• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Suomen valtion default 2030-luvulla

AI:han ei sinänsä ole pelkästään Suomen ongelma, vaan se tulee koskemaan ihan kaikkia maita koko planeetalla. Enemmän toki kehittyneitä maita, mutta kaikkialla se tulee tuhoamaan nykyisen tietotyön aivan totaalisesti ja paljon nopeammin kuin yksikään yhteiskunta on valmis. Jotenkinhan tuota AI:ta olisi alettava verottamaan, mutta se onkin sitten kokonaan eri kysymys, että miten se käytännössä tapahtuisi.

--
Eilen tuli Economics Explained kanavalta video Suomen tilanteesta. Kanavalta ei tapansa mukaan tule mitään tiukkaa talousteoriatykitystä sisältävää syväanalyysiä, mutta aina ihan viihdyttävää nähdä miten Suomi nähdään ulkopuolelta. Kaksi mielenkiintoista huomiota videosta 1) meillä on tosiaan kaksinumeroiset työttömyysluvut, joka monessa muussa maassa olisi melkoinen kriisi, mutta täällä siihen suhtudutaan aika kepeästi 2) en ollut tajunnutkaan, että työttömyys ja työllisyysaste kasvavat tällä hetkellä molemmat.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/Nb9uJD-XDVQ?si=0cNpCJM8v3ZUOofI
 
Viimeksi muokattu:
Niin. Toisaalta se, että työt loppuvat kesken tieteen ja tekniikan kehityksen myötä, on ainakin tähän saakka ollut aina harha. Voi olla, että AI muuttaa tämän, mutta ainakin tähän asti tilalle on aina syntynyt muita töitä.

Nykypäivän yhteiskunnan vauraus johtuu pitkälti juuri siitä, että on keksitty tehokkaampia tapoja tehdä asioita.
 
en ollut tajunnutkaan, että työttömyys ja työllisyysaste kasvavat tällä hetkellä molemmat.
Ei varmaan tajua moni muukaan, kun uutisoinnissa hyvin harvoin muistetaan mainita, että työttömyys voi kasvaa montaa kanavaa pitkin. Merkittävimmät varmastikin ovat työstä työttömäksi jääminen ja työmarkkinoiden ulkopuolelta markkinoille ilmoittautuminen. Jälkimmäistä tapahtuu mm. opiskelijoiden valmistuessa ja hakeutuessa työelämään, sekä kun ihminen siirtyy toimeentulotuelta ensisijaisten tukimuotojen piiriin (esim. työmarkkinatuki). Jälkimmäiseen nykyinen hallitus on nimenomaan pyrkinyt laki ym. muutoksillaan.
 
Datakeskukset vievät lähinnä töitä. Mitä halvempaa inferenssi on, sitä halvempaa AI:n käyttö on, ja sitä nopeammin ihmiset voidaan korvata. Itse en usko, että firmojen työvoimakulut kasvavat. Muutaman vuoden päästä nykyiset 10M € työvoimakulut ovat todennäköisesti 7M € + 2M € tekoälyyn. 10 % säästö kokonaiskuluista ja palkkoihin 30 % vähemmän.

AI ei tarvitse eläkemaksuja, sairausvakuutusmaksuja, ei saikuta, vaihda firmaa jne. Jos tekoälyn lupaukset toteutuvat, niin ihmistyövoimalle on entistä vähemmän tarvetta. Muutaman vuoden päästä työttömyys voi hyvin olla Suomessa 15 %, sitten IMF tulee ja leikataan lisää? :cigarbeye:
Tästä voi miettiä kannattaako suomen tuhlata vuosittain miljardi kehitysapuun, vai käyttää se kehittämään AI osaamista, josta sitten saataisiin mahdollisesti sitä kauan kaivattua kansainvälistä osaamista mitä myydä. Kehitysapu kuitenkin on tutkitusti lähes pelkästään haitallista rahansiirtoa köyhiä maita kurittaville diktaattoreille.

Tai kannattaako suomen käyttää vuosittain miljardeja yrittäen kotouttaa luku- ja kirjoitustaidottomia mamuja suomeen vai käyttäiskö senkin rahan kehitykseen.

AI on jo tätä päivää. Se tuo mahdollisuuksia ja mielestäni lähinnä siivoa turhimpia yksilöitä firmoista pois, jotka eivät ole tähänkään päivään mennessä osanneet käyttää edes exceliä.
 
Viimeisten vuosien aikana on kaatunut useita pitkäikäisiä yrityksiä, joiden tuotteissa ja toiminnassa ei ole sinällään ollut vikaa. Yksi esimerkki on lahtelainen Sinuhe Oy leipomo, lähes 100 vuotta vanha yritys. Jatkuvasti nousevat kustannukset katkaisi kamelin selän: yleinen energiahinnan nousu, maakaasun kallistuminen, kuluttajien muuttunut käyttäytyminen (lue: ei ole varaa ostaa leipomotuotteita) yms nakersivat pala-palalta yrityksen talouden. Vastaavia esimerkkejä löytyy viime vuodelta lukuisia.

Yrittäminen on Suomessa muuttunut selviytymistaisteluksi nousevia kuluja ja kuluttajien vähentyttä kuluttamista vastaan.
Otan hieman kylmän ja raa'an, vastapuolen näkökulman tähän väliin: Näissä fraaseissa monesti pistää silmään se, että konkurssi on aina jonkun muun vika ja sille nyt vaan ei voinut mitään. Monesti perään luetellaan pitkä litania asioita eli toisin sanottuna ollaan ymmärretty pelikenttä mutta ei tapaa pelata siellä. Miksi vain yksi leipomo menee konkurssiin? Miksi ne kaikki eivät kaadu, jos toiminnassa ja tuotteissa ei kerran ollut mitään vikaa? Vai voisiko olla, että ehkä siellä sitten kuitenkin oli jotain vikaa mutta sitä ei joko ymmärretä tai haluta sanoa ääneen?

Yrittäminenhän on aina taistelua nousevia kustannuksia vastaan. Palkkakulut nousevat, tilakustannukset nousevat, raaka-ainekustannukset nousevat. Joskus ne nousevat hitaammin, toisinaan nopeammin. Mikäli noita kasvavia kustannuksia ei pysty hiljalleen siirtämään tuotteen hintaan niin silloin tuotteessa on vikaa. Sehän tarkoittaa sitä, että kuluttaja ei ole valmis maksamaan tuotteesta kyseisellä kulurakenteella tarvittavaa hintaa. Mikäli tuotteen tuotantokustannuksia ei voi optimoida eli madaltaa, se on silloin markkinalla tuomittu ylihintaiseksi ja sen tilalle pitäisi keksiä jotain muuta. Tai tietysti aina voi ajaa firman konkurssiin ja syyttää kaikkia muita siitä, että maailma ei pysykään staattisena ympäristönä vuodesta toiseen.

Nyt kun tuo on todettu, pitää todeta että onhan tämä ankeaa aikaa kuluttajabisneksessä. Ihmisillä olisi rahaa mutta sitä tungetaan mieluummin säästöön kuluttamisen sijaan. ALVin korotus saattoi nostaa hintoja juuri ärsyttävästi kipurajan yli monessa tuotteessa jolloin ne vaihdettiin halvempaan brändiin tai jätettiin kokonaan hyllyyn - tässähän leipomotuotteet ovat inhottavan helppo paikka säästää, kun pullaa on suht helppoa leipoa itsekin. Leipomon kaasukäyttöinen uuni (tai mitä sillä kaasulla sitten tehtiinkään) ei ole ihan ilmaista uusia sähköllä lämpeävään, ja jos ollaan vielä paniikissa menty lukittautumaan 30snt/kWh sähkösoppariin pahimman kriisin aikaan niin siinäpä se loppusilaus tietysti tulee. Paska homma, mutta toisaalta Suomessa ollaan aika pitkään lykätty "markkinapuhdistusta" tulevaisuuteen lainarahaa pumppaamalla. Nyt tuo puhdistus vaikuttaisi lopultakin olevan käynnissä, ja uusiutumiskyvyttömät firmat kaatuvat toinen toisensa perään. Toivottavasti raunioista nousisi jotain entistä ehompaa lopulta tilalle.
 
Otan hieman kylmän ja raa'an, vastapuolen näkökulman tähän väliin: Näissä fraaseissa monesti pistää silmään se, että konkurssi on aina jonkun muun vika ja sille nyt vaan ei voinut mitään. Monesti perään luetellaan pitkä litania asioita eli toisin sanottuna ollaan ymmärretty pelikenttä mutta ei tapaa pelata siellä. Miksi vain yksi leipomo menee konkurssiin? Miksi ne kaikki eivät kaadu, jos toiminnassa ja tuotteissa ei kerran ollut mitään vikaa? Vai voisiko olla, että ehkä siellä sitten kuitenkin oli jotain vikaa mutta sitä ei joko ymmärretä tai haluta sanoa ääneen?

Yrittäminenhän on aina taistelua nousevia kustannuksia vastaan. Palkkakulut nousevat, tilakustannukset nousevat, raaka-ainekustannukset nousevat. Joskus ne nousevat hitaammin, toisinaan nopeammin. Mikäli noita kasvavia kustannuksia ei pysty hiljalleen siirtämään tuotteen hintaan niin silloin tuotteessa on vikaa. Sehän tarkoittaa sitä, että kuluttaja ei ole valmis maksamaan tuotteesta kyseisellä kulurakenteella tarvittavaa hintaa. Mikäli tuotteen tuotantokustannuksia ei voi optimoida eli madaltaa, se on silloin markkinalla tuomittu ylihintaiseksi ja sen tilalle pitäisi keksiä jotain muuta. Tai tietysti aina voi ajaa firman konkurssiin ja syyttää kaikkia muita siitä, että maailma ei pysykään staattisena ympäristönä vuodesta toiseen.

Nyt kun tuo on todettu, pitää todeta että onhan tämä ankeaa aikaa kuluttajabisneksessä. Ihmisillä olisi rahaa mutta sitä tungetaan mieluummin säästöön kuluttamisen sijaan. ALVin korotus saattoi nostaa hintoja juuri ärsyttävästi kipurajan yli monessa tuotteessa jolloin ne vaihdettiin halvempaan brändiin tai jätettiin kokonaan hyllyyn - tässähän leipomotuotteet ovat inhottavan helppo paikka säästää, kun pullaa on suht helppoa leipoa itsekin. Leipomon kaasukäyttöinen uuni (tai mitä sillä kaasulla sitten tehtiinkään) ei ole ihan ilmaista uusia sähköllä lämpeävään, ja jos ollaan vielä paniikissa menty lukittautumaan 30snt/kWh sähkösoppariin pahimman kriisin aikaan niin siinäpä se loppusilaus tietysti tulee. Paska homma, mutta toisaalta Suomessa ollaan aika pitkään lykätty "markkinapuhdistusta" tulevaisuuteen lainarahaa pumppaamalla. Nyt tuo puhdistus vaikuttaisi lopultakin olevan käynnissä, ja uusiutumiskyvyttömät firmat kaatuvat toinen toisensa perään. Toivottavasti raunioista nousisi jotain entistä ehompaa lopulta tilalle.
Hyvä teksti kyllä. Enemmän outoa olisi mielestäni se, jos ei lähivuosina enemmänkin leipomoita menisi kiinni ihan riippumatta hallituksesta tai taloustilanteesta. Toki jotain leipää varmasti ostetaan, mutta en tiedä miten joku pullan myynti voi edes olla bisnes.
 
Jos kuolleisuus nousisi poikkeuksellisesti olisiko hyvä sanoa, että ihmisiä on aina kuollut, ja jos ei pysty pysymään elossa, pitää kuolla niinkuin kuuluukin.

Tekoälyn kehitys tulee muuttamaan kaiken ja vertaus voisi olla aika kun siirryttiin sähköön ja teollisuuteen hevosvankkureista ja katuviemäreistä. Konkurssiaalto tulevaisuudessa on toki eri kuin nykyinen. Nykyinen olisi voitu välttää osittain politiikalla. Mutta tulevaisuudessa voi olla hyvin vaikea sopeutua, pudotuspeli jättää käytännössä jäljelle muutaman suurimman toimijan per ala, eli ne joilla oli tekoälyyn alussa varaa eniten.
 
Niin. Toisaalta se, että työt loppuvat kesken tieteen ja tekniikan kehityksen myötä, on ainakin tähän saakka ollut aina harha. Voi olla, että AI muuttaa tämän, mutta ainakin tähän asti tilalle on aina syntynyt muita töitä.

Itse olen tulkinnut näitä AI pöhinäkeisareita juurikin niin, että toisin kuin kaikki aiemmat muutokset, AI yksinkertaisesti vain vähentää kysyntää ihmistyölle, ja kysyntä ei korvaudu uudella ihmisen tekemällä työllä. Eli työläisten saama palkkakertymä pienenee ja työttömyys kasvaa. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että veroilla kerättävät tulot rupeavat laskemaan, ellei verotusta entisestään kiristetä. Kulutus vähenee entisestään jne.

Toki olettaen että pöhinäjäbät arvaavat oikein. Muutos voi olla pahimmillaan nopea, tyyliin jo parissa kolmessa vuodessa.

2025 syksyllä viimeistään se alkoi kunnolla. Ei tämä tarkoita että pelkästään Suomessa tulee menemään huonosti, vaan kaikkialla, Intiassa, Jenkeissä ym samat ongelmat. Suomella on vaan valmiiksi jo huonompi lähtötilanne.

Vaihtoehto B on että AI-kupla puhkeaa ja sitten tulee kanssa jäätävä megalama. En näe oikein hyviä vaihtoehtoja itse edessä päin.
 
Jos kuolleisuus nousisi poikkeuksellisesti olisiko hyvä sanoa, että ihmisiä on aina kuollut, ja jos ei pysty pysymään elossa, pitää kuolla niinkuin kuuluukin.

Tekoälyn kehitys tulee muuttamaan kaiken ja vertaus voisi olla aika kun siirryttiin sähköön ja teollisuuteen hevosvankkureista ja katuviemäreistä. Konkurssiaalto tulevaisuudessa on toki eri kuin nykyinen. Nykyinen olisi voitu välttää osittain politiikalla. Mutta tulevaisuudessa voi olla hyvin vaikea sopeutua, pudotuspeli jättää käytännössä jäljelle muutaman suurimman toimijan per ala, eli ne joilla oli tekoälyyn alussa varaa eniten.
Minkä kuolleisuus, missä tilanteessa? Luonto on melko raaka paikka, ja eipä tuolla metsässäkään toimintakyvyttömät eläimet erityisen pitkään pötki ennen väistämätöntä kuolemaansa. Tulevaisuudessa ihmistenkin kuolinluvut tulevat nousemaan "poikkeuksellisen korkealle" ihan puhtaasti isojen ikäluokkien vanhenemisen takia. Pitäisikö siihen reagoida kytkemällä jokainen elämänsä ehtoopuolella oleva vanhus letkuihin ja alkaa keinotekoisesti pitää heitä hengissä vaikka käytännössä olisivat kuolleet jo vuosia sitten?

Miten nykyiset konkurssit olisi voitu välttää politiikalla? Ok, jättämällä ALV-korotukset sikseen (minkä vaikutukseen en usko niin suuressa mittakaavassa), mutta mitä muuta? Miksi käytännössä yhden suurkaupungin kokoisessa valtiossa pitäisi olla miljoonittain toimijoita joita pidettäisiin keinotekoisesti hengissä? Monesti näkee heittoja mm. rakennusbisneksen pelastamisesta valtion rahoilla enkä voisi juuri typerämpää käyttöä verorahoille keksiä. Nollakorot vääristivät pelikenttää 2010-luvulla ja vielä tämänkin vuosikymmenen alussa niin mielettömällä tavalla, että ei tarvinnut erityisen ihmeellistä kristallipalloa ennustaakseen luovaa tuhoa korkojen noustessa. Kaikista pahinta tässä tilanteessa olisi estää toimintakyvyttömien yritysten konkursseja vaikka se pahalta tuntuukin. Muuten tästä suosta ei nousta ikinä jaloilleen.

Tekoälyhän ei sitten maksa juuri mitään hyödyntää tässä vaiheessa. Esimerkiksi IT-alalla rytinä tulee käymään niissä firmoissa joissa aletaan säästämään satanen kuukaudessa per työntekijä eikä ymmärretä miten mielettömän paljon nykypäivän assarit nopeuttavat tekemistä. Voi hyvin käydä niin, että pienet ja ketterät yrittäjät tulevat syömään isommilta kankeilta korporaatioilta leivän uuteen maailmaan mukautetun bisnesmallin kanssa. Ei sitäkään pidä lähteä sotkemaan lihasmuistista vedettävällä verottamisella tai lailla kieltämisellä. Muuten tästä maasta loppuu viimeisetkin työt muun maailman posottaessa entistäkin kauempana edellä.
 
Minkä kuolleisuus, missä tilanteessa? Luonto on melko raaka paikka, ja eipä tuolla metsässäkään toimintakyvyttömät eläimet erityisen pitkään pötki ennen väistämätöntä kuolemaansa. Tulevaisuudessa ihmistenkin kuolinluvut tulevat nousemaan "poikkeuksellisen korkealle" ihan puhtaasti isojen ikäluokkien vanhenemisen takia. Pitäisikö siihen reagoida kytkemällä jokainen elämänsä ehtoopuolella oleva vanhus letkuihin ja alkaa keinotekoisesti pitää heitä hengissä vaikka käytännössä olisivat kuolleet jo vuosia sitten?

Miten nykyiset konkurssit olisi voitu välttää politiikalla? Ok, jättämällä ALV-korotukset sikseen (minkä vaikutukseen en usko niin suuressa mittakaavassa), mutta mitä muuta? Miksi käytännössä yhden suurkaupungin kokoisessa valtiossa pitäisi olla miljoonittain toimijoita joita pidettäisiin keinotekoisesti hengissä? Monesti näkee heittoja mm. rakennusbisneksen pelastamisesta valtion rahoilla enkä voisi juuri typerämpää käyttöä verorahoille keksiä. Nollakorot vääristivät pelikenttää 2010-luvulla ja vielä tämänkin vuosikymmenen alussa niin mielettömällä tavalla, että ei tarvinnut erityisen ihmeellistä kristallipalloa ennustaakseen luovaa tuhoa korkojen noustessa. Kaikista pahinta tässä tilanteessa olisi estää toimintakyvyttömien yritysten konkursseja vaikka se pahalta tuntuukin. Muuten tästä suosta ei nousta ikinä jaloilleen.

Tekoälyhän ei sitten maksa juuri mitään hyödyntää tässä vaiheessa. Esimerkiksi IT-alalla rytinä tulee käymään niissä firmoissa joissa aletaan säästämään satanen kuukaudessa per työntekijä eikä ymmärretä miten mielettömän paljon nykypäivän assarit nopeuttavat tekemistä. Voi hyvin käydä niin, että pienet ja ketterät yrittäjät tulevat syömään isommilta kankeilta korporaatioilta leivän uuteen maailmaan mukautetun bisnesmallin kanssa. Ei sitäkään pidä lähteä sotkemaan lihasmuistista vedettävällä verottamisella tai lailla kieltämisellä. Muuten tästä maasta loppuu viimeisetkin työt muun maailman posottaessa entistäkin kauempana edellä.
Kyse oli havainnollistavasta esimerkistä sille, että kyse ei ole normaalista taloustilanteesta joka kuuluu bisnesyrittämisen maailmaan vaan talouskriisistä johon pitää reagoida. Pullafirman kaatuminen ei vaaranna yhteiskuntaa, mutta yhteensä työttömyyden kasvu voi sen tehdä. Ja toki myös moni firma kaatuu koska tuote ei ole enää kovin tarpeen, esim CD-musiikkilevyt. Tai kulutuksen muutokset, esim sokerin kulutus. Mutta tämä on luonnollinen kehitys joka on eri asia kuin syvä lama ja yhteiskuntaa heikentävä konkurssiaalto joka vie hyvinkin terveitä firmoja nopeasti.

Ja se ettei tekoäly juuri nyt maksa mitään ei ole totta. Esim tekoälyn integrointi ohjelmistoihin maksaa sekä tiettyyn toimintoon mukauttaminen. Kokonaan uutta vanhan tilalle ei vielä saa ilmaiseksi tai vaivatta. Vaatii koodarin lisäksi myös konsultin jotka eivät ilmaiseksi hoida hommaa.

Ei tekoälyn ongelma ole mitä assarit tekee vaan tekoälyn sisällyttäminen ydintietotekniikkaan, logistiikkaan, päätöksentekoon, tilauksiin.
 
Suomalaisia nautoja myydään mm. Puolaan. Janakkalalainen Mikko Ylistalo tiivistää asian näin: "Maataloushan on maailman hienoin elämäntapa, mutta maailman huonoin bisnes". Jutussa kerrotaan, että puolalaisille myytynä 70 eläimen kuormasta voi jäädä 15-20 tonnia enemmän käteen kuin kotimaiselle lihatalolle myytynä.

Olen alkutuottajien puolella asiassa ja toivonkin, että saavat markkinoitua suomalaisen lihan ulkomaille hyvin ja vienti alkaa vetää ja homman taloudellinen kannattavuus alkaa vastata vaadittavaa työmäärää. Suuret lihatalot ja ennätystuloksia takovat duopolikauppaketjut ovat tottuneet liian hyvään arvostaakseen kotimaisen lihan saatavuutta. Tulevaisuudessa lienee pakko opetella syömään etelä-amerikkalaista lihaa.

Maa- ja metsätalousministeriö tyytyy hienoisesti vihjailemaan kaupan alan suuntaan, että markkinan pitäisi korjata tilanne itsestään. Kotimainen ruokaturva tosin on nostettu jutussa esiin.

Aiemmassa tapauksessa virolainen ostaja oli luvannut valikoimistaan elukoista 30-40 tonnia enemmän kuin suomalainen lihatalo. Tuo summa vastaa tilallisen mukaan hänen vuositulojaan, joten ulkomaille myyminen auttaa kummasti lainojen lyhentämistä. Tässä jutussa nautojen kerrotaan päätyvän mahdollisesti jopa Kroatiaan asti kasvatettaviksi.

No, saatan suhtautua tähän suomalaiseen maatalouteen liian tunneperäisesti järjen sijasta. Ehkä kotimainen ruoka vain on terveydenhuollon jälkeen seuraavana uhrattavien asioiden jonossa, joihin suomalaisilla ei ole varaa. Tuon terveydenhuollon rapautumisen olen jotenkin jo sisäisesti hyväksynyt nähdessäni mitä sille on järjestelmällisesti tehty jo ainakin 10 vuotta. Tässä maataloudessa on vieläkin vähän sulateltavaa, vaikka kannattavuus on laskenut koko EU-jäsenyyden ajan. Ilman EU-tukiahan koko homma ei Suomessa enää pyörisikään.
 
Suomalaisia nautoja myydään mm. Puolaan. Janakkalalainen Mikko Ylistalo tiivistää asian näin: "Maataloushan on maailman hienoin elämäntapa, mutta maailman huonoin bisnes". Jutussa kerrotaan, että puolalaisille myytynä 70 eläimen kuormasta voi jäädä 15-20 tonnia enemmän käteen kuin kotimaiselle lihatalolle myytynä.

Olen alkutuottajien puolella asiassa ja toivonkin, että saavat markkinoitua suomalaisen lihan ulkomaille hyvin ja vienti alkaa vetää ja homman taloudellinen kannattavuus alkaa vastata vaadittavaa työmäärää. Suuret lihatalot ja ennätystuloksia takovat duopolikauppaketjut ovat tottuneet liian hyvään arvostaakseen kotimaisen lihan saatavuutta. Tulevaisuudessa lienee pakko opetella syömään etelä-amerikkalaista lihaa.

Maa- ja metsätalousministeriö tyytyy hienoisesti vihjailemaan kaupan alan suuntaan, että markkinan pitäisi korjata tilanne itsestään. Kotimainen ruokaturva tosin on nostettu jutussa esiin.

Aiemmassa tapauksessa virolainen ostaja oli luvannut valikoimistaan elukoista 30-40 tonnia enemmän kuin suomalainen lihatalo. Tuo summa vastaa tilallisen mukaan hänen vuositulojaan, joten ulkomaille myyminen auttaa kummasti lainojen lyhentämistä. Tässä jutussa nautojen kerrotaan päätyvän mahdollisesti jopa Kroatiaan asti kasvatettaviksi.

No, saatan suhtautua tähän suomalaiseen maatalouteen liian tunneperäisesti järjen sijasta. Ehkä kotimainen ruoka vain on terveydenhuollon jälkeen seuraavana uhrattavien asioiden jonossa, joihin suomalaisilla ei ole varaa. Tuon terveydenhuollon rapautumisen olen jotenkin jo sisäisesti hyväksynyt nähdessäni mitä sille on järjestelmällisesti tehty jo ainakin 10 vuotta. Tässä maataloudessa on vieläkin vähän sulateltavaa, vaikka kannattavuus on laskenut koko EU-jäsenyyden ajan. Ilman EU-tukiahan koko homma ei Suomessa enää pyörisikään.
Tää kyllä jännä kontrasti siihen kun tuntuu että yhä useamman "suomalaisen" kaupan hyllyllä löytyvän lihatuotebrändin raaka-aineen alkuperäksi onkin nykyään merkitty "EU" suomen sijaan - joitain näitä vielä markkinoidaan omasta mielestä aika härskisti avainlipputuotteina.

Jää fiilis että kuka oikein sen suomalaisen lihan halpispotin kuittaa, jos tänne tulee yhä enemmän sitä tuontitavaraakin?
 
Viimeksi muokattu:
Tää kyllä jännä kontrasti siihen kub tuntuu että yhä useamman "suomalaisen" kaupan hyllyllä löytyvän lihatuotebrändin raaka-aineen alkuperäksi onkin nykyään ä merkitty "EU" suomen sijaan - joitain näitä vielä markkinoidaan omasta mielestä aika härskisti avainlipputuotteina.

Jää fiilis että kuka oikein sen suomalaisen lihan halpispotin kuittaa, jos tänne tulee yhä enemmän sitä tuontitavaraakin?
Toi on kyllä totta, yleistymään päin noi EU-merkinnät ja sitten jossain lapun alareunassa lukee FI/DE, joka meinaa sitä että on tullut Saksasta ja leikattu Suomessa. Tällaisiin merkintöihin törmää lohessa ja jossain nautatuotteissa. Sitten se esitetään suomalaisena tuotteena vaikka alkuperä on eri maassa.

Ehkä tämä on se suunta mihin ollaan menossa tulevaisuudessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 984
Viestejä
5 143 484
Jäsenet
81 921
Uusin jäsen
Leevi.petman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom