Siinä niitä haastaltevan perusteluja oli heti ensimmäisenä linkkeineen
Perustelut on heitetty ilmaan, joita voi sitten halutessaan ruveta ruotimaan.
Esimerkkejä:
Kultturin tukemiseen halutaan aina lisää rahaa. Aina kulttuuriväki väittää, että raha tule n-kertaisena takaisin. Tuo selvitys Etelä-Karjalasta on omaa luokkaansa. Siihen on koottu taiteentekijöiden lobbarien kirjoituksia muutamalle sivulle.
Esimerkiksi uusintarikollisuus on vähentynyt vuonna 2022 jossakin.
Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on mahdollisuus ennaltaehkäistä yhteiskunnallisten ongelmien hoitamisesta syntyviä kustannuksia. Tutkimushavaintoja on tehty esimerkiksi vaikutuksista terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannuksiin: • Yleislääkärikäynnit ja mielenterveyspalvelujen käyttö ovat vähentyneet. • Sairaalajaksot ovat lyhentyneet. • Uusintarikollisuus on vähentynyt, ja tuomitut rikolliset ovat uudelleentyöllistyneet. • Aiheettomat poissaolot työpaikoilta ovat vähentyneet. • Maahanmuuttajien kotoutuminen on vahvistunut.
Olisiko rikollisuutta voinut vähentää jollakin muulla tavalla vieläkin paremmin?
Kulttuuri työllistää. Sitä ei voi kieltää. Voisiko ne yhteiskunnan rahat laittaa vieläkin työllistävämpään toimintaan? Kuinka monta kaupunginteatterin näyttelijää tarvitaan Etelä-Karjalalan kaupungeissa, jotta sijoituksen tuotto on paras? Tuo selvitys ei sitä kerro.
Kulttuurista tulee hyvä mieli. Sitä ei voi kiistää.
SROI-laskelmalla puolestaan esimerkiksi jokaisen Kotkan nuorisoteatteriin sijoitetun euron ennustettiin tuottavan 1,46 euroa takaisin: sijoitus palautuu ja tuottaa voittoa sosiaalisen pääoman muodossa nuorten kokiessa ilmaisutaitonsa, rohkeutensa ja itsetuntemuksensa parantuneen.
Voisiko nuorille tulla vieläkin parempi mieli jollakin halvemmalla ja tehokkaammalla tavalla? Sitä emme tiedä.
Jos on ylimääräistä rahaa, niin se kannattaa laittaa vaikka teatterin seiniin. Nyt ei ole rahaa.
Valtion ja kuntien on mietittävä rahoittaako kulttuuria nykytasoa vähemmän, kun omaan muuhun toimintaan kohdistuu kovia säästöpaineita. Mikä voisi olla kulttuuriin käytetyn euron vaihtoehtoinen käyttökohde?
Tuossa Etelä-Karjalan selvityksessä on hyvä esimerkki tuottavasta kulttuuritoiminnasta muualta Suomesta:
Turun kaupunki on laskenut, että yli 100 000 ihmistä houkuttelevan heinäkuisen Ruisrock-festivaalin talousvaikutus on vuonna 2018 ollut 18 miljoonaa euroa.
Julkisuudessa olevien tietojen mukaan Ruisrock ei saa suoraa rahallista tukea Turun kaupungilta tai valtiolta. Turku ostaa VIP-lippuja osana PR-toimintaansa, mutta muu tuki on epäsuoraa esimerkiksi liikennejärjestelyissä. Ruisrock yksityistettiin, koska Turun kaupunki ei saanut sitä koskaan kannattavaksi toiminnaksi.
Kuten Sallys yllä totesi: " Ja jos tulee moninkertaisesti takaisin, miksi sitä tukea edes tarvitaan? Luulisi, että silloin löytyy rahaa omasta takaa."