Suomeen rakennetaan Euroopan tehokkain supertietokone LUMI

Kaotik

Kaotik

Banhammer
Ylläpidon jäsen
Liittynyt
14.10.2016
Viestejä
22 630
lumi-eurohpc-20201022.jpg


Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Suomeen rakennetaan uusi supertietokone. CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen Kajaanin datakeskukseen rakennettava supertietokone tullaan tuntemaan nimellä LUMI (Large Unified Modern Infrastructure) ja se on osa EU:n EuroHPC-projektia.

LUMI perustuu Hewlett Packard Enterprisen HPE Cray EX -supertietokoneeseen, jossa hyödynnetään AMD:n 64-ytimisiä Zen 3 -arkkitehtuuriin perustuvia Milan Epyc -prosessoreita sekä seuraavan sukupolven Instinct -laskentakortteja. Supertietokone tulee tarjoamaan yli 550 petaFLOPSin teoreettisen maksimisuorituskyvyn, josta suurin osa tuotetaan laskentakorteilla.

LUMIn rakentamisessa on otettu huomioon myös ympäristötekijöitä ja sen käyttöön on allokoitu maksimissaan 200 megawattia vesivoimaa. Lisäksi supertietokoneen hukkalämmöllä on tarkoitus kattaa 20 % koko Renforsin Rannan yritysalueen lämmityksestä ja pienentää samalla Kajaanin hiilijalanjälkeä.

Supertietokoneen budjetti on 144,5 miljoonaa euroa ja koko LUMI-projektin yli 200 miljoonaa euroa, josta puolet kattaa EU ja toisen puolen EuroHPC Joint Undertaking -projektiin kuuluvat maat. Suomen osuus rahoituksesta on noin 50 miljoonaa euroa. EuroHPC-projektiin kuuluu myös kaksi muuta lippulaivaluokan supertietokonetta, joista toinen sijoitetaan Espanjaan ja toinen Italiaan.

Lähteet: EuroHPC JU, LUMI, Tivi, HPE

Linkki alkuperäiseen juttuun
 
Viimeksi muokattu:
Eikun lisää tollasi Lappi täyteen! Menee lämpö hyötykäyttöön ja jäähdytyskukut pysyy kurissa.
Kajaani on kuitenkin vielä aika etelässä :)

Mutta ihan vakavasti otettuna hienoa että näitä saadaan Suomeen ja Suomi, Ruotsi, Norja ovat monestakin syystä järkeviä sijoituspaikkoja tälläisillä laskentajirmuille ja palvelinsaleille!
 
50 miljoonaa on aika reilusti rahaa, mutta kuinka suuri osa siitä on käteistä? Voisin kuvitella että tuon osuuden saa melko hyvin kuitattua tiloilla, infralla, sähkönkulutuksella jne.
Mutta hieno homma että tämä saatiin Suomeen. Varmasti paljon kerrannaisvaikutuksia tällä projektilla yliopistoille ym.

Ja eikös tämä olisi nykymittapuulla maailman tehokkain, ei pelkästään Euroopan tehokkain?
 
Eikös Zen 3-Epyc ole Milan eikä Genoa?

Onhan se hienoa saada tännekin huippuvehkeet.
 
50% "yli 200 miljoonasta" on yhä yli 100 miljoonaa, joten konsortion muille jäsenille (Belgia, Islanti, Norja, Puola, Ruotsi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Viro) jää sitten "yli 50 miljoonaa". Toivottavasti oikein "oikeaa rahaa".

Alatuberkuloosi sanoi:
Ja eikös tämä olisi nykymittapuulla maailman tehokkain, ei pelkästään Euroopan tehokkain?
Napsauta laajentaaksesi...
Lähellä. Hyvä jos valmistuttuaan hetkeksi ehtii TOP-5 kerhoon.

Keväällä kehuivat tähtäävänsä TOP-1:een käytettävyydessä kun hyvin tietävät etteivät rauta-luokassa voita.
 
Olisi muuten mielenkiintoista tietää miten tuo hukkalämpö saadaan hyödynnettyä. Käsittääkseni tähän asti sitä ei ole tehty koska tuollaisella kokonaisuudella on äärettömän vaikea saada mitenkään kustannustehokkaasti sitä hukkalämpöä hyödynnettyä? Valaiskaa jos joku osaa sanoa. Ehkä tässä hämää kun en tiedä enkä nyt oikein jaksa selvittääkään missä tuo rakennetaan ja missä Renforsin Ranta on ja millainen niiden energiankulutus on. Jotenkin kuulostaa vaan mainonnalta ja että voidaan sanoa että pienennetään hiilijalanjälkeä.

Siis tarkoitan että mitenkä sen veden(?) saisi kustannustehokkaasti yli 100-asteiseksi että sitä lämpöä voitaisiin hyödyntää. Ellei tässä sitten tarkoiteta omaa- tai naapurirakennusta jolloin se kai voikin olla ihan toteutettavissa.
 
Alatuberkuloosi sanoi:
Olisi muuten mielenkiintoista tietää miten tuo hukkalämpö saadaan hyödynnettyä. Käsittääkseni tähän asti sitä ei ole tehty koska tuollaisella kokonaisuudella on äärettömän vaikea saada mitenkään kustannustehokkaasti sitä hukkalämpöä hyödynnettyä? Valaiskaa jos joku osaa sanoa. Ehkä tässä hämää kun en tiedä enkä nyt oikein jaksa selvittääkään missä tuo rakennetaan ja missä Renforsin Ranta on ja millainen niiden energiankulutus on. Jotenkin kuulostaa vaan mainonnalta ja että voidaan sanoa että pienennetään hiilijalanjälkeä.

Siis tarkoitan että mitenkä sen veden(?) saisi kustannustehokkaasti yli 100-asteiseksi että sitä lämpöä voitaisiin hyödyntää. Ellei tässä sitten tarkoiteta omaa- tai naapurirakennusta jolloin se kai voikin olla ihan toteutettavissa.
Napsauta laajentaaksesi...

UPM:n entinen Kajaanin tehdas-alue siis kyseessä, nykyään "Renforsin ranta yritysalue". Ja 20% lämmityksestä pitäisi kattaa tuolla, mikä mennee helposti yhdessä rakennuksessa.
1603394143034.png
 
Alatuberkuloosi sanoi:
Olisi muuten mielenkiintoista tietää miten tuo hukkalämpö saadaan hyödynnettyä. Käsittääkseni tähän asti sitä ei ole tehty koska tuollaisella kokonaisuudella on äärettömän vaikea saada mitenkään kustannustehokkaasti sitä hukkalämpöä hyödynnettyä? Valaiskaa jos joku osaa sanoa. Ehkä tässä hämää kun en tiedä enkä nyt oikein jaksa selvittääkään missä tuo rakennetaan ja missä Renforsin Ranta on ja millainen niiden energiankulutus on. Jotenkin kuulostaa vaan mainonnalta ja että voidaan sanoa että pienennetään hiilijalanjälkeä.

Siis tarkoitan että mitenkä sen veden(?) saisi kustannustehokkaasti yli 100-asteiseksi että sitä lämpöä voitaisiin hyödyntää. Ellei tässä sitten tarkoiteta omaa- tai naapurirakennusta jolloin se kai voikin olla ihan toteutettavissa.
Napsauta laajentaaksesi...

Käytännössä jokaisessa uudessa datakeskuksessa hyödynnetään hukkalämpö jotenkin. Ei ole mitenkään uusi tai harvinainen asia. Tapoja on erilaisia, yksinkertaisimmillaan serverihuoneissa on lämpönielu jonka kautta kuuma ilma viedään varsinaiseen prosessiin. Kun tästä ilmasta on sit viety energia pois, tulee se takaisin kylmänä jäähdyttävänä ilmana.

Tässä on kuitenkin erinäisiä haasteita kun poistuva ilman ei kuitenkaan ole niin "kuumaa". Suomessa käytännöllisin kohde onkin kaukolämpöverkko.
 
Jokin mahtaa olla numeroissa pielessä. Allokoitu tehontarve on artikkelin mukaan 200MW ja sillä voidaan kattaa 20% pienen alueen lämmitystarpeesta. Tämän tiedon mukaan talteenoton hyötysuhde on melko mitätön, tai sitten rakennukset ovat puuliitereitä.
 
harmi sanoi:
Jokin mahtaa olla numeroissa pielessä. Allokoitu tehontarve on artikkelin mukaan 200MW ja sillä voidaan kattaa 20% pienen alueen lämmitystarpeesta. Tämän tiedon mukaan talteenoton hyötysuhde on melko mitätön, tai sitten rakennukset ovat puuliitereitä.
Napsauta laajentaaksesi...

Allokoitu ei liene tarkoita, että todellinen tehontarve olisi tuo maksimit 200 MW. Tom's Hardware on laskeskellut, että todellinen tehontarve olisi n. 8,5 MW, mikä kuulostaa varsin järkevältä.
 
tume86 sanoi:
Allokoitu ei liene tarkoita, että todellinen tehontarve olisi tuo maksimit 200 MW. Tom's Hardware on laskeskellut, että todellinen tehontarve olisi n. 8,5 MW, mikä kuulostaa varsin järkevältä.
Napsauta laajentaaksesi...
Pitäiskö olla megawattituntia? Jos ei koko aikaa pösötä täysillä.

Kolmasosa ydinvomalan tuotannosta yhteen datakeskukseen olisi jo aika hapokas.
 
www.csc.fi

LUMI-supertietokoneella suurteholaskentaa tutkimuksen tueksi - CSC

Suomessa sijaitseva supertietokone LUMI on suurteholaskennan edelläkävijä, jonka avulla tehdään tutkimusta Suomen lisäksi muualla Euroopassa.
www.csc.fi
Tuolla olikin ilmaistu eri tavoin kuin muualla, eli hukkalämmöllä on tarkoitus kattaa 20 % koko Kajaanin alueen kaukolämmöstä
Tämä konsortio pystyy tarjoamaan laadukkaan, kustannustehokkaan ja yhteistyöhön pohjautuvan infrastruktuurin, joka on myös Kajaanin maantieteellisen sijainnin ja datakeskuksen ominaisuuksien vuoksi yksi maailman ekotehokkaimmista: LUMIn tuottamalla hukkalämmöllä tuotetaan 20% Kajaanin alueen vuosittaisesta kaukolämpötarpeesta ja tämän lisäksi LUMI-konesalin käyttämä sähkö on kokonaan uusiutuvaa.
Napsauta laajentaaksesi...
 
tume86 sanoi:
Allokoitu ei liene tarkoita, että todellinen tehontarve olisi tuo maksimit 200 MW. Tom's Hardware on laskeskellut, että todellinen tehontarve olisi n. 8,5 MW, mikä kuulostaa varsin järkevältä.
Napsauta laajentaaksesi...

Alle 10MW sanoin CSCn toimitusjohtaja Kimmo Koski julikaisuvideolla noin 18:30 kohdalla. Se 200MW on sen vanhan paperitehtaan käyttöön rakennettu kapasiteetti.
 
Olisi kiva tietää miten tuollaisen suorituskyky jossain spesifisessä testiohjelmassa vertautuisi intel ja AMD pc-peliprossuihin. Varmaan tuolla jonkin saman testin voisi ajaa kuin kansan prossuillakin(?).
 
Raikku sanoi:
Olisi kiva tietää miten tuollaisen suorituskyky jossain spesifisessä testiohjelmassa vertautuisi intel ja AMD pc-peliprossuihin. Varmaan tuolla jonkin saman testin voisi ajaa kuin kansan prossuillakin(?).
Napsauta laajentaaksesi...

Esimerkiksi tässä on CP2K ohjelman testejä ja niiden tuloksia superkoneilla.

Phoronix on käytänyt Fayalite-FIST testiä CPU-testeissään ja siitä on olemassa tietokanta. En itse suosittele tätä, koska kyseisen testin data mahtuu välimuistiin esim. zen2 prossuilla, minkä takia ne saavat huomattavasti parempia tuloksia kuin muut.

Oma suositus on H2O-64 testi. Eli 64n vesimolekyylin molekyyli dynamiikka tiheysfunktionaali teorialla.

Ubuntulla kyseisen testin voi ajaa komennoilla (Windowissa voi kokeilla josko WSL toimisi)
Bash: 
sudo apt install cp2k

# Haetaan käynnistystiedosto
wget https://raw.githubusercontent.com/cp2k/cp2k/master/benchmarks/QS/H2O-64.inp

# otetaan openmp pois päältä
export OMP_NUM_THREADS=1

# Ajetaan testi
# "-np 6" number of processes eli kuinka monta ydintä käytössä
mpirun -np 6 cp2k.popt H2O-64.inp | tee H2O-64.out

# Haetaan laskuun käytetty aika
# Ota CP2K riviltä TOTAL TIME
grep -A 10 "T I M I N G" H2O-64.out


Omalla koneella (R9 3900X) saan seuraavat tulokset
  • 6 prosessia - 141s
  • 12 prosessia - 100s
  • 24 prosessia - 104s
Eli oma koneeni on suunnilleen yhtä nopea kuin Piz Daint (Intel Haswell) käyttäen 32-ydintä. Hyvänä huomiona on myös, että SMT käytännössä vain hidasti laskua. Mikä oli odotettavissa ja yleensä SMT unohdetaan ihan kokonaan tieteellisessä laskennassa.

Tuo kyseinen H2O-64 testi ei vielä hyödy GPU laskennasta, koska se on aika pieni lasku ja osa laskusta ei sovellu GPUlle.

CP2K:n kehitystä johdetaan Zûrichistä (Jürg Hutterin ryhmä) ja sitää tulee yksi merkittävimmistä LUMI:lla ajettavista ohjelmista. Joten tulevaisuudessa löytyy varmasti testejä, joilla voi verrata oman koneen suorituskykyä LUMI:in.
 
Viimeksi muokattu:
Alatuberkuloosi sanoi:
Olisi muuten mielenkiintoista tietää miten tuo hukkalämpö saadaan hyödynnettyä. Käsittääkseni tähän asti sitä ei ole tehty koska tuollaisella kokonaisuudella on äärettömän vaikea saada mitenkään kustannustehokkaasti sitä hukkalämpöä hyödynnettyä? Valaiskaa jos joku osaa sanoa. Ehkä tässä hämää kun en tiedä enkä nyt oikein jaksa selvittääkään missä tuo rakennetaan ja missä Renforsin Ranta on ja millainen niiden energiankulutus on. Jotenkin kuulostaa vaan mainonnalta ja että voidaan sanoa että pienennetään hiilijalanjälkeä.

Siis tarkoitan että mitenkä sen veden(?) saisi kustannustehokkaasti yli 100-asteiseksi että sitä lämpöä voitaisiin hyödyntää. Ellei tässä sitten tarkoiteta omaa- tai naapurirakennusta jolloin se kai voikin olla ihan toteutettavissa.
Napsauta laajentaaksesi...
Lämpöpumpun se vaatii.
 
kurkimies sanoi:
Taitaa Mahti jäädä tämän koneen jalkoihin aika pahasti
Napsauta laajentaaksesi...
Kesäkuu 2020:
Mahti Top500-listalla sijalle 47 5,39 Petaflopsin maksimitehollaan. Alle 30M€
Top 1: Japanin Fugaku, 415,5 Petaflops.
Napsauta laajentaaksesi...
Lokakuu 2020:
LUMI ennuste: 552 petaflops. 145M€
LUMIn huima laskentateho perustuu pääosin grafiikkaprosessoreihin (Graphics Processing Units, GPUs), perustuen seuraavan sukupolven AMD Instinct™ GPU-prosessoreihin.
Napsauta laajentaaksesi...
Mahdissa on 0 GPU:ta laskentaan.
 
Oli pakko kokeilla kun on linuks. lämmöt pamahti viiteenkymppiin ja jokunen minuutti vierähti. Miten tuota pitäisi tulkita?

**** **** ****** ** PROGRAM ENDED AT 2020-10-24 21:48:32.962
***** ** *** *** ** PROGRAM RAN ON XXXstem-Product-Name
** **** ****** PROGRAM RAN BY xxx
***** ** ** ** ** PROGRAM PROCESS ID 10449
**** ** ******* ** PROGRAM STOPPED IN /home/xxx
 
Romuvarasto sanoi:
Oli pakko kokeilla kun on linuks. lämmöt pamahti viiteenkymppiin ja jokunen minuutti vierähti. Miten tuota pitäisi tulkita?

**** **** ****** ** PROGRAM ENDED AT 2020-10-24 21:48:32.962
***** ** *** *** ** PROGRAM RAN ON XXXstem-Product-Name
** **** ****** PROGRAM RAN BY xxx
***** ** ** ** ** PROGRAM PROCESS ID 10449
**** ** ******* ** PROGRAM STOPPED IN /home/xxx
Napsauta laajentaaksesi...
Kaikki on mennyt hyvin. Mutta se laskentaaika on siellä ylempänä. Sitä varten tarvitset komennon
Bash: 
grep -A 10 "T I M I N G" H2O-64.out
hakeaksesi siihen kuluneen ajan.

Minulla grep tulostaa tämän
Koodi: 
 -                                T I M I N G                                  -
 -                                                                             -
 -------------------------------------------------------------------------------
 SUBROUTINE                       CALLS  ASD         SELF TIME        TOTAL TIME
                                MAXIMUM       AVERAGE  MAXIMUM  AVERAGE  MAXIMUM
 CP2K                                 1  1.0    0.005    0.006  100.061  100.062
 qs_mol_dyn_low                       1  2.0    0.001    0.002   99.969   99.971
 qs_forces                           11  3.9    0.001    0.001   99.949   99.950
 qs_energies                         11  4.9    0.001    0.001   93.327   93.335
 scf_env_do_scf                      11  5.9    0.001    0.001   86.035   86.041
 scf_env_do_scf_inner_loop          108  6.5    0.004    0.008   79.760   79.761

Josta otat CP2K riviltä TOTAL TIME.
 
HPC:n it-teho on noin 8MW ja järjestelmä jäähdytetään lämpöpumpuilla jolla hukkalämpö pusketaan alueen kaukolämpöverkkoon kun tarvetta on tai silloin kun lämmöntarvetta ei ole niin nestejäähdyttimillä pihalle.
 
Ei antanut noilla mitään tulosta, olisinko räpeltänyt väliin jotain. Mutta veikkaan että joskaan ei noita uusimpia Cray-koneita hätyytellä niin kovin kauas taaksepäin ei tarvitse mennä: 15 Huge Supercomputers That Were Less Powerful Than Your Smartphone. Hassua, muistan vielä kun Helsingin Yliopistelle ostettiin 50 miljoonan markan hintainen Cray X-Mp ja joskus toistakymmentä vuotta myöhemmin kotitietokone meni laskentatehossa siitä ohi, ja nykyään kai kännykätkin.
 
"Loiste Lämpö Oy harjoittaa kaukolämpötoimintaa Kajaanin kaupungin alueella. Yhtiöllä on noin 1 600 asiakasta. Noin 70 % kajaanilaisista asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Viimeisien vuosien keskimääräinen kaukolämmön myynti on ollut noin 280 GWh."

Kajaanissa on asukkaita suunnilleen 37000, siitä 70 % on noin 26000, ja tästä 20 % on noin 5000. Näin laskettuna tuon 5000 asukkaan kaukolämpö saadaan datakeskuksen hukkalämmöstä. En tiedä, onko mukana myös saman paikan vanhempien superkoneiden hukkalämmöt.

Jos homma lasketaan lämmöntuotannon arvolla:

280 000 MWh/vuosi * noin 54 €/MWh(alv 0%) * 20 % = 3 000 000 €/vuosi alv 0 %

Tämä laskenta antaa jonkinlaista käsitystä hukkaenergian myynnin suuruusluokasta, eli on tällä talteenotolla taloudellista merkitystäkin - ainakin siihen verrattuna, että hukkalämpö menisi harakoille.
 
hkultala sanoi:
Megawattitunti ei ole tehon vaan energian yksikkö. Mutta voihan tuossa tosiaan olla joku todella typerä laskentatapa eli "200 megawattituntia jossain ajassa".
Napsauta laajentaaksesi...
Yleensä se on (mega)wattituntia / vuosi. Tietenkin tarkasti ottaen voi olla jotain muutakin. Se kyllä jää vähän ujoksi jos huipputeho on se aiemmin mainittu 8,5 MW.
 
Eiköhän se ole vain teoreettinen lukema, kuinka paljon sähköä voitaisiin toimittaa pitäen kiinni vesivoimassa pysymisestä.
 
Kaotik sanoi:
LUMI perustuu Hewlett Packard Enterprisen HPE Cray EX -supertietokoneeseen, jossa hyödynnetään AMD:n 64-ytimisiä Zen 3 -arkkitehtuuriin perustuvia Milan Epyc -prosessoreita sekä seuraavan sukupolven Instinct -laskentakortteja. Supertietokone tulee tarjoamaan yli 550 petaFLOPSin teoreettisen maksimisuorituskyvyn, josta suurin osa tuotetaan laskentakorteilla.
Napsauta laajentaaksesi...

550 PFlops vaikuttaa toki paljolta mutta "ihan tavalliset", kaupasta ostettavissa olevat ( :think: ) hupi-GPUt pystyvät 30-35 TFlops laskentakykyyn ainakin nimellisesti:
List of Nvidia graphics processing units - Wikipedia
RTX 3080: 29.76 TFlops
RTX 3090: 35.68 TFlops

LUMIn laskentateho vastaa siis 15-20000 grafiikkakorttia à ~1 k€. Kasa GPU:ita ei tietenkään ole supertietokone, vaan olennainen osa superkonetta on infra, jolla data saadaan siirtymään prosessoreille ja niiden välillä.

Ehkä yllättävää on lähinnä se, kuinka paljon raakaa laskentatehoa pelikoneista löytyy nykyään.
 
valurauta sanoi:
550 PFlops vaikuttaa toki paljolta mutta "ihan tavalliset", kaupasta ostettavissa olevat ( :think: ) hupi-GPUt pystyvät 30-35 TFlops laskentakykyyn ainakin nimellisesti:
List of Nvidia graphics processing units - Wikipedia
RTX 3080: 29.76 TFlops
RTX 3090: 35.68 TFlops

LUMIn laskentateho vastaa siis 15-20000 grafiikkakorttia à ~1 k€. Kasa GPU:ita ei tietenkään ole supertietokone, vaan olennainen osa superkonetta on infra, jolla data saadaan siirtymään prosessoreille ja niiden välillä.

Ehkä yllättävää on lähinnä se, kuinka paljon raakaa laskentatehoa pelikoneista löytyy nykyään.
Napsauta laajentaaksesi...
Niin no, ihan samoja grafiikkapiirejähän ne ovat (olleet). Erilliset laskentapiirit on ihan tuore kehityssuunta, AMD:n tulevissa Instincteissä on heidän ensimmäinen dedikoitu laskentapiiri eikä NVIDIAllakaan ole kuin muutama (vähän laskentatavasta riippuen 1-4 tms)
 
valurauta sanoi:
550 PFlops vaikuttaa toki paljolta mutta "ihan tavalliset", kaupasta ostettavissa olevat ( :think: ) hupi-GPUt pystyvät 30-35 TFlops laskentakykyyn ainakin nimellisesti:
List of Nvidia graphics processing units - Wikipedia
RTX 3080: 29.76 TFlops
RTX 3090: 35.68 TFlops

LUMIn laskentateho vastaa siis 15-20000 grafiikkakorttia à ~1 k€. Kasa GPU:ita ei tietenkään ole supertietokone, vaan olennainen osa superkonetta on infra, jolla data saadaan siirtymään prosessoreille ja niiden välillä.

Ehkä yllättävää on lähinnä se, kuinka paljon raakaa laskentatehoa pelikoneista löytyy nykyään.
Napsauta laajentaaksesi...
Se on 550 peta dual foating point operations / second (PDFLOPS). Suurin osa kuluttaja puolen välineistä aika vaatimat tuolla puolella, esim 3090 on vain 550 GDFLOPS, eli tartvittaisiin oikeasti miljoona niitä. Mutta tämä ei ole se tärkeä ominaisuus superkoneissa. Se oikeasti tärkeä ominaisuus on kommunikaatio laskentasolmujen välillä, minkä ansiosta voidaan tehdä laskuja joita muilla laitteilla ei pysty tekemään.

Esimerkiksi tuossa ylempänä postaamassani testissä. Oma koneeni on yhtä nopea, kuin Piz Daint 32-ytimellä, mikä voisi kuullostaa hyvältä. Mutta Piz Daint pystyy silti laskemaan saman laskun viisi kertaa omaa konettani nopeammin käyttäen 192 ydintä. Tällä on merkittävä ero todellisuudessa. Jos tuosta laskusta haluaisi oikeita tuloksia, sitä pitäisi ajaa superkoneella viikon verran. Omalla koneella samaan hommaan menisi reilu kuukausi. Eli oma koneeni on selvästi huonompi kuin ikäloppu superkone.
 
Romuvarasto sanoi:
Ei antanut noilla mitään tulosta, olisinko räpeltänyt väliin jotain. Mutta veikkaan että joskaan ei noita uusimpia Cray-koneita hätyytellä niin kovin kauas taaksepäin ei tarvitse mennä: 15 Huge Supercomputers That Were Less Powerful Than Your Smartphone. Hassua, muistan vielä kun Helsingin Yliopistelle ostettiin 50 miljoonan markan hintainen Cray X-Mp ja joskus toistakymmentä vuotta myöhemmin kotitietokone meni laskentatehossa siitä ohi, ja nykyään kai kännykätkin.
Napsauta laajentaaksesi...

Tuolloin olisi varmaan katsottu kieroon, jos joku olisi tuolloin sanonut, että 20v päästä on tavallisen pöytäkoneen kokoinen tietokone, jossa saman verran laskentatehoa ja hinta murto-osan tuosta summasta. Ja tuotu tämän päivän prosessori, että näin pieni piiri pystyy samaan.
 
kurkimies sanoi:
Tuolloin olisi varmaan katsottu kieroon, jos joku olisi tuolloin sanonut, että 20v päästä on tavallisen pöytäkoneen kokoinen tietokone, jossa saman verran laskentatehoa ja hinta murto-osan tuosta summasta. Ja tuotu tämän päivän prosessori, että näin pieni piiri pystyy samaan.
Napsauta laajentaaksesi...

Vähän OT:ta

Kyllä ne silloin jo tiesi. Oltiin joskus 70-luvun lopulla OPO-tunnilla IBM:n talossa ja siellä kerrottiin että jos autot olisivat kehittyneet samaa vauhtia kuin tietokoneet niin kuplafolkkari olisi nyt tulitikkulaatikon kokoinen ja kulkisi äänen nopeudellä tjsp. Samalla esittelivät meille niitä kahvalla varustettuja irroitettavia muistiyksikköjä - sellaisia curling-kiven näköisiä mötiköitä joissa oli kai ihan satoja megabittejä kapasiteeettia.
 
Sinfo sanoi:
Se on 550 peta dual foating point operations / second (PDFLOPS). Suurin osa kuluttaja puolen välineistä aika vaatimat tuolla puolella, esim 3090 on vain 550 GDFLOPS, eli tartvittaisiin oikeasti miljoona niitä. Mutta tämä ei ole se tärkeä ominaisuus superkoneissa. Se oikeasti tärkeä ominaisuus on kommunikaatio laskentasolmujen välillä, minkä ansiosta voidaan tehdä laskuja joita muilla laitteilla ei pysty tekemään.

Esimerkiksi tuossa ylempänä postaamassani testissä. Oma koneeni on yhtä nopea, kuin Piz Daint 32-ytimellä, mikä voisi kuullostaa hyvältä. Mutta Piz Daint pystyy silti laskemaan saman laskun viisi kertaa omaa konettani nopeammin käyttäen 192 ydintä. Tällä on merkittävä ero todellisuudessa. Jos tuosta laskusta haluaisi oikeita tuloksia, sitä pitäisi ajaa superkoneella viikon verran. Omalla koneella samaan hommaan menisi reilu kuukausi. Eli oma koneeni on selvästi huonompi kuin ikäloppu superkone.
Napsauta laajentaaksesi...
Mikä ihmeen "DFLOPS"? Tarkoitatko nyt kaksoistarkkuutta eli Double Precisionia? Ei sitä erikseen lyhennettä mitenkään DFLOPSiksi tms, vaan ihan FLOPSeja nekin on, jossain kohtaa pitää vain muistaa mainita että kyse on FP64-tarkkuudesta.
Siinä olet kyllä oikeassa että kotikoneissa FP64-suorituskykyä ei hirvittävästi ole, mallista riippuu sitten johtuuko se sirusta vai siitä että on rampautettu kuluttajatuote.
 
Kaotik sanoi:
Mikä ihmeen "DFLOPS"? Tarkoitatko nyt kaksoistarkkuutta eli Double Precisionia? Ei sitä erikseen lyhennettä mitenkään DFLOPSiksi tms, vaan ihan FLOPSeja nekin on, jossain kohtaa pitää vain muistaa mainita että kyse on FP64-tarkkuudesta.
Napsauta laajentaaksesi...
Siitä on ennen käytetty lyhennettä DFLOPS. Nykyään tosin FP64 FLOPS taitaa olla se käytetty. Tämä muutos taisi tulla tekoälyjuttujen mukana, kun on kaikki FP16 BF16 jne. Jolloin on vain helpointa sanoa FP16 FLOPS tai FP64 FLOPS kuin mitään muuta.
 
Sinfo sanoi:
Siitä on ennen käytetty lyhennettä DFLOPS. Nykyään tosin FP64 FLOPS taitaa olla se käytetty. Tämä muutos taisi tulla tekoälyjuttujen mukana, kun on kaikki FP16 BF16 jne. Jolloin on vain helpointa sanoa FP16 FLOPS tai FP64 FLOPS kuin mitään muuta.
Napsauta laajentaaksesi...
En kyllä ikinä muista nähneeni termiä "DFLOPS", eikä se kyllä äskeisen Google-kierroksen perusteella hirvittävän yleiseltä vaikuttanut vaikka muutamia viitteitä juuri tuossa tarkoituksessa löytyikin. GPU-laskentakorteissa on puhuttu FP64:stä ja Double Precisionista niin kauan kuin sitä on tuettu eli AMD:n osalta 2007 ja NVIDIAn 2008
 
Kaotik sanoi:
En kyllä ikinä muista nähneeni termiä "DFLOPS", eikä se kyllä äskeisen Google-kierroksen perusteella hirvittävän yleiseltä vaikuttanut vaikka muutamia viitteitä juuri tuossa tarkoituksessa löytyikin. GPU-laskentakorteissa on puhuttu FP64:stä ja Double Precisionista niin kauan kuin sitä on tuettu eli AMD:n osalta 2007 ja NVIDIAn 2008
Napsauta laajentaaksesi...
Se menee ihan viime vuosituhannelle... Joten on varmasti parempi käyttää termiä FP64 FLOPS.
 
Sinfo sanoi:
Se on 550 peta dual foating point operations / second (PDFLOPS). Suurin osa kuluttaja puolen välineistä aika vaatimat tuolla puolella, esim 3090 on vain 550 GDFLOPS, eli tartvittaisiin oikeasti miljoona niitä.
Napsauta laajentaaksesi...
Näinpä tuo näyttää olevan. Tai jos pilkkua vähän viilaa, niin Linpackin speksissä näyttää lukevan *paras tarkkuus* eli jos Geforce ei tukisi kaksoistarkkuutta lainkaan niin sitten kai laskettaisiin FP32-tarkkuudella. Kun se pystyy DP-laskentaan, vaikkakin aneemisella teholla (vaivainen puoli biljoonaa laskua sekunnissa... :kahvi:), niin sitten lasketaan sillä.

Paljonko LUMI sitten laskee FP32-tarkkuudella? Moneen sekin on riittävä tarkkuus.

Sinfo sanoi:
Mutta tämä ei ole se tärkeä ominaisuus superkoneissa. Se oikeasti tärkeä ominaisuus on kommunikaatio laskentasolmujen välillä, minkä ansiosta voidaan tehdä laskuja joita muilla laitteilla ei pysty tekemään.
Napsauta laajentaaksesi...
Totta, tästä mainitsinkin. GPU-pohjasta aiheutuu sitten omat rajoituksensa ongelmille, joita koneella pystyy tehokkaasti ratkaisemaan. Ongelmat täytyy pystyä muotoilemaan äärimmäisen hyvin, lähes identtisesti rinnakkaistuviksi.

Esim. nykyisessä Mahti-koneessa on vielä paljon tavallisia, yleiskäyttöisiä ytimiä: "Total 1404 nodes equipped with powerful AMD Rome CPUs ... Each node has 128 cores running at 2.6 GHz, with 256 GiB of memory"

Mahti - Services for Research - CSC Company Site

Mahti is a supercomputer which is particularly geared towards medium to large scale simulations.
research.csc.fi research.csc.fi
 
Requiem sanoi:
Eli lämpöpumppujen avulla voidaan hyödyntää matalalämpöistä vettä. Etelä-suomessakin isoja projekteja suunnitteilla.
Napsauta laajentaaksesi...

Ja paljon viileämpääkin kuin mitä tietokoneen jäähdytyksestä tulee. Tällaiseen käyttöön lämpöpumppu sopii erittäin hyvin.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 703
Viestejä
4 544 646
Jäsenet
74 831
Uusin jäsen
Panasonic

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom