Jonkinlainen referaatti artikkelista olisi kiva - eli mihin väite perustuu - kun itse juttu on maksumuurin takana.
Tuleeko Suomesta halvan sähkön paratiisi? – Sähkön hinnassa alkaa pian yllättävä käänne, jolle on kaksi selitystä
30.10.202112:21päivitetty 30.10.202112:21
ENERGIASÄHKÖ
Sähkö on Suomessa nyt kallista. Mutta jos hyvin käy, Suomeen syntyy pian suotuisa kierre, jonka seurauksena sähkö on puhdasta ja kallista
Lukuaika noin 8 min
Kallis sähkö yllätti kuluttajat ja asiantuntijat tänä syksynä. Seuraavaksi Suomen sähkömarkkinoilla nähdään pysyvä ja perusteellinen muutos, joka on jo käynnissä.
Tuulivoimaa tulvii markkinoille. Lisäksi ensi vuonna käynnistyy Olkiluoto 3 -ydinvoimala, jonka teho on 1 600 megawattia. Tämä tarkoittaa, että Suomesta tulee lähivuosina sähköntuotannossa omavarainen. Samalla sähköstä saattaa tulla yhtä halpaa kuin muualla Pohjoismaissa.
Matka halvan sähkön paratiisiin on kuitenkin pomppuinen.
Viime perjantaina kylmä viima puhalsi Suomenlahdella, kun tuulivoimayhtiö
Wpd Finlandin toimitusjohtaja
Heikki Peltomaa oli matkalla laskemaan kala- venettä.
”Vaihtelu lisääntyy säiden mukaan. Kun tuulee kovin, on paljon sähköä saatavilla ja hinta on alhaisempi”, Peltomaa sanoo puhelimessa.
Syysloman kalakeli oli surkea, mutta tuulivoimalat pyörivät vinhasti ja tuottivat Suomen sähköstä viidenneksen. Sähkön hinta oli alhainen: 22 euroa mega- wattitunnilta.
Viime viikon tiistai oli kuitenkin tyyni. Tuulivoimaa tuli vähän ja sähkön pörssihinta oli kymmenkertainen perjantaihin verrattuna: jopa 200 euroa mega- wattitunnilta. Nämä huippuhinnat johtuvat myös koronan jälkeisestä talouden virkoamisesta, Norjan pienistä vesivarastoista ja Keski-Euroopan alhaisista kaasuvarannoista.
Talven huippuhinnat menevät ohi, mutta tuulibuumi ei. Pelkästään tänä vuonna tuulivoimaa rakennetaan Suomeen 1 000 megawatin edestä, noin 1,2 miljardilla eurolla. Tuulivoimakapasiteetti kasvaa siis 40 prosenttia vuodessa ja kasvu jatkuu tulevina vuosina.
Wpd Finland rakentaa Suomeen kahta yhteensä 50 voimalan tuulipuistoa, mutta kehitysvaiheessa on lähes 300 voimalan hankkeet.
”Omistajillemme Suomi on tällä hetkellä maatuulivoimassa tärkein markkina. Täällä on paras potentiaali ja kasvu sekä poliittista vakautta”, Peltomaa sanoo.
Miten sähkömarkkinat sopeutuvat vaihteluun? Ja kuinka hinnoille käy, kun Olkiluoto 3 ja tuulivoima tekevät Suomesta sähköntuotannon suurmaan?
Kallis kaasu ja sähkö ovat olleet syksyn puheenaihe Euroopassa. Sähkön viikkohinnat ovat Suomessa olleet kaksinkertaisia verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Edessä on kuitenkin uusi käänne.
”Nykyiset korkeat sähkön hinnat ovat väliaikaisia. Kun katsotaan parin vuoden päähän, odotamme Pohjoismaissa melko halpoja sähkön hintoja. Taustalla on ennen muuta se, että Pohjoismaihin rakennetaan paljon tuulivoimaa sekä aurinkovoimaa ja niiden kustannus laskee yhä”, sanoo
Sigbjørn Seland. Hän on pääanalyytikko norjalaisessa sähkömarkkinaa analysoivassa
Nena-yhtiössä.
”Pohjoismaissa sähkön tuotanto lisääntyy paljon nopeammin kuin kysyntä ja silloin hinnat laskevat”, Seland tiivistää yhtiön näkemyksen.
Halpa sähkö on tuttu juttu norjalaisille, mutta Suomessa sähkön aluehinta on jatkuvasti ollut kovempi kuin Norjassa ja Ruotsissa. Pian ero kutistuu.
”Suomessa sähkön hinnat tulevat ehdottomasti olemaan alhaisempia kuin mihin on totuttu viime vuosina. Se johtuu Olkiluoto 3:sta – jos oletamme, että se vihdoin valmistuu – ja tuulivoiman kasvusta. Suomessa sähkön hinnat lähenevät maatuulivoiman tuotantokustannusta”, Seland sanoo.
Maatuulivoima on juuri nyt edullisin tapa tuottaa sähköä. Varautukaa siis hintojen laskuun, mutta myös heiluntaan. Silloin kun ei tuule, sähkö kallistuu.
Selandin mukaan hintojen heiluntaa tasataan vesivoimalla, akustoilla ja tulevaisuudessa myös sähköautojen akuilla, joista kuluttajat voivat jopa myydä sähköä verkkoon.
”Sähköautot tulevat olemaan merkittävä jousto. Ja kuluttajat ovat valmiita siihen.”
Gasumin pääanalyytikko Toni Sjöblom silmäilee sähköfutuureja Nord Pool -sähköpörssissä. Ensi vuodelle ne ennustavat Suomeen lähes 60 euron sähkön hintaa megawattitunnilta. Se on parikymppiä enemmän kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Mutta vuonna 2023 hintaero Norjaan ja Ruotsiin putoaa 3–6 euroon ja sähkön hinta Suomessa 35 euroon.
”Aiemmin hintataso on ollut linkittynyt osan aikaa Baltian fossiilisen tuotannon hintaan. Nyt pääsemme paremmin kiinni pohjoismaiseen keskihintaan”, Sjöblom sanoo. Pudotus on selvä verrattuna tämän vuoden toteutuneeseen hintaan ja ensi vuoden odotuksiin. 35 euron hinta on lähellä tuulivoiman kustannusta.
”Pidemmällä aikavälillä hinnat hakeutuvat nyt tuulivoimainvestointien tasolle. Jos hinta nousee, silloin investoidaan tuulivoimaan lisää ja hinnat painuvat”, Sjöblom sanoo.
Hetkellisesti ja vuositasollakin hinnat voivat kuitenkin nousta korkeiksi, jos pohjoisen vesialtaat ovat tyhjiä.
”Silloin Suomen sähkön hinta alkaa linkittyä Keski-Euroopan korkeampaan hintatasoon. Siellä tehdään sähköä vielä pitkään hiilellä ja kaasulla ja niiden kustannusta nostaa päästöoikeuksien hinta”, Sjöblom sanoo.
Tavallisen omakotiasujan sähkölaskusta valtaosan tuovat toki sähkön siirtohinta ja verot. Ne tuskin laskevat.
Myöskään sähkön halpeneminen pitkällä aikavälillä ei ole mitenkään varmaa. Sähkön kysyntää lisäävät teollisuuden sähköistyminen ja vetytalous. Siksi tuulivoimarakentaja Wpd Finland uskoo hintojen pysyvän vahvoina.
”Olkiluoto 3 nytkäyttää ehkä hintoja alas hetkellisesti, mutta samaan aikaan Norjasta valmistuu siirtokaapeleita Britanniaan, josta sähköstä saa paremman hinnan”, toimitusjohtaja Peltomaa sanoo.
Wpd kysyy hankkeiden rahoitusta varten arvioita sähkön hinnasta 10–15 vuoden kuluttua. ”Arviointien mukaan sähkön hinta nousee trendinomaisesti.”
”Jos sähköstä lyhytaikaisesti saa vaikkapa tuhansia euroja megawatilta, niin eiköhän joku innovoi ja rakenna säätövoimaa ja varastointia, jolla vuolee rahaa.”
Pitääkö ensi talvena pelätä sähkön loppumista?
”Huippukulutukset ovat lyhytaikaisia, ja energiaa ja tehoja kyllä riittää, mutta hinnat voivat olla hyvin korkeat”, sanoo energiantuottajia edustavan Energia- teollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Iso arvoitus on sen sijaan sähkön kysyntä pidemmällä aikavälillä.
”Voi piirtää sellaisen skenaarion, jossa sähkönkäyttö ei kasva. Tai voi piirtää skenaarion, jossa sähkönkäyttö viisinkertaistuu”, Leskelä sanoo.
Teollisuuden sähköistymistä ja etenkin sähköä nielevän vedyn tuotantoa on vaikea ennustaa. Sitra ja Lappeenrannan yliopisto julkistivat syyskuussa ennusteen, jossa Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Vuonna 2050 sähköä kuluisi tuplasti nykyiseen verrattuna.
Toisaalta Lappeenrannan yliopisto teki viime vuonna skenaarion, jossa Suomi alkaa tuottaa vetyä ja jalostaa siitä vientiin puhtaita polttoaineita. Tällöin sähkön kysyntä voisi yli nelinkertaistua jo vuoteen 2040 mennessä.
Miten onnistuisi Suomen sähköntuotannon tuplaus parissa vuosikymmenessä?
”En näe tässä minkäänlaista ongelmaa. Tuulivoimaa rakennetaan kuitenkin valmiiksi 3–4 vuodessa lupineenkin. Se on lyhyt aika kaikkeen muuhun verrattuna”, Leskelä sanoo.
Tuulivoiman rakentajilta on tullut niin sanottuja tuulivoiman liitäntäkyselyjä kantaverkkoyhtiö
Fingridille peräti 100 000 megawatin edestä.
”Sillä määrällä tehtäisiin sähköä viisi kertaa enemmän kuin nyt Suomessa kuluu. Eivät nämä kaikki tietenkään tule saamaan lupia tai toteutumaan, mutta alustavia hankkeita on kuitenkin jättiläismäinen määrä”, Leskelä sanoo.
Omavaraisuuden Suomi saavuttaa sähkössä Leskelän mukaan vuoteen 2024 mennessä. Tuulettomina päivinä tuulivoimalat eivät tuota sähköä. Silloin tarvitaan tuontia ja niin kutsuttua säätövoimaa eli tarvittaessa käyttöön otettavaa tuotantoa. Kun tuulivoimaa on paljon, myös säätövoimaa pitää olla tarpeeksi. Lisäksi tarvitaan joustoa esimerkiksi teollisuudessa huippuhintojen hetkillä.
”Järjestelmän joustokyky on koetuksella, mutta tuuli ja vesi sopivat valtavan hyvin yhteen. Huolestuttavaa on, jos perusvoimaa poistuu. Voidaanko esimerkiksi Loviisaan ydinvoimaloiden käyttöiän jatkamiseen investoida?”
Energiantuottajien näkökulmasta epävarmuus ei liity tuotantoon, vaan kysyntään – riittääkö sähkölle ostajia?
”Epävarmuus liittyy siihen, mitä teollisuustuotteita Suomessa valmistetaan tulevaisuudessa ja miten?”
Halpenee. Tuulivoiman kova kasvu painaa sähkön hintoja Pohjoismaissa. JAN KARE NESS
Edullinen, hiilidioksidipäästötön sähkö houkuttelee investointeja. Ja investoinnit houkuttavat päästötöntä sähköä.
Hyvä kierre näkyy Pohjois-Ruotsissa, jonne
Northvolt rakentaa akkukennotehdasta ja jonne suunnitellaan kahta hiilineutraalin teräksen hanketta. Juuri viime viikolla espanjalainen
Grupo Fertiberia julkisti Norrbotteniin miljardin euron investoinnin, päästöttömän lannoitetehtaan. Kaikki nämä hankkeet tarvitsevat edullista, puhdasta sähköä.
Sitä Norrbottenissa riittää, mutta ongelma Ruotsissa on sähkön heikko siirtoyhteys etelään.
Gasumin Sjöblom uskoo, että näitä investointeja oli voitu saada Suomeen, jos puhdasta sähköä olisi ollut aiemmin ja enemmän tarjolla.
”Olkiluoto 3 ja tuulivoiman kasvu tulevat vähän liian myöhään”, Sjöblom sanoo.
S-ryhmän omistaman
S-Voiman toimitusjohtaja
Mikko Halonen muistuttaa, että hintojen painaminen nopeilla investoinneilla ei ole sähköntuottajien etu. Siksi hän uskoo tuulivoiman kasvunkin taittuvan.
”Ison osan 2020-luvun investoinneista sähköntuotantoon ovat toteuttaneet muut kuin sähköntuottajat ja Energiateollisuuden jäsenyritykset. En usko, että mitään suurta muutosta tähän on näkyvissä, kun perusasetelma kuitenkin on se, että uudet investoinnit syövät olemassa olevien kannattavuutta”, Halonen sanoo.
S-ryhmä on iso energian käyttäjä sekä tuuli- ja aurinkovoiman tuottaja. Fennovoiman ydinvoimahankkeesta S-ryhmä irtautui vuonna 2012. Sen toteutuminen on yhä epävarmaa.
Sähkösyöppö. Northvoltin akkukennotehtaan pitäisi käynnistyä Skellefteåssa tänä vuonna. HAND-OUT
”Tuulivoimaa on niin paljon putkessa, että sitä tulee joka tapauksessa lisää tuhansia megawatteja. Mutta tuleeko vuosikymmenessä 10 000 vai 15 000?” pohtii sähkön kantaverkkoa hallitsevan Fingridin johtaja
Jussi Jyrinsalo.
Tuulivoima tarvitsee valtavasti joustoa ja säätövoimaa. Jyrinsalo uskoo, että hinnan vaihtelu luo molempia.
”Jos sähköstä lyhytaikaisesti saa vaikkapa tuhansia euroja megawatilta, niin eiköhän joku innovoi ja rakenna säätövoimaa ja varastointia, jolla vuolee rahaa.”
Tämä hillitsee hinnan vaihtelua. Joustavaa markkinaa hinnat ohjaavat reaaliajassa.
”Hintojen vaihtelua ei pidä pelätä, koska silloinhan palaisimme vanhaan eikä voidakaan rakentaa puhdasta ja sään mukana vaihtelevaa tuotantoa. Muutos pitää saada aikaiseksi”, Jyrinsalo sanoo.
Uutta joustoa tulee teollisuuden kysynnästä, vedyn tuotannosta ja entistä suuremmista akustoista. Esimerkiksi Pyhäsalmen kaivokseen on suunnitteilla uusi pumppuvoimala säätövoimaksi.
Jyrinsalo uskoo, että maatuulivoimalla tuotettu halpa sähkö houkuttelee Suomeen uutta teollisuutta se luo edelleen kysyntää puhtaalle sähkölle: ”Kierre on oikean suuntainen.”
