Tekkiläisten vauva/lapsikeskustelut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja micko
  • Aloitettu Aloitettu
Kapalointi auttoi meillä ainakin melkoisesti.Tuttiakin voinee koittaa, vaikka suositukset taitaa olla >14vrk ikäisestä vasta aloittaa. Meillä kyllä laitettiin tuttia suuhun hyvä ettei synnäriltä pois pääsyn aikoihin suuresta maidonnoususta johtuen ja rauhoitti pikkuista kovasti. Tutin kanssa pitää vaan muistaa myös tarjota sitä tissiä säännöllisesti että vauva saa ruokaa tarpeeksi.
Koliaakkiepäilyt kannattaa yrittää sulkea pois neuvolan avustuksella.
Ja yksi nevolassa kuultu neuvo oman jaksamisen kannalta on, että vaikka kuinka hullulta tuntuisi vauvan unirytmit niin kannattaa yrittää myös itse nukkua silloin kun vauvakin nukkuu -> jaksaa paremmin niitä hetkiä kun vauva onkin keskellä yötä muutaman tunnin hereillä.
Joka tapauksessa tsemppiä!
 
Kaupungeilla ja kunnilla on myös tarjolla kotipalvelua auttamaan lastenhoidossa (maksu vaihtelee tulojen ja asuinpaikan mukaan). Voi toki olla hankalampi saada yhden lapsen kanssa, mutta jos tilanne oikeasti ei rauhoitu niin tästä kannattaa neuvolan kanssa jutella niin saa vähän hengähdystä. Kannattaa myös kysellä lähipiiriltä apua esim. ruuanlaitossa tai pinkan salliessa woltittaa ruokia tai syödä eineksiä, että saa vähän aikaa vapautettua lepäämiseen enempi kun päiväunet jne sallii.
Itseä ei niin hajota nämä vähät unet. Olen muutenkin heikkounisempi ja välillä vedän kuukauden 4h / yössä unilla niin ei itseä niin häiritse. Puoliso on sitten ihan toista maata, ja hänen jaksamisensa onkin nyt aika huonolla tolalla. Hän nukkuu yleensä 8-9h yössä yhteen pötköön. Vaikka puoliso onkin korviketta vastaan, niin tehtiin päätös, että hän hoitaa puolet yöstä tisseillään ja minä puolet korvikkeella. Maitoa tulee hyvin joten voi olla että ei tarvita edes korviketta. En usko että kotiapuun on nyt tarvetta - katsotaan mitä käy kun palaan töihin marraskuussa.

Kapalointi auttoi meillä ainakin melkoisesti.Tuttiakin voinee koittaa, vaikka suositukset taitaa olla >14vrk ikäisestä vasta aloittaa. Meillä kyllä laitettiin tuttia suuhun hyvä ettei synnäriltä pois pääsyn aikoihin suuresta maidonnoususta johtuen ja rauhoitti pikkuista kovasti. Tutin kanssa pitää vaan muistaa myös tarjota sitä tissiä säännöllisesti että vauva saa ruokaa tarpeeksi.
Koliaakkiepäilyt kannattaa yrittää sulkea pois neuvolan avustuksella.
Ja yksi nevolassa kuultu neuvo oman jaksamisen kannalta on, että vaikka kuinka hullulta tuntuisi vauvan unirytmit niin kannattaa yrittää myös itse nukkua silloin kun vauvakin nukkuu -> jaksaa paremmin niitä hetkiä kun vauva onkin keskellä yötä muutaman tunnin hereillä.
Joka tapauksessa tsemppiä!

Tuttia ollaan nyt viime yö käytetty ja kieltämättä auttoi - vitut suosituksista. Lapsellekin varmaan parempi vaan nukkua huutamisen sijaan. On poika kyllä tissilläkin melko tiuhaan, noin kerran tuntiin. Kapalointi voisi lopettaa sätkimisen johon muksu herää, joten se testiin nyt ensi yönä.

Koliikkia en jaksa itse epäillä, sillä eikö se ole vähän vanhempien muksujen ongelma? No, perjantaina neuvolaan vatkaamaan asiaa tarkemmin.

Ja voihan kyseessää oikeasti olla vaan pojan palautuminen synnytyksestä, sillä se oli pitkä. 4 vrk latenssivaihe ja avautuminen & ponnistus 23h .. lopulta hänen todettiin olevan virheasennossa ja synnytys hoidettiin sektiolla. Tuo 5 vrk on vauvallekin pitkä aika kun supistuksia tuli koko ajan taukoamatta 10 min välein.

Ja jälleen, kiitos tsemeistä ja neuvoista kaikki.
 
Vaikka puoliso onkin korviketta vastaan, niin tehtiin päätös, että hän hoitaa puolet yöstä tisseillään ja minä puolet korvikkeella. Maitoa tulee hyvin joten voi olla että ei tarvita edes korviketta.
Tissimaitohan säilyy hyvin jääkaapissa ja huoneenlämmössäkin joitain tunteja. Pakastaakin voi jos sitä tulee oikeasti yli tarpeen. Tärkeää tietenkin että teette niin kuin tuntuu molemmille hyvältä eikä jää kaivelemaan sitten myöhemmin
 
Tissimaitohan säilyy hyvin jääkaapissa ja huoneenlämmössäkin joitain tunteja. Pakastaakin voi jos sitä tulee oikeasti yli tarpeen. Tärkeää tietenkin että teette niin kuin tuntuu molemmille hyvältä eikä jää kaivelemaan sitten myöhemmin
Me vedettiin 99% tuttipullolla. Rintamaitoa siis ja yleensä tuoreena, mutta rintapumpulla ensin pulloon ja sitten vasta suuhun. Saa aika paljon helpommin jaettu tuota ruokkimishommaa molemmille vanhemmille...

Edit. Philipsin sähköpumppu toimi hyvin ja pulloja saa joka marketista. Tuossa alkaa tulla desinfiointirumbaa kyllä, mutta siihenkin löytyy tekniikkaa :whistling:
 
Onko olemassa / suosituksia lasten rattaista tms, jossa 2v+ mahtuu hyvin vielä nukkumaan? Meidän kohta 2v poitsu tykkää ulkona nukkumisesta niin pöpinä (tähän toki varmaan liittyy sekin, että pääsee iskän kanssa kävelylle, koska iskä iskä iskä...), ettei haluttais vielä pakottaa sisälle nukkumaan. Vaan noi Emmaljungan kärryt tai se koppa on jo vähän liian pienet, niska menee jo mutkalle makuuasennossa, ettei varmaan tee hyvää...
 
Onko olemassa / suosituksia lasten rattaista tms, jossa 2v+ mahtuu hyvin vielä nukkumaan? Meidän kohta 2v poitsu tykkää ulkona nukkumisesta niin pöpinä (tähän toki varmaan liittyy sekin, että pääsee iskän kanssa kävelylle, koska iskä iskä iskä...), ettei haluttais vielä pakottaa sisälle nukkumaan. Vaan noi Emmaljungan kärryt tai se koppa on jo vähän liian pienet, niska menee jo mutkalle makuuasennossa, ettei varmaan tee hyvää...
Eikö osaa nukkua muuten kuin makuuasennossa? Puoli-istuva toiminu meillä juoksu/pyöräkärryn kanssa
 
Eikö osaa nukkua muuten kuin makuuasennossa? Puoli-istuva toiminu meillä juoksu/pyöräkärryn kanssa

Hm, en ole asiaan näin ajatellut, taitaa osata... käydään kävelyllä pystyasenossa ja ukko nukahtaa matkalla, jonka jälkeen olen laskenut makuuasentoon. Pyöräkärrykin on, pitääpä itseasiassa sitä zoomailla, että mimmoinen siinä ois nukkua, kiitos!
 
Hm, en ole asiaan näin ajatellut, taitaa osata... käydään kävelyllä pystyasenossa ja ukko nukahtaa matkalla, jonka jälkeen olen laskenut makuuasentoon. Pyöräkärrykin on, pitääpä itseasiassa sitä zoomailla, että mimmoinen siinä ois nukkua, kiitos!
Siis millainen tuo koppa on, jos ei 2-vuotias siinä mahdu olemaan? Ilmeisesti ei kuitenkaan se vauvakoppa, jos kerran on pystyasennossa kävelyt. Meillä on kahdet rattaat, britaxin smile 3 ja bugaboo donkey 5, ja molemmissa mahtuu kyllä meidän lähes kolmivuotias ihan hyvin pötköttämään, toki hän ei vaunuissa kyllä nuku kuin väsytettynä.
 
Siis millainen tuo koppa on, jos ei 2-vuotias siinä mahdu olemaan? Ilmeisesti ei kuitenkaan se vauvakoppa, jos kerran on pystyasennossa kävelyt. Meillä on kahdet rattaat, britaxin smile 3 ja bugaboo donkey 5, ja molemmissa mahtuu kyllä meidän lähes kolmivuotias ihan hyvin pötköttämään, toki hän ei vaunuissa kyllä nuku kuin väsytettynä.

Ei oo vauvakoppa, vaan isompi säädettävä. Mutta mun mielestä 2v on jo siihenkin niin pitkä, että takaraivo (etenkin nyt talvella pipon kanssa) alkaa ottamaan kiinni jo siihen aurinkosuojaosaan ja tää työntää päätä eteenpäin niin, että niskaranka jää ilmaan mutkalle. Luulin aluksi etten vaan osaa, mutta kun googlailin, niin kun neuvottiin että 2v alkais oleen jo aika oppia nukkumaan sisällä, niiin yksi syy oli se, etteivät yleensä enää mahdu kunnolla kärryihinkään nukkumaan. Että en ole keksinyt koko juttua.

Muita syitä sit oli, että tarhassa pitää kuitenkin nukkua sisällä ja tarhan tehtävä ei oo tätä opettaa, mutta meidän poistu ei oo tarhassa. Eikä myöskään kiipeile pois, on itkuhälytin ja ukko on oppinut käyttämään sitä puhelimena, niin kuuluu vain aina että haloo haloo iskä tulisitko hakemaan...
 
Ei oo vauvakoppa, vaan isompi säädettävä. Mutta mun mielestä 2v on jo siihenkin niin pitkä, että takaraivo (etenkin nyt talvella pipon kanssa) alkaa ottamaan kiinni jo siihen aurinkosuojaosaan ja tää työntää päätä eteenpäin niin, että niskaranka jää ilmaan mutkalle. Luulin aluksi etten vaan osaa, mutta kun googlailin, niin kun neuvottiin että 2v alkais oleen jo aika oppia nukkumaan sisällä, niiin yksi syy oli se, etteivät yleensä enää mahdu kunnolla kärryihinkään nukkumaan. Että en ole keksinyt koko juttua.

Muita syitä sit oli, että tarhassa pitää kuitenkin nukkua sisällä ja tarhan tehtävä ei oo tätä opettaa, mutta meidän poistu ei oo tarhassa. Eikä myöskään kiipeile pois, on itkuhälytin ja ukko on oppinut käyttämään sitä puhelimena, niin kuuluu vain aina että haloo haloo iskä tulisitko hakemaan...
Ehkä en vain ole huomannut ongelmaa, kun ei isompi lapsi tosiaan enää nuku rattaissa (ei se kyllä kovin hyvin nukkunut niissä ikinä), tai sitten nuo meidän on isommat rattaat tai teidän lapsi on pidempi.

Järkeilisin kuitenkin, että se lapsi tulee joka tapauksessa siirtymään sinne sänkyyn jossain vaiheessa, niin se saattaa olla helpompaa nuorempana.
 
Tuore isä tässä, poika on täyttää tässä puolen päivän aikoihin kokonaiset 5 vrk. Kaipailen neuvoja, ja jos ei muuta niin vertaistukea.

Muuten mennyt hyvin, mutta ollaan vähän helisemässä yöllisen "hulinan" kanssa.

Meille syntyi toinen elokuun alussa ja ollut tässä vähän samaa ongelmaa, mutta hiukan käänteisenä. Eli vauva on nukkunut alusta asti yöt niin hyvin, että vaimo alkoi olla päivisin helisemässä kun tuntui että vauva on koko päivän tissillä. Tähän ratkaisuna alettiin laittaa kello soimaan yöllä 3-4h välein jotta saatiin sinne yöhön niitä tissityksiä lisää. Tämän jälkeen on viihtynyt päivälläkin paremmin ilman tissiä.

Eli ts. voisko olla että kaipaa yöllä tissiä sen takia niin paljon että päivällä menee liian iso osa ajasta nukkumiseen?
 
Tuore isä tässä, poika on täyttää tässä puolen päivän aikoihin kokonaiset 5 vrk. Kaipailen neuvoja, ja jos ei muuta niin vertaistukea.

Muuten mennyt hyvin, mutta ollaan vähän helisemässä yöllisen "hulinan" kanssa. Rouva varsinkin on aikalailla hajalla tämän kanssa kun joutuu pitämään lasta tissillä koko yön. Synnärillä puhuivat maidonnostatuksen vaiheesta, jonka pitäisi olla 1-2 yössä ohi, mutta kaikki yöt tähän mennessä olleet ihan samanlaisia. Poika nukkuu ongelmitta päivän ja iltapäivän, mutta 23 alkaa aika kova itkuralli, eikä suostu rauhoittumaan kuin tissille. Loppuu yleensä joskus 06 kun koko porukka on jo aivan loppu.

Paljon vaikuttaa lapsen uneen myös se, mitä äiti syö/juo. Eli jos kofeiinia menee paljon äidillä niin kokeilisin jättää pois. Muistan meidän esikoisen kanssa, että jos äiti joi mitään limsojakaan yhtä lasia enempää niin tuli vauvalle vatsanväänteitä.

Ja joo, vanhemmuuden ekat 40 vuotta on ne vaikeimmat, kyllä se siitä sitten yleensä helpottaa..

Nm. Meillä esikoisella meni kolme vuotta, että alko nukkua pidempiä kuin 3h putkia öisin..
 
Kiitoksia tuesta ja neuvoista. Kai tässä tilanteessa pätee se letkautus "Jos ei jaksa nii koittakaa vaan jaksaa". Katotaan jos saataisiin hommaa jonkin verran etenemään kapaloinnilla ja white noisella. Rutiineja pyritään juu noudattamaan ja laittamaan samoihin aikoihin nukkumaan jne. mutta kyllä tässä vähän sellainen pään seinään hakkaami -fiilis tulee :D

Kuulostaa tutulta. Meillä pitkä synnytys, vauva oli tulossa niska vinossa minkä takia piti tehdä hätäsektio. Tästä oli ilmeisesti aiheutunut aika paljon jumeja vauvalle, jota sitten hoidettiin vauvahieronnalla noin 6 kuukautta. Muutenkin tilanne kuulostaa tutulta, meillä vähän lievempänä. Harmitukset osuivat enemmän päivälle/illalle, yöllä nukkui ihan ok. Syynä oli todennäköisesti hitaasti kehittynyt suolisto, ja lihasjumit. noin 5-6kk kohdalla helpotti kun alkoi syömään kiinteitä (luumusosetta aluksi), ja alkoi liikkua niin lihakset alkoivat vähitellen rentoutua. Itse vierastan koko koliikki-termiä, kyllä siellä taustalla todennäköisesti on joku oikea juttu joka aiheuttaa harmituksen. Eri juttu on sen tunnistaminen ja hoitaminen. Me rampattiin lääkärillä parin viikon välein vastakipujen takia, kunnes vaan todettiin että ei auta kun odottaa ja tehdä mitä voidaan. Siitä se sitten ns. itsekseen sitten parantuikin.

Muutama vinkki:
- Love To Swaddle Up kapalopussi- Ehdoton apu öihin. Tämä ollut alusta asti käytössä, nyt XXL koko vetää viimeisiään. Kun kädet alkavat liikkua niin hihat voi poistaa. Talvella alle pyjama, kesällä riittää pelkästään.
- Kohina, monella tyylillä voi toteuttaa. Esim. vanha kännykkä/tabletti ja sovelluksesta ääni. Meillä käytössä White Noise Baby Sleep Sounds
-Tutin käyttö. Henkilökohtainen päätös ja toki vauvastakin riippuu tykkääkö käyttää vai ei. Meillä käytettiin alussa varovasti, ja jossain 1-2kk kohdalla sai nukahtaa sen kanssa. Tutista ollut paljon enemmän hyötyä kuin haittaa meillä.
- Jos yöheräilyt ja vaikeudet jatkuvat, niin yöllä kannattaa keskittyä vaan siihen että saadaan homma mahdollisimman hyvin hoidettua, ja keskustelut kannattaa siirtää aamulle. Siinä kun molemmat on väsyneitä ja turhautuneita ja vauva itkee niin EI kannata alkaa mitään syvällisempää keskustelemaan/riitelemään. Kokemusta on o_O

Ekat viikot menee miten menee, rytmit alkavat vasta muutamien viikkojen päästä muodostua. Tsemppiä, vanha ja väsynyt sanonta, mutta kyllä se siitä. Meidän vauva nyt 1v 1kk ja nämä murheet ovat kaukainen muisto enää.
 
Eli ts. voisko olla että kaipaa yöllä tissiä sen takia niin paljon että päivällä menee liian iso osa ajasta nukkumiseen?
Voi erittäin hyvin olla tää case. Tänään ollaan herätelty vauveli vähän useammin hereille syömään. Meinaa vaan olla niin unissaan ettei oikein edes herää.

Joo, pitkälti samoja ajatuksia ollut näistä vinkeistä. Kokeillaan ensin kapalointia normi viltillä ja katsotaan kuinka auttaa - tutti olikin jo käytössä. Lataillaan illemmalla joku sovellus kohisemaan viereen. Ollaan myös pariskuntana pyritty lähinnä suorittamaan yöllä sen kummempia kokouksia pitämättä kun kummankin objektiivi on kuitenkin päästä nukkumaan.
 
Voi erittäin hyvin olla tää case. Tänään ollaan herätelty vauveli vähän useammin hereille syömään. Meinaa vaan olla niin unissaan ettei oikein edes herää.

5vrk on todella nuori ja ottaa aikaa että oppii syömistahtiin ja rutiineihin.

Meille neuvolatäti ohjeisti, että se "vauvantahtinen imetys" on tänä päivänä se juttu eli ei saa herättää vauvaa syömään kellon tahdissa. Mutta aika nopeasti vauvan pitäisi päätyä itse siihen n. 3-4h rytmiin ja jos jatkuvasti tulee 6-8h taukoja se on jo liikaa ja pitää alkaa herättelemään välillä.
 
Tuore isä tässä, poika on täyttää tässä puolen päivän aikoihin kokonaiset 5 vrk. Kaipailen neuvoja, ja jos ei muuta niin vertaistukea.

Muuten mennyt hyvin, mutta ollaan vähän helisemässä yöllisen "hulinan" kanssa. Rouva varsinkin on aikalailla hajalla tämän kanssa kun joutuu pitämään lasta tissillä koko yön. Synnärillä puhuivat maidonnostatuksen vaiheesta, jonka pitäisi olla 1-2 yössä ohi, mutta kaikki yöt tähän mennessä olleet ihan samanlaisia. Poika nukkuu ongelmitta päivän ja iltapäivän, mutta 23 alkaa aika kova itkuralli, eikä suostu rauhoittumaan kuin tissille. Loppuu yleensä joskus 06 kun koko porukka on jo aivan loppu.
Mikä järki molempien on nukkua huonosti? Maitoa jääkaappiin ja toinen saa nukkua yön rauhassa.
 
Meillä molemmat lapset nukkuivat ensimmäiset 4 kk suunnilleen vaimon vieressä perhepetissä, ja siitä muuttivat pinnasänkyyn. Itse nukuin toisessa huoneessa, ja hoidin päivällä enemmän, niin vaimo sai lisää lepoa. Noin pienenä se syöminen on niin tiheää, että onnistui helpoimmin vauvantahtisesti, kun tissi oli aina saatavilla

Ongelmana oli pinnasänkyyn siirtymisessä ensimmäinen viikko, mutta meni nopeasti ohi. Siinä vaiheessa selvittiin jo yhdellä/kahdella yösyötöllä.

Mutta yhden lapsen kanssa kannattaa jonkinlainen työnjako suunnitella, ei ole mitään hyötyä siitä, että molemmat valvovat.
 
Saimme unihommat toimimaan, oli lopulta ihan iisi homma kun vähän ajatteli. Jaksoitettiin poikasen nukkumista päivällä vähän paremmin, ja yöllä hän nukkuu melko ongelmitta kaksi neljän tunnin pätkää. Kapalointi auttaa häntä pysymään unessa, eli ei pääse härväämään itseään hereille. Taustalla olevasta white noisen toiminnasta en ole yhtään varma, mutta ei se ole haitannutkaan. Tuntuu että itseäkin auttaa rauhoittumaan kun ei reagoi niin helposti ihan kaikkiin inahduksiin.

Taisimme saada erävoiton, mutta ottelu jatkuu vielä piiitkään.
 
Taisimme saada erävoiton, mutta ottelu jatkuu vielä piiitkään.

Hyvä juttu, siitä se lähtee! Sait tossa hyviä neuvoja jo muilta, mutta tekis mieli vielä vähän yleistää vaikka vauvat toki voi olla aika erilaisia, ja vanhempien elämäntilanteet myös.

Anyway, pienen vauvan kanssa ne ekat pari kuukautta on aika intensiivistä, varsinkin jos on kyseessä ensimmäinen lapsi. Kannattaa ottaa tosissaan neuvot siitä että on hyvä maksimoida vuorotellen toisen vanhemman lepo ja myös mahdollisuus muuhun kuin vauvan hoitoon (ehkä enemmän sen raskaimman alkuvaiheen jälkeen). Jos menee hyvin, vauvan rytmi alkaa rullaamaan aika nopeasti ja myös sen hoito alkaa mennä rutiinilla. Itsellä ekan lapsen kanssa oli varmasti kaikenlaista turhaa hässäkkää kun ei ollut kokemusta, paljon vähemmällä säätämisellä on selvinnyt 2. ja 3. version kanssa. Ensimmäisen lapsen saaminen on valtava elämänmuutos ja sen sulatteluun menee useimmilta (varsinkin isiltä) aikaa, mutta ei kannata uskoa ihan kaikkia kauhutarinoita siitä että vasta 5-vuoden päästä ehkä helpottaa. Kun menee omaan tilanteeseen sopivilla keinoilla järki päässä, ja on armollinen itselleen ja puolisolle siinä väsymyksen keskellä, niin hyvä tulee!
 
Alku on helpoin vaihe vaikka olisi ensimmäinen. Eihän nuo muuta tee kuin syö, paskoo ja nukkuu.
 
Alku on helpoin vaihe vaikka olisi ensimmäinen. Eihän nuo muuta tee kuin syö, paskoo ja nukkuu.

Tässäkään, kuten monessa muussakaan asiassa ei pidä yleistää. Joillekin meistä osuu kohdalle se lapsi joka syö, paskoo ja itkee muttei nuku, eikä siinä vaiheessa mikään vituta enempää kuin ”pieni lapsi, pienet murheet”, ”kyllä se nukkuu kun x”, ”ei se nyt noin paha voi olla” ynnämuuut mummo ankan läpät kun itse vetää kuudetta kuukautta samoilla silmillä…

Tiesitkö muuten, että kun nukkuu riittävän kauan päin vittua niin keho ”ylivirittyy” siihen jatkuvaan heräilyyn ja siinä saattaa mennä parikin vuotta vielä sen jälkeen kun lapsi alkaa nukkumaan jotenkin järkevästi, että toivut siitä ja alat taas nukkua normaalisti?

Kaikille se pikkuvauva-aika ei tosiaankaan ole se helpoin vaihe.
 
Tiesitkö muuten, että kun nukkuu riittävän kauan päin vittua niin keho ”ylivirittyy” siihen jatkuvaan heräilyyn ja siinä saattaa mennä parikin vuotta vielä sen jälkeen kun lapsi alkaa nukkumaan jotenkin järkevästi, että toivut siitä ja alat taas nukkua normaalisti?

Ai tätäkö se paska on kun en oo esikoisen jälkeen enää saanu nukuttua kunnolla, mikähän moiseen avuksi?
 
Tässäkään, kuten monessa muussakaan asiassa ei pidä yleistää. Joillekin meistä osuu kohdalle se lapsi joka syö, paskoo ja itkee muttei nuku, eikä siinä vaiheessa mikään vituta enempää kuin ”pieni lapsi, pienet murheet”, ”kyllä se nukkuu kun x”, ”ei se nyt noin paha voi olla” ynnämuuut mummo ankan läpät kun itse vetää kuudetta kuukautta samoilla silmillä…

Tämä ja kaikki lapset ei edes ala nukkua mitenkään hyvin pikkuvauva-ajan jälkeenkään. Tää on niitä juttuja, että usein menee sekasin se, että vanhemmilla väsyttää, kun muksu herättää kerran viikkoon pari kertaa joku yö vs. se että muksu herättää 6 kertaa viikkoon 2-5 kertaa/yö. Jos on huonosti nukkuva lapsi, niin siinä äkkiä tulee niitä risoja öitä pitkiä pätkiä kaikissa kehitysvaiheissa.
 
Tässäkään, kuten monessa muussakaan asiassa ei pidä yleistää. Joillekin meistä osuu kohdalle se lapsi joka syö, paskoo ja itkee muttei nuku, eikä siinä vaiheessa mikään vituta enempää kuin ”pieni lapsi, pienet murheet”, ”kyllä se nukkuu kun x”, ”ei se nyt noin paha voi olla” ynnämuuut mummo ankan läpät kun itse vetää kuudetta kuukautta samoilla silmillä…

Tiesitkö muuten, että kun nukkuu riittävän kauan päin vittua niin keho ”ylivirittyy” siihen jatkuvaan heräilyyn ja siinä saattaa mennä parikin vuotta vielä sen jälkeen kun lapsi alkaa nukkumaan jotenkin järkevästi, että toivut siitä ja alat taas nukkua normaalisti?

Kaikille se pikkuvauva-aika ei tosiaankaan ole se helpoin vaihe.
Tietenkään tuo ei koske kaikkia, mutta keskivertolapsen kohdalla se pikkuvauvavaihe on mielestäni helpoin.

Tiedän. Itseäni ei pienet huudot tosin nukkuessa häiritse.
 
Tietenkään tuo ei koske kaikkia, mutta keskivertolapsen kohdalla se pikkuvauvavaihe on mielestäni helpoin.
Tuo "keskivertolapsi" on vaan aika subjektiivinen, harvalla on kokemusta hirveän monesta ja silloinkin omat tavat, unenlahjat, stressinsiedot jne. vaikuttavat paljon miten asiat kokee.
Itsellä kyllä samat fiilikset, vaikeammaksi menee (kokonaisuus) sitä mukaa kun lapsi kasvaa. Alkuun vain söi, nukkui ja paskoi; tasaista syöttämistä ja vaipanvaihtoa vaati, mutta kaikki muu aika oli "vapaa-aikaa". Nyt kun lapsi lähestyy kolmea niin kaikki aika menee lapsen kanssa: aamulla töihin mennessä päikkyyn, töistä tullessa haku sieltä ja sitten ruuanlaittoa ja lapsen viihdyttämistä loppuilta. Sen jälkeen kun lapsi on vihdoinkin unilla niin teoriassa olisi pätkä aikaa johonkin, mutta käytännössä voikin alkaa tehdä siirtymistä sänkyyn itsekin kuittaamaan huonojen öiden univelkoja... :btooth:

No ehkä tämä tästä kun lapsi rupeaa viihdyttämään itseään tai voi alkaa viettämään aikaa kavereidensa kanssa.
 
Tietenkään tuo ei koske kaikkia, mutta keskivertolapsen kohdalla se pikkuvauvavaihe on mielestäni helpoin.

Tiedän. Itseäni ei pienet huudot tosin nukkuessa häiritse.

Pikkuvauvavaiheessa ei ole muuta helppoa, kuin se, että syöminen sujuu tissistä ja unentarve on suuri.

Mutta kaikki pitää tehdä vauvalle, joka ei osaa mitään. Vaippaakin kun vaihdat niin se on paskajäykkänä kun otat vaatetta pois, eikä se osaa edes kättä pujottaa hihasta. Eikä se tajua puhetta, ja kommunikoi vain rääkymällä. Paskoo vaippaan monta kertaa päivässä/yössä. Ei voi jättää yksin hetkeksikään, paitsi nukkumaan.

3v on ihan vitun helppo tohon verrattuna. Syö itse, ei tarvitse kuin ruokaa laittaa eteen. Käy itse vessassa, vähän persettä pesee, kun on paskonut, ja sekin on helppoa kun se paska on siellä pöntössä eikä levittäytynyt kannikoille ja alaselkään. Annat jonkun palapelin tai värikynät niin leikkii itsenäisesti pitkät tovit. Osaa kertoa miksi rääkyy.
 
Itse koen, että pitkässä juoksussa arki on keskimäärin helpottunut lapsen kasvun myötä. Toki kaikkia vaiheita tulee, ja työ kohdistuu eri asioihin, mutta kokonaisuudessaan näin. Ensimmäisen lapsen kohdalla muutos entiseen oli niin suuri, että alku tuntui raskaalta, vaikka toki jälkeenpäin tulee ajateltua sitä kuinka yksinkertaisia ihan pienen vauvan tarpeet olivat.
 
Tuo "keskivertolapsi" on vaan aika subjektiivinen, harvalla on kokemusta hirveän monesta ja silloinkin omat tavat, unenlahjat, stressinsiedot jne. vaikuttavat paljon miten asiat kokee.
Itsellä kyllä samat fiilikset, vaikeammaksi menee (kokonaisuus) sitä mukaa kun lapsi kasvaa. Alkuun vain söi, nukkui ja paskoi; tasaista syöttämistä ja vaipanvaihtoa vaati, mutta kaikki muu aika oli "vapaa-aikaa". Nyt kun lapsi lähestyy kolmea niin kaikki aika menee lapsen kanssa: aamulla töihin mennessä päikkyyn, töistä tullessa haku sieltä ja sitten ruuanlaittoa ja lapsen viihdyttämistä loppuilta. Sen jälkeen kun lapsi on vihdoinkin unilla niin teoriassa olisi pätkä aikaa johonkin, mutta käytännössä voikin alkaa tehdä siirtymistä sänkyyn itsekin kuittaamaan huonojen öiden univelkoja... :btooth:

No ehkä tämä tästä kun lapsi rupeaa viihdyttämään itseään tai voi alkaa viettämään aikaa kavereidensa kanssa.

Subjektiivista tosiaan, mutta näin 4v pojan isänä olen täysin päinvastaista mieltä. Olihan se nyt aika rasittavaa kun oli juuri syöttämistä, paskavaipparallia, talvella varsinkin vaatteiden kanssa pelaaminen aikamoista, joka paikkaan saat kantaa / rattaissa lykkiä ja niitä raahata mukana, jne. Onneksi tuo vaihe kuitenkin on verrattain lyhyt.

Onhan se nyt jo yhtä juhlaa kun syömiset tehdään itse, vessassa käydään itse, vaatteet laitetaan päälle itse, kaikkialle kuljetaan kävellen mukana eikä tarvitse mitään rattaita kuskata mukana, autoon mennään itse ja vain vyö täytyy laittaa kiinni, jne. Omatkin touhut onnistuu jo aika paljon kattavammin kun poitsu voi tallissa / pihahommissa olla mukana kaikessa "ei vaarallisessa" hommassa ja halu on kova auttaa ja oppia itsekkin kaikkea. Yhdessä leikkiminenkin on aika paljon erilaisempaa kun se on legojen rakentamista, palapelejä, puujunaratoja, pelien pelaamista, jne.
 
Pikkuvauvavaiheessa ei ole muuta helppoa, kuin se, että syöminen sujuu tissistä ja unentarve on suuri.

Mutta kaikki pitää tehdä vauvalle, joka ei osaa mitään. Vaippaakin kun vaihdat niin se on paskajäykkänä kun otat vaatetta pois, eikä se osaa edes kättä pujottaa hihasta. Eikä se tajua puhetta, ja kommunikoi vain rääkymällä. Paskoo vaippaan monta kertaa päivässä/yössä. Ei voi jättää yksin hetkeksikään, paitsi nukkumaan.

3v on ihan vitun helppo tohon verrattuna. Syö itse, ei tarvitse kuin ruokaa laittaa eteen. Käy itse vessassa, vähän persettä pesee, kun on paskonut, ja sekin on helppoa kun se paska on siellä pöntössä eikä levittäytynyt kannikoille ja alaselkään. Annat jonkun palapelin tai värikynät niin leikkii itsenäisesti pitkät tovit. Osaa kertoa miksi rääkyy.
No se unentarve siitä tekeekin helpon (jos lapsi siis nukkuu hyvin). Antaa ruokaa ja pesee persettä, pikkuhomma, mutta tokii sitoo kotiin. Kotona voi kyllä itse puuhastella omiaan kun voi jättää yksinkin itkuhälyttimen valvontaan unille. Pukeminen helppoa kun heitti vauvan haalariin, kelistä riippuen vain valitsi paksuuden. Pystyi käymään museoissa ja taidenöääyttelyissä kun vauva nukkui vaunuissa.
Siinä vaiheessa kun pinnasängystä kiivetään pois ja kaikki tavarat ovat vapaata riistaa niin vaatii noin 100% valvontaa vieressä. Ilolla lähtee kaikkeen mukaan, mutta turha haaveilla että itse pystyisi silloin tekemään mitään. Värikynät joo viihdyttävät sen vartin kunhan olet itse vieressä "aktiivisesti osallistumassa", mutta sama kaikessa että pitää olla itse osallistumassa jokaiseen lelun heilutteluun.
Itse syöminen on suuri parannus jos vertaa siihen aikaisempaan sotkemiseen, mutta olihan se vielä aikaisempi pullosta syöttäminen helppoa.
No kunhan ensi vuoden puolella tulee se 3 vuotta täyteen niin toivottavasti elämä muuttuu ja lapsi käy hoitamaan kaiken itse ja voi ottaa kaikkeen mukaan. :whistling:
No eiköhän tilanne tästä helpota, mutta itse koin sen alun arjen helpompana.
 
Omasta kokemuksesta (2 pientä lasta) niin joka päivä menee helpommaksi. Eli mitä nuorempi lapsi, sitä "rasittavampi". 1v ja 3v ero on valtava, 3v osaa itse tehdä jo paahtoleivätkin, pukea, käydä vessassa ja vetää sen yms, kun taas 1v lapsi on vielä suht avuton, juuri ja juuri osaa itse syödä lautaselta lusikalla mutta se onkin paras saavutus. 1v paskoo ja kuseskelee minne sattuu, sotkee ruokaa ja on altis tapaturmille. Mitä tulee vastasyntyneen ja 1v välille, niin siinäkin menee aina helpommaksi mitä vanhemmaksi tulee, esimerkkinä 0.5-1v aikana voi lopettaa yösyötöt joka on valtava helpotus kun lapsi alkaa nukkumaan kokonaisia öitä. 1.5v meillä lopetti päivävaipat kokonaan ja juuri ennen 2v täyttämistä lähti myös yövaipat eikä kertaakaan ole sänkyyn pissannut.

Ja lapset voivat olla aivan eri planeetalta, meillä esikoinen oli suht painajainen, heräsi ekat pari vuotta vähän väliä öisin, vaati koko ajan huomiota, ei voinut laittaa lattialle vaan piti sylissä olla jatkuvasti yms yms. Tää oli meille aika traumatisoiva kokemus (varsinkin koska kesti 2v jonka jälkeen alkoi pikkuhiljaa helpottamaan) mutta tiesin että tätä pahempaa ei voi olla ja seuraava lapsi on 100% helpompi.
Toka lapsi on aivan vastakohta, nukkuu kuin enkeli, voi laittaa lattialle ja vauva alkaa itse tutkimaan ympäristöä eikä vaadi pahemmin huomiota.
 
Pikkuvauvavaiheessa ei ole muuta helppoa, kuin se, että syöminen sujuu tissistä ja unentarve on suuri.

Mutta kaikki pitää tehdä vauvalle, joka ei osaa mitään. Vaippaakin kun vaihdat niin se on paskajäykkänä kun otat vaatetta pois, eikä se osaa edes kättä pujottaa hihasta. Eikä se tajua puhetta, ja kommunikoi vain rääkymällä. Paskoo vaippaan monta kertaa päivässä/yössä. Ei voi jättää yksin hetkeksikään, paitsi nukkumaan.

3v on ihan vitun helppo tohon verrattuna. Syö itse, ei tarvitse kuin ruokaa laittaa eteen. Käy itse vessassa, vähän persettä pesee, kun on paskonut, ja sekin on helppoa kun se paska on siellä pöntössä eikä levittäytynyt kannikoille ja alaselkään. Annat jonkun palapelin tai värikynät niin leikkii itsenäisesti pitkät tovit. Osaa kertoa miksi rääkyy.
Pikkuvauvavaiheessa omaa aikaa on enemmän.

Se 3v ei välttämättä pue tai nuku suosiolla kun on omaa tahtoa, tai suostu kertomaan mikä kiukuttaa. Ja sitä tekemistä pitää olla jatkuvasti. Omaa aikaa on se 2h päivässä.
 
Se 3v ei välttämättä pue tai nuku suosiolla kun on omaa tahtoa, tai suostu kertomaan mikä kiukuttaa. Ja sitä tekemistä pitää olla jatkuvasti. Omaa aikaa on se 2h päivässä.

Siitäkin ajasta osa kuluu siivoamiseen & pyykkeihin yms.

Itse olen ottanut aikaa esim. urheilulle kesken etäpäivien eli olen "lounaalla" jos joku kyselee. Muuten ei käytännössä ehtisi ikinä tekemään mitään omia juttuja. Kaikilla ei tietysti duunit jousta, mutta aikaa kannattaa yrittää löytää mistä vain pystyy.
 
Pikkuvauvavaiheessa omaa aikaa on enemmän.

Se 3v ei välttämättä pue tai nuku suosiolla kun on omaa tahtoa, tai suostu kertomaan mikä kiukuttaa. Ja sitä tekemistä pitää olla jatkuvasti. Omaa aikaa on se 2h päivässä.
Allekirjoitan kyllä tämän täysin enkä tuota @robot boy :n kommenttia.

3v ei enää välttämättä nuku päiväuniakaan ja kaipaa jatkuvasti viihdykettä. On pakko ottaa mukaan arkiaskareisiin jotta niitä ehtii ylipäänsä tehdä ja ainahan ne eivät ole 3v:lle mieluisia ja vaaratilanteita syntyy helposti keittiössä jne...
 
Saimme unihommat toimimaan, oli lopulta ihan iisi homma kun vähän ajatteli. Jaksoitettiin poikasen nukkumista päivällä vähän paremmin, ja yöllä hän nukkuu melko ongelmitta kaksi neljän tunnin pätkää. Kapalointi auttaa häntä pysymään unessa, eli ei pääse härväämään itseään hereille. Taustalla olevasta white noisen toiminnasta en ole yhtään varma, mutta ei se ole haitannutkaan. Tuntuu että itseäkin auttaa rauhoittumaan kun ei reagoi niin helposti ihan kaikkiin inahduksiin.

Taisimme saada erävoiton, mutta ottelu jatkuu vielä piiitkään.
Meillä meni reilu kaksi vuotta niin että heräiltiin noin 10 kertaa yössä, eli ei siis juuri mitään nukkumista pariin vuoteen öisin. Nyt kohta 4v ja nukkuu jo hyvin yöt, vaikka toki nukuttaminen on vielä useiden tuntien projekti.

Meni omat unetkin tuossa vähän sekaisin ja tulee enää nukuttua joku 4h yössä. Toisaalta iso asia että saa edes hereillä maata sängyssä nykyään yöt rauhassa vaikka ei itse nukuttua saakkaan.
 
Ai tätäkö se paska on kun en oo esikoisen jälkeen enää saanu nukuttua kunnolla, mikähän moiseen avuksi?

Kuten tuossa yläpuolella mainittiin niin lääkäriltä voi saada unilääkkeitä jos ei ala homma normalisoitumaan. Itsehoitokonstina voi myös kokeilla aptkeekista reseptivapaata melatoniinia jos sillä saa tilanteen takaisin raiteilleen.

Itsellä ongelma ei niinkään ollut se ettei olis saanut unta, vaan jatkuva heräily. Kun muksu oli huudattanut hereille ensimmäisen puolen vuoden ajan pahimmillaan 20 minuutin välein ja siitä noin 2-vuotiaaksi saakka vielä jopa 5 kertaa yössä ennen kuin alkoi nukkumaan täysiä öitä niin sitä oli vaan niin tärrällään aina öisin että jonkun pienen äänen kun kuuli niin saman tien hereillä ja sydän hakkas sataa. Heräämisen jälkeen kesti aina oma aikansa ennen kuin sai nukuttua uudelleen vaikka olis kuinka väsynyt ja taas johonkin pihalta kuuluvaan kolahdukseen hereille.

Tilanne lähti parantumaan sen jälkeen kun tuo täysien öiden nukkuminen alkoi mutta tais muksu keretä täyttää 5 vuotta ennen kuin yhtenä päivänä huomasin että nukun taas ns. normaalisti...
 
Meillä meni reilu kaksi vuotta niin että heräiltiin noin 10 kertaa yössä, eli ei siis juuri mitään nukkumista pariin vuoteen öisin. Nyt kohta 4v ja nukkuu jo hyvin yöt, vaikka toki nukuttaminen on vielä useiden tuntien projekti.

Meni omat unetkin tuossa vähän sekaisin ja tulee enää nukuttua joku 4h yössä. Toisaalta iso asia että saa edes hereillä maata sängyssä nykyään yöt rauhassa vaikka ei itse nukuttua saakkaan.
Olisi kyllä kasetti kovilla jos meno olisi tuollaista. Verrattuna siis siihen että on jo vauvana nostettu sänkyyn ja sanottu hyvää yötä. Tietysti yöllä on heräilty x määrää pienenä, ja isompana protestoitu nukkumaan menoa.
 
Kuten tuossa yläpuolella mainittiin niin lääkäriltä voi saada unilääkkeitä jos ei ala homma normalisoitumaan. Itsehoitokonstina voi myös kokeilla aptkeekista reseptivapaata melatoniinia jos sillä saa tilanteen takaisin raiteilleen.

Itsellä ongelma ei niinkään ollut se ettei olis saanut unta, vaan jatkuva heräily. Kun muksu oli huudattanut hereille ensimmäisen puolen vuoden ajan pahimmillaan 20 minuutin välein ja siitä noin 2-vuotiaaksi saakka vielä jopa 5 kertaa yössä ennen kuin alkoi nukkumaan täysiä öitä niin sitä oli vaan niin tärrällään aina öisin että jonkun pienen äänen kun kuuli niin saman tien hereillä ja sydän hakkas sataa. Heräämisen jälkeen kesti aina oma aikansa ennen kuin sai nukuttua uudelleen vaikka olis kuinka väsynyt ja taas johonkin pihalta kuuluvaan kolahdukseen hereille.

Tilanne lähti parantumaan sen jälkeen kun tuo täysien öiden nukkuminen alkoi mutta tais muksu keretä täyttää 5 vuotta ennen kuin yhtenä päivänä huomasin että nukun taas ns. normaalisti...

Juu, siis lapset on nyt 12, 5 ja 2v ja tosiaan sama, että lähes kaikkeen herää samantien.. harvassa on ne yöt kun saa aamuun asti nukuttua yhtäjaksoisesti
 
Nukkuuko vielä päiväunia ? Meillä 4v nukutustaistelut loppui kuin seinään siinä kohtaa kun loppui päiväunet
Ei ole nukkunut viime vuoden kesän jälkeen, eli 2,5 v lopetti ne. Nukahtaminen ja nukkuminen on aina ollut käytännössä täysi mahdottomuus. Vauvanakin oli todella vaikeaa saada nukkumaan ja sitten kun katsoi jotain kavereiden lapsia jotka saattoivat nukkua hyvin vaikka vaunuissa vaikka vieressä puhuttiin jne. Niin ei kovin reilulta tuntunut.
.
 
Olisi kyllä kasetti kovilla jos meno olisi tuollaista. Verrattuna siis siihen että on jo vauvana nostettu sänkyyn ja sanottu hyvää yötä. Tietysti yöllä on heräilty x määrää pienenä, ja isompana protestoitu nukkumaan menoa.
Onhan tämä rankkaa. Olisi voinut ehkä toisenkin tehdä, mutta ei kyllä mitenkään jaksa niin jäi tekemättä. Toinen olisi tietysti voinut tuurilla olla helpompi, mutta ei pysty ottamaan riskiä.
 
Ei ole nukkunut viime vuoden kesän jälkeen, eli 2,5 v lopetti ne. Nukahtaminen ja nukkuminen on aina ollut käytännössä täysi mahdottomuus. Vauvanakin oli todella vaikeaa saada nukkumaan ja sitten kun katsoi jotain kavereiden lapsia jotka saattoivat nukkua hyvin vaikka vaunuissa vaikka vieressä puhuttiin jne. Niin ei kovin reilulta tuntunut.
.
Onko asiaa tutkittu mitenkään?
 
Onko olemassa / suosituksia lasten rattaista tms, jossa 2v+ mahtuu hyvin vielä nukkumaan? Meidän kohta 2v poitsu tykkää ulkona nukkumisesta niin pöpinä (tähän toki varmaan liittyy sekin, että pääsee iskän kanssa kävelylle, koska iskä iskä iskä...), ettei haluttais vielä pakottaa sisälle nukkumaan. Vaan noi Emmaljungan kärryt tai se koppa on jo vähän liian pienet, niska menee jo mutkalle makuuasennossa, ettei varmaan tee hyvää...

Noniin tähän löytyi ratkaisu. Tosiaan noi Emmaljungan NXT90 vaunut nyt vaan alkpoivat olemaan liian pienet (eikä siis tosiaan ollut se vauvakoppa käytössä vaan isomman lapsen istuin). Emäntä Sherlockoi, että jossain vanhoissa Britax Römer matkavaunuissa on törkeesti tilaa, 15cm tms. enemmän mitä Emmaljungassa ja onnistui nää vielä käytettynä hankkimaan. Ja kyllä onkin, hyvin on tilaa päälle ja jaloille ja kuomukin on ajateltu hyvin ettei leikkaa tilasta jne.

Kyllä noissa mahtuu nukkuumaan poitsu vuosia, mutta tokikaan ei varmaa halua tai emt. vaikka haluaiskin kun tykkää nukkua ulkona niin paljon ja se nukkumaan lähteminenkin on semmonen isä-poika juttu monasti...

Ilmeisestikin uudemmissa vuosimalleissa on sit vähemmän tilaa, köykäsemmät materiaalit ja muutenkin onnettomammat. Ihana markkinatalous, mut noi käytetyt on uudenveroiset ja maksoi satkun tms. Myyjällä oli sama juttu et muut vaunut oli käyneet pieneksi ku lapsi halus nukkua ulkona...
 
Taas turvaistuin kyssäriä. Mitäs suosittelisitte 6v->. Periaatteessa pelkkä koroke riittäisi, mutta joku niskatuki (=selkänoja) olisi plussaa. isofixejä ei jaksa enään säätää eli hakusessa olisi kevyt istuin joka on helppo nostaa paikoilleen/pois tarvittaessa.
 
Tarvitseeko kukaan Hauck Rapid 4S Plus -triosettiä?
Eli yksi runko johon menee turvakaukalo, vaunu ja rattaat, lisäksi isofix-telakka kaukalolle niin voi nostella vauvaa helposti kaukalossa auton ja kärryjen välissä.
Kaukalo ja vaunukoppa olleet aika vähän käytöllä, rattaiden kangas ollut eniten auringossa ja pölyssä.

1000170890.png


Verkkokaupassa ollut joskus myynnissä, mutta nyt puhelimella en löydä kuin tuota "karvalakkimallia":


Voi houkuttelevaan asevelihintaan luopua, eihän tämä kallis ole uutenakaan.

Edit. Amazonista löytyi speksit:

Kangasala/Tampere
 
Viimeksi muokattu:
Näitä juttuja kun lukee, niin missä hemmetin välissä te ehditte niitä muksuja hoitaa.
Oma elämä kun menee niin että herätys 7:30, 8:00 noin ajelen töihin. 8:45-18:00 töissä, sitten taas 45min ajelua + kaupassakäynnit, ruoanlaitot, pyykkäykset, siivoukset yms. niin kello onkin äkkiä 22-23 ja sitten iltatoimet ja unille. mitkä on ne konkreettiset vaikutukset elämään, mitä "pakollisia" asioita sitten jää pois?

Töissä on vähän niinkuin pakko käydä ja ammatti on sellainen että tulee tehtyä kaiken lisäksi aika usein 6pvä työviikkoakin. Eihän sen muksun kanssa ehdi tekemään yhtään mitään, kun koko ajan on jotain velvollisuuksia muutenkin täytettävänä?
Vai onko tällaisissa ammateissa olevat, sitten ottaneet loparit ja tekevät jotain osa-aikatöitä tai hoitaneet itselleen jonkun thai-muijan joka on vain kotona ja hoitaa sitä lasta?
 
6.30 herätys, laittautuminen, lapsi päiväkotiin klo 8.00. Töissä 8.30. Vaimo hakee päiväkodista, itse kotona n. 16.30 -17.00. Siinä sitten ilta lasten kanssa. Toinen voi mennä treenaa tai jotain. Lapset nukkuu 19.30. Sitten vapaa-aikaa. Jos pitää jatkaa töitä niin siitä sitten jatkuu.

Ei pysty mitään superjohtajan työtä tekemään jossa olisi koko ajan tavoitettavissa. Pyritään aika 50/50 nämä lapset hoitamaan.
 
Näitä juttuja kun lukee, niin missä hemmetin välissä te ehditte niitä muksuja hoitaa.
Oma elämä kun menee niin että herätys 7:30, 8:00 noin ajelen töihin. 8:45-18:00 töissä, sitten taas 45min ajelua + kaupassakäynnit, ruoanlaitot, pyykkäykset, siivoukset yms. niin kello onkin äkkiä 22-23 ja sitten iltatoimet ja unille. mitkä on ne konkreettiset vaikutukset elämään, mitä "pakollisia" asioita sitten jää pois?

Töissä on vähän niinkuin pakko käydä ja ammatti on sellainen että tulee tehtyä kaiken lisäksi aika usein 6pvä työviikkoakin. Eihän sen muksun kanssa ehdi tekemään yhtään mitään, kun koko ajan on jotain velvollisuuksia muutenkin täytettävänä?
Vai onko tällaisissa ammateissa olevat, sitten ottaneet loparit ja tekevät jotain osa-aikatöitä tai hoitaneet itselleen jonkun thai-muijan joka on vain kotona ja hoitaa sitä lasta?
Karkelasti laskin että sulla menee kuukaudessa n. 250h töihin ja työmatkoihin 6pv työviikolla. (24x10.5h( 9h +1.5h työmatkaan))
Itellä menee 20x9h= n.180h. Eli erotusta 70h, monenlaista siinä ajassa ehtii touhuta lapsen kanssa.
 
Näitä juttuja kun lukee, niin missä hemmetin välissä te ehditte niitä muksuja hoitaa.
Oma elämä kun menee niin että herätys 7:30, 8:00 noin ajelen töihin. 8:45-18:00 töissä, sitten taas 45min ajelua + kaupassakäynnit, ruoanlaitot, pyykkäykset, siivoukset yms. niin kello onkin äkkiä 22-23 ja sitten iltatoimet ja unille. mitkä on ne konkreettiset vaikutukset elämään, mitä "pakollisia" asioita sitten jää pois?

Töissä on vähän niinkuin pakko käydä ja ammatti on sellainen että tulee tehtyä kaiken lisäksi aika usein 6pvä työviikkoakin. Eihän sen muksun kanssa ehdi tekemään yhtään mitään, kun koko ajan on jotain velvollisuuksia muutenkin täytettävänä?
Vai onko tällaisissa ammateissa olevat, sitten ottaneet loparit ja tekevät jotain osa-aikatöitä tai hoitaneet itselleen jonkun thai-muijan joka on vain kotona ja hoitaa sitä lasta?

Eiköhän tuossa se suurin ero tai tekijä ole tuo työhön käytetty aika.
Jos lähtee töihin klo 8 ja palaa töistä 18.45, niin aika lyhkäiseksihän tuo ns. vapaa-aika jää. Oli lapsia tai ei.

Itsellä päivä yleensä:
-Herätys klo 6
-Muksu hoitoo klo 7
-Työpaikalla 7.30-15.30
- Muksu hoidosta klo 16
-Kotona klo 16.10
 
Lapset nukkuu 19.30. Sitten vapaa-aikaa. Jos pitää jatkaa töitä niin siitä sitten jatkuu.
Tämä kun toteutuisi edes kerran viikkoon. :p Meillä molemmat lapset alle kouluikäisiä, ja nukahtaminen siinä ysin tuntumassa. Siihen asti saa suht aktiivisesti paimentaa. Sitten usein itse niin väsynyt, ettei jaksa edes telkkaria katsoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 426
Viestejä
4 507 377
Jäsenet
74 396
Uusin jäsen
A77A

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom