakkin.

Spoileri

Tässä nyt esimerkkinä sähköverkkoyhtiöiden etäluettavat mittarit, se ei nyt ole se pointti, mutta yritin tuoda yleisesti tunnetun esimerkin, joita aiemmin luettu kuparin yli , toki monella etäluettavat mittarit tule samaan aikaan kun ne siirty laajasti mobiiliin
Silloin kun anturi, mittari, yms oli tele operaattorin kuparin päässä, niin ne oli "arvokkaampia" kohteita, mobiilin möytä kustannukset romahtaneet ja nykyään piste määrät kasvaneet huimasti. Se että kuparilla pysty siirtämään energiaa, niin se menettänyt merkitystä jos ja kun jopa yksittäinen mittapiste voidaan poweroida esim paristolla vuodeksi, tai useiksi., jonka vaihtamisen voi turvallisesti ajoittaa muun huollon yhteyteen.
Huoltovarmuuden kannalta, paristoja pitää, olla jos infraa vaurioituu, niin yksittäisen tukiaseman pois tippuminen ei välttämättä tarkoita palvelu katkosta, ja korjaavaa ei välttämättä tarvi rakentaa samoille sijoille, jos vaikka tulva, määnvyöry vienyt edellisen paikan.
kriisikohteeseen voidaan myös nopeasti rakentaa se verkko.

Edit:
Keskustelussa en ole poissulkenut kupariparin käyttöä, mobiili, kuitu ei sitä estä käyttämästä. Kriisitilanteessa voi edelleen käyttää kuparia. Jos on käytössä kupariin päätelaitteita, ja parikaapeli keloja ja levitysvälineet, niin ei mikään estä. Suomessa voi sitten miettiä , viranomaiset saa hetkessä paikalle oman verkon, jos kuvitellaan että paikan kaupallinen mobiiliverkko olisi pois pelistä.
Ja Suomessa on vielä olemassa kuparia maassa/ilmassa hengissä. en siis väitä että kaikki purettu.

Lisäksi "yllättävän toimivaksi" ja "ylittänyt odotukset". Yllättänyt miten ja missä? Ylittänyt mitkä tai kenen odotukset? Tuollaisenaan valitettavasti perustelematon väite johon ei voi kantaa ottaa. Epäselväksi jää myös se, kuka ja miten ottaa huomioon varautumissuunnitelmissa. Puhutaanko siis Suomen, Euroopan, koko pallon vai minkä osalta?

En tiedä mistä lähtien on kiinnitetty huomiota, mutta ainakin WTC iskuista lähtien. Mobiili ei olekkaan enään joku pätkivä epäluotettava.
Suomessa tiputeltu kuparitarpeita pois, korvattu mobiililla. ja kokemuksia mailmalta kerätty.

Ennen WTC iskuja Suomessa väestösuojiin tuli kupari, pelkkä kuituyksinään ei kelvannut, tänäpäivänä niissä varauduttu mobiiliin. (tässä en väitä etteikö johonkin kohteeseen tulisi myös toimintavalmis kupari, ja joka suojaan ei tule kuitua)

Spoileri

Eli siis puhutaan Suomesta - Pallosta, ja sekaannuksen välttämiseksi en tarkoita että kaikkialla pallolla, vaan sitä ettei tässä nyt rajoituta Suomeen, eurooppaan. Ja ei pidä ymmärtää niin että ottaisin kantaa eri maiden väestösuojien toteutukseen. se nyt oli vain nosto esimerkistä missä kupari on korvattu mobiililla ja missä mobiili on huomioitu suunnitelmissa.

 

[djmake]

Tele operaattorikupariverkkoja anturointiin ei taidetta laajasti käyttää, vedetään mobiiliverkoilla, muilla langattomilla. Jopa sähköverkkoyhtiöt. Kriisi tilanteessakin nykyään voidaan se langatonverkko toteuttaa nopeasti, vs alkaa kuparipereja vetää.

Toistetaan vielä kerran:
Mistä / millaisista langattomista verkoista puhut? Mobiiliverkko? Muu langaton verkko? Langattomia toteutuksia on olemassa varsin paljon eri tyyppisiä ja täysin eri tarkoituksiin. Puhut matkapuhelinverkosta ja muu on tuntematonta?

Myös se jää auki, miksi edelleen tarjoat vaihtoehtoina kuparia ja langatonta. Jos kaapelia on kriisitilanteessa (tai muutoinkin) runkoverkkoihin vedettävä niin luonnollisesti puhutaan oletuksena kuidusta. Mutta jos kyse on todellisesta kriisistä, tapa on se, joka on missäkin tapauksessa helpoin toteuttaa.

Et vastannut myöskään siihen, millä laajuudella ajattelit kriisitilanteessa jotain langatonta toteuttaa. Jos puhutaan kännyverkosta niin, kuten jo sanottua, tilapäisiä tukiasemia on mutta peitto pieni eikä niitä ole määrällisesti suuria määriä. Yksittäisen olemassa olevan tukiaseman menetyskään ei monella alueella ole kriittistä muttei meillä ole olemassa mitään valmiutta rakentaa nopeasti merkittävissä määrin uusia.
Jos taas puhutaan yksittäisten kohteiden välisistä, metreistä kymmeniin kilometreihin niin tällaisia voidaan toteuttaa huomattavasti helpommin ja puolustusvoimilla on omat valmiutensa.

Jopa sähköverkkoyhtiöt käyttävät mittaustiedon siirtoon langattomia tekniikoita, operaattorin mobiiliverkkoja, tyypillisin esimerkki etäluottavat mittariti, mutta muutenkin. Joskus vuosituhannen nurkilla saatto olla vielä kuparilla.

Mobiiliverko on korvanneet teleoperaattorien kupariverkot "anturien" lukemisessakkin.

Jopa verkkoyhtiöt? En valitettavasti ymmärrä, miten mittarien luku liittyy huoltovarmuuteen. Tiedolla kun ei ole mitään todellista, kriittistä merkitystä. Muutoinkin mittarien toiminta ei häiriinny jos yhteys puuttuu. Data ei ole niin reaaliaikaista mutta siirtyy yhteyden palattua. Näin on ollut jo lankapuhelimen kautta tiedot kerran vuorokaudessa soittavien mittarien osalta.
Huoltovarmuuden kannalta yhteyden puute mittareihin vaikuttaa etäohjauksen puutteella. Eli käyttöpaikkakohtaista kuormien pois pudottamista ei voida tehdä. Toisaalta käytännössä ohjattaisiin suurempia alueita kerrallaan.

Eli mittarien luku langattomasti on yksi esimerkki siitä, miten langattomuutta voidaan soveltaa. Huoltovarmuuden kannalta kuitenkin merkityksetöntä ja ainoastaan rikkoo keskustelua. Langattomien verkkojen käyttömahdollisuuksista ja soveltamisesta voi aloittaa oman ketjunsa jos kokee tarpeelliseksi eikä sellaista ole.

Verkkojen osalta liikkuva muu tieto on paljon kriittisempää mutta mitä kriittisempi kohde, sitä varmemmin kanava ei ole yksi ainoa langaton. Yhteydet luonnollisesti kahdennetaan ja kuitua on paljon. Samoin verkon aktiivilaitteet toimivat häiriötilanteissa itsenäisesti (ks alkuun pika- ja aikajälleenkytkentä). Tällaisissa perusasioissa yhteyden puute vähentää käytettävissä olevan tiedon määrää mutta myös ilman sitä on mahdollista toimia. Luonnollisesti yhteyden menetys suurempiin asemiin ja voimaloihin on ongelma mutta moni kohde voidaan myös miehittää tarpeen vaatiessa.

Mitä antureihin tulee niin sotket edelleen asioita. Linjasit kuidun olevan kaikessa, analogia mukaan lukien kuparia parempi. Näin asia ei edelleenkään ole ja väite on virheellinen.

En tiedä mistä lähtien on kiinnitetty huomiota, mutta ainakin WTC iskuista lähtien. Mobiili ei olekkaan enään joku pätkivä epäluotettava.
Suomessa tiputeltu kuparitarpeita pois, korvattu mobiililla. ja kokemuksia mailmalta kerätty.

Joskus on alettu tekemään jotain ja jostain on kokemuksia kerätty. Onko näihin kokemuksiin ja niiden soveltamiseen ainoatakaan lähdettä?

Mobiililla korvaamisen osalta kaikessa ei todellakaan ole kyse huoltovarmuudesta vaan monen asian summasta. Eikä todellakaan vähinten kännyköiden mukanaan tuomasta muutoksesta. Myös tämä on hyvä pitää mielessä.

Ja koska et vieläkään ole kertonut, mistä langattomista verkoista puhut niin pitäisi huomioda meillä langattoman olleen todella pitkään olennainen osa huoltovarmuutta vaikka osin sitä on myös ajettu alas. Meillä on radio ollut ja on edelleen hyvin tärkeässä roolissa väestön tiedottamisen osalta. Periaatteessa Yle Radio Suomi mutta jo -94 muistelen testatun ensimmäisen kerran järjestelmää, jonka olemassaolo ei taida kaikille olla tuttu. Käytännössä paikallisradioille asennettiin viimeiseksi signaalitielle ennen lähettimelle siirtoa erillinen laite joka katkaisi aseman oman lähetyksen ja korvasi sen Ylen lähetyksellä. Eli lähes mitä tahansa kanavaa kuunnellen sai jo tuolloin tiedon nimenomaan langattoman verkon kautta. Luonnollisesti 30 vuodessa on edetty kehityksessä mutta mistään kovin uudesta ei siis kyse ole.

Alas taas on ajettu Preiviikin lyhytaaltoasema. Nykyisestä käyttöönottovalmiudesta en tiedä mutta jatkuvat lähetykset puuttuvat. Eli meiltä puuttuu mobiili kanava, jolla periaatteessa pystyi tavoittamaan suomalaiset lähes mistä tahansa.

 

[pulatunnus]

Toistetaan vielä kerran:
Mistä / millaisista langattomista verkoista puhut? Mobiiliverkko? Muu langaton verkko? Langattomia toteutuksia on olemassa varsin paljon eri tyyppisiä ja täysin eri tarkoituksiin. Puhut matkapuhelinverkosta ja muu on tuntematonta?

Kommenttini ei oltu naulauttu tarkkaanrajattuu tegnologiaan, vaan yleisesti mobiiliverkoilla tarkoitain standarteja yleisesti käytössä olevia tegnologioita.

Suomessa esim, GSM (2G), UMTS (3G), LTE (4G), 5G, Tetra, Virve 2, ja keskusteluun oli tullut "anturit", niin myös M2M/IoT verkot. Ja jos jossain toisella käytetty eri tekniikkaa, niin ei se nyt ole se pointti. Ja tässä ei nyt se oli pointti että tänään jokin tekniikka ei ole se juttu, se mikään tänään on, ei ollut 10v sitten. Nyt eletään murrosta varsinkin 3G osalta, jonka on kopannut 4G. Joka sinänsä mahdollistaa enemmän, mutta vielä turvaudutaan myös 2Glle.


Jos ajattelit jotain Wi-Fi niin tiettävästi sitäkin on käytetty kriisitilanteissa , mutta se nyt menee ohi aiheen (operaattori verkoista)

Et vastannut myöskään siihen, millä laajuudella ajattelit kriisitilanteessa jotain langatonta toteuttaa. Jos puhutaan kännyverkosta niin, kuten jo sanottua, tilapäisiä tukiasemia on mutta peitto pieni eikä niitä ole määrällisesti suuria määriä.

Siis ihan niitä normaaleita käytössä olevia.
Mobiilitekniikoiden vahvuus on nimenomaan siinä että voidaan luoda laajaa peitto, useita neliökilometrejä, kymmeniin neliökilometreihin yhdellä tukiasemalla (paikalla), että myös kapasiteettia, isolle käyttäjämäärälle pienellä alueella. Esim jos väkeä jouduttu evakoimaan stadioineille, niin ihan sillä olemassa olevalla infralla(* voidaan palvella kymmeniätuhansia, ihan heidän omilla päätelaitteilla. (koska päätelaitteet akuilla, niin ei tarvi sitäkään varten vetää narua joka käyttäjälle)

Jos kriisialueella esim tulva, maastopalo, tai joku muu on vairioittuanut perus infraa, osaa mobiiliverkkoa, niin palvelu voi olla alueella käytössä, mutta alentunut, tai jos paikallisia puutteita, niin palvelu voi olla saatavilla vaihtamalla paikkaa.

Mainitsit siirrettävät, niin verkkoja voidaan pystyttää/laajentaa paikkaan missä ei ole edes ollut infraa, tai jos se on kärsinyt vahinkja joita ei voi korajata ja tai tarvitaan lisää kapasiteettia. Niin yksiväline on enemmän tai vähemmän valmiina olevat nopeasti siirrettävät kalustot, siis paketit missä kaikki tarvittavat komponentit. millä toteuttaa asema, Toisella laidalla kokonaisina siirettävä, isoimissa mastot mukana, siinä välillä, ihan hinnattavia kokonaisuuksia, jossa pystyttäminen nopeaa, tai ihan ajoneuvopohajaisia, joissa ei varsinaista pystytys työtä. sitten pienemmät kannettavat. Toinen reuna sitten enemmän pystyttämistä vaativat.

(edit, tässä ei nyt jumitutat tiettyyn kansallisvaltioon)

Spoileri: (*

Joo, en väitä että joka stadionilla on valmiina kapasiteettia, tai että joka stadionilla on valmiudet helposti kasvattaa, se nyt ei juttu, tämä esimerkki, mailmalla evakointeja, joissa rakennettaan telttakyliä ja ne yhteydetkin pitää rakentaa, mutta pointti siinä että mobiililla saadaan myös paljon kapasiteetti pienelle alueelle

Eli mittarien luku langattomasti on yksi esimerkki siitä, miten langattomuutta voidaan soveltaa. Huoltovarmuuden kannalta kuitenkin merkityksetöntä ja ainoastaan rikkoo keskustelua. Langattomien verkkojen käyttömahdollisuuksista ja soveltamisesta voi aloittaa oman ketjunsa jos kokee tarpeelliseksi eikä sellaista ole.

Harmi jos koit tuon keskustelun rikkomiseksi, sen oli tarkoitus vastata ja mm. avata sitä että kuparin markkina kadonnut tuostakin tarkoituksesta (eli edes siitä ei saa osa maksajaa kuparille)

Toki sillä on laajemmin kriisitilanteiden kannalta merkitystä, sähköverkkojen osalta sen jakelun seuraamiseen, ja kuten mainitsit myös kuormien pudotukseen, jos sivuttu sähkönverkon pystyssä pysymistä.

Spoileri

Valittu esimerkiksi valittu siitä syystä että kaikille tuttu, ja että sitä on kuparilla siiretty, ja se että sekin on siirtynyt "mobiiliin", langottomien päässä on tänäpäivänä monet hälytykset jotka ennen oli kuparien perässä, ja myös sellaista mikä aimennin ei edes seurattu

 

[Algron28]

Sekava ketju.......


Mutta näin pääsääntöisesti en olisi huolissani tietoverkkojen huoltovarmuudesta läheskään niin paljon kuin sähköverkkojen kriittisyydestä. Tietoverkkoja on kuitenkin useitan, kun taas sähköverkkoja on lähes poikkeuksetta vain alueella yksi. Varsinkin ne yksityishenkilöt joilla on varavirtaa pitkäaikaiseen toimintaan ovat vähissä eikä niitä ole yrityspuolellakaan tiettyjen kriittisten toimijoiden ulkopuolella kovinkaan.

 

[djmake]

Kommenttini ei oltu naulauttu tarkkaanrajattuu tegnologiaan, vaan yleisesti mobiiliverkoilla tarkoitain standarteja yleisesti käytössä olevia tegnologioita.

Suomessa esim, GSM (2G), UMTS (3G), LTE (4G), 5G, Tetra, Virve 2, ja keskusteluun oli tullut "anturit", niin myös M2M/IoT verkot.

Huomasin, ei ollut rajattu yhtään mihinkään. Nyt on arvottu jotain ja puhut edelleen mobiiliverkoista. Mobiili = liikkuva eli ei rajattu mutta kuitenkin rajataan satunnaisesti jotain.

Ja jos jossain toisella käytetty eri tekniikkaa, niin ei se nyt ole se pointti. Ja tässä ei nyt se oli pointti että tänään jokin tekniikka ei ole se juttu, se mikään tänään on, ei ollut 10v sitten. Nyt eletään murrosta varsinkin 3G osalta, jonka on kopannut 4G.

Anteeksi mutta voisiko saman saada suomeksi?

Jos ajattelit jotain Wi-Fi niin tiettävästi sitäkin on käytetty kriisitilanteissa , mutta se nyt menee ohi aiheen (operaattori verkoista)

Määrittele operaattoriverkko. Ja jollet huomannut, rajasit taas melkoisesti kaikkea ulos.
Mutta saa jäädä tähän viestiin tämä. Jos edes se ei selvinnyt, ettei puhuta mistään wifistä ja kysymyksiin tulee vastauksena jotain ympäripyöreää niin ei kannata.

Siis ihan niitä normaaleita käytössä olevia.

Tämä lienee vastaus. Puhut siis vain ja ainoastaan gsm-verkoista eri versioineen.

Mobiilitekniikoiden vahvuus on nimenomaan siinä että voidaan luoda laajaa peitto, useita neliökilometrejä, kymmeniin neliökilometreihin yhdellä tukiasemalla (paikalla), että myös kapasiteettia, isolle käyttäjämäärälle pienellä alueella. Esim jos väkeä jouduttu evakoimaan stadioineille, niin ihan sillä olemassa olevalla infralla(* voidaan palvella kymmeniätuhansia, ihan heidän omilla päätelaitteilla. (koska päätelaitteet akuilla, niin ei tarvi sitäkään varten vetää narua joka käyttäjälle)

Mitähän tässä tarkoitettin? Monessa stadionin kaltaisessa paikassa on jo valmiiksi mikrosoluja, ei sinne tarvita mitään lisää. Samoin datan / puheluiden määrä pitäisi minimoida, ei missään nimessä lisätä niitä. Puhelinten akutkin kun ovat rajallisia.
Eli perinteinen kuuluttaminen ei siis toimi vaan pitäisi tehdä mahdollisimman vaikeasti?

Mainitsit siirrettävät, niin verkkoja voidaan pystyttää/laajentaa paikkaan missä ei ole edes ollut infraa, tai jos se on kärsinyt vahinkja joita ei voi korajata ja tai tarvitaan lisää kapasiteettia. Niin yksiväline on enemmän tai vähemmän valmiina olevat nopeasti siirrettävät kalustot, siis paketit missä kaikki tarvittavat komponentit. millä toteuttaa asema, Toisella laidalla kokonaisina siirettävä, isoimissa mastot mukana, siinä välillä, ihan hinnattavia kokonaisuuksia, jossa pystyttäminen nopeaa, tai ihan ajoneuvopohajaisia, joissa ei varsinaista pystytys työtä. sitten pienemmät kannettavat. Toinen reuna sitten enemmän pystyttämistä vaativat.

Mainitsin kyllä, tuossakaan ei kuitenkaan ollut mitään lisää aiheeseen. Täysin abc-tason asiaa.

Harmi jos koit tuon keskustelun rikkomiseksi, sen oli tarkoitus vastata ja mm. avata sitä että kuparin markkina kadonnut tuostakin tarkoituksesta (eli edes siitä ei saa osa maksajaa kuparille)

"Jopa sähkömittarien luku" ja puhutaan huoltovarmuudesta. Tai oikeammin pitäisi puhua.

Kuten todettua, tämä tästä. Kannata pskoa ketjua enempää.

 

[djmake]

Sekava ketju.......

Todella. Tuntuu, että huoltovarmuus on osalle se, että pystyy katsomaan tubesta kissavideoita.

Mutta näin pääsääntöisesti en olisi huolissani tietoverkkojen huoltovarmuudesta läheskään niin paljon kuin sähköverkkojen kriittisyydestä. Tietoverkkoja on kuitenkin useitan, kun taas sähköverkkoja on lähes poikkeuksetta vain alueella yksi. Varsinkin ne yksityishenkilöt joilla on varavirtaa pitkäaikaiseen toimintaan ovat vähissä eikä niitä ole yrityspuolellakaan tiettyjen kriittisten toimijoiden ulkopuolella kovinkaan.

Otsikon mukaan on offtopicia mutta tässä ollaan todella paljon lähempänä huoltovarmuutta monessakin mielessä riippumatta siitä, puhutaanio huoltovarmuudesta sotatilan, terrorismin, luonnonmullistusten tms osalta.

Ketjun aloitusta voisi mielestäni kuitenkin mainiosti laajentaa ja keskustella verkoista laajemmalla tasolla. Sähköverkko tarvitsee kuitenkin dataa ja data sähköä. Luonnollisesti verkkoyhtiöillä ja Fingridillä on myös muista toimijoista riippumatontakin dataverkkoa.
Sähköverkoille on oma ketjunsa mutta se taas ei ole huoltovarmuuden näkökulmaa. @Grez oisko aloituksen muokkaus vai laitellaanko uutta ketjua?

Kriittisimmät on toki varmennettu mutta kuten kirjoitat, läheskään kaikkea ei ole. Varsin vähän lopulta keskustellaan esimerkiksi bensa-asemien varmistamisesta. Varavoimaa on muutamalla harvalla eli aine jää säiliöihin. Mitään käsikäyttöisiä varajärjestelmiäkään ei käytännössä valmiiksi ole.
Siinä, missä polttomoottorisen voi kuitenkin tankata käsipumpulla, sähköautoa et "tankkaa". Toisaalta jos sähköpeli tarjoaa ulosoton, voi sitä käyttää kriittisemmän yli. Ja toki aurinkopaneeleilla varustetuissa taloissa on valoisampaan aikaan helpompaa. Autoa voi ladata päivällä ja yöllä käyttää akkua.

Ei kaupoissakaan varavoimaa mitenkään yleisesti ole. Eli katkoksen ei lopulta tarvitse olla kovin pitkä niin menetetään melkoinen määrä elintarvikkeita.

Nuo olkoon parina esimerkkinä yksittäisen kansalaisen suuntaan. Mitä itse verkkoon tulee niin kuluttajan näkökulmasta ongelmallisimpia ovat pitkien linjojen päät. Maakaapeloinnin myötä toki aikaisempaa parempi tilanne. Välillisiä vaikutuksia moni tuskin ajattelee.

Todellisuudessa pj-verkko ei varsinainen ongelma ole, yksittäinen vika koskee kuitenkin melko pientä aluetta. Ongelma tulee keski- ja suurjänniteverkkojen osalta. Suurjännite on sikäli ongelmallinen, ettei korjaaminen onnistu nopeasti eikä vaihtoehtoisia reittejä ole monia tarjolla. Yksittäisen ongelman kanssa tullaan vielä toimeen mutta jos ajatellaan sotatilaa, kovin moneen paikkaan ei verkko iskua kestä. Yksi todella kriittinen on Olkiluodosta lähtevien linjojen piste, josta runkoverkko haarautuu eri suuntiin. Dronella sitä ei tuhota eikä välttämättä yksittäisellä ohjuksella mutta muutamalla kyllä.

KJ-verkko on enemmän paikkariippuvainen ja viat vaikuttavat toki PJ-verkkoa suuremmilla alueilla. Toisaalta verkkoa on varsin kattavasti ja monelle vähänkin tiheämmin asutulle alueelle on yleensä vaihtoehtoinen reitti. Valkeakosken katkosta joitain aikoja sitten lukuun ottamatta en heti muista viime ajoilta vastaavia, jossa käytännössä koko kaupunki putoaa verkosta eikä varayhteyttäkään saada ylös. Vaihtoehtoiset reititykset voivat toki edellyttää kuorman rajoittamista mutta tämä ei poikkeustilanteessa suuri ongelma ole.
Paikalliset verkkoyhtiöt joutuvat myös maksamaan normaalioloissa katkoista joten osaltaan myös se kannustaa huomioimaan varmuutta.

Huoltovarmuuteen liittyy oleellisesti myös sähkön tuotanto ja tuontimahdollisuudet. Verkolla ei tehdä mitään jos ei ole tuotantoa eikä tuotannolla ilman verkkoa. Tuotannon osalta toki suuri osa vaatimuksista on normaalin tilanteen vaatimuksia mutta Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset
Tuo avaa esimerkiksi sitä, miten nopeasti voimaloiden on pystyttävä vastaamaan muutoksiin ja millaisia muutoksia niiden on kestettävä.

Verkko tuotantoineen on pitkälti toteutettu ajatuksella, ettei saarekekäyttöjä ole. Jos siis jokin alue irtoaisi kokonaisuudessaan runkoverkosta, ei alueella oleva voimala välttämättä ole kykenevä syöttämään sitä omaa aluettaan. Verkkoon syöttävien pienvesivoimaloiden tms osalta LoM-suojaus on edellytys. Myöskään verkkoyhtiöt eivät huomioi tämän kaltaisia tuotantotapoja eli niin verkon kuin laitoksien puolelta puuttuu valmiuksia saarekkeen luontiin.
Omaan käyttöön sähköä voi luonnollisesti tuottaa myös verkon rinnalla. Verkon pudotessa tulee näissäkin oltava LoM mutta omaksi saarekkeekseen saa tottakai jäädä. Näidenkään osalta ei käytännössä ole valmiita suunnitelmia, miten saarekkeen kokoa laajennettaisiin.

Edellä siis tarkoitan luokkaa muutamaan megawattiin asti pois lukien muutaman kilowatin tai muutaman kymmenen generaattorit. Kaikista suuremmistakaan ei ole pakko olla tietoa missään jos niitä ei käytetä verkon rinnalla. Menetetään siis tiedon puutteenkin vuoksi osa huoltovarmuudesta.

Kokonaan oma lukunsa on, jos ajaudutaan tilanteeseen jossa verkosta katoaa syystä tai toisesta kerralla niin paljon tuotantoa, etteivät suojaukset pysty pudottamaan kulutusta riittävän nopeasti. Pahimmillaan siis taajuus / jännite laskee alle raja-arvojen tai noustaan yli voimaloiden virtarajojen. Tämä pudottaa lisää tuotantoa verkosta ja dominoefektillä kaatuu koko verkko. Tilanne, josta toipumista ei voida testata kuin teorian ja simuloinnin tasolla.

Ja koska tuulivoima on pitkälti taajuusmuuttajien takana, tuulivoiman lisääntyminen vähentää verkon inertiaa eli pyöriviin massoihin varastoitunutta liike-energiaa jolla saadaan verkkoon kyky vastustaa taajuuden muutoksia.

Luonnollisesti Pohjoismaisen verkon osalta niin inertia kuin tuotantokin on riippuvainen naapureista. Eli mikäli siirtoyhteydet ovat kunnossa, verkon kyky sietää poikkeustilanteita on parempi vs pelkästään oman tuotannon varassa.

Siinä vähän alkupohdintaa, joku muu jatkakoon ja tarpeen mukaan tosiaan uuteen ketjuun.

 

[Grez]

Sähköverkoille on oma ketjunsa mutta se taas ei ole huoltovarmuuden näkökulmaa. @Grez oisko aloituksen muokkaus vai laitellaanko uutta ketjua?

Ottaen huomioon että tämä siirtyi yleisestä keskustelusta "Internet, tietoliikenne ja tietoturva" -alueelle, niin ei tuntuisi loogiselta laajentaa yleisellä tasossa sähköverkkoihin. Tokihan sähköverkkojen huoltovarmuus liittyy jossain määrin tietoverkkojen huoltovarmuuteenkin, joten kyllä sitä varmasti voi tässä ketjussa sivuta joka tapauksessa.

Täällä aikaisemmin on mainittukin että ei tarvitse hirveän monen tunnin sähkökatkoa että mobiiliverkon tukiasema lakkaa toimimasta. (Käsittääkseni riippuu vähän verkosta kuinka kauan, eli 2G verkko voisi pysyä hengissä pidempään kuin 5G verkko ?). Mutta sama pätee varmastikin kiinteisiin liittymiin. Eli sähköllähän ne operaattoreiden kuitu- ja kupariyhteydetkin toimii ja jonkin tietyn varavirran toiminta-ajan jälkeen lakkaavat toimimasta.

 

[pulatunnus]

Huomasin, ei ollut rajattu yhtään mihinkään. Nyt on arvottu jotain ja puhut edelleen mobiiliverkoista. Mobiili = liikkuva eli ei rajattu mutta kuitenkin rajataan satunnaisesti jotain.

Vahvuus kiinteään verrattuna on toki se liikkuvuus. Eli käyttäjä voi liikkua, ja jos käyttöpaikalla yhteys katkeaa, niin käyttäjä voi päätelaitteineen siirtyä toiseen paikkaan missä palvelua.

Vaikka tässä yhteydessä se mobiili viitaa siihen että päätelaite voi liikkua, niin kiinteään verrattuna sen tukiaseman puolen ei tarvi pysyä paikallaan, jos kriisi sellainen että tukiasema tiippuu pois, niin voidaan siirtyä käyttämään toista.
Ja vaikka ei yleensä ole yleensä tavoiteltava tilanne niin tukiasema voi myös liikkua.

Anteeksi mutta voisiko saman saada suomeksi?

Pointti oli se että ennen naulattiin jokin tekninen ratkaisu vuosikymmenenksi, nyt päivitellään siihen verrattuna tiheästi.

Määrittele operaattoriverkko. Ja jollet huomannut, rajasit taas melkoisesti kaikkea ulos.
.

Kauaksi siitä mistä juttu lähti, eli kupari tele operaattorien verkoista. lankapuhelinyhteyksistä.

Spoileri

En tässä nyt ole kieltämässä WiFi verkkoja, mainitsin että niitäkin on kriiseissä käytetty, ja tiedostan että on niitä operaattorienkin ylläpitäminä ollut. En tässä ole tuomitsemasta mutta teknisesti haasteellinen, mutta jos jos pystyy rakentaa ja lisäarvoa, niin en ole estämässä. oli sitten keskusten tontilla tai ei Wifi plussaa on se että se on päätelaitteissa laajasti tuettu, jote

Mitähän tässä tarkoitettin? Monessa stadionin kaltaisessa paikassa on jo valmiiksi mikrosoluja, ei sinne tarvita mitään lisää. Samoin datan / puheluiden määrä pitäisi minimoida, ei missään nimessä lisätä niitä. Puhelinten akutkin kun ovat rajallisia.

Voidaan rakentaan maantieteellisesti laajoja piettoja, ja myös pienelle alueella suurikapasiteettinen verkko.
Jälkimmäisessä selkeä esimerkki, stadion, jossa voidaan palvella kymmeniätuhansia käyttäjiä.
Ja toden totta, jos olemassa oleva infra, niin sinne ei välttämättä tarvi rakentaa lisää (joko valmiina, tai helposti lisättävissä) Mutta voi olla myös stadioineita joissa olemassa oleva kapasiteetti on niukka.

Samoin datan / puheluiden määrä pitäisi minimoida, ei missään nimessä lisätä niitä.

Tuota, miksi rajoittaisit tässä yhteydessä, jos paikalla olijat eivät viestinnällään vaaranna muita, pelastusta yms. niin miksi pitäisi minimoida. (**
Tämän päivän tekniikat mahdollistaa sen että viranomaisten ja pelastukseen, organisointiin liittyvät yhteydet voidaan priorisoida.
Jos mietit tilannetta missä ei olla sadionilla missä ei ole kapasiteetti koko käyttäjämäärän tarpeille, niin sitten pitää priorisoida rajummin, kunnes kapasiteettia riittävästi.

Spoileri: (**

Uutisen leviää nopeasti, jos joku katasrofi, niin alussa omaiset, läheiset huolissaan, jolloin iso arvo että saavat viestiä, vaikka puhe ei onnistuisi. Se voi vähentää avustusorganisaation kuormaa, ja voidaan myös järjestää "itsepalvelua", ja tietenkin avustuspuolella, jopa viranomaispuolella voidaan käyttää siviilipuolen reserusseja.
Siis sain mielikuvan että nyt halusit minimoida datankäyttö alle saatavilla olevien resurssien.

Puhelinten akutkin kun ovat rajallisia.

On, mutta , akkut juuri vahvuus, puhelimen ei tarvi olla käytön aikana laturissa, eikä latauspaikan tarvitse olla käyttöpaikalla.

Eli perinteinen kuuluttaminen ei siis toimi vaan pitäisi tehdä mahdollisimman vaikeasti?

Kuten aiemmin mainittu, Esim Suomessa yksisuuntaiseen joukkotiedottamiseen kuuluu edelleen esim ULA radio, ja se kuuluu patteritoimisena perus varusteisiin, jo ihan kotitalouksina. Paikalliset kuulutukset ei edelleenkään ole poissuljettuja.

Kuulutusten arvostusta en halua laskea, mutta se sopii lähinnä tilanteisiin missä "kuuluvuus" alueella pitää viestiä yksisuuntaisesti koko joukolle, jos aletaan viestiin yhdelle, niin kapasiteetti on huono, ja teho romahtaa nopeasti.
Vertaa kauppa(keskus), jos ja kun siellä tiedotetaan että ville odottaa isää, kassalle tarvitaan esimiestä. Jos menee jo tyyliin pisteelle C tarvitaan vesivastaavaa. niin montako sinne tulee, jos sinne taasen pyydetään villeä, niin pääseekö ville.

Kuulutuksen käyttökelpoisuuskin vaihtelee ajankohdan mukaan, nopeasti tulee tarve päästä johonkin leporytmiin ja tarve osa ajasta edes yrittää olla hiljaisempaan, jolloin kuulutusten käyttökelpoisuus vähenee.

 

[pulatunnus]

Ottaen huomioon että tämä siirtyi yleisestä keskustelusta "Internet, tietoliikenne ja tietoturva" -alueelle, niin ei tuntuisi loogiselta laajentaa yleisellä tasossa sähköverkkoihin.

Sähköverkoista mukaan lukien huoltovarmuus jauhettu jossain sähköketjussa/ketjuissa

. Tokihan sähköverkkojen huoltovarmuus liittyy jossain määrin tietoverkkojen huoltovarmuuteenkin, joten kyllä sitä varmasti voi tässä ketjussa sivuta joka tapauksessa.

Täällä aikaisemmin on mainittukin että ei tarvitse hirveän monen tunnin sähkökatkoa että mobiiliverkon tukiasema lakkaa toimimasta. (Käsittääkseni riippuu vähän verkosta kuinka kauan, eli 2G verkko voisi pysyä hengissä pidempään kuin 5G verkko ?). Mutta sama pätee varmastikin kiinteisiin liittymiin. Eli sähköllähän ne operaattoreiden kuitu- ja kupariyhteydetkin toimii ja jonkin tietyn varavirran toiminta-ajan jälkeen lakkaavat toimimasta.

Normaaliaikana, vuosia sitten jolloin lähinnä jotain sääjuttuja mistä seurannut pidempi katkoja. Taisi jopa operaattoreilla tulla haasteita pitää mobiilipalvelut yllä, ja muistukuva että peruspeiton kanssa oli haastetta.
ns säävarmaa verkkoa rakennettu jo vuosia, aloitettiin kun silloin aikaan maakunnissa hermostuttiin kun oli välillä pidempiä yhtämittaisia sähköttömiä katkoja.

Nuo tavis mobiilin mm, 15min, 2h, 3h, 4h, jne. niin ne on niitä aikoja missä kohteessa turvattu katkeamaton sähkönsyöttö. esim akusto tyyppinen ratkaisu. Eli idea se että palvelutaso saa kyykätä, mutta peruspeittoturvataan niin pitkällä katkeamattomalla varmisteuksella että paikalle pääsee ajoissa tuomaan varavoimakoneita. Ymmärtääkseni joissain haja-astuskohteissa joihin pääsy voi kestää, niin peliaikaa lisätään isommalla akustolla. Ja siis tukiaseman lisäksi myös niihin liittyvät järjestelmät ylhäällä perille asti. Toisessa päässä voi olla isommat minimit.

Käyttökokemus voi romahtaa jos alueellinen totaali sähkökatko, parista syystä, ensin tippuu kuluttajien kiinteäkotinetit, harvalla varmistettu, ja sekään ei takaa toimivuutta, jos sattuu tulemaan sellaista putkea mitä ei tarvi eikä ole varmistettu.
No nämä siirtyy sitten mobiiliin, samaan aikaan kun mobiilista tippuu vähiten kriittiset palvelut. netti liikenteessä verkkoneutraliteetti toimii, joten yksityiset asiakkaat saa tasapuolisesti tiktokkia kuin asiaa. No mm liittymän peruspuheet ajaa netin ohi.

Spoileri: Hilja oli pelkoa sähköpulasta

Hiljan oli pelkoa sähköpulasta, missä yhteydessä sähköverkkoyhtiöt päivitti suunnitelmiaan, eli sähköverkko pyritään pitämään pystyssä ja tuollaisissa tilanteissa sähkökatkoja suunnittelaan niin että kriittiset palvelut turvataan muiden kustannuksella, sähkökatkoja siis ajoitetaan vähän sen mukaan, joitain kohteita voidaan jättää kokonaan katkojen ulkopuolelle. Jälkimmäistä voi helpottaa se että kriittisten kohteiden sähkösyöttö useammasta suunnasta, jos siis sähkö katkoja kierrätetään "alueittain", niin vuorotellaan niin että tuollaiseen kohteeseen aina jommasta kummasta suunnasta.

Mobiilin peruspeiton varavoima kapasiteetti, niin aiemminkin joku kirjoitti, jos maalailtiin tilannetta missä sähköverkko kaatuisi laajalla-alueella, ja sitä ei saataisi muutamassa tunnissa ylös, niin voi tulla haasteita.
Eli ilmeisesti alkuun operaattori voi käyttää kriittisempiin kohteisin varattua siirettävää varavoimaa matalamman pririteetin kohteissa, mutta jos alkaa oleen riski että tärkeämmät kohteet tarvitsee siirettävää, niin ne joudutaan siirtämään tärkeisiin kohteisiin, jolloin vaille jäävät sitten ovat sen varassa mitä "akkuja kerittiin ladata". Voi kuvitella tilannetta missä seuraan korjaus aikataulua, ja jos ei lupaava, niin muutkin tahot haalii varavoima kapasiteettia. Operaattorin täytyy myös miettiä maantieteellisesti muiden kriittisten kohteiden tilannetta, jos siirrettävää varavoimaa viedään kauksi, varastopaikasta.

Ajatus että kierrättävää varavoimakonetta tolpalta toiselle on vähän riskialtis, ja niin toimintaa ei kai ole suunniteltu. Mutta jos mennä yli, niin kai parempi sekin että palvelu on saatavissa kiertävästi, vs ei lainkaan. (siis näissä vähemmän kriittisissä, kuluttja yhteydet, mobiili tukarit jne.)

 

[djmake]

Ottaen huomioon että tämä siirtyi yleisestä keskustelusta "Internet, tietoliikenne ja tietoturva" -alueelle, niin ei tuntuisi loogiselta laajentaa yleisellä tasossa sähköverkkoihin. Tokihan sähköverkkojen huoltovarmuus liittyy jossain määrin tietoverkkojen huoltovarmuuteenkin, joten kyllä sitä varmasti voi tässä ketjussa sivuta joka tapauksessa.

Niin siirtyi. Mutta tekniikkakeskustelujen alla ei oikein sopivaa aluetta ole eikä oikein yleiseenkään keskusteluun sovi. Mikä sitten olisi oikein alue, en tiedä.
Sekin on vähän toki siinä ja tässä, puhutaanko sähköverkoista yleisesti vai huoltovarmuuden kannalta. Jos jälkimmäistä, nämä kaksi tosiaan kulkevat varsin pitkälle käsi kädessä koska kumman tahansa puuttuminen tuottaa ongelmia toiseen.

Täällä aikaisemmin on mainittukin että ei tarvitse hirveän monen tunnin sähkökatkoa että mobiiliverkon tukiasema lakkaa toimimasta. (Käsittääkseni riippuu vähän verkosta kuinka kauan, eli 2G verkko voisi pysyä hengissä pidempään kuin 5G verkko ?). Mutta sama pätee varmastikin kiinteisiin liittymiin. Eli sähköllähän ne operaattoreiden kuitu- ja kupariyhteydetkin toimii ja jonkin tietyn varavirran toiminta-ajan jälkeen lakkaavat toimimasta.

Ei tarvitse ei, olihan siitä jo edellä puhetta. Ja kyllä, 2G toimii toki pidempään jos 4G ja 5G pudotetaan pois. Vähemmän laitteita ja dataliikennekin käytännössä loppuu. Kumpi sitten on huoltovarmuuden kannalta tärkeämpi, päästä lukemaan iltakuraa ja katsomaan tubea muutaman tunnin vai säästää sekä tukiasemien että puhelimien akkuja ja käyttää niitä vain puhumiseen? Kyllä, netin kautta voi hakea tietoa monestakin mutta toisaalta tulisi varautua ennalta. Eli puheluiden priorisointi on selkeästi järkevämpää koska tukiasemien kuollessa katkeaa yhteys häkeen jne ja tämän kaltaisten tulisi toimia mahdollisimman pitkään.

Kiinteiden osalta laitoinkin jo tuolla aikaisemmin:

Trafin ohjeistus on aivan selkeä. Sitä kiinteistökohtaista mini-DSLAMia tai vastaavaa ei tarvitse varmistaa. Eli jos erikseen ei tätä haluta, katkeaa langallinen yhteys heti sähköjen katketessa.

Eli vaikka yhteys toimisi kiinteistölle asti, loppuu toiminta noihin varmistamattomiin laitteisiin. Toki taloyhtiöillä on mahdollisuus hoitaa se varmennettu syöttö itse mutta kovin pitkiin varmennusaikoihin ei lopulta oikeastaan ole tarvetta. Moni kuluttaja ei varmista mitenkään ja jos varmistavat, puhutaan monesti maksimissaan muutamista kymmenistä minuuteista.
Eikä operaattorikaan suoraan lupaa mitään toiminta-aikoja sähköttömässä tilanteessa. Ehkä jonkinlaisen tiedon saa, ehkä ei. En ole itse kokeillut.

Tietysti sekin vaikuttaa, miten ajatellaan huoltovarmuus. Oman ajatuksen mukaan parin tunnin katkos sähkön osalta on kuitenkin kyse ihan normaalitilanteista.

 

[pulatunnus]

Ei tarvitse ei, olihan siitä jo edellä puhetta. Ja kyllä, 2G toimii toki pidempään jos 4G ja 5G pudotetaan pois. Vähemmän laitteita ja dataliikennekin käytännössä loppuu. Kumpi sitten on huoltovarmuuden kannalta tärkeämpi, päästä lukemaan iltakuraa ja katsomaan tubea muutaman tunnin vai säästää sekä tukiasemien että puhelimien akkuja ja käyttää niitä vain puhumiseen? Kyllä, netin kautta voi hakea tietoa monestakin mutta toisaalta tulisi varautua ennalta. Eli puheluiden priorisointi on selkeästi järkevämpää koska tukiasemien kuollessa katkeaa yhteys häkeen jne ja tämän kaltaisten tulisi toimia mahdollisimman pitkään.

4Gllä oli joskus alennetut minimi vaatimukset, mutta se on nykyään se millä rakennetaan peruspeittoa, jo ennen 3G sulkemisia.
Kärjistäen 2G on varamennettu lähinnä sen takia että turvataan 2G sukupolven hätäpuhelut , ymmärtääkseni nykyään voitaisiin yksittäisessä tukiasemassa samuttaa 2G puoli 4G eduksi, jos se ei vaarana mm hätäpuheluita.Käytännössä 2G peitto pitää hoitua toisaalta.

4G suorituskyky on niin paljon parempi, eli se puoli pystyssä pitämällä voidaan tarjota paljon parempaa palvelua, tehokkaammin. Ja kun ne puheetkin alkoi sujua 4Gllä, niin syrjäytti 3G (No 3G alas ajo on jo pitkällä). 2G tuki varmaan roikkuu niin pitkään kunnes hätäpuhelut saadaan hoidettua 4G verkossa + laitekanta tuki, eli mahdollisesti sinne saakka kun 2G verkko ajetaan muutenkin alas. Onko se 2G roikottaminen sitten modernille verkolle iso energia ongelma, ei välttämättä. Ja käyttää niitä verkkoja muutkin kuin siviilit viihteeseen.

Puhelut voidaan priorisoida 4Glläkin, ohi nettin. Netin kannalta ongelma on verkkoneutraliteetti, se perusrtauhka menee tasaveroisena, missä vaiheessa sitä saisi alkaa priorisoimaan energiakulutuksen takia. ja mikä valmius operaattoreilla ottaa tavisliittymissä käyttöön sisältö suodatuksia ja palvelu priorisointia alueellisesti. Jos esim tulisi lupa kainuussa rajoittaa liikennettä (*. Yleislähetykset hoituu perinteisesti, maanpäällinen radio ja televesio, mutta jo nykyisellään kaikille ei ole sitä radiota, ja puhelimissa se ei enään ole vakiokauraa. Telkkakakaan ei enään jokatalouden juttu, tai no siis se että se on vastaanottovalmis. Tosin jos skenaario missa sähköverkko nurin, niin vielä harvammalla on telkan katseluun varavoimaa.

 

[olkitu]

Sähkökatkon aikana tukiasemissa pudotetaan korkeammat taajuudet pois ja jätetään automaattisesti käyttöön matalat taajuudet 700/800/900 MHz jolloin toimii katkon aikana 2G/4G/5G .

4G-puhelut on jo nytkin priorisoitu dataliikenteen ohi. 2G kaistaa on kavennettu eikä se riitä puheluihin välttämättä kaikkialla tarpeeksi pelkästään, erityisesti esim tapahtuma alueilla. Hätäpuhelut on tuettu 4G:ssä jo mutta verkossa ja päätelaitteissa on eroja käyttääkö 4G vai 2G/3G verkon kautta puhelua.

Viranomaisen Virve 2.0 Elisan verkossa on mahdollista priorisoituun dataliikenteeseen. Jossakin tapauksissa tukiasema voi heittää tarvittaessa muut käyttäjät pois kokonaan verkosta.

—

Yksi mikä olisi hyvä tiedottamiseen olisi Cellular Broadcast ominaisuus jonka avulla verkko lähettäisi puhelimeen tiedotteen jota ei voi hiljentää ja se toimisi vaikka 2G puhelimessakin. Tälläisiä vaaratiedotteita käytetään muualla maailmassa tiedottamiseen, esim Japanissa maanjärjestykset jne. Suomessa meillä menty tekstarilinjalla ja 112 sovelluksella jotka siitä huonoja että vaikea kohdistaa alueittain ja toinen etteivät kestä jos pitää lähettää paljon viestejä.