Arvaan että joku nostaa kuparin eduksi sen että pareja voi kytkeä ääritilanteessa jopa ilman työkaluja, kuparia pitkin voidaan syöttää riittävästi energiaa päätelaitteeseen, tai nykyään päätelaitteen suunnasta verkkokomponenttiin päin. Kuparipareja käytetään vielä jonkinverran ja eivät ole kokonaan hylätty, mutta tuo viimevuosisatainen kuparitilaajyhteydet joka kiinteistöön on mennyttä. eikä järkevää niiden ylläpitäminen.
Tottakai niitä voi mutta ennen kuin keskustelussa on järkeä, pitäisi määritellä, mistä lopulta puhutaan. Sitä poikki kaivettua tms runkokaapelia et korjaa nopeasti etkä ilman työkaluja. Yksittäisen parin osalta taas voi onnistua mutta silloin ollaan lähinnä rakennusten sisäverkon puolella.
Eli puhutaanko pelkästä runkoverkosta vai mistä?
Ns mobiiliverkkoja ehkä vielä 20v sitten pidettiin haavoittuvina, mutta tällä vuosituhannella ne ovat osoittautuneet yllättävän vahvoiksi, jopa varsin käyttökelpoisiksi kriisitilanteissa ihan käytännön kokemuksella. jopa sodissa missä vihollinen toimii vihamielisesti infraa vastaan. Tämän seurauksena suunnitteluun/vaatimuksiin tuota tätä kriisipuoltakin.
Mainitsit parin tunnin sähkökatkot, normaalioillassakin jos alueen sähköverkon sähkönsyöttö katkeaa, peruspeittossa on sähkönsyöttö varmistettu paljon pidemmäksi aikaan, ja vaikka alueen sähköverkko olisi nurin pidempään, niin se ei tarkoita että mobiilverkko siihen kaatuisi. Normaalioloissakkin on valmius pitää verkkoa yllä siitä huolimatta. (esim. järjestetään varavoimaa, jos kriittisten pisteiden syöttöä ei saada kuntoon)
Jos kupariverkko olisi kunnossa, olisi se varsin luotettava ratkaisu. Puhelin päätelaitteena saisi verkon kautta käyttöjännitteen eli sen puhelinlaitoksen varmistaminen riittäisi. Mutta vastaavasti kriisitilanteessa yhdellä kohteella mykistäisi paljon enemmän vs mobiili.
Kannattaisi lukea ne Trafin vaatimukset mobiiliverkkojen osalta. Ei, siellä ei vaadita mitään loputtoman pitkiä varmistusaikoja ja tärkeysluokituskin vaikuttaa. Samoin luettavaksi sopii jonkun operaattorin Carrier Services -palvelukuvaus. Esimerkiksi Elisalla varmennus luvataan kolmeksi tunniksi.
Aiheesta ei myöskään turhaan kirjoiteta uutisia säännöllisin väliajoin. Niillä akkuvarmennuksilla ei vaan yksinkertaisesti pärjätä kovin pitkään eikä varavoimaa hoideta kovin nopeasti laajemmalle alueelle. Eli varsinkin maaseudulla verkko voi puuttua varsin nopeasti. Ja kun käytetään yhteisiä mastoja ja laitetiloja, ei yksittäisen operaattorin verkko jää ylös muiden kuollessa.
Mihin ketjuun tämä nyt kuuluisi, Suomi-kuituyhteyksien-kehitysmaa vai tämä tietoverkkojen huoltovarmuus, mutta arvoin tämän kun tänne aihe aiemmin jo tuli. Mutta jos tuo toinen parempi, niin siirretään.
Kuten jo edellä, tulisi olla selvillä, mistä keskustellaan ja vasta sitten heitellä keskusteluja sinne tänne.
Kuparin vahvuus ehdottomasti se että sillä voi poweroida joko asikkaan, tai toisin päin, joku voi sanoa että kuidullakkin energiaa siiretty, mutta ilmeisesti ilman käytännön toteutuksia. Ne tehty sitten kuparilla, kuten sanoit.
Samaa mieltä tuosta edusta, mutta onko se enään merkityksellinen kriiseissäkään?
Tämäkin on osin irroitettu asiayhteydestä. Ja edelleen vaikuttaa, puhutaanko runkoverkosta vai muusta. Oletan puhuttavan kaikista koska hyvin suoraviivaisesti linjasit kuidun kaikessa paremmaksi.
Ja merkityksellisyys riippuu aivan siitä, mistä puhutaan. Kyllä, on kohteita joissa on merkitystä ja kuparin käyttö on järkevää. Mutta runkoverkon osalta ei ole. Se toteutus taas kiinnostaa, missä kuidulla siirretään sekä data että kohtuullinen määrä energiaa.
Kuluttajilla modeemit on itse poweroituja, tosin nykyään voi olla jopa toisin päin, asikkaan modeemi voisi poweroida operaattorin päätä. Ei ehkä niinkään kriisivalmiuden takia, vaan sen takia että operaattorin ei tarvi järjestää sähkönsyöttä lähikaappiin. (en tiedä onko Suomessa näin toteutettuja). Jos tuota vertaa kuituun, niin se kaappi voisi olla passiivikomponenteilla toteutettu kuitu, joten se ajatus kuparilla poweroinnista on lähinnä paikko sille että kuitu ei tule perille asti.
Vaikka tuo powerointi on plussa, niin nykyään käytännössä asiakaspäässä joutuu jokatapauksessa huolehtiin varmistus/ varavoimansa, ja erikseen sovittavat operaattorin kanssa mitä operaattori lupaa. Ettei sieltä katkea bitti alueen sähköjenmyötä. Kuluttaja kiinteissänettituotteissa se bitti voi seisahtua operaattorin rautaan sillä hetkellä kun sähköt kakeaa.
Trafin ohjeistus on aivan selkeä. Sitä kiinteistökohtaista mini-DSLAMia tai vastaavaa ei tarvitse varmistaa. Eli jos erikseen ei tätä haluta, katkeaa langallinen yhteys heti sähköjen katketessa. Ja ei, ei todellakaan yksittäinen käyttäjä syötä käyttöjännitettä sinne jakamoon. Täysin järjetön ajatus eikä kaapelointiakaan ole tuollaista varten suunniteltu. Jos taas puhutaan okt:sta niin silloin jokainen voi varmistaa itse sen, mitä haluaa. Käytännössä todella harva tekee näin ja varmistusajoissa puhutaan varsin lyhyistä ajoista.
Tuo että voi kuidussakin siirtää analogi sinkkua oli kevennys, mutta teknisesti mahdollista, mutta mm TV digitalisoinnin myötä ei käsitystä käytöstä. (siis käsitys että joskus olisi vedetty analogisena)
Tässäkin on jätetty osa huomioimatta. Eli ei se analogia mene sinne kuituun ilman mitään muutoksia. ad-muuntimella tottakai menee mutta digitaaliseksi muutos ei edelleenkään ole täysin häviötön.
Eikä kyse ole kevennyksestä jos unohdetaan asioita. Kaikki verkko ei ole netissä surffaamiseen vaan paljon muitakin käyttökohteita on jos puhutaan kaikista verkoista ja niiden ominaisuuksista / varmuudesta. Rungon osalta tilanne tosiaan toinen.
Joo, paljon pidempikin on tunneissa , jos sähköverkko pidempään alhaalla , niin sitten esim mainitsemasi varavoimakoneet. Mutta pointti siinä että tällävuosituhannella mobiiliverkkojen toimivuus kriisi/katasrofi tilanteissa ollut yllättävän käyttökelpoinen, jopa sodissa missä vihollinen pyrkii vaikuttaan.
Harvassa maassa on varsinaisesti tositilanteessa kokeiltu etkä voi verrata suoraan Suomeen. Meillä tosiaan vaatimukset akustolle eivät ole kovin kovat eikä varavoimaa saada jokaiselle tukiasemalle. Ja jos puhutaan solmukohtana toimivasta niin sen osalta Trafi antaa mahdollisuuden sammuttaa itse tukiasema jotta läpi kulkeva toimii. Vastaavasti luonnollisesti seuraavien toiminta loppuu siihen jos solmu kuolee.
Ymmärtääkseni tänäpäivänä ne kiinteät nettiyhteydet voi asunnosta katkea sillä hetkellä kun sähköverkkosta sähköt. Sitä nettiä ei pidetä niin kriittisenä, ULA (patteri) radio on tiedotuskanava. Mobiili toiseen suuntaan.
Käytännössä juuri näin. Toki poikkeuksiakin on eli sisään tuleva kuitu lähtee varmennetusta solmusta ja joko itse tai taloyhtiö varmentaa omat verkkolaitteet. Oletuksena tulee kuitenkin olla katkeaminen.
Oletuksena pitäisi huomioida myös mobiiliverkon katkeaminen. Lyhyessä sähkökatkossa ei mutta mitä pidempi katkos, sitä varmemmin priorisointi hoitaa (hätä)puhelut edelle.
Tässä jos miettii sitä että kuparin parin voi lähes ilman työkaluja kytkeä niin niiden päihin laittaa analogipuhelimet. Ajatus tasolla joo vahvuus, mutta käytännön kriisi tilanteissa menee jo vähän ohi aiheen, ne puhelimet pitäisi löytyä ja jos oikeasti tuollaista, niin sitten mennään jo sitä lähelle että vedetään se lapamato kelalta. Ne kelatkin löytyy sieltä mistä puhelimet.
Mutta toki se on kuparin vahvuus.
Sillä puhelimella et tee mitään jos tai kun keskusta ei ole olemassakaan. Eli sikäli koko ajatuksen vielä mahdollisesti olemassa olevan kuparisen puhelinverkon käyttämisestä voi unohtaa. Ja koska verkkoa ei tarvita, ei mahdollisia vaurioitakaan ole korjattu.
En tiedä, kirjoitteletko tulevaisuudesta vai jostain vaihtoehtoiselta aikalinjalta, mutta ei sitä kuitua kyllä ole edelleenkään suureen osaan Suomea saatu rakennettua, eikä varmaan tällä menolla koskaan saadakaan, koska siitä pitäisi loppukäyttäjän maksaa tolkuttomia rahasummia. Se huonosti ja epävarmasti toimiva mobiiliverkkonetti on sitten jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.
Maakaapeloinnissa suurin kustannus tulee siitä ojan kaivamisesta ja itse kaapeli ei maksa juuri mitään. Sen takia melkein huvittaa tuo päivittely, miten kallista olisi muka ollut laittaa sinne ojaan sekä kuitu että kupari. Todellisuudessa se nyt ei olisi kovin kallista ollut.
Koko maan kattaminen kuidulla ei, kuten olikin todettu, ole taloudellisesti järkevää. Järkevää sen sijaan on toteuttaa kiinteitä yhteyksiä tiheään asutuilla alueilla eikä pelkästään kasvattaa mobiiliverkon kuormaa.
Toimivuuden osalta mobiili vaihtelee, se on totta. Ja itselläkin on toki kiinteä yhteys. Valitsisin kuitenkin miettimättä mobiilin vs adsl:n. Toimivuus on huomattavasti parempaa ja nopeudet järkeviä jos operaattori on jaksanut riittävästi kapasiteettia järjestää.
Eikä sen kuparin laitto yksinkertaisesti ole enää järkevää. Siksi sitä ei sinne ojaan laiteta. Mutta vastaavasti ehdottomasti järkevin tapa toimia olisi ollut kuitu aina kun vaihdetaan sähköverkon osalta ilmasta maahan. Tällöin lisäkulu olisi ollut varsin merkityksetön ja myös syrjäisempiin kohteisiin saisi varmemmin kuidun.
Kenties tässä on joku tällainen että Sompi puhuu alueista, joilla asuu alle yksi henkilö neliökilometriä kohden ja me muut sitten tiheämmin asutuista alueista.
Näillä harvaan asutuilla alueilla on kuitenkin lähes poikkeuksetta mobiili olemassa. Ja koska käyttäjiä on vähän, ei tukiaseman kapasiteettikaan tule ihan nopeasti vastaan. Eli oikeastaan ongelmaksi muodostuu lähinnä se, jos on oikein syrjässä ja vain yhden tukiaseman alueella. Tälllöin yksittäinen vika katkaisee yhteydet mutta aivan sama tapahtuisi kuidun tai kuparinkin osalta.
Starlink on ominaisuuksiltaan melko rajoittunut ja kaikenlaisia liikennerajoituksia on pilvin pimein, kuten että asiakkaat laitetaan väkisin CGNATin taakse eikä siis esimerkiksi minkäänlainen palvelimen pitäminen tai p2p-protokollien käyttö onnistu. Latenssiakin taitaa olla vähintäänkin riittävästi.
Tarvittaisiin jonkinlainen julkisessa omistuksessa oleva tietoliikenneinfrastruktuuri, jota verkko-operaattorit voisivat vuokrata käyttöönsä. Oman verkko-operaattorin perustamisesta pitäisi tehdä mahdollisimman helppoa.
Taitaa olla... Faktoja tarjota?
En todellakaan ymmärrä, miksi Starlinkin perässä pitäisi saada warettaa tai pitää palvelinta. Ehkäpä kerrot muutaman hyvän syyn. Jos puhutaan kriisitilanteesta niin ei, se oma palvelimesi ei todellakaan ole kriittisin. Tärkeintä on saada puhelut kulkemaan. Ja jos puhut normaalitilanteesta niin mikä syy pakottaisi käyttämään Starlinkkiä? Jos normaali mobiilidata on epävarmaa niin satelliitin kautta kulkeva olisi varmaa?
Kuka maksaisi sen julkisen verkon ja mitä siitä hyötyisimme? Nyt operaattoreilla yhteisen lisäksi omaa verkkoa mutta haluaisit kaiken vain ja ainoastaan yhteen verkkoon? Tällä saavutetaan vikasietoisuus? Tai tämä poistaisi niitä moneen kertaan kirjoittamiasi mutta edelleen epäselviksi jääneitä operaattorien sinun kiusaksesi tekemiä rajoituksia`?
Eikä mikään estä perustamasta omaa operaattoria. Valitset vaan sopivan liityntäpisteen ja jatkat siitä omalla verkollasi.
Harvaan asutulle maaseudulla tuskin on myöskään järkevää ainakaan sodassa vihollismaan tuhlata ohjuksia ja pommeja. Lähinnä poikkeuksena taitaa olla Suomen itärajalla olevan kunnat. Oletuksena toki tuossa, että se vihollinen hyökkää idästä eikä jostain muusta ilmansuunnasta.
Huoltovarmuuden kannalta voisi olla perusteltua, että isompiin väestönsuojiin tulisi hankkia satelliittipuhelin tai mieluummin vielä satelliittinettipääte. Esimerkiksi vaikka tuhannen ihmisen väestönsuojiin ja sitä suurempiin.
Tässä tiivistyy kyllä varsin hyvin kriisitilanne. Ei maaseutu kiinnosta kohteena ja oli suunta mikä tahansa, tykistön kantaman ulkopuolinen saa olla pitkään rauhassa jos rajan yli ei päästä alueita valtaamaan.
Tuosta satelliittipuhelimestakin on helppo olla samaa mieltä. Se ja normaali radio, niillä päästään jo todella pitkälle. Samoin VHF-puhelin tai vastaava voisi myös kuulua mainiosti varustukseen. Antenni ulkotiloihin niin lähialueiden väestönsuojien välillä olisi mahdollista kommunikoida eikä jokainen tarvitsisi satelliittipuhelinta.
Sitä toki voisi miettiä, onko sijoituspaikkojen osalta millainen ratkaisu paras. Suuremmat ovat toki kriittisiä mutta vastaavasti apu tavoittanee sen keskikaupungin suuren suojan varmemmin vs jokin pienempi syrjemmällä. Eli myös siellä yhteys olisi aivan paikallaan. Riippuen toki paikallisesta infrasta, yhteen paikkaan tulevan yhteyden voisi mahdollisesti jakaa järkevästi useampaan kohteeseen.
