Onhan tämä kyllä bugeistaan huolimatta huikeaa viihdettä, varsinkin kun porukalla härvää. Laitetaas vähä reissutarinaa.. Kaikkea tapahtunutta ei jaksa muistaa mutta kaikenlaista vastoinkäymistä kyllä mahtui 4 päivän seikkailuun.
Lähdettiin siis maanantaina kaverin aluksella beltin syvyyksiin, toiveena löytää harvinaisempia ja arvokkaampia matskuja. Samalla toki tiedostaen sen että ollaan safezonen ulkopuolella ja milloin tahansa joku pvp-kurko voi lennellä vastaan.. (joskin toisen aluksen löytäminen tuolta beltiltä on kuin löytäisi neulan heinäkasasta jos lentää ilman transponderia)
Matka alkoikin kivasti kun lennettiin beltin alapuolella ja seurattiin
ISAN-koordinaateista että kuinka kaukana Originilta oltiin tultu ja missä kohdin pitää nousta beltin uumeniin.
About 600km matkan jälkeen vedettii ylöspäin ja eikun beltille. Beltti on noin 500km paksu joten beltin keskelle oli vielä rapiat 250km matkaa.
Eipä kauaa kun kaveri hyppäs aluksesta ulos ja suoraa jarruthrusterin eteen -> instant death.
Meitsi jäi sinne sitten itekseni jatkamaa matkaa kun kaveri spawnasi takasin Originlle ja meni ship designeriin vääntämään hätärescue-alusta itelleen että pääsee takas. Ja sellasen väsäskin muutamassa tunnissa ja oli perillä myöhään yöllä, apout 8h sen jälkee kun astui thrusterin eteen.
Kuvassa oikealla muutamassa tunnissa väännetty rescue-alus.
Seuraavana päivänä jatkettiin matkaa kahden aluksen voimin, kohti beltin keskikohtaa ja eipä kauaa kun oltiin ISANin kantavuuden rajoilla, 1000km on apout maksimikantama ISANille tällä hetkellä, jonka jälkeen sulla ei ole enää minkäänlaista navigointijärjestelmää käytössä muuten kuin omat silmät.
Jos ISANin kantama loppuu tuolla beltin sisällä, et tiedä mihin on ylös, alas, sivulle, jne eli kusessa olet..
Kuvassa ISAN. Koordinaatit on metrejä Originilta jossa ISANin origo sijaitsee.
Tuossa ollaan tultu hieman reilu 900km ja Y-koordinaatin mukaan ollaan suht keskellä belttiä korkeussuunnassa.
Noh, matskuja löydettiinkin mutta sitten alkoi ongelmat..
Ensin kaverin aluksesta alkoi loppumaan propellant. Ei muuta kun letku kiinni toiseen alukseen ja tankaten propellantia toiseen alukseen.
Matka jatkui taas hetken. Kunnes bugin takia propellant-tankki oli taas tyhjä, letku taas kiinni, rinse and repeat x kertaa.
Taas jatkettiin matkaa, kunnes generaattorien jäähdytysaine loppui, koska kaveri ei tehny hätäapu-alukseen ulkoisia jäähdyttimiä.
Ei muuta kun craftaamaan coolant cellejä, kunnes materiaalit loppui kesken ja todettiin ettei saada craftattua tarpeeksi cellejä.
Sit jatkettii matkaa sen aikaa ku pystyttiin, toiveena löytää craftaukseen vaadittavia matskuja. Ei löytyny ja coolant oli taas loppu.
Sitten todettiin että isosta aluksesta on pakko ottaa jäähdyttimet käyttöön toiseen alukseen joten ei muuta kun osia siirtämään.
Taas mentiin hetki, nyt isompikin alus hieman rampana mutta toimii kuitenkin mainiosti.
Jossain vaiheessa tajuttiin että propellant ei tule riittämään millään kahden aluksen tarpeisiin kotimatkaa varten, mutta tuumattiin että jatketaan niin pitkään kun pystyy.
Seuraavana päivänä hämmästys oli suuri kun ison aluksen tankit oli piripintaan täynnä. Ja pienen aluksen tankit oli tyhjät..
Jokin bugihan tuossa on mutta se pelasti meidän reissun, ilman tuota ei oltas selvitty mitenkään takas.
Aika huikea tunne oli nähdä asema, kun jossain vaiheessa tuntu siltä että ei helvetissä selvitä ikinä takas..
Sit tosin hokattiin että oltais voitu craftata pieniä propellant tankeja ja pultata niitä kiinni helvetisti, se taas vaati jäätä ja oltiin sattumalta sellasella alueella jossa ei jäätä esiinny ollenkaan. Onneksi oltiin lennetty 2 päivää aiemmin jääalueen läpi eikä otettu yhtään mukaan..
Tarinaan mahtui pari muutakin kommellusta, joita ei nyt jaksa enää muistaa, mutta kyllä tuossa melkonen Apollo 13-fiilis tuli kun saatiin molemmat alukset takaisin, joskin osittain bugien takia.
Hieno eka pitempi seikkailu Starbasessa, eikä takuuvarmasti viimeinen. Seuraavalle reissulle osataan varustautua paremmin, nyt lähdettiin vähän soitellen sotaan ilman kunnollista varaosa- ja craftausmateriaalivarastoa..
Sen verran noista etäisyyksistä, että nuo meidän alukset kulki tyhjänä noin 100 metriä sekunnissa ja täytenä noin 60m/s, joten kyllä siinä vierähti tunti jos toinenkin kun sompailtiin tuollanen apout 2000km lenkki, suurin osa asteroidibeltin keskellä kiviä väistellen ja sumussa hitaasti lentäen.
Tämä peli kyllä antaa työkalut melkoisen hienoille seikkailuille ja toisaalta myös pahasta pulasta selviytymiseen, ei tällasta seikkailua saa kyllä monessa pelissä aikaiseksi sitten millään..
