Tossa paketissa on paljon hyvää ja pitää sulatella noita valintoja. Kommentoin tähän lyhyesti vaan tuota prosessoriasiaa, eli F-malleja kannattaa kuulemma välttää. i9-12700(K?) tuntuu tällä hetkellä hyvältä. Pugetin benchmarkkeja katsoessa Photoshop taisi hyötyä vielä enemmän DDR5:sta, kun se enemmän muistia käyttävä ohjelma. Eli aika samansuuntaisesta ajattelen sinun kanssa tästä
Tämä Samsungin Evo Plus kun löytyisi myös 4Tt versiona, niin voisi olla kyllä aika hyvä. Sääli, että ei taida olla olemassa...Ihan hyvältä paketilta näyttää, mutta mutuilisin että 970 evo plus olisi parempi, kuin tuo kc2500. Ovat saman hintaisia.
Samsung 2TB 970 EVO Plus SSD-levy, M.2 2280, PCIe 3.0 x4, NVMe, 3500/3300 MB/s - 225,90€
Tekniset tiedot : Yleistä Kapasiteetti: 2000GB Form Factor: M.2 (2280) Väylä: PCIe Gen 3.0 x4, NVMe 1.3 Mitat (LxKxS): 80,15 x 22,15 x 2,38 mm Pawww.jimms.fi
Cs3040 voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos jimms ottaa sen valikoimiin.
hinta.fi
nascompares.com
www.jimms.fi
12700K + Z690 Aero G on hyvä suht edullinen kombo (tähän tarkoitukseen). Tsekkasin Tom's Hardwaren arvostelun tuon Aero G:n DDR4 versiosta ja se ainakin näytti creatoreille suunnitellulta versiolta ja sai tosi hyvät arviot tuohon tarkoitukseen - eli taitaisi olla sinulle varsin passeli peli
Ei sinun tarvitse alkaa opetella ylikellottamista. Tilanne oli toinen 1998 kun harrastaja pystyi omilla säädöillään tekemään budjettiprosessorista selkeästi kalliimpaa verrokkimallia vastaavan ja näin pystyi säästämään pitkän pennin. Vuonna 2022 kellottaminen on jäänyt marginaaliin, vain innokkaimmat tietokoneharrastajat sitä enää tekevät. Yksinkertaisesti valmistajat Intel ja AMD ovat asettaneet prosessorit jo tehtaalla toimimaan niin lähellä absoluuttista maksimia kellotaajuuden suhteen (i9-12900K 5.2 GHz turbokellotaajuus) että kotona käyttäjä ei voi enaa juurikaan auttaa tilannetta. Lisäksi, Intelillä ne prosessorit, joissa ei ole lukituksia (K-mallit ja KF-mallit) ovat jo valmiiksi nopeimpia ja kalleimpia siruja mitä kaupasta saa, niin Intelin puolella kellottaminen ei ole säästötoimintaa, vaan parhaasta yritetään tehdä vielä parempi.
Joo, esim jos ostat NASin kotiin, niin se 10 Gbit verkkoyhteys nopeuttaa tiedonsiirtoa edestakaisin kotiverkossa.
Tietokone ottaa aluksi sähkönsä virtalähteeltä, joka on siis ihan erillinen komponentti, kuten tiedätkin. Ollaan suositeltu sulle noita 1000 Watin virtiksiä tässä ketjussa. Suomessa pistorasiasta tulee 230 Voltin jännitteellä sähköä, joka täytyy pienentää emolevylle sopivampaan 12 Volttiin. Ennen kuin sähkö kulkee prosessorille, tarvitsee sitä muokata hieman vielä toiseen kertaan pienentämällä se erittäin herkälle prosessorille sopivampaan suuruuteen, joka on yleensä noin ~1.2 Volttia. Prosessori tarvitsee siis emolevylle juotetun virransyötön, jännitteenregulointimoduulin (engl. Voltage Regulator Module, VRM). VRM koostuu useasta pikkuosasta ja tärkeimmät ovat MOSFETit, vaiheet eli chokes ja kondensaattorit eli capacitors.
Älä arvo. Ota suoraan se 64 Gt, se tulee pitkässä juoksussa kannattavaksi, kun kone on nyt kuitenkin suunniteltu käytettäväksi vuosia ja taas vuosia.
Oon yrittänyt antaa peukkuja kaikille threadiin osallistujille hyvistä neuvoista ja komponenttivalinnoista, mutta tämä kirjoitus pitää nostaa nyt erikseen kun oot nähnyt aika paljon vaivaa VRM:n selittämiseksi mulle ja kiteytys on loistava - jopa yksityiskohtien suhteen, että pääsen vertailee emoja ihan konkreettisesti!Ei sinun tarvitse alkaa opetella ylikellottamista. Tilanne oli toinen 1998 kun harrastaja pystyi omilla säädöillään tekemään budjettiprosessorista selkeästi kalliimpaa verrokkimallia vastaavan ja näin pystyi säästämään pitkän pennin. Vuonna 2022 kellottaminen on jäänyt marginaaliin, vain innokkaimmat tietokoneharrastajat sitä enää tekevät. Yksinkertaisesti valmistajat Intel ja AMD ovat asettaneet prosessorit jo tehtaalla toimimaan niin lähellä absoluuttista maksimia kellotaajuuden suhteen (i9-12900K 5.2 GHz turbokellotaajuus) että kotona käyttäjä ei voi enaa juurikaan auttaa tilannetta. Lisäksi, Intelillä ne prosessorit, joissa ei ole lukituksia (K-mallit ja KF-mallit) ovat jo valmiiksi nopeimpia ja kalleimpia siruja mitä kaupasta saa, niin Intelin puolella kellottaminen ei ole säästötoimintaa, vaan parhaasta yritetään tehdä vielä parempi.
Ole tarkkana niiden prosessorimallinimien kanssa ettei täällä tule sekaannuksia. Sinun parhaat vaihtoehdot ovat i7-12700K tai i9-12900K, sellaista mallia ei ole olemassakaan joka olisi i9-12700K.
Joo, esim jos ostat NASin kotiin, niin se 10 Gbit verkkoyhteys nopeuttaa tiedonsiirtoa edestakaisin kotiverkossa.
Tietokone ottaa aluksi sähkönsä virtalähteeltä, joka on siis ihan erillinen komponentti, kuten tiedätkin. Ollaan suositeltu sulle noita 1000 Watin virtiksiä tässä ketjussa. Suomessa pistorasiasta tulee 230 Voltin jännitteellä sähköä, joka täytyy pienentää emolevylle sopivampaan 12 Volttiin. Ennen kuin sähkö kulkee prosessorille, tarvitsee sitä muokata hieman vielä toiseen kertaan pienentämällä se erittäin herkälle prosessorille sopivampaan suuruuteen, joka on yleensä noin ~1.2 Volttia. Prosessori tarvitsee siis emolevylle juotetun virransyötön, jännitteenregulointimoduulin (engl. Voltage Regulator Module, VRM). VRM koostuu useasta pikkuosasta ja tärkeimmät ovat MOSFETit, vaiheet eli chokes ja kondensaattorit eli capacitors.
Prosessori kertoo MOSFETille, että haluan vaikkapa 1.375 Voltin jännitteellä sähköä ja MOSFET sitten antaa sen mitä on pyydetty. Vaiheet eli choket tasaavat ampeereissa mitattua sähkövirtaa ja kondensaattorit eli capacitorit toimivat sähkön väliaikaisena varastona ja estävät jännitepiikkien syntymisen. VRM:t jaetaan vaiheisiin (phases), joka on tapa keventää yksittäisille VRM-osille tulevaa kuormaa ja näin parantaa toimintavarmuutta.
Kuva havainnollistaa näiden sijainnin emolevyillä:
MOSFETteja paremmaan pään emolevyillä ei usein näe, koska ne ovat isojen jäähdytys-siilien alla. Eli kyllä, ne tuottavat rutkasti kuumuutta varsinkin kun prosessorille tulee työkuormaa. Kuumuus on elektroniikan pahin vihollinen ja liikaa jos sitä on, VRM joutuu ajamaan itseään alas ja pakottamaan prosessorin laskemaan nopeutta (vaikkapa sieltä 5.2 GHz turbokellotaajuudelta jonnekin 4 GHz taajuuteen), mikä heikentää prosessorin suorituskykyä. Halvemman pään emolevyjen VRM jolla on heikko hyötysuhde tai on puutteellisesti jäähdytetty (kotelossa pitää olla riittävä ilmankierto) voi johtaa tietokoneen epävakauteen tai kaatumiseen. Mitä ylemmäksi mennään prosessorimalleissa, kuten vaikka Intel Core i5 --> i7 --> i9 prosessori asettaa aina vaan kovempia vaatimuksia VRM:n laadukkuudelle.
VRM:n laadusta puhuttaessa on hyvä, jos emolevyn VRM:n kondensaattorit ovat japanilaista alkuperää, sillä niitä pidetään laadukkaina ja ne kestää tuhansia käyttötunteja korkeillakin lämmöillä. Valmistajan viralliset tuotesivut mainostavat tätä, jos näin on tehty. Lisäksi on toivottavaa, että MOSFETit ja vaiheet eli choket on speksattu kykenemään käsittelemään korkeita ampeerilukemia. Tätäkin valmistaja varmasti promoaa nettisivuilla, jos se on tehnyt työnsä kunnolla.
Älä arvo. Ota suoraan se 64 Gt, se tulee pitkässä juoksussa kannattavaksi, kun kone on nyt kuitenkin suunniteltu käytettäväksi vuosia ja taas vuosia.
Itse en näkisi mitään järkeä ostaa F-mallin prossua jos ei ole tarkoitus nimenomaan kiristää budjetti ihan minimiin. Esim. 12700:ssa ero F- ja perusmallien välillä on 30€. Mun mielestä se on aika pieni hinta siitä, että koneen käyttämistä voi jatkaa vaikka näyttis hajoaisikin tai muuten vaan debugatessa. Juuri äsken omaa konetta kasatessani törmäsin tilanteeseen jossa näyttis ei jostain syystä antanut aluksi kuvaa ollenkaan, mutta integroidun näyttiksen ansiosta pääsin kuitenkin biossiin säätämään juttuja ja windowsin asennettua.
Tässä menee monet vähän "vanhan viisauden" mukana. Ainoa ero K- ja perusmallin välillä on tosiaan tuo, että ainoastaan K-malleja pystyy kellottamaan. Se on sinänsä ihan näppärä ominaisuus jos sellaista kaipaa, mutta Intelin omat turboalgoritmit ikään kuin kellottavat prosessorin valmiiksi jo aika tappiinsa joka tapauksessa ja ne ovat tässä 12. sukupolvessa jo niin tehokkaita, että kellottamisella saatavat tehonlisäykset on aika minimaalisia.
Tuo on varmasti hyvä valinta (jos nyt siis tarkoitit 12900) nyt ja pitkälle tulevaisuuteen, tosin skippaisin itse tosiaan kyllä tuon K:n.
Sanoisin, että oikeastaan oleellisin juttu johon kannattaa kiinnittää huomiota emon valinnassa on se, että se mahdollistaa power limittien noston / poiston, eli mahdollistaa kaiken tehon ottamisen irti Intelin prossuista ja, että emon virranjakelu on tarpeeksi hyvä noille järeämmille prossuille. Sitten liitännät, tosin niissäkään ei kannata liikaa mihinkään yhteen juttuun takertua, koska melkein mitä tahansa saa lisäkortilla laitettua myöhemminkin.
Itse en ole kumpaakaan työpöytäkäytössä mitenkään hirveän oleellisiksi kokenut, mutta toisaalta molemmat on helppo lisätä myöhemminkin donglella, pci-kortilla tai pikku-m2-kortilla.
Joo, USB 2.0 alkaa olla aika turha nykypäivänä. Type-C on ihan kiva olla suoraan, mutta toisaalta USBA-USBC- piuha ajaa jokseenkin saman asian. Mieluiten vaan mahdollisimman iso määrä USB 3x paikkoja. Thunderbolt on kanssa kiva jos sellaista on tarjolla, mutta ei mikään must, ellei ole jo jotain vehkeitä jotka sitä jo hyödyntävät.
Jo gigainen verkko on ihan täysin riittävä kotiverkko- ja NAS-käyttöönkin ja harvalla on suoraan sitä nopeampaa verkkoinfraa himassa muutenkaan. Nykyään on tuo 2.5 giganen alkaa kuitenkin olemaan vakio, mikä on ihan jees toki mutta sanoisin että aika monilla tulee jo sen kanssa kotireitittimen nopeudet tulemaan vastaan. 10 giganen alkaa olla jo todella marginaalinen hyödyiltään ja vaatisi tosiaan myös useamman satasen upottamista kodin verkkoinfraan.
Lähinnä kannattaa ottaa joku luotetulta merkiltä hyvät arviot saanut modulaarinen virtalähde mahdollisimman hyvällä tehokkuusluokituksella. Mitään järkeä jossain järjettömän suurissa wattimäärissä ei ole, koska virtalähteillä on optimaaliset kuormitusalueensa, joilla toiminta on tehokkainta. Peukkusääntöntä mitoituksessa voisi, että systeemin maksimikuorma on jotain 60-80% virtalähteen maksimista.
Onhan noiden hinnat jo vähän tullut alas ja toki noin futureprooffauksen kannalta DDR5 on ihan jees, mutta kun Intelillä prossu tukee joka tapauksessa molempia, niin yksi ihan realistinen vaihtoehto on se, että hommaat nyt DDR4 muistit ja lankun, sitten muutaman vuoden päästä uusit lankun (ja saat mahdollisesti uusimmat liitännät yms.) ja DDR5 muistit kun ovat varttuneet. Kokonaiskustannus on molemmissa skenaariossa varmaan samaa luokkaa koska DDR5-seteissä nyt on vielä aika kova early adopter vero.
edit: Ei tähänkin.
Ei.
Tuossa on ajurit sitten ylempien kondensaattorien vieressä ja PWM-piiri jossain muualla , sillä ei ole merkitystä.Kuva havainnollistaa näiden sijainnin emolevyillä:
Kyllä, mutta..
Ei.
Tämä kyllä nostaa hyvin esiin kultaisia muistoja. Tein ensimmäisen kellotuksen joskus vuonna 1989, vaikka sitä ei ilmiönä oikeastaan vielä ollut olemassa (ei esimerkiksi kirjoiteltu lehdissä eikä puhuttu harrastajien ilmiönä). Yhtenä päivänä vaan tajusin, että emolevyltähän vaan vaihdetaan kellotaajuutta jumppereilla, eikä sitä mikä prosessori emossa on kiinni, tosiasiassa valvo mikään muu. Muistaakseni pudotin aluksi jumppereilla 386dx:n kellotaajuuden 33Mhz:sta 25Mhz:aan ja varmistin mittaamalla Mipsit, että kellotaajuus oli tosiaan pudonnut. Sen jälkeen nostin kellotaajuuden 40Mhz:n!! Pelkäsin älyttömästi, että prosessori "kuumenee ja menee rikki", että pistin pakastepussissa jäävettä prosessorin päälle kellotuksen ajaksi.
Ihan hyvinhän se meni. Muistan kuitenkin, että kellotuksen päätteeksi palautin jumppereilla kellotaajuuden normaaliksi ja vein jäävesipussin keittiöön - samalla huomasin, että "oho, pussi alkaa vuotamaan". Ei onneksi ehtinyt sattumaan vahinkoa, mutta olihan se lähellä. Kavereille kun kerroin itse keksitystä kellotuksesta, niin ei sitä kukaan aluksi uskonut. Piti näyttää kädestä pitäen, että "täältä ne kellot vaihtuvat". 
@aleksejjj tuossa kertoi paljon hyvää asiaa helposti sulavassa muodossa. Ylikellotuksesta hän kuitenkin puhui vain kerroinlukottomien K-mallien osalta. Ylikellotus on edelleen voimissaan, jos puhutaan non-K -malleista. Tämä tapahtuu tehorajojen nostamisella. Näin 12700/12900:sta voi saada yhtä nopean kuin 12700K/12900K on vakiona ja säästää kymppejä tai jopa satasen. Toki myös lukottomista K-malleista voisi nostaa tehorajoja ja päästä vielä piirun pidemmälle. Se tosin ei olisi ollenkaan fiksu liike 10 v käyttöiän ja ilmajäähdytyksen kanssa.Oon yrittänyt antaa peukkuja kaikille threadiin osallistujille hyvistä neuvoista ja komponenttivalinnoista, mutta tämä kirjoitus pitää nostaa nyt erikseen kun oot nähnyt aika paljon vaivaa VRM:n selittämiseksi mulle ja kiteytys on loistava - jopa yksityiskohtien suhteen, että pääsen vertailee emoja ihan konkreettisesti!
Pitää tosiaan katsoa, että en ota ihan halvinta lankkua, jos lähden i9-12900 linjalle, koska niissä on varmasti säästetty just tällaisten yksityiskohtien kanssa (mistä tavan kuluttaja ei ymmärrä mitään) ja ajetaan prossua huonolla virransyötöllä.
Niinno miten sen nyt ottaa. Itsekin tuossa just ajelin kymmenisen vuotta aikoinaan ehkä vähän reilu tonnin maksanutta ~ylemmän keskitason konetta, johon jossain kohtaa päivitin vaan vähän paremman näyttiksen ja tuplasin rammin. Eikä sen käyttö todellakaan mitään hampaidenkiristelyä ollut ihan lopussakaan, varsinkaan työpöytäkäytössä. Toki nyt juuri elettiin melkoinen pysähtyneisyyden vuosikymmen, jossa konsolien ehdoilla kehitetyt pelit aika pitkälti määräsi raudan tehonkysynnän, joka ei niiden konsolien heikon raudan takia kovin kummoista ollut. Hyötyohjelmien puolellakaan ei mitään erityisempää raskautumista ole tapahtunut, mitä nyt selaimet ahmii joka vuosi vähän enemmän rammia ja coreja kun verkkosivuille tulee koko ajan lisää "responsiivista" kilkettä. Hyötyohjelmien raskauttakin rajoittaa aika voimakkaasti se, että koko ajan isompi segmentti PC-koneista alkaa olla jotain läppäreitä suht pilipaliraudalla. Harrastajien tehokoneet on ihan pikkuriikkinen vähemmistö, jonka ehdoilla ei pahemmin kannata softaa devata.
Kuten @TommiZeliard tuossa jo demonstroi, niin ei todellakaan kannata ottaa mitään hinnat alkaen emoa, koska niissä on ihan paskat powerlimittien säädöt ja kuten noista kuvaajista näkyy, parhaimmillaan puhutaan kymmenien prosenttien suorituskykyerosta hyvien ja huonojen emojen välillä, ihan vaan koska huonoilla emoilla prossun buustauksesta ei vaan saada kaikkea irti.
Se on toki jokaisen oma asia miten sen sata megahertsiä isomman turbotaajuuden haluaa arvottaa. Itse sanoisin, että ei ole ~80€ arvoinen. Muuta eroa ei sitten oikein olekaan. TDP ja base clock on ihan yhdentekeviä kun se powerlimit nostetaan joka tapauksessa ja todellinen suorituskyky määräytyy 100% turbon mukaan. Binnaus on noissa ihan sama ja käytännön suorituskyky jokseenkin identtinen.
Ilmaisin itseäni hieman huonosti. Ei tosiaan kannata ottaa sitä kaikkein halvinta emoa, mutta tuolla "hyvä hinnat alkaen" emolla tarkoitin juurikin näitä Z690 emoja, eikä mitään halvinta H610 emoa. On tietenkin aivan totta, että 12900K prosulla alkaa jo näkymään eroja lämpötilojen osalta myös näillä Z690 emoilla, mutta 12700 prosun kanssa on kuitenkin hieman eri tilanne.
Tämä on ihan hyvä kommentti keskusteluun ja tartun tähän vähän. Ymmärrän hyvin, että et tietenkään tarkoittanut tuota koneen heittämistä SER-kierrätykseen ihan kirjaimellisesti, vaan kyse on kärjistävästä esimerkistä, että perusajatus tulee terävämmin esiin. Tätä elektroniikkakulutuksen perusajatusta voi kuitenkin tänä päivänä vähän kritisoidakin, eli sitä ajatusta, että kone ostetaan aina uudelleen säännöllisin väliajoin ja entinen heitetään menemään. Ympäristöajattelua ja -näkökulmia pitää ehkä miettiä tietotekniikassakin ja siitä näkökulmasta katsottuna kahden vuoden välein pois heitettävät koneet eivät vaan ole kovin kestäviä/vastuullisia ratkaisuja.
Intelin nykyinen LGA 1700 menee vielä Raptor Lakella. Sillä ei tosin tässä "ajatusharjoituksessa" ole väliä, kun OP kaavaili konetta, joka sellaisenaan olisi pitkäikäinen.Varmaan juuri nyt ei kannata lähteä tuohon, kun AM5 ja Intelin uudet kannat on tulossa syksyllä. Ja riittävää määrää muistia ei nyt missään nimessä kannata ostaa kerralla, kun se on helpoimmin päivitettäviä komponentteja.
Mutta nyt kun jälkikäteen miettiin, niin 10 vuotta sitten X79-alustalla ja vaikka i7-3930k:lla olisi varmaan pärjännyt aika hyvin tähän päivään asti. Aika näyttää, toistuuko 2010-luvun stagnaatio.
Joo, tätä projektia suunnitellessani en ollut vielä tietoinen tuosta AM5:sta. Jossain vaiheessa kone pitää aina hankkia ja oon nyt sen verran sitoutunut jo tähän projektiin (esimerkiksi nuo luvatut artikkelit omaan blogiin), että Alder Lakella mennään. Voin ehkä lohduttautua sillä, että AMD:n tuleva tarjonta tuskin on kovin paljon suorituskykyisempi, ja vaikka on, niin siitä saa todennäköisesti myös maksaa enemmän. AMD:n etuna olisi kyllä ollut se, että AM5 alusta on todennäköisesti melko pitkäikäinen, kun Intel taas tuntuu vaihtavan alustaa joka julkaisun yhteydessä.Varmaan juuri nyt ei kannata lähteä tuohon, kun AM5 ja Intelin uudet kannat on tulossa syksyllä. Ja riittävää määrää muistia ei nyt missään nimessä kannata ostaa kerralla, kun se on helpoimmin päivitettäviä komponentteja.
Mutta nyt kun jälkikäteen miettiin, niin 10 vuotta sitten X79-alustalla ja vaikka i7-3930k:lla olisi varmaan pärjännyt aika hyvin tähän päivään asti. Aika näyttää, toistuuko 2010-luvun stagnaatio.
Tyhmä kysymys, miksi olet niin sitoutunut tuohon että se pitää toteuttaa juuri nyt eikä esim. puolen vuoden päästä? Kai blogiinkin voi kirjoittaa että selvisi että nyt on huono hetki päivittää, palataan asiaan puolen vuoden päästä?
Koko ajan on tulossa uutta rautaa nurkan takana. Jos aina jäisi odottamaan sitä seuraavaa sukupolvea joka tulee puolen vuoden päästä niin äkkiä on 10v jo pelkästään odoteltu supertietokonetta.Tyhmä kysymys, miksi olet niin sitoutunut tuohon että se pitää toteuttaa juuri nyt eikä esim. puolen vuoden päästä? Kai blogiinkin voi kirjoittaa että selvisi että nyt on huono hetki päivittää, palataan asiaan puolen vuoden päästä?
Ja tosiaan AM5:n (todennäköisenä) etuna olisi nimenomaan pitkäikäisyys, jota ymmärtääkseni olit hakemassa.
Tämä juuri ja sitten tietysti se, että kun on sovittu tehtäväksi asiat tietyssä aikataulussa, niin näissä jutuissa on aikatauluista hyvää pitää kiinni.
Valitan, luit sitä väärin. Työpöytäprosessorit julkaistaan 2022 loppupuolella ja ovat käytössä koko vuoden 2023. Mobiilipuoli alkaa sitten 2023.
Huoh. L3:een ei mene pelkästään suorituskoodi, vaan se on pääasiassa muistiviittauksille. Lisäksi se ei ole core-kohtainen, niinkuin L2 tai L1, vaan jaettu kaikkien ytimien kesken.
No niin, sieltä tuli hsalonen heti haukkana korjaamaan.
Hyvä että korjattu.
Olin jo henkisesti valmistunut väittelemään cachestä, mutta ei sittenNo niin, sieltä tuli hsalonen heti haukkana korjaamaan.
Ennustus on vaikeaa, mutta yleisesti kyllä. Pistin tuonne lainaukseen X:n, kun häiritsi, sori.
Aina on huono hetki päivittää rautaa, mutta tätä huonompaa hetkeä saa tosissaan hakea. Todennäköisesti AM5-kantaan saa päivityksiä useamman vuoden. Samoin muistit ovat vaihtumassa DDR5:een.
Joo, kalliimmat mallit on aina ollut kalliita. Mutta itse näkisin että jos konetta on tarkoitus pitää pitkään, alustan päivitettävyys merkkaa enemmän kuin siihen ostettava ensimmäinen prossu, ja siksi AM5 olisi ehkä hyvä katsoa, jos ei ole todella kova hätä.Olin jo henkisesti valmistunut väittelemään cachestä, mutta ei sitten
Ennustus on vaikeaa, mutta yleisesti kyllä. Pistin tuonne lainaukseen X:n, kun häiritsi, sori.
Niinkuin 5000-sarja, sieltä todennäköisesti tulee parhaimmat markkinoille heti alkuun. Tämä näkyy hinnassa. Eivät tule olemaan halpoja. Lisäksi emolevyistä tuodaan kuitenkin markkinoille julkaisun aikoihin vain paras sarja, X770 ehkä (nimeämisen ennustaminen mutulla). Näin saadaan early adoptereilta rahat pois. Muut, halvemmat sarjat voi mennä seuraavalle vuodelle.
Voi olla, että parhaista parhain, loppuun asti viritetty malli tulee vähän myöhemmin, niinkuin Intelin KS-mallit. Voi myös olla, että jää 7600 julkaisematta 2022 ja 7600X on kaliimpi ja siitä hinnasta sulaa 50-100€ vuonna 2023. Sama homma 7800X:n ja 7700X:n kanssa (nimeämismalli otettu 5000-sarjasta ja tällä hetkellä spekulaatiota). Niinkuin lähdetään muutamalla kalliilla mallilla liikenteeseen ja sitten meille köyhille on jotain 2023. Mutta jos rahaa on, kyllä sieltä tänä vuonna saa myös toimivan setin.
Veikkaan, että jos ongelmia tulee, ne ovat kuin 5800X3D:n tai 5000-sarjan julkaisun kanssa: julkaisuerästä ei riitä kaikille, ne myydään nopeasti loppuun ja sitten myyjät nostaa hintoja. Edelleen uskon, että rahalla saa tänä vuonna, mutta ei välttämättä pääse hyvään hinta/laatu-suhteeseen.
Lisäksi AMD ostaa prosessorivalmistuksen muualta, niin toteutuneet kellot on kysymysmerkki. Jos päästään sinne 5GHz ja yli, niin Intel on voitettu - kunnes taas tulee seuraava julkaisu.
Tyhmä kysymys, mutta kenen kanssa ja miksi olet sopinut päivittäväsi konetta tietyssä aikataulussa? En ihan saa kiinni tästä. Jotain blogiin kirjoittelua, että aikoo päivittää konetta ei varmaan voi laskea sopimiseksi.
Joo, ei kannata alkaa väittelemään hsalosen kanssa, häviän kuitenkin kun ei ole yksityiskohtien suhteen kunto niin korkealla.Olin jo henkisesti valmistunut väittelemään cachestä, mutta ei sitten
Ennustus on vaikeaa, mutta yleisesti kyllä. Pistin tuonne lainaukseen X:n, kun häiritsi, sori.
Niinkuin 5000-sarja, sieltä todennäköisesti tulee parhaimmat markkinoille heti alkuun. Tämä näkyy hinnassa. Eivät tule olemaan halpoja. Lisäksi emolevyistä tuodaan kuitenkin markkinoille julkaisun aikoihin vain paras sarja, X770 ehkä (nimeämisen ennustaminen mutulla). Näin saadaan early adoptereilta rahat pois. Muut, halvemmat sarjat voi mennä seuraavalle vuodelle.
Voi olla, että parhaista parhain, loppuun asti viritetty malli tulee vähän myöhemmin, niinkuin Intelin KS-mallit. Voi myös olla, että jää 7600 julkaisematta 2022 ja 7600X on kaliimpi ja siitä hinnasta sulaa 50-100€ vuonna 2023. Sama homma 7800X:n ja 7700X:n kanssa (nimeämismalli otettu 5000-sarjasta ja tällä hetkellä spekulaatiota). Niinkuin lähdetään muutamalla kalliilla mallilla liikenteeseen ja sitten meille köyhille on jotain 2023. Mutta jos rahaa on, kyllä sieltä tänä vuonna saa myös toimivan setin.
Veikkaan, että jos ongelmia tulee, ne ovat kuin 5800X3D:n tai 5000-sarjan julkaisun kanssa: julkaisuerästä ei riitä kaikille, ne myydään nopeasti loppuun ja sitten myyjät nostaa hintoja. Edelleen uskon, että rahalla saa tänä vuonna, mutta ei välttämättä pääse hyvään hinta/laatu-suhteeseen.
Lisäksi AMD ostaa prosessorivalmistuksen muualta, niin toteutuneet kellot on kysymysmerkki. Jos päästään sinne 5GHz ja yli, niin Intel on voitettu - kunnes taas tulee seuraava julkaisu.
edit: Disclaimer: ennustukseni eivät aina osu oikeaan, mutta tiedossa on siis vain se, että AMD julkaisee Zen4:n työpöydälle tänä vuonna. Se tulee AM5-kannalle. AM5 on DDR5 ja nähtävästi myös PCIe 5.0. AM5 on myös LGA (eli piikikäs, kuten Intel, eikä reikiä, niinkuin nyt) - mutta mitään vahvistettua tietoa ei ole julkaisumalleista tai emolevyn piirisarjoista.
Sen kuitenkin mainitsen, että tuo 5800X3D näyttää loistavan kyllä pelipuolella, mutta ihan samanlaista boostia ei perinteisemmällä sovelluspuolella tule. Multithreadissakin vähän jätättää ainakin TH:n mukaan: AMD Ryzen 7 5800X3D Review: 3D V-Cache Powers a New Gaming Champion
Jep, vanha tuttu hokema odottelusta, mutta itse kyllä näen päivitysajan otollisuudessa vaihtelua riippuen prossukannan iästä. Erot eivät tosin ole ihan niin suuria, jos aikoo ostaa vain yhden suorittimen per emo.
Eikö 12900K(ja muut) ole pcie 5.0 x16 + pcie 4.0 x4? Tai kaipa sen saa adapterikortilla, jos emolla on tuki kahdelle pcie 5.0 x8-paikalle. Taitaa löytyä lähinnä yli 500€:n emoista joten mahtaako kannattaa.
Ei välttämättä kannata. Kuitenkin listassa oli asioita, joilla voi olla merkitystä 5 vuoden päästä, kuten USB4, jota ei ainakaan sillä nimellä ole missään nopeasti katsomassani emolevyssä.
Ei niitä ole tehtaalla asetettu maximaaliseen kellotaajuuteen, arkkitehtuuri ja viivaleveys piisirussa vaan on 14nm prosessilla kuumakalle näinollen se 5GHz 100C asteen tuntumassa on toki maximi.
i9-12900K on 10nm ja/tai Intel 7 -> eikä 14nm++++++++.
Ei millään pahalla, mutta missä i7-3930k on? Se tuli vuonna 2011, ja voisin kuvitella että johonkin 4,4GHz tienoille kellotettuna sen kanssa olisi pärjännyt ihan kivasti 2021 asti.
Nuo eri valmistajien nanometrit tai viivanleveydet eivät ole keskenään vertailtavissa, eivätkä todellakaan mene lineaarisesti.
No niin, tässähän on loistava 'gold nugget' tiivistynyttä visiointia, joka meinasi jäädä huomaamatta. Hyvät linjat, joista monista asioista olen samaa mieltä, ja toisista pitää tarkistaa, että mitä tarkoittaa. SATA3 levyillä ei tosiaan tee varmasti enää mitään, vaikka mekaaniset levyt varmaan pitää vielä pintansa markkinoilla erityissyistä (olemassaolevat laitteet, suuret koot, jne.)
Tässä kans hyvää tilintekoa menneiltä vuosilta!
Toki 3930K:lla pärjäisi edelleenkin, koska se tarjosi muistikaistaa ja ensimmäisenä ei-ökyhintaisena 6c/12t. Jätin sen kuitenkin pois listalta, koska emoineen ja muisteineen se on paininut reaalihinnaltaan aivan muropalkoissa vs. listan muut prossut. Olikohan pelkkä prossu yli 500 € ja siihen HEDT-emo + min. 3 kpl. muistikampoja. Vuonna 2011 oli vähän eri asia maksaa prossusta yli 500 € kuin 2020-luvulla. Toinen HEDT-kampe i7-920 pääsi listalle, koska itse prossu oli suht edullinen ja niitä päätyikin monen muron koneeseen vs. Sandy-E:tä.Ei millään pahalla, mutta missä i7-3930k on? Se tuli vuonna 2011, ja voisin kuvitella että johonkin 4,4GHz tienoille kellotettuna sen kanssa olisi pärjännyt ihan kivasti 2021 asti.
No jaa, itse pärjäsin neliydin X5470:llä 2020 asti Premiere/PS/Lightroom/toimistosovellukset/pelit mm. pientareen heinistä karsien, joten en näe miksei kellotettuina viidenneksen hitaampi Q6600 olisi pärjännyt 2017 asti.
No joo, totta. Raudan hinta oli kymmenen vuotta sitten vähän eri luokkaa kuin mitä se on ollut viimeiset pari vuotta.
Ei tuolla AM5 kannalla ole mitään merkitystä, jos samaa prossua meinataan käyttää pitkään. Porukka on nyt vuosia höpöttänyt AM4:sta, mutta minulla on ollut tietokoneita lähes 30 vuotta ja ei ole vielä KERTAAKAAN tullut eteen tilannetta, jossa olisin ollut päivittämässä pöytäkoneen prossua niin usein, että se olisi mennyt tuollaisen AM4-elinkaaren kantaan.
Ehkä olet sitten hitaammin päivittävä. Tälläkin foorumilla moni päivittänyt esim. varsinkin 400-sarjan emoilla 2000-sarjasta 3000/5000-sarjan prossuun.
Juu näinhän se on, mutta ymmärtääkseni tässä on jo yhteistyökuviot sovittuna jimmsin kanssa, jolloin se kone pitää hommata tässä suhteellisen pikaisesti, ellei halua alkaa neuvottelemaan jimmsin kanssa projektin siirrosta syksylle.
Miten ihmeessä yli 5 vuotta vanhalla prossulla oikein pärjäsi 00-luvulla, puhumattakaan jostain vuosituhannen vaihteesta?
Niin joo, tää selittää asiaa, jos tosiaan Jimms haluaa että se tehdään nyt eikä myöhemmin. Tavallaan ajankohta kuitenkin vie osan projektin ideasta.
Pelikäytössä Omenan ARM M1 on ihan "sukka", eikä suurin osa ohjelmistoistakaan tue sen hidasta toimintaa.
Tässä kohtaa komppaan molempia ja totean, että kummatkin ovat oikeassa. Jossain kohtaa se kone on hommattava ja vuosien päästä sen merkitys, että tuliko C-, D- vai B12-kanta, on todennäköisesti aika merkityksetöntä. Kuten täällä joku jo sanoi, prosessorin vaihtoon perustuvat "päivityspolut" on vähän niin ja näin, kun päivityksen yhteydessä haetaan yleensä vähän enemmän muutosta kuin sitä +30% tai vastaavaa. Tällöin vaihdetaan mieluummin koko emo, prossu ja usein myös muistit.
Pilkun viilauksena AM4-kannalla on kyllä saanut paljon isomman muutoksen kuin +30%. Kuten @TommiZeliardin esimerkissä sanottiin, 1800X->5900X kasvatti yhden threadin suorituskykyä yli 50%, ja kaikkien corejen suorituskyky yli kaksinkertaistui. Tämä on paljon isompi hyppy kuin mitä esim. Intel sai aikaan 2011-2016, mutta aika tietysti näyttää miten AM5-kannan kanssa käy.
No edellinen prossu oli 6600K ja nykyinen on 5950X. Tässä menee taas varmaan aika monta vuotta ennen kuin päivitystarvetta taas tulee CPU:n osalta.Miten ihmeessä yli 5 vuotta vanhalla prossulla oikein pärjäsi 00-luvulla, puhumattakaan jostain vuosituhannen vaihteesta?
