Suuryritysten investoinnit Suomeen

[vindicator rapeto]

Google jo aikaisemmin investoinut Suomen Haminaan palvelinkeskuksen, nyt on tekemässä n. miljardin arvoista laajennusta sinne. Yhtiö on investoinut Haminaan reilun 10 vuoden aikana jo lähes 5 miljardia euroa.

Tällä viikolla on uutisoitu että Google on ostanut yhteensä tuhansia hehtaareita maata niin Kajaanin Otanmäestä kuin Muhokselta ( Oulu ). Suunnitteilla nähtävästi miljardiluokan investoinnit uusista datakeskuksista.

Näistä miljardeista ei tietenkään läheskään kaikki tule jäämään Suomeen, sillä jo pelkästään rauta/laitehankintoihin uponnee satoja miljoonia per laitos. Mutta työllistävää vaikutusta tullee olemaan sitäkin enemmän, kuin myös verotuloja.

Myös Microsoft on investoimassa isommin Suomeen. Sen uudet palvelinkeskukset Uudellamaalla ovat miljardi- investointeja, kuten myös Kouvolan ja Raision datakeskushankkeissa.

Analyysi: Jättiläisen raha riittää, kun tekoäly kohtaa tuulivoiman Muhoksen ja Kajaanin metsissä

Suomessa moni investointi kilpailee sijoittajien huomiosta. Googlen ei tarvitse, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

yle.fi

Suomi luokitellaan maailman isojen firmojen taulukolla erittäin turvalliseksi kohteeksi, jossa on lisäksi erinomainen saatavuus puhtaalle energialle - ainakin datakeskusten kohdalla tämä erittäin suuri positiivinen puoli. Myös vihreä sähkösyöppö vety houkuttelee investointeja Suomeen samasta syystä.

Itse jään mielenkiinnolla seuraamaan ainakin näitä pohjoisempia investointeja, milloin valmistuvat, ja mikä onkaan se työllistävä vaikutus. Suomelle kelpaa positiiviset uutisetkin välillä.

 

[j1m2]

Onhan nuo tavallaan hienoja kun työllistävät rakennus ja käytön aikana.Mitenkä näillä,maksaako verot suomeen vai johonkin vilunkipaikkaan ? Haittaa voi koitua siitä että ovat suuria sähkösyöppöjä ja aina ei ole tarjolla halpaa tuuli ja aurinkosähköä,toki jos kustantavat sähkönhankinnan muuna aikana niin mikäs siinä.Pahoin pelkään että näiden ja vetytuottajien takia mennään meidän lompakolle.

 

[Haudankaivaja]

Itse jään mielenkiinnolla seuraamaan ainakin näitä pohjoisempia investointeja, milloin valmistuvat, ja mikä onkaan se työllistävä vaikutus. Suomelle kelpaa positiiviset uutisetkin välillä.

Toivottavasti suunnittelevat vetävänsä Pohjois-Ruotsin kautta kaapelinsa. Saattaa jäädä muuten seuraavat investoinnit tekemättä hamaan tappiin saakka kun ryssät ja kiinalaiset jossain välissä keksivät katkovansa kilpaa loputkin kaapelit Suomenlahdelta.

 

[pulatunnus]

Onhan nuo tavallaan hienoja kun työllistävät rakennus ja käytön aikana.Mitenkä näillä,maksaako verot suomeen vai johonkin vilunkipaikkaan ? Haittaa voi koitua siitä että ovat suuria sähkösyöppöjä ja aina ei ole tarjolla halpaa tuuli ja aurinkosähköä,toki jos kustantavat sähkönhankinnan muuna aikana niin mikäs siinä.Pahoin pelkään että näiden ja vetytuottajien takia mennään meidän lompakolle.

Google Haminassa ilmeisesti työllistää noin 400 henkilöä, investointien jälkeen ilmeisesti neljännes lisää. Mitä veroja nuo maksaa tuloksesta riippumatta, kiinteistövero?, Google maksanut Suomeen yhteisöveroja, joista Haminaankin jyvitty n 10 miljoonaa vuodessa.

Jutussa ei taidetti mainita julkisista tuista, datakeskuksista perinteisesti tuki kilpailu käyty energiaverojen tasosta, missä Suomea aikanaan vähän krtisoitu ettei ole vastannut Ruotsin kisaan.

Haminan datakeskus "helppoa" siinäkin mielessä ettei ole tarvittu kokoon nähden isoja julkisia infra investointeja, rahtiiikenne pientä ja alueelle ne reitit oli valmiina.

Suomessa käyttöä hukkalämmölle, eli jos sijainti sopiva niin kaukolämpöinfraa. Aina toki jänittää pitkäänkö pysyy, mutta isot investoinnit toki vähän tuo luottoa, mutta ei ne mitään paperikoneita hinnasta huolimatta ole.

 

[pulatunnus]

Toivottavasti suunnittelevat vetävänsä Pohjois-Ruotsin kautta kaapelinsa. Saattaa jäädä muuten seuraavat investoinnit tekemättä hamaan tappiin saakka kun ryssät ja kiinalaiset jossain välissä keksivät katkovansa kilpaa loputkin kaapelit Suomenlahdelta.

Koilisväylän kuitu meni jäihin, mutta siellä on se hanke missä kierretään toista kautta, mutta luulis että perus markkina on vänäjän jälkeen eurooppa, eli se kuitu on tärkeä mitä nyt hitsaillaan kasaan.

 

[vindicator rapeto]

Google Haminassa ilmeisesti työllistää noin 400 henkilöä, investointien jälkeen ilmeisesti neljännes lisää. Mitä veroja nuo maksaa tuloksesta riippumatta, kiinteistövero?, Google maksanut Suomeen yhteisöveroja, joista Haminaankin jyvitty n 10 miljoonaa vuodessa.

Jutussa ei taidetti mainita julkisista tuista, datakeskuksista perinteisesti tuki kilpailu käyty energiaverojen tasosta, missä Suomea aikanaan vähän krtisoitu ettei ole vastannut Ruotsin kisaan.

Haminan datakeskus "helppoa" siinäkin mielessä ettei ole tarvittu kokoon nähden isoja julkisia infra investointeja, rahtiiikenne pientä ja alueelle ne reitit oli valmiina.

Suomessa käyttöä hukkalämmölle, eli jos sijainti sopiva niin kaukolämpöinfraa. Aina toki jänittää pitkäänkö pysyy, mutta isot investoinnit toki vähän tuo luottoa, mutta ei ne mitään paperikoneita hinnasta huolimatta ole.

Hukkalämmön hyödyntäminen on Kajaanin korkeuksilla jo hyödyllinen lisäbonus. Datacentterit imevät valtavasti sähköä, joten luonnollisesti lämpöäkin syntyy. Kajaaniin näköjään rakenteilla myös brittiläinen keskus, nähtävästi työt ovat jo alkaneet.

Kajaaniin tulee datakeskus, jonka taustayhtiön perustaja on Iso-Britannian suurin veronmaksaja

Kajaanin datakeskuskeskittymä saa jatkoa yhtiöstä, joka tunnetaan osakkeiden algoritmikaupasta.

yle.fi

Kajaanistahan on tulossa kovaa vauhtia oikea datakeskustoimialan keskus. Kajaaniin myös rakenteilla uusi supertietokone Roihu.

 

[jad]

Tuli tälläinen kuukauden takainen juttu vastaan:

Google saattaa jäähdyttää tulevaa datakeskustaan Oulujärven vedellä

Datakeskuksen jäähdytykseen on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Ilmajäähdytys veisi enemmän energiaa kuin vesijäähdytys, joka puolestaan haihduttaisi Oulujärvestä otettua vettä.

yle.fi

Vesijäähdytyksessä konesalin sisäisen kierron vesi luovuttaa lämpönsä ulkoiseen kiertoon, jonka vesi johdetaan ulkona olevaan jäähdytystorniin. Sieltä vesi menee jäähtyneenä takaisin lämmönvaihtimeen.

Vesijäähdytys tarvitsisi koko ajan lisää vettä, jonka Tuike suunnittelee ottavansa Oulujärvestä. Jäähdytyksessä vedestä haihtuu konsulttiyhtiö Swecon arvion mukaan jopa 70 prosenttia, eli vesijäähdytysvaihtoehto kuluttaisi Oulujärven vettä.

Mikä järki tälläisessä jäähdytystornissa on ? Eikö olisi yksinkertaisempaa vain ottaa se jäähdytysvesi Oulujärvestä ja palauttaa se sinne takaisin kokonaisuudessaan haihduttamatta valtaosaa ilmaan tuollaisessa tornissa ?

 

[finWeazel]

Tuli tälläinen kuukauden takainen juttu vastaan:

Google saattaa jäähdyttää tulevaa datakeskustaan Oulujärven vedellä

Datakeskuksen jäähdytykseen on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Ilmajäähdytys veisi enemmän energiaa kuin vesijäähdytys, joka puolestaan haihduttaisi Oulujärvestä otettua vettä.

yle.fi

Mikä järki tälläisessä jäähdytystornissa on ? Eikö olisi yksinkertaisempaa vain ottaa se jäähdytysvesi Oulujärvestä ja palauttaa se sinne takaisin kokonaisuudessaan haihduttamatta valtaosaa ilmaan tuollaisessa tornissa ?

Voisiko liittyä siihen, että jäähdytysveden oltava puhdasta ettei tule ongelmia? Ehkä ympäristösyyt kun ei haluta että vesi järvessä lämpenisi?

Suljetut nestejäähdytykset alkavat olemaan etenkin AI-konesaleissa mitä käytetään. Tärkein syy varmaan se ettei esim. nvidian nvl72 gb200/gb300:een riitä ilmajäähy, bonus ettei vettä kulu kun sama vesi kiertää uudestaan ja uudestaan.

 

[jad]

Voisiko liittyä siihen, että jäähdytysveden oltava puhdasta ettei tule ongelmia? Ehkä ympäristösyyt kun ei haluta että vesi järvessä lämpenisi?

Hyvin tuo jäähdyttäminen raa-alla merivedellä ainakin onnistuu. Lämpeneminenkään nyt ei luulisi olevan mahdoton ongelma, ei tuo Oulujärvi mikään pikku lätäkkö ole.

 

[Ekaros]

Tuli tälläinen kuukauden takainen juttu vastaan:

Google saattaa jäähdyttää tulevaa datakeskustaan Oulujärven vedellä

Datakeskuksen jäähdytykseen on tarjolla kaksi vaihtoehtoa. Ilmajäähdytys veisi enemmän energiaa kuin vesijäähdytys, joka puolestaan haihduttaisi Oulujärvestä otettua vettä.

yle.fi

Mikä järki tälläisessä jäähdytystornissa on ? Eikö olisi yksinkertaisempaa vain ottaa se jäähdytysvesi Oulujärvestä ja palauttaa se sinne takaisin kokonaisuudessaan haihduttamatta valtaosaa ilmaan tuollaisessa tornissa ?

Veden haihtuminen sitoo törkeän määrän energiaa eli lämpöä. Tämä tapa on halvempi kuin yrittää siirtää lämpöä ilmaan tai veteen.

 

[Ile_26]

Veden haihtuminen sitoo törkeän määrän energiaa eli lämpöä. Tämä tapa on halvempi kuin yrittää siirtää lämpöä ilmaan tai veteen.

Yksi tapa on juuri suljettu kierto, jossa erittäín kuumalla ajanjaksolla ilmalauhtumista edesautetaan vesisumulla --> vesi höyrystyy ja viilentää lauhduttimen läpi virtaavaa ilmaa.

 

[The Illusive Man]

Olisiko tämä parempi ketju datakeskus-keskustelulle?

Miksi pitää mennä henkilökohtaisuuksiin? Minusta keskustelun voisi pitää asiallisena. Kelpaisiko tämä sinulle:

Google announced €1 billion expansion of Hamina Data Center and new heat recovery project

Sana "campus" kyllä viittaa nimenomaan siihen, että kyseisellä alueella Haminassa on nyt 400 työntekijää ja 100 on tulossa lisää.

LISÄYS: Siinä voit olla oikeassa, että suurin osa datakeskusta operoivista työntekijöistä on jossakin muualla kuin Suomessa, mutta se ei mitenkään sulje pois sitä, etteikö paikallisesti siellä olisi 500 pysyvää työpaikkaa ja niistä 90% on suomalaisia (millä nyt ei ainakaan minulle ole oikein mitään merkitystä).

Väärin työllistetty. Siellä on jotain nörttejä ja sähkäreitä, kun energia-alan patujen mielestä vain kone- ja polttotekniikan insinöörien pestit ovat niitä oikeita työpaikkoja. /s

Jos datakeskusten työllistämisvaikutusta hehkutetaan vastapainona niiden aiheuttamille haitoille, niin on sillä silloin merkitystä kuinka monta Suomessa asuvaa henkilöä niiden parissa työskentelee. Siihen nyt kaivattaisiin tarkennusta.

 

[finWeazel]

Jos datakeskusten työllistämisvaikutusta hehkutetaan vastapainona niiden aiheuttamille haitoille, niin on sillä silloin merkitystä kuinka monta Suomessa asuvaa henkilöä niiden parissa työskentelee. Siihen nyt kaivattaisiin tarkennusta.

Huutelen sivusta, että mun mielestä yksi hyvä tapa tuoda datakeskuksia suomeen olisi riprap muutama uusi ydinvoimala joiden kustannuksiin datakeskuksen rakentaja osallistuu tavalla tai toisella. Paikathan olisi kahdelle voimalalle ainakin katsottuna. Voimalan viereen datakeskus. Ydinvoimalan ja datakeskuksen hukkalämmöllä valtavanisot kasvihuoneet samalle seudulle. Ehkä hukkalämmöllä voisi myös lämmittää pellonpohjaa mikä auttaisi saamaan pidemmän satokauden/hallanvaaraa vähemmäksi. Oletan, että ydinvoimalat eivät ole niin lähellä isoja asutuskeskuksia että hukkalämpöä järkevästi saisi käytettyä esim. kaukolämpöön.

Konesali-investoinnit voisi mieltää paljon isompina kokonaisuuksina kuin vain energiasyöppöinä.

Esimerkkinä maailmalta microsoft maksaa usa:ssa 3 mile islan ydinvoimalan takaisin käyttöönoton ja ostaa koko voimalan tuottaman energian pitkän aikaa. USA:ssa kymmenkunta suljettua ydinvoimalaa tulossa takaisin käyttöön konesalien vuoksi ja 80miljardin paketti kehitteillä minkä avulla rakennetaan kymmenkunta uutta isoa reaktoria. Amazon satsaa omia rahojansa pienreaktoreihin jotka voivat onnistua tai sitten eivät.

 

[kaarlos]

Huutelen sivusta, että mun mielestä yksi hyvä tapa tuoda datakeskuksia suomeen olisi riprap muutama uusi ydinvoimala joiden kustannuksiin datakeskuksen rakentaja osallistuu tavalla tai toisella.

Vaikea nähdä miten tuollaisesta 10-20 miljardin 10-15 vuotta kestävästä rakennushankkeesta saataisiin Suomen valtiolle kannattavaa touhua, etenkin jos tarkoituksena on tuottaa sitä matalimman jalostusarvon tuotetta eli energiaa tässä datakeskusbisneksen kontekstissa.

Jos sitä datakeskuksen hyötykuorman tuottamaa lisäarvoa päästäisiin verottamaan siellä missä se itse datakeskus pyörii niin tällöinhän tossa voisi olla edes etäisesti jotain järkeä.

 

[finWeazel]

Vaikea nähdä miten tuollaisesta 10-20 miljardin 10-15 vuotta kestävästä rakennushankkeesta saataisiin Suomen valtiolle

No ei varmaan saadakkaan jos se kestää 15v rakentaa. Johan tuollaisille aikatauluille nauraa harakatkin. Jos nyt riprap saadaan pystyyn ydinvoimaloita niin globaalit jätit vois osallistua rakentamiskuluihin vrt. microsoft rahoittaa 3 mile island ydinvoimalan ottamisen takaisin käyttöön ja ostaa kaiken sen tuottaman energian pitkällä sopimuksella.

En usko, että jenkeillä kestää 10v-15v saada voimaloita pystyyn jos tämä 80 miljardin paketti etenee. Rakentanevat 10 identtistä voimalaa. Edellinen samanlainen ylitti budjetit ja aikataulut mutta väittävät oppineensa siitä ja pitäisi olla paremmat menot nyt. Etenkin kun noita rakennetaan paljon eikä vain yhtä. https://www.reuters.com/business/en...d-asset-management-80-bln-nuclear-2025-10-28/

 

[kaarlos]

No ei varmaan saadakkaan jos se kestää 15v rakentaa. Johan tuollaisille aikatauluille nauraa harakatkin. Jos nyt riprap saadaan pystyyn ydinvoimaloita niin globaalit jätit vois osallistua rakentamiskuluihin vrt. microsoft rahoittaa 3 mile island ydinvoimalan ottamisen takaisin käyttöön ja ostaa kaiken sen tuottaman energian pitkällä sopimuksella.

En usko, että jenkeillä kestää 10v-15v saada voimaloita pystyyn jos tämä 80 miljardin paketti etenee. Rakentanevat 10 identtistä voimalaa. Edellinen samanlainen ylitti budjetit ja aikataulut mutta väittävät oppineensa siitä ja pitäisi olla paremmat menot nyt. Etenkin kun noita rakennetaan paljon eikä vain yhtä. https://www.reuters.com/business/en...d-asset-management-80-bln-nuclear-2025-10-28/

OK, voit pistää vaikka jatkoksi länsimaissa rakennetun ydinvoimalan referenssin viime vuosilta joka on valmistunut alle 10 vuodessa. Näitä on valitettavan vähän.

 

[finWeazel]

OK, voit pistää vaikka jatkoksi länsimaissa rakennetun ydinvoimalan referenssin viime vuosilta joka on valmistunut alle 10 vuodessa. Näitä on valitettavan vähän.

Mielipide ja ilmasto ollut niin ydinvoimavastainen ettei paljon ole voimaloita rakennettu. Suomessa olisi ollut etuna se, että vaikka hanhikivessä olisi selvitykset valmiit ja juokseva lähtö.

Katsotaan miten amerikkalaiset saavat aikaiseksi kun siellä on iso motivaatio saada rakennettua uusia ydinvoimaloita ja purkaa turhaa sääntelyä.

Tässä nyt nähdään mikä se asenne on ja miksi suomeen ei investoida. Nopeet ja notkeet syö hitaat ja vastahankaiset.

 

[kaarlos]

Mielipide ja ilmasto ollut niin ydinvoimavastainen ettei paljon ole voimaloita rakennettu. Suomessa olisi ollut etuna se, että vaikka hanhikivessä olisi selvitykset valmiit ja juokseva lähtö.

Katsotaan miten amerikkalaiset saavat aikaiseksi kun siellä on iso motivaatio saada uusia ydinvoimaloita.

Tässä nyt nähdään mikä se asenne on ja miksi suomeen ei investoida. Nopeet ja notkeet syö hitaat ja vastahankaiset.

Eli et löytänyt referenssiä? Et tietenkään kun niitä ei ole. Se nyt on vaan niin että noi on ihan helvetin pitkiä projekteja joissa työvoima on lisäksi aika kallista.

Veikkaisin että eka ydinvoimala valmistuu tuossa jenkkien projektissa aikaisintaan 2035, ja sekin olisi käsittämättömän nopea aikataulu.

 

[finWeazel]

Eli et löytänyt referenssiä? Et tietenkään kun niitä ei ole. Se nyt on vaan niin että noi on ihan helvetin pitkiä projekteja joissa työvoima on lisäksi aika kallista.

Veikkaisin että eka ydinvoimala valmistuu tuossa jenkkien projektissa aikaisintaan 2035, ja sekin olisi käsittämättömän nopea aikataulu.

No miten voit kaivaa referenssejä kun voimaloita ei ole juurikaan rakennettu ja nekin mitä on saatu rakennettua menneet valtavan byrokratian ja vastustuksen/valituskierrosten läpi? Asiat on nyt aika eri tolalla kun eletään energiapulan aikaa kiitos ai-boomin versus missä oltiin 5v takaperin. 5v sitten olisi ehdotellut että amazon, microsoft tms. ostaa ydinvoimaloita niin olisi pidetty hulluna, nyt se on todellisuutta. Toinen puoli se, että onko poliittisella puolella tahtoa vai ei, esim. byrokratiaa ja sääntelyä voi vähentää tai lisätä.

Peruutuspeiliin katsomalla näkee vain menneisyyden, tarvisi katsoa eteenpäin. Suomessa mietitään 2035 että pitäisikö perustaa komitea ja muualla pöhisee pannut.

 

[timetraveller]

Eli et löytänyt referenssiä? Et tietenkään kun niitä ei ole. Se nyt on vaan niin että noi on ihan helvetin pitkiä projekteja joissa työvoima on lisäksi aika kallista.

Veikkaisin että eka ydinvoimala valmistuu tuossa jenkkien projektissa aikaisintaan 2035, ja sekin olisi käsittämättömän nopea aikataulu.

Reactor Name	Country	Construction Start	Commercial Operation	Duration	Notes
Shin-Kori Unit 1	South Korea	June 2006	February 2011	~4.7 years	APR-1400 PWR; part of a series of efficient builds in South Korea.
Shin-Wolsong Unit 1	South Korea	November 2007	July 2012	~4.7 years	OPR-1000 PWR; exemplifies standardized designs enabling quick timelines.
Chashma Unit 1	Pakistan	August 1993	September 2000	~7.1 years	CPR-1000 PWR; operational just after 2000 cutoff.
Ostrovets Unit 1	Belarus	November 2013	June 2021	~7.6 years	VVER-1200 PWR; Russia's design built efficiently despite challenges.
Barakah Unit 1	UAE	July 2012	April 2021	~8.8 years	APR-1400 PWR; first nuclear plant in Arab world, aided by South Korean expertise.

 

[kapiteeli]

Reactor Name	Country	Construction Start	Commercial Operation	Duration	Notes
Shin-Kori Unit 1	South Korea	June 2006	February 2011	~4.7 years	APR-1400 PWR; part of a series of efficient builds in South Korea.
Shin-Wolsong Unit 1	South Korea	November 2007	July 2012	~4.7 years	OPR-1000 PWR; exemplifies standardized designs enabling quick timelines.
Chashma Unit 1	Pakistan	August 1993	September 2000	~7.1 years	CPR-1000 PWR; operational just after 2000 cutoff.
Ostrovets Unit 1	Belarus	November 2013	June 2021	~7.6 years	VVER-1200 PWR; Russia's design built efficiently despite challenges.
Barakah Unit 1	UAE	July 2012	April 2021	~8.8 years	APR-1400 PWR; first nuclear plant in Arab world, aided by South Korean expertise.

Voit havaita tuosta taulukosta, että APR-1400:n rakennusaika on kasvanut 4,7 vuodesta 8,8 vuoteen. Ydinvoimateollisuus puhuu aina siitä, miten monta samanlaista reaktoria rakentamalla kustannuksia ja rakennusaikaa saadaan tehostettua. Kuitenkin tuo Shin-Kori 1 oli ensimmäinen ja myös nopeimmin valmistunut APR-1400.

Edes korealaisetkaan eivät enää usko 4 vuoden rakennusaikaan (jolla APR-1400:a aluksi markkinoitiin), vaan aikaa menee vähintään 7 vuotta. Jos Koreassa ja UAE:ssa kestää 7-8 vuotta, on sensaatiomainen suoritus, mikäli meikäläisellä työlainsäädännöllä päästään 10 vuoteen.

Muita listan reaktorityyppejä ei sitten enää tehdäkään, poislukien venäläisten VVER-1200, mikä ei liene tässä maailmantilanteessa realismia. Voihan olla, että joku Microsoft onnistuisi saamaan Suomeenkin jonkun Hualong Onen, APR-1400:n tai BWRX-300:n 5 vuodessa pystyyn, jos he pistävät projektitiimin ja rakennustyömaan tekemään kolmea vuoroa. Kaikki tsempit jos joku tosiaan näin tekisi, mutta se ei liene millään tasolla liiketaloudellisesti järkevää eikä siihen tule käyttää pennin jeniäkään valtion rahoja. Jos sähkön osuus AI:n kuluista on "peanuts", niin silloinhan näin varmaan tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Yhtäkään reaktoria ei tule tähän maahan ilman > 10 snt/kWh takuuhintalupausta ja alle 10 vuodessa, ellei alalla nähdä jotain ennenkuulumatonta läpimurtoa.

 

[finWeazel]

Edes korealaisetkaan eivät enää usko 4 vuoden rakennusaikaan (jolla APR-1400:a aluksi markkinoitiin), vaan aikaa menee vähintään 7 vuotta. Jos Koreassa ja UAE:ssa kestää 7-8 vuotta, on sensaatiomainen suoritus, mikäli meikäläisellä työlainsäädännöllä päästään 10 vuoteen.

Jos on poliittista tahtoa niin rakennusaikaa, byrokratiaa ja valituskierrettä saadaan alaspäin. Suomessa olisi juokseva lähtö kun perustyöt tehty esim. hanhikiven suhteen. Amerikkaan aikovat rakentaa 80miljardin edestä ap1000:sta, todennäköisesti 10 reaktoria. Edellinen ap1000 projekti amerikassa meni ihan vihkoon, väittävät että siitä olisi opittu. Amerikassa ongelmana ettei ole oikein osaamista enää ydinvoimareaktoriprojektien läpivetämiseen, tuollainen 10 reaktorin paketti niin eiköhän se siitä muutu sujuvammaksi reaktori kerrallaan.

OpenAI yms. diilit on todella pitkiä konesalipuolella. Se ei ole ongelma että tehdään nyt sopimus siitä, että ydinvoimala on takuuvarmasti valmis esim. 2035 tai mieluummin 2032/2033.

 

[kaarlos]

Ei kai tässä valtiota tarvita muuhun kuin lupa-asioiden fasilitointiin ja STUKin tarjoamaan konsultointiin ydinturvallisuuden kontekstissa? Olisi se kumma jos ei rakennusoikeutta liikenisi omarahoitteiseen ydinvoimalaprojektiin jollekin megakorporaatiolle tänä päivänä.

 

[kapiteeli]

Jos on poliittista tahtoa niin rakennusaikaa, byrokratiaa ja valituskierrettä saadaan alaspäin.

Ei kyse ole ollut politiikasta länsimaissa. Ongelmat ovat alkaneet siitä, kun luvat on saatu kouraan ja pistetty kuokka maahan. Piirustusten ja suunnitelmien mukaista tuotosta ei ole saatu rakennettua aikataulussa, koska projektinjohtaminen on sakannut.

Kuten sanoin, jättifirmat voivat tuoda tähän muutosta. Jos tosiaan hinta ei ole niin sentin päälle, hehän voivat edetä aikataulu edellä siinä missä aiemmilla projekteilla on ollut valtavat kustannuspaineet. Kaivinkoneita ja betoniautoja voidaan hommata vaikka 1,5-kertainen määrä, maksaa aikataulun alittumisesta bonuksia jne.

 

[pulatunnus]

No miten voit kaivaa referenssejä kun voimaloita ei ole juurikaan rakennettu ja nekin mitä on saatu rakennettua menneet valtavan byrokratian ja vastustuksen/valituskierrosten läpi? Asiat on nyt aika eri tolalla kun eletään energiapulan aikaa kiitos ai-boomin versus missä oltiin 5v takaperin. 5v sitten olisi ehdotellut että amazon, microsoft tms. ostaa ydinvoimaloita niin olisi pidetty hulluna, nyt se on todellisuutta.

Ydinvoima asenteet muuttu myötämielisemmäksi putinin erikoisen myötä, eikä pelkästään meillä vaan euroopassa laajemmin. Sen vain oli 10v liian myöhään.

Meillä tosin kävin niin hassusti että putin erikoinen myös pysäytti meillä yhden hankkaan. + muutakin hässäkkää.

Toinen puoli se, että onko poliittisella puolella tahtoa vai ei, esim. byrokratiaa ja sääntelyä voi vähentää tai lisätä.

Peruutuspeiliin katsomalla näkee vain menneisyyden, tarvisi katsoa eteenpäin. Suomessa mietitään 2035 että pitäisikö perustaa komitea ja muualla pöhisee pannut.

Noiden pienvoimaloiden osalta taklattu etu konessa byrokratiaa ja sääntelyä.

Noiden Hanhikivi/OL3 luokan osalta, ongelma kai enemmänkin laitostoimittajat. ilmapiiri on hyvin myötämielinen, oikeastaan hämmystättävän myötämielinen vaikka tuolla soditaan voimala-alueilla, mutta kaikki nyt on lukeneet niistä viivevuosisdan oikomisista ja kaikki nyt näkee mitä ilmassa lentää, miten poikkeustila voi tulla tyhjästä, niin se on toimittava, sen on kestettävä. Ihmiset ovat valmin ottamaan sen riskin jos sittenkin, mutta ei sitä riski ettei edes tarkistetty, yritetty.
Ihminen on valmis ottaa riskiä, luottaa tuuriin.

Jos on poliittista tahtoa niin rakennusaikaa, byrokratiaa ja valituskierrettä saadaan alaspäin. Suomessa olisi juokseva lähtö kun perustyöt tehty esim. hanhikiven suhteen. Amerikkaan aikovat rakentaa 80miljardin edestä ap1000:sta, todennäköisesti 10 reaktoria. Edellinen ap1000 projekti amerikassa meni ihan vihkoon, väittävät että siitä olisi opittu. Amerikassa ongelmana ettei ole oikein osaamista enää ydinvoimareaktoriprojektien läpivetämiseen, tuollainen 10 reaktorin paketti niin eiköhän se siitä muutu sujuvammaksi reaktori kerrallaan.

OpenAI yms. diilit on todella pitkiä konesalipuolella. Se ei ole ongelma että tehdään nyt sopimus siitä, että ydinvoimala on takuuvarmasti valmis esim. 2035 tai mieluummin 2032/2033.

No jos todellista luottoa ja tahtoa olisi niin meillä on organisaatiot jotka kykenee, meillä on poliittinen tahto joko ei ole este, meillä on viranomaisosaaminen, meillä on perinteinen hyvä toimintamalli, ei puutu kuin se uskottava asiakas joka siitä sähköstähaluaa maksaa, siis tuosta vuodesta tulevaisuuteen.

Jos ilmaan heittämilläsi nimillä on niin iso kassa ettei se siitä ole kiinni, vaan siitä että ne ei näi voimalaa tuottoisana kohteena, tai eivät näe sitä turvallisena kohteena. vaan heikkotuottoisen riskinä. Tai jos mikään ulkopuolinen taho ei näe niitä niin uskottavina kummappaneina, vaan riskinä mihin ei uskalla heittaa rahaa.