Samsungin tähtäimessä 600 megapikselin kamerasensori

[Juha Kokkonen]

Samsung on kertonut uutissivustollaan suunnitelmistaan kehittää 600 megapikselin kamerasensori. Kuvasensoriliiketoiminnasta vastaavan Yongin Parkin mukaan ihmisen silmän tarkkuus vastaa noin 500 megapikseliä, joten yrityksen tavoitteena on kehittää sensori, joka ylittää tuon rajan.

600 megapikselin kamerasensori on sinällään täysin kehitettävissä, mutta suurimmaksi ongelmaksi muodostuu koko, joka täytyy olla mahdutettavissa älypuhelimen sisään. Tästä syystä pikselikokoa on pystyttävä pienentämään merkittävästi nykyisestä ilman kuvanlaadun merkittävää heikkenemistä. Tällä hetkellä Samsungin pienimmät kamerasensorin kuvapisteet ovat kooltaan 0,7 mikrometriä.

Toistaiseksi Samsung ei anna tarkempaa aikataulua 600 megapikselin sensorin aikaansaamiseksi.

Lähde: [Editorial] Rivalling the Human Eye: How Samsung is Opening Up the Possibilities for Image Sensor Technology

 

[eternality]

Onko näiden sensorien valmistuksessa tapahtunut viimevuosina joku iso kehitysaskel kun tuntuu että aiemmin oltiin vuosikausia jumissa n. 16 megapikselissä. Vai johtuuko tämä kehitys ihan vaan siitä että kameraspeksit on nyt muodissa kun näyttöjen ja SoC spekseillä ei juuri eroa saada puhelinten välille.

 

[Loisteho]

Taitaa tulla samat rajoitteet eteen mitä silmänkin kanssa, kuva on terävää vain keskellä äärimmäisen kapealla alalla.

 

[Admiral General Aladeen]

Megapikselikilpa palasi.

Mitä sitten jos ihmissilmä on vain 500Mpix, kun pitäisi olla myös sellainen näyttö pöydällä jossa vastaava reso ja koko? Digitaalisen zoomin takia puhelimissa noita monsterikameroita näkee.

Kyllähän noista useista kymmenistä megapikseleistä on ainakin valoisalla ilmalla apua, mutta hämärässä kohina kasvaa

 

[Juha Kokkonen]

Megapikselikilpa palasi.

Onneksi sentään ainakin jonkin verran järkevämmässä muodossa, eli nyt on myös merkitystä sillä mikä on se lopputulos, eikä vain pelkällä numerolla.

 

[pulatunnus]

Mitä sitten jos ihmissilmä on vain 500Mpix, kun pitäisi olla myös sellainen näyttö pöydällä jossa vastaava reso ja koko?

Ei tarvitse olla, (ei niiden aimminkaan ole tarvinnut olla).

Digitaalisen zoomin takia puhelimissa noita monsterikameroita näkee.

Niiden avulla pyritään parantaa kuvaa, lisäksi zoominakin voidaan käyttää.

Kyllähän noista useista kymmenistä megapikseleistä on ainakin valoisalla ilmalla apua, mutta hämärässä kohina kasvaa

Puhelimiin noita on tarkoitettu ja jos vertailet eri kennoilla toteutettuja kameroita, niin monen megapikseli hirmu pesee vähempää tyytyvät toteutukset, mutta toki kiinni siitä millaisen vertailuparin valitsee. Ja nykyään kuviota sekoittaa se että kamerat on tehty useammalla kennolla+linssistöllä. (ja ei ne näyttöt nykyäänkään ole 10mpx)

Välillä megapikselien sijaan päinvastaisiakin ajatuksia, vähän pikseleitä, joiden avulla sitten yritetty luoda tarkkojakuvia puhelimissa jääneet , ja negatiivinen maine jäänyt niistä totetuksista joissa halppiksesta yritetty markkina pikseleitä lisätä.

Uutinen ei kertonut millaista kuvaa/Dataa kennello tavoitellaan.

Taitaa tulla samat rajoitteet eteen mitä silmänkin kanssa, kuva on terävää vain keskellä äärimmäisen kapealla alalla.

Tuosta voisi olla iloa, joku todella laaja kalansilmä, josta normaali kuva-ala olisi hyvä . Jos ei puhelimiin, niin kojelauta kameroihin. Eikä tiedostoon tarvi jokaista surkeaa pikseli häviöttömänä tallentaa, jotta tulkullisena pysyisi.

Eikä se ihmissilmä kai nyt ihmeen tarkka ole ns lyhyellä suljinajalla, ihminen on vain hyvä prosessoimaan.

 

[BOT]

Olen vakuuttunut vasta kun saavutetaan 1000 megapikseliä, 600 on liian vähän. Taitaa tosissaan olla nyt sellainen kehityksen suunta että väkisin kehitellään ennen kuin jotain todellista saapuu pöytään. Megapikseliralli ei voi olla kustannustehokasta ja tulee vaikuttamaan myös puhelimen kokoon ja muotoiluun. Ei siis jatkoon.

 

[vemkki]

Onko näiden sensorien valmistuksessa tapahtunut viimevuosina joku iso kehitysaskel kun tuntuu että aiemmin oltiin vuosikausia jumissa n. 16 megapikselissä. Vai johtuuko tämä kehitys ihan vaan siitä että kameraspeksit on nyt muodissa kun näyttöjen ja SoC spekseillä ei juuri eroa saada puhelinten välille.

Luulen että syynä on kuvankäsittelyn kehittyminen, eli saadaan mm. kohinat pois. Ihmetyttää kyllä, että millä optiikalla jostain 600 megapikselistä tulee mitään hyötyjä. Järkkäreissä on parhaimmillaan valtavat kennot, ja ei niissä silti ihan tolkuttomasti ole megapikseleitä.

 

[pulatunnus]

Olen vakuuttunut vasta kun saavutetaan 1000 megapikseliä, 600 on liian vähän.

?

Megapikseliralli ei voi olla kustannustehokasta ja tulee vaikuttamaan myös puhelimen kokoon ja muotoiluun. Ei siis jatkoon.

Puhelimissa koko on haaste, ja niitä ongelmia ratkottu mm niillä megapikseleillä.
Hintakin on tärkeä tekiä, ja vaikka kyse on yhdestä kelleimmasta komponentista (kamera puhelimissa), niin paineet on kovat.
Valtavien määrien ansioista kehittämiseen voidaan pistää rahaa, ja kisassa pärjäävä palkitaan isolla menekillä. Eli jos voidaan säästää kustannuksissa kymmenensenttä niin iso juttu, saati jos euron, myös se että jos pystytään tekemään puhelin kokoon jotain sellaista mihin aiemmin tarvitaan tilla moninkertaisesti, niin ei tarvi olla edes halvempi.

 

[edup]

Kyllähän noista useista kymmenistä megapikseleistä on ainakin valoisalla ilmalla apua, mutta hämärässä kohina kasvaa

Kohinahan nimenomaan pienenee, kun niitä kennoja käytetään siten että esim. neljää pikseliä käytetään havaitsemaan valo yhden pikselin sijaan. (Esimerkkikeississä esim. siis 40Mp kamera ja 10Mp kamera tuottaa ulos saman kokoisen kuvan.)

Jos sitten käytettäisiin tuottamaan natiiviresoluutiollaan niitä kuvia niin kohina saattaisi juu kasvaa, mutta toistaiseksi noita megapikselihirmuja on käytetty lähinnä noin kuin yllä kuvasin.

 

[vemkki]

Kohinahan nimenomaan pienenee, kun niitä kennoja käytetään siten että esim. neljää pikseliä käytetään havaitsemaan valo yhden pikselin sijaan. (Esimerkkikeississä esim. siis 40Mp kamera ja 10Mp kamera tuottaa ulos saman kokoisen kuvan.)

Ihan yhtä monta fotoniahan se kenno nappaa kiinni, on se sitten 1- tai 4-osainen. Tosin kameroiden kennoissa on yleensä ollut sellainen jekku, että esim. 10 megapikseliä on tarkoittanut, että jokainen värielementti (sininen, punainen ja vihreä, tai kaksi vihreää) lasketaan omaksi pikseliksi, ja niistä sitten sävelletään kuitenkin 10 megapikselin kuva, jossa on 30 miljoonaa värielementtiä.

 

[pulatunnus]

Ihan yhtä monta fotoniahan se kenno nappaa kiinni, on se sitten 1- tai 4-osainen.

No, onko ihan noin yksikertaista.

Tosin kameroiden kennoissa on yleensä ollut sellainen jekku, että esim. 10 megapikseliä on tarkoittanut, että jokainen värielementti (sininen, punainen ja vihreä, tai kaksi vihreää) lasketaan omaksi pikseliksi, ja niistä sitten sävelletään kuitenkin 10 megapikselin kuva, jossa on 30 miljoonaa värielementtiä.

Jep, se ei juttu montako pikseli kennossa, vaan se mitä sillä saadaan aikaan. Joo, hehkutin aiemmin että noilla 30-50mpx kennoilla luureissa parempaa kuvaa, onhan niissä kaipaamiasi pikseleitä niille väreille enemmän.

Mutta jos uutisen ihmissilmä yhteydessä pysytään, niin eipä taida "montaa" "pikseliä" olla väreille, varsinkaan sinisille.

 

[Zefram Cochrane]

Olikohan tässä ajatus käyttää yhtä sensoria, jossa on 600 megapikselin kenno vai yhdistelemällä useita kennoja? Entä oliko puhetta myös optisesta zoomista?

 

[CyberWarrior]

Samsung on kertonut uutissivustollaan suunnitelmistaan kehittää 600 megapikselin kamerasensori. Kuvasensoriliiketoiminnasta vastaavan Yongin Parkin mukaan ihmisen silmän tarkkuus vastaa noin 500 megapikseliä, joten yrityksen tavoitteena on kehittää sensori, joka ylittää tuon rajan.

600 megapikselin kamerasensori on sinällään täysin kehitettävissä, mutta suurimmaksi ongelmaksi muodostuu koko, joka täytyy olla mahdutettavissa älypuhelimen sisään. Tästä syystä pikselikokoa on pystyttävä pienentämään merkittävästi nykyisestä ilman kuvanlaadun merkittävää heikkenemistä. Tällä hetkellä Samsungin pienimmät kamerasensorin kuvapisteet ovat kooltaan 0,7 mikrometriä.

Toistaiseksi Samsung ei anna tarkempaa aikataulua 600 megapikselin sensorin aikaansaamiseksi.

Lähde: [Editorial] Rivalling the Human Eye: How Samsung is Opening Up the Possibilities for Image Sensor Technology

Näkyvän valon aallonpituus on noin 380 nm - 740 nm eli punainen on noin 0,74 mikrometriä.
Jos kamerasensorin eli kennon kuvapisteen kokoa pienennetään, niin hyvästi punainen!
Joku 20k x 30k kuvapisteen kenno on sitten fyysiseltä kooltaan hiukan totuttua suurempi.
Samsungin 108 MP sensori on kooltaan 9.6 x 7.2mm (1/1.33" koko), joten 23 x 17 mm olisi arvioitu uusi koko.
Ongelmaksi muodostuukin erittäin suuri linssin koko.
Paitsi, jos
"To date, the major applications for image sensors have been in the smartphones field, but this is expected to expand soon into other rapidly-emerging fields such as autonomous vehicles, IoT and drones. "
eli "autonomous vehicles"
Kyseinen kenno löytyykin jostain muusta laitteesta - vaikkapa itseohjautuvasta ajoneuvosta.

 

[edup]

Ihan yhtä monta fotoniahan se kenno nappaa kiinni, on se sitten 1- tai 4-osainen. Tosin kameroiden kennoissa on yleensä ollut sellainen jekku, että esim. 10 megapikseliä on tarkoittanut, että jokainen värielementti (sininen, punainen ja vihreä, tai kaksi vihreää) lasketaan omaksi pikseliksi, ja niistä sitten sävelletään kuitenkin 10 megapikselin kuva, jossa on 30 miljoonaa värielementtiä.

Joo, ihan yhtä monta fotonia se nappaa kyllä. Mutta sen yhden pikselin jaottelu useampaan osaan mahdollistaa jälkikäsittelyssä (siis kennon jälkeisessä käsittelyssä ennen kuin kuva edes päätyy käyttäjälle) kohinan paremman poiston, kun niiden "osapikselien" tuottamasta tiedosta voi tilastollisesti päätellä asioita mitä yksittäisen pikselin tuottamasta tiedosta ei.

 

[bruins]

Tässä hommassa ole mitään järkeä. Jännä kun ammattikuvaajat käyttää 24 tai 48 mp kameroita, mutta kuluttajan puhelimessa pitää olla 600mp jengi vaan edelleen uskoo että maksimi pikselit on sama ku hyvä kuva. Valovoimahan heikkenee kun pikselit pienenevät, joten ite näen tämän ehdottomasti negatiivisena. Jos mahdollista niin kasvattaisin mieluummin kennon fyysistä kokoa, mutta pitäisin pikselit ennallaan. Myöskin tuo ihmissilmän erottama 500mp riippuu ihan siitä kuinka kaukaa ja kuinka isoa kuvaa katsotaan. Ja sitten kun kuva on instassa tai whatsappissä niin pikseleitä on enää tuskin viittäkään. Joku varmasti tietää minkä kokoisena kuvat menee noihin kanaviin?

 

[demu]

Tässä hommassa ole mitään järkeä. Jännä kun ammattikuvaajat käyttää 24 tai 48 mp kameroita, mutta kuluttajan puhelimessa pitää olla 600mp jengi vaan edelleen uskoo että maksimi pikselit on sama ku hyvä kuva. Valovoimahan heikkenee kun pikselit pienenevät, joten ite näen tämän ehdottomasti negatiivisena. Jos mahdollista niin kasvattaisin mieluummin kennon fyysistä kokoa, mutta pitäisin pikselit ennallaan. Myöskin tuo ihmissilmän erottama 500mp riippuu ihan siitä kuinka kaukaa ja kuinka isoa kuvaa katsotaan. Ja sitten kun kuva on instassa tai whatsappissä niin pikseleitä on enää tuskin viittäkään. Joku varmasti tietää minkä kokoisena kuvat menee noihin kanaviin?

Kyllä tässä on järkeä, katso edupin kommentti yllä.
Enkä näe mahdottomana, että isommankin koon kennoissa siirryttäisiin vastaavaan ratkaisuun ihan lähitulevaisuudessakin.
Todennäköisesti kukaan ei haluakaan mitään 600 megapikselin kuvaa - ei ammattikameroiden eikä vielä erityisemmin kännykkäkameroiden puolella.
Lisäpikseleitä käytetänn kuvan laadun parantamiseen: Valtava pikselimassa prosessoidaankameran tai jopa kuvakennon sisällä, ja kamerasta saadaan ulos ehkä ainoastaan kuva, jossa on kymmenesosa tai vähemmänkin koko kennon pikseleiden määrästä.
(tai, no, varmaan sen 600 megapikselin kuvankin sieltä saa, mutta mitäpä sillä tekee muuta kuin pikselipervot, jotka syynäävät tällaisetkin massapikselikuvat jokaisen osapikselin tarkkuudella ymmärtämättä välttämättä kokonaisuudesta juuri mitään)

 

[kurkimies]

Luulen että syynä on kuvankäsittelyn kehittyminen, eli saadaan mm. kohinat pois. Ihmetyttää kyllä, että millä optiikalla jostain 600 megapikselistä tulee mitään hyötyjä. Järkkäreissä on parhaimmillaan valtavat kennot, ja ei niissä silti ihan tolkuttomasti ole megapikseleitä.

Samaahan itekki mietin, että tuleeko kuvien reunoista "suttua" tuolla megapikselimäärällä, kun kunnolliset optiikat tahtovat maksaa?

 

[Loisteho]

Ihan yhtä monta fotoniahan se kenno nappaa kiinni, on se sitten 1- tai 4-osainen. Tosin kameroiden kennoissa on yleensä ollut sellainen jekku, että esim. 10 megapikseliä on tarkoittanut, että jokainen värielementti (sininen, punainen ja vihreä, tai kaksi vihreää) lasketaan omaksi pikseliksi, ja niistä sitten sävelletään kuitenkin 10 megapikselin kuva, jossa on 30 miljoonaa värielementtiä.

Fotoneita tulee (suunnilleen) yhtä monta sensorille, mutta 4-osaisella pikselillä siitä samasta määrästä fotoneja saadaan nelinkertainen määrä näytteitä. Ja digitaalikameroissa jokainen värikomponentti on aina laskettu omaksi pikselikseen, eikä se johdu markkinaosastojen keksinnöstä, vaan kameroiden toimintaperiaatteesta.

 

[L2K2]

Fotoneita tulee (suunnilleen) yhtä monta sensorille, mutta 4-osaisella pikselillä siitä samasta määrästä fotoneja saadaan nelinkertainen määrä näytteitä. Ja digitaalikameroissa jokainen värikomponentti on aina laskettu omaksi pikselikseen, eikä se johdu markkinaosastojen keksinnöstä, vaan kameroiden toimintaperiaatteesta.

Mutta kun kunkin pikselin kohina on verrannollinen pikselin näkemien fotonien lukumäärän neliöjuureen, niin kunkin pikselin signaali-kohinasuhde puolittuu, SNR4 = √(N/4) = SNR1/2. Ja, kun pikseleitä keskiarvoistamalla saadaan kohinaa alas näytemäärän neliöjuureen verrannollisesti, √4 = 2, niin tuo lisänäytteistä saatu hyöty riittää vai kumoamaan sen pienempien pikselien aiheuttaman lisääntyneen kohinan ja mitään ihmeellistä kohinan pudotusta ei tällä tapaa voida saavuttaa. (PL. mahdollisesti joissain olosuhteissa laskennallisella kuvankäsittelyllä kuten @edup mainitsi. Muita etujakin tuosta ”liiallisesta” pikselimäärästä on, esim. yhden ruudun HDR-kuvauksessa.)

Värikomponenttien laskeminen erillisiksi on kyllä ihan markkinointiosastojen aikoinaan tekemä valinta. Ihan samalla tavalla ns. oikeissa kameroissa myös niiden sähköisten etsiminen (ja jopa näyttöjen) resoluutio ilmoitetaan ”pisteinä” = 3 × kaikkialla muualla käytetty resoluution ilmoitustapa. Toki tästä on myös etunsa, kamerapuolella se OLED-näyttöpaneelien vajaa ”pentile” alipikseliasettelu tuottaisi samassa matkapuhelinterminologian resoluutiossa huonomman megapistemäärän kuin täysi RGB-alipikselistö.

Taitaa toki edelleen olla joitain käyttökohteita, joissa on käytössä joko 3CCD tai Foveon. Ainakin videopuolella näiden kanssa tuo kameramainen megapikselimäärän ilmoittaminen on vähintäänkin harhaanjohtavaa.

 

[Loisteho]

Mutta kun kunkin pikselin kohina on verrannollinen pikselin näkemien fotonien lukumäärän neliöjuureen, niin kunkin pikselin signaali-kohinasuhde puolittuu, SNR4 = √(N/4) = SNR1/2. Ja, kun pikseleitä keskiarvoistamalla saadaan kohinaa alas näytemäärän neliöjuureen verrannollisesti, √4 = 2, niin tuo lisänäytteistä saatu hyöty riittää vai kumoamaan sen pienempien pikselien aiheuttaman lisääntyneen kohinan ja mitään ihmeellistä kohinan pudotusta ei tällä tapaa voida saavuttaa. (PL. mahdollisesti joissain olosuhteissa laskennallisella kuvankäsittelyllä kuten @edup mainitsi. Muita etujakin tuosta ”liiallisesta” pikselimäärästä on, esim. yhden ruudun HDR-kuvauksessa.)

Värikomponenttien laskeminen erillisiksi on kyllä ihan markkinointiosastojen aikoinaan tekemä valinta. Ihan samalla tavalla ns. oikeissa kameroissa myös niiden sähköisten etsiminen (ja jopa näyttöjen) resoluutio ilmoitetaan ”pisteinä” = 3 × kaikkialla muualla käytetty resoluution ilmoitustapa. Toki tästä on myös etunsa, kamerapuolella se OLED-näyttöpaneelien vajaa ”pentile” alipikseliasettelu tuottaisi samassa matkapuhelinterminologian resoluutiossa huonomman megapistemäärän kuin täysi RGB-alipikselistö.

Taitaa toki edelleen olla joitain käyttökohteita, joissa on käytössä joko 3CCD tai Foveon. Ainakin videopuolella näiden kanssa tuo kameramainen megapikselimäärän ilmoittaminen on vähintäänkin harhaanjohtavaa.

Se neljästä pisteestä muodostettu pikseli sisältää kuitenkin kaksi bittiä enemmän informaatiota kuin yhdestä muodostettu, vaikka pikselikohtainen kohinan määrä pysyykin samalla tasolla. Digitaalikameroilla on myös _pakko_ alinäytteistää kuva, tai muuten jälki on todella huonoa. Syyn siihen miksi suora RGB->RGB mappaus kameran sensorilta näytölle ei ole järkevä huomaa esim. kun ottaa screenshotin vaikka tästä sivusta ja skaalaa sitä (FHD=2Mpix) kuvaa yhtään pienemmäksi tai suuremmaksi, lopputulos on kelvoton. Kameralla puolestaan voi ottaa sen 2Mpix kuvan 2Mpix näytöstä ja sitä kuvaa voi skaalata ylöspäin miten tahtoo ilman mitään laadun heikkenemistä ja alaspäin skaalatessakin tarkkuus heikkenee tasaisesti. Kameran ulos antaman kuvan täytyy sisältää enemmän alipikseleitä kuin kameran sensorilla on, eikä se ole valintakysymys.

 

[E.T]

Joo, ihan yhtä monta fotonia se nappaa kyllä. Mutta sen yhden pikselin jaottelu useampaan osaan mahdollistaa jälkikäsittelyssä (siis kennon jälkeisessä käsittelyssä ennen kuin kuva edes päätyy käyttäjälle) kohinan paremman poiston, kun niiden "osapikselien" tuottamasta tiedosta voi tilastollisesti päätellä asioita mitä yksittäisen pikselin tuottamasta tiedosta ei.

Ainoa vain että onko siinä pikselin signaalissa enää paljoa mitään oikeata dataa noin nanoskooppisilla pikseleillä.
Pikselin pienetessä jo "fotonikohina" kasvaa, koska fotoneiden määrässä per pikseli tulee enemmän ja enemmän vaihtelua.
Päälle sitten se että tuskin sen heikomman ja kohinaisemman signaalin lukeva elektroniikka mitään täydellistä on lisäten aina omaa kohinaansa/vääristymää signaaliin.

Eli täysin överiksi vetämisestä tuskin on hyötyä ainakaan kohinan kannalta verrattuna yhtä hyvällä tekniikalla tehtyyn maltillisemman pikselimäärän kennoon.
Jos vain pikseleitä pystytään ohjaamaan erikseen niin single shot HDR jne olisi kyllä mahdollisia.

Mutta kun kunkin pikselin kohina on verrannollinen pikselin näkemien fotonien lukumäärän neliöjuureen, niin kunkin pikselin signaali-kohinasuhde puolittuu, SNR4 = √(N/4) = SNR1/2. Ja, kun pikseleitä keskiarvoistamalla saadaan kohinaa alas näytemäärän neliöjuureen verrannollisesti, √4 = 2, niin tuo lisänäytteistä saatu hyöty riittää vai kumoamaan sen pienempien pikselien aiheuttaman lisääntyneen kohinan ja mitään ihmeellistä kohinan pudotusta ei tällä tapaa voida saavuttaa.

Taitaa toki edelleen olla joitain käyttökohteita, joissa on käytössä joko 3CCD tai Foveon.

Ja pikselien määrän kasvaessa/koon pienentyessä "lattian rakoihin tippuvien" fotoneiden osuus varmasti kasvaa jonkin verran.
Tuskin millään mikrolinsseillä pystytään kaikkia fotoneita ohjaamaan sinne vain osan pikselin koosta muodostavaan "ämpäriin" johdotuksen ja pikselielektroniikan keskelle.

Videokameroissahan kolmen erillisen kennon käyttö ja valon osavärien niihin ohjaaminen oli tavallista ylemmissä malleissa ennen peilittömien järkkäreiden tunkeutumista videokameroiden markkinoille.
Foveon taas oli ja on täysin niche-tuote.
Värisuodattimen valohäviöiden puuttuessa voisi luulla että se on Bayer-kennoa parempi herkkyydessä, mutta niin ei ole.
Osaväripikseleiltä tuleva data kun on sellaista saastaa, että sen sisäkelpoiseksi hinkkaamisen jälkeen jäljelle jäänyt signaali on paljon heikompi per valovuo, kuin Bayer-kennolla.

 

[zouzel]

Olen jo tovin miettinyt, että olisiko kameraa mahdollista toteuttaa DLP-projektoreista tutulla väripyörällä varustettuna? Jos kennoon saisi yhdistettyä nopean muistin johon sujahtaa vaikka 100 raw kuvaa/sec yhden sekunnin ajan ja väripyörässä olisi sitten RGB värisuotimet (ja vaikka suotimeton mustavalkosegmentti sekä harmaasuodin myös.)

Näin yhden väriruudun tallentamiseen tarvisi vähintään yhden valotuksen kullakin päävärillä, mutta laatu ja dynamiikka olisi varmasti omaa luokkaansa, mikäli prosessointi osaisi hoitaa mahdolliset sateenkaariefektit pois liikkuvista kuvauskohteista, eikä mahdolliset valoitusajan rajotteet tulisi liikaa vastaan.

 

[eternality]

Olen jo tovin miettinyt, että olisiko kameraa mahdollista toteuttaa DLP-projektoreista tutulla väripyörällä varustettuna? Jos kennoon saisi yhdistettyä nopean muistin johon sujahtaa vaikka 100 raw kuvaa/sec yhden sekunnin ajan ja väripyörässä olisi sitten RGB värisuotimet (ja vaikka suotimeton mustavalkosegmentti sekä harmaasuodin myös.)

Näin yhden väriruudun tallentamiseen tarvisi vähintään yhden valotuksen kullakin päävärillä, mutta laatu ja dynamiikka olisi varmasti omaa luokkaansa, mikäli prosessointi osaisi hoitaa mahdolliset sateenkaariefektit pois liikkuvista kuvauskohteista, eikä mahdolliset valoitusajan rajotteet tulisi liikaa vastaan.

Menee aika vaikeaksi, 100 raw kuvaa sekunnis tarkoittaisi helposti gigatavuja muistia joihin pitäisi olla gigatavuja/sekuntti väylä. Tarkoittaisi käytännössä joko tosi nopeaa väylää kameralta SoC:iin tai kamerasensoriin integroitua muistia. Vertailuksi joissain kameroissa on tälläistä muistia ollut korkea fps videokuvaukseen, mutta määrät ovat olleet muutaman sata megatavua. Gigatavumuistilla sensorista tulisi iso piiri ja sitämyöten tolkuttoman kallis. Leveä väylä SoC:iin taas tarvitsisi vartavasten tähän tehdyn socin ja asettaisi aika isoja rajoitteita kameran sijoittelulle koska noin nopeaa väylää ei enää helposti vedetä jollain flex kaapelilla kameramoduulille. Tämä väylä söisi myös huomattavasti virtaa. Tämän lisäksi koko väripyörähässäkkä syö tietysti lisää virtaa ja tilaa, ja aiheuttaisi aikamoista päänvaivaa esim. valotusaikojen säätöön.

 

[L2K2]

Olen jo tovin miettinyt, että olisiko kameraa mahdollista toteuttaa DLP-projektoreista tutulla väripyörällä varustettuna? Jos kennoon saisi yhdistettyä nopean muistin johon sujahtaa vaikka 100 raw kuvaa/sec yhden sekunnin ajan ja väripyörässä olisi sitten RGB värisuotimet (ja vaikka suotimeton mustavalkosegmentti sekä harmaasuodin myös.)

Näin yhden väriruudun tallentamiseen tarvisi vähintään yhden valotuksen kullakin päävärillä, mutta laatu ja dynamiikka olisi varmasti omaa luokkaansa, mikäli prosessointi osaisi hoitaa mahdolliset sateenkaariefektit pois liikkuvista kuvauskohteista, eikä mahdolliset valoitusajan rajotteet tulisi liikaa vastaan.

Klassinen esimerkki siitä kuinka ”vaikeat” asiat ovat helppoja, mutta ”helpot” asiat on vaikeita.

Mekaanisesti tuo väripyörä olisi verrattain helppo, ainakin verrattuna niihin 3CCD-ratkaisujen kolmeen prismaan erotettuna kahdella selektiivisesti puoliläpäisevällä peilillä, mutta tuo prosessointi korjaamaan sen, että eri värien kuvat on otettu eri aikaan on äärimmäisen vaikea (ja ainakin toistaiseksi yleisissä tapauksessa ratkaisematon) ongelma.

Lisäksi dynamiikkaetu olisi oikeasti pieni, tai olematon, verrattuna Bayer-suodattimiin ja luultavasti häviäisi tuolle 3CCD-ratkaisulle reilusti.

Väripyörän kanssa kun kutakin osaväriä valotettaisiin lyhyemmän aikaa, mikä kumoaisi edun siitä isommasta sitä väriä keräävästä pinta-alasta. Luultavasti myös ne väripyörän värien väliset siirtymät maksaisivat niin paljon aikaa, että olisi parempi ilman... (Kokonaisvalotusaikaa voi lisätä myös perinteisen Bayer-suotimen kanssa: minkä tahansa sensorin saa tuottamaan niitä virtuaalisesti mielivaltaisen matalan ISO-arvon kuvia kunhan vaan ottaa sen sarjan kuvia alimmalla herkkyydellä ja keskiarvoistaa jälkikäsittelyssä sen pinon kuvia.)

 

[Mawe]

En kyllä suoralta kädeltä innostu näistä pixelimonstereista, pitää tulla mukana sitten myös jotain kehitystä kuvanlaatuun.
Monet tämän hetken puhelimet kuvaa hyviä kuvia kunnollisessa valossa, mutta erittäin monet taas hyytyy vähänkin heikommassa valossa.

Onko näiden sensorien valmistuksessa tapahtunut viimevuosina joku iso kehitysaskel kun tuntuu että aiemmin oltiin vuosikausia jumissa n. 16 megapikselissä. Vai johtuuko tämä kehitys ihan vaan siitä että kameraspeksit on nyt muodissa kun näyttöjen ja SoC spekseillä ei juuri eroa saada puhelinten välille.

Megapikselikilpa palasi.

Kyllä se kilpa on jollain tavalla tullut takaisin ja edelleen tavalliset käyttäjät tuijottaa sitä pikseli määrää.

Samoiten katsotaan vain promokuvat, jotka otettu paikoissa jossa paljon luonnonvaloa ja kikkoja niissä kuvauksissa käytetään paljon, ettei ne oikein istu tilanteisiin joissa yleensä otetaan kuvia.
Poislukien tietysti puolueettomat revikat.
Enkä tiedä moniko valmistaja edes laittaa kuvia, jotka otettu oikeasti sillä luurilla, eikä ammattitason järkkärillä, tai muokattu jälkeenpäin.

[QUOTE="Admiral General Aladeen]
Mitä sitten jos ihmissilmä on vain 500Mpix, kun pitäisi olla myös sellainen näyttö pöydällä jossa vastaava reso ja koko? Digitaalisen zoomin takia puhelimissa noita monsterikameroita näkee.

Ei tarvitse olla, (ei niiden aimminkaan ole tarvinnut olla).

Niiden avulla pyritään parantaa kuvaa, lisäksi zoominakin voidaan käyttää.


Eikä se ihmissilmä kai nyt ihmeen tarkka ole ns lyhyellä suljinajalla, ihminen on vain hyvä prosessoimaan.
[/QUOTE]
Samsung varmasti haluaa antaa sen vaikutelman, että sillä on väliä, vaikka näytöt ei pysty toistamaan lähimainkaan samaa.

Joo, ihmisen prosessointi on jotain mihin vaikea päästä keinotekoisesti, olisi hienoa jos saisi edes osan siitä kameroihin.

Koetin turhaan kaivaa erästä tutkimusta, jossa tutkittiin miten ihminen näkee.
Siinä silmälle(en muista oliko koko silmä) näytettiin elokuvia ja paljastui silmässä olevan opittuja vasteita siitä mitä sillä katsotaan.
Harmi etten löytänyt, se oli mielenkiintoinen.

 

[Juha Kokkonen]

Tässä hommassa ole mitään järkeä. Jännä kun ammattikuvaajat käyttää 24 tai 48 mp kameroita, mutta kuluttajan puhelimessa pitää olla 600mp jengi vaan edelleen uskoo että maksimi pikselit on sama ku hyvä kuva. Valovoimahan heikkenee kun pikselit pienenevät, joten ite näen tämän ehdottomasti negatiivisena. Jos mahdollista niin kasvattaisin mieluummin kennon fyysistä kokoa, mutta pitäisin pikselit ennallaan. Myöskin tuo ihmissilmän erottama 500mp riippuu ihan siitä kuinka kaukaa ja kuinka isoa kuvaa katsotaan. Ja sitten kun kuva on instassa tai whatsappissä niin pikseleitä on enää tuskin viittäkään. Joku varmasti tietää minkä kokoisena kuvat menee noihin kanaviin?

Tässä menee nyt heti alussa aika monikin asia enemmän tai vähemmän pieleen. Ensinnäkin ammattikuvausta ja siihen käytettäviä laitteita ei ole järkeä verrata kuluttajakamerapuhelimiin. Toisekseen ei missään ole sanottu, että puhelimessa "pitää olla" 600 megapikseliä. Kolmanneksi ei ole mikään yleinen totuus, että kaikki ihmiset uskoisivat suuremman pikselimäärän tarkoittavan suoraan parempaa kuvaa - ei etenkään tällä foorumilla.

Kennon fyysistä kokoa ei valitettavasti ole mahdollista enää merkittävästi kasvattaa älypuhelinkäytössä, koska vastaan tulevat laitteessa käytettävissä oleva tila ja optiikan rajoitukset. Luonnollisestikaan noita korkeita megapikselimääriä ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu käytettävksi sellaisenaan loppukuvissa, kuten ei myöskään nykyisten korkearesoluutioisten kamerapuhelimien.

 

[petepeluri]

En kyllä suoralta kädeltä innostu näistä pixelimonstereista, pitää tulla mukana sitten myös jotain kehitystä kuvanlaatuun.
Monet tämän hetken puhelimet kuvaa hyviä kuvia kunnollisessa valossa, mutta erittäin monet taas hyytyy vähänkin heikommassa valossa.

Hyvin ainakin sonyn imx586 pärjää heikossa valossa.

 

[mRkukov]

Kyllähän noista useista kymmenistä megapikseleistä on ainakin valoisalla ilmalla apua, mutta hämärässä kohina kasvaa

Ei niitä täyden laadun kuvia kukaan hämärässä ottaisikaan.

Tässä hommassa ole mitään järkeä. Jännä kun ammattikuvaajat käyttää 24 tai 48 mp kameroita, mutta kuluttajan puhelimessa pitää olla 600mp jengi vaan edelleen uskoo että maksimi pikselit on sama ku hyvä kuva.

Itseä taas huvittaa tilanne jossa puhelimella saisi parempia kuvia kuin ammattilaisen järkkärillä. Esimerkiksi kesähäät jossa hääpari haluaakin ryhmäkuvan. 100€/h ammattilainen kuvaa 48Mpix kameralla ja joku vieras ottaakin saman kuvan 200Mpix kamerapuhelimella. Kuvaaja teki tietenkin sommittelut ja muut, mutta 200Mpix kamerapuhelimen kuvasta saattaa silti saada paremmin selvää kuka kukin on 50 vieraan joukosta.

Kyllä esim 108Mpix kuvat tällä S20 ultralla sisältää paljon enemmän yksityiskohtia kuin 16Mpix kuvat. Toki 48 vs. 108 ei varmasti ole enää selvä ero, mutta 48 vs 200+ alkaa ollakin.

 

[Mawe]

Hyvin ainakin sonyn imx586 pärjää heikossa valossa.

Kärjistin ehkä hiukan.

Kävin katsomassa Oneplus 7 Pro:ta Gsmarenassa ja ainakin siinä näytti pitävän paikkansa.

En tietenkään muista minkä luurin revikkaa katsoin ja siinä heikkeni jonkun verran hämäräkuvaukseen kun menivät.
Ainakaan Suomessa ei sitä valoa ole kovin, varsinkaan sisällä, niin olisi mieleen jos panostaisivat heikomman valaistuksen kuvaukseen.

 

[love_doctor]

Itseä taas huvittaa tilanne jossa puhelimella saisi parempia kuvia kuin ammattilaisen järkkärillä. Esimerkiksi kesähäät jossa hääpari haluaakin ryhmäkuvan. 100€/h ammattilainen kuvaa 48Mpix kameralla ja joku vieras ottaakin saman kuvan 200Mpix kamerapuhelimella. Kuvaaja teki tietenkin sommittelut ja muut, mutta 200Mpix kamerapuhelimen kuvasta saattaa silti saada paremmin selvää kuka kukin on 50 vieraan joukosta.

Valokuvaajat tuskin jakavat mielipidettäsi siitä, että parempi kuva = mahtuu enemmän naamoja ja yksityiskohtia kuvaan. Esim. korkealaatuisissa linsseissä bokehin idea on nimenomaan sumentaa taustaa ja fokusoida kohdetta. Samaa mieltä tuosta, että isommalla pikselimäärällä voit tietenkin tallentaa enemmän yksityiskohtia, mutta käytännössä asiaa rajoittaa aika paljon se, että ammattilainen rajaa kuvan jo ennen ottamista fiksusti, jolloin megapikseleitä ei tarvita jälkikäteen kroppaamiseen. Jos tarkkuuttaa tarvitaan, medium format on keksitty. Lisäksi näyttölaitteissa on 1080p:ssä on 2MP, 4k:ssa 8 MP ja 8k-kuvassa 33MP. Ammattilaisjärkkärit ovat jo siinä 8k-kuvan tasolla tai yli resoluutiossa. Samoin printissä 300 tai 600 dpi monesti riittää. Tietenkin 9600 dpi tulosteet erikoispaperille näyttävät hienoilta, mutta harvoin porukka tulee vaikka kylään suurennuslasin tai mikroskoopin kanssa ja ottavat seinältä kehyksistä sen hääkuvan ja alkavat nuuskia kuvaa mustepisaroiden tarkkuudella.

 

[love_doctor]

Luulen että syynä on kuvankäsittelyn kehittyminen, eli saadaan mm. kohinat pois. Ihmetyttää kyllä, että millä optiikalla jostain 600 megapikselistä tulee mitään hyötyjä. Järkkäreissä on parhaimmillaan valtavat kennot, ja ei niissä silti ihan tolkuttomasti ole megapikseleitä.

Esim. Canon ja Nikonhan ovat julkaisseet klassikkolinsseistä uusia versioita kun vanhat 1000-2000 euron L-sarjalaiset linssit eivät piirtäneet tarpeeksi tarkasti yli 20MP kennoille. Uusissa linsseissäkin lienee pian taas raja vastassa optiikan kanssa. Samanlaista esim. Fujin X-sarjassa kun ensimmäisten 16MP kameroiden jälkeen mentiin yli 20MP, niin osassa optiikassa piirto loppui taas kesken. Aina voi uskotella itselleen mitä haluaa, mutta kännyköissä "kusiset muovilasit" toki ovat pienempiä kuin järkkäreissä ja halvempia siksi valmistaa, mutta toisaalta myös pikselitiheys on niin suuri, että diffraktion kanssa voi olla hiukan ongelmia ellei optiikkaa aleta valmistaa kuten prosessoreita atomitasolla. Kännyköissä ei myöskään siitä kovasta hinnasta mene isokaan osa kameroiden optiikkaan. Esim. 1000 euron lippulaivapuhelimessa yhden kameramoduulin optiikan ja kennon yhteishinta voi olla $35. Kun taas järkkärissä pelkästään "vastaava" objektiivi voi maksaa helposti 3000 euroa.

 

[mRkukov]

Kännyköissä ei myöskään siitä kovasta hinnasta mene isokaan osa kameroiden optiikkaan. Esim. 1000 euron lippulaivapuhelimessa yhden kameramoduulin optiikan ja kennon yhteishinta voi olla $35. Kun taas järkkärissä pelkästään "vastaava" objektiivi voi maksaa helposti 3000 euroa.

Jos tuotetta X myydään 100 kpl ja tuotetta Y myydään 10 000 kpl niin jännä juttu että sen Y tuotteen hinta saadaan massavamistuksen takia alemmas. En siis väitä että noita voisi mitenkään järkevästi verrata, mutta paljonko se "3000€" linssi oikeasti maksaisi jos niitä valmistettaisiin samoilla volyymeillä kuin puhelimia.

 

[bruins]

Tässä menee nyt heti alussa aika monikin asia enemmän tai vähemmän pieleen. Ensinnäkin ammattikuvausta ja siihen käytettäviä laitteita ei ole järkeä verrata kuluttajakamerapuhelimiin. Toisekseen ei missään ole sanottu, että puhelimessa "pitää olla" 600 megapikseliä. Kolmanneksi ei ole mikään yleinen totuus, että kaikki ihmiset uskoisivat suuremman pikselimäärän tarkoittavan suoraan parempaa kuvaa - ei etenkään tällä foorumilla.

Kennon fyysistä kokoa ei valitettavasti ole mahdollista enää merkittävästi kasvattaa älypuhelinkäytössä, koska vastaan tulevat laitteessa käytettävissä oleva tila ja optiikan rajoitukset. Luonnollisestikaan noita korkeita megapikselimääriä ei lähtökohtaisesti ole tarkoitettu käytettävksi sellaisenaan loppukuvissa, kuten ei myöskään nykyisten korkearesoluutioisten kamerapuhelimien.

Miksi niitä sitten tehdään jos ei lopputuotteessa ole tarkoitus käyttää? Mulle nää on vain markkinointikikkoja. Tietenkään kaikki ei noihin usko, mutta ilmeiseti riittävän moni edelleen.

 

[Juha Kokkonen]

Miksi niitä sitten tehdään jos ei lopputuotteessa ole tarkoitus käyttää? Mulle nää on vain markkinointikikkoja. Tietenkään kaikki ei noihin usko, mutta ilmeiseti riittävän moni edelleen.

Sitähän tässä ketjussa on nyt jo lukuisissa viesteissä puhuttu, että suuren pikselimäärän kuvadataa käytetään ensisijaisesti parempilaatuisen pienemmän tarkkuuden kuvan muodostamiseen, ei täyden resoluution kuvan aikaansaamiseksi.

 

[love_doctor]

Jos tuotetta X myydään 100 kpl ja tuotetta Y myydään 10 000 kpl niin jännä juttu että sen Y tuotteen hinta saadaan massavamistuksen takia alemmas. En siis väitä että noita voisi mitenkään järkevästi verrata, mutta paljonko se "3000€" linssi oikeasti maksaisi jos niitä valmistettaisiin samoilla volyymeillä kuin puhelimia.

On se näinkin ja pienten linssielementtien käsittely voi olla omasta syystään kallista, mutta tarkoitin tuota, että DSLR-laitteissa valmistettavaa tavaraa on selvästi enemmän ja hyvistä insinööriteknisistäkin syistä. Perstuntumalla voi arvioida, että korkeintaan nuo halvimmat, korkeintaan satasen linssit pystyy valmistamaan sillä hinnalla, mitä huippukännykän kameramoduuli maksaa. Ihan pelkästään materiaalikustannusten ja pinnoitusprosessien yms. takia. Isoissa kameroissa koko on iso monestakin syystä, mutta esim. tuota piirtoa ei välttämättä pysty helposti parantamaan, ellei samalla lisää linssiryhmiä tai levennä etummaista linssiä, sillä fotonien ohjaus nanometritasolla on vaikeaa valmistusprosessin virheiden takia, ja se lopulta väistämättä nostaa hintaa. Puhelimissa ehkä silti parempi tapa on panostaa linssien ja kennojen nanotekniikkaan ja oikoa sieltä päästä mutkia.

 

[pulatunnus]

Valokuvaajat tuskin jakavat mielipidettäsi siitä, että parempi kuva = mahtuu enemmän naamoja ja yksityiskohtia kuvaan.

Piti "googlettaa" mitä valokuvaaja tarkoittaa.
Olet oikeassa osa valokuvaajista tuskin jakavat tuota. Osalle varmaan tärkeää.
Mutta olet antanut ymmärtää ettei kamerapuhelimia ammattikuvaajat arvosta, joten ehkä arvostus niissä piireissä ei mene yksiin kaikkien muiden kanssa (tosiasissa puhelimen arvostus on noussut huimasti).

Häät ihan sattumalta mielenkiintoinen esimerkki, joka tuo esiin monipuolisesti tilanteen.

Sieltä halutaa ne Valokuvaajan kuvat, joista teteetään paperiversiot, niissä arovstetaan luovantyön tekijän osaamista, ja ei välttämättä kiinnosta jokainen pieni yksityiskohta ja kuten sanoit parempi että on häivitetty.

Mutta se on myös tilaisuus jossa on arvoa, esim siinä ryhmäkuvassa että sieltä voi tunnistaa ne kasvot. Tilaisuus missä sataapinaa ottaa tuhat kuvaa, ja niistä voi joku olla hyvikin oninstunut taltio, ja jos ne puhelimet olisi korvattu järkkäreillä, niin epäoonistuneiden kuvien määrä olisi isompi.


Mutta kaikki ei edes ole kerranvuodessa häissä vieraana, vaan se monella se tyypillinen kuvaaminen on tallentamista, ei luovaa työtä, vaan ihan tallentamista. Jossa tavoite koko kuva terävä, ei mitään taustojen sumentamista yms. Ei idea ole lähteä rajaamaan, vaan saada kaikki haluttu mukaan.

Puhelimissa se kameran pitää soveltua monipuoliseen käyttöön, joista vain osa on ns "valokuvaamista"

Aina voi uskotella itselleen mitä haluaa,

En ihan varma mitä yrität kertoa.
Kerrot että Nokon jne on julkkaisseet uusia klassikko linssejä.
Tuon tyyppisissä kameroissa lähestyminen on aikalailla toisenlainen, kuin mm puheimissa.

Markkinoilla on ollut puhelimia joissa on yritetty lähetysä aihetta enemmän linssipainotteisesti, mutta ei se ole oikein toiminut.

Puhelimet on nykyään "pienikatteisia", eli jokainen sentti lasketaan tarkkaan. No "valokuvaaja" kalustoon verrattuna kyse ei myöskään hinnasta, vaan koosta, kestävyydestä, painosta, käytettväyydestä.


Valmistuksen osalta, järkkäreissä poiketen, puhelimien kamerat on sellaisia ettei käyttäjä vaihda siine osa komponentteja, vaan se on yksi kokonaisuus, ja aina ei ole lähestetty sillä että optiikan pitää olla priimaa, , vaan osa virheistä korjataa laskennalla. Ei käyttäjää kiinnosta piirtyykö suorat linjat kennolle suoraan vain ei.

Edit:
Voi myös miettiä mitä lisäeurolla saa, laskentaan laitettu euro on monikäyttöisempi, kuin se että se euro lisätään linssiin, tai euro kameran puolijohteeseen, vs linssi.

 

[love_doctor]

Piti "googlettaa" mitä valokuvaaja tarkoittaa.

No "valokuvaaja" kalustoon verrattuna

Valokuvauspiireissä aika selkeä tapa erotella harrastaja ammattilaisesta on se, että toinen tekee rahaa, jolla elättää itseään ja kustantaa laitteistot. En tiedä halusitko jotenkin loukkaantua asiasta vai miksi laitoit sanan hipsukoihin. Kyllä harrastelijakin voi ottaa erinomaisia kuvia ja millä vaan perunalla kuvaamalla, mutta alan ammattilaisen tekee se, että tekee sitä työkseen.

Voi myös miettiä mitä lisäeurolla saa, laskentaan laitettu euro on monikäyttöisempi, kuin se että se euro lisätään linssiin, tai euro kameran puolijohteeseen, vs linssi.

Jahas.. puhelimiin on rakennettu aika vahvasti suunniteltu vanheneminen. Esim. valmistaja lupaa päivityksiä kaksi vuotta tuotteen julkistuksesta ja sekin on Android-maailmassa jo erinomainen "takuu". Tilastojen valossa suomalaiset vaihtavat puhelinta 2,5 vuoden välein. Vertailun vuoksi järkkäripuolelta on vuosikymmenten kokemus siitä, että laitteiden käyttöikä voi ylittää kuvaajan oman eliniän, kunhan huoltaa esim. linssin aukon sulkimen mekanismia, putsaa pois sienet ja pölyt. Rungon hinta on pieni osa koko laitteiston hintaa. Näitä on aika absurdia edes verrata.

 

[pulatunnus]

Valokuvauspiireissä aika selkeä tapa erotella harrastaja ammattilaisesta on se, että toinen tekee rahaa, jolla elättää itseään ja kustantaa laitteistot. En tiedä halusitko jotenkin loukkaantua asiasta vai miksi laitoit sanan hipsukoihin. Kyllä harrastelijakin voi ottaa erinomaisia kuvia ja millä vaan perunalla kuvaamalla, mutta alan ammattilaisen tekee se, että tekee sitä työkseen.

En tiennyt mitä tarkoitit, siksi hipsukat.

Työkseen kuvaavia on moneen lähtöön, ja osaa ei kiinnosta häivitykset (no ehkä harrastuksena). No osalle työnantaja maksaa laitteet, osa joutuu itse hankkiin.

Mutta jos nyt puhutaan palkka/ansiotoiminnassa kuvaamisesta, niin en tiedä kumpaa nykyään käytetään enemmän, kamerapuhelimia, vai järkkärreitä, pokkarit vähemmistö, ja yllätyn suuresti jos järkkärit ennemistö. Puhutaan sitten tekijä tai kuva määrästä.

Näitä on aika absurdia edes verrata.

Vähän ihmettelin miksi järkkärien erityisjuttuja niin kovasti tähän uutiseen otettu.
Se on toki totta että kamerapuhelimien kehitys on vienyt elintilaa järkkäreiltä, alkuun ehkä vähän piristi, mutta yllättän monesti on niitä syrjäyttänyt, vaikka pokkarit eniten "kärsineet".

Yllä olevalla en tarkoita etteikä tityissä käytöissä järkkärit edelleen yksinvaltijaita ja tuskin ne markkinat luurisuunnittelijoita kiinnostaa, ovat vaan ylpeitä jos niihin verrataan.


Miten liittyy uutiseen, no puhelimissa ongelmaa lähestytään eritavalla, kuin järkkäri suunnittelussa.

Entistä useammin työssä, vapaa-ajalla jne. ei tarvita järkkäriä, saati pokkari, kun se hoituu paremmin puhelimella. Ja sille kameralle on paljon käyttöä, jota ei edes järkkärilla voi oikein tehdä.

 

[love_doctor]

Vähän ihmettelin miksi järkkärien erityisjuttuja niin kovasti tähän uutiseen otettu.
Se on toki totta että kamerapuhelimien kehitys on vienyt elintilaa järkkäreiltä, alkuun ehkä vähän piristi, mutta yllättän monesti on niitä syrjäyttänyt, vaikka pokkarit eniten "kärsineet".

Yhden laitteen kennoa verrataan toiseen, kun uutisen aihe on kameramoduulien kennot. Järkkäreissä FF-kenno on ~20x isompi alaltaan kuin 1/1.7" jota näkee huippupuhelimissakin. Aika huima ero pikselitiheydessä kahden kennon välillä, jos kännykameran kennon alueella on toisessa vain 1,5 ja puhelimessa 600 megapikseliä. Samoin jos isot kameravalmistajat kipuilevat linssien hiomisen kanssa riittävän terävän piirron saamiseksi, niin hämmentää miten kännykameran linssit hiotaan kuntoon. Ei digitekniikallakaan ihan kaikkea ratkota, esim. linssivääristymää varten pitäisi mallintaa kunkin linssin epätäydellisyys post-prosessointiin. Samalla tavalla kuin korkealaatuiset näytöt, tulostimet, kaiuttimet, mikrofonit kalibroidaan.

Entistä useammin työssä, vapaa-ajalla jne. ei tarvita järkkäriä, saati pokkari, kun se hoituu paremmin puhelimella. Ja sille kameralle on paljon käyttöä, jota ei edes järkkärilla voi oikein tehdä.

Pokkarin korvautuminen puhelimella on täysin loogista vertaa sitten teknisesti tai käyttötapaa. Nykyäänhän joissain puhelimissa on isompia kennoja kuin vanhoissa pokkareissa. BSI:n ja muiden kehitysaskelten myötä hämäräkuvaus ja kohina paljon parempia. Pikselimäärä mahdollistaa samanlaatuisen zoomauksen diginä mitä vanha optinen 3x zoom. Akut saa pienempään tilaan kuin patterit jne.

 

[Lord Frozen]

Ei digitekniikallakaan ihan kaikkea ratkota, esim. linssivääristymää varten pitäisi mallintaa kunkin linssin epätäydellisyys post-prosessointiin. Samalla tavalla kuin korkealaatuiset näytöt, tulostimet, kaiuttimet, mikrofonit kalibroidaan.

Oma valistunut arvaukseni, että on kannattavaa suorittaa tehtaalla liukuhihnalla vaikka jokaiselle yksittäiselle kamera+optiikka-paketille automatisoidut koekuvaukset, joista lasketaan korjauskartat jokaiseen moduliin, kuin jättää se tekemättä ja luottaa linssin laatuun, kohdistukseen tms.

Edit. ps.
Tuohon pokkari-järkkäri sektorille. Minullakin näin harrastelijana jäi nuo pokkarit pois kännykkäkameroiden korvatessa, mutta järkkärille on edelleen oma paikkansa käytössä. Toisaalta vanha viisaus sanoo että paras kamera on se joka on mukana.

 

[pulatunnus]

Yhden laitteen kennoa verrataan toiseen, kun uutisen aihe on kameramoduulien kennot. Järkkäreissä FF-kenno on ~20x isompi alaltaan kuin 1/1.7" jota näkee huippupuhelimissakin. Aika huima ero pikselitiheydessä kahden kennon välillä, jos kännykameran kennon alueella on toisessa vain 1,5 ja puhelimessa 600 megapikseliä.

On iso ero, ja jos verrataan vielä isompaan kennoon on ero isompi.
Puhelimissa nyt ne kennot on tupanneet olemaan pienempia kuin järkkäreissä.
Sitä en tiedä, eikä uutinen paljastanut että minkä kokoinen aiheena oleva kenno on.

Samoin jos isot kameravalmistajat kipuilevat linssien hiomisen kanssa riittävän terävän piirron saamiseksi, niin hämmentää miten kännykameran linssit hiotaan kuntoon. Ei digitekniikallakaan ihan kaikkea ratkota, esim. linssivääristymää varten pitäisi mallintaa kunkin linssin epätäydellisyys post-prosessointiin.

Miksi puhelimiin pitäisi hioa linssejä samoilla tavoitteilla kuin viittamasi "isot" kameravalmistajat.

Digitaalitekniikka ei kaikkea ratko, mutta kyllä niillä nyt ratkotaan ongelmia ja en usko että laskennasta oltaisiin luopumassa, päinvastoin.

Tätä järkkäri juttua en aivan ymmärrä, puhelimissa on osittain ihan eri lähestymistavat ongelmiin, ja puhelimeen ei voida pistää fyysisesti samanlaisia linssejä kuin järkäreihin markkinoidaan (tai no voidaan, mutta ei käy kaupaksi). Jos jotkut "vaokuvapiirit" arvostaa jotain on ja on siitä valmiita maksamaan, niin ei se pakota kaikkia toimijoita tyydyttämään yhden pienryhmän arvostuksia.

 

[pulatunnus]

Samoin jos isot kameravalmistajat kipuilevat linssien hiomisen kanssa riittävän terävän piirron saamiseksi, niin hämmentää miten kännykameran linssit hiotaan kuntoon. Ei digitekniikallakaan ihan kaikkea ratkota, esim. linssivääristymää varten pitäisi mallintaa kunkin linssin epätäydellisyys post-prosessointiin.

Piirron tärkkeyttä korostat. Onko se nyt sellainen ongelma että siihen kannattaa pistää rahaa ? Vai voisiko olla asia johon ei kannata edes pyrkiä ?
Siis eikö linssivääristymät kannata ennemmin korjata laskennallisesti, kuin yrittää tehdä linssistöä jossa ei sellaisia syntyisi. (puhelimissa)

Ja näin päästä paljon parempiin tuloksiin. Jos nyt jotain tuolla saralla tavoittelee niin tasalaatuisia tuotantoeriä, menetelmiä miten voidaan yksilölliset ominaisuudet tunnistaa. komponenttituotannon aikainen parametrointi, mutta sen pitää olla kustannustehokasta, ja niiltä osin komponenti elinaikana pitäis pysyä vakiona.

Onko se ihmisenkään silmän linssistö erityisen tarkka piirtoinen ja vääristymätön.

 

[Mawe]

Meniköhän nyt aiheen vierestä vähän turhan pitkälle?

 

[love_doctor]

Piirron tärkkeyttä korostat. Onko se nyt sellainen ongelma että siihen kannattaa pistää rahaa ? Vai voisiko olla asia johon ei kannata edes pyrkiä ?
Siis eikö linssivääristymät kannata ennemmin korjata laskennallisesti, kuin yrittää tehdä linssistöä jossa ei sellaisia syntyisi.

Tämä riippuu ihan siitä, haetaanko pikselitiheydellä HDR-kykyä, pientä kohinaa vai parempaa resoluutiota. Vähän kärjistetty esimerkki, mutta jos kuvaat vaikka kaljapullon pohjan läpi asioita, megapikselimäärä ei hyödytä jos läpi ei näy yhtään paremmin resoluutiomielessä. Pullon vääristymät on tietty erilaisia kuin ideaalin fysikaalisen linssin ja käytännön linssiryhmien suorituskyvyn erot. Kohinan suhteenkin on tietty järkevä käyttöalue. Perinteisessä valokuvaamisessa koko harrasteen nimi tulee siitä, että valolla taiteillaan. Valoa voi hallitusti lisätä apuvaloilla ja ammattikuvaajat käyttävät täytesalamaa yms. keinoja jatkuvasti. Joka tapauksessa valokuvaamiseen valo on yhtä oleellinen komponentti kuin kamera. Vaikka hääkuvaajan kamera voi tukea ISO-lukuja 256000 asti, niin käyttökelpoinen alue yleensä on 50-800 jos on valolaitteita. Isoin hyöty isoista ISO-luvuista onkin siinä, jos pitää dokumentoida säkkipimeässä ympäristöä tai haluaa kuvata tähtitaivasta, mutta arki- ja juhlakuvissa ISO-keuliminen alkaa pian mennä speksiurheiluksi ilman use casea. Tämä on helppo nähdä kun menet johonkin kuvapalveluun, jossa on EXIF-tiedot julkaistu ja katsot niiden tilastoja, niin ne ISO256000-kuvat ovat melko harvinaisia.

 

[Juha Kokkonen]

Tuoreen vuodon mukaan tämä 600 megapikselin sensori on kehitystyön alla ja sensorin kooksi mainitaan 1/0,57". Suurimmaksi ongelmaksi vuotaneessa diassa mainitaan sensorin vaatima tila, sillä nykymuodossaan se peittää yli 10 % tyypillisen puhelimen takakuoresta ja vaatii 22 mm korkean kyhmyn.

 

[FlyingAntero]

Tuoreen vuodon mukaan tämä 600 megapikselin sensori on kehitystyön alla ja sensorin kooksi mainitaan 1/0,57". Suurimmaksi ongelmaksi vuotaneessa diassa mainitaan sensorin vaatima tila, sillä nykymuodossaan se peittää yli 10 % tyypillisen puhelimen takakuoresta ja vaatii 22 mm korkean kyhmyn.

Tämähän saattaisi jopa toimia yhdistettynä Oppon tuoreeseen patenttiin. Vaihtaa vain kamerakyhmyä käyttötilanteen mukaan.

• Modulaarisen älypuhelimen paluu? Kiinalaisvalmistaja patentoi irroitettavan kameran

 

[arcane]

En odota sitä päivää, kun media-alan ammattilaiset pääsevät näihin kuviin käsiksi ja jokaisen yhtiön landing pagella odottaa 600 megapikselin kuva. Siittäpä sitten latailemaan 0,1-1 gigaa kuvaa pakkaustasosta riippuen.