Syklimäärä on myös kaikista turhin speksi. Sen jälkeen kun sitä on riittävästi, sillä ei tee hevon helvettiä.
Joo ja ehdottomasti lypsävät loppuun asti
On sillä jonkin verran, esim. takseissa voi täyssähköissäkin tulla syklejä 2-4 vuodessa sen verran, että akun kunto alkaa olla siellä 80% paikkeilla. Se on jo aika kaukana uudesta. Mutta vähempikin kyllä riittäisi hyvin autoon, esim. 5000 tai 10000.
No, olisihan se akkuteknologia sitä arvokkaampi, mitä enemmän se ratkaisee muitakin, kuin autohaasteet. Jos ajatellaan vaikka sähköverkon piikkitarpeiden tasoittajaa niin syklejä voisi ajatella tulevan helposti kymmeniä päivässä jolloin vajaa vuosi vs. yli 10 vuotta olisi jo merkityksellistä.
Jos muut speksit pitävät paikkansa, tuo on aivan väärä teknologia käytettäväksi kiinteisiin asennuskohteisiin.
Puhuin tuossa teknologian arvosta. Tietenkin jos haluat sanoa että heidän teniikkansa ei skaalaudu, niin sitten täytyy alkaa priorisoida kohteita ja se rajoittaa teknologian arvoa.
Jos asiat nyt olisivat niin fantastiset kuin esitetään, niin Skaalautumisen esteet lienevät ihan fyysisiä.
En nyt puhunutkaan siitä, mikä on oletettava kassavirta ensi vuonna tai 3 vuoden päästä, vaan siitä mikä on teknologian arvo.
Totanoin. Muistaakseni se oli 11kk siitä kun Valmet sai Salosta entisen Nokian kännykkätehtaan haltuunsa, kun sieltä tuli ensimmäinen sarjavalmisteinen asiakkaalle toimitettava akkupaketti (ei siis mikään esisarja tms. vaan oikea autoon menevä tuote) pihalle..
Rahoituskierros on ollut alkuvuoden aikana käynnissä. Puhelinmyyntinäkin tyrkyttäneet kun ei isommat sijoittajat ole purreet. Todisteet aikaisemmin ketjussa, marko myös suoraan myöntänyt että rahoituskierros ollut menossa.
2000 sykliä 300km akulla on melkein 600tkm ajoa. Käytännössä auton kori ja sisusta on anyway vaihtokunnossa siinä kohtaa ja taksikin on haukkunut hintansa.
Hieman eri jutusta kyse. Tässä varmaan on hieman herkemmät prosessit ja niiden hierominen kuntoon on vaikeaa. Skaalaaminenkin voi olla vaikeaa jos tuotantolaitteita ei voida kasvattaa ilman mittavaa lisätutkimusta.
Vtt on vahvistanut tehneensä testit. Tosin ilmoitti, että donut lab saa itse julkaista ne eikä puutu siihen puoleen
Jos edes suurin osa spekseistä on 80% totta, niin tulee siltikin olemaan mullistava keksintö.
Se riittäisi 9 miljoonan kilometrin ajoon. ”Melkein” tarpeeksi, just joo.
En suoraan sanottuna ole ~yhtään kiinnostunut siitä mitä sanotaan, miten sanotaan ja luvataan ennenkuin jotain oikeita testituloksia on julki.
Niin oikeassa elämässä se tehdään usein noin. Testi alussa tehdään mittaukset ja testin aikana seurataan tiettyjä parametrejä. Muutos sitten extrapoloidaan pidemmälle aikavälillä. Tällä voidaan ehkä saavuttaa tarpeeksi luotettavia tuloksia. Hankaluus tässä on löytää määrittää ennakkoon se se kohta, missä kylpyamme -kuvaajassa on siirrytty siihen tilaan, kun vikataajuus kasvaa, kun kerta vikaantumis-dataa ei vielä ole olemassa. Toki testiä voidaan jossain määrin kiihdyttää, esim ajamalla sitä nominaalista korkeamma virralla/jännitteellä tai vaikka altistamalla testattavaa kohdetta olosuhteille kuten lämmölle/pakkaselle yms. Nämä tuovat vain sitten testii ylimääräisiä epävarmuustekijöitä joiden vaikutusta on vaikea laskennassa arvioida. Lisäksi em. kiihdyttävät tekijät voivat aiheuttaa sellaisia vikamekanismejä joita ei siinä ns. normaalissa käytössä ilmene. Näiden hallitseminen ei ole helppoa, pitää ymmärtää vikaantumismekanismit tarkkaan ja mitkä saikat niihin vaikuttavat.
Siltä osin ei ole merkityksetön, että jos syklimäärä on 100k tai vaikkapa edes 20k, niin se tekee akusta vähänkin suuremmissa kapasiteettikokoluokissa käytännössä elinikäisen. Esim sähköautoissa akkujen kestoikä kun kuitenkin nykyisellään on aika haaste auton elinkaaren ja korjauskustannusten näkökulmasta.
Ei ole. Vaan mitä saadaan muutaman päivän päästä on sama juttu. Ympäripyöreää scheissea ja odottakaa lisää.
Niin no eihän se mihinkään muutu, että skaalaaminen on oleellinen jutttu, vaikka kuinka hehkutetaan, että kaikki on tyhmiä. Ei se puheilla miksikään muutu vaan tekemällä. Ja siinä, että Donitsilla on isoja tehtaita pystyssä vie viellä pitkän ajan, vaikka olisivat jotain keksineetkin.
2.
3.
4.
Tossapa vielä Veritasiumin hyvä videokin aiheesta, jos jollain kiinnostaa sinisen ledin historiaMielestäni tätä voisi verrata Shuji Nakamuran keksimään siniseen lediin, joka oli aikansa merkittävä tieteellinen läpimurto. Sekin kulki polun tieteelliset julkaisu, patentoinnit ja lopuksi kaupallinen tuote. Alla tekoälyn luoma tiivistelmä sinisen ledin julkaisuprosessista.
1.
Sinisen LEDin kehitys huipentui Shuji Nakamuran (Nichia Corporation) ja muiden GaN-tutkijoiden työhön. Ratkaiseva askel oli korkean laadun galliumnitridin (GaN) ja p-tyypin dopingmenetelmän kehittäminen.
Julkaisut tapahtuivat vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä, kuten:
Nakamuran ryhmä julkaisi useita artikkeleita 1990–1994, joissa esiteltiin:
- Applied Physics Letters
- Japanese Journal of Applied Physics
Tämä on se “virallinen” julkaisutapa: referee-julkaisut, ei julkistustilaisuus.
- tehokas p-tyypin GaN
- InGaN/GaN -kvanttikaivorakenne
- ensimmäiset korkean kirkkauden siniset LEDit
Nichia Corporation haki ja sai patentteja GaN-LED-teknologialle. Patenttihakemukset ja -myöntämiset toimivat toisena “julkaisukanavana”, mutta ne eivät olleet varsinaisia julkisia lanseerauksia.
Kun teknologia oli riittävän kypsä, Nichia toi ensimmäiset kaupalliset siniset LEDit markkinoille vuonna 1993. Tämä oli enemmän yrityksen sisäinen tuotetiedote ja markkinoille tuonti kuin näyttävä julkistustilaisuus.
Ei siis Apple-tyylistä “keynotea”, vaan:
- tekninen tiedote
- messuesittelyjä elektroniikka-alan tapahtumissa
- myyntimateriaalit asiakkaille
Vuonna 2014 Nakamura, Akasaki ja Amano saivat Nobelin fysiikan palkinnon sinisen LEDin kehittämisestä. Tämä toi läpimurrolle suuren julkisen huomion, mutta itse julkaisu oli tapahtunut jo 20 vuotta aiemmin.
Riippumatta siitä mitä sieltä tulee oma veikkaukseni on että tuo ajoitus ei ole sattumaa vaan on tarkoitus saada markkinareaktio ja sen kautta lisää hypeä aikaiseksi.
Puhdasta sattumaa, sillä jos tuo olisi suunniteltu juttu ja sillä pitäsi olla vaikutusmomenttia, kaikki faktat pitäisi iskeä pöytään. Muuten kukkaan ei usko sitä.
Jos tarkoitus on nostattaa hypeä niin tuo information ripottelu ja ihmisten pitäminen jännityksessä on aivan erinomainen markkinoinnin master class.
Ei se nyt aina noinkaan välttämättä ole, esim. omalle työpaikalla on VTT:llä teetetty testejä ja raportit joihin joihin itse olen tutustunut VTT itse kieltää sen julkaisun. Toki tämän olettaisin olevat sovittavissa oleva asia. Tieteelliset tutkimukset ovat asia erikseen, joita VTT kyllä julkaisee, mutta nämä keskittyvät johonkin hyvin suppeaan aiheeseen, kuten tieteelliset tutkimukset pruukaa keskittyä.
Eli siis tarkoitatko tuolla vertaamisella, että tässä on helppo nähdä hyvin merkittäviä eroja.
Kai se on sovittavissa VTT:n kanssa, että saako yritystä käyttää referenssinä vai ei. Monet yritykset ei varmaan anna lupaa, jos eivät halua julkisuutta projekteilleen väärässä vaiheessa.
Käsittääkseni prosessi menee niin, että VTT pyytää luvan tilaajalta, että voivatko laittaa projektin sivuilleen. Jotkut kriteerit sille nostamiselle on. Eli ei sinne ihan mitä tahansa huttua haluta nostaa.
No selostin jo erittäin pätevät kriteerit edellisessä viestissäni, miksi VTT voisi haluta tuon julkaista. Tuo julkaisu poistaa tarpeen käydä 100 kertaa tämä puhelu:
Tuli juuri sellainen video mitä oletettiin. Ympäripyöreää paskanjauhantaa. Maanantaina varmaan seuraava samanlainen ja tuloksien julkaisua taas lykätään, koska videosarja.
