Sotateknologia

[Miksuu]

Ei Venäjä nyt ilmeisesti ihan aina ja kaikkialla kuitenkaan GPS:ää häiriköi. Se tarvitsee sitä itsekin.

GPS:n tukena voidaan käyttää esimerkiksi inertianavigointia, joka ei vaadi mitään yhteyttä mihinkään. Drone arvioi sijaintiaan suhteessa lähtöpaikkaan käyttäen hyväksi kiihtyvyyssensoreita.


Ei ollut tarkka. Se oli 80 vuotta sitten.

Toki tarvitsee mutta se voi silloin myös lopettaa häirinnän kun tarvii..
Olet jäljillä absoluutisen ihanne olosuhteissa, mutta niitä ei käytännössä ole.
Myöskään dronet eivät ole enää halpoja ja nopeasti kyhättyjä jos niissä aletaan kaikki ottamaan huomioon.
Parempi siis lentää manuaalisesti halvoilla ja enemmissä määrin vaikka kaikki ei perille pääsis ja ois siellä samaan aikaan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mikä on autonomisesti tässä tapauksessa? Koska V-1 käytti Ranskassa olevia radiolähettimiä suuntimina.

Menee tosin _taas_ sotatekniikka-ketjun osastolle tämä...

Ilman ihmisen ohjausta. Ihan itsestään. Ja gyroa ne käytti suunnistukseen (=inertianavigointi). Wikipedia ei kerro mistään radiolähettimistä mitään äkkiseltään.

 

[Mawe]

Wikipedia ei kerro mistään radiolähettimistä mitään äkkiseltään.

Juuri äsken luin artikkelia Wikissa.

Guidance system

The V-1 guidance system used a simple autopilot developed by Askania in Berlin to regulate altitude and airspeed.[15] A pair of gyroscopes-controlled yaw and pitch, while azimuth was maintained by a magnetic compass. Altitude was maintained by a barometric device.[21] Two spherical tanks contained compressed air at 6.2 megapascals (900 psi), that drove the gyros, operated the pneumatic servomotors controlling the rudder and elevator, and pressurized the fuel system.[22][23][19]

The magnetic compass was located near the front of the V1, within a wooden sphere. Shortly before launch, the V1 was suspended inside the Compass Swinging Building (Richthaus). There the compass was corrected for magnetic variance and magnetic deviation.[24][25]

The RLM at first planned to use a radio control system with the V-1 for precision attacks, but the government decided instead to use the missile against London.[26] Some flying bombs were equipped with a basic radio transmitter operating in the range of 340–450 kHz. Once over the channel, the radio would be switched on by the vane counter, and a 120-metre (400 ft) aerial deployed. A coded Morse signal, unique to each V1 site, transmitted the route, and impact zone calculated once the radio stopped transmitting.[27][28]

An odometer driven by a vane anemometer on the nose determined when the target area had been reached, accurate enough for area bombing. Before launch, it was set to count backwards from a value that would reach zero upon arrival at the target in the prevailing wind conditions. As the missile flew, the airflow turned the propeller, and every 30 rotations of the propeller counted down one number on the odometer. This odometer triggered the arming of the warhead after about 60 km (37 mi).[29] When the count reached zero, two detonating bolts were fired. Two spoilers on the elevator were released, the linkage between the elevator and servo was jammed, and a guillotine device cut off the control hoses to the rudder servo, setting the rudder in neutral. These actions put the V-1 into a steep dive.[30][31] While this was originally intended to be a power dive, in practice the dive caused the fuel flow to cease, which stopped the engine. The sudden silence after the buzzing alerted people under the flight path to the impending impact.[12][19][32][33]

Initially, V-1s landed within a circle 31 km (19 mi) in diameter, but by the end of the war, accuracy had been improved to about 11 km (7 mi), which was comparable to the V-2 rocket.[34]

 

[chrisekh]

Käsitän ettei tämä ole pointti, mutta mutuarvioni mukaan tuo on sen tyyppinen puhallin, ettei se tuota noin korkeaa painetta eikä hyvällä hyötysuhteella ihan lähellekään.

ei ole pointti mutta oheisessa videossa ottavat ensisavut moisesta ahtimesta ja ollaan heti 10psi eli 0.8 bar paineissa. Muistaakseeni 7 psi paineilla auton hyotysuhde pysyi edelleen yhta hyvana.

 

[JiiPee]

Näköjään esim. Limbach on jatkokehittänyt Kuplan moottorista isompia lentokoneversiota, niissä on esim. 2.4 litrasta otettu vaparina 90hp ja turbolla samat 160hp kuin mitä Cessnassa on tehoa, paino n. 2/3 siitä mitä Cessnan moottori painaa.

Aika vähän on kyllä otettu tehoja tuostakin.
37,5 hepoo litraa kohden. Mulla on Yamahan kelkka jossa litranen nelari kone ja siitä otetaan kaasarimallista noin 137hp ja ruiskumallista 154hp. Kolmepyttysistä otetaan hiukan vähemmän.
Tuossa motissa on huolto-ohjelmassa venttiilien tarkistus ja mahdollinen säätö 45000km kohdalla. Saa aika monta tuntia turruuttaa tuota mottia että noihin kilometreihin pääsee.
Ompa tuossa Yamahan kelkkojen entinen maahantuoja jutellut että sillä on kyseinen kelkka jossa alkaa olla 140000 mittarissa ja koneeseen ei ole tarvinu puuttua.

Turbo vehkeistä otetaan vajaat 300hp, se alkaa olla semmoinen raja että siitä kun mennään ylitte niin sitten alkaa motin eliniän odote tippumaan rankasti.

Eli jos johonkin sotilaskäyttöön tehdään motti niin kyllähän siitä voidaan repiä ihan toisenlaisia tehoja ulos koska härvelin odotettu elinikä on tositoimissa varsin lyhyt.

Maailmalla muuten väsäävät kevytlentskareita noista Yamahan genesis moteista. Kevyempiä kuin rotaxit ja jo vakiona enemmän tehoa.

 

[JiiPee]

Entäpä polttoaineen menekki grammaa per tuotettu kWh?

Kyllä noi nykyiset suoraruisku 2-smoke motit kykenee tuottamaan ihan taloudellisesti tehoa. Ihan hätyytteleevät nelitahtisten lukemia. Toki pitää ottaa huomioon että öljyä poltetaan jatkuvasti 2-smoke motissa, joten vaikka kulutus olisi sama, niin kalliimpia ne kilometrit on tuon öljynpolton takia.

Paino on tänäpäivänä se merkittävin 2-smoke vs nelari jossa tehdään eroa. Sitten taas nelari pesee 2-smoke motit luotettavuudessa ihan mennen tullen.

 

[Ploro]

Juuri äsken luin artikkelia Wikissa.

En ole asiaan perehtynyt tarkkuuden suhteen, mutta että noi karmea? Aika pitkä matka tuosta parannellusta oli ”järkevään” käyttöön.

 

[hkultala]

Tulipa vähän laskeskeltua yliääni-shokkiaallon muotoja ja verrattua niitä parin koneen muotoihin ja maksiminopeuksiin. Kulma nokasta siipien kärkiin laskettu pikseleitä laskemalla kuvista.

Mikäli shokkiaalto osuu koneeseen, siitä seuraa sekä huomattavasti lisää ilmanvastusta että suuria fyysisiä rasituksia osalle, mihin se osuu. Lisäksi riskinä on että se shokkiaallon osuminen koneeseen aiheuttaa esim. ylimääräisiä värähtelyjä ja ohjattavuuden menetystä. Se ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen raja jonka yli ei voi mennä. (esim. avaruussukkula palatessaan ilmakehään lensi rutiinilla nopeudella jossa sen siivenkärjet osui shokkiaaltoon)

Shokkiaallon kulma saadaan kaavasta arcsin(1/v_M) missä v_M on koneen nopeus mach-yksiköllä.

F-18lla virallinen ilmoitettu maksiminopeus on mach 1.8, shokkiaalto osuisi nopeudessa mach 1.9 siivenkärkiripustimissa oleviin sidewinder-ohjuksiin.

F-35A:lla taas shokkiaalto osuisi koneen siivenkärkiin vasta nopeudella mach 2.14, ja koneen virallinen "design requirement speed" on vain mach 1.6, eli siinä on selvästi enemmän marginaalia.
F-35C:ssä taas on selvästi suurempi siipien kärkiväli ja siten jyrkempi kulma nokasta siipiin, siinä shokkiaalto osuisi siipien kärkiin n. nopeudessa mach 1.86.

SR-71llä shokkiaalto osuisi siivenkärkiin nopeudessa mach 3.54, mikä käytännössä laittaa jonkinlaisen käytännön rajan koneen nopeudelle. Siinä myös moottorit on melko samassa kulmassa ja shokkiaallon osuminen moottoriin olisi varma moottorin sammuminen.

F-15lla shokkiaalto osuu siipien kärkiin n. nopeudessa mach 2.44. Tämä saa vähän epäilemään sitä väitettä koneen mach 2.5-maksiminopeudesta - olisiko se kuitenkin saavutettu vain streak eaglellä, jossa oli pidempi nokka?

F-22lla shokkiaalto osuu koneen siivenkärkiin jo nopeudessa mach 2.07. Tämä ehkä selittänee sen, miksi koneen maksiminopeudeksi ei missään virallisissa lähteissä ilmoiteta suurempaa lukua kuin mach 2 (sen sijaan netti on täynnä huonoon spekulaatioon perustuvaa misinformaatiota jossa väitetään koneen maksiminopeudeksi esim. mach 2.25)

Todennäköisesti F-22n nopeus on rajoitettu tuohon hyvin lähelle mach 2:sta juuri sen takia, ettei haluta shokkiaaltojen osuvan siipien kärkiin, vaikka tuota mach 2-vauhtia voidaan korkealla lentää käyttämättä läheskään koko moottorien tehoa. (tai sitten kiinteät ilmanottoaukot rajoittaa sen muutenkin tuohon mach 2:een ja siivet muotoiltiin siten että ne ottaa vastaan samassa kohdassa)



Mutta:

Mig-25lla shokkiaalto osuu siiven kärjissä oleviin podeihin jo mach 2.34 nopeudessa. Ja sen virallinen maksiminopeus on paljon suurempi.

Eli siinä maksiminopeudet saavutetaan varmuudella siten että siivenkärjet kyntää shokkiaaltoa. Mutta sitä ei tosiaankaan suunniteltu kruisaamaan jatkuvasti suurilla nopeuksilla kuten SR-71 suunniteltiin, vaan siinä suuret nopeudet oli tarkoitettu vaan hetkelliseen spurttiin yrittäessä saada kiinni amerikkalaista yliäänipommikonetta, ja sen fyysinen rakenne on vahvaa ja painavaa terästä (joka kestänee niitä rasituksia ja värinöitä keskimääräistä konetta paremmin)

 

[ravallo]

Shokkiaallon kulma saadaan kaavasta arcsin(1/v_M) missä v_M on koneen nopeus mach-yksiköllä.

Miten tuo shokkiaallon huomattava pyöreys vaikuttaa asiaan?

 

[hkultala]

Miten tuo shokkiaallon huomattava pyöreys vaikuttaa asiaan?

Hyvä huomio ja kysymys, voi tosiaan siirtää tuota osumaa hiukan myöhemmäksi eli laskelmani ei ehkä tuon takia ihan täysin päde.

Nokan muoto yms. tekijät taitaa vähän vaikuttaa siihen, kuinka pyöreä tuo on, tuossa avaruussukkulan tankissa tuo muoto on sellainen, että siinä on ensin lyhyt hyvin kapea piikki, sitten nokka alkaa leventyä voimakkaasti.

Pitäisi miettiä ja mallintaa tätä paremmalla ajalla perusteellisemmin.

 

[ravallo]

Miten tuo shokkiaallon huomattava pyöreys vaikuttaa asiaan?

Hmm, ei varmaan tässä tapauksessa mitenkään, kun shokkiaalto pysyy kiinni koneen kärjessä, jos se irtoaa (kuten tuossa kuvassa) niin se kaareutuu.

Hävittäjissä toi on varmaan pääasiassa kiinni:

...vaikka tuossakin nuo hieman pyöristyy.

 

[Grendel]

Vähän kovaa teknologiaa:

Brittien Apachet saapuivat tänään Tampereelle Arrow 24 -harjoituksiin:


MRLS pari viikkoa sitten:


K9 Moukarit pari viikkoa sitten:



-jok

 

[WanhaPatu]

Brittien Apachet saapuivat tänään Tampereelle Arrow 24 -harjoituksiin:

Ei Chinookeja näkynyt? Äänen kuulin about samoihin aikoihin kun nuo Apachet laskeutuivat Tampereelle.

 

[JiiPee]

MRLS pari viikkoa sitten:

Ken kuvannut voisi tarkastella kameran asetuksia. FPS varmaan luokkaa 15. Tulee päänsärky tuollaista jylppivää videota kattellessa.