Suomalaisten kerrostalojen ilmastointi / ilmanvaihto järjestelmät

[golemus]

Ilmaston kuumetessa jatkuvasti erityisesti kerrostaloissa tulee ongelmaksi: miten pitää asunto viileenä helteillä?

Perinteiset kerrostalojen ilmanvaihtojärjestelmät on mun ymmärryksen mukaan toteutettu seuraavasti

Painovoimainen Ilmanvaihto 1
- perustuu ulkolämpötilan ja paineiden eroihin, jotka saa ilman liikkeelle sisällä
- huono ja vanhanaikainen systeemi, jota käytetään enää lähinnä vanhoissa rakennuksissa

Koneellinen poistoilma 2
- seuraava evoluutio. Asunnoissa on tyypillisesti tuloilmaventtiilit ulkoseinissä ikkunoiden lähellä. Poistoilmaventtiilit voi olla usein esim. Keittiön hellan yläpuolella ja kylpyhuoneessa. Rakennuksessa on ilmanvaihtokone jossain joka imee ilmat pois keittiön ja kylppärin poistoilmaventtiileistä ja asuntoon muodostuva alipaine imee uutta ilmaa sisälle ulkoseinien tuloilmaventtiileistä

Koneellinen poisto ja tuloilma 3
- näistä kolmesta systeemistä uusin (ja kai paras). Asunnossa on sekä poisto että tuloilma venttiilit ja ilmanvaihtokone saa molempien ilman liikkumaan



Kysymys kuuluu, miten suomen tapaisessa maassa voi pitää asunnon viileänä jos sattuu asumaan kerrostalossa?

- jo 20 asteen ulkolämpötilatkin voi saada 25 astetta tai enemmän kerrostalon ylimpiin kerroksiin
- jos ulkolämpötila on 25 tai enemmän nii voi tulla erittäin tukalaa ja esim. meidän rakennuksessa lähelle 30 astetta kesällä on enemmän sääntö kuin poikkeus



- ongelma on että monesti kiinteistössä suositaan keskitettyjä ratkaisuja ja jos sattuu olemaan budjetti kiinteistö (esim. HeKa, Espoon Asunnot), niin keskitetyt ilmastointiratkaisut, jos niitä ikinä tulee niin tulee viimeisenä.

- mikä on ns. optimaalinen tapa toteuttaa 2. tai 3. tyypin rakennuksiin sellainen systeemi että kesähelteillä kaikkien asuntojen lämpötila pysyy alle 22 asteessa?

- siirrettävät ilmastointilaitteet. nykytilanne on se, että moni käyttää ns. siirrettäviä ilmastointilaitteita, mutta niiden viilennysteho on äärimmäisen huono ja lisäksi ne on erittäin äänekkäitä. Normaalisti asennettuna siirrettävä ilmastointilaite pumppaa kuumaa ilmaa ulos asunnosta. Asuntoon muodostuu alipaine, jolloin on mahdollista että se imee jostain muualta kuumaa korvausilmaa tilalle

- jos miettii yksittäistä asuntoa niin lämpöpumput lienee tehokkain ratkaisu ja ne on "de facto standardi" mm. etelä-euroopan maissa. Niiden ongelmana on että ne tarvitsee ulkoyksikön ja suomen lainsäädännössä on usein kiellettyä asentaa sellainen julkisivuun. Saako niitä lain mukaan laittaa parvekkeelle...? Ja jos saa niin onko täällä sellaisia vuokranantajia, jotka sallisi porata seinään reiät lämpöpumpun putkia varten?

- istuuko lämpöpumpun käyttäminen ylipäätänsä ollenkaan yhteen 2. tai 3. tyypin ilmanvaihtojärjestelmien kanssa vai vaatisiko ne jonkun aivan toisenlaisen ratkaisun?

- ongelmana on että vaikka asunnossa olisi tehokas viilentäjä niin ilmanvaihtojärjestelmä saattaa tuoda ulkoota kuumaa ilmaa sisälle samalla tuhoten ilmastoinnin luoman kylmän ilman.


- jos jollain on linkkejä materiaaliin miten nykyään toteutetaan asuntoja joissa on viileä myös kesällä (ja en tarkoita pelkästään Kalasataman kalliita pilvenpiirtäjäasuntoja vaan vähän kohtuuhintaisempia), niin saa laittaa linkkejä.

- muutkin ajatuksen liittyen aiheeseen kiinnostaa. Anyway yritetään keskittyä aiheessa kerrostaloihin.

 

[Issuj]

(Pelkästään viilentävä) ILP toimii, itsellä tuo 3 noista omassa neukkukuutiossa, ulkoyxikkö partsilla piilossa. Ei mitään ongelmaa ilmanvaihtosysteemien kanssa, kun eihän tuo mitään niistä sotke kun ei ota ilmaa mistään vaan kierrättää jo sisällä olevaa ilmaa. Ja lain mukaan noita saa ihan asennella kunhan saa luvan taloyhtiöltä ym. (oma byrokratiansa tuossa, mutta käytännössä läpihuutojuttu).

Vuokralaisen vähän hankala käydä noita vaatimaan, vuokran antaja voi toki höveliyttään asennuttaa (vaatii kirjallisen sitoumuxen siintä, että asunnon omistaja vastaa itse mahdollisista vesivuodoista ja laitteen purusta, jos taloyhtiön tulevat remontit sitä vaatii ym.).

 

[pulatunnus]

- mikä on ns. optimaalinen tapa toteuttaa 2. tai 3. tyypin rakennuksiin sellainen systeemi että kesähelteillä kaikkien asuntojen lämpötila pysyy alle 22 asteessa?

Tilakohtainen jäähdytys, jos siis pohdit jonkin koteen kannalta, niin suunnittelia katsella.

Etukäteen miettä että maksaako sähkön asukas, vai taloyhtiö, pohtia miten paljon käyttäjä voi vaikuttaa säätöihin, ettei tule tilannetta missä lämmitetään että jäähdytetään samanaikaisesti.

Joka tapauksessa aikamoinen investointi.

Tulo poistilman vaihdossa voi vähän viilentää tuloilmaa, kohteesta riippuen suunnitteliat arvio, aika pitkälle pääsee Suomessa sillä, jos samalla torjutaan auringon lämpösäteilyä, ja sitten eletään satunnaista 30c kelit sietäen. (suunnittelialta arvio miten viileeksi silloin päästään) Mutta jos haluaa sen enintään 25c astetta missä aurinko porottaa, niin taitaa mennä tilakohtaisiin jäähdyttimiin, millä nimellä nyt sitten kutsuttiin.

Jokaiseen asuntoon oma erillinen no suunnittelia teilaa tai hyväksyy.

tyypin rakennuksiin sellainen systeemi että kesähelteillä kaikkien asuntojen lämpötila pysyy alle 22 asteessa?

Onko alle 22 pääsemiseen joku syy, pelivaraa on toki hyvä, mutta jos joku tarve päästä alle niin no. sitten tuloilmalla ei pääsä, vaikka olisikin hyvin eristettyä

 

[GGoljatti]

Meillä on koneellinen tulo ja poisto, jonka lisäksi maalämmöllä toimiva lattialämmitys sekä tuo viilennys konvektori? jos sitä sillä nimellä kutsutaan.

Asunto pääosin länteen ja ylin kerros, eli aurinko paistaa kesällä jostain 15-23 tuohon seinään. Noh joka tapauksessa, kyllä tuossa viilennys riittää. Kämppä pysyy aika minimipuhalluksella siinä 23-24 asteen välissä, ja toki ilma on kuivaa eli ihan miellyttävä. T-paita ja farkut päällä helteellä hengailen himassa.

edit. Eli siis tuo jäähdytin toimii myös maalämmöllä, selvyyden vuoksi Ja se on talon kaikissa asunnoissa.

 

[golemus]

(Pelkästään viilentävä) ILP toimii, itsellä tuo 3 noista omassa neukkukuutiossa, ulkoyxikkö partsilla piilossa. Ei mitään ongelmaa ilmanvaihtosysteemien kanssa, kun eihän tuo mitään niistä sotke kun ei ota ilmaa mistään vaan kierrättää jo sisällä olevaa ilmaa. Ja lain mukaan noita saa ihan asennella kunhan saa luvan taloyhtiöltä ym. (oma byrokratiansa tuossa, mutta käytännössä läpihuutojuttu).

Kerro lisää. Mikä taloyhtiö ja mitä kaikkea luvan saamiseen liittyi...?

Lähinnä kun tuollaisen asentaminen ymmärtääkseni vaatii 2kpl semi-ison reiän poraamista ulkoseinän läpi. Et se osuus kiinnostaa eniten, miten siihen pystyi saamaan luvan, pitiks siinä tehdä jotain erityistä lisäjuttuja, jotta kosteus ei pääse reiän reunoista talorakenteisiin.

Kenen vastuulla on jos ilmalämpöpumppu prakaa ja aiheuttaa vaikka vesivahingon siihen seinään?

Jos muutat pois niin mitäs sitten? Voitko ottaa ilmalämpöpumpun mukaan uuteen asuntoon? Voiko sen halutessaan jättää vanhaan asuntoon? Ja jos sen ottaa mukaan nii miten menetellään reikien kanssa jotka on porattu ulko ja sisäyksikön välille...?

Sisäyksikkö on varmaan katonrajassa, mutta entäs minkälaisessa paikassa ulkoyksikkö sijaitsee? Esim. mun asunnossa ulkoyksikkö olisi paljon helpompi laittaa lattialle kuin asentaa korkealle seinään parvekkeella.

 

[golemus]

Onko alle 22 pääsemiseen joku syy, pelivaraa on toki hyvä, mutta jos joku tarve päästä alle niin no. sitten tuloilmalla ei pääsä, vaikka olisikin hyvin eristettyä

No 20-22 on se virallinen huonelämpötila. Kyl mä saattaisin vielä 24:ssakin pärjätä, mutta 25 ja siitä ylöspäin en enää tykkää.

 

[GGoljatti]

(Pelkästään viilentävä) ILP toimii, itsellä tuo 3 noista omassa neukkukuutiossa, ulkoyxikkö partsilla piilossa. Ei mitään ongelmaa ilmanvaihtosysteemien kanssa, kun eihän tuo mitään niistä sotke kun ei ota ilmaa mistään vaan kierrättää jo sisällä olevaa ilmaa. Ja lain mukaan noita saa ihan asennella kunhan saa luvan taloyhtiöltä ym. (oma byrokratiansa tuossa, mutta käytännössä läpihuutojuttu).

Vuokralaisen vähän hankala käydä noita vaatimaan, vuokran antaja voi toki höveliyttään asennuttaa (vaatii kirjallisen sitoumuxen siintä, että asunnon omistaja vastaa itse mahdollisista vesivuodoista ja laitteen purusta, jos taloyhtiön tulevat remontit sitä vaatii ym.).

Ja luonnollisesti tuo kiinteä ilp vaatii sen parvekkeen, julkisivuun noita ei saa laittaa.

 

[pulatunnus]

No 20-22 on se virallinen huonelämpötila. Kyl mä saattaisin vielä 24:ssakin pärjätä, mutta 25 ja siitä ylöspäin en enää tykkää.

Jos yleisellä tasolla, eikä joku tietty kohde mielessä, niin isosti vaikuttaa se kuinka paljon asukkaat/omistajat ovat valmiita maksamaan. Varsinkin jos kyse tulo/poisto ilmanvaihdosta johon saisi tuloilman viilennystä, vs se että tuodaa huoneistokohteiset viilentimet.

Jos taasen yksittäinen asukas oikeasti haluaa alle jonkin rajan, 24h 30c helteillä, niin sitä varten ei kananta rakentaa kaikille, vaan asukas hommaat omat viilentimet.

Jos kyse jostain palvelu, tai muusta vaativammasta asumisesta, niin toki se budjetti, ja onko se alle 22 opitimi, maximi kaikissa tilanteissa.

Tuli ilmalla jokatapauksessa rajoitukset, ilma määrissä ja siinä kuinka viileete voidaan teknisesti puhaltaa.

 

[GGoljatti]

No 20-22 on se virallinen huonelämpötila. Kyl mä saattaisin vielä 24:ssakin pärjätä, mutta 25 ja siitä ylöspäin en enää tykkää.

Kesähelteellä tuo jäähdytetty 20-22 astetta tuntuu sitten aika vilakalta, tietty jos tykkää kesällä hengailla villapaidassa ja sukissa niin mikäs siinä.

 

[Issuj]

Kerro lisää. Mikä taloyhtiö ja mitä kaikkea luvan saamiseen liittyi...?

Lähinnä kun tuollaisen asentaminen ymmärtääkseni vaatii 2kpl semi-ison reiän poraamista ulkoseinän läpi. Et se osuus kiinnostaa eniten, miten siihen pystyi saamaan luvan, pitiks siinä tehdä jotain erityistä lisäjuttuja, jotta kosteus ei pääse reiän reunoista talorakenteisiin.

Kenen vastuulla on jos ilmalämpöpumppu prakaa ja aiheuttaa vaikka vesivahingon siihen seinään?

Jos muutat pois niin mitäs sitten? Voitko ottaa ilmalämpöpumpun mukaan uuteen asuntoon? Voiko sen halutessaan jättää vanhaan asuntoon? Ja jos sen ottaa mukaan nii miten menetellään reikien kanssa jotka on porattu ulko ja sisäyksikön välille...?

Sisäyksikkö on varmaan katonrajassa, mutta entäs minkälaisessa paikassa ulkoyksikkö sijaitsee? Esim. mun asunnossa ulkoyksikkö olisi paljon helpompi laittaa lattialle kuin asentaa korkealle seinään parvekkeella.

Ilmoitus taloyhtiölle, sieltä tuli sitten vaatimuslistaa, yhtiön nimellä ei mitään väliä. Niin, reiät kipsiseinällä joka partsille, ei ulkoseinälle. Saahan noita reikiä sinällään asunnon omistaja porailla muutenkin. Ja toki ILPin mahdolliset ongelmat huoneiston omistajan vastuulla. Uudelle omistajalle pitää sitten siirtää tuo vastuu erixeen (taloyhtiön vaatimus). Itsellä iso partsi ja ulkoyxikkö sadevesiviemärin vieressä, johon veden lirutuxet pistetty menemään.

 

[Rollerix]

- siirrettävät ilmastointilaitteet. nykytilanne on se, että moni käyttää ns. siirrettäviä ilmastointilaitteita, mutta niiden viilennysteho on äärimmäisen huono ja lisäksi ne on erittäin äänekkäitä. Normaalisti asennettuna siirrettävä ilmastointilaite pumppaa kuumaa ilmaa ulos asunnosta. Asuntoon muodostuu alipaine, jolloin on mahdollista että se imee jostain muualta kuumaa korvausilmaa tilalle.

Tämähän se on se "virallinen totuus" monen tällä palstalla kirjoittajan mielestä, mikä johtuu varmaan pitkälti siitä että on aika tekno-orientoitunutta jengiä. Mutta kannattaa muistaa, että paras on usein hyvän pahin vihollinen. Todellisuudessa siirrettävät ilmastointilaitteet eivät ole viilennysteholtaan "äärimmäisen huonoja", eivätkä hyvälaatuiset laitteet edes "erittäin äänekkäitä".

Niiden etuja ovat mm. melko alhainen hinta ja se, että laitteen saa käyttöön melkein heti kun sen on kaupasta tuonut (joissain kai pitää odottaa joku aika ennen kuin käynnistää siirron jälkeen). Lämpöä ulos vievä putki vaatii jonkun valmiin kangassetin tai omaa askartelua jostain levystä. Alipainettakaan ei muodostu, jos tajuaa jättää varjon puolella ikkunan hieman raolleen. "Kakkosputkea" ei tarvitse askarrella, jos sellaista ei laitteeseen kuulu.

Eiväthän ne siirrettävät laitteet tietenkään yhtä hyviä tai yhtä hiljaisia ole kuin esim. ilmalämpöpumppu, mutta erästä asuntoa seuranneena voin sanoa, että ihan riittävän lämpötilan laskun saa sellaisella aikaan (esim. 28-29 asteesta 23-25 asteen tasolle) pahimpien helteiden aikaan, eikä metelikään ole mahdoton jos ei ihan vieressä tarvitse nukkua. Suomessa kun niitä hellepäiviä ei kuitenkaan niin montaa ole, niin kyllä sen sietää. Tietysti jos kyseessä on pieni yksiö ja äänille herkkä asukas, ei ehkä toimi. Jos kyseessä on kovin iso asunto, voi joutua rajaamaan sitä viileämpää "zonea" ovilla.

Pointti tässä on se, että jos ja kun kerrostaloon on lopulta aika hankalaa sitä ilmalämpöpumppua tai täydellistä ilmastointiremonttia saada, reilusti alle tonnin investoinnilla saa laitteen, joka auttaa pahimman jakson yli. Ei kannata ostaa sitä halvinta vitkutinta.

 

[eskoasko45]

Ja luonnollisesti tuo kiinteä ilp vaatii sen parvekkeen, julkisivuun noita ei saa laittaa.

Jokseenkin pitää paikkaansa, mutta ei täysin pitävä.
Kokemusta on että kerrostaloyhtiön linjaus oli, että ylemmistä kerroksista tekniikkakouruilla johdettiin ulkoyksiköt kivijalan viereen riviin

 

[eskoasko45]

Alipainettakaan ei muodostu, jos tajuaa jättää varjon puolella ikkunan hieman raolleen. "Kakkosputkea" ei tarvitse askarrella, jos sellaista ei laitteeseen kuulu.

Tässä on hyvä tiedostaa se, että silloin asuntoon imetään suodattamatonta ilmaa, siis jos se merkitsee sen myötä että minkälaiset asuinpaikan olosuhteet on tai kuinka herkkä asukas on.

 

[Proscribo]

Eiväthän ne siirrettävät laitteet tietenkään yhtä hyviä tai yhtä hiljaisia ole kuin esim. ilmalämpöpumppu, mutta erästä asuntoa seuranneena voin sanoa, että ihan riittävän lämpötilan laskun saa sellaisella aikaan (esim. 28-29 asteesta 23-25 asteen tasolle) pahimpien helteiden aikaan, eikä metelikään ole mahdoton jos ei ihan vieressä tarvitse nukkua. Suomessa kun niitä hellepäiviä ei kuitenkaan niin montaa ole, niin kyllä sen sietää.

Voin sanoa "erästä asuntoa" asuttaessani, että siirrettävää laitetta sai pitää lähemmäs kolme kuukautta putkeen päällä aina kotona ollessa tai sisälämpötila heilui 30:ssä ja yli. Jälkiviisaana olisi pitänyt neuvotella ilpin asennuksesta vuokranantajan kanssa, mutta en muuttaessa ajatellut asuvani siinä kolmea kesää.

Oven raottaminen varjon puolella on myös tosi hyvä vinkki kun asunto on rakennuksen yhdellä sivulla, saati että se raottaminen ei automaattisesti tarkoita, etteikö kone imisi myös ilmanvaihdosta ilmaa väärään suuntaan.

 

[Rollerix]

Voin sanoa "erästä asuntoa" asuttaessani, että siirrettävää laitetta sai pitää lähemmäs kolme kuukautta putkeen päällä aina kotona ollessa tai sisälämpötila heilui 30:ssä ja yli. Jälkiviisaana olisi pitänyt neuvotella ilpin asennuksesta vuokranantajan kanssa, mutta en muuttaessa ajatellut asuvani siinä kolmea kesää.

Oven raottaminen varjon puolella on myös tosi hyvä vinkki kun asunto on rakennuksen yhdellä sivulla, saati että se raottaminen ei automaattisesti tarkoita, etteikö kone imisi myös ilmanvaihdosta ilmaa väärään suuntaan.

Ilmeisesti siitä oli kuitenkin apua kun päällä pidit. En oikein ymmärrä pointtiasi. En yrittänyt sanoa, että se aina toimii, mainitsin pienen yksiön esimerkkinä. Jos ei pääasia tullut selväksi: niitä siirrettäviä laitteita ei kannata kategorisesti dissata.

Tässä on hyvä tiedostaa se, että silloin asuntoon imetään suodattamatonta ilmaa, siis jos se merkitsee sen myötä että minkälaiset asuinpaikan olosuhteet on tai kuinka herkkä asukas on.

Nyt en kyllä ymmärrä sanomasi loppua ollenkaan. Suomessa on "imetty suodattamatonta ilmaa" kesällä asuntoihin vuosikymmeniä ihan vaan ikkunoita auki pitämällä (kutsuttu mm. "tuulettamiseksi").

 

[Jusaus_IT]

Me jäähdytettiin yksi vuokratalo ja yksi rivarihuoneisto tuommoisella siirrettävällä jäähdyttimellä. Toimi hyvin kun pystyi jättämään päiväksi viilentämään kovalla teholla (eli äänekkäästi) ja sitten säistä riippuen sammuttamaan kokonaan tai laittamaan minimille kun kotona oltiin.

Talossa se oli yläkerran makuhuoneiden ovien edessä josta sai tähdättyä niin että puhalsi molempiin huoneisiin. Rivarissa riitti kun olkkarin nurkassa pöhötti, jäähdytti näin koko kämpän viileäksi päivän aikana ja sitten riitti se ylläpito mimini puhallus öille, ilman liikkuvuutta tehostettiin tarvittaessa kahdella tuulettimella. Nyt omassa talossa ILP joka tottakai parempi ja hiljaisempi, mutta jos olisin paikassa jossa sitä ei saa, ottaisin silmääräpäyttämättä tuollaisen siirrettävän mallin takaisin käyttöön.

 

[Anzeh]

otettiin meidän kerrostalohuoneistoon viimevuonna loppukesästä parvekeremontin jälkeen viilentävä ilp, asunnossa on kuitenkin kesällä järjestään lähes aina +25, seinät etelä-länsi puolilla joihin paistaa aina aurinko. Tuli hommattua myös parvekelaseihin kaihtimet joten odotan innolla miten ensimmäinen kokonainen kesä menee aiemmin ihan helvetin kuumassa asunnossa

 

[eskoasko45]

Nyt en kyllä ymmärrä sanomasi loppua ollenkaan. Suomessa on "imetty suodattamatonta ilmaa" kesällä asuntoihin vuosikymmeniä ihan vaan ikkunoita auki pitämällä (kutsuttu mm. "tuulettamiseksi").

*siis jos se merkitsee sen myötä että minkälaiset asuinpaikan olosuhteet on tai kuinka herkkä asukas on.

 

[napsa]

- jos miettii yksittäistä asuntoa niin lämpöpumput lienee tehokkain ratkaisu ja ne on "de facto standardi" mm. etelä-euroopan maissa. Niiden ongelmana on että ne tarvitsee ulkoyksikön ja suomen lainsäädännössä on usein kiellettyä asentaa sellainen julkisivuun. Saako niitä lain mukaan laittaa parvekkeelle...? Ja jos saa niin onko täällä sellaisia vuokranantajia, jotka sallisi porata seinään reiät lämpöpumpun putkia varten?

Laki ei varmasti kiellä ilmalämpöpumpun asentamista kerrostalon julkisivuun. Taloyhtiön säännöt tai kaupungin säädökset voivat näitä estää, mutta laki ei sitä kiellä.

Ja varmasti moni vuokranantaja (yksityiset varsinkin) suostuu asennuttamaan ilmalämpöpumpun asuntoon, jos se on mahdollista, toki yleensä tarkoittaa vuokran nousua.

Kerro lisää. Mikä taloyhtiö ja mitä kaikkea luvan saamiseen liittyi...?

Lähinnä kun tuollaisen asentaminen ymmärtääkseni vaatii 2kpl semi-ison reiän poraamista ulkoseinän läpi. Et se osuus kiinnostaa eniten, miten siihen pystyi saamaan luvan, pitiks siinä tehdä jotain erityistä lisäjuttuja, jotta kosteus ei pääse reiän reunoista talorakenteisiin.

Kenen vastuulla on jos ilmalämpöpumppu prakaa ja aiheuttaa vaikka vesivahingon siihen seinään?

Jos muutat pois niin mitäs sitten? Voitko ottaa ilmalämpöpumpun mukaan uuteen asuntoon? Voiko sen halutessaan jättää vanhaan asuntoon? Ja jos sen ottaa mukaan nii miten menetellään reikien kanssa jotka on porattu ulko ja sisäyksikön välille...?

Ensimmäiseen kohtaan vaikuttaa paljon onko muut asennuttanut ilpejä aikaisemmin ja muutenkin taloyhtiö, että mitä vaatii.

Yleensä sen ilpin asennuttaa se asunnon omistaja, ei vuokralainen, kuten muutkin kiinteät tavarat. Eli vuokralainen ei sitä pois vie muuttaessaan. Toki vuokranantajan luvalla vuokralainen voi sen asennuttaa (maksaa) ja vie mennessään. mutta epäilen että tähän ei moni suostu (ellei ajattele että sen seuraavan ilpin saa halvemmalla asennettua kun on reijät valmiina)

 

[eskoasko45]

Ainut kerta kun tiedän vuokralaisen asennuttaneen ilpin asuntoon, on sellainen tilanne kun vuokralainen oli myynyt ja osittain rikkonut asunnossa olleen pumpun.

Epärehellisyys jatkui niin pitkälle ketjussa eteenpäin, että vuokranantaja etsi urakoitsijan asentamaan uuden pumpun, kertoen läpinäkyvästi vuokralaisen tiedot joka tulee olemaan maksaja, mutta jätti kertomatta että vuokralaisella on talous- ja päihdevaikeuksia.

Uusi pumppu asentui, mutta ilman uhkailua olisi jäänyt maksamatta uuden pumpun urakoitsijalle.

 

[zepi]

Meillä on (Sveitsissä) vesikiertoinen lattialämmitys jota käytetään kesällä viilennykseen. Ei se tehoiltaan kunnon ilmastointia ILP:tä vastaa, mutta pitää keskellä taloa olevan asunnon viileänä kesällä ja varmaan auttaa noiden suoraan aurinkoon olevien kattohuoneistojen elinkelpoisena pitämisessä.

Ja hyvänä puolena viilennystä tulee kaikkiin huoneisiin, eikä vain olkkariin.

Tämä toki vaatii sitä, että grynderi päättää tehdä jotain fiksua jo rakennusvaiheessa. Olettaisin Suomen oloissa tuollaisen jäähdytyksen toimivan kohtuu hyvin.

 

[GuntherPrien]

Kerro lisää. Mikä taloyhtiö ja mitä kaikkea luvan saamiseen liittyi...?

Mitä nyt oikein muistan, niin itselläni vaativin osuus luvan kanssa oli olla oikeaan aikaan liikkeellä. ILP asennusta käsiteltiin periaatteellisella tasolla ihan taloyhtiö kokouksessa, koska kyseessä oli ensimmäinen asennus, tai ainakin olin ensimmäinen joka haku asentamiseen lupaa. Tuo oli pelkkä muodollisuus.

Itse asennuslupaa varten taloyhtiö halusi asennussuunnitelman, eli miten laite olisi tarkoitus asentaa. Tämäkin oli lähinnä muodollisuus. Asentaja kävi paikan päällä katsomassa miten laite asennetaan ja sen jälkeen muutaman rivin suunnitelma jonka pistin ilmoituksen mukana. Asentajan olisi joka tapauksessa käynyt katsomassa paikanpäällä, joten tuosta ei ollut sinällään mitään hidastetta. En enää muista päivän tarkkuudella muista kauanko hallituksella meni asennusluvan käsittelyssä, mutta mistään pitkästä ajasta ei ollut kyse, taisi olla muutamia päiviä. Ainakaan omalla kohdalla ei taloyhtiötä kiinnostanut miten se asennus oikeasti hoidettiin, kunhan muodollisuudet hoidettiin asiallisesti.

Lähinnä kun tuollaisen asentaminen ymmärtääkseni vaatii 2kpl semi-ison reiän poraamista ulkoseinän läpi. Et se osuus kiinnostaa eniten, miten siihen pystyi saamaan luvan, pitiks siinä tehdä jotain erityistä lisäjuttuja, jotta kosteus ei pääse reiän reunoista talorakenteisiin.

Omassa laitteessa on sisäyksikölle yksi reikä seinässä, suojakotelo on kooltaan noin 8*6cm. Sähköjä varten porattiin toiseen seinään joku parin sentin reikä, josta sähköt tuotiin laitteelle.

Sisäyksikkö on varmaan katonrajassa, mutta entäs minkälaisessa paikassa ulkoyksikkö sijaitsee? Esim. mun asunnossa ulkoyksikkö olisi paljon helpompi laittaa lattialle kuin asentaa korkealle seinään parvekkeella.

Omassa ulkoyksikkö on parvekkeen lattialla omalla painollaan, eli sitä ei ole sen kummemmin kiinnitetty rakenteisiin. Käytännössä tuo on kokonaan huomaamaton ulkoapäin katsellessa. Ainoa jonka pikkutarkka nipottaja saattaa huomata on kondenssiveden poisto, joka menee sadevesiränniä pitkin maahan, joka on sitten kovilla helteillä märkä.

 

[golemus]

Ilmoitus taloyhtiölle, sieltä tuli sitten vaatimuslistaa, yhtiön nimellä ei mitään väliä. Niin, reiät kipsiseinällä joka partsille, ei ulkoseinälle. Saahan noita reikiä sinällään asunnon omistaja porailla muutenkin. Ja toki ILPin mahdolliset ongelmat huoneiston omistajan vastuulla. Uudelle omistajalle pitää sitten siirtää tuo vastuu erixeen (taloyhtiön vaatimus). Itsellä iso partsi ja ulkoyxikkö sadevesiviemärin vieressä, johon veden lirutuxet pistetty menemään.

Oliks tää omistus vai vuokra-asunto?

 

[golemus]

Mitä nyt oikein muistan, niin itselläni vaativin osuus luvan kanssa oli olla oikeaan aikaan liikkeellä. ILP asennusta käsiteltiin periaatteellisella tasolla ihan taloyhtiö kokouksessa, koska kyseessä oli ensimmäinen asennus, tai

Sama kysymys tähänkin eli omistus vai vuokra-asunto...?

 

[GuntherPrien]

Sama kysymys tähänkin eli omistus vai vuokra-asunto...?

Omistus.

 

[Pakana]

Ja luonnollisesti tuo kiinteä ilp vaatii sen parvekkeen, julkisivuun noita ei saa laittaa.

On niitä olemassa myös systeemejä jossa tuuletusikkuna korvataan jäähdytyslaitteella. Jenkeissähän nuo ovat varsinkin vähävaraisemmilla alueilla hyvin yleisiä.

Meillä on (Sveitsissä) vesikiertoinen lattialämmitys jota käytetään kesällä viilennykseen. Ei se tehoiltaan kunnon ilmastointia ILP:tä vastaa, mutta pitää keskellä taloa olevan asunnon viileänä kesällä ja varmaan auttaa noiden suoraan aurinkoon olevien kattohuoneistojen elinkelpoisena pitämisessä.

Ja hyvänä puolena viilennystä tulee kaikkiin huoneisiin, eikä vain olkkariin.

Tämä toki vaatii sitä, että grynderi päättää tehdä jotain fiksua jo rakennusvaiheessa. Olettaisin Suomen oloissa tuollaisen jäähdytyksen toimivan kohtuu hyvin.

Hieman pohtinut että systeemi jossa vesikiertoinen lämmitys kääntyy tarvittaessa chilleriksi olisi varmaan kuitenkin se kokonaisedullisin tapa toteuttaa aktiivinen jäähdytys kerrostaloon, mutta käytännössä tuohon tuskin mikään vuokrayhtiö lähtee, koska sen asunnon merkittävä lämpeneminen yli ulkoilman on kuitenkin suhteellisen helppo estää ihan passiivisestikin.

Omistustaloksi rakennettavassa tuo voisi tulla kyseeseen, tosin sille asuntokohtaiselle ilpille olisi todella helppo tehdä valmius rakennusvaiheessa, erityisesti kun omistustaloissa on pääsääntöisesti partsit kaikissa asunnoissa.

Asuntokohtaisen LTO koneen yhteyteen laitettu viilennin olisi myös teknisesti mahdollinen. Tosin tuossa menisi sitten jäähdytys taloyhtiön piikkiin, tai pitäsi kehittää jokin spesiaalikone, jossa jäähdytys menee asukkaan piikkiin, mutta itse ilmanvaihto taloyhtiön. Jos IV menee asunnon sähköön osa ihmisistä sammuttaa sen kokonaan.

Toki yksi vaihtoehto olisi laittaa nestepatterilla varustetut LTO koneet ja laittaa ne omaan kiertoosa jota vuoden ajan mukaan lämmitetään tai jäähdytetään.

 

[zepi]

Hieman pohtinut että systeemi jossa vesikiertoinen lämmitys kääntyy tarvittaessa chilleriksi olisi varmaan kuitenkin se kokonaisedullisin tapa toteuttaa aktiivinen jäähdytys kerrostaloon, mutta käytännössä tuohon tuskin mikään vuokrayhtiö lähtee, koska sen asunnon merkittävä lämpeneminen yli ulkoilman on kuitenkin suhteellisen helppo estää ihan passiivisestikin.

Omistustaloksi rakennettavassa tuo voisi tulla kyseeseen, tosin sille asuntokohtaiselle ilpille olisi todella helppo tehdä valmius rakennusvaiheessa, erityisesti kun omistustaloissa on pääsääntöisesti partsit kaikissa asunnoissa.

Asuntokohtaisen LTO koneen yhteyteen laitettu viilennin olisi myös teknisesti mahdollinen. Tosin tuossa menisi sitten jäähdytys taloyhtiön piikkiin, tai pitäsi kehittää jokin spesiaalikone, jossa jäähdytys menee asukkaan piikkiin, mutta itse ilmanvaihto taloyhtiön. Jos IV menee asunnon sähköön osa ihmisistä sammuttaa sen kokonaan.

Toki yksi vaihtoehto olisi laittaa nestepatterilla varustetut LTO koneet ja laittaa ne omaan kiertoosa jota vuoden ajan mukaan lämmitetään tai jäähdytetään.

Ei tuollaisen vesikiertoisen jäähdytyksen kustannus ole yhtään mitään muuta kuin pyöristysvirhe, varsinkin jos sen vähäisen kulutuksen kompensoi parilla kerrostalon katolla olevalla aurinkopaneelilla. Täällä lämmitetään lämpöpumpulla käyttövettä kesälläkin, joten sen sivutuotteena syntyvän kylmän voi joko haaskata tai laittaa lattiajäähdytykseen.

—
Onko jossain kerrostalossa asuntokohtaisia LTO-koneita? Tuntuu erikoiselta ja kalliilta. Isossa talossa voi olla sata huoneistoa, aika paljon rempattavaa.

Ainakin viileää ilmaa kämppään ohjattaessa pitää olla varma, ettei putki hikoile rakenteisiin.

 

[eskoasko45]

Onko jossain kerrostalossa asuntokohtaisia LTO-koneita? Tuntuu erikoiselta ja kalliilta. Isossa talossa voi olla sata huoneistoa, aika paljon rempattavaa.

Minun kokemuksella valtaosa koneellisen tulon ratkaisuista on asuntokohtaisella koneella.

Asukkaan elämän tarpeenmukainen ilmanvaihto tehokkuus tulee hieman tarpeettoman monimutkaiseksi ja huolto epävarmaksi rakentaa, jos asuntoja palvelee yksi yhteinen kone.
Myös pystynousu kuilu kasvaa suureksi, jos alimman asunnon ilmat siirtyvät vesikaton konehuoneen välillä, tai toisinpäin.

 

[Pakana]

Ei tuollaisen vesikiertoisen jäähdytyksen kustannus ole yhtään mitään muuta kuin pyöristysvirhe, varsinkin jos sen vähäisen kulutuksen kompensoi parilla kerrostalon katolla olevalla aurinkopaneelilla. Täällä lämmitetään lämpöpumpulla käyttövettä kesälläkin, joten sen sivutuotteena syntyvän kylmän voi joko haaskata tai laittaa lattiajäähdytykseen.

Joo, lähinnä vaatii systeemin jolla saadaan asunto/huonetermarit toimimaan oikein sen mukaan onko käytössä lämmitys vai jäähdytys.

—
Onko jossain kerrostalossa asuntokohtaisia LTO-koneita? Tuntuu erikoiselta ja kalliilta. Isossa talossa voi olla sata huoneistoa, aika paljon rempattavaa.

Ainakin viileää ilmaa kämppään ohjattaessa pitää olla varma, ettei putki hikoile rakenteisiin.

Noin mutuna sanoisin että uusissa kerrostaloissa muu kuin huoneistokohtainen LTO on poikkeus. Ihan perus kunnallisissa vuokramurjuissakin on ollut noita jo ysärin lopulla. Se huoneistokohtainen LTO on kuitenkin suhteellisen edullinen.

Luonnollisesti kylmää ilmaa kuljettavat kanavat pitää eristää, mutta ei tuo kerrostaloluukussa montaa metriä lisää eristettävää tee, nuo IV kanavat yleensä otetaan huomioon jo ihan arkkitehtipohjasta lähtien.

 

[zepi]

Minun kokemuksella valtaosa koneellisen tulon ratkaisuista on asuntokohtaisella koneella.

Asukkaan elämä mukainen tarpeenmukainen ilmanvaihto tehokkuus tulee hieman tarpeettoman monimutkaiseksi ja huolto epävarmaksi rakentaa, jos asuntoja palvelee yksi yhteinen kone.
Myös pystynousu kuilu kasvaa suureksi, jos alimman asunnon ilmat siirtyvät vesikaton konehuoneen välillä, tai toisinpäin.

Ei ihme että rakennuskustannukset ovat nousseet tappiin kun ratkaisuvaihtoehtoina ovat kallis ja kalliimpi.

 

[eskoasko45]

Ei ihme että rakennuskustannukset ovat nousseet tappiin kun ratkaisuvaihtoehtoina ovat kallis ja kalliimpi.

Mikä on vertailukohta halvempi?

 

[zepi]

Joo, lähinnä vaatii systeemin jolla saadaan asunto/huonetermarit toimimaan oikein sen mukaan onko käytössä lämmitys vai jäähdytys.

Suurin ongelma meillä tuntuu olevan että kylppäreiden lattialämpöä ei saa jäähdytyskaudella päälle.

Ilmanvaihto piisaa kuivattamaan muutenkin, mutta se on ehkä ainoa ongelma jonka itse tästä ratkaisusta tunnistan.

 

[zepi]

Mikä on vertailukohta halvempi?

Vaikka se painovoimainen tai pelkkä huippuimuri katolla.

 

[eskoasko45]

Vaikka se painovoimainen tai pelkkä huippuimuri katolla.

Juuh. Nyt tuli seinä vastaan minulla, kun katsomukset on ihan eri suunnalla, vailla perusteluja.
Asuntokohtaisella LTO ilmanvaihdolla saavutetaan myös jotakin, se ei ole vain kiroilua aiheuttava kuluerä.

 

[zepi]

Juuh. Nyt tuli seinä vastaan minulla, kun katsomukset on ihan eri suunnalla, vailla perusteluja

Ei mulla ole katsomusta saati edes kykyä arvioida hyötyjä suhteessa kustannuksiin.

Ihan vaan lakonisesti totean vaan että rakennuskustannukset ovat osin kasvaneet sen takia että nykyisin tehdään kalliita valintoja jo suunnitteluvaiheessa. Osin varmaan regulaation pakottaman, ehkä energian hinta sanelee myös? En tunne alaa, niin en lähde arvaamaan.

Jotain on kuitenkin pielessä kun on iso ongelma rakentaa taloja sellasilla kustannuksilla että myyntihinnat kattaisivat rakennuskulut… Tämän _pitäisi_ kapitalisoitua tonttien hintoihin / vuokriin, mutta ei vissiin toimi?

 

[eskoasko45]

Ei mulla ole katsomusta saati edes kykyä arvioida hyötyjä suhteessa kustannuksiin.

Ihan vaan lakonisesti totean vaan että rakennuskustannukset ovat osin kasvaneet sen takia että nykyisin tehdään kalliita valintoja jo suunnitteluvaiheessa. Osin varmaan regulaation pakottaman, ehkä energian hinta sanelee myös? En tunne alaa, niin en lähde arvaamaan.

Jotain on kuitenkin pielessä kun on iso ongelma rakentaa taloja sellasilla kustannuksilla että myyntihinnat kattaisivat rakennuskulut… Tämän _pitäisi_ kapitalisoitua tonttien hintoihin / vuokriin, mutta ei vissiin toimi?

Jos rakentaisin pienenkin talon korpeen, niin kyllähän siinä melkein itsestään selvää on että koneellinen LTO on.

Kuluttajan vastuulle jää se että minkälaisesta laadusta on valmis maksamaan suunnittelusta, toteutuksen teknisestä laadusta ja toteutuksen valinnoista, sekä miten paljon se sijainti kartalla merkitsee.

Sanoisin että on älyllisesti epärehellistä syyttää asuntokohtaisi LTO-koneita negatiivisessa mielessä kulujen kasvusta, kun asia on toisinpäin mitä ne mahdollistaa.

 

[Juh44]

Ei tuollaisen vesikiertoisen jäähdytyksen kustannus ole yhtään mitään muuta kuin pyöristysvirhe, varsinkin jos sen vähäisen kulutuksen kompensoi parilla kerrostalon katolla olevalla aurinkopaneelilla. Täällä lämmitetään lämpöpumpulla käyttövettä kesälläkin, joten sen sivutuotteena syntyvän kylmän voi joko haaskata tai laittaa lattiajäähdytykseen.

On se jotain muutakin kuin pyöristysvirhe.... Ainakin omakotitalon kokoluokassa ilppi ja konvektori on edullisempi viilennystapa aloituskustannuksiltaan...

 

[Tapio_75]

Just my 2 cents. Mä hommasin vuokra-asuntoon (kerrostalo) about 10 vuotta sitten ihan omalla rahalla ILPin. Yksi parhaista sijoituksista elämänlaatuun, joita olen tehnyt. Kysyin vuokran-antajalta, että onko OK, jos asennutan tuollaisen omalla rahalla ja sitten kun muutan tästä pois, niin sovitaan siitä sitten joku hyvitys.

Oli OK, jonka jälkeen kävelin paikalliseen ILP kauppaan ja he hoitivat kaiken byrokratian taloyhtiön kanssa ja minun ei tarvinnut tehdä muuta kuin maksaa lasku.

Siihen aikaan tuon luvan saaminen ilmeisesti oli vielä haasteellisempaa, kun nykyään taloyhtiö ei voi sitä kieltää ilman painavaa syytä. Mutta omalla kohdalla kaikki meni todella nätisti ilman mitään ongelmila.

Likkakaverilla ihan sama juttu. Asennutti kaksi vuotta sitten kerrotaloon (vuokra-asunto) ILPin omalla rahalla, kun mä tykkään nukkua melko viileässä. Nyt ollaan muuttamassa yhdessä rivitaloon ja tilasin sinne tuollaisen siirrettävän Midea Porta Split 3.5 kW jäähdytyslaitteen. Katsotaan miten sen kanssa pärjää.

 

[eskoasko45]

Just my 2 cents. Mä hommasin vuokra-asuntoon (kerrostalo) about 10 vuotta sitten ihan omalla rahalla ILPin. Yksi parhaista sijoituksista elämänlaatuun, joita olen tehnyt. Kysyin vuokran-antajalta, että onko OK, jos asennutan tuollaisen omalla rahalla ja sitten kun muutan tästä pois, niin sovitaan siitä sitten joku hyvitys.

Oli OK, jonka jälkeen kävelin paikalliseen ILP kauppaan ja he hoitivat kaiken byrokratian taloyhtiön kanssa ja minun ei tarvinnut tehdä muuta kuin maksaa lasku.

Siihen aikaan tuon luvan saaminen ilmeisesti oli vielä haasteellisempaa, kun nykyään taloyhtiö ei voi sitä kieltää ilman painavaa syytä. Mutta omalla kohdalla kaikki meni todella nätisti ilman mitään ongelmila.

Likkakaverilla ihan sama juttu. Asennutti kaksi vuotta sitten kerrotaloon (vuokra-asunto) ILPin omalla rahalla, kun mä tykkään nukkua melko viileässä. Nyt ollaan muuttamassa yhdessä rivitaloon ja tilasin sinne tuollaisen siirrettävän Midea Porta Split 3.5 kW jäähdytyslaitteen. Katsotaan miten sen kanssa pärjää.

Vuokranantaja arvostaa kun vuokralainen jakaa kustannuksia, varsinkin jos toimenpiderajat ylittyisivät jäähdytyksen tarpeen suhteen.

 

[pulatunnus]

Minun kokemuksella valtaosa koneellisen tulon ratkaisuista on asuntokohtaisella koneella.

Asukkaan elämän tarpeenmukainen ilmanvaihto tehokkuus tulee hieman tarpeettoman monimutkaiseksi ja huolto epävarmaksi rakentaa, jos asuntoja palvelee yksi yhteinen kone.
Myös pystynousu kuilu kasvaa suureksi, jos alimman asunnon ilmat siirtyvät vesikaton konehuoneen välillä, tai toisinpäin.

(kerrostaloista ilmeisesti edelleen puhe)
Tämä taitaa rippua isosti kunnasta, miten hyväksytty tulo poisto reiät. Jos kanavat pitänyt rakentaa jokatapauksessa nii isokone alkanut oleen kilpailukykyinen.

Ei mulla ole katsomusta saati edes kykyä arvioida hyötyjä suhteessa kustannuksiin.

Ihan vaan lakonisesti totean vaan että rakennuskustannukset ovat osin kasvaneet sen takia että nykyisin tehdään kalliita valintoja jo suunnitteluvaiheessa. Osin varmaan regulaation pakottaman, ehkä energian hinta sanelee myös? En tunne alaa, niin en lähde arvaamaan.

Jotain on kuitenkin pielessä kun on iso ongelma rakentaa taloja sellasilla kustannuksilla että myyntihinnat kattaisivat rakennuskulut… Tämän _pitäisi_ kapitalisoitua tonttien hintoihin / vuokriin, mutta ei vissiin toimi?

Ilmanvaihto kyllä asuinkäyttöön tarkoitetussa rakennuksessa kyllä ihan investoinnin arvoinen. Ja painovoimeisesta vaikea saada kustannustehokkaampaa, päinvastoin. Eli halvempaa lätkiä koneellinen poisto ja siihen lämmöntalteenotto, no tulo ilman on sitten rakaa ilmaa ulkoa, asumismukavuuden kohtuullisena pitämiseksi johtaa siihen että lämpöjä nostetaan.

Se miksi koneellista poistoilmanvaihto ei järjestäin päivitetä koneelliseks tulo/poisto johtuu lähinnä siihen että jälkkäteen työlästä (kallista).

Perinteinen LTO ilmanvaihto halpaa ja varmaa. Ja ne asuntokohtaiset on nykyään varsin edullisia, niiden miinus on huolto, iso plussaa se että asukas kohtainen säätö. Kerrostaloissa tuppaa olemaan perheitä moneen lähtöön, sinkut päälle.

 

[eskoasko45]

(kerrostaloista ilmeisesti edelleen puhe)
Tämä taitaa rippua isosti kunnasta, miten hyväksytty tulo poisto reiät. Jos kanavat pitänyt rakentaa jokatapauksessa nii isokone alkanut oleen kilpailukykyinen.

Kun tavoitteena on käyttöhetken kuormalle tarpeenmukainen ilmanvaihto, niinkuin nykyään on tavoite, niin perustamiskulut ja huoltokulut huomioiden halvin ja järkevin pitkällä aikavälillä, ja mahdollisesti myös lyhyellä aikavälillä, on toteuttaa asuntokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla.

Silloin ei olla ilmanvaihdossa naimisissa muihin asuntoihin, josta ei silloin myöskään tule negatiivisia vaikutuksia käytössä, huollossa, remontissa.

Kiinteistöä rakentaessa voi toteuttaa varmennus mekanismeja, että asunnoissa toteutuu ilmanvaihtuvuus, vaikka koneet olisivat asuntokohtaisia.

 

[Pakana]

Sen kerrostalon jossa on asuntokohtaiset IV konee tunnistaa kyllä ihan ulkoapäin katselemalla, ei niitä venttiileitä ole sen kummemmin piilotettu, vaan iso ilmaventtiili joka kerroksessa kertoo IV koneesta. Pääsääntöisesti vielä kaksoisventtiili, jossa tulo ja poisto viereiikäin.

Vaikka se painovoimainen tai pelkkä huippuimuri katolla.

Kerrostalon energian kulutuksesta merkittävä osa tulee ilmanvaihdosta, ja klassinen LTO kone on edullisin tapa hillitä tuota, bonuksena sen teho kasvaa automaattisesti tehon tarpeen kasvaessa.

Lisäksi tuot nyt esiin rakennuskustannusten kasvua esiin topikissa jossa toivotaan lisää rahaa maksavaa tekniikkaa rakennuksiin. Muutenkaan talotekniikka ei sinänsä ole merkittävä kulu, koska se pääsääntöisesti jollain merkittävästi halvemmalla teknisellä toteutuksella tulee samalla merkittävästi kalliimmaksi käyttää, pitkässä juoksussa on järkevämpää kun asuntolaina on 50e/kk kalliimpi lyhentää, kuin maksaa 50e/kk suurempaa vastiketta.

On se jotain muutakin kuin pyöristysvirhe.... Ainakin omakotitalon kokoluokassa ilppi ja konvektori on edullisempi viilennystapa aloituskustannuksiltaan...

Johtuu nyt vähän miten se OKT lämpötekniikka on toteutettu, mutta mutuna heitän että yli 50% lämpöpumpulla tapahtuvasta lämmityksestä on jo valmiiksi myös jäähdyttävä, jos toiminnon vaan kytkee asetuksista päälle, eikä edellytä siis minkäänlaista investointia.

 

[Issuj]

On noissa jotain käytännön eroja toteutuxissa kuitenkin. Itsellä ja äiti vainaalla samana vuonna (2008) rakennettu kerros talo kolmio käNppä. Paperilla nuo LTO:t ihan samat. Muorilla vei pakkasilla saatanasti sähköä tuo vehjes, meillä ei ilman ulko läNpö tilalla ole sähkön kulutuxeen mitään vaikutusta. Ehkä meillä sitten ei toimi tuo oikein, mutta en valita.

 

[eskoasko45]

Muorilla vei pakkasilla saatanasti sähköä tuo vehjes, meillä ei ilman ulko läNpö tilalla ole sähkön kulutuxeen mitään vaikutusta. Ehkä meillä sitten ei toimi tuo oikein, mutta en valita.

Vertailu kertoi: ei mitään

 

[pulatunnus]

On noissa jotain käytännön eroja toteutuxissa kuitenkin. Itsellä ja äiti vainaalla samana vuonna (2008) rakennettu kerros talo kolmio käNppä. Paperilla nuo LTO:t ihan samat. Muorilla vei pakkasilla saatanasti sähköä tuo vehjes, meillä ei ilman ulko läNpö tilalla ole sähkön kulutuxeen mitään vaikutusta. Ehkä meillä sitten ei toimi tuo oikein, mutta en valita.

Hmm, jos sama kone, sama paikkakunta, niin kuullostaa siltä että muorilla asetukset pielessä, säädtö pielessä, käyttä asento pielessä. Eli lämmöntalteenotto on ohitettu kokoajan tai todella herkästi menee ohitukseen/sulatukseen. ja koneen vastus kuumana. tai vaihtoehtoisesti tulolmäpötilä säädetty turhanlämpöiselle minkä seurauksena turhaan lämmitetään tuloilmaa.

Oletus että kämpän lämmitys on taloyhtiön.

 

[eskoasko45]

Kerrostalon energian kulutuksesta merkittävä osa tulee ilmanvaihdosta, ja klassinen LTO kone on edullisin tapa hillitä tuota, bonuksena sen teho kasvaa automaattisesti tehon tarpeen kasvaessa.

Lisäksi tuot nyt esiin rakennuskustannusten kasvua esiin topikissa jossa toivotaan lisää rahaa maksavaa tekniikkaa rakennuksiin. Muutenkaan talotekniikka ei sinänsä ole merkittävä kulu, koska se pääsääntöisesti jollain merkittävästi halvemmalla teknisellä toteutuksella tulee samalla merkittävästi kalliimmaksi käyttää, pitkässä juoksussa on järkevämpää kun asuntolaina on 50e/kk kalliimpi lyhentää, kuin maksaa 50e/kk suurempaa vastiketta.

Toisinaan kun keskusteluissa väitteet kärjistyy että pitkälle automaatioon ja tuotekehitykseen nojaavat ratkaisut olisivat kalliimpia kokonaiskustannukselta, niin aidosti mahdollistan että netin keskustelua käyvät osapuolet voivat toteuttaa alla olevaa elämänmuotoa, jolloin toden totta sähköllä toimivat laitteet ovat lähes vain kuluerä.

 

[Juh44]

Johtuu nyt vähän miten se OKT lämpötekniikka on toteutettu, mutta mutuna heitän että yli 50% lämpöpumpulla tapahtuvasta lämmityksestä on jo valmiiksi myös jäähdyttävä, jos toiminnon vaan kytkee asetuksista päälle, eikä edellytä siis minkäänlaista investointia.

Joo maalämpö ja vilp on jäähdyttäviä... Mutta ne jäähdyttää siellä talon ulkopuolella...
Kertoisitko esimerkkejä näistä laitteista joissa vaan kytketään asetuksista jotain päälle?

Kiinnostaa nimittäin se että miten niissä hallitaan kastepiste, märkätilojen samanaikainen lattialämmitys, jäähdytyksen kiertoveden shunttaus ja termostaattien toimintalogiikkojen kääntö...

(Minulla on uponorin lattiaviilennys ja en tiedä mitä nappia sieltä nibestä olisi pitänyt painaa jotta sieltä tulee muutama venttiili, anturi ja lämmönvaihdin seinälle.)

 

[eGe]

Joo maalämpö ja vilp on jäähdyttäviä... Mutta ne jäähdyttää siellä talon ulkopuolella...
Kertoisitko esimerkkejä näistä laitteista joissa vaan kytketään asetuksista jotain päälle?

Kiinnostaa nimittäin se että miten niissä hallitaan kastepiste, märkätilojen samanaikainen lattialämmitys, jäähdytyksen kiertoveden shunttaus ja termostaattien toimintalogiikkojen kääntö...

Siitä lämpöpumpusta kirjaimellisesti vain pistetään rasti ruutuun, että viilennystoiminto päälle ja säädetään lämpökäyrä kohdilleen myös sille puolelle - näin ainakin esimerkiksi meidän Panasonicin VILPissä. Loppuhan on sen lämpöpumpun ulkopuolista tekniikkaa, ja esimerkiksi termareiden pitäisi olla hieman hifimpää mallia ellei niitä vain väännä kesäksi täysille jolloin ovat aina auki. Itse näkisin yhtenä isona ongelmana senkin, että lattiat ovat tuolloin melko kylmät jaloille vaikka kastepiste ei ongelmaksi vielä muodostuisikaan.

 

[Issuj]

Hmm, jos sama kone, sama paikkakunta, niin kuullostaa siltä että muorilla asetukset pielessä, säädtö pielessä, käyttä asento pielessä. Eli lämmöntalteenotto on ohitettu kokoajan tai todella herkästi menee ohitukseen/sulatukseen. ja koneen vastus kuumana. tai vaihtoehtoisesti tulolmäpötilä säädetty turhanlämpöiselle minkä seurauksena turhaan lämmitetään tuloilmaa.

Oletus että kämpän lämmitys on taloyhtiön.

Sama paikka kunta, en nyt tiedä oliko ihan sama ilman vaihto kones. Mutta ei nuo vakuuta. Olihan noissa ilta paskoissa vähän aikaa sitten juttu, jossa joku (vuokra?)asuja oli ihmetellyt noita pakkasen ilman vaihto kustannuxia. KuuleNma ihan normal oli tullut joka puolelta vastauxexi.

 

[eskoasko45]

Paperilla nuo LTO:t ihan samat.

en nyt tiedä oliko ihan sama ilman vaihto kones.

Tähän auttaa keskustelussa se kun kerrot ilmanvaihtokoneiden mallit