SUPERKONE 2030 – konepaketti 10 vuodeksi eteenpäin

[Rautaperkele]

Suorittimeksi valitsin tehorajoitetun i9:n ilman integroitua näytönohjainta. PS ja Lightroom käyttävät noin moniytimistä niin matalalla käyttöasteella, että uskon 12900F:n suorituskyvyn olevan samaa tasoa kuin 12900K:lla. Jos jossain vaiheessa alat käyttämään jotain raskaampaa ohjelmaa, niin voit Biosista avata tehorajat vastaamaan 12900K:ta. Toisaalta jopa 12700K antaisi mainituissa kahdessa sovelluksessa ihan vastaavan suorituskyvyn, mutta sinuna ottaisin i9:n tarjoamat ylimääräiset 4 kpl "puoliytimiä". Uskon niille tulevan käyttöä seuraavan 10 vuoden aikana. Liitteessä näkyy 12700K ja 12900K yhtäläinen nopeus tällä hetkellä. Siitä näkee myös DDR5-4400:n tuoman selvän boostin. Todennäköisesti koriin valittu 5600CL40 auttaa vielä enemmän.

Tossa paketissa on paljon hyvää ja pitää sulatella noita valintoja. Kommentoin tähän lyhyesti vaan tuota prosessoriasiaa, eli F-malleja kannattaa kuulemma välttää. i9-12700(K?) tuntuu tällä hetkellä hyvältä. Pugetin benchmarkkeja katsoessa Photoshop taisi hyötyä vielä enemmän DDR5:sta, kun se enemmän muistia käyttävä ohjelma. Eli aika samansuuntaisesta ajattelen sinun kanssa tästä

 

[Rautaperkele]

Ihan hyvältä paketilta näyttää, mutta mutuilisin että 970 evo plus olisi parempi, kuin tuo kc2500. Ovat saman hintaisia.

Samsung 2TB 970 EVO Plus SSD-levy, M.2 2280, PCIe 3.0 x4, NVMe, 3500/3300 MB/s - 181,90€

Tekniset tiedot : Yleistä Kapasiteetti: 2000GB Form Factor: M.2 (2280) Väylä: PCIe Gen 3.0 x4, NVMe 1.3 Mitat (LxKxS): 80,15 x 22,15 x 2,38 mm Pa

www.jimms.fi

Tämä Samsungin Evo Plus kun löytyisi myös 4Tt versiona, niin voisi olla kyllä aika hyvä. Sääli, että ei taida olla olemassa...

 

[Timo 2]

Tämä Samsungin Evo Plus kun löytyisi myös 4Tt versiona, niin voisi olla kyllä aika hyvä. Sääli, että ei taida olla olemassa...

Cs3040 voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos jimms ottaa sen valikoimiin.

PNY CS3040, halvin hinta 536€

Halvin hinta 536 €. Vertailussa 3 kauppaa. Ominaisuudet: M.2, 4000 GB, 3D NAND. PNY CS3040.

hinta.fi

Tässä vielä testi tuosta ssd levystä.

PNY XLR8 CS3040 SSD Review

Review of the PNY XLR8 CS3040 PCIe Gen 4 NVMe SSD Solid-state drives (SSD) have been a boom for home and business users alike. The obvious reason is that end users have been able to enjoy increasingly faster data access speeds with each passing year, but an often overlooked consequence of SSD innov

nascompares.com

Edit. Myös sata ssd voi olla hyvä ratkaisu, jos haluaa 4tb ssd levyn ja haluaa säästää rahaa.

Crucial 4TB MX500, 2.5" SSD-levy, 3D TLC, SATA III, 560/510 MB/s - 331,90€

Virkistä tietokonettasi luotettavalla, nopealla ja turvallisella MX500 -sarjan SSD-levyllä! Tekniset tiedot : Kapasiteetti : 4TB Vaiheittainen lukunop

www.jimms.fi

 

[Sisyfos]

Pistetään tähän väliin lyhyt iltapäivitys ajatuksista (pääsen usein vasta illasta katsomaan tätä hommaa kun muu perhe on pistetty nukkumaan):

1. Prosessori
Keskustelun perusteella mielestäni on kaksi eri vaihtoehtoa: i7-12700K tai i9-12700K. Ilmeisesti K-mallit ovat kerroinlukottomia. Ilman kirjainta olevat mallit ovat sitten vissiin kerroinlukittuja. Ja mallit joissa on F-kirjain ovat ilmeisesti malleja, joissa ei ole näytönohjaimeen liittyviä piirejä? Jostain luin, ettei missään nimessä kannata ottaa F-mallia, mikäli kone tulee sisällöntuotantoon. Näytönohjaimeen liittyvien piirien mukana tulee ilmeisesti jotain videokoodaukseen soveltuvia apupiirejä, joita esimerkiksi Premiere osaa hyödyntää. Ja hintaero F-mallien ja muiden mallien välillä on pieni.

Monille tuntuu K-mallit olevan selvä valinta. Oletan, että tällöin prosessoreita kellotetaan. Itse mietin vähän, että onkohan syytä kellottaa, jos meinaa vähän pidempää käyttöikää. Varsinkin i9-12700K taitaa olla melko kuuma jo ilman kellotuksiakin. Tällöin ilman kirjainta oleva perusmallikin ehkä riittäisi? Elinkaaren loppupuolella ei kellottamalla enää paljoa asioita muuteta. Toisaalta ei se K-mallikaan niin paljoa enempää maksa… :-/

Joka tapauksessa sydän sanoo tässä kohtaa i9-12700(K?). Sillä ajatuksella, että (1) useammasta ytimestä on ehkä enemmän hyötyä tulevaisuudessa, olettaen että ohjelmat hyödyntävät niitä yhä paremmin (ehkä), ja (2) ”kun kerran ostetaan, niin ostetaan sitten kunnollista”. Voi tietysti olla, että kun paketti alkaa tulla kasaan ja hinta alkaa hirvittämään, niin tuossa on yksi nipistyksen paikka.

2. Emolevyt
Katselin tänään taas emolevyjä läpi ja koitin ymmärtää niiden eroja. Jos lähden siitä, että 4 M.2 paikkaa, niin vaihtoehtoja on edelleen aika paljon – eikä kovin montaa vaihtoehtoa, jossa M.2 paikkoja olisi peräti 5 kpl (MSI MPG Z690 FORCE WIFI & MSI MPG Z690 CARBON WIFI), jotka ovatkin sitten vähän kalliimpia (462e & 510e).

Olen silmäillyt useamman kerran Gigabyte Z690 AERO G -lankkua, jossa on niin ikään 4 M.2 paikkaa ja hinta 230e. Tällekin löytyy kyllä kilpailijoita, kuten esimerkiksi MSI PRO Z690-A WIFI (282e) tai Asus PRIME Z690-A (290e). Olen yrittänyt keksiä, että mikä näissä on erona, mutta ei ole vielä välähtänyt. Monessa tuntuu esimerkiksi olevan 3 pci korttipaikkaa, ehkä vähän samanlaisilla spekseilläkin, mutta en ole ihan varma, kun ovat välillä kirjoitettu niin perhanan kryptisesti.

Eroja löytyy sitten varmaan myös siitä, että onko wifiä tai Bluetoothia. On hyvä kysymys, että tarvitsenko näitä, enkä osaa siihen heti vastata, mutta käyttöiän puolesta voisi ajatella, että ”hyvä olla mukana, just in case”. Jos en tiedä nyt, saatan silti jossain vaiheessa tarvita.

Ja USB-liitännöistä saattaa myös löytyä eroja. USB2:illa ei varmaan tee enää yhtään mitään. USB3:ssa taitaa olla muutama eri nopeus (2x / 2x2 / c-type) ja niitä on varmaan hyvä olla tulevaisuutta ajatellen. USB4:sen saa varmaan kortin kautta tulevaisuudessa.

Olen vähän myös ihmetellyt noita verkkokorttiasioita. Useimmissa on 2.5 Gbps, joissakin kalliimmissa sitten 10 Gbps. Mihin noita nopeampia yhteyksiä sitten käytettäisiin, puhutaanko nyt sitten NAS:sta? Lupaa katsoa tätä NAS-asiaa myös, mutta nyt ainakin tuntuu ylimitoitetulta.

Virransyötön eroistakin arvioissa puhutaan, mutta en osaa sitä arvioida, en noiden lankkujen kuvauksista, enkä tosielämän merkityksistäkään.

Osaisikohan joku tiivistää hyvin keskeiset erot, minkä väliltä haluan todennäköisesti valita?

3. Muistit
DDR5:sta tottakai. Arvon vielä 32Gt:n ja 64Gt:n välillä. Käsittääkseni kaikkein nopeinta ei välttämättä tarvitse ostaa, sillä (1) reaalimaailman lisä on verraten pieni suhteessa hinnan nousuun, ja (2) pienemmälläkin nopeudella olevaa voi ajaa vähän yli vaikka mihinkään ennätysnopeuksiin ei päästäisikään.

12700K + Z690 Aero G on hyvä suht edullinen kombo (tähän tarkoitukseen). Tsekkasin Tom's Hardwaren arvostelun tuon Aero G:n DDR4 versiosta ja se ainakin näytti creatoreille suunnitellulta versiolta ja sai tosi hyvät arviot tuohon tarkoitukseen - eli taitaisi olla sinulle varsin passeli peli
Gigabyte Z690 Aero G DDR4 Review: Budget Board for Creators | Tom's Hardware (tomshardware.com)

Tuosta Wifi + Bluetooth jutusta ei kannata välittää. Sen saa aina halutessaan lisättyä laittamalla PCIE kortin, jossa on nuo ominaisuudet.

 

[aleksejjj]

Monille tuntuu K-mallit olevan selvä valinta. Oletan, että tällöin prosessoreita kellotetaan. Itse mietin vähän, että onkohan syytä kellottaa, jos meinaa vähän pidempää käyttöikää. Varsinkin i9-12700K taitaa olla melko kuuma jo ilman kellotuksiakin. Tällöin ilman kirjainta oleva perusmallikin ehkä riittäisi? Elinkaaren loppupuolella ei kellottamalla enää paljoa asioita muuteta. Toisaalta ei se K-mallikaan niin paljoa enempää maksa… :-/

Ei sinun tarvitse alkaa opetella ylikellottamista. Tilanne oli toinen 1998 kun harrastaja pystyi omilla säädöillään tekemään budjettiprosessorista selkeästi kalliimpaa verrokkimallia vastaavan ja näin pystyi säästämään pitkän pennin. Vuonna 2022 kellottaminen on jäänyt marginaaliin, vain innokkaimmat tietokoneharrastajat sitä enää tekevät. Yksinkertaisesti valmistajat Intel ja AMD ovat asettaneet prosessorit jo tehtaalla toimimaan niin lähellä absoluuttista maksimia kellotaajuuden suhteen (i9-12900K 5.2 GHz turbokellotaajuus) että kotona käyttäjä ei voi enaa juurikaan auttaa tilannetta. Lisäksi, Intelillä ne prosessorit, joissa ei ole lukituksia (K-mallit ja KF-mallit) ovat jo valmiiksi nopeimpia ja kalleimpia siruja mitä kaupasta saa, niin Intelin puolella kellottaminen ei ole säästötoimintaa, vaan parhaasta yritetään tehdä vielä parempi.

Ole tarkkana niiden prosessorimallinimien kanssa ettei täällä tule sekaannuksia. Sinun parhaat vaihtoehdot ovat i7-12700K tai i9-12900K, sellaista mallia ei ole olemassakaan joka olisi i9-12700K.

Olen vähän myös ihmetellyt noita verkkokorttiasioita. Useimmissa on 2.5 Gbps, joissakin kalliimmissa sitten 10 Gbps. Mihin noita nopeampia yhteyksiä sitten käytettäisiin, puhutaanko nyt sitten NAS:sta?

Joo, esim jos ostat NASin kotiin, niin se 10 Gbit verkkoyhteys nopeuttaa tiedonsiirtoa edestakaisin kotiverkossa.

Virransyötön eroistakin arvioissa puhutaan, mutta en osaa sitä arvioida, en noiden lankkujen kuvauksista, enkä tosielämän merkityksistäkään.

Tietokone ottaa aluksi sähkönsä virtalähteeltä, joka on siis ihan erillinen komponentti, kuten tiedätkin. Ollaan suositeltu sulle noita 1000 Watin virtiksiä tässä ketjussa. Suomessa pistorasiasta tulee 230 Voltin jännitteellä sähköä, joka täytyy pienentää emolevylle sopivampaan 12 Volttiin. Ennen kuin sähkö kulkee prosessorille, tarvitsee sitä muokata hieman vielä toiseen kertaan pienentämällä se erittäin herkälle prosessorille sopivampaan suuruuteen, joka on yleensä noin ~1.2 Volttia. Prosessori tarvitsee siis emolevylle juotetun virransyötön, jännitteenregulointimoduulin (engl. Voltage Regulator Module, VRM). VRM koostuu useasta pikkuosasta ja tärkeimmät ovat MOSFETit, vaiheet eli chokes ja kondensaattorit eli capacitors.

Prosessori kertoo MOSFETille, että haluan vaikkapa 1.375 Voltin jännitteellä sähköä ja MOSFET sitten antaa sen mitä on pyydetty. Vaiheet eli choket tasaavat ampeereissa mitattua sähkövirtaa ja kondensaattorit eli capacitorit toimivat sähkön väliaikaisena varastona ja estävät jännitepiikkien syntymisen. VRM:t jaetaan vaiheisiin (phases), joka on tapa keventää yksittäisille VRM-osille tulevaa kuormaa ja näin parantaa toimintavarmuutta.

Kuva havainnollistaa näiden sijainnin emolevyillä:

MOSFETteja paremmaan pään emolevyillä ei usein näe, koska ne ovat isojen jäähdytys-siilien alla. Eli kyllä, ne tuottavat rutkasti kuumuutta varsinkin kun prosessorille tulee työkuormaa. Kuumuus on elektroniikan pahin vihollinen ja liikaa jos sitä on, VRM joutuu ajamaan itseään alas ja pakottamaan prosessorin laskemaan nopeutta (vaikkapa sieltä 5.2 GHz turbokellotaajuudelta jonnekin 4 GHz taajuuteen), mikä heikentää prosessorin suorituskykyä. Halvemman pään emolevyjen VRM jolla on heikko hyötysuhde tai on puutteellisesti jäähdytetty (kotelossa pitää olla riittävä ilmankierto) voi johtaa tietokoneen epävakauteen tai kaatumiseen. Mitä ylemmäksi mennään prosessorimalleissa, kuten vaikka Intel Core i5 --> i7 --> i9 prosessori asettaa aina vaan kovempia vaatimuksia VRM:n laadukkuudelle.

VRM:n laadusta puhuttaessa on hyvä, jos emolevyn VRM:n kondensaattorit ovat japanilaista alkuperää, sillä niitä pidetään laadukkaina ja ne kestää tuhansia käyttötunteja korkeillakin lämmöillä. Valmistajan viralliset tuotesivut mainostavat tätä, jos näin on tehty. Lisäksi on toivottavaa, että MOSFETit ja vaiheet eli choket on speksattu kykenemään käsittelemään korkeita ampeerilukemia. Tätäkin valmistaja varmasti promoaa nettisivuilla, jos se on tehnyt työnsä kunnolla.

Arvon vielä 32Gt:n ja 64Gt:n välillä.

Älä arvo. Ota suoraan se 64 Gt, se tulee pitkässä juoksussa kannattavaksi, kun kone on nyt kuitenkin suunniteltu käytettäväksi vuosia ja taas vuosia.

 

[Rautaperkele]

Ei sinun tarvitse alkaa opetella ylikellottamista. Tilanne oli toinen 1998 kun harrastaja pystyi omilla säädöillään tekemään budjettiprosessorista selkeästi kalliimpaa verrokkimallia vastaavan ja näin pystyi säästämään pitkän pennin. Vuonna 2022 kellottaminen on jäänyt marginaaliin, vain innokkaimmat tietokoneharrastajat sitä enää tekevät. Yksinkertaisesti valmistajat Intel ja AMD ovat asettaneet prosessorit jo tehtaalla toimimaan niin lähellä absoluuttista maksimia kellotaajuuden suhteen (i9-12900K 5.2 GHz turbokellotaajuus) että kotona käyttäjä ei voi enaa juurikaan auttaa tilannetta. Lisäksi, Intelillä ne prosessorit, joissa ei ole lukituksia (K-mallit ja KF-mallit) ovat jo valmiiksi nopeimpia ja kalleimpia siruja mitä kaupasta saa, niin Intelin puolella kellottaminen ei ole säästötoimintaa, vaan parhaasta yritetään tehdä vielä parempi.

Ole tarkkana niiden prosessorimallinimien kanssa ettei täällä tule sekaannuksia. Sinun parhaat vaihtoehdot ovat i7-12700K tai i9-12900K, sellaista mallia ei ole olemassakaan joka olisi i9-12700K.


Joo, esim jos ostat NASin kotiin, niin se 10 Gbit verkkoyhteys nopeuttaa tiedonsiirtoa edestakaisin kotiverkossa.


Tietokone ottaa aluksi sähkönsä virtalähteeltä, joka on siis ihan erillinen komponentti, kuten tiedätkin. Ollaan suositeltu sulle noita 1000 Watin virtiksiä tässä ketjussa. Suomessa pistorasiasta tulee 230 Voltin jännitteellä sähköä, joka täytyy pienentää emolevylle sopivampaan 12 Volttiin. Ennen kuin sähkö kulkee prosessorille, tarvitsee sitä muokata hieman vielä toiseen kertaan pienentämällä se erittäin herkälle prosessorille sopivampaan suuruuteen, joka on yleensä noin ~1.2 Volttia. Prosessori tarvitsee siis emolevylle juotetun virransyötön, jännitteenregulointimoduulin (engl. Voltage Regulator Module, VRM). VRM koostuu useasta pikkuosasta ja tärkeimmät ovat MOSFETit, vaiheet eli chokes ja kondensaattorit eli capacitors.

Prosessori kertoo MOSFETille, että haluan vaikkapa 1.375 Voltin jännitteellä sähköä ja MOSFET sitten antaa sen mitä on pyydetty. Vaiheet eli choket tasaavat ampeereissa mitattua sähkövirtaa ja kondensaattorit eli capacitorit toimivat sähkön väliaikaisena varastona ja estävät jännitepiikkien syntymisen. VRM:t jaetaan vaiheisiin (phases), joka on tapa keventää yksittäisille VRM-osille tulevaa kuormaa ja näin parantaa toimintavarmuutta.

Kuva havainnollistaa näiden sijainnin emolevyillä:

MOSFETteja paremmaan pään emolevyillä ei usein näe, koska ne ovat isojen jäähdytys-siilien alla. Eli kyllä, ne tuottavat rutkasti kuumuutta varsinkin kun prosessorille tulee työkuormaa. Kuumuus on elektroniikan pahin vihollinen ja liikaa jos sitä on, VRM joutuu ajamaan itseään alas ja pakottamaan prosessorin laskemaan nopeutta (vaikkapa sieltä 5.2 GHz turbokellotaajuudelta jonnekin 4 GHz taajuuteen), mikä heikentää prosessorin suorituskykyä. Halvemman pään emolevyjen VRM jolla on heikko hyötysuhde tai on puutteellisesti jäähdytetty (kotelossa pitää olla riittävä ilmankierto) voi johtaa tietokoneen epävakauteen tai kaatumiseen. Mitä ylemmäksi mennään prosessorimalleissa, kuten vaikka Intel Core i5 --> i7 --> i9 prosessori asettaa aina vaan kovempia vaatimuksia VRM:n laadukkuudelle.

VRM:n laadusta puhuttaessa on hyvä, jos emolevyn VRM:n kondensaattorit ovat japanilaista alkuperää, sillä niitä pidetään laadukkaina ja ne kestää tuhansia käyttötunteja korkeillakin lämmöillä. Valmistajan viralliset tuotesivut mainostavat tätä, jos näin on tehty. Lisäksi on toivottavaa, että MOSFETit ja vaiheet eli choket on speksattu kykenemään käsittelemään korkeita ampeerilukemia. Tätäkin valmistaja varmasti promoaa nettisivuilla, jos se on tehnyt työnsä kunnolla.


Älä arvo. Ota suoraan se 64 Gt, se tulee pitkässä juoksussa kannattavaksi, kun kone on nyt kuitenkin suunniteltu käytettäväksi vuosia ja taas vuosia.

Oon yrittänyt antaa peukkuja kaikille threadiin osallistujille hyvistä neuvoista ja komponenttivalinnoista, mutta tämä kirjoitus pitää nostaa nyt erikseen kun oot nähnyt aika paljon vaivaa VRM:n selittämiseksi mulle ja kiteytys on loistava - jopa yksityiskohtien suhteen, että pääsen vertailee emoja ihan konkreettisesti!

Pitää tosiaan katsoa, että en ota ihan halvinta lankkua, jos lähden i9-12900 linjalle, koska niissä on varmasti säästetty just tällaisten yksityiskohtien kanssa (mistä tavan kuluttaja ei ymmärrä mitään) ja ajetaan prossua huonolla virransyötöllä.

 

[BongisKhan]

Pistetään tähän väliin lyhyt iltapäivitys ajatuksista (pääsen usein vasta illasta katsomaan tätä hommaa kun muu perhe on pistetty nukkumaan):

1. Prosessori
Keskustelun perusteella mielestäni on kaksi eri vaihtoehtoa: i7-12700K tai i9-12700K. Ilmeisesti K-mallit ovat kerroinlukottomia. Ilman kirjainta olevat mallit ovat sitten vissiin kerroinlukittuja. Ja mallit joissa on F-kirjain ovat ilmeisesti malleja, joissa ei ole näytönohjaimeen liittyviä piirejä? Jostain luin, ettei missään nimessä kannata ottaa F-mallia, mikäli kone tulee sisällöntuotantoon. Näytönohjaimeen liittyvien piirien mukana tulee ilmeisesti jotain videokoodaukseen soveltuvia apupiirejä, joita esimerkiksi Premiere osaa hyödyntää. Ja hintaero F-mallien ja muiden mallien välillä on pieni.

Itse en näkisi mitään järkeä ostaa F-mallin prossua jos ei ole tarkoitus nimenomaan kiristää budjetti ihan minimiin. Esim. 12700:ssa ero F- ja perusmallien välillä on 30€. Mun mielestä se on aika pieni hinta siitä, että koneen käyttämistä voi jatkaa vaikka näyttis hajoaisikin tai muuten vaan debugatessa. Juuri äsken omaa konetta kasatessani törmäsin tilanteeseen jossa näyttis ei jostain syystä antanut aluksi kuvaa ollenkaan, mutta integroidun näyttiksen ansiosta pääsin kuitenkin biossiin säätämään juttuja ja windowsin asennettua.

Monille tuntuu K-mallit olevan selvä valinta. Oletan, että tällöin prosessoreita kellotetaan. Itse mietin vähän, että onkohan syytä kellottaa, jos meinaa vähän pidempää käyttöikää. Varsinkin i9-12700K taitaa olla melko kuuma jo ilman kellotuksiakin. Tällöin ilman kirjainta oleva perusmallikin ehkä riittäisi? Elinkaaren loppupuolella ei kellottamalla enää paljoa asioita muuteta. Toisaalta ei se K-mallikaan niin paljoa enempää maksa… :-/

Tässä menee monet vähän "vanhan viisauden" mukana. Ainoa ero K- ja perusmallin välillä on tosiaan tuo, että ainoastaan K-malleja pystyy kellottamaan. Se on sinänsä ihan näppärä ominaisuus jos sellaista kaipaa, mutta Intelin omat turboalgoritmit ikään kuin kellottavat prosessorin valmiiksi jo aika tappiinsa joka tapauksessa ja ne ovat tässä 12. sukupolvessa jo niin tehokkaita, että kellottamisella saatavat tehonlisäykset on aika minimaalisia.

Joka tapauksessa sydän sanoo tässä kohtaa i9-12700(K?). Sillä ajatuksella, että (1) useammasta ytimestä on ehkä enemmän hyötyä tulevaisuudessa, olettaen että ohjelmat hyödyntävät niitä yhä paremmin (ehkä), ja (2) ”kun kerran ostetaan, niin ostetaan sitten kunnollista”. Voi tietysti olla, että kun paketti alkaa tulla kasaan ja hinta alkaa hirvittämään, niin tuossa on yksi nipistyksen paikka.

Tuo on varmasti hyvä valinta (jos nyt siis tarkoitit 12900) nyt ja pitkälle tulevaisuuteen, tosin skippaisin itse tosiaan kyllä tuon K:n.

2. Emolevyt
Katselin tänään taas emolevyjä läpi ja koitin ymmärtää niiden eroja. Jos lähden siitä, että 4 M.2 paikkaa, niin vaihtoehtoja on edelleen aika paljon – eikä kovin montaa vaihtoehtoa, jossa M.2 paikkoja olisi peräti 5 kpl (MSI MPG Z690 FORCE WIFI & MSI MPG Z690 CARBON WIFI), jotka ovatkin sitten vähän kalliimpia (462e & 510e).

Olen silmäillyt useamman kerran Gigabyte Z690 AERO G -lankkua, jossa on niin ikään 4 M.2 paikkaa ja hinta 230e. Tällekin löytyy kyllä kilpailijoita, kuten esimerkiksi MSI PRO Z690-A WIFI (282e) tai Asus PRIME Z690-A (290e). Olen yrittänyt keksiä, että mikä näissä on erona, mutta ei ole vielä välähtänyt. Monessa tuntuu esimerkiksi olevan 3 pci korttipaikkaa, ehkä vähän samanlaisilla spekseilläkin, mutta en ole ihan varma, kun ovat välillä kirjoitettu niin perhanan kryptisesti.

Sanoisin, että oikeastaan oleellisin juttu johon kannattaa kiinnittää huomiota emon valinnassa on se, että se mahdollistaa power limittien noston / poiston, eli mahdollistaa kaiken tehon ottamisen irti Intelin prossuista ja, että emon virranjakelu on tarpeeksi hyvä noille järeämmille prossuille. Sitten liitännät, tosin niissäkään ei kannata liikaa mihinkään yhteen juttuun takertua, koska melkein mitä tahansa saa lisäkortilla laitettua myöhemminkin.

Eroja löytyy sitten varmaan myös siitä, että onko wifiä tai Bluetoothia. On hyvä kysymys, että tarvitsenko näitä, enkä osaa siihen heti vastata, mutta käyttöiän puolesta voisi ajatella, että ”hyvä olla mukana, just in case”. Jos en tiedä nyt, saatan silti jossain vaiheessa tarvita.

Itse en ole kumpaakaan työpöytäkäytössä mitenkään hirveän oleellisiksi kokenut, mutta toisaalta molemmat on helppo lisätä myöhemminkin donglella, pci-kortilla tai pikku-m2-kortilla.

Ja USB-liitännöistä saattaa myös löytyä eroja. USB2:illa ei varmaan tee enää yhtään mitään. USB3:ssa taitaa olla muutama eri nopeus (2x / 2x2 / c-type) ja niitä on varmaan hyvä olla tulevaisuutta ajatellen. USB4:sen saa varmaan kortin kautta tulevaisuudessa.

Joo, USB 2.0 alkaa olla aika turha nykypäivänä. Type-C on ihan kiva olla suoraan, mutta toisaalta USBA-USBC- piuha ajaa jokseenkin saman asian. Mieluiten vaan mahdollisimman iso määrä USB 3x paikkoja. Thunderbolt on kanssa kiva jos sellaista on tarjolla, mutta ei mikään must, ellei ole jo jotain vehkeitä jotka sitä jo hyödyntävät.

Olen vähän myös ihmetellyt noita verkkokorttiasioita. Useimmissa on 2.5 Gbps, joissakin kalliimmissa sitten 10 Gbps. Mihin noita nopeampia yhteyksiä sitten käytettäisiin, puhutaanko nyt sitten NAS:sta? Lupaa katsoa tätä NAS-asiaa myös, mutta nyt ainakin tuntuu ylimitoitetulta.

Jo gigainen verkko on ihan täysin riittävä kotiverkko- ja NAS-käyttöönkin ja harvalla on suoraan sitä nopeampaa verkkoinfraa himassa muutenkaan. Nykyään on tuo 2.5 giganen alkaa kuitenkin olemaan vakio, mikä on ihan jees toki mutta sanoisin että aika monilla tulee jo sen kanssa kotireitittimen nopeudet tulemaan vastaan. 10 giganen alkaa olla jo todella marginaalinen hyödyiltään ja vaatisi tosiaan myös useamman satasen upottamista kodin verkkoinfraan.

Virransyötön eroistakin arvioissa puhutaan, mutta en osaa sitä arvioida, en noiden lankkujen kuvauksista, enkä tosielämän merkityksistäkään.

Osaisikohan joku tiivistää hyvin keskeiset erot, minkä väliltä haluan todennäköisesti valita?

Lähinnä kannattaa ottaa joku luotetulta merkiltä hyvät arviot saanut modulaarinen virtalähde mahdollisimman hyvällä tehokkuusluokituksella. Mitään järkeä jossain järjettömän suurissa wattimäärissä ei ole, koska virtalähteillä on optimaaliset kuormitusalueensa, joilla toiminta on tehokkainta. Peukkusääntöntä mitoituksessa voisi, että systeemin maksimikuorma on jotain 60-80% virtalähteen maksimista.

3. Muistit
DDR5:sta tottakai. Arvon vielä 32Gt:n ja 64Gt:n välillä. Käsittääkseni kaikkein nopeinta ei välttämättä tarvitse ostaa, sillä (1) reaalimaailman lisä on verraten pieni suhteessa hinnan nousuun, ja (2) pienemmälläkin nopeudella olevaa voi ajaa vähän yli vaikka mihinkään ennätysnopeuksiin ei päästäisikään.

Onhan noiden hinnat jo vähän tullut alas ja toki noin futureprooffauksen kannalta DDR5 on ihan jees, mutta kun Intelillä prossu tukee joka tapauksessa molempia, niin yksi ihan realistinen vaihtoehto on se, että hommaat nyt DDR4 muistit ja lankun, sitten muutaman vuoden päästä uusit lankun (ja saat mahdollisesti uusimmat liitännät yms.) ja DDR5 muistit kun ovat varttuneet. Kokonaiskustannus on molemmissa skenaariossa varmaan samaa luokkaa koska DDR5-seteissä nyt on vielä aika kova early adopter vero.

 

[hsalonen]

Tietokone ottaa aluksi sähkönsä virtalähteeltä, joka on siis ihan erillinen komponentti, kuten tiedätkin. Ollaan suositeltu sulle noita 1000 Watin virtiksiä tässä ketjussa. Suomessa pistorasiasta tulee 230 Voltin jännitteellä sähköä, joka täytyy pienentää emolevylle sopivampaan 12 Volttiin. Ennen kuin sähkö kulkee prosessorille, tarvitsee sitä muokata hieman vielä toiseen kertaan pienentämällä se erittäin herkälle prosessorille sopivampaan suuruuteen, joka on yleensä noin ~1.2 Volttia. Prosessori tarvitsee siis emolevylle juotetun virransyötön, jännitteenregulointimoduulin (engl. Voltage Regulator Module, VRM). VRM koostuu useasta pikkuosasta ja tärkeimmät ovat MOSFETit, vaiheet eli chokes ja kondensaattorit eli capacitors.

edit: Ei tähänkin.

Tässä on suomennettu huonosti vaiheet "eli chokes"*. Ne on keloja, kuristimia ja niiden laskemisella ei .. niiden laskemisella ei välttämättä saa kuvaa vaiheiden oikeasta määrästä, mutta saa hyvän estimaatin.
Gigabyte on jossain emolevyissä laittanut näitä ihan laskijoita varten ja ihan kaikki muut valmistajat ovat jossain emolevyssään laittaneet tupla-MOSFETit ja pitäneet kelojen määrän pienenä, kun ne kestää virtaa ja ei kuumene paljon. Silloin emolevy on selkeästi parempi kuin kelojen määrä antaa ymmärtää.

..mutta jos tarvitsee nyrkkisäännön, joka toimii 50%+ tapauksissa jotenkin, niin näin voi tehdä. Siitä saa näppäintuntuman emolevyn virransyötön kyvykkyydestä. Tietenkin se ei ihan kaikkien emolevyjen kanssa toimi, mutta jos ei ole mitään muuta keinoa, tämä on ihan hyvä. Eli mitä enemmän harmaanmustia laatikoita pilkistää sieltä jäähyn alta, sitä parempi. Tämän voi havaita katsomalla kalliita emolevyjä ja halpoja emolevyjä.

Lisäksi se hintaero emolevyjen välillä tulee pääosin hyvästä VRM:stä, ainakin puolet siitä.

*) Täällä on ihmisiä, jotka vetävät herneen nenään, jos vaiheena on muuta kuin PWM-kontrollerilta tuleva phase. Ehkä joskus käy tuplaajalta (doubler) tuleva "vaihe", mutta eivät he sitäkään ymmärrä, niin tämä vaihtelee idioottipuritistien kesken. Olen kirjoittanut kymmenen esseen verran tekstiä vaiheista tänne, ja aina tulee joku asioita ymmärtämätön "korjaamaan", jos sanaa "vaihe" käytetään "väärin". Asus kutsuu näitä polkuja PWM:stä CPU:lle Powerstageiksi, itse olen kuittaillakseni kutsunut niitä kukkasiksi, vaiheisiksi tai jollain vaan nimellä, kun ne on siellä olemassa ja vaikuttaa suorituskykyyn. Idioottipuritistien mielestä ne ovat yksi vaihe, mutta eivät jaksa/halua/osaa/viitsi selittää, miksi kuitenkin emolevyt, joissa on enemmän powerstageja, ovat parempia kuin emolevyt, joissa on sama määrä vaiheita, mutta vähemmän komponentteja.

Prosessori kertoo MOSFETille, että haluan vaikkapa 1.375 Voltin jännitteellä sähköä ja MOSFET sitten antaa sen mitä on pyydetty. Vaiheet eli choket tasaavat ampeereissa mitattua sähkövirtaa ja kondensaattorit eli capacitorit toimivat sähkön väliaikaisena varastona ja estävät jännitepiikkien syntymisen. VRM:t jaetaan vaiheisiin (phases), joka on tapa keventää yksittäisille VRM-osille tulevaa kuormaa ja näin parantaa toimintavarmuutta.

Ei.

MOSFET:it on tyhmiä, ei prosessori kerro niille mitään. Siellä on ajuri (Driver) per vaiheinen, mutta sekään ei säätele tuota, vaan PWM-jännitteensäätelijä (PWM Voltage Controller), esim. Intersil ISL229004.
Lisäksi vaiheita tai niiden johdannaisia voi olla monentyylisiä, jotka ajavat kaikki sen saman asian: vähennetään yhteen ryhmään komponentteja suuntautuvaa virtaa.

Tässä ihan hyvä artikkeli VRM:stä.

Anatomy of a Motherboard: VRM, Chipset, & PCI-E Explained

Oscillating clock crystals, MOSFETs, chokes, the VRM, and other low-level motherboard components are defined in this post. - All Pages

www.gamersnexus.net

Kuva havainnollistaa näiden sijainnin emolevyillä:

Tuossa on ajurit sitten ylempien kondensaattorien vieressä ja PWM-piiri jossain muualla , sillä ei ole merkitystä.

MOSFETteja paremmaan pään emolevyillä ei usein näe, koska ne ovat isojen jäähdytys-siilien alla. Eli kyllä, ne tuottavat rutkasti kuumuutta varsinkin kun prosessorille tulee työkuormaa. Kuumuus on elektroniikan pahin vihollinen ja liikaa jos sitä on, VRM joutuu ajamaan itseään alas ja pakottamaan prosessorin laskemaan nopeutta (vaikkapa sieltä 5.2 GHz turbokellotaajuudelta jonnekin 4 GHz taajuuteen), mikä heikentää prosessorin suorituskykyä. Halvemman pään emolevyjen VRM jolla on heikko hyötysuhde tai on puutteellisesti jäähdytetty (kotelossa pitää olla riittävä ilmankierto) voi johtaa tietokoneen epävakauteen tai kaatumiseen. Mitä ylemmäksi mennään prosessorimalleissa, kuten vaikka Intel Core i5 --> i7 --> i9 prosessori asettaa aina vaan kovempia vaatimuksia VRM:n laadukkuudelle.

Kyllä, mutta..

Jos vaiheita tai kukkasia on 2x määrä, niin VRM:n yhden "linjan" läpi menee 50% virrasta. Jos niitä on 3x määrä, niin 33% virrasta. VRM:n komponentit kuumenevat sitä mukaan, kuinka paljon virtaa niiden läpi menee. Ironisesti, jos vaiheita tai kukkasia on paljon, sanotaan vaikka 16, niin noita jäähdytysripoja ei välttämättä edes tarvittaisi! Sitten jos niitä on 4, niin tarve on nelinkertainen (vrt. 16-kukkaiseen) ja ne on yleensä jätetty pois.

Tämän takia valmistajat tuplaavat noita komponetteja per vaihe, ja Kirchhoff sanoo, että tämä puolittaa virran piirissä (tämä edelleen opetetaan lukiossa/amiksessa ja silti jotkut ei täällä osaa soveltaa).

VRM:n laadusta puhuttaessa on hyvä, jos emolevyn VRM:n kondensaattorit ovat japanilaista alkuperää, sillä niitä pidetään laadukkaina ja ne kestää tuhansia käyttötunteja korkeillakin lämmöillä. Valmistajan viralliset tuotesivut mainostavat tätä, jos näin on tehty. Lisäksi on toivottavaa, että MOSFETit ja vaiheet eli choket on speksattu kykenemään käsittelemään korkeita ampeerilukemia. Tätäkin valmistaja varmasti promoaa nettisivuilla, jos se on tehnyt työnsä kunnolla.

Ei.

Olisi tietenkin hyvä, että olisivat laadukkaita, mutta ei sillä niin paljon väliä, kuin power stagejen määrällä. Valmistajien virralliset tuotesivut mainostavat tätä, kun tyhmät käyttäjät jonkun influencerin videon perusteella katsovat väärää tietoa. Lisäksi tuo MOSFETtien tehonkesto on toinen aivopieru. Sitä enemmän power stageja, sitä vähemmän menee virtaa niiden läpi. Virran yksikkö on ampeeri. Jotain 50 ampeerin mosfetteja ei tarvitse yhtään mihinkään 12 power stagen emolevyllä. Taitaa 235W+155W = 490W olla maksimi, mitä virtaliitäntä tööttää.

Älkää nyt sokeasti lukeko markkinointimateriaalia, se on pahasta, mmkay?

 

[Rautaperkele]

Ei sinun tarvitse alkaa opetella ylikellottamista. Tilanne oli toinen 1998 kun harrastaja pystyi omilla säädöillään tekemään budjettiprosessorista selkeästi kalliimpaa verrokkimallia vastaavan ja näin pystyi säästämään pitkän pennin. Vuonna 2022 kellottaminen on jäänyt marginaaliin, vain innokkaimmat tietokoneharrastajat sitä enää tekevät. Yksinkertaisesti valmistajat Intel ja AMD ovat asettaneet prosessorit jo tehtaalla toimimaan niin lähellä absoluuttista maksimia kellotaajuuden suhteen (i9-12900K 5.2 GHz turbokellotaajuus) että kotona käyttäjä ei voi enaa juurikaan auttaa tilannetta. Lisäksi, Intelillä ne prosessorit, joissa ei ole lukituksia (K-mallit ja KF-mallit) ovat jo valmiiksi nopeimpia ja kalleimpia siruja mitä kaupasta saa, niin Intelin puolella kellottaminen ei ole säästötoimintaa, vaan parhaasta yritetään tehdä vielä parempi.

Tämä kyllä nostaa hyvin esiin kultaisia muistoja. Tein ensimmäisen kellotuksen joskus vuonna 1989, vaikka sitä ei ilmiönä oikeastaan vielä ollut olemassa (ei esimerkiksi kirjoiteltu lehdissä eikä puhuttu harrastajien ilmiönä). Yhtenä päivänä vaan tajusin, että emolevyltähän vaan vaihdetaan kellotaajuutta jumppereilla, eikä sitä mikä prosessori emossa on kiinni, tosiasiassa valvo mikään muu. Muistaakseni pudotin aluksi jumppereilla 386dx:n kellotaajuuden 33Mhz:sta 25Mhz:aan ja varmistin mittaamalla Mipsit, että kellotaajuus oli tosiaan pudonnut. Sen jälkeen nostin kellotaajuuden 40Mhz:n!! Pelkäsin älyttömästi, että prosessori "kuumenee ja menee rikki", että pistin pakastepussissa jäävettä prosessorin päälle kellotuksen ajaksi. Ihan hyvinhän se meni. Muistan kuitenkin, että kellotuksen päätteeksi palautin jumppereilla kellotaajuuden normaaliksi ja vein jäävesipussin keittiöön - samalla huomasin, että "oho, pussi alkaa vuotamaan". Ei onneksi ehtinyt sattumaan vahinkoa, mutta olihan se lähellä. Kavereille kun kerroin itse keksitystä kellotuksesta, niin ei sitä kukaan aluksi uskonut. Piti näyttää kädestä pitäen, että "täältä ne kellot vaihtuvat".

Tässä vielä kuva sen aikaisesta emosta. Se on hauska juttu, miten nuorena opitut asiat muistaa vieläkin..

 

[Tapio_75]

Jos lähdetään miettimään tätä kokonaisuutta otsikosta, niin tuollainen superkone tämän päivän parhaimmilla osilla maksaa +5Ke, mutta ilmeisesti tässä ei nyt kuitenkaan sellaista olla hakemassa. Kuten monessa aikaisemmassa viestissä onkin jo todettu, niin mikäli ylipäätään pitää miettiä budjettia, niin koneen suunnittelu 10 vuoden päähän on vaan aivan järjetöntä. Ne joilla on lompakko kunnossa, ostavat kahden vuoden välein sen 5000 euron koneen ja nakkaavat vanhan koneen SER-kierrätykseen.

Ne joilla on käytössä rajallinen 2000 - 3000 euron budjetti, tähtäävät parhaimpiin osiin hinta/laatusuhteen osalta ja päivittävät koneen 5 vuoden päästä, eivätkä maksa tarpeetonta extraa mistään futureproofista.

Aloitetaan osista, joita ei välttämättä tarvitse päivittää seuraavaan 10 vuoteen. Virtalähde, koppa ja prosujäähdytin.

Asusin powerissa on 10 vuoden takuu, joten voidaan varmaankin lähteä siitä, että sen se nyt ainakin kestää. Tuollainen 850 w poweri riittää myös aivan varmasti seuraaville GPU ja CPU sukupolville, jos ei tarkoitus ostaa niitä aivan tappiin asti jo tehtaalla kellotettuja versioita.

FD:n kopassa on jo valmiiksi kolme tuuletinta, joten ei muuta kuin osat sisälle ja kovaa ajoa. Jos jotain sattuu hajoamaan, niin FD:n tuki on ainakin foorumikeskustelujen perusteella hoitanut homman kotiin todella hienosti. Tässä osat pysyy viileänä ja onhan tämä myös kerännyt maailmalla kehuja. En näe mitään syytä, miksi tämä ei toimisi myös 10 vuoden päästä.

Noctua nyt tunnetusti kestää isältä pojalle ja uusia kiinnikkeitä on tarjolla valmistajalta myös tuleville prosuille. Tätä parempaa ilmajäädytintä ei ole olemassa ja mahdollinen säästö vaihdettaessa huonompaan olisi vain joitain kymppejä, joten tämä on aivan no brainer vaikka kyseessä olisi kerroinlukittu prosu. Harvoja asioita, missä kannattaa laittaa rahaa kiinni futureproofin takia.

12700F prosu on oikein pätevä peli kuvienkäsittelyyn vielä vuosienkin päästä ja 12900K versiossa maksat aivan turhaa futureproofista. Sama homma muistin osalta. DDR5 maksaa suhteessa aivan älyttömästi vs DDR4 ja siitä saatava hyöty on vain joitain prosentteja kuvienkäsittelyssä. Mieluummin 64 GB DDR4 muistia, kuin 32 GB DDR5 muistia. 12700F prosulle riittää oikein hyvin tuollainen hyvä hinnat alkaen emo. Uusi nämä kolme osaa viiden vuoden päästä ja saat paljon enemmän rahoille vastinetta, kuin ostamalla nyt 12900K ja DDR5 yhdistelmän.

Ainoa mitä tässä ehkä kannattaa miettiä, että laittaako muutaman kympin lisää ja ostaa 12700 prosun, jossa on integroitu näytönohjain. Mitään käyttöä sille ei ole niin kauan kun tuo erillinen 3060 näytönohjain toimii. Mutta jos se sattuu hajoamaan, niin siinä kohtaa arvostaa integroitua näytönohjainta, koska pystyt vielä jatkamaan hommia koneella sillä aikaa, kun näytönohjain on takuukorjauksessa ja myös vian selvittäminen on aika paljon helpompaa. Jos tuosta koneesta jotain hajoaa, niin tod. näk. se on poweri tai näytönohjain.

Samsungin 970 EVO Plus on moninkertainen testivoittaja ja syystäkin ostetuimpien levyjen kärjessä. Tähän rinnalle vaikka toinen samanlainen, jos tuo 2 TB ei riitä, tai vaihtoehtoisesti lisäksi 4TB SSD levy. Tai 5 vuoden päästä kun ostat uuden emon, prosun ja muistit, niin siinä kohtaa uusi 4 TB M2 asema tämä vanhan tilalle / rinnalle.

RTX 3060 näytönohjain on varmasti oikein pätevä valinta tässä kohtaa. Mitään hinnat alkaen malleja en suosittele, mutta samalla on myös todettava, että tässä käyttötarkoituksessa on ihan turhaa maksaa yli 600 euroa mistään Strixistä, koska tämä ei ole tulossa pelikäyttöön. Näytönohjaimen kanssa sama homma, eli 5 vuoden päästä säästyneillä rahoilla joku keskiluokan RTX 5060 kortti koneeseen.

Tästä 2000 eurolla hyvät hinta/laatusuhteen omaavat osat ja sitten sillä säästyneellä tonnilla päivität 5 vuoden päästä tarpeelliseksi katsomat osat.

 

[TommiZeliard]

Oon yrittänyt antaa peukkuja kaikille threadiin osallistujille hyvistä neuvoista ja komponenttivalinnoista, mutta tämä kirjoitus pitää nostaa nyt erikseen kun oot nähnyt aika paljon vaivaa VRM:n selittämiseksi mulle ja kiteytys on loistava - jopa yksityiskohtien suhteen, että pääsen vertailee emoja ihan konkreettisesti!

Pitää tosiaan katsoa, että en ota ihan halvinta lankkua, jos lähden i9-12900 linjalle, koska niissä on varmasti säästetty just tällaisten yksityiskohtien kanssa (mistä tavan kuluttaja ei ymmärrä mitään) ja ajetaan prossua huonolla virransyötöllä.

@aleksejjj tuossa kertoi paljon hyvää asiaa helposti sulavassa muodossa. Ylikellotuksesta hän kuitenkin puhui vain kerroinlukottomien K-mallien osalta. Ylikellotus on edelleen voimissaan, jos puhutaan non-K -malleista. Tämä tapahtuu tehorajojen nostamisella. Näin 12700/12900:sta voi saada yhtä nopean kuin 12700K/12900K on vakiona ja säästää kymppejä tai jopa satasen. Toki myös lukottomista K-malleista voisi nostaa tehorajoja ja päästä vielä piirun pidemmälle. Se tosin ei olisi ollenkaan fiksu liike 10 v käyttöiän ja ilmajäähdytyksen kanssa.

K-mallien (i7 ja i9) tehoraja vakiona ollee luokkaa 200-250 W. Se asettaa samalla ehdottoman rajan, jota ei tule ylittää ilmajäähdytyksellä. Sinuna käyttäisin mieluummin 130-200 W, koska hiljaisuus ja 10 v.

Otetaan esimerkiksi 12700. Sen tehoraja on merkittävästi alempi kuin K-mallilla, mutta tämä riippuu emolevystä. Heikoimmat B660-emot tarjoilevat vakiona 65 W, jolloin Cinebench R23 MC antaa noin 15 500 pistettä. Tavallisin taitaa olla 125 W, jolla heruu noin 20 000 pistettä. Asus Prime B660M-A D4 tarjoilee vakiona peräti 200 W, millä irtoaa 21 700 pistettä. Kts. liite.

Seuraavaksi nostetaan käsin tehorajat, eli se on sitä järkevämpää nykyajan ylikellotusta, mikä ei tuhoa single core -suorituskykyä (tärkeää PS/Lightroom). Kertoimilla kellotus (K-mallit) olisi järkevää vain johonkin pelkkien raskaiden moniydinkuormien täysipäiväiseen ajamiseen. No mutta, heikoin Asrock ei suostu menemään yli 95 W, mikä antaa 18 500 pts. Muilla ei ole vastaavaa rajaa, joten pisteitä tulee huonoimmilla noin 20k-21k ja paremmilla noin 22k. Se on jo samaa luokkaa kuin vakio 12700K:lla. Kts. toinen liite.

Yksittäispoimintana MSI Pro B660M-A + 12700 non-K. Vakiona (65 W) 15 589 pts ja tehorajat avattuna 21 876 pts. Yksiydinnopeutta ei uhrattu ja parannusta moniydinhommiin huimat 40,3 %! Ylikellotus ei sittenkään ole kuollut.


Yritin viimeksi puristaa alle kolmen tonnin ja samalla änkeä 64 Gt + yht. 4 Tt sekä pitää kiinni ytimistä. Tämän johdosta koriin tarttui 12900F, missä ei ole integroitua. En tajunnut, että integroidusta olisi jotain iloa RTX 3060:n kaverina@PS/Lightroom. Ota mieluummin non-F ja tingi tallennustilasta/laita muutama kymppi lisää. Saat kätevän varanäyttiksen, kun otat 12900 non-K.


Kolmannen liitteen kuvaajan viimeisestä voit nähdä, että 12900K@165 W riittää vain 12700@125 W tasolle tai hieman yli. Jos i9:stä haluaisi lähes täyden moniydintehon, pitää antaa 200 W. PS/Lightroom eivät sitä kuitenkaan tarvitse. Kuvaajasta näkee myös, että 12900K täysillä wateilla tuottaa parempienkin B660-emojen takapuolelle lämpöä noin 85 C, mikä ei itseäni napostelisi 10 v käyttöiän kera. Hyvillä Z690-emoilla vastaavassa tilanteessa olisi 60 C (esim. ne Tomahawk wifi ja Prime Z690-A D5). Kts. neljäs liite. Mieluummin Tomahawk, jottei laajennuspaikkoja hupene Wifin/BT:n hankkimiseen.


Revikkaa ja lämpöjä Z690-emoista:



Edit. @Tapio_75 unohdit listalta ne, jotka laittavat aluksi koneeseen 2-3 tonnia, eivätkä halua uusia koko konetta kymmeneen vuoteen, koska vaivannäkö-/luontosyyt. Matkan varrella mahdollisesti tuplataan RAM, lisätään tallennustilaa, uusitaan nykyaikainen GPU tai hankitaan lisäkortilla nopeampia liitäntöjä. Esim. aloituspostaaja ja minä olemme tällaisia.

Ajoin E8500-koneella 06/2008-11/2020 (tilalle tuli 5900X +64 Gt -masiina, jolle tavoite on 10 v). Päivitin vanhaan koneeseen matkan varrella muutamalla kympillä neliytimisen Xeon X5470:n, mikä nopeutti peleissä ja videonpakkauksessa. Muistin tuplasin 20 eurolla kahdeksaan gigatavuun. Tallennustilaa oli lopussa 120 + 512 Gt SSD ja 1 Tt HDD sekä ulkoisia 6 Tt. Kolmellakympillä sai USB3-lisäkortin, jotta järkkärin muistikortit sai nopeammin koneelle. Näytönohjain oli edelleenkin käytössä oleva GTX 1050 Ti 4 Gt, mikä sai Youtuben 4K-pätkät pyörimään vähemmällä sähköllä. Oli välissä toki muitakin näytönohjaimia alkuperäisen HD4850:n jälkeen. Itselleni tärkeä Dirt-ajopeli pyöri tuolla 2008 hankitulla rungolla min. 60 fps@2160p, kun vähensi pientareen heiniä ja yleisöä, mutta piti tien ja muut tärkeät nättinä. Neliydinvanhus oli suurempi pullonkaula kuin 1050 Ti. Fps olisi laskenut pahimmissa kurveissa 40:een, ellei heiniä olisi karsinut. Siis viis heinistä.

Minua savusti vaihtamaan koko rungon kaksi asiaa. Järkkärin UHD-videot olivat epämukavan raskaita käsitellä ja pakkaaminen ärsyttävän paljon hitaampaa kuin 1080p. Ei tehnyt mieli kokeilla eri pakkausasetuksilla, koska ajatus ehti katketa välissä. Myös PS/Lightroomin liukusäätimien reagoinnin sekunnin viive alkoi nyppiä. Toinen ja lopulta päivityksen laukaiseva tekijä oli testiohjelmien näyttämä karvan alle ATX-speksin 12 V-linja. Luulin syyn olevan 06/2008 ostetussa Corsair VX450W -powerissa.

Samoihin aikoihin markkinoille oli tulossa huomattava hyppäys suorituskyvyssä Ryzen 5000:n myötä. Aloin lokakuussa 2020 keräillä komponentteja ja viimeisenä ostin 5900X:n, jonka posti toi 7.11.2020. Myöhemmin paljastui, että alhaisen jännitteen syynä oli neliydin-Xeon yhdistettynä karvalakki P35-DS3 -emoon. Corsair on edelleen kunnossa. Vaimo ja tytär käyttävät sitä 2008-konetta ja itsekin joskus pankkiasiointiin. Ensi kuussa koneelle tulee 14 vuotta täyteen, eikä mitään ole mennyt rikki. Noctua U12F jäähdyttää suoritinta (se riitti myös 5900X:lle hyvin, kun käytin 1-2 kk alussa ennen D15 saapumista). Kaikki kolme Noctuan 2008 ostettua kotelotuuletinta toimivat moitteettomasti, mutta prossujäähyn tuulettimessa on lievä sivuääni. Tämä ääni tosin ei kuulu kotelosta ulos, koska olen vaimentanut 10 mm matoilla ja paloilla niin kattavasti paksupeltisen 2001 ostetun kotelon. Hauskasti havaitsin tämän sivuäänen juuri silloin 1-2 kk aikana, kun vanha jäähy viallisine tuulettimineen vieraili 5900X-koneessa, jossa kotelona on nykyaikainen ohutpeltinen Cooler Master S400 Silencio, jossa on ohutta vaimennusmattoa vain etuovessa, kyljissä ja katossa. No, nyt viallinen on taas 21-vuotiaassa kotelossa, joten ei ole tarvetta vaihtaa tuuletinta.

P.S. uudemmalla koneella toimii liukusäätimet reaaliajassa ja UHD-videonpakkaus Davinci Resolvessa on yhtä juhlaa. Muistia ei tosin ole vielä edes varattu koskaan oli 30 Gt, joten koneesta löytyvät 2 * 32 Gt riittänevät pitkälle, ellei jopa 2030 asti. Olisin muuten ostanut alkuun 32 Gt, mutta hinnat alkoivat juuri silloin hiipiä ylöspäin. Olisin joutunut maksamaan mieleisestäni 32 Gt Crucialista 140-150 sijaan suolaiset 180 €. Päädyin valitsemaan mieluummin 64 Gt 293 €. Kulkevat 3200@3800 ja Aidan latenssi 57 ns. Eipähän tarvitse vaivata päätään tai lompakkoaan vähään aikaan muistiasioilla.

 

[Härkönen]

Adoben softat osaavat hyödyntää prosessorin integroitua näytönohjainta mm. Quicksync, joten ei mitään järkeä ottaa F-malleja.
K-malleissa on vakiona jo korkeammat kellotaajuudet kuin non-K malleissa.
Ainoa ero ei ole kerroinlukottomuus.

 

[BongisKhan]

Ne joilla on käytössä rajallinen 2000 - 3000 euron budjetti, tähtäävät parhaimpiin osiin hinta/laatusuhteen osalta ja päivittävät koneen 5 vuoden päästä, eivätkä maksa tarpeetonta extraa mistään futureproofista.

Niinno miten sen nyt ottaa. Itsekin tuossa just ajelin kymmenisen vuotta aikoinaan ehkä vähän reilu tonnin maksanutta ~ylemmän keskitason konetta, johon jossain kohtaa päivitin vaan vähän paremman näyttiksen ja tuplasin rammin. Eikä sen käyttö todellakaan mitään hampaidenkiristelyä ollut ihan lopussakaan, varsinkaan työpöytäkäytössä. Toki nyt juuri elettiin melkoinen pysähtyneisyyden vuosikymmen, jossa konsolien ehdoilla kehitetyt pelit aika pitkälti määräsi raudan tehonkysynnän, joka ei niiden konsolien heikon raudan takia kovin kummoista ollut. Hyötyohjelmien puolellakaan ei mitään erityisempää raskautumista ole tapahtunut, mitä nyt selaimet ahmii joka vuosi vähän enemmän rammia ja coreja kun verkkosivuille tulee koko ajan lisää "responsiivista" kilkettä. Hyötyohjelmien raskauttakin rajoittaa aika voimakkaasti se, että koko ajan isompi segmentti PC-koneista alkaa olla jotain läppäreitä suht pilipaliraudalla. Harrastajien tehokoneet on ihan pikkuriikkinen vähemmistö, jonka ehdoilla ei pahemmin kannata softaa devata.

12700F prosulle riittää oikein hyvin tuollainen hyvä hinnat alkaen emo. Uusi nämä kolme osaa viiden vuoden päästä ja saat paljon enemmän rahoille vastinetta, kuin ostamalla nyt 12900K ja DDR5 yhdistelmän.

Kuten @TommiZeliard tuossa jo demonstroi, niin ei todellakaan kannata ottaa mitään hinnat alkaen emoa, koska niissä on ihan paskat powerlimittien säädöt ja kuten noista kuvaajista näkyy, parhaimmillaan puhutaan kymmenien prosenttien suorituskykyerosta hyvien ja huonojen emojen välillä, ihan vaan koska huonoilla emoilla prossun buustauksesta ei vaan saada kaikkea irti.

Huom, kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kannattaisi myöskään ostaa kalleinta. Pääasia, ettei osta paskaa:



Kuten tuostakin näkyy, suurin osa emoista suoriutuu about yhtä hyvin, mitä nyt lämpötilat vähän vaihtelee, mutta huonot erottuvat sitten oikeasti huonolla tavalla joukosta.

K-malleissa on vakiona jo korkeammat kellotaajuudet kuin non-K malleissa.
Ainoa ero ei ole kerroinlukottomuus.

Se on toki jokaisen oma asia miten sen sata megahertsiä isomman turbotaajuuden haluaa arvottaa. Itse sanoisin, että ei ole ~80€ arvoinen. Muuta eroa ei sitten oikein olekaan. TDP ja base clock on ihan yhdentekeviä kun se powerlimit nostetaan joka tapauksessa ja todellinen suorituskyky määräytyy 100% turbon mukaan. Binnaus on noissa ihan sama ja käytännön suorituskyky jokseenkin identtinen.

 

[Tapio_75]

Kuten @TommiZeliard tuossa jo demonstroi, niin ei todellakaan kannata ottaa mitään hinnat alkaen emoa, koska niissä on ihan paskat powerlimittien säädöt ja kuten noista kuvaajista näkyy, parhaimmillaan puhutaan kymmenien prosenttien suorituskykyerosta hyvien ja huonojen emojen välillä, ihan vaan koska huonoilla emoilla prossun buustauksesta ei vaan saada kaikkea irti.

Ilmaisin itseäni hieman huonosti. Ei tosiaan kannata ottaa sitä kaikkein halvinta emoa, mutta tuolla "hyvä hinnat alkaen" emolla tarkoitin juurikin näitä Z690 emoja, eikä mitään halvinta H610 emoa. On tietenkin aivan totta, että 12900K prosulla alkaa jo näkymään eroja lämpötilojen osalta myös näillä Z690 emoilla, mutta 12700 prosun kanssa on kuitenkin hieman eri tilanne.

Hintaero tuollaiselle Asus TUF GAMING Z690-PLUS emolle vs Asus PRIME Z690-P on 65 prosenttia. Varmasti se jossain kohtaa voi olla ihan perusteltua, mutta jos budjetti on kuitenkin rajallinen, niin saavutetaanko sillä tässä käytössä niin suuri etu? Paljon hyviä vinkkejä on tullut tässä ketjussa ja aloittajan pitää tietenkin itse pohtia, että mikä on se järkevin kombinaatio suhteessa käytettyyn rahamäärään.

 

[Rautaperkele]

Jos lähdetään miettimään tätä kokonaisuutta otsikosta, niin tuollainen superkone tämän päivän parhaimmilla osilla maksaa +5Ke, mutta ilmeisesti tässä ei nyt kuitenkaan sellaista olla hakemassa. Kuten monessa aikaisemmassa viestissä onkin jo todettu, niin mikäli ylipäätään pitää miettiä budjettia, niin koneen suunnittelu 10 vuoden päähän on vaan aivan järjetöntä. Ne joilla on lompakko kunnossa, ostavat kahden vuoden välein sen 5000 euron koneen ja nakkaavat vanhan koneen SER-kierrätykseen.

Tämä on ihan hyvä kommentti keskusteluun ja tartun tähän vähän. Ymmärrän hyvin, että et tietenkään tarkoittanut tuota koneen heittämistä SER-kierrätykseen ihan kirjaimellisesti, vaan kyse on kärjistävästä esimerkistä, että perusajatus tulee terävämmin esiin. Tätä elektroniikkakulutuksen perusajatusta voi kuitenkin tänä päivänä vähän kritisoidakin, eli sitä ajatusta, että kone ostetaan aina uudelleen säännöllisin väliajoin ja entinen heitetään menemään. Ympäristöajattelua ja -näkökulmia pitää ehkä miettiä tietotekniikassakin ja siitä näkökulmasta katsottuna kahden vuoden välein pois heitettävät koneet eivät vaan ole kovin kestäviä/vastuullisia ratkaisuja.

Ymmärrän, ja toivottavasti myös muut ymmärtävät, ettei sun viesti tarkoittanut nyt sitä, että tekisit itse näin. Heitit tuon kärjistävänä esimerkkinä siitä, miten koneen käyttöikään saatetaan suhtautua jos rahalla (tai ympäristöllä) ei ole niin väliä. Useimmille noilla asioilla, erityisesti rahalla, mutta yhä useammin myös ympäristöllä, on onneksi merkitystä.

Edit: jatkan tästä toiseksi viimeisestä kappaleesta vielä yhden ajatuksen verran eteenpäin. Eli jos ajatellaan, että tietokoneiden suorituskyvyn kasvu tulee jatkossa hidastumaan (kuten esimerkiksi single-core suorituskyvyssä on jo selvästi käynyt), niin jatkuva suorituskyvyn perässä tapahtuva kilpajuoksu tulee menettämään merkitystään suhteessa siihen, mitä koneilla tosiasiassa tehdään ja saadaan aikaiseksi. Pelikulttuurissa tämä ei niin selvästi ehkä vielä näy, koska siellä taloudellinen kasvun taustalla on ajatus siitä, että uudet konsolit/näytönohjaimet/tms tuovat uusia mahdollisuuksia peleihin/grafiikoihin, ja sitä kautta syntyy uusia 'blockbustereita'. Mutta pelikulttuurissakin on vähän tällaista vastaliikettä näkyvissä, missä korostetaan enemmän pelin sisältöä kuin uusinta tekniikkaa ja tehdään tarkoituksellisesti pelejä itsenäisesti suurten korporaatioiden varjossa. Valokuvahommissa ja vähän muissakin hommissa tämä näkyy huomattavasti selvemmin. Suorituskyky ei takaa, eikä ole taannut enää pitkään aikaan, "parempia kuvia". Suorituskyvyn ja tallennuskapasiteetin kasvu takaa ehkä suuremman massan hallinnan, mutta miten sieltä massasta jalostat parempia/vaikuttavampia kuvia on vähän vaikeampi kysymys - jossain tapauksissa massa voi olla estekin onnistumisille, ja ehkä usein onkin kun fokus katoaa tekemisestä. Se on kuitenkin sanottava, että videopuolella uusin tekniikka ja suorituskyvyn kasvu on kuitenkin tuottanut kokonaan uuden ammatin, eli tällaiset yhden miehen videotuotantotalot. Siinä mitä yksi mies voi hyvillä laitteilla ja alustoilla tehdä, on aika huikea ero vanhaan maailmaan. Videotuotannossa varmasti vielä hyödytään suorituskyvyn perässä juoksemisesta.

Koneen käyttöikä on viime kädessä preferenssikysymys. Mikäli suorituskyky ja uusin tekniikka on tärkeää, silloin pitkä käyttöikä on suhteellisesti lyhyempi. Mikäli koneen käytössä esimerkiksi sillä aikaansaadut asiat ovat tärkeämpiä kuin suorituskyky ja uusin tekniikka, niin käyttöiän suhteen varmasti venytään pidemmälle.

 

[Joku_242]

Varmaan juuri nyt ei kannata lähteä tuohon, kun AM5 ja Intelin uudet kannat on tulossa syksyllä. Ja riittävää määrää muistia ei nyt missään nimessä kannata ostaa kerralla, kun se on helpoimmin päivitettäviä komponentteja.

Mutta nyt kun jälkikäteen miettiin, niin 10 vuotta sitten X79-alustalla ja vaikka i7-3930k:lla olisi varmaan pärjännyt aika hyvin tähän päivään asti. Aika näyttää, toistuuko 2010-luvun stagnaatio.

 

[Sisyfos]

Varmaan juuri nyt ei kannata lähteä tuohon, kun AM5 ja Intelin uudet kannat on tulossa syksyllä. Ja riittävää määrää muistia ei nyt missään nimessä kannata ostaa kerralla, kun se on helpoimmin päivitettäviä komponentteja.

Mutta nyt kun jälkikäteen miettiin, niin 10 vuotta sitten X79-alustalla ja vaikka i7-3930k:lla olisi varmaan pärjännyt aika hyvin tähän päivään asti. Aika näyttää, toistuuko 2010-luvun stagnaatio.

Intelin nykyinen LGA 1700 menee vielä Raptor Lakella. Sillä ei tosin tässä "ajatusharjoituksessa" ole väliä, kun OP kaavaili konetta, joka sellaisenaan olisi pitkäikäinen.

 

[Rautaperkele]

Varmaan juuri nyt ei kannata lähteä tuohon, kun AM5 ja Intelin uudet kannat on tulossa syksyllä. Ja riittävää määrää muistia ei nyt missään nimessä kannata ostaa kerralla, kun se on helpoimmin päivitettäviä komponentteja.

Mutta nyt kun jälkikäteen miettiin, niin 10 vuotta sitten X79-alustalla ja vaikka i7-3930k:lla olisi varmaan pärjännyt aika hyvin tähän päivään asti. Aika näyttää, toistuuko 2010-luvun stagnaatio.

Joo, tätä projektia suunnitellessani en ollut vielä tietoinen tuosta AM5:sta. Jossain vaiheessa kone pitää aina hankkia ja oon nyt sen verran sitoutunut jo tähän projektiin (esimerkiksi nuo luvatut artikkelit omaan blogiin), että Alder Lakella mennään. Voin ehkä lohduttautua sillä, että AMD:n tuleva tarjonta tuskin on kovin paljon suorituskykyisempi, ja vaikka on, niin siitä saa todennäköisesti myös maksaa enemmän. AMD:n etuna olisi kyllä ollut se, että AM5 alusta on todennäköisesti melko pitkäikäinen, kun Intel taas tuntuu vaihtavan alustaa joka julkaisun yhteydessä.

Mutta valmistajasta/alustasta riippumatta on tässä kuitenkin joka tapauksessa syntymässä ihan merkittävä päivitys, jolla varmasti mennään pitkään.

 

[Joku_242]

Joo, tätä projektia suunnitellessani en ollut vielä tietoinen tuosta AM5:sta. Jossain vaiheessa kone pitää aina hankkia ja oon nyt sen verran sitoutunut jo tähän projektiin (esimerkiksi nuo luvatut artikkelit omaan blogiin), että Alder Lakella mennään. Voin ehkä lohduttautua sillä, että AMD:n tuleva tarjonta tuskin on kovin paljon suorituskykyisempi, ja vaikka on, niin siitä saa todennäköisesti myös maksaa enemmän. AMD:n etuna olisi kyllä ollut se, että AM5 alusta on todennäköisesti melko pitkäikäinen, kun Intel taas tuntuu vaihtavan alustaa joka julkaisun yhteydessä.

Mutta valmistajasta/alustasta riippumatta on tässä kuitenkin joka tapauksessa syntymässä ihan merkittävä päivitys, jolla varmasti mennään pitkään.

Tyhmä kysymys, miksi olet niin sitoutunut tuohon että se pitää toteuttaa juuri nyt eikä esim. puolen vuoden päästä? Kai blogiinkin voi kirjoittaa että selvisi että nyt on huono hetki päivittää, palataan asiaan puolen vuoden päästä?

Ja tosiaan AM5:n (todennäköisenä) etuna olisi nimenomaan pitkäikäisyys, jota ymmärtääkseni olit hakemassa.

 

[Härkönen]

Tyhmä kysymys, miksi olet niin sitoutunut tuohon että se pitää toteuttaa juuri nyt eikä esim. puolen vuoden päästä? Kai blogiinkin voi kirjoittaa että selvisi että nyt on huono hetki päivittää, palataan asiaan puolen vuoden päästä?

Ja tosiaan AM5:n (todennäköisenä) etuna olisi nimenomaan pitkäikäisyys, jota ymmärtääkseni olit hakemassa.

Koko ajan on tulossa uutta rautaa nurkan takana. Jos aina jäisi odottamaan sitä seuraavaa sukupolvea joka tulee puolen vuoden päästä niin äkkiä on 10v jo pelkästään odoteltu supertietokonetta.
Uusissa sukupolvissa ja arkkitehtuureissa on aina lastentauteja eikä kaikki välttämättä toimi heti päivästä yksi alkaen kuten pitää.

 

[Rautaperkele]

Koko ajan on tulossa uutta rautaa nurkan takana. Jos aina jäisi odottamaan sitä seuraavaa sukupolvea joka tulee puolen vuoden päästä niin äkkiä on 10v jo pelkästään odoteltu supertietokonetta.
Uusissa sukupolvissa ja arkkitehtuureissa on aina lastentauteja eikä kaikki välttämättä toimi heti päivästä yksi alkaen kuten pitää.

Tämä juuri ja sitten tietysti se, että kun on sovittu tehtäväksi asiat tietyssä aikataulussa, niin näissä jutuissa on aikatauluista hyvää pitää kiinni.

Ja tuleeko AM4:lle heti kaikkein kiinnostavimmat prossut ensimmäisenä? Katsoin IO-Techin uutista tänään ja minun sisälukutaidolla näytti siltä, että kiinnostavimmat julkaisut saattavat valua vuoden 23 puolelle. Pitää luottaa siihen, että Intelin Alder Lake on tarpeeksi "super" tässä kohtaa - ja onhan se kun vertaa tähän nykyiseen i7-930:n.

Toisekseen, AM4:n yksi etu on varmaan se 3d-cache, mikä näyttää tuovan etuja pääsiassa pelaamiseen, jossa lasketaan periaatteessa ruudunpäivityksen kohdalla samaa asiaa aina uudelleen mahdollisimman pienellä latenssilla (ydinosa koodista mahtuu cacheen), mutta ei niinkään isompien data-massojen käsittelyyn (esim Photoshop ym.). AMD:n kalvoja katsoessa tää pelien puoli tuntuu just korostuvan. Ryzen 7000 on AMD:n mukaan "Ultimate processors for gaming rigs". Vaikka AM4 on varmaan ihan hyvä, Alder Lake säilyy varmaan ihan tarpeeksi kilpailukykyisenä.

Ja AM4:n jälkeen voi aina alkaa odottelemaan Raptor Lakea. Ja kun se tulee, niin varmaan raportoidaan jo seuraavasta... Tällaistähän tämä..

 

[hsalonen]

Ja tuleeko AM4:lle heti kaikkein kiinnostavimmat prossut ensimmäisenä? Katsoin IO-Techin uutista tänään ja minun sisälukutaidolla näytti siltä, että kiinnostavimmat julkaisut saattavat valua vuoden 23 puolelle. Pitää luottaa siihen, että Intelin Alder Lake on tarpeeksi "super" tässä kohtaa - ja onhan se kun vertaa tähän nykyiseen i7-930:n.

Valitan, luit sitä väärin. Työpöytäprosessorit julkaistaan 2022 loppupuolella ja ovat käytössä koko vuoden 2023. Mobiilipuoli alkaa sitten 2023.

Toisekseen, AM4:n yksi etu on varmaan se 3d-cache, mikä näyttää tuovan etuja pääsiassa pelaamiseen, jossa lasketaan periaatteessa ruudunpäivityksen kohdalla samaa asiaa aina uudelleen mahdollisimman pienellä latenssilla (ydinosa koodista mahtuu cacheen), mutta ei niinkään isompien data-massojen käsittelyyn (esim Photoshop ym.). AMD:n kalvoja katsoessa tää pelien puoli tuntuu just korostuvan. Ryzen 7000 on AMD:n mukaan "Ultimate processors for gaming rigs". Vaikka AM4 on varmaan ihan hyvä, Alder Lake säilyy varmaan ihan tarpeeksi kilpailukykyisenä.

Huoh. L3:een ei mene pelkästään suorituskoodi, vaan se on pääasiassa muistiviittauksille. Lisäksi se ei ole core-kohtainen, niinkuin L2 tai L1, vaan jaettu kaikkien ytimien kesken.
Photoshopissa korostuu erityisesti yhden säikeen suorituskyky ja siinä Intel on edellä, voi korrelloida kellotaajuuden kanssa.

Koeta jättää tällaiset asiavirheet blogista pois.

 

[Rautaperkele]

Valitan, luit sitä väärin. Työpöytäprosessorit julkaistaan 2022 loppupuolella ja ovat käytössä koko vuoden 2023. Mobiilipuoli alkaa sitten 2023.

Huoh. L3:een ei mene pelkästään suorituskoodi, vaan se on pääasiassa muistiviittauksille. Lisäksi se ei ole core-kohtainen, niinkuin L2 tai L1, vaan jaettu kaikkien ytimien kesken.
Photoshopissa korostuu erityisesti yhden säikeen suorituskyky ja siinä Intel on edellä, voi korrelloida kellotaajuuden kanssa.

No niin, sieltä tuli hsalonen heti haukkana korjaamaan. Hyvä että korjattu.

Ilmeisesti tuolla "tdp >65w":lla tarkoitetaan sitten lopulta niitä kaikkein tehokkaimpiakin versiota, jotka vertautuu 5950:n?

 

[hsalonen]

No niin, sieltä tuli hsalonen heti haukkana korjaamaan. Hyvä että korjattu.

Olin jo henkisesti valmistunut väittelemään cachestä, mutta ei sitten

Ilmeisesti tuolla "tdp >65w":lla tarkoitetaan sitten lopulta niitä kaikkein tehokkaimpiakin versiota, jotka vertautuu 5950X:n?

Ennustus on vaikeaa, mutta yleisesti kyllä. Pistin tuonne lainaukseen X:n, kun häiritsi, sori.

Niinkuin 5000-sarja, sieltä todennäköisesti tulee parhaimmat markkinoille heti alkuun. Tämä näkyy hinnassa. Eivät tule olemaan halpoja. Lisäksi emolevyistä tuodaan kuitenkin markkinoille julkaisun aikoihin vain paras sarja, X770 ehkä (nimeämisen ennustaminen mutulla). Näin saadaan early adoptereilta rahat pois. Muut, halvemmat sarjat voi mennä seuraavalle vuodelle.

Voi olla, että parhaista parhain, loppuun asti viritetty malli tulee vähän myöhemmin, niinkuin Intelin KS-mallit. Voi myös olla, että jää 7600 julkaisematta 2022 ja 7600X on kaliimpi ja siitä hinnasta sulaa 50-100€ vuonna 2023. Sama homma 7800X:n ja 7700X:n kanssa (nimeämismalli otettu 5000-sarjasta ja tällä hetkellä spekulaatiota). Niinkuin lähdetään muutamalla kalliilla mallilla liikenteeseen ja sitten meille köyhille on jotain 2023. Mutta jos rahaa on, kyllä sieltä tänä vuonna saa myös toimivan setin.

Veikkaan, että jos ongelmia tulee, ne ovat kuin 5800X3D:n tai 5000-sarjan julkaisun kanssa: julkaisuerästä ei riitä kaikille, ne myydään nopeasti loppuun ja sitten myyjät nostaa hintoja. Edelleen uskon, että rahalla saa tänä vuonna, mutta ei välttämättä pääse hyvään hinta/laatu-suhteeseen.

Lisäksi AMD ostaa prosessorivalmistuksen muualta, niin toteutuneet kellot on kysymysmerkki. Jos päästään sinne 5GHz ja yli, niin Intel on voitettu - kunnes taas tulee seuraava julkaisu.

edit: Disclaimer: ennustukseni eivät aina osu oikeaan, mutta tiedossa on siis vain se, että AMD julkaisee Zen4:n työpöydälle tänä vuonna. Se tulee AM5-kannalle. AM5 on DDR5 ja nähtävästi myös PCIe 5.0. AM5 on myös LGA (eli piikikäs, kuten Intel, eikä reikiä, niinkuin nyt) - mutta mitään vahvistettua tietoa ei ole julkaisumalleista tai emolevyn piirisarjoista. Todennäköisesti noin kuin tuossa veikkailin, mutta muut voi spekuloida myös ja mahdollisesti paremmin.

--

edit2: Tässä vielä sinulle checklist ja oma mielipide.

• PCIe 4.0 - ihan jees näytönohjaimelle, mutta ellet osta huonointa Radeonia, niin ei vaikutusta suorituskykyyn
• PCie 4.0 - M.2 NVME SSD:lle melkein pakollinen 5-10v koneessa. SSD:t kehittyy ja PCIe 3.0 -nopeus on jo ohitettu niissä. Tämäkin ohitetaan lähivuosina, veikkaan, että viimeistään 2025.
• PCIe 5.0 - en usko, että tarvitset näytönohjaimelle.. Oma RTX ei kärsisi paljoa, vaikka ajaisin PCIe 3.0:lla, joka on sen 10v vanha..
• PCIe 5.0 - M.2 NVME SSD:lle tämä on hyödyllinen parin vuoden päästä. Mielestäni tässä käytössä oikein hyvä satsaus tulevaisuuteen
• DDR5 - Jos viime siirtymästä jotain opittiin, niin DDR4:t kohta katoaa kaupoista ja niiden hinta nousee.. Tulevaisuuden päivitystä varten DDR5 on hyvä, mutta hinnat ovat aluksi korkeat ja kellotaajuudet nousee ajan kanssa..
• Thunderbolt 4 - Voi menestyä, voi olla menestymättä.. Pistin kuitenkin omaan ehdotukseen tällaisen, että voit ostaa tämän kaapelin.
• USB 4 - Osta pois, jos jostain saat.. Ei ole näkynyt markkinoilla
• SATA 3 voi poistua markkinoilta tai korvautua jollain. Ei se ole oikein nykypäivää enää
• jos emolevyllä on Wifi, niin vähintään Wifi 6.. Wifi 6E on jo tarjolla useissa..

 

[Joku_242]

Koko ajan on tulossa uutta rautaa nurkan takana. Jos aina jäisi odottamaan sitä seuraavaa sukupolvea joka tulee puolen vuoden päästä niin äkkiä on 10v jo pelkästään odoteltu supertietokonetta.
Uusissa sukupolvissa ja arkkitehtuureissa on aina lastentauteja eikä kaikki välttämättä toimi heti päivästä yksi alkaen kuten pitää.

Aina on huono hetki päivittää rautaa, mutta tätä huonompaa hetkeä saa tosissaan hakea. Todennäköisesti AM5-kantaan saa päivityksiä useamman vuoden. Samoin muistit ovat vaihtumassa DDR5:een.

Mutta siitähän se riippuu, että kuinka kiire on. Jos on odottanut jo 10v, odottaisin kyllä itse loppuvuoteen tai ensi vuoden alkuun. Eiköhän pahimmat lastentaudit ole siihen mennessä ratkottu. Jos taas on pakko saada kone nythetijust, niin sitten Alder Lake.

Olin jo henkisesti valmistunut väittelemään cachestä, mutta ei sitten



Ennustus on vaikeaa, mutta yleisesti kyllä. Pistin tuonne lainaukseen X:n, kun häiritsi, sori.

Niinkuin 5000-sarja, sieltä todennäköisesti tulee parhaimmat markkinoille heti alkuun. Tämä näkyy hinnassa. Eivät tule olemaan halpoja. Lisäksi emolevyistä tuodaan kuitenkin markkinoille julkaisun aikoihin vain paras sarja, X770 ehkä (nimeämisen ennustaminen mutulla). Näin saadaan early adoptereilta rahat pois. Muut, halvemmat sarjat voi mennä seuraavalle vuodelle.

Voi olla, että parhaista parhain, loppuun asti viritetty malli tulee vähän myöhemmin, niinkuin Intelin KS-mallit. Voi myös olla, että jää 7600 julkaisematta 2022 ja 7600X on kaliimpi ja siitä hinnasta sulaa 50-100€ vuonna 2023. Sama homma 7800X:n ja 7700X:n kanssa (nimeämismalli otettu 5000-sarjasta ja tällä hetkellä spekulaatiota). Niinkuin lähdetään muutamalla kalliilla mallilla liikenteeseen ja sitten meille köyhille on jotain 2023. Mutta jos rahaa on, kyllä sieltä tänä vuonna saa myös toimivan setin.

Veikkaan, että jos ongelmia tulee, ne ovat kuin 5800X3D:n tai 5000-sarjan julkaisun kanssa: julkaisuerästä ei riitä kaikille, ne myydään nopeasti loppuun ja sitten myyjät nostaa hintoja. Edelleen uskon, että rahalla saa tänä vuonna, mutta ei välttämättä pääse hyvään hinta/laatu-suhteeseen.

Lisäksi AMD ostaa prosessorivalmistuksen muualta, niin toteutuneet kellot on kysymysmerkki. Jos päästään sinne 5GHz ja yli, niin Intel on voitettu - kunnes taas tulee seuraava julkaisu.

Joo, kalliimmat mallit on aina ollut kalliita. Mutta itse näkisin että jos konetta on tarkoitus pitää pitkään, alustan päivitettävyys merkkaa enemmän kuin siihen ostettava ensimmäinen prossu, ja siksi AM5 olisi ehkä hyvä katsoa, jos ei ole todella kova hätä.

Ja saihan AMD:n 5000-sarjastakin 5800X:ää ihan hyvin, koska siinä ei ollut aivan paras hinta-tehosuhde, kuten 5600X:ssä tai 5900X:ssä käyttötarkoituksesta riippuen.

Tämä juuri ja sitten tietysti se, että kun on sovittu tehtäväksi asiat tietyssä aikataulussa, niin näissä jutuissa on aikatauluista hyvää pitää kiinni.

Tyhmä kysymys, mutta kenen kanssa ja miksi olet sopinut päivittäväsi konetta tietyssä aikataulussa? En ihan saa kiinni tästä. Jotain blogiin kirjoittelua, että aikoo päivittää konetta ei varmaan voi laskea sopimiseksi.

 

[Rautaperkele]

Olin jo henkisesti valmistunut väittelemään cachestä, mutta ei sitten



Ennustus on vaikeaa, mutta yleisesti kyllä. Pistin tuonne lainaukseen X:n, kun häiritsi, sori.

Niinkuin 5000-sarja, sieltä todennäköisesti tulee parhaimmat markkinoille heti alkuun. Tämä näkyy hinnassa. Eivät tule olemaan halpoja. Lisäksi emolevyistä tuodaan kuitenkin markkinoille julkaisun aikoihin vain paras sarja, X770 ehkä (nimeämisen ennustaminen mutulla). Näin saadaan early adoptereilta rahat pois. Muut, halvemmat sarjat voi mennä seuraavalle vuodelle.

Voi olla, että parhaista parhain, loppuun asti viritetty malli tulee vähän myöhemmin, niinkuin Intelin KS-mallit. Voi myös olla, että jää 7600 julkaisematta 2022 ja 7600X on kaliimpi ja siitä hinnasta sulaa 50-100€ vuonna 2023. Sama homma 7800X:n ja 7700X:n kanssa (nimeämismalli otettu 5000-sarjasta ja tällä hetkellä spekulaatiota). Niinkuin lähdetään muutamalla kalliilla mallilla liikenteeseen ja sitten meille köyhille on jotain 2023. Mutta jos rahaa on, kyllä sieltä tänä vuonna saa myös toimivan setin.

Veikkaan, että jos ongelmia tulee, ne ovat kuin 5800X3D:n tai 5000-sarjan julkaisun kanssa: julkaisuerästä ei riitä kaikille, ne myydään nopeasti loppuun ja sitten myyjät nostaa hintoja. Edelleen uskon, että rahalla saa tänä vuonna, mutta ei välttämättä pääse hyvään hinta/laatu-suhteeseen.

Lisäksi AMD ostaa prosessorivalmistuksen muualta, niin toteutuneet kellot on kysymysmerkki. Jos päästään sinne 5GHz ja yli, niin Intel on voitettu - kunnes taas tulee seuraava julkaisu.

edit: Disclaimer: ennustukseni eivät aina osu oikeaan, mutta tiedossa on siis vain se, että AMD julkaisee Zen4:n työpöydälle tänä vuonna. Se tulee AM5-kannalle. AM5 on DDR5 ja nähtävästi myös PCIe 5.0. AM5 on myös LGA (eli piikikäs, kuten Intel, eikä reikiä, niinkuin nyt) - mutta mitään vahvistettua tietoa ei ole julkaisumalleista tai emolevyn piirisarjoista.

Joo, ei kannata alkaa väittelemään hsalosen kanssa, häviän kuitenkin kun ei ole yksityiskohtien suhteen kunto niin korkealla. Sen kuitenkin mainitsen, että tuo 5800X3D näyttää loistavan kyllä pelipuolella, mutta ihan samanlaista boostia ei perinteisemmällä sovelluspuolella tule. Multithreadissakin vähän jätättää ainakin TH:n mukaan: AMD Ryzen 7 5800X3D Review: 3D V-Cache Powers a New Gaming Champion

Väittelemisen sijaan oon pikemminkin kiitollinen siitä, että ihmiset jaksaa täällä avata kehityksen yksityiskohtia - koko koneen rakennusprojekti kuitenkin ankkuroituu tähän kehityshommaan ja antaa hyvän syyn taas päivittää käsityksiä asioista. Välillä ihmiset tietysti joutuu kirjoittaa vähän perusteista lähtien, kun en tunne uusimpia keskusteluja, mutta sellaista se on kun pienen tauon jälkeen palaa asioiden pariin.

 

[hsalonen]

Kyllä täällä saa kuulla nopeasti, jos on väärässä ja saa minun tekstejäni kyseenalaistaa. Paras tapa saada vastaus on laittaa niin väärä oma tulkinta, että ihmiset eivät voi olla korjaamatta:

Cunningham's Law - Meta

meta.wikimedia.org

the best way to get the right answer on the internet is not to ask a question; it's to post the wrong answer

 

[TommiZeliard]

Tämä juuri ja sitten tietysti se, että kun on sovittu tehtäväksi asiat tietyssä aikataulussa, niin näissä jutuissa on aikatauluista hyvää pitää kiinni.

Ja tuleeko AM4:lle heti kaikkein kiinnostavimmat prossut ensimmäisenä? Katsoin IO-Techin uutista tänään ja minun sisälukutaidolla näytti siltä, että kiinnostavimmat julkaisut saattavat valua vuoden 23 puolelle. Pitää luottaa siihen, että Intelin Alder Lake on tarpeeksi "super" tässä kohtaa - ja onhan se kun vertaa tähän nykyiseen i7-930:n.

Toisekseen, AM4:n yksi etu on varmaan se 3d-cache, mikä näyttää tuovan etuja pääsiassa pelaamiseen, jossa lasketaan periaatteessa ruudunpäivityksen kohdalla samaa asiaa aina uudelleen mahdollisimman pienellä latenssilla (ydinosa koodista mahtuu cacheen), mutta ei niinkään isompien data-massojen käsittelyyn (esim Photoshop ym.). AMD:n kalvoja katsoessa tää pelien puoli tuntuu just korostuvan. Ryzen 7000 on AMD:n mukaan "Ultimate processors for gaming rigs". Vaikka AM4 on varmaan ihan hyvä, Alder Lake säilyy varmaan ihan tarpeeksi kilpailukykyisenä.

Ja AM4:n jälkeen voi aina alkaa odottelemaan Raptor Lakea. Ja kun se tulee, niin varmaan raportoidaan jo seuraavasta... Tällaistähän tämä..

Jep, vanha tuttu hokema odottelusta, mutta itse kyllä näen päivitysajan otollisuudessa vaihtelua riippuen prossukannan iästä. Erot eivät tosin ole ihan niin suuria, jos aikoo ostaa vain yhden suorittimen per emo.

Tänä vuonna AMD on siirtymässä AM4 -> AM5. Mutuni sanoo, että X670 emot ja 7900X/7950X ovat myynnissä jo syys-lokakuussa. Edellinen siirtymä AM4:ään tapahtui reilut 5 v sitten 03/2017.


Kuvitteellinen tilanne 10-11/2016 (4-5 kk ennen AM4-siirtymää):

Kasaaja A ostaa heti:
Suorituskykyä kuluttaja-alustalle hakeva ostaa Intel 4c/8t i7-6700K:n. Cinebench R15 SC arviolta 190 pts ja MC 900 pts.

AMD:tä suosiva ostaa "8"c/8t FX-8370:n. CB R15 SC 102 pts ja MC 639 pts (IO-tech revikka).


Kasaaja B päättää odottaa 4-5 kk, jotta saa uuden AM4-alustan. Hän saa osakseen perinteiset kuittailut: "Aina on jotain uutta nurkan takana. Osta vaan heti.". Kasaaja B odottaa silti:

Maaliskuussa 2017 hän ostaa hyvän X370-emon ja 1800X suorittimen. CB R15 SC 162 pts ja MC 1628 pts. Käytöstä riippuu, että pärjäisikö tällä paremmin 10 vuotta kuin 6700K:lla.

Tilanne muuttuu huomattavasti, jos on valmis vaihtamaan suorittimen. Tällöin voisi 62 kk koneen hankinnan jälkeen 05/2022 lampsia Jimmsiin ja ostaa esim. 12c/24t 5900X 469,90 €. Emon BIOS pitää päivittää (jos ei onnaa, niin ostaa vaikkapa 3900X). Tämän jälkeen CB R15 SC 270 pts ja MC 3600 pts. Ei tee tiukkaakaan pärjätä noilla lukemilla vielä vajaat 5 v, jotta tulee se 10 v täyteen.


Suoritinta vaihtava kasaaja B sai lopulta 42 % lisää SC ja peräti +300 % MC vs. kasaaja A@6700K. Toki rahaa meni yhden suorittimen verran enemmän. Eroa voisi pienentää, jos B olisi jo alussa päättänyt vaihtaa puolivälissä suoritinta ja siksi tyytyisi alkuun johonkin halvempaan kuin 1800X:ään. Vaihtaessakin voisi uuden 5900X:n sijaan ostaa 5700X@329 €, tai käytetyn 3700X/3900X/5700X/5800X/5900X halvemmalla seuraavan vuoden tai parin sisällä. Näin hintaeroa ei välttämättä juuri olisi vs. 6700K uutena, ja jollain 5000-Ryzenillä olisi huomattavasti mukavampi kitkutella kohti vuotta 2026-2027 kuin 4c/8t 6700K:lla.


Jos ei ole valmis vaihtamaan suoritinta samalle emolevylle, niin ajankohtien erot tosiaan ovat paljon pienempiä. Odotus 6700K vs. 1800X ei olisi kaikille käyttäjille kannattavaa edes 10 v koneessa, koska SC heikompi 1800X:ssä. Toisaalta joillakin loppuu 10 vuodessa ytimet 6700K:sta. Parempi tilanne olisi Alder Laken odottaminen, koska siinä SC kasvoi merkittävästi ja tuli DDR5. Muutama kk ennen sen julkaisua ostetulla 5900X/5950X + DDR4:llä ei ole ihan niin mukavaa sinnitellä 10 v kuin 12900K + DDR5 (tosin sai uudesta maksaakin, koska emojen ja DDR5:n hinta). Uuden odottamisessa ovat hankaluutena ostoryysis alussa ja lastentaudit. En odota, että 7900X/7950X:n odotus vs. 12900K toisi vastaavaa harppausta pitkäikäisyydessä (jos ei meinaa päivittää prossua), eli sen puolesta mars kauppaan.

 

[Baldrick]

Osavalinnat riippuu ihan siitä onko tässä tarkoitus mainosmielessä laittaa rahaa palamaan ihan palamisen ilosta vai käyttää budjettia jotenkin järkevästi. 2000-2500€:n koneella saa tod näk ainakin 85%:a 4000-5000€:n koneen suorituskyvystä noissa aloituksessa mainituissa softissa ja 3000€:lla jo semmoisen, että erot jää tod näk melko marginaalisiksi. Pugetin bencheistä näkee hyvin ettei 12700:n yli käyttämisellä saa enää hirveästi vastinetta euroilleen. Ja sama koskee emolevyjäkin, 150€ msi:llä tekee aika pitkälti saman kuin 500€:n emolla jollei tarvitse kahta näytönohjainta työasemaansa tai kellotustukia - virtarajathan voi poistaa sillä 150€:n emollakin.

• PCIe 5.0 - M.2 NVME SSD:lle tämä on hyödyllinen parin vuoden päästä. Mielestäni tässä käytössä oikein hyvä satsaus tulevaisuuteen

Eikö 12900K(ja muut) ole pcie 5.0 x16 + pcie 4.0 x4? Tai kaipa sen saa adapterikortilla, jos emolla on tuki kahdelle pcie 5.0 x8-paikalle. Taitaa löytyä lähinnä yli 500€:n emoista joten mahtaako kannattaa.

 

[hsalonen]

Eikö 12900K(ja muut) ole pcie 5.0 x16 + pcie 4.0 x4? Tai kaipa sen saa adapterikortilla, jos emolla on tuki kahdelle pcie 5.0 x8-paikalle. Taitaa löytyä lähinnä yli 500€:n emoista joten mahtaako kannattaa.

Ei välttämättä kannata. Kuitenkin listassa oli asioita, joilla voi olla merkitystä 5 vuoden päästä, kuten USB4, jota ei ainakaan sillä nimellä ole missään nopeasti katsomassani emolevyssä.
Näitä voi sitten olla tai olla olematta AM5-kannan ensimmäisissä emolevyissä.
Pääasia, miksi edes noita mainitsin, on että tähän ketjuun jos/kun palataan vaikka silloin 5 vuoden päästä, niin voi katsoa, kuinka väärässä/oikeassa olinkaan ja ovatko SATA-liittimet poistuneet kokonaan ja keskitason M.2 NVME SSD:t pelkästään PCIe 5.0.

 

[turhamies]

Ei sinun tarvitse alkaa opetella ylikellottamista. Tilanne oli toinen 1998 kun harrastaja pystyi omilla säädöillään tekemään budjettiprosessorista selkeästi kalliimpaa verrokkimallia vastaavan ja näin pystyi säästämään pitkän pennin. Vuonna 2022 kellottaminen on jäänyt marginaaliin, vain innokkaimmat tietokoneharrastajat sitä enää tekevät. Yksinkertaisesti valmistajat Intel ja AMD ovat asettaneet prosessorit jo tehtaalla toimimaan niin lähellä absoluuttista maksimia kellotaajuuden suhteen (i9-12900K 5.2 GHz turbokellotaajuus) että kotona käyttäjä ei voi enaa juurikaan auttaa tilannetta. Lisäksi, Intelillä ne prosessorit, joissa ei ole lukituksia (K-mallit ja KF-mallit) ovat jo valmiiksi nopeimpia ja kalleimpia siruja mitä kaupasta saa, niin Intelin puolella kellottaminen ei ole säästötoimintaa, vaan parhaasta yritetään tehdä vielä parempi.

Ei niitä ole tehtaalla asetettu maximaaliseen kellotaajuuteen, arkkitehtuuri ja viivaleveys piisirussa vaan on 14nm prosessilla kuumakalle näinollen se 5GHz 100C asteen tuntumassa on toki maximi.
Mutta sitten taas kun kävisi viileämpänä, niin siihen jäisi ylikellotuspotentiaalia ja vaikka 5-7nm tekniikalla jo +6GHz olisi mahdollinen, nyt sinne ei pääse kuin nestetypellä ja heliumilla.
i9-12900K Overclocked To 6.8 GHz On ASRock’s Next-Gen Z690 Aqua OC Motherboard, Breaks Several World Records

 

[hsalonen]

Ei niitä ole tehtaalla asetettu maximaaliseen kellotaajuuteen, arkkitehtuuri ja viivaleveys piisirussa vaan on 14nm prosessilla kuumakalle näinollen se 5GHz 100C asteen tuntumassa on toki maximi.
Mutta sitten taas kun kävisi viileämpänä, niin siihen jäisi ylikellotuspotentiaalia ja vaikka 5-7nm tekniikalla jo +6GHz olisi mahdollinen, nyt sinne ei pääse kuin nestetypellä ja heliumilla.
i9-12900K Overclocked To 6.8 GHz On ASRock’s Next-Gen Z690 Aqua OC Motherboard, Breaks Several World Records

i9-12900K on 10nm ja/tai Intel 7 -> eikä 14nm++++++++.
Ehkä tässä on tarpeeksi Internettiä tälle päivää, kun kontribuutioni on pikkuvihreistä valittamista enää.. Haen takkini.

 

[turhamies]

Joo 10nm sekin on aivan liikaa nykypäivän cpu:lle.. AMD puolella ryzenit menee 2022-2024 roadmap 5->2nm ja Intel coret menee 2022-2024 roadmap 7->4nm.

 

[TommiZeliard]

Menneitä 10 vuoden prossuja:

Mielestäni ensimmäinen 10 vuoden prossu oli 4c/4t Q6600 (G0):
-ensimmäinen järkihintainen neliydin, eli ytimien määrä kasvoi 100 % vs. aiempi tarjonta
-jopa 50 %:n ylikellotuspotentiaali
-huipputason SC kellotettuna

Prossu tuli kauppoihin 2007. Aika moni olisi pärjännyt 3,4-3,6 GHz:iin kellotetulla neliytimellä vuoteen 2017.


Seuraava 10 v prossu oli Intelin 4c/8t i7-920:
-ensimmäinen 8t-prossu
-selkeä parannus SC:een
-kolmikanavainen muisti

Prossu tuli kauppoihin 2008 loppuvuodesta, eikä olisi ollut temppu eikä mikään pärjätä 2018 asti tai jopa ylikin.


Kolmas oli Intelin i7-2600K:
-vasta toisen sukupolven 4c/8t
-suuri parannus SC:een
-erittäin suuri kellotusvara

Prossu ilmestyi 2011, eikä olisi ollut ongelmia käyttää 2021 asti tai jopa ylikin.


Neljäs valintani on Intelin 6c/12t i7-8700K:
-SC oli samaa (huippu)tasoa kuin vanhemmassa 6700K:ssa
-...mutta vastauksena Ryzenille Intel kaivoi pöytälaatikosta 50 % lisää ytimiä ja säikeitä

Tämä ytimien lisääminen markkinoiden parhaan luokan SC:een takasi merkittävästi lisää käyttöikää. En valinnut saman SC:n 6700K:ta, koska 4c/8t oli ollut saatavilla jo vuodesta 2008. Valittu 8700K tuli kauppoihin 2017, enkä näe mahdottomaksi pärjätä 2027 asti.


Tämän jälkeen 2017-2020 Ryzen hiillosti Intelin niskaan kuroen SC-takamatkaa vuosi vuodelta kiinni ja pakotti lisäämään ytimiä. En valitse yhtään pre-5000 -Ryzeniä 10v-koneeseen, koska eivät olleet SC:ssa huipputasoa. En myöskään valitse Intelin 8c/16t 9900K tai 10c/20t 10900K:ta, koska SC oli peräisin 6700K:sta vuodelta 2015. Edellinen valinta, eli 8700K, tarjoaa jo ihan riittävästi ytimiä sille yhden ytimen suorituskyvylle. Lisäksi nuo moniytimisemmät Skylaket on julkaistu myöhemmin. On helpompi sinnitellä 8700K:lla 2017-2027, kuin saman SC:n 10900K:lla 2020-2030.


Viides on AMD 12c/24t 5900X, joka löytyy omasta kopasta:
-ytimien määrä oli samaa vanhaa kuin 3900X:ssä
-...Mutta nyt AMD veti pitkästä pitkästä aikaa Intelin edelle SC:ssa, eli 5900X:n SC oli markkinoiden parasta tasoa

Huippu SC ja hieman överi ytimien määrä lupaavat pitkää käyttöikää. Sain prossun 11/2020, enkä näe mahdottomaksi jatkaa 2030 asti.


Kuudes valintani on Intelin 8C+4-8c/20-24t 12700/12900:
-tuntuva harppaus SC:een
-DDR5
-ytimien määrä on samaa tasoa kuin Ryzen 3000/5000 -sarjassa, mutta se on yhä selvästi yli tämän päivän tarpeen (~6c/12t), joten sopii pitkään käyttöikään

Prossut tulivat 2021, enkä usko tekevän tiukkaa pärjätä niillä 2031 asti.


Näköjään Inteleitä 5/6. Kova SC on ykkösjuttu, mutta myös ytimiä pitää yleensä tarjota aiempaa enemmän, jotta pääsee "10v hall of fame -listalle". Jos ytimien määrä on junnannut paikoillaan enemmän kuin kahden sukupolven ajan, ei ole otollinen hetki hankkia 10v-koneeseen, vaikka SC olisi kova. Esim. Hyvän SC:n 7700K:lla (2017) ei todellakaan pötkitä noin 8-9 vuotta pidemmälle kuin i7-920:llä (2008), koska molemmissa on samat 4c/8t rajoitteena.

Sopiva päivityspolku 10v-käyttäjälle olisi siis ollut esim.
1. Q6600 (2007) -> 8700K (2017)

2. i7-920 (2008) -> 5900X (2020)

3. 2600K (2011) -> 12700/12900 (2021)


Edit. Korjattu 2. päivityspolku.

 

[Härkönen]

@TommiZeliard Noista mainitsemistasi "10v prossuista" vasta i7-2600K on sellainen jolla 10v ei olisi mikään mahdottomuus. i7-920 ja Q6600 vanhenivat hyvin nopeasti käsiin ja jäivät kehityksen jalkoihin. Nykypäivänä tai edes 5v sitten noilla ei enää tehnyt juuri yhtään mitään.

 

[Joku_242]

...

Ei millään pahalla, mutta missä i7-3930k on? Se tuli vuonna 2011, ja voisin kuvitella että johonkin 4,4GHz tienoille kellotettuna sen kanssa olisi pärjännyt ihan kivasti 2021 asti.

 

[Härkönen]

Joo 10nm sekin on aivan liikaa nykypäivän cpu:lle.. AMD puolella ryzenit menee 2022-2024 roadmap 5->2nm ja Intel coret menee 2022-2024 roadmap 7->4nm.

Nuo eri valmistajien nanometrit tai viivanleveydet eivät ole keskenään vertailtavissa, eivätkä todellakaan mene lineaarisesti.

 

[Rautaperkele]

edit2: Tässä vielä sinulle checklist ja oma mielipide.

• PCIe 4.0 - ihan jees näytönohjaimelle, mutta ellet osta huonointa Radeonia, niin ei vaikutusta suorituskykyyn
• PCie 4.0 - M.2 NVME SSD:lle melkein pakollinen 5-10v koneessa. SSD:t kehittyy ja PCIe 3.0 -nopeus on jo ohitettu niissä. Tämäkin ohitetaan lähivuosina, veikkaan, että viimeistään 2025.
• PCIe 5.0 - en usko, että tarvitset näytönohjaimelle.. Oma RTX ei kärsisi paljoa, vaikka ajaisin PCIe 3.0:lla, joka on sen 10v vanha..
• PCIe 5.0 - M.2 NVME SSD:lle tämä on hyödyllinen parin vuoden päästä. Mielestäni tässä käytössä oikein hyvä satsaus tulevaisuuteen
• DDR5 - Jos viime siirtymästä jotain opittiin, niin DDR4:t kohta katoaa kaupoista ja niiden hinta nousee.. Tulevaisuuden päivitystä varten DDR5 on hyvä, mutta hinnat ovat aluksi korkeat ja kellotaajuudet nousee ajan kanssa..
• Thunderbolt 4 - Voi menestyä, voi olla menestymättä.. Pistin kuitenkin omaan ehdotukseen tällaisen, että voit ostaa tämän kaapelin.
• USB 4 - Osta pois, jos jostain saat.. Ei ole näkynyt markkinoilla
• SATA 3 voi poistua markkinoilta tai korvautua jollain. Ei se ole oikein nykypäivää enää
• jos emolevyllä on Wifi, niin vähintään Wifi 6.. Wifi 6E on jo tarjolla useissa..

No niin, tässähän on loistava 'gold nugget' tiivistynyttä visiointia, joka meinasi jäädä huomaamatta. Hyvät linjat, joista monista asioista olen samaa mieltä, ja toisista pitää tarkistaa, että mitä tarkoittaa. SATA3 levyillä ei tosiaan tee varmasti enää mitään, vaikka mekaaniset levyt varmaan pitää vielä pintansa markkinoilla erityissyistä (olemassaolevat laitteet, suuret koot, jne.)
NVME SSD:t varmasti siirtyvät myös askeleen eteenpäin, vaikka ilmeisesti PCI3.0 nopeuttakaan ei vielä ihan täysin päästä hyödyntämään tämän päivän softien kanssa, tai ei ainakaan tee vielä eroa.
USB4 on jostakin varmasti tulossa samalla kun USB2 on menossa. Kolmonen on sekava sotku erilaisia nopeuksia, mutta varmaan pysyy mukana.
Joo, tähän nuggettiin palaan varmaan vielä lisää ajatuksen kanssa.

 

[Rautaperkele]

Menneitä 10 vuoden prossuja:

Mielestäni ensimmäinen 10 vuoden prossu oli 4c/4t Q6600 (G0):
-ensimmäinen järkihintainen neliydin, eli ytimien määrä kasvoi 100 % vs. aiempi tarjonta
-jopa 50 %:n ylikellotuspotentiaali
-huipputason SC kellotettuna

Prossu tuli kauppoihin 2007. Aika moni olisi pärjännyt 3,4-3,6 GHz:iin kellotetulla neliytimellä vuoteen 2017.


Seuraava 10 v prossu oli Intelin 4c/8t i7-920:
-ensimmäinen 8t-prossu
-selkeä parannus SC:een
-kolmikanavainen muisti

Prossu tuli kauppoihin 2008 loppuvuodesta, eikä olisi ollut temppu eikä mikään pärjätä 2018 asti tai jopa ylikin.


Kolmas oli Intelin i7-2600K:
-vasta toisen sukupolven 4c/8t
-suuri parannus SC:een
-erittäin suuri kellotusvara

Prossu ilmestyi 2011, eikä olisi ollut ongelmia käyttää 2021 asti tai jopa ylikin.


Neljäs valintani on Intelin 6c/12t i7-8700K:
-SC oli samaa (huippu)tasoa kuin vanhemmassa 6700K:ssa
-...mutta vastauksena Ryzenille Intel kaivoi pöytälaatikosta 50 % lisää ytimiä ja säikeitä

Tämä ytimien lisääminen markkinoiden parhaan luokan SC:een takasi merkittävästi lisää käyttöikää. En valinnut saman SC:n 6700K:ta, koska 4c/8t oli ollut saatavilla jo vuodesta 2008. Valittu 8700K tuli kauppoihin 2017, enkä näe mahdottomaksi pärjätä 2027 asti.


Tämän jälkeen 2017-2020 Ryzen hiillosti Intelin niskaan kuroen SC-takamatkaa vuosi vuodelta kiinni ja pakotti lisäämään ytimiä. En valitse yhtään pre-5000 -Ryzeniä 10v-koneeseen, koska eivät olleet SC:ssa huipputasoa. En myöskään valitse Intelin 8c/16t 9900K tai 10c/20t 10900K:ta, koska SC oli peräisin 6700K:sta vuodelta 2015. Edellinen valinta, eli 8700K, tarjoaa jo ihan riittävästi ytimiä sille yhden ytimen suorituskyvylle. Lisäksi nuo moniytimisemmät Skylaket on julkaistu myöhemmin. On helpompi sinnitellä 8700K:lla 2017-2027, kuin saman SC:n 10900K:lla 2020-2030.


Viides on AMD 12c/24t 5900X, joka löytyy omasta kopasta:
-ytimien määrä oli samaa vanhaa kuin 3900X:ssä
-...Mutta nyt AMD veti pitkästä pitkästä aikaa Intelin edelle SC:ssa, eli 5900X:n SC oli markkinoiden parasta tasoa

Huippu SC ja hieman överi ytimien määrä lupaavat pitkää käyttöikää. Sain prossun 11/2020, enkä näe mahdottomaksi jatkaa 2030 asti.


Kuudes valintani on Intelin 8C+4-8c/20-24t 12700/12900:
-tuntuva harppaus SC:een
-DDR5
-ytimien määrä on samaa tasoa kuin Ryzen 3000/5000 -sarjassa, mutta se on yhä selvästi yli tämän päivän tarpeen (~6c/12t), joten sopii pitkään käyttöikään

Prossut tulivat 2021, enkä usko tekevän tiukkaa pärjätä niillä 2031 asti.


Näköjään Inteleitä 5/6. Kova SC on ykkösjuttu, mutta myös ytimiä pitää yleensä tarjota aiempaa enemmän, jotta pääsee "10v hall of fame -listalle". Jos ytimien määrä on junnannut paikoillaan enemmän kuin kahden sukupolven ajan, ei ole otollinen hetki hankkia 10v-koneeseen, vaikka SC olisi kova. Esim. Hyvän SC:n 7700K:lla (2017) ei todellakaan pötkitä noin 8-9 vuotta pidemmälle kuin i7-920:llä (2008), koska molemmissa on samat 4c/8t rajoitteena.

Sopiva päivityspolku 10v-käyttäjälle olisi siis ollut esim.
1. Q6600 (2007) -> 8700K (2017)

2. i7-920 (2008) -> 5900X (2020)

3. 2600K (2011) -> 12700/12900 (2021)


Edit. Korjattu 2. päivityspolku.

Tässä kans hyvää tilintekoa menneiltä vuosilta!

Kun katselin itse tuota tehonkehitystä threadin ensimmäisellä sivulla, niin 2600K (vai oliko 2700K?) näytti kyllä hyvältä prosessorilta (ostin oman i7-930:n vuoden liian aikaisin). Toisaalta taas sitten 8700K näytti SC:ssä vähän heikolle uudistukselle, kun taas MC:ssa oli aika kova. Pitäisi näissä päivitystilanteissa osua noihin kultaisiin malleihin, joilla voisi porskutella huoletta lopulta vaikka pohjamudissa tietäen, että oman konepellin alla hyrrää kuitenkin legendaarinen malli.

 

[TommiZeliard]

Ei millään pahalla, mutta missä i7-3930k on? Se tuli vuonna 2011, ja voisin kuvitella että johonkin 4,4GHz tienoille kellotettuna sen kanssa olisi pärjännyt ihan kivasti 2021 asti.

Toki 3930K:lla pärjäisi edelleenkin, koska se tarjosi muistikaistaa ja ensimmäisenä ei-ökyhintaisena 6c/12t. Jätin sen kuitenkin pois listalta, koska emoineen ja muisteineen se on paininut reaalihinnaltaan aivan muropalkoissa vs. listan muut prossut. Olikohan pelkkä prossu yli 500 € ja siihen HEDT-emo + min. 3 kpl. muistikampoja. Vuonna 2011 oli vähän eri asia maksaa prossusta yli 500 € kuin 2020-luvulla. Toinen HEDT-kampe i7-920 pääsi listalle, koska itse prossu oli suht edullinen ja niitä päätyikin monen muron koneeseen vs. Sandy-E:tä.

@TommiZeliard Noista mainitsemistasi "10v prossuista" vasta i7-2600K on sellainen jolla 10v ei olisi mikään mahdottomuus. i7-920 ja Q6600 vanhenivat hyvin nopeasti käsiin ja jäivät kehityksen jalkoihin. Nykypäivänä tai edes 5v sitten noilla ei enää tehnyt juuri yhtään mitään.

No jaa, itse pärjäsin neliydin X5470:llä 2020 asti Premiere/PS/Lightroom/toimistosovellukset/pelit mm. pientareen heinistä karsien, joten en näe miksei kellotettuina viidenneksen hitaampi Q6600 olisi pärjännyt 2017 asti.

AP:lla on edelleen käytössä i7-930, mikä vastaa tuota 920:ä. Kai hänkin sillä jotain on tehnyt viimeisen 5 v aikana? Onko se uusimmat pelit Ultralla, vai mikä nuo prossut niin nopeasti muka vanhensi?

 

[Joku_242]

Toki 3930K:lla pärjäisi edelleenkin, koska se tarjosi muistikaistaa ja ensimmäisenä ei-ökyhintaisena 6c/12t. Jätin sen kuitenkin pois listalta, koska emoineen ja muisteineen se on paininut reaalihinnaltaan aivan muropalkoissa vs. listan muut prossut. Olikohan pelkkä prossu yli 500 € ja siihen HEDT-emo + min. 3 kpl. muistikampoja. Vuonna 2011 oli vähän eri asia maksaa prossusta yli 500 € kuin 2020-luvulla. Toinen HEDT-kampe i7-920 pääsi listalle, koska itse prossu oli suht edullinen ja niitä päätyikin monen muron koneeseen vs. Sandy-E:tä.

No joo, totta. Raudan hinta oli kymmenen vuotta sitten vähän eri luokkaa kuin mitä se on ollut viimeiset pari vuotta.

Tosin eipä tuo loppujen lopuksi silti olisi ollut mitenkään mahdoton, varsinkaan jos olisi arvannut että edessä on loppuvuosikymmenen kestävä stagnaatio. Reilu 500e prossuun + 300e emoon + 150e muisteihin (turha panostaa liikaa, kun sitä on helppo päivittää) olisi silti ollut tonnin luokkaa, eli vain muutaman satasen enemmän kuin i7-2600k + hyvä emo + muistit.

 

[Sisyfos]

Aina on huono hetki päivittää rautaa, mutta tätä huonompaa hetkeä saa tosissaan hakea. Todennäköisesti AM5-kantaan saa päivityksiä useamman vuoden. Samoin muistit ovat vaihtumassa DDR5:een.

Ei tuolla AM5 kannalla ole mitään merkitystä, jos samaa prossua meinataan käyttää pitkään. Porukka on nyt vuosia höpöttänyt AM4:sta, mutta minulla on ollut tietokoneita lähes 30 vuotta ja ei ole vielä KERTAAKAAN tullut eteen tilannetta, jossa olisin ollut päivittämässä pöytäkoneen prossua niin usein, että se olisi mennyt tuollaisen AM4-elinkaaren kantaan.

 

[PerttiGG]

Ei tuolla AM5 kannalla ole mitään merkitystä, jos samaa prossua meinataan käyttää pitkään. Porukka on nyt vuosia höpöttänyt AM4:sta, mutta minulla on ollut tietokoneita lähes 30 vuotta ja ei ole vielä KERTAAKAAN tullut eteen tilannetta, jossa olisin ollut päivittämässä pöytäkoneen prossua niin usein, että se olisi mennyt tuollaisen AM4-elinkaaren kantaan.

Ehkä olet sitten hitaammin päivittävä. Tälläkin foorumilla moni päivittänyt esim. varsinkin 400-sarjan emoilla 2000-sarjasta 3000/5000-sarjan prossuun.

 

[JaniKari]

Olen kahteen kertaan päivittänyt prosessorin vanhaan koneeseen. Tosin molemmat olivat lähes SER tasoa mutta menivät kuitenkin vuosiksi perus surffaus koneeksi.

Kyllä näkisin AM5 kannan aika järkeväksi odottaa koska siihen saisi vaikka 6v päästä (käytetyn) prosessori päivityksen edullisesti.

 

[Timo 2]

Olen kahteen kertaan päivittänyt prosessorin vanhaan koneeseen. Tosin molemmat olivat lähes SER tasoa mutta menivät kuitenkin vuosiksi perus surffaus koneeksi.

Kyllä näkisin AM5 kannan aika järkeväksi odottaa koska siihen saisi vaikka 6v päästä (käytetyn) prosessori päivityksen edullisesti.

Juu näinhän se on, mutta ymmärtääkseni tässä on jo yhteistyökuviot sovittuna jimmsin kanssa, jolloin se kone pitää hommata tässä suhteellisen pikaisesti, ellei halua alkaa neuvottelemaan jimmsin kanssa projektin siirrosta syksylle.

 

[Joku_242]

Ei tuolla AM5 kannalla ole mitään merkitystä, jos samaa prossua meinataan käyttää pitkään. Porukka on nyt vuosia höpöttänyt AM4:sta, mutta minulla on ollut tietokoneita lähes 30 vuotta ja ei ole vielä KERTAAKAAN tullut eteen tilannetta, jossa olisin ollut päivittämässä pöytäkoneen prossua niin usein, että se olisi mennyt tuollaisen AM4-elinkaaren kantaan.

Miten ihmeessä yli 5 vuotta vanhalla prossulla oikein pärjäsi 00-luvulla, puhumattakaan jostain vuosituhannen vaihteesta?

Juu näinhän se on, mutta ymmärtääkseni tässä on jo yhteistyökuviot sovittuna jimmsin kanssa, jolloin se kone pitää hommata tässä suhteellisen pikaisesti, ellei halua alkaa neuvottelemaan jimmsin kanssa projektin siirrosta syksylle.

Niin joo, tää selittää asiaa, jos tosiaan Jimms haluaa että se tehdään nyt eikä myöhemmin. Tavallaan ajankohta kuitenkin vie osan projektin ideasta.

 

[Hellsinki]

Jättäisin rakentamatta. ARM ajanut jo x86 raudan ohi vasemmalta ja oikealta. Joka vuosi erot vaan kasvaa. 2010 luvun skenaario ei tule enää toistumaan jossa prossutehot vain tuplaantuivat vuosikymmenen aikana.

Pelikäytössä Omenan ARM M1 on ihan "sukka", eikä suurin osa ohjelmistoistakaan tue sen hidasta toimintaa.

 

[Rautaperkele]

Koko ajan on tulossa uutta rautaa nurkan takana. Jos aina jäisi odottamaan sitä seuraavaa sukupolvea joka tulee puolen vuoden päästä niin äkkiä on 10v jo pelkästään odoteltu supertietokonetta.

Aina on huono hetki päivittää rautaa, mutta tätä huonompaa hetkeä saa tosissaan hakea. Todennäköisesti AM5-kantaan saa päivityksiä useamman vuoden. Samoin muistit ovat vaihtumassa DDR5:een.

Tässä kohtaa komppaan molempia ja totean, että kummatkin ovat oikeassa. Jossain kohtaa se kone on hommattava ja vuosien päästä sen merkitys, että tuliko C-, D- vai B12-kanta, on todennäköisesti aika merkityksetöntä. Kuten täällä joku jo sanoi, prosessorin vaihtoon perustuvat "päivityspolut" on vähän niin ja näin, kun päivityksen yhteydessä haetaan yleensä vähän enemmän muutosta kuin sitä +30% tai vastaavaa. Tällöin vaihdetaan mieluummin koko emo, prossu ja usein myös muistit.

Toisaalta sitten tämä AM5 kannan odottaminen olisi kyllä projektin hengen mukaista. Tässähän haetaan enemmän kuin pelkkiä komponenttivalintoja ja "käyttökonetta". Projektin ideahan on puristaa tämän ajan mahdollisuuksista ja tässä hetkessä sellainen konsepti, joka voi perustellusti sanoa kestävän aikaa - ja katsoa sitten, että miten sille 10 vuoden aikana tosiasiassa käy. Ja ihan harrastuskulttuurinkin näkökulmasta olisi mielenkiintoista katsoa ensin AM5 ennen kuin tekee lopullisen päätöksen.

Tätä joutuu varmaan pari päivää miettimään tässä, että miten teen...

 

[Joku_242]

Tässä kohtaa komppaan molempia ja totean, että kummatkin ovat oikeassa. Jossain kohtaa se kone on hommattava ja vuosien päästä sen merkitys, että tuliko C-, D- vai B12-kanta, on todennäköisesti aika merkityksetöntä. Kuten täällä joku jo sanoi, prosessorin vaihtoon perustuvat "päivityspolut" on vähän niin ja näin, kun päivityksen yhteydessä haetaan yleensä vähän enemmän muutosta kuin sitä +30% tai vastaavaa. Tällöin vaihdetaan mieluummin koko emo, prossu ja usein myös muistit.

Pilkun viilauksena AM4-kannalla on kyllä saanut paljon isomman muutoksen kuin +30%. Kuten @TommiZeliardin esimerkissä sanottiin, 1800X->5900X kasvatti yhden threadin suorituskykyä yli 50%, ja kaikkien corejen suorituskyky yli kaksinkertaistui. Tämä on paljon isompi hyppy kuin mitä esim. Intel sai aikaan 2011-2016, mutta aika tietysti näyttää miten AM5-kannan kanssa käy.

 

[Sisyfos]

Miten ihmeessä yli 5 vuotta vanhalla prossulla oikein pärjäsi 00-luvulla, puhumattakaan jostain vuosituhannen vaihteesta?

No edellinen prossu oli 6600K ja nykyinen on 5950X. Tässä menee taas varmaan aika monta vuotta ennen kuin päivitystarvetta taas tulee CPU:n osalta.