SUPERKONE 2030 – konepaketti 10 vuodeksi eteenpäin

Tuossa on muutama ongelma, kun huomioidaan AP:n käyttötarkoitukset. Threadripper Pro on moninydinsuorituskyvyssä ylivertainen, mutta AP:n kuvankäsittelytyö ei tuota potentiaalia hyödynnä. Parempi mennä ~5 GHz Alder Lake-S:llä, jossa on sitä yhden ytimen suorituskykyä enemmän. 32 Gigaa RAM-muistia on minusta 10 vuotiselle koneelle vähänlaisesti, mieluummin ostaisi suoraan koneen 64 gigatavulla. Vain yhden Teran SSD tarkoittaisi sitä, että jo heti pitäisi alkaa lisäämään ainakin toinen samanmoinen kaveriksi, ellei jopa 2 Tt SSD. Näytönohjain tuossa on turhan järeä kuvankäsittelyhommiin, joku RTX 3060 ajaisi asiansa ihan hyvin selkeästi halvemmalla.
 
Tuossa on muutama ongelma, kun huomioidaan AP:n käyttötarkoitukset. Threadripper Pro on moninydinsuorituskyvyssä ylivertainen, mutta AP:n kuvankäsittelytyö ei tuota potentiaalia hyödynnä. Parempi mennä ~5 GHz Alder Lake-S:llä, jossa on sitä yhden ytimen suorituskykyä enemmän. 32 Gigaa RAM-muistia on minusta 10 vuotiselle koneelle vähänlaisesti, mieluummin ostaisi suoraan koneen 64 gigatavulla. Vain yhden Teran SSD tarkoittaisi sitä, että jo heti pitäisi alkaa lisäämään ainakin toinen samanmoinen kaveriksi, ellei jopa 2 Tt SSD. Näytönohjain tuossa on turhan järeä kuvankäsittelyhommiin, joku RTX 3060 ajaisi asiansa ihan hyvin selkeästi halvemmalla.
Tuo threadripper on vain 12-ytiminen. 12th gen i7 ja i9 vie tuota kuin pässiä narussa.
 
MSI:n taistelukirveessä on muutama vähän "ärsyttävä" rajoite:
- Neljästä M.2 paikasta vain 3 on pci4.0:aa, yksi on pci3.0.
- Muistien kellotus toimii 6400 mhz:n asti vain ensimmäisessä muistipaikassa, kampoja lisätessä overhead vähenee
- Sitten ilmeisesti wifi vie yhden M.2 paikan, jos oikein ymmärrän: "Intel® Wi-Fi 6E AX210, The Wireless module is pre-installed in the M.2 (Key-E)slot "
- Ja lopuksi tietysti hinta (353e) on näistä rajoituksista huolimatta enemmän kuin Aerossa (230e).

Kyse voi lopulta olla laatuerosta MSI:n hyväksi, pitäisi vaan onnistua näkemään se jossain. Jos rahasta ei tarvitsisi välittää, niin ottaisin MSI MPG Z690 CARBON WIFI:n tai Asus ProArt Z690-CREATOR WIFI:n.

- Jos yksi on PCIe 3.0, niin kannattaa täyttää se ensin. Ihan päästä heittämällä 2TB M.2 NVME SSD:t laskevat 5 vuodessa PCIe 3.0 50€ ja PCIe 4.0 150€. Eli molemmat maksaa sitä 150-200€ silloin. Tällöin et menetä arvonlaskussa rahaa niin paljon - ja tottakai ne 5v päässä olevat mallit on molempia parempia.

- 4x PCIe 4.0 M.2 on kyllä fiksu hankinta, en väitä vastaan.. Sanoisin jopa, että tulevaisuus vetää tähän suuntaan..

- Neljä kampaa on muistiohjaimelle raskaampaa kuin kaksi kampaa. Muistiohjain on prosessorissa. Eiköhän ne siellä ole katsoneet, että et tule tuon kanssa ikinä tarvitsemaan/käyttämään tuota nopeampia muisteja. Normaalikäyttäjä ei välttämättä käyttäisikään, mutta jos todella aiot ajella koneella kymmenen vuotta, niin 7 vuoden päästä tehty muistipäivitys ja joudut etsimään kaupasta noin hitaita muisteja, kun kaikki muut on nopeampia.

Aina ei ole edes laatuerosta kysymys. Erityisesti Asus on kunnostautunut siinä, että sillä on kalliita emolevyjä, jotka eivät ole yhtä hyviä kuin hinta ja brändäys antavat odottaa. Esim. Z370-H ja B450-F:n ensimmäinen versio. Kakkosversio B450-F:stä on hyvä. Sitten kun mennään oikeasti kalliisiin emolevyihin, joka nykypäivänä on se 500€+, niin lippulaivatuotteet on jokaisella valmistajalla hyviä. Niillä myydään sitten brändiä ja ihmiset automaattisesti olettavat, että muutkin mallit ovat hyviä.

--

Onneksi nyt ollaan kuitenkin hienosäätövaiheessa ja suuret suuntaviivat ovat selvillä. Kohta menee makuasioiksi, niin minusta ei ole paljoa apua enää. Noistakin emolevyistä voi valita jokaisen ilman suurempia ongelmia, ja ne ongelmat, mitä ehkä esiintyy, esim. Aerossa, on Joku Muu jo käynyt kaivelemassa...
 
Joo, tässä nyt annettii ymmärtää budjettia olevan ja katsella osia sen mukaan. Vähän harhaanjohtavaa touhua kun budjetti paljastui 2-3k€. Voidaan melkein olettaa ettei ole edes sitä rahaa taskussa.
Siinä missä ennen tuohon rahaan sai jo tietokoneen ei sitä kovin kummosta 10v myllyä hommata.

Moni sanoikin ja sanon minäkin, että unohda tuo kymmenenvuotta ja päivittelet siinä 5v kohdalla jos siltä näyttää.
 
Joo, tässä nyt annettii ymmärtää budjettia olevan ja katsella osia sen mukaan. Vähän harhaanjohtavaa touhua kun budjetti paljastui 2-3k€. Voidaan melkein olettaa ettei ole edes sitä rahaa taskussa.
Siinä missä ennen tuohon rahaan sai jo tietokoneen ei sitä kovin kummosta 10v myllyä hommata.

Moni sanoikin ja sanon minäkin, että unohda tuo kymmenenvuotta ja päivittelet siinä 5v kohdalla jos siltä näyttää.

Kai nyt 2-3 tonnilla pitäisi saada hyvän emon ja prossun ja muun perusrungon? Muistia, SSD:itä ja näyttistä voi päivittää sitten kun tulee tarvetta, joten niiden kanssa ei tarvi tai edes kannata lähteä iskemään paalua tiskiin etukäteen.
 
Kai nyt 2-3 tonnilla pitäisi saada hyvän emon ja prossun ja muun perusrungon? Muistia, SSD:itä ja näyttistä voi päivittää sitten kun tulee tarvetta, joten niiden kanssa ei tarvi tai edes kannata lähteä iskemään paalua tiskiin etukäteen.
Saa kun hintaan ei tarvitse sisällyttää kallista näytönohjainta
 
Viimeksi muokattu:
Joo, “superkone” kannattaa ottaa enemmän subjektiiviselta kantilta kuin mitenkään erityisen absoluuttisesti. Kun nuorena poikana omistin C64:sen, niin Amigat olivat niitä superkoneita, joita en koskaan onnistunut saamaan (Deluxe Paint ja 4096 väriä!). Jokaisella on oma subjektiivinen ”superkoneensa”, mennyt tai tuleva, ja se on pelkästään hyvä juttu koko koneharrastamisen kannalta. Nyt kun oon hankkimassa uutta konetta yli kymmenen vuoden jälkeen (tarkalleen ottaen 12 vuotta), niin kyllähän nämä uudet sateenkaaren väreissä kiiltävät ja pieniä muistitikkuja syövät laatikot vähän supereilta näyttävät vanhaan verrattuna!

Jos tätä haluaa vähän kriittisemmin käsitellä, niin voi kai sanoa, ettei mikään kaupasta kotiin kannettu kuluttajatavara nyt niin erityisen superia ole. Suorituskykyisimmät Intel- tai AMD- prosessorit on samanhintaisia tavallisen pesukoneen kanssa (mikä kontrasti: toisessa on kaksi vesiputkea ja välissä pyörivä sylinteri, kun taas toinen tulee miljardien hintaiselta liukuhihnalta kulmat nanometrien tarkkuudella hiottuna). Todelliset superkoneet ovat teollisuuden ja tutkimuksen käyttöön tehtyjä Fukaguja ja muita vastaavia, jotka leijuvat useamman magnituden verran tavallisten tietokoneiden yläpuolella.

Viime kädessä kaikki kuitenkin vanhenee ja kaatopaikalle kärrätään niin Intelin viimeisimmät uutuudet kuin myös japanilaiset supertietokoneet. Arvokasta on oikeastaan vain se, mitä teimme näillä koneilla sinä aikana, kun ne olivat meillä.

Nyt kun koneen perusta (prossu, emo ja muistit) ovat suurin piirtein kasassa, niin koitan pistää illasta ajatuksia kovoista. Se on varmasti seuraavaksi tärkein osa tulevaa konetta.
 
No niin, pistetään sitten vähän ajatuksia siitä, miten olen pohtinut tallennuskapasiteettia.

Ensiksi kuitenkin muutama sana NAS:sta. Muutama on sellaista jo ehdottanut ja olen tutkinut asiaa, mutta ainakaan tässä vaiheessa en ole kuitenkaan sellaiseen lähdössä. Alla muutamia syitä:
- Pääasiallisen työkaluni Lightroomin työnkulku on suunniteltu niin, että siinä ei juuri hyödytä NAS:sta. Videopuolellahan projekteja otetaan työlevylle, tehdään ne ja siirretään sitten varastoon NAS-asemalle. Siinä NAS-ajattelu toimii hyvin (erilliset projektit, isot projektikansiot, jne.) Lightroom toimii kuitenkin niin, että koko ajan käytetään tietokantapohjaista kuvakirjastoa eikä tiedostoja tarvitse ikinä siirtää (omaehtoinen siirtely aiheuttaa pahimmillaan vain sekaannuksia ja sotkuja ilman mainittavaa hyötyä).
- Käyttöönottokustannukset ovat aika suuret. Eli NAS:n pitäisi olla ihan oma erillinen projektinsa.
- Hyötyisin NAS:sta ehkä enemmän jos editointikoneita olisi useampia. Nyt tuntuisi tyhmältä rakentaa kovalevyjen varasto erikseen johdon päähän, kun käyttäisin sitä kuitenkin yhdeltä ja samalta koneelta.
- Se, mistä NAS-ajattelussa kuitenkin tykkään, on automaattinen backup tai ainakin levyjen peilaus raidin kanssa. Eihän se ihan oikea backup ole, ja sellaisen joutuisi kuitenkin ehkä tekemään erikseen, mutta automaattinen levyjen peilaus toisi tiettyä varmuutta ja turvaa ilman suurta vaivaa.

Eli NAS:ia en ole tässä projektissa rakentamassa, vaikka monet ovat hyvällä tahdolla sitä ehdottaneetkin. Ajatus siitä on kuitenkin nyt istutettu päähän ja mikäli tulevaisuus tuo hyviä syitä harkita NAS:ia, niin olen ainakin tietoinen tällaisestakin mahdollisuudesta. Tätä on ollut ihan mielenkiintoista tutkia.

Sitten siihen tallennuskapasiteettiin. Kuvaan alla nykyisen koneen ja sen miten olen järjestänyt asiat (=miten asiat ovat järjestyneet ajan myötä). Sen alla esitän alustavia ajatuksia siitä, miten järjestäisin kovalevyt tulevassa koneessa.


NYKYINEN KONE JA SEN KIINTOLEVYT

Kun rakensin koneeni vuonna 2010, aloitin muistaakseni 80 Gt SSD:llä ja 1 Tt HDD:llä. Ajattelin silloin, että tämä tulee riittämään pitkään, mutta matkan varrella päivityksiä on täytynyt jonkin verran tehdä.

Tallennustilan suhteen tilanne on tällä hetkellä tämä (tärkeysjärjestyksessä):

1. OS: 80 Gt Intel G2 SSD
- Win7 + ohjelmat + Lightroom Katalogi + Photoshop scratch-disk
- Vuonna 2010 tämä oli suhteellisen kallis hankinta, sillä SSD:t olivat vasta ilmaantumassa koneisiin. Maksoin tästä muistaakseni noin 250e, jolla olisi saanut helposti 1-2 Tt tavallisen mekaanisen kovalevyn. Isompi 160 Gt:n versio maksoi tuplasti, eikä siihen ollut varaa. Nopeus oli kuitenkin sen ajan spekseillä erinomainen enkä katunut valintaani (250 Mt/sek, random 4 KB Read: 35,000 IOPS).
- Nyt vuonna 2022 tämä on kuitenkin koneen heikko lenkki, sillä se on aivan täynnä ja jarruttaa kaikkea tekemistä. Pitkäikäisyyden näkökulmasta katsottuna voidaan sanoa, että silloin melko kallis 80 Gt:n levy oli kapasiteetiltaan liian pieni, tai ehkä tarkemmin ilmaistuna venytin levyn käyttöä liian pitkään.
- Vanhassa koneessa C-aseman täyttyminen vastaa suurin piirtein sepelvaltimotaudin kehittymistä:
mikään ei suju enää mallikkaasti, vaan joka käänteessä henki loppuu, eli joko LR valittaa liian pienestä levytilasta ja Photoshop kirjoittaa senkin vähän täyteen. Olisi helppo tietysti vaihtaa suurempaan, mutta tein periaatteellisen päätöksen vaihtaa koko kone uuteen.

2. KUVAKIRJASTO: 2 Tt HDD Seagate
- Kuvakirjasto, n. 80 000 raw-kuvaa, käytännössä täynnä.
- Ostin tämän levyn jossain vaiheessa matkaa kun ensimmäinen 1 Tt levy tuli täyteen. Nyt alkaa tämä olla aivan täynnä. Kuvien määrä varmasti tuplaantuu ajan kanssa, mutta ei kuitenkaan millään kiihtyvällä vauhdilla.
- Mekaaniset levyt ovat kuvahommassa monessa suhteessa ärsyttävän hitaita. Kuvien importointi Lightroomiin, preview-tiedostojen teko, kuvien selaaminen kirjastosta ovat kaikki sellaista toimintaa, missä käyttötuntuma saisi olla aika napakka ilman lageja. Oma kokemus on, että mekaanisilla levyillä on aika paljon tällaista odotteluhommaa.

3. MUU: noin 2 Tt parilla eri HDD:lla
- Sekalaista tavaraa kuten vanhoja projekteja, työhommia ja kaikkea muuta vanhaa tavaraa.
- Temp-kansiossa noin 1,4 Tt läpikäymätöntä kuvaa, eli todellisuudessa muuta tavaraa on vain noin 0,5 Tt. Eli muulle tavaralle kapasiteetin tarve ei ole kovin paljon.

4. YLIMÄÄRÄISET LEVYT
- Kirjahyllyssä on yksi 4 Tt HDD Seagate Ironwolf, jota olen käyttänyt kuvakirjaston ja LR-katalogin backup-levynä. Käytännössä siis otan noin neljä kertaa vuodessa backupin kuvakirjastosta erikseen tälle mekaaniselle levylle ja säilytän sitä erillään koneesta. Mekaanisilla lätyillä isojen backuppien tekeminen vaatii kyllä kärsivällisyyttä, sillä siirtonopeudet ovat niin aneemiset, mutta en oikein näe muutakaan vaihtoehtoa.
- Pöydällä makaa käyttämätön Samsung 4Tt 870 QVO SSD, jota suunnittelin alun perin kuvakirjaston uudeksi levyksi ennen kuin tein periaatepäätöksen koko koneen uusimisesta. Sitä voisi toki hyödyntää tämän koneen kokoonpanossa.


AJATUKSIA UUDEN KONEEN KOVALEVYISTÄ

Sitten ajatuksia, että miten järjestäisin kovalevyasiat uuden koneen kanssa.

A. Ajattelin, että OS-levy voisi edelleen toimia niin, että siinä olisi pelkästään Win11, ohjelmat, Lightroom katalogi ja Photoshop scratch-disk. Monissa ohjeissa neuvotaan sijoittamaan scratch-disk kokonaan omalle erilliselle levylleen, mutta tällöin puhutaan melko isosta scratch-tiedoston koosta. Videotuotannossa tai 3D-hommissa tällainen syntyykin helposti, mutta Photoshop ei ainakaan minun käytössä vaadi mitään satojen gigatavujen scratch-tiedostoa. Samoin Lightroom-katalogi on tällä hetkellä vaivaiset 6,5 Gt, joten sekään ei tarvitse tilan vuoksi erillistä kovalevyä, eikä M.2 -paikkoja viitsi uhrata pelkästään scratch-tiedoston ja LR-katalogin vuoksi. Ajattelin, että esimerkiksi Samsung 1 Tt 980 PRO voisi olla passeli tähän. Vai kannattaisko ottaa suoraan 2 Tt versio? Yksikin tera tuntuu aika paljolta pelkästään OS:lle ja ohjelmille, mutta tulevaisuudessa asia voi tietysti näyttää toisenlaiselta (tuo kokemus 80 Gt levyn riittämättömyydestä vähän kummittelee tässä).



B. Kuvakirjaston kohdalla ajattelin, että en käyttäisi siihen jo olemassa olevaa Samsung 4Tt 870 QVO:ta, sillä se perustuu huonompaan QLC-tekniikkaan ja on nopeutensa puolesta jäämässä jälkeen kehityksestä. Sen sijaan voisin pistää kuvakirjaston Western Digital 4TB WD Red SN700 tikulle (600e), joka tarjoaa huomattavasti enemmän nopeutta. Koon suhteen 4Tt taitaa olla maksimi, sillä sen jälkeen asemien hinnat nousevat aika suolaisiksi. Käytännössä siis vaihtaisin tämän jossain vaiheessa uuteen, kun 4 Tt:n raja kuvien määrässä tulee vastaan ja SSD-asemien hinnat ovat tulleet alaspäin.


C. Muun tavaran pistäisin olemassa olevalle Samsung 4Tt 870 QVO:lle. Hidas ja vanhentuvaa tekniikkaa, mutta kyse olisi jonkinlaisesta varastolevystä, jossa on muutenkin vanhaa tavaraa. Nopeus ei ole tässä kohtaa niin oleellista, eikä se söisi yhtään M.2-paikkaa.

D. Backupit kuvakirjastosta ottaisin edelleen säännöllisin väliajoin 4 Tt HDD Seagate Ironwolfille. Pelkästään sen vuoksi, että en keksi, miten sen tekisi järkevämmin (taloudellisella tavalla). Koneeseen voisi hankkia esimerkiksi kiintolevykelkan, johon levyn voisi tökätä silloin tällöin kiinni hot-swapilla ja mahdollisimman vähällä vaivalla. Aikaahan se vie, kun on hidas mekaaninen levy, mutta en tosiaan näe oikein muutakaan vaihtoehtoa.

Jos haluaisin lisäturvaa ja käytännöllisyyttä, niin voisin ehkä kuvitella koneen sisälle vielä yhden 4 Tt HDD:n, johon myös välillä ottaisin backupin, tai kone ottaisi automaattisesti tms. Toisaalta ajattelin vähän niinkin, että koneessa ei olisi yhtään mekaanista levyä enää, sillä en ole niiden ystävä (hitaita, äänekkäitä, ikäviä). Backup-rutiini on pakollinen, mutta jaksaako muun kanssa enää pelata, en tiedä.
 
Superkone 2030 -threadi ei olisi Superkone 2030 -thread, jos siinä ei samalla pohdittaisi myös tulevaisuuden kehitystä! Eli alla muutamia ajatuksia ja kuvia, tulevaisuuden kehityksestä tallennuskapasiteetin suhteen.

1. Tallennuskapasiteetin kasvu tulee jatkumaan
- Prosessorien suorituskyvyn kohdalla on nähty, että suorituskyvyn kasvu on ajan myötä hidastunut (single-core performance on käytännössä törmännyt seinään ja vaikka multi-core performance jatkaa edelleen, ei kasvuvauhti ole enää yhtä jyrkkä eikä se myöskään sovellu kaikkeen). Tällaista samanlaista kasvun hidastumisen ilmiötä ei ilmeisesti ole olemassa tallennuskapasiteetin kasvussa. Jopa vanhoille mekaanisille levyille ennustetaan tallennustiheyden jatkuvaa kasvua uusien tekniikoiden avulla (Seagaten Exos levyä saa nykyään muuten 20 Tt koossa). HAMR ja HDMR (magneettisen tallennuksen aputekniikat) tulevat lisäämään lisäämään tallennustiheyden kasvua myös jatkossa. Ja luonnollisesti myös SSD-puolella levyt tulevat jatkuvasti kasvamaan, sillä tuotantoteknisiä rajoja ei ole vielä hätyytelty.

levyt-1.jpg


2. Mekaanisten levyjen tuotanto on laskemassa, mutta niiden käyttöä perustellaan edelleen erityisesti data-keskuksissa, koska Tt/usd hinta on selvästi edullisempi SSD:n verrattuna
- Mekaanisten levyjen tuotannon huippuvuosi oli 2010 (sama vuosi jolloin rakensin vanhan koneeni), jonka jälkeen tuotanto on laskenut hitaasti, eli SSD:t syövät HDD:n markkinoita, erityisesti kuluttajapuolella. Ostin siis koneeni eräänlaisella historiallisella vedenjakajalla ja valitsin tulevaisuuden trendin mukaisesti SSD-aseman, vaikka hinta olikin suolainen ja koko todella maltillinen verrattuna sen aikaisiin HDD-levyihin (80 Gt SSD vs 1 Tt HDD, about sama hinta). Valinta oli kuitenkin siinä mielessä oikea, että sain nauttia vauhdista ja levy on kestänyt.

levyt-3.jpg


3. SSD-levyjen Tt/usd hinnan arvioidaan alittavan mekaaniset levyt vuonna 2026 (vuoden 2021 tutkimus).
- SSD:n levyjen kustannukset ovat tulleet koko ajan alaspäin ja oleellinen piste tulisi vuonna 2026, jolloin SSD:stä tulee halvempia kuin mekaanisista levyistä.

levyt-2.jpg


- Kuvassa olevat hinnat eivät ihan vastaa sitä, millä hinnalla Jimm’stä saa tänään SSD-levyjä ulos, mutta kuvan hinnat voi suhteuttaa Jimm’sin hintoihin. Tein sen perusteella nopean laskelman ja tulokseksi, että vuonna 2030 10 Tt SSD-levyn voisi ostaa noin 150 euron hinnalla (inflaatiota ei huomioitu). Tämä on ihan mielenkiintoinen näkymä tulevaisuuteen, ja jos vertaa 10 vuoden takaiseen kehitykseen, niin ehkä ihan todennäköinenkin. Tämä perustelisi 2Tt levyn ostamista OS-aseman kooksi jo tänään kun suhteellinen hintaero 1 Tt asemaan on pieni. Pärjäisikö sillä vuonna vielä 2030 on tietysti toinen kysymys, mutta kannatta muistaa, ettei nytkään ostettavia 150 euron 1 Tt levyjä kirjoiteta heti täyteen, vaan niihin jää aika paljonkin tilaa ohjelmien jälkeen (pelit voivat olla toinen tarina).

4. Mutta kasvaako myös SSD-levyjen suorituskyky samalla kun niiden koko kasvaa?
- Tähän kysymykseen en löytänyt mitään suoraa vastausta. Varmaan suorituskyky siis kasvaa, mutta kasvaako samassa suhteessa kuin tallennuskapasiteetti vai tullaanko näkemään esimerkiksi hidastuvaa kasvua (väylänopeuksien kasvu varmaan perustuu erilaisiin asioihin kuin tallennustiheyden kasvu). Huumorilla voisin kuitenkin todeta, että mikäli prosessoreiden suorituskyvyn kasvu on hidastumassa, mutta tallennuskapasiteetin kasvu ja tarve jatkavat kasvuaan ilman hidastumista, niin eikös se tarkoitta tulevaisuudessa sitä, että tukehdumme datan määrään pikkuhiljalleen.. :giggle:
 
Siis M.2 levyjen siirtonopeuden ylärajana kulkee nuo PCIE nopeudet.
1652479994026.png

PCIe Gen 4 vs. Gen 3 Slots, Speeds (trentonsystems.com)

Ja edelleen näyttää, että PCIE genit tulevat vastaan jopa nopeammin, että mitä levyjen siirtokapasiteetti muuten kehittyy (sen jälkeen, kun siirryttiin SATA:sta tuohon PCIE liitäntään). Sitten tarpeen mukaan voi myöhemmin levyn myös iskeä pienemmän M.2 portin sijasta myös kokonaiseen esim. X8 tai X16 korttipaikkaan. Jollain PCIe 5.0:lla tai 6.0:lla tuollainen olisi aivan hemmetin nopea tiedonsiirrossa (jos levy siis muuten fyysisesti kykenee siihen). Mä en kuitenkaan ole tässä mikään expertti, joten viisaammat voi jatkaa.
 
single-core performance on käytännössä törmännyt seinään
Niin, no, kyllähän se junnasi paikallaan, mutta tämä johtui intelin 10nm ongelmista. Nyt näyttää että se juna on murtanut tuon raiteilla olleen seinäinän ja jatkaa etenemistään jollain vauhdilla. Mutta tosiaasia on että 25 v takaiseen nopeuteen tuskin enään koskaan päästään.
 
Jesh, ei tuo 10nm teknologian vaikeus ollut mikään päätöskysymys, se ei vaan onnistunut. Moni kritisoi Inteliä siitä, että ne "eivät yrittäneet", mutta vaikka mitä muuta sanoisi niin kyllä sitä yritettiin ja kehitykseen panostettiin varmaan vähintään kymmeniä miljardeja. Kun nuo prosut menevät niin pieniksi, kuin ne nyt ovat menneet niin käsittääkseni kehitetty teknologia on sitä, että yritetään lähes kiertää/huijata fysiikan lakeja, että saadaan prosu tehtyä :-D Vastaan tulee kaikenlaista jännää kvantti-ilmiöistä eteenpäin.
 
Siis M.2 levyjen siirtonopeuden ylärajana kulkee nuo PCIE nopeudet.
1652479994026.png

PCIe Gen 4 vs. Gen 3 Slots, Speeds (trentonsystems.com)

Ja edelleen näyttää, että PCIE genit tulevat vastaan jopa nopeammin, että mitä levyjen siirtokapasiteetti muuten kehittyy (sen jälkeen, kun siirryttiin SATA:sta tuohon PCIE liitäntään). Sitten tarpeen mukaan voi myöhemmin levyn myös iskeä pienemmän M.2 portin sijasta myös kokonaiseen esim. X8 tai X16 korttipaikkaan. Jollain PCIe 5.0:lla tai 6.0:lla tuollainen olisi aivan hemmetin nopea tiedonsiirrossa (jos levy siis muuten fyysisesti kykenee siihen). Mä en kuitenkaan ole tässä mikään expertti, joten viisaammat voi jatkaa.
Joo, näiden PCIe-väylien suhteen kehitys näyttää kyllä hyvältä - ei ehkä tukehduta dataan vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana ja saadaan jatkaa kaiken tallentamista.. :lol:

Yksi mielenkiintoinen näkökulma näiden SSD-asemien nopeuteen voisi avautua IOPS:sin kautta (input/output operations per second). Katsoisi vaikka SSD-asemien aikakauden keskeiset flagship-tuotteet vuosien välein ja piirtäisi niistä IOPS-käyrän kehityksen. Siitä saattaisi jo vähänä nähdä, että onko tasainen, kasvava vai hidastuva käyrä. Toisaalta, IOPS:sit ei ehkä vertaudu tosielämän käyttöön niin selvästi.

HDD vs. SSD:stä vielä. Wrightin lain mukaan (tää on nyt eri Wright kun se aikaisemmin mainitsemani) markkinoiltaan kasvavilla aloilla syntyy innovaatiota, koska tuotantoa kasvatetaan koko ajan ja tekijät oppivat sitä mukaa tekemään tuotteita taloudellisesti tehokkaammin ja kehittämään niitä (experience curve). Voittoa saadaan siitä, että tuodaan uusia ominaisuuksia ja arvoa tuotteille innovaatioiden kautta. Kutistuvilla markkinoilla puolestaan innovaatiot vähenevät koska massat ostavat koko ajan vähemmän ja on vähemmän panostettavaa tutkimukseen/kehitykseen. Tällöin ruvetaan tyypillisesti panostamaan tuotannon kustannuksien ja jakelukustannuksien vähentämiseen voiton tekemiseksi. Tässa kuvassa SSD:t edustavat kehittyvää markkinaa ja HDD:t tätä kutistuvaa markkinaa.
 
Jesh, ei tuo 10nm teknologian vaikeus ollut mikään päätöskysymys, se ei vaan onnistunut. Moni kritisoi Inteliä siitä, että ne "eivät yrittäneet", mutta vaikka mitä muuta sanoisi niin kyllä sitä yritettiin ja kehitykseen panostettiin varmaan vähintään kymmeniä miljardeja. Kun nuo prosut menevät niin pieniksi, kuin ne nyt ovat menneet niin käsittääkseni kehitetty teknologia on sitä, että yritetään lähes kiertää/huijata fysiikan lakeja, että saadaan prosu tehtyä :-D Vastaan tulee kaikenlaista jännää kvantti-ilmiöistä eteenpäin.
En ole seurannut tätä keskustelua niin tarkasti, mutta voisin kuvitella, että aika paljon on puhuttu kilpailun puutteesta eli Intelillä ei ole ollut syytä kehittää tekniikkaa eteenpäin, koska on puuttunut vahva kilpailija. AMD:n Ryzenin myötä sellainen nyt kuitenkin on. Tähän varmaan viittaat tuolla "eivät yrittäneet"

Toinen näkökulma tähän voisi olla kuitenkin myös se, Intelille on varmasti erittäin tärkeää olla symbolinen teknologiajohtaja markkinoilla (yrityksen historiallinen merkitys, jne). Tämän vuoksi voisi ajatella, että teknologinen edistyminen saattaisi olla Intelille ehkä jopa tärkeämpää kuin pelkkä markkina-aseman ylläpito - että sitä on todella yritetty, mutta saatu myös nenille samaan aikaan ihan siitä syystä, että alkaa olla niin vaikeaa.

Yhdessä paperissa mitä luin prossukeskustelun aikaan todettiin, että yhä pienempiin nm-prosesseihin siirtyminen tulee olemaan tietyssä pisteessä mahdotonta, koska taustalla olevat teknologiset investoinnit (uudet fab-tehtaat liukuhihnoineen, prosesseineen jne) kasvavat magnitudeltaan rajummin kuin mitä markkinat kasvavat. Eli markkinoiden pitäisi kasvaa merkittävästi, että uusiin tehtaisiin/valmistusprosesseihin voitaisiin investoida. Sikäli kun ajattelee, että ihmisten määrä maapallolla on rajallinen ja sen väkiluvun kasvun pitäisi hidastua, eivät myöskään markkinat voi kasvaa ikuisesti - siten myös prosessoritekniikan kehityksellä on jokin tuotantotaloudellinen raja vaikka fysiikan lakien kaltaiset rajat jätettäisiin laskuista.

World_Population_Prospects_2019.png
 
En ole seurannut tätä keskustelua niin tarkasti, mutta voisin kuvitella, että aika paljon on puhuttu kilpailun puutteesta eli Intelillä ei ole ollut syytä kehittää tekniikkaa eteenpäin, koska on puuttunut vahva kilpailija. AMD:n Ryzenin myötä sellainen nyt kuitenkin on. Tähän varmaan viittaat tuolla "eivät yrittäneet"

Toinen näkökulma tähän voisi olla kuitenkin myös se, Intelille on varmasti erittäin tärkeää olla symbolinen teknologiajohtaja markkinoilla (yrityksen historiallinen merkitys, jne). Tämän vuoksi voisi ajatella, että teknologinen edistyminen saattaisi olla Intelille ehkä jopa tärkeämpää kuin pelkkä markkina-aseman ylläpito - että sitä on todella yritetty, mutta saatu myös nenille samaan aikaan ihan siitä syystä, että alkaa olla niin vaikeaa.

Yhdessä paperissa mitä luin prossukeskustelun aikaan todettiin, että yhä pienempiin nm-prosesseihin siirtyminen tulee olemaan tietyssä pisteessä mahdotonta, koska taustalla olevat teknologiset investoinnit (uudet fab-tehtaat liukuhihnoineen, prosesseineen jne) kasvavat magnitudeltaan rajummin kuin mitä markkinat kasvavat. Eli markkinoiden pitäisi kasvaa merkittävästi, että uusiin tehtaisiin/valmistusprosesseihin voitaisiin investoida. Sikäli kun ajattelee, että ihmisten määrä maapallolla on rajallinen ja sen väkiluvun kasvun pitäisi hidastua, eivät myöskään markkinat voi kasvaa ikuisesti - siten myös prosessoritekniikan kehityksellä on jokin tuotantotaloudellinen raja vaikka fysiikan lakien kaltaiset rajat jätettäisiin laskuista.

World_Population_Prospects_2019.png
Intelillä ei ollut syytä kehittää tekniikkaansa eteenpäin ennen AMD:n Ryzen prosessoreita. AMD oli ongelmissa omien prossujensa kanssa jotka eivät tarjonneet kunnollista kilpailua sen ajan intelin tuotteita vastaan. Tilanne on päinvastainen nykyään ja mistään teknologiaherruudesta intelin kohdalla on turha puhua kun molemmat valmistajat ovat "samalla viivalla" nyt.
AMD vei Inteliä kuin pässiä narussa ryzenin tultua, 8-ytiminen kuluttajaprossu ryzeni hakkasi intelin lippulaivaprosessorit ja pakotti intelin tuomaan lisää ytimiä tarjolle kun aiemmin näitä sai vain HEDT-alustoihin ja maksoivat maltaita. 4-ydintä oli maksimit mitä intel tarjosi kuluttajille. Seuraavaksi intel toi 6-core i7-8700K ja sitä seuraavaksi 8-core i9-9900K.
AMD:ltä saa nykyään 16-ydintä työpöydälle ja Threadripperillä 64-ydintä. Intel ei ole pysynyt "ydinkilpailussa" mukana ja vasta nyt 12th genin myötä on alkanut olemaan myös 12900k mallissa 16-corea.
 
No niin, pistetään sitten vähän ajatuksia siitä, miten olen pohtinut tallennuskapasiteettia.

Ensiksi kuitenkin muutama sana NAS:sta. Muutama on sellaista jo ehdottanut ja olen tutkinut asiaa, mutta ainakaan tässä vaiheessa en ole kuitenkaan sellaiseen lähdössä. Alla muutamia syitä:
- Pääasiallisen työkaluni Lightroomin työnkulku on suunniteltu niin, että siinä ei juuri hyödytä NAS:sta. Videopuolellahan projekteja otetaan työlevylle, tehdään ne ja siirretään sitten varastoon NAS-asemalle. Siinä NAS-ajattelu toimii hyvin (erilliset projektit, isot projektikansiot, jne.) Lightroom toimii kuitenkin niin, että koko ajan käytetään tietokantapohjaista kuvakirjastoa eikä tiedostoja tarvitse ikinä siirtää (omaehtoinen siirtely aiheuttaa pahimmillaan vain sekaannuksia ja sotkuja ilman mainittavaa hyötyä).

Tästä taas sen verran pilkunviilausta, että Lightroomissa saa kyllä siirrettyä katalogissa olevat kuvat NASsille esim. työhakemistosta sen jälkeen kun ne on käsitelty. Tämä vaan pitää tehdä Lightroomin käyttöliittymän kautta, eikä manuaalisesti sen ulkopuolelta.

Mutta se, että käyttääkö NASsia on toki oma valintansa, ja ehkä kannattaa ottaa se omaksi projektikseen, kuten sanoit. Mutta tämän takia ei ole tarvetta pitää kuvavarastoa nopealla SSD:llä, vaan se voi olla esim. sun vanhalla Samsungilla tai jopa mekaanisilla levyillä. Mutta jonkinlainen varmistus levyn hajoamiselle pitää silti olla, oli se mekaaninen tai SSD. RAID auttaa, mutta mieluiten myös varmuuskopiot johonkin.
 
Viimeksi muokattu:
Tallennustila, emolevy ja m.2 suunnittelussa kannattaa huomioida että m.2 väylä on ihan normaalit 4 pcie kaistaa. Tavallisen, sähköisesti vähintään 4x pcie kaistaa käsittävän, pcie slotin voi siis muuntaa helposti m.2 paikaksi. Esim tuollainen: AXAGON PCEM2-1U, NVMe M.2 -adapteri, PCIE x4 - 9,90€
Jos m.2 slottien täyttämisen ja näytönohjaimen jälkeen emolevylle jää vähintään neljällä kaistalla toimiva pcie slotti, tuolla saa nostettua m.2 asemien määrää yhdellä. Esim tuon Z690 AERO G:n kaksi pcie 3.0 4x slottia voisi muuntaa m.2 sloteiksi.

Asuksella on myös kiinnostava palikka: Asus HYPER M.2 X16 Gen 4 CARD -lisäkortti, 4 x M.2 paikka, PCIe 4.0/3.0 x16 - 67,90€
Jos emolevy tukee PCIE bifurcationia ja siinä on ylimääräinen sähköinen 16x slotti, niin silloin tuolla saa neljä m.2 slottia lisää. Huom. Pcie kaistat ovat todella tiukoilla, eikä ylimääräistä 16x paikkaa noin vain löydy, mutta esim 8x slottiin tuolla saa kaksi m.2 asemaa.

Jos Superkoneeseen saisi viisi tai kuusi m.2 slottia, voisi tallennustilan järjestää näin:
A. 1 tb m.2 käyttöjärjestelmälle
B. Kuvakirjasto yhdelle tai kahdelle m.2 asemalle
C. muut asiat omalle m.2 levylle
D. backupit 4Tt 870 QVO, joka voisi olla vaikka hotswap-kelkassa
F. Vapaaksi jää 2-3 m.2 paikkaa. Kun lisätilan tarvetta tulee, voidaan ostaa järkevään hintaa keskikokoinen m.2 asema, koska vanha kuvakirjastolevy jää myös käyttöön. Kun uusi lisätarve tulee, voidaan taas lisätä uusi levy. Seuraavalla laajennuskerralla, jos slotit ovat täyttyneet, voidaan pienin kuvakirjasto m.2 levy korvata aikansa keskikokoisella levyllä, joka on todennäköisesti aika paljon suurempi kuin vanha levy. Bonuksena: tuolle poistetulle kuvakirjastolevylle voi kloonata käyttöjärjestelmälevyn ja täten ei tarvitse jännittää tuota 80GB käyttislevy -tilannetta. Tämä kierrätys varmaankin toimisi myös 4 slotilla, riippuen kuinka usein lisätilaa tarvitaan ja kuinka nopeasti levyjen tallennuskapasiteetti kasvaa.
 
Intelillä ei ollut syytä kehittää tekniikkaansa eteenpäin ennen AMD:n Ryzen prosessoreita. AMD oli ongelmissa omien prossujensa kanssa jotka eivät tarjonneet kunnollista kilpailua sen ajan intelin tuotteita vastaan. Tilanne on päinvastainen nykyään ja mistään teknologiaherruudesta intelin kohdalla on turha puhua kun molemmat valmistajat ovat "samalla viivalla" nyt.
AMD vei Inteliä kuin pässiä narussa ryzenin tultua, 8-ytiminen kuluttajaprossu ryzeni hakkasi intelin lippulaivaprosessorit ja pakotti intelin tuomaan lisää ytimiä tarjolle kun aiemmin näitä sai vain HEDT-alustoihin ja maksoivat maltaita. 4-ydintä oli maksimit mitä intel tarjosi kuluttajille. Seuraavaksi intel toi 6-core i7-8700K ja sitä seuraavaksi 8-core i9-9900K.
AMD:ltä saa nykyään 16-ydintä työpöydälle ja Threadripperillä 64-ydintä. Intel ei ole pysynyt "ydinkilpailussa" mukana ja vasta nyt 12th genin myötä on alkanut olemaan myös 12900k mallissa 16-corea.
Eli kilpailun puutetta. En kiellä sitä enkä liitä Inteliä teknologiaherruuteen, mutta tarkoitin sitä, että Intelillä saatetaan itse ajatella niin. Eikä stagnaation syyt ole välttämättä olleet pelkästään siinä, että on laiskistuttu kilpailun puutteesta (vaikka tuo kuluttajapuolen ankea tarjonta on kyllä vähän sitä).

Katselin vähän tätä samaa asiaa erilaisten artikkelien kautta ja esimerkiksi tässä jutussa CEO kuvaa ongelmaksi sen, että yritettiin liikaa ja liian lujaa, jonkinlaisen hybriksen vallassa. CEO:t osaa tietysti kääntää asiat miten päin vaan, ja voihan se olla niinkin, että omassa pajassa valmistaminen ei ole enää kilpailukykyistä tämän päivän maailmassa. AMD ja muut, jotka tilaavat valmistuksen muualta, menevät lopulta ohi. Kamera-maailmassa Canon on vähän samassa asemassa, eli ylpeillyt aina sillä, että valmistaa sensorit itse, mutta on tänä päivänä aivan liian pieni peluri verrattuna Sonyyn ja Samsungiin (jotka valmistavat mobiilipuolen sensoreita ja siinä sivussa peruskameroidenkin sensorit), eikä pysy sen takia mukana kilpailussa. Canon tekee tietysti edelleen hyviä kameroita, mutta sensoritekniikan osalta ei ole enää suorituskykyisintä tekniikkaa.
 
Tästä taas sen verran pilkunviilausta, että Lightroomissa saa kyllä siirrettyä katalogissa olevat kuvat NASsille esim. työhakemistosta sen jälkeen kun ne on käsitelty. Tämä vaan pitää tehdä Lightroomin käyttöliittymän kautta, eikä manuaalisesti sen ulkopuolelta.

Mutta se, että käyttääkö NASsia on toki oma valintansa, ja ehkä kannattaa ottaa se omaksi projektikseen, kuten sanoit. Mutta tämän takia ei ole tarvetta pitää kuvavarastoa nopealla SSD:llä, vaan se voi olla esim. sun vanhalla Samsungilla tai jopa mekaanisilla levyillä. Mutta jonkinlainen varmistus levyn hajoamiselle pitää silti olla, oli se mekaaninen tai SSD. RAID auttaa, mutta mieluiten myös varmuuskopiot johonkin.
Joo, on se tiedostojen siirtely LR:n sisällä ihan tuttu mulle, mutta tosiaan LR:ää ei ole oikein suunniteltu NAS-tyyppistä käyttöä varten. Ulkoisia kovoja ym. se sentää osaa ottaa vastaan ja on aika joustava niissä, mutta taustalla on perusajatus, että kuvakirjasto pysyy paikallaan (ja LR itse hoitaa sen kansiot, ym.).
 
Tallennustila, emolevy ja m.2 suunnittelussa kannattaa huomioida että m.2 väylä on ihan normaalit 4 pcie kaistaa. Tavallisen, sähköisesti vähintään 4x pcie kaistaa käsittävän, pcie slotin voi siis muuntaa helposti m.2 paikaksi. Esim tuollainen: AXAGON PCEM2-1U, NVMe M.2 -adapteri, PCIE x4 - 9,90€
Jos m.2 slottien täyttämisen ja näytönohjaimen jälkeen emolevylle jää vähintään neljällä kaistalla toimiva pcie slotti, tuolla saa nostettua m.2 asemien määrää yhdellä. Esim tuon Z690 AERO G:n kaksi pcie 3.0 4x slottia voisi muuntaa m.2 sloteiksi.

Asuksella on myös kiinnostava palikka: Asus HYPER M.2 X16 Gen 4 CARD -lisäkortti, 4 x M.2 paikka, PCIe 4.0/3.0 x16 - 67,90€
Jos emolevy tukee PCIE bifurcationia ja siinä on ylimääräinen sähköinen 16x slotti, niin silloin tuolla saa neljä m.2 slottia lisää. Huom. Pcie kaistat ovat todella tiukoilla, eikä ylimääräistä 16x paikkaa noin vain löydy, mutta esim 8x slottiin tuolla saa kaksi m.2 asemaa.

Jos Superkoneeseen saisi viisi tai kuusi m.2 slottia, voisi tallennustilan järjestää näin:
A. 1 tb m.2 käyttöjärjestelmälle
B. Kuvakirjasto yhdelle tai kahdelle m.2 asemalle
C. muut asiat omalle m.2 levylle
D. backupit 4Tt 870 QVO, joka voisi olla vaikka hotswap-kelkassa
F. Vapaaksi jää 2-3 m.2 paikkaa. Kun lisätilan tarvetta tulee, voidaan ostaa järkevään hintaa keskikokoinen m.2 asema, koska vanha kuvakirjastolevy jää myös käyttöön. Kun uusi lisätarve tulee, voidaan taas lisätä uusi levy. Seuraavalla laajennuskerralla, jos slotit ovat täyttyneet, voidaan pienin kuvakirjasto m.2 levy korvata aikansa keskikokoisella levyllä, joka on todennäköisesti aika paljon suurempi kuin vanha levy. Bonuksena: tuolle poistetulle kuvakirjastolevylle voi kloonata käyttöjärjestelmälevyn ja täten ei tarvitse jännittää tuota 80GB käyttislevy -tilannetta. Tämä kierrätys varmaankin toimisi myös 4 slotilla, riippuen kuinka usein lisätilaa tarvitaan ja kuinka nopeasti levyjen tallennuskapasiteetti kasvaa.
Jes, tässä on erinomainen kontribuutio tähän keskusteluun! :thumbsup:
Sen lisäksi, että toit miun tietoisuuteen ihan uusia asioita (en ollut huomannutkaan Jimm'sillä noita kortteja/tajunnut tällaista mahdollisuutta), tässä on myös loistava levyjen kierrätyssuunnitelma tulevaisuutta kohti. En myöskään tajunnut, että voisin käyttää backupien tekoon tuota 4Tt 870 QVO levyä hotswap-kelkassa. Sillä nopeutuisi hommat varmasti aika hyvin. Pitää ruveta tältä kantilta katsomaan tätä kovoasiaa eteenpäin.

Sitä vähän mietin, että onko tuo 1 Tt koko nykyään standardiksi (riittäväksi) koettu OS-levyn koko mitä porukka yleisesti ottaen hankkii? Win11 näyttää vievän 64 Gt, Adobe CC vie varmaan jotain 20 Gt (ohjelmista riippuen), MS Office 16 Gt. Ei noista ihan hirveästi vielä kerry, vai onko tässä jotain mitä en osaa ottaa huomioon (päivitykset, tms.).
 
Älä osta tätä, ellet saa todella halvalla. Jättäisin kaikki QLC ssd levyt kauppaan. Osta mx500 tai samsungin evo sarjan levy.
Joo, yksi ylimääräinen ja käyttämätön pyörii tuossa pöydällä kun hommasin sen jossain vaiheessa. Ajatuksena oli silloin vielä tekohengittää konetta (ostin gigantin tarjouksesta), mutta sen jälkeen tein periaatepäätöksen, että jätän tekohengityksen väliin (kuolkoon mokoma) ja pistän kokonaan uuden koneen tilaukseen. Sen jälkeen oon vasta tullut jolloin lailla tietoiseksi noista QLC:n kompromisseista. Ihan hyvä, että heitit nuo vaihtoehdot tuohon, pitää käydä tarkistamassa ne.

Edit: viime kädessä siis on tarve löytää joku 4 Tt levy kuvakirjastolle (tällä hetkellä 2 Tt) kun haluan sen mielellään yhdelle levylle. Tätä QLC:tä en varmaan siihen käytä, mutta ajattelin tällaista WD:n Red sarjan PCIe 3.0 levyä:


Muut menee sen jälkeen aika kalliiksi.
 
Joo, yksi ylimääräinen ja käyttämätön pyörii tuossa pöydällä kun hommasin sen jossain vaiheessa. Ajatuksena oli silloin vielä tekohengittää konetta (ostin gigantin tarjouksesta), mutta sen jälkeen tein periaatepäätöksen, että jätän tekohengityksen väliin (kuolkoon mokoma) ja pistän kokonaan uuden koneen tilaukseen. Sen jälkeen oon vasta tullut jolloin lailla tietoiseksi noista QLC:n kompromisseista. Ihan hyvä, että heitit nuo vaihtoehdot tuohon, pitää käydä tarkistamassa ne.
Ninjaeditoin tuota viesti kun en heti huomannut että tuo oli jo ostettu.

En oikein tiedä missä tuota qvo ssd:tä pystyisi parhaiten hyödyntämään. Yritä keksiä paikka jossa levylle ei kirjoiteta paljoa kerralla, mutta luetaan enemmän ja levyllä on jatkuvasti virrat. Muutoin kiintolevy voisi olla fiksumpi ratkaisu. Kiintolevyllä säilyy data vaikka olisi ilman sähköä. Ssd levyillä data korruptoituu ilman sähköä pidemmän ajan kuluessa ja QLC korruptoituu vielä herkemmin, kuin TLC.
 
Joo, yksi ylimääräinen ja käyttämätön pyörii tuossa pöydällä kun hommasin sen jossain vaiheessa. Ajatuksena oli silloin vielä tekohengittää konetta (ostin gigantin tarjouksesta), mutta sen jälkeen tein periaatepäätöksen, että jätän tekohengityksen väliin (kuolkoon mokoma) ja pistän kokonaan uuden koneen tilaukseen. Sen jälkeen oon vasta tullut jolloin lailla tietoiseksi noista QLC:n kompromisseista. Ihan hyvä, että heitit nuo vaihtoehdot tuohon, pitää käydä tarkistamassa ne.

Edit: viime kädessä siis on tarve löytää joku 4 Tt levy kuvakirjastolle (tällä hetkellä 2 Tt) kun haluan sen mielellään yhdelle levylle. Tätä QLC:tä en varmaan siihen käytä, mutta ajattelin tällaista WD:n Red sarjan PCIe 3.0 levyä:


Muut menee sen jälkeen aika kalliiksi.

Selvitä itsellesi mikä on CMR ja SMR - ja osta CMR 4TB tai CMR 6TB mekaaninen levy. Saa noin satasella ja jos ostat 5x00 RPM on myös hiljainen.
Huonot puolet on sitten samat kuin kaikissa mekaanisissa levyissä, mutta hinta kompensoi.

Siinä nopeasti haettu Seagate ironwolf:

Äitini halusi tilaa tallentaa "tärkeitä kuvia" (niissä olen vaan minä ja veljeni, niin ei ole tärkeitä), niin ostettiin WD RED 4TB EFRX-levyjä, joita ei enää näy valikoimissa. Tämä oli 2020.

Isäni on hankkimassa uutta konetta, suosittelin 50/50 WD Red 5x00 rpm CMR ja Seagate ironwolf 5x00 rpm. Hän osti jo tämmöisen:

En suosittele täällä ihmisille, se on dinosauruksille, jotka jumittavat menneeseen aikaan. Isäni on yksi heistä.

--

SSD parempi. M.2 NVME paras. Mutta aina ei riitä rahat.
 
Sain kevätflunssan enkä jaksa tänään edistää konepaketin suunnittelua. Pitää jatkaa vaikka huomenna (toivottavasti olo paranee). Ei pidä kuitenkaan jättää Superkone -threadi heitteille, joten pistän muutaman kuvan piristämään ketjua ja palaan konesuunnitteluun huomenna. Jos ei muuta, niin näistä saa ainakin vähän vähän visuaalista kontekstia superkoneen käyttötarpeelle.

Portaat-02-Edit-Edit.jpg

"Oho, objektiivikassin vetoketju repesi juna-asemalla portaiden yläpäässä!".
30 Days of Batis 2/40 CF -projektia varten tehty kuva.



DSC05935-Edit.jpg

Muutama vuosi sitten toteutin 'Days of Zeiss' -nimisen blogiprojektin ZEISSille.
Blogi keräsi kaikkiaan yli 200 000 latausta. Käytin tätä kuvaa projektin kansikuvana silloin.



DSC09314-Edit.jpg

"Joulusikaa teurastamassa."
Joulukortiksi tehty kuva muutama vuosi sitten.​
 
Img000708.jpg

Viime vuonna tein beta-testauksen ZEISSin ZX1-kameralle.
ZX1 on kameramaailman kummajainen, joka pyörii android-käyttöjärjestelmän päällä ja
pitää sisällään mm. Lightroomin. Kuva tehty ZEISSin markkinointiin.


DSC00697-Edit.jpg

Autiotaloretkillä otettu satunnainen kuva.


DSC09783-Edit-Edit.jpg

Omakuva peilin äärellä.​
 
Äitini halusi tilaa tallentaa "tärkeitä kuvia" (niissä olen vaan minä ja veljeni, niin ei ole tärkeitä), niin ostettiin WD RED 4TB EFRX-levyjä, joita ei enää näy valikoimissa. Tämä oli 2020.
Perhekuvat on ihan oikeasti niitä tärkeimpiä kuvia. Kaikenlainen muu, vaikka kaupallisessa tarkoituksessa tehdyt kuvat, vaan tulevat ja menevät eikä niitä jää kukaan muistelemaan, mutta just esimerkiksi lapsuuden kuvat on merkitykseltään ihan toisella tasolla ja saattavat helposti kestää sellaisina yli sukupolven. Niiden perhekuvien takia minäkin jaksan noita backup-rutiineja pyörittää. Muulla ei ole niin väliä.

ps. tarkistin oman Ironwolffini, eli ainakin se on CMR-levy. On se silti aika piimäinen projekti tehdä se backup sille, jotain 4h - 8h.
 
Viimeksi muokattu:
mutta ajattelin tällaista WD:n Red sarjan PCIe 3.0 levyä:
Tuo vaikuttaa oikein pätevältä, mutta jos pienempi siirtonopeus riittää, niin tällä säästää 190 €.
en tiedä kuinka paljon kuvakirjstosi tarvitsee siirtonopeutta, mutta tämä toimii välimallina kiintolevyn ja tuon sun löytämän ssd:n välillä. Lisäksi mm. random read ja write ovat ihan eri luokkaa kuin kiintolevyllä.
 
Kai nyt 2-3 tonnilla pitäisi saada hyvän emon ja prossun ja muun perusrungon? Muistia, SSD:itä ja näyttistä voi päivittää sitten kun tulee tarvetta, joten niiden kanssa ei tarvi tai edes kannata lähteä iskemään paalua tiskiin etukäteen.
Kyllä sillä hyvän rungon saapi, ei siinä mitään.
 
Pitäs kyllä tietää sun wörkistä enempi jotta vois alkaa suositella. Mutta itte miettisin hommaa siltä pohjalta että noi softat mitä käytät ei taida hirveästi coreista hyötyä eli single core teho on tärkeää.
Mutta onko duuni sellaista että voisi valmistella projekteja useita valmiiksi ja sitten laittaa koneen jurnuttaa useamman rinnakkain? Jos mahdollista niin silloinhan coreista saisi hyötyä kunhan muistia on riittävästi.

Eli jos olet tähän asti pärjänny 8GB muistia niin 8-core prossulla ja 64GB muistia voisit rinnakkain jurnuttaa 8 projektia kun ennen jurnutit yhtä ja ne valmistuisi nopeammin kuin nykyisellä koneella se yksi. Näin niinkuin karkeasti hahmoteltuna.

10v on mielestäni turhan pitkä ajatelma. Ennemmin 5v se raja ja ottaa nyt hiukan kevyempää rautaa mieluummin ja säästää suuren summan rahhaa. Kovasti tyrkytetään 12900K joka on mielestäni täysin turha tuohon hommaan.
 
Joo, on se tiedostojen siirtely LR:n sisällä ihan tuttu mulle, mutta tosiaan LR:ää ei ole oikein suunniteltu NAS-tyyppistä käyttöä varten. Ulkoisia kovoja ym. se sentää osaa ottaa vastaan ja on aika joustava niissä, mutta taustalla on perusajatus, että kuvakirjasto pysyy paikallaan (ja LR itse hoitaa sen kansiot, ym.).

Hmm, en nyt ymmärrä miten NAS eroaa tässä ulkoisesta kovalevystä. Ainakin mulla sai lisättyä NASsilla olevan kansion Lightroomin kirjastoon, ja sitten sinne sai siirreltyä kuvia ihan samalla tavalla kuin deskarilla olevalle levylle. :hmm:


Mutta hyviä noi sun postaamat kuvat! :)
 
Hmm, en nyt ymmärrä miten NAS eroaa tässä ulkoisesta kovalevystä. Ainakin mulla sai lisättyä NASsilla olevan kansion Lightroomin kirjastoon, ja sitten sinne sai siirreltyä kuvia ihan samalla tavalla kuin deskarilla olevalle levylle. :hmm:

Mutta hyviä noi sun postaamat kuvat! :)
Eihän se tuossa teknisesti ottaen eroakaan, mutta tarkoihin aikasemmin puhuessani siitä LR:n työskentelyperiaattesta sitä, että LR työstää kuvia suoraan siellä kuvakirjastossa. Kuvat avataan käsiteltäväksi sieltä ja esimerkiksi photarissa tehdyt rinnakkaisversiot tuodaan suoraan sinne alkuperäiskuvan rinnalle.

Videopuolella monet hyötyy NAS:sta siten, että valmiit projektit ym pidetään NAS:lla ja työstön alla olevat siirretään erikseen nopeammalle nvme-levylle. Tällöin saadaan etuja siitä nopeammasta nvme-asemasta kun playbackit, exportit ja muut toimii sulavammin. Kun homma on valmis, niin se siirretään takaisin NAS:lle (jossa sitten saadaan hyötyjä vaikka raid-peilauksesta tai verkon yli jakamisesta).

Lightroomin kanssa voin työskennellä suoraan nvme-asemalta kun se joka tapauksessa pyörittää koko hommaa suoraan kuvakirjastosta. Jos siirrän erikseen käsiteltävät kuvat toiselle asemalle, niin samalla koko homma kirjataan kuvakirjastoon siten, että nyt kuvat ovat toisella asemalla (siis käytännössä levitettynä kahdelle eri asemalle). Voin käsitellä ne siinä joo, mutta en näe erityistä hyötyä. Sitten siirrän kuvat takaisin kun on käsitelty ja LR kirjaa ne takaisin sinne missä ne oli alunperinkin. Parhaimmillaan siinä menee vain aikaa siirrellessä verkon yli kuvia edestakaisin kun samat kuvat olisivat tulleet tavalliselta nvme-asemalta nopeammin. NAS tuo kuitenkin noita automaattisen backupin etuja, mihin viittasin jo aikaisemmin, mikä olisi mun mielestä sen suurin etu tässä, mutta samaan aikaan siinä tulee aika paljon muuta turhaa sälää työnkulkuun.

Toisekseen vielä LR:n sisällä noiden kansioiden siirtely on mun mielestä vähän kömpelö systeemi (vetelet hiirellä niitä sellaisessa pienessä ikkunassa), varsinkin jos rinnalla on samaan aikaan LR:n oma automaattinen tiedostojen kansiointi/nimeäminen. Kyllähän ne löytyvät ja LR päivittää kuvakirjaston osoitteet ihan kohdalleen, mutta tällainen usein toistuva manuaalinen tihrustustyö on ihan omiaan luomaan pikkuvirheitä, jossa kansiorakenteet saattaa välillä olla tyyliin kuvat/2015/2015/tammikuu jne. Mun mielestä tuo automaattinen tiedostojen kansiointi/nimeäminen on ihan parhautta, sillä kaikki menee automaattisesti kauniiseen järjestykseen enkä pääse itse sotkemaan mitään. Backuppien suhteenkin tiedän, että tänään ja nyt kaikki on tuon yhden kansion sisällä eikä levällään eri asemilla - ja LR:n katalogitiedosto osoittaa tiedostosijainnit pelkästään tuohon yhteen kansioon.

Tossa vähän enemmän avattuna, että mitä tarkoitin sillä, että LR on suunniteltu tietyllä tapaa käytettäväksi, jossa nas-hommat saattaa vaan monimutkaistaa asioita. Samaan hengenvetoon pitää vielä lisätä, että maailmalla on kyllä vielä yllättävän paljon sellaisia kuvaajia, jotka ovat sitä mieltä, että kun itse tekee kansiot kovalevylle ja nimeää kaiken omien mieltymysten mukaisesti ('lomakuvat 2015', 'Akin juhlat', 'Koira viedään lääkäriin'), että se on ainoa oikea kuvienjärjestely tapa. Itse en kyllä vaihtaisi tuota LR:n automaattista kansio/tiedosto järjestelyä mihinkään muuhun.
 
Lightroomin kanssa voin työskennellä suoraan nvme-asemalta kun se joka tapauksessa pyörittää koko hommaa suoraan kuvakirjastosta. Jos siirrän erikseen käsiteltävät kuvat toiselle asemalle, niin samalla koko homma kirjataan kuvakirjastoon siten, että nyt kuvat ovat toisella asemalla (siis käytännössä levitettynä kahdelle eri asemalle). Voin käsitellä ne siinä joo, mutta en näe erityistä hyötyä. Sitten siirrän kuvat takaisin kun on käsitelty ja LR kirjaa ne takaisin sinne missä ne oli alunperinkin. Parhaimmillaan siinä menee vain aikaa siirrellessä verkon yli kuvia edestakaisin kun samat kuvat olisivat tulleet tavalliselta nvme-asemalta nopeammin. NAS tuo kuitenkin noita automaattisen backupin etuja, mihin viittasin jo aikaisemmin, mikä olisi mun mielestä sen suurin etu tässä, mutta samaan aikaan siinä tulee aika paljon muuta turhaa sälää työnkulkuun.

Toisekseen vielä LR:n sisällä noiden kansioiden siirtely on mun mielestä vähän kömpelö systeemi (vetelet hiirellä niitä sellaisessa pienessä ikkunassa), varsinkin jos rinnalla on samaan aikaan LR:n oma automaattinen tiedostojen kansiointi/nimeäminen. Kyllähän ne löytyvät ja LR päivittää kuvakirjaston osoitteet ihan kohdalleen, mutta tällainen usein toistuva manuaalinen tihrustustyö on ihan omiaan luomaan pikkuvirheitä, jossa kansiorakenteet saattaa välillä olla tyyliin kuvat/2015/2015/tammikuu jne. Mun mielestä tuo automaattinen tiedostojen kansiointi/nimeäminen on ihan parhautta, sillä kaikki menee automaattisesti kauniiseen järjestykseen enkä pääse itse sotkemaan mitään. Backuppien suhteenkin tiedän, että tänään ja nyt kaikki on tuon yhden kansion sisällä eikä levällään eri asemilla - ja LR:n katalogitiedosto osoittaa tiedostosijainnit pelkästään tuohon yhteen kansioon.

Tossa vähän enemmän avattuna, että mitä tarkoitin sillä, että LR on suunniteltu tietyllä tapaa käytettäväksi, jossa nas-hommat saattaa vaan monimutkaistaa asioita. Samaan hengenvetoon pitää vielä lisätä, että maailmalla on kyllä vielä yllättävän paljon sellaisia kuvaajia, jotka ovat sitä mieltä, että kun itse tekee kansiot kovalevylle ja nimeää kaiken omien mieltymysten mukaisesti ('lomakuvat 2015', 'Akin juhlat', 'Koira viedään lääkäriin'), että se on ainoa oikea kuvienjärjestely tapa. Itse en kyllä vaihtaisi tuota LR:n automaattista kansio/tiedosto järjestelyä mihinkään muuhun.

Niin joo, itse en juuri ole koskenut vanhoihin kuviin, enkä ole käyttänyt LR:n automaattista nimeämistä, vaan olen juurikin käyttänyt tuon sun esimerkin kaltaista kansiorakennetta NASsilla. Eli käytännössä olen ensin siirtänyt kuvat nvme-levyllä olevaan hakemistoon, ja sitten kun käsittely on tehty, olen siirtänyt ne NASsilla olevaan arkistokansioon. Tää selvitti mitä tarkoitit sillä, että NASsin käyttö voi vaikeuttaa asiaa. :)
 
Niin joo, itse en juuri ole koskenut vanhoihin kuviin, enkä ole käyttänyt LR:n automaattista nimeämistä, vaan olen juurikin käyttänyt tuon sun esimerkin kaltaista kansiorakennetta NASsilla. Eli käytännössä olen ensin siirtänyt kuvat nvme-levyllä olevaan hakemistoon, ja sitten kun käsittely on tehty, olen siirtänyt ne NASsilla olevaan arkistokansioon. Tää selvitti mitä tarkoitit sillä, että NASsin käyttö voi vaikeuttaa asiaa. :)
Joo, eikä tähän työskentelyyn mitään yhtä ja oikeaa tapaa tietenkään ole, vaan jokainen omaksuu itselleen parhaan tavan. Mun työskentelyt ei ole kuin satunnaisesti sellaisia 'projekti kerralla kasaan ja ulos' tyyppisiä puristuksia, vaan enemmän sellaista adhd-tyyppistä 'vähähän tuota ja vähän tätä' random read-adjust-write -osastoa, että oon vaan kiitollinen, että LR:n tietokantapohjainen katalogointi pitää pakan kasassa. LR:n sisällä tehdyt kansiot pelastavat jonkin verran, mutta pitäis vähän kurinalaisemmin niiden kanssa pelata. Ja sitä tietysti kadun, että olisi pitänyt opetella tagaamaan kuvat vuosia sitten kun aloitin käyttämään LR:ää. Nyt 80 000 kuvan kirjastossa kuvien tagaamisen aloittamisessa on kynnys vähän korkealla... :lol:
 
Joo nuo NAS-keskustelut ovat veikeitä. Mä olen itse ottanut sen asenteen, että ostan sellaisen kopan johon saan sen verran tallennustilaa kuin haluan. Koska käytän yhtä konetta työskentelyyn tai korkeintaan sitä + läppäriä, en ole katsonut ns. erillistä jaettua asemaa tarpeelliseksi. Se mitä kokemuksia itsellä oli tuollaisesta D-Link ShareCenter NAS:sta oli aika heikko.
 
Joo nuo NAS-keskustelut ovat veikeitä. Mä olen itse ottanut sen asenteen, että ostan sellaisen kopan johon saan sen verran tallennustilaa kuin haluan. Koska käytän yhtä konetta työskentelyyn tai korkeintaan sitä + läppäriä, en ole katsonut ns. erillistä jaettua asemaa tarpeelliseksi. Se mitä kokemuksia itsellä oli tuollaisesta D-Link ShareCenter NAS:sta oli aika heikko.

Miten hoidat backupit? Joku RAID levy samassa kopassa backupeille vai ulkoinen levy? Näkisin että levytilan kasvaessa backupin levytilan kasvattaminen samassa kopassa tulee jossain välissä rajoitteeksi.
 
Miten hoidat backupit? Joku RAID levy samassa kopassa backupeille vai ulkoinen levy? Näkisin että levytilan kasvaessa backupin levytilan kasvattaminen samassa kopassa tulee jossain välissä rajoitteeksi.

Kuvat ja videot menee verkkoon ihan vain sen takia, että on toisaalla esim. tulipalon sattuessa - tuon tapainen ratkaisu pitäisi olla minulla käytössä vaikka olisi NAS:kin käytössä. Levyimaget kovolle. Aika paljon tuollaiseen yhteen 4TB kiintolevyyn menisi ja omaan käyttöön yksi sellainenkin riittäisi backupiksi kaikelle. Dokumentit menee Onedriveen.
 
Tuo vaikuttaa oikein pätevältä, mutta jos pienempi siirtonopeus riittää, niin tällä säästää 190 €.
en tiedä kuinka paljon kuvakirjstosi tarvitsee siirtonopeutta, mutta tämä toimii välimallina kiintolevyn ja tuon sun löytämän ssd:n välillä. Lisäksi mm. random read ja write ovat ihan eri luokkaa kuin kiintolevyllä.
Joo, katselinkin alunperin tuota Samsung Evo, mutta aloin sitten miettimään, että nämä 500mt/sec SSD:t ovat varmaan seuraavat, jotka jäävät vanhoiksi mekaanisten levyjen jälkeen (vaikka kummatkaan niistä tuskin poistuvat markkinoilta). Ajattelin, että hyppäisin tuolla WD Red -levyllä kokonaan tämän yhden sukupolven ylitse. Tietysti se on vähän kalliimpi, mutta jos koneen nopeudessa johonkin sijoittaisin, niin varmaan sitten kuvankäsittelypuoleen (+ nopea OS-levy myös tietysti). Muulla ei ole sitten niin paljoa väliä.

Mutta kun kirjoitit tuohon, että "kuinka paljon kuvakirjastosi tarvitsee siirtonopeutta", niin innostuin tutkimaan netistä raportteja siitä, miten paljon kuvakirjaston siirtäminen SSD-levylle nopeuttaa työskentelyä - vain löytääkseni vastauksen, että ei paljoakaan. :confused2: SSD:tä suositellaan LR:n katalogille, preview-tiedostoille ja Camera Raw:n cachelle ja ne kyllä nopeuttavat käyttöä, mutta itse kuvakirjaston kohdalla (missä raw-tiedostot sijaitsevat), nopean levyn vaikutus on pienempi.

Tämä jättää minut vähän kahden vaihelle. Toisaalta hyppäisin mielellään SSD-levyissä kokonaan yhden sukupolven yli (future proof), toisaalta taas homma tuntuu tyhmältä, jos sillä ei ole mitään vaikutusta käyttöön. Kuvakirjaston levy on kaiken lisäksi vielä varmaan yksi pitkäikäisimmistä palasista tuossa paketissa, että mihinkähän suuntaan sitä sitten lähtisi. Ehkä kokonaispaketin hinta tulee myöhemmin määrittelemään tätä kun näkee, että minkälaisia kompromissiratkaisuja tulee mahdolliseksi.
 
Pitäs kyllä tietää sun wörkistä enempi jotta vois alkaa suositella. Mutta itte miettisin hommaa siltä pohjalta että noi softat mitä käytät ei taida hirveästi coreista hyötyä eli single core teho on tärkeää.
Mutta onko duuni sellaista että voisi valmistella projekteja useita valmiiksi ja sitten laittaa koneen jurnuttaa useamman rinnakkain? Jos mahdollista niin silloinhan coreista saisi hyötyä kunhan muistia on riittävästi.

Eli jos olet tähän asti pärjänny 8GB muistia niin 8-core prossulla ja 64GB muistia voisit rinnakkain jurnuttaa 8 projektia kun ennen jurnutit yhtä ja ne valmistuisi nopeammin kuin nykyisellä koneella se yksi. Näin niinkuin karkeasti hahmoteltuna.

10v on mielestäni turhan pitkä ajatelma. Ennemmin 5v se raja ja ottaa nyt hiukan kevyempää rautaa mieluummin ja säästää suuren summan rahhaa. Kovasti tyrkytetään 12900K joka on mielestäni täysin turha tuohon hommaan.
Kiinnostuin tutkimaan tätä puolta vähän enemmän, eli minkälaisesta cpu:sta Lightroom hyötyy eniten. Näyttäis siltä, että itse käytössä (develop-module, jne) single-core tuloksella on enemmän merkitystä ja muussa toiminnassa (import/export) Lightroom osaa hyödyntää multi-core puolta tehokkaammin. Kokonaisuutena Lightroomin ja Photoshopin tehokkuus on paljolti kiinni juuri cpu:sta - esimerkiksi enemmän kuin ssd-levyistä tai muistin määrästä (olettaen että muistia vähintään sopivasti). Siinä mielessä juuri cpu on suorituskykyä määrittävä ydinkomponentti näiden ohjelmien kanssa. Mitä tulee tuohon i9-12900:seen, niin onhan sillä yllämainitut ohjelmat tietysti nopeampia (ainakin silloin kun multi-corea käytetään tehokkaasti). En rajaa sitä tässä nyt pois, kun se viime kädessä samanlainen kulutustuote kun mikä tahansa muukin, eikä siinä mielessä mikään erikoisprosessori erikoishommiin. Hintakin pyörii samoissa kun jotkut jääkaapit ym kodinkoneet., että ei se sen kummempi osa ole. Mutta jos koko paketin kanssa alkaa tulemaan hintaähky, niin voihan sen tiputtaa siihen i7:aan.
 
Superkoneen kovojen suhteen harkintatilanne on tämä:

OS-ASEMA
Tähän varmaan otan nopeimman mahdollisen 1 Tt nvme-aseman. Siihen tulee win11 + ohjelmat + LR:n ja PS:n katalogi- ja cache-tiedostot. Oman tutkimuksen perusteella nopeimmat tämän hetken asemat ovat:


Näistä periaatteessa mikä tahansa kelpaa. Paitsi, että Firecudassa on selvästi pisin kestävyys (TBW). Erityisesti videoeditointihommiin näitä Firecuda-levyjä suositellaan.

KUVAKIRJASTO
Tässä on pakko olla 4 Tt asema, joka vähän rajaa vaihtoehtoja. 4 Tt riittää kyllä pitkälle siinä mielessä, että nykyisen kuvakirjaston koko on 2 Tt ja sitä on kerrytetty varmaan vähän alta 10 vuotta. Tietysti tiedostojen koot voivat kasvaa tulevaisuudessa (kameran päivitys), mutta silti 4 Tt:llä pitäisi mennä aika pitkään. Tulevaisuuden näkökulmasta katsottuna tämä on myös aika pitkäikäinen valinta. Vaihtoehtoina ovat:


WD on vähän kalliimpi (190e), mutta sillä hypättäisiin suoraan yksi sukupolvi yli SSD-asioissa ja olisi siten ehkä enemmän ”future proof” valinta. Toisaalta LR:n kuvakirjasto hyvin todennäköisesti toimisi yhtä hyvin myös Samsungin Evolta (testien mukaan kuvakirjasto-levyn nopeus ei vaikuta kauheasti LR:n yleiseen nopeuteen). Vaikea valinta.

MUU ROINA
Sitten tarvittaisiin vielä muulle roinalle asema. Tällä hetkellä sitä roinaa on noin 0.5 Tt ja siinä mielessä ihan 2 Tt asema riittäisi hyvin. Voisin tässä kohtaa käyttää jo olemassa olevan Samsung 4 Tt QLC –aseman, jolloin kustannus olisi 0 euroa. Tai säästää sen aseman backup-hommiin ja ostaa tähän erikseen jonkun muun aseman. Jos koko on 2 Tt, niin ei kannata lähteä enää näihin 500mt/sek asemiin, sillä melkein samalla hinnalla alkaa saada jo nvme-asemia, kuten esimerkiksi:


BACKUP
Backup-homman miettiminen on tärkeä tehdä jo nyt. Vaihtoehtoina ovat jo olemassa olevan Samsung 4 Tt QLC -asema tai mekaaninen 4Tt Ironwolf. Molemmissa tapauksissa kyse olisi ulkoisesta levystä, jota säilyttäisin koneesta erillään.

Yksi vaihtoehto tähän backup-hommaan olisi myös se, että koneessa olisi Samsung 4 Tt QLC -asema kotelon sisällä backupia varten ja sitten vielä erikseen Ironwolf ulkoisesti. Tällöin kynnys tehdä backup olisi melko pieni, kun sen tekisi suhteellisen nopeasti jo koneen sisällä olevalle levylle.
 
WD on vähän kalliimpi (190e), mutta sillä hypättäisiin suoraan yksi sukupolvi yli SSD-asioissa ja olisi siten ehkä enemmän ”future proof” valinta. Toisaalta LR:n kuvakirjasto hyvin todennäköisesti toimisi yhtä hyvin myös Samsungin Evolta (testien mukaan kuvakirjasto-levyn nopeus ei vaikuta kauheasti LR:n yleiseen nopeuteen). Vaikea valinta
Myös perinteinen kiintolevy voisi riittää ja se tarjoaa ylivertaista hinta tallennustila suhdetta ja tästä syystä nämä eivät vielä pitkään tule katoamaan mihinkään.

Esim alle 400 € saat 5v takuulla olevan 12 TB WD GOLD tai 16 TB Seagate exos

Seagate 16TB Exos X16, 3.5" sisäinen kiintolevy, SATA III, 7200 rpm, 256MB - 369,00€

Western Digital 12TB WD Gold HDD, 3.5" sisäinen kiintolevy, SATA III, 7200 rpm, 256MB - 397,00€

8 teranen 5v takuulla oleva exos lähtee 225 €

 
BACKUP
Backup-homman miettiminen on tärkeä tehdä jo nyt. Vaihtoehtoina ovat jo olemassa olevan Samsung 4 Tt QLC -asema tai mekaaninen 4Tt Ironwolf. Molemmissa tapauksissa kyse olisi ulkoisesta levystä, jota säilyttäisin koneesta erillään.

Yksi vaihtoehto tähän backup-hommaan olisi myös se, että koneessa olisi Samsung 4 Tt QLC -asema kotelon sisällä backupia varten ja sitten vielä erikseen Ironwolf ulkoisesti. Tällöin kynnys tehdä backup olisi melko pieni, kun sen tekisi suhteellisen nopeasti jo koneen sisällä olevalle levylle.

Backup hommiin vähintään tosiaan se ulkoinen asema. Mieluusti kyllä NAS raid-1:llä. Jos sen NAS:n parittaa esim. 10Gbit verkolla niin se voisi toimia myös ihan työskentelyyn.

Syynä erilliselle backup asemalle/NAS:lle on yksinkertaisesti se että aina joskus voi tapahtua total katastrof eli virtalähde vaikka poksahtaa niin että vie sitten mennessään myös muuta, kuten SSD:t/kovalevyt. Harvinaista se toki on mutta ei ennenkuulumatonta.

Sitten tuohon itse työasemaan talletustila juttuihin ottaisin sen verran kantaa että pari terasta nvme asemaa ja pari isompaa HDD asemaa, noi parittaa kaikki sitten nippuun tiered storagena niin että on reduntancy niin on data aika hyvin turvassa. Tiered storage toimii siis niin että ssd ja hdd paritetaan yhdeksi isommaksi asemaksi ja kaikki sellainen jota luetaan tiuhaan on siellä ssd:llä/nvme:llä kun taas harvoin käytetty matsku lojuu siellä hitaammalla HDD:llä.

Ittellä kyseinen viritys ollu käytössä jo monta vuotta, tolla on naitettu 500GB ssd ja 1TB HDD yhteen. Pelit asennettu tuonne ja hyvin rokkaa.
 
"Captain's log, Stardate 5432.3. Doctor McCoy is proceeding to restore Spock's brain. Our problem, we do not know how long his increased surgical knowledge will stay with him.”

Tätä projektia aloittaessani lupasin alunperin itselleni, että konepaketti olisi ainakin tilauksessa ennen kuun loppua. Nyt kun kuun puoliväli on ohitettu ja loppu on lähempänä kuin alku, niin samalla myös ote projektiin on muuttunut vähän toisenlaiseksi. Aivan projektin alussa ostohousut pyörivät jaloissa aika viuhaan ja katselin netistä paljon erilaisia arvioita eri tuotteista – alkuinnostus vallassa. Nyt kun puoliväli on ohitettu, niin samalla myös alkuinnostus on ohitettu (samat tuotteet kertautuvat arvioissa jne.) ja katson asiaa ehkä hieman kypsemmin. Tuotearvioiden sijaan olen alkanut katselemaan tarkemmin omia tarpeitani ja miettimään asiaa enemmän siltä pohjalta kuin pelkästään tuotteiden ominaisuuksien perusteella. Koneen hankinta on matka ja on pelkästään hyvä, että en hätiköinyt alussa, sillä olen selvästi saapunut tällä matkalla jonkinlaiseen uuteen pisteeseen.

Ylimitoitanko hankintaa? Tätä olen alkanut pohtia nyt kun kiinnostuin seuraamaan vähän tarkemmin omaa koneen käyttöäni. Kyse on mielikuvista vs. todellisuudesta. Monella kuvankäsittelyn foorumillakin tykätään korostaa sitä, että nykyiset korkearesoluutioiset kamerat (40+ megapikseliä) vaativat kuvankäsittelyssä todella järeää rautaa, ja että komponentteja valitessa on hyvä ottaa heti maksimit. Ehkä tämän tyyppinen puhe korostaa ammattimaisuutta, tekemisen vakavuutta, omaa kompetenssia tms., mutta todellisuus on toisenlainen.

Katselin esimerkiksi Lightroom testejä muistin ja kovojen suhteen ja tulin siihen tulokseen, että LR ei viime kädessä vaadi ihan mahdottomia – eikä itse asiassa edes käytä esimerkiksi muistia tietyn pisteen jälkeen. Monessa paikassa optimimäärä muistia tuntui olevan 32 Gt (parhaimmillaan LR käyttää 20-25 Gt, riippuen muistin määrästä koneessa). Testasin asiaa mielenkiinnosta omalla koneellani, jossa on 16 Gt muistia (lisäsin 8 Gt jossain vaiheessa) ja parhaimmillaan pääsin muistinkäytössä 6 Gt:n.

Tutkin samaa asiaa Photoshopin suhteen ja yksi avattu kuva vie muistia 125 – 250 Mt (testitiedostoina Sony A7III 24 mp ja Sony A1 50 mp). Layereita ja maskeja lisäämällä muistin tarve yksittäisen kuvan kohdalla tietysti lisääntyy, mutta esimerkiksi 1 - 2 Gt rajaa on jo vähän vaikea saavuttaa yhden kuvan osalta. Muutamalla kuvalla ja joillakin layereilla sain nostettua PS:n muistinkäytön noin 5 Gt:n. Tämä on aika kaukana siitä, mitä monilla kamerafoorumeilla annetaan ymmärtää. Esimerkin vuoksi vaikkapa Fuji GFX 100:n 100 mp:n raakatiedosto vie Photoshopissa 0,5 Gt muistia (ProPhoto RGB 16 bit) – eikä vanhempikaan kone todellakaan tukehdu tähän.

Siten muistin määrälle on olemassa selvä yläraja, jonka jälkeen lisämuisti ei oikeastaan muuta enää mitään, eikä sitä ehkä edes hyödynnetä. Tietysti mielikuvissani ajattelen, että muistia pitää olla sen verran että kaikki toimii ”naps vaan”, mutta todellisuudessa tämä raja saattaa tulla vastaan jo 32 Gt:n kohdalla. Käytännössä tämän rajan yläpuolella olevaa muistimäärää 33-64 Gt on vaikea hyödyntää, ja 128 Gt on jo aivan varmasti pisteessä, jossa sitä ei hyödynnetä juuri ollenkaan. Mielikuvien puolella tämä sama raja tulee vasta ehkä 64 Gt:n kohdalla, mutta mielikuvat ovat usein liioittelevat. (Tietysti kone käyttää muistia muuhunkin kuin pelkkään LR:n ja PS:n, ja on mukava että myös muut ohjelmat voivat olla samaan aikaan auki, mutta siitä huolimatta sujuvan ja napakan toiminnan raja saattaa kulkea jo 32 Gt:n kohdalla. Vrt. esim omat testini LR:n muistin käytöstä).

Sama juttu toteutuu kovalevyjen nopeuden kanssa. Tietyn rajan jälkeen suurempia nopeuksia ei osata hyödyntää - ainakaan vielä.

Mitoittaessani konetta tulevaisuuteen, joudun lopulta tekemään valintoja sen suhteen, mihin panostetaan tässä hetkessä enemmän. En voi panostaa tulevaisuuteen kaikilla osa-alueilla. Sen vuoksi on mietittävä, että millä osa-alueilla koneprojektissa on syytä panostaa, hankkia kapasiteettia ja kenties ylimitoittaakin tulevaisuutta silmällä pitäen. Osa-alueita ovat esimerkiksi liitännät, cpu-suorituskyky, muisti, tallennustila (kapasiteetti vs. nopeus), gpu-suorituskyky, laajennettavuus. Kaikkea ei voi saada, kokonaisuuden rajaehdot alkavat kirkastua ja tämän tyyppinen pohdinta on ehkä merkki siitä, että olen tulossa uuteen vaiheeseen sekä terveelle harkinnan kentälle koneprojektissani (vs. alun innostus).

10-vuoden käyttöikä on kuitenkin varsin helppo saavuttaa. Sen vuoksi, että kuvankäsittelyn/graafisen suunnittelun puolella vaatimukset eivät ole niin suuret, eivätkä kasva samalla nopeudella kuin esimerkiksi pelimaailmassa. Viisi vuotta menee heittämällä ja sen jälkeen seuraavat viisi laajentamalla. Mutta ensimmäinen hankinta kannattaa tehdä fiksusti.

Olen tehnyt muutamia Jimm’s ostoskori harjoituksia ja teen varmaan vielä muutamia lisää edellä mainitun perusteella kokeillen erilaisia painotuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Siten muistin määrälle on olemassa selvä yläraja, jonka jälkeen lisämuisti ei oikeastaan muuta enää mitään, eikä sitä ehkä edes hyödynnetä. Tietysti mielikuvissani ajattelen, että muistia pitää olla sen verran että kaikki toimii ”naps vaan”, mutta todellisuudessa tämä raja saattaa tulla vastaan jo 32 Gt:n kohdalla. Käytännössä tämän rajan yläpuolella olevaa muistimäärää 33-64 Gt on vaikea hyödyntää, ja 128 Gt on jo aivan varmasti pisteessä, jossa sitä ei hyödynnetä juuri ollenkaan. Mielikuvien puolella tämä sama raja tulee vasta ehkä 64 Gt:n kohdalla, mutta mielikuvat ovat usein liioittelevat. (Tietysti kone käyttää muistia muuhunkin kuin pelkkään LR:n ja PS:n, ja on mukava että myös muut ohjelmat voivat olla samaan aikaan auki, mutta siitä huolimatta sujuvan ja napakan toiminnan raja saattaa kulkea jo 32 Gt:n kohdalla. Vrt. esim omat testini LR:n muistin käytöstä).

Softa ei välttämättä hyödynnä suoraan muistia, mutta käyttis kyllä hyödyntää kaiken muistin. Se mikä on ns. "vapaana" niin sitä käytetään sitten cachena.

Ja kuten tuossa jo aiemmin kirjoittelin niin miettisin myös sitä että onko se työ sellaista että siinä voisi jotain pidempään kestäviä rouskutuksia valmistella useampia ja ajella niitä rinnakkain?
Tai vastaavasti kun ennen laitoit koneen rouskuttamaan jotakin ja pyörittelit peukaloita koska kone alkoi takuta suorityskyvyn loppuessa kesken, niin nykyaikaisella raudalla ja riittävällä määrällä muistia voit aloittaa toisen projektin samalla kun sitä edellistä rouskutetaan taustalla.

Kun on riittävästi muistia niin voi olla useampi projekti käynnissä saman aikaisesti, eikä ne syö mitenkään toisiaan.

EDIT: tähän tyyliin siis windows kyllä hyödyntää kaiken muistin.
1652823671370.png
 
Jes, yhteen aikaan oli niitä applikaatioita, jotka varasivat osan muistista aika manuaalisesti ja käyttivät sitä ikään kuin kovalevynä niille jutuille, joita tarvittiin useammin (taisi pystyä määrittelemään softiakin, jotka bootin jälkeen ajettiin sinne passiivisesti). Vielä muutama vuosi sitten joiden Asusin emojen mukana vastaavaa kamaa tuli RAMCACHE I, II ja peräti III softia ja sitten oli niitä RAM drive sovelluksia. Viime aikoina niistä ei ole enää paljon mitään kuulunut: ehkä OS:t osaa jo nykyään itse paljon tuota, mitä noilta aikoinaan tavoiteltiin.
 
Jes, yhteen aikaan oli niitä applikaatioita, jotka varasivat osan muistista aika manuaalisesti ja käyttivät sitä ikään kuin kovalevynä niille jutuille, joita tarvittiin useammin (taisi pystyä määrittelemään softiakin, jotka bootin jälkeen ajettiin sinne passiivisesti). Vielä muutama vuosi sitten joiden Asusin emojen mukana vastaavaa kamaa tuli RAMCACHE I, II ja peräti III softia ja sitten oli niitä RAM drive sovelluksia. Viime aikoina niistä ei ole enää paljon mitään kuulunut: ehkä OS:t osaa jo nykyään itse paljon tuota, mitä noilta aikoinaan tavoiteltiin.

HBM SSD:t käyttää muistia SSD:n välimuistina. Ja ne on niitä halvempia, joissa ei ole sitä muistia itse SSD:llä.
 
Softa ei välttämättä hyödynnä suoraan muistia, mutta käyttis kyllä hyödyntää kaiken muistin. Se mikä on ns. "vapaana" niin sitä käytetään sitten cachena.

Ja kuten tuossa jo aiemmin kirjoittelin niin miettisin myös sitä että onko se työ sellaista että siinä voisi jotain pidempään kestäviä rouskutuksia valmistella useampia ja ajella niitä rinnakkain?
Tai vastaavasti kun ennen laitoit koneen rouskuttamaan jotakin ja pyörittelit peukaloita koska kone alkoi takuta suorityskyvyn loppuessa kesken, niin nykyaikaisella raudalla ja riittävällä määrällä muistia voit aloittaa toisen projektin samalla kun sitä edellistä rouskutetaan taustalla.

Kun on riittävästi muistia niin voi olla useampi projekti käynnissä saman aikaisesti, eikä ne syö mitenkään toisiaan.

EDIT: tähän tyyliin siis windows kyllä hyödyntää kaiken muistin.
1652823671370.png
Kiitos, hyvä lisäys tähän muistikeskusteluun! Ihan mielenkiintoista kuulla, että windows käyttää tuollaista cachea, ja onhan se fiksumpaa kuin jättää koneen resursseja käyttämättä. Cachen kohdalla tietysti hyödyt tulee siitä, mikäli tarpeet osuu cacheen käytännössä (cache hit), mutta yhden ohjelman sisällä, LR tai PS, se ei vaikuta ohjelman itsensä toimintaan. Toissapäivänä kun tein testejä, niin oli ihan mielenkiintoista huomata sekin, että PS ei luovuta muistia muiden ohjelmien käyttöön ihan samassa suhteessa kuin mitä kuvia sulkee pois. Käynnistettäessä ”tyhjä” PS vie muistia noin 0,5 Gt, kuvia avatessa maksimissaan käytössä oli 5 Gt, ja sitten kaikkien kuvien sulkemisen jälkeen kuitenkin vielä 2 Gt. Aika itsekäs...

Joskus nuorempana kun tein 3DMax:lla animaatio- ja renderöintijuttuja, hommat kaatuivat usein lopulta siihen, että koneen muisti fragmentoitui liikaa, 3DMax kadotti punaisen langan ja kaatui samalla. 3D-hommat oli tosi muistisyöppöä hommaa, jossa levyjen scratch-tiedostot lauloivat koko ajan kun tavaraa (textuureita ym) siirreltiin ram:n ja kovojen välillä. Oli kiva huomata 20h rendaussession päätteeksi, että kone kaatui ja output-tiedosto jäi kesken.. :lol:

Kuvahommissa muistin ja suorituskyvyn tarpeet ovat onneksi paljon vaatimattomammat. Se ei ole sillä tavalla cpu/suorituskyky-keskeistä hommaa, että tekemisen arvo olisi suoraan verrannollinen numeroiden murskaamiseen. Tai sama toisella tavalla sanottuna, kuvahommissa ei ainakaan minulle ole kyse siitä, että pitäisi lapioida niin suuria määriä kuvia, ja että koneen suorituskyky olisi siinä tulppana. Eniten kellojaksoja ja aikaa hukataan oman pään sisällä kun mietitään, että mitä pitäisi tehdä, koneen seisoessa idlenä. Video-hommissa tai renderöinnissä homma on paljon suorituskykykeskeisempää, kun vaikka jonkun clipin renderöinti kestää tuntitolkulla – ja se on sitten pois seuraavasta tehtävästä hommasta. Kuvahommissa jonkun 300-500 kuvan exporttaaminen on kuitenkin aika pieni vaiva verrattuna niiden varsinaiseen editointiin.

Jos kuitenkin mietin kuvaamisen työnkulkua juuri suorituskyvyn kannalta katsottuna, niin kyllä se rasittavin vaihe on kuvien tuominen LR:ään. Toimin ’edit in’ -filosofian pohjalta, eli tuon LR:n vain kuvat, jotka haluan todennäköisesti käsitellä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valkkaan esimerkiksi 1500 kuvan joukosta oleelliset ja importtaan ne sitten sisään. Suorituskyvyn kannalta hidasta on se, että joudun aluksi odottelemaan, että LR rakentaa raaka-kuvista preview-versiot. Sitten selaan ja valitsen vaikka 150 kuvaa ja aloitan importoinnin. Ja sitten taas odotellaan dng-konversiota ja uusien preview-kuvien tekemistä. LR antaa kyllä jo editoida kuvia tässä vaiheessa, mutta nykyisellä koneella se on kyllä aika tahmaista hommaa, kun dng-konversiot pyörii taustalla. Tässä toimii multi-core ja tämä puoli kyllä varmasti nopeutuu uudella koneella.

Monella on se käsitys, että kuvien exporttaaminen on myös yhtälailla suorituskykykeskeinen vaihe, ja niinhän se teknisesti onkin, mutta siinä kohtaa on kuvat jo editoitu eikä samalla tavalla ole sellaista odottelun tunnetta. Päinvastoin, se on huojennus ja kahvin paikka. Eli psykologisesti tuo ensimmäinen vaihe on paljon ärsyttävämpi odoteltava, ja odoteltavaa siinä usein onkin.
 
No niin, jaetaanpa jonkinlainen ostoskoriharjoitus:

kori-01.jpg


Kommentteja:

0. Emo. Se on tässä nyt aikaisemmin puhuttu Aero. Neljä m.2 paikkaa, hyvät liitännät, kohtuullinen hinta. Periaatteessa siellä olisi myös MSI:n carbon wifi, joka olisi myös hyvä valinta (5 m.2 paikkaa). Ja Asus Pro Art -Z690 emo, jossa olisi erinomaiset liitännät. Mutta olkoon nyt toistaiseksi tämä. Ehkä siinä on tarpeeksi laajennettavuutta tulevaisuuteen.

1. CPU. Tässä on ainakin vielä tämä i9-12900. Siitä voi tinkiä, jos muu setti alkaa maksamaan liikaa, mutta ainakin nyt tuntuu siltä, että tätä haluaa pitää mukanaan. Tulevaisuutta kohti sillä, että 16 ydintä - oletus on, kuten on ollut kaiken aikaa moniydinprosessorien aikana, että ohjelmat (ja laajemmin koko ohjelmointi) tulee hyödyntämään moniydinprosessoreita yhä enemmän. Miksi? Siksi, että single-core puolella ei vaan yksinkertaisesti mennä eteenpäin.

2. Muistit. @TommiZeliard ansiosta innostuin laskemaan Jimm'sin kaikille 32Gt ja 64Gt kit muistikammoille latenssit excelissä! Tämän viisauden ansiosta päädyin Corsairin 5600/CL36 kampoihin. Vähän nopeampiakin löytyy, mutta näissä on hinta/nopeussuhde kohdallaan. 64Gt kit kammoissa on muuten kaikissa selvästi hitaammat latenssit, että mikäli haluaa nopeampaa muistia enemmän, kannattaa ottaa kaksi kappaletta 32 Gt:n kittejä. Tämän excel-jumpan jälkeen olin aika tyytyväinen ole, että 'nyt on optimoitu valintoja aika tarkasti!'. Huomasin sitten, että Jimm's oli nostanut nämä tarjouskammat tuotelistauksen ykkösvaihtoehdoksi, eli siellä päässä oli varmasti laskettu homma valmiiksi ja tehty siitä näkyvä tarjous. Noh, löytää se sokeakin kana hyvät tuotteet joskus kun jumppaa excelin kanssa.. :rofl:

32Gt:n päädyin nyt edellisten pohdintojen perusteella. Tulevaisuutta silmällä pitäen siitä on edelleen helppo laajentaa 64 Gt:n mikäli siltä tuntuu ja muistien hintakin saattaa olla silloin huokeampi. Sitten on kaikki muistipaikat täynnä, mutta olen varma, että mitään 128 Gt:n asti menevää laajennusvaraa en tule tarvitsemaan.

3. Kovot. Yksi nopea 1Tt OS-levy. Tässä se on nyt tuo Kingston. Voisi olla myös Seagate tai Samsung, jne. Mutta ainakin Kingston on aavistuksen huokeampi ja ilmeisesti kuitenkin hyvä.

Kuvakirjastolle WD Red 4Tt. Vaihtoehtona on ollut Samsungin Evo, jolla säästäisi 190e, mutta se olisi näitä 2.5"
tuumaisia ssd-levyjä, jotka antavat 500Mt/sek. WE Red on vähän kalliimpi, mutta pci3.0-levynä enemmän tätä aikaa.

Muulle romulle on sitten Crucial P5 2Tt. Tässäkin vaihtoehtona Samsung Evo, joka maksaa 250e. Crucial on alle satasen kalliimpi ja tarjoaa pci4.0 nopeuksia.

Tulevaisuus. Mun näkemyksen mukaan nuo sata-liitäntään tulevat SSD:t tulee jäämään altavastaajan asemaan, koska pci4.0 levyt ovat vaan paljon nopeampia. Kehitys näkyy jo nyt noissa suhteellisen pienissä hintaeroissa. Valitsemalla nyt m.2 asemia perinteisten sata-asemien sijaan, niin siinä on sekin hyöty, että mikäli jotain vaihtaa suurempaan, niin vanhaksi käynyttä asemaa voi ihan mielellään käyttää vielä johonkin muuhun kun se edustaa kuitenkin nopeampaa pci3/4 -väylää.

Mitä teen olemassaolevalla Samsung 4Tt kovolla ja Ironwolfilla on vähän auki. Molemmat backup-hommiin? Ehkä siinä on vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on hyödyntää ainakin Samsungia koneessa jotenkin, esim Crucialin tilalle, vaikka se ei ajatuksena niin paljoa miellytäkään.

4. Prossujäähy. Alunperin ajattelin, että tuollaiset uudet AIO:t ovat aika kivan näköisiä, ja ehkä nykyaikaisempia valintoja kuin perinteiset potkurituulettimet. Täällä on kuitenkin suositeltu Noctuaa nimenomaan kestävyyden näkökulmasta ja kun olen noita katsonut, niin parhaimmillaanhan niissä luvataan käyttöikää "jopa 6 vuotta". Eli vähän kuulostaa siltä, että vesien kanssa pelaaminen vaatisi kuitenkin putkiremonttia koneeseen jossain vaiheessa (plaah). Toiseksi luin jostain, että jäähdytystehokaan ei välttämättä ole niin erinomainen siinä vaiheessa kun neste on päässyt lämpiämään. Ja vielä jotain mahdollisia kuparin/alumiinin hapettumis- ja siirtymäongelmia.. Eli ehkä sitten kuitenkin tuollainen Noctuan potkurimalli. Sellainen on vanhassakin koneessa ja hyvin on toiminut. Sääli, koska tuotteena AIO:t ovat kyllä selvästi kivemman näköisiä.

Tahnan heitin sekaan ihan huhupuheiden perusteella, että on kuulemma "parasta mahdollista" tahnaa (tämäkin on oma varustelukilpailun laji). Ilmeisesti intelin prossuja joutuu jotkut nykyään hiomaankin paremman lämmönjohtavuuden varmistamiseksi, ja vaikka vähän ilkikurinen kiinnostus tällaiseen onkin, niin ehkä parempi jättää hionnat väliin.

5. Näytönohjain. Minun käytöllä näytönohjaimelta ei paljoa vaadita. Lähinnä pugetbenchista olen katellut testejä ja oikeastaan aika vähän on noilla eroja edes silloin kun yhteen komponenttiin aletaan kaatamaan tuhansissa euroissa rahaa. Päättelin sieltä, että 3060 riittää. Ehkä riittää myös Jimm'sin halvin malli. Nvidia sen vuoksi, että käsittääkseni juuri Nvidian korteilla saa 10-bittisen ulostulon (jota nvidia markkinoi 30-bittisenä) myös OpenGL-ohjemissa (=photoshop). Toivottavasti on hiljainen. Ja kai tuolla tarvittaessa jotain peliäkin pelaa, ja voin kyllä säätää tarvittaessa ruohikot vähän vähemmälle.

Mitäs tästä sitten puuttuu? Ainakin poweri, koppa, mahdollisia tuulettimia, ehkä jotain muuta sälää. Varmaan hiiri ja näppiskin pitää uusia kun vanhat alkaa olemaan aika pahan näköisiä... Hinta näyttää kipuavan kolmeen tonniin, ehkä vähän sen ylikin, mutta henkisesti juuri tuossa kolmen tonnin kohdalla alkaa hengästyttää. Mutta tämä ostoskorijumppa on siinä mielessä hyvää hommaa, että aika helpolla pääsee kokeilemaan erilaisia komboja.
 
Viimeksi muokattu:
Virtalähteitä taisi olla jo mainittu, mutta heitetään nyt uudestaan noita.

Rm850x on hyvä ja laadukas virtalähde joka riittää varmasti tuolle kokoonpanolle.


Mutta jos tuntuu että olet jossain välissä ostamassa energiasyöppöä näytönohjainta, niin 1000w virtalähde voi olla paikallaan ja alla muutama ehdotus jos sellaiseen päätyy

12v takuulla oleva 1000w virtalähde. Pikaisen googletuksen perusteella seasoniccia uudelleen brändättynä ja näillä seasoniceilla oli jotain vakausongelmia piikkivirtojen takia kärkipään ampre näytönohjaimilla. Korjattu jälkeen päin. En tiedä ovatko nämä korjattuja malleja vai onko näissäkin ongelmia piikkivirtojen kanssa.


1000w virtalähde 10v takuulla. Pienemmät amp mallit ovat olleet ymmärtääkseni ihan hyviä ja niitä on täällä suositeltu jos hinta on ollut hyvä.

Tuttu ja turvallinen corsairin RMx sarjan virtalähde 10v takuulla.


Tom's hardware on kehunut tätä

The Corsair RM1000x achieves high performance, and it isn't noisy, despite its increased max power output. It uses quality parts, including Japanese caps and a Magnetic Levitation fan, ideal for operation under high operating temperatures. It is fully compatible with the newest ATX spec (2.52), so among others, it offers high efficiency under super-light loads, and it also supports Microsoft's Modern Standby, which allows for speedy wake-from-sleep times (you also need a compatible motherboard). This is one of the best 1000W Gold PSUs, and if it weren't for the Corsair AX1000, it would easily get a spot in our best PSU's picks article. A strong opponent for this product is the Super Flower Leadex V Gold with a similar capacity

Pros

++ Full power at 47 degrees Celsius
++ High overall performance
++ Quiet operation
++ Fully compliant with ATX v2.52
++ Highly efficient at light loads
++ Long hold-up time
++ Low inrush current
++ Magnetic Levitation fan
++ Loads of cables and connectors
++ Fully modular
++ 10-year warranty

Cons

-- High OCP triggering points on the minor rails
-- A small overall efficiency boost would be nice
-- In cable capacitors
-- Small distance between peripheral connectors

 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 438
Viestejä
4 512 220
Jäsenet
74 368
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom