Sähköiset kirjanlukijat

Vaikka lienee fakta, että ns. sininen valo rasittaa silmiä jossain määrin, niin fakta on myös se, että silmiä rasittaa moni muukin asia, esim. silmien pitäminen auki, ja yksilöiden välillä on varmaankin eroja siinä, mikä määrä rasitusta koetaan haitalliseksi. Itse olen katsellut erilaisia näyttöjä päivät pääksytysten jo kymmeniä vuosia, ja silmäni ovat edelleen käyttökunnossa. Silti minäkin luen e-kirjat mieluiten lukulaitteen e-ink-näytöltä, mutta en terveyssyistä vaan koska keskittymiselle on eduksi että sillä laitteella ei voi tehdä mitään muuta. Ja laite on pieni ja kevyt ja melko halpa ja sitä voi lukea myös kirkkaassa valossa ilman heijastuksia ja akku kestää.
 
1) e-ink on sinänsä paras koska siinä ei ole virkistystaajuutta = eli se on sama kuin jos katselisit taulua tai oikeaa kirjaa. Ainoastaan kun vaihdat sivua niin se mitä laitteessa näkyy päivittyy.
Höpsis. Virkistystaajuus-käsite liittyy vanhoihin kuvaputkinäyttöihin, joissa kuva piirretään aina uudelleen tietyllä frekvenssillä, jolloin kuva välkkyy. Nykyisissä lättänäytöissä, tekniikasta riippumatta, kerran piirretty kuva pysyy kunnes se vaihdetaan.
 
Kindle ja Kobo ja vastaavat lukijat on enemmän tai vähemmän lukittu tiettyyn kauppaan ja muiden kauppojen kirjojen käyttö voi vaatia tietokonetta siirtämiseen ja DRM:n poistoon. Miten paljon tämä haittaa riippuu käyttäjästä.
Kobo, toisin kuin Kindle, kyllä ymmärtää avoimen epub-formaatin, eli esim. Elisan kaupan kirjat kelpaavat ilman konversiota. Tosin jos välttämättä haluat ostaa kirjasi Kobon kaupasta, niin niiden formaatissa saattaa olla jotain laajennuksia.
 
Kobo, toisin kuin Kindle, kyllä ymmärtää avoimen epub-formaatin, eli esim. Elisan kaupan kirjat kelpaavat ilman konversiota. Tosin jos välttämättä haluat ostaa kirjasi Kobon kaupasta, niin niiden formaatissa saattaa olla jotain laajennuksia.

Toki, mutta suoraan itse laitteesta ei saa ainakaan kovin helposti ostettua tai siirrettyä kirjoja muista kuin Kobon kaupasta (ja Overdrive-kirjastoista). Ehkä Elisan kohdalla Kobon nettiselain toimisi - en ole it se kokeillut pystyykö sen kautta tallentamaan tiedostoja.
 
Höpsis. Virkistystaajuus-käsite liittyy vanhoihin kuvaputkinäyttöihin, joissa kuva piirretään aina uudelleen tietyllä frekvenssillä, jolloin kuva välkkyy. Nykyisissä lättänäytöissä, tekniikasta riippumatta, kerran piirretty kuva pysyy kunnes se vaihdetaan.

Eli nykyisin tietokoneessa tai TV:ssä esim. jos on tämä IO-Techin foorumi auki niin vaikka sen jättäisi vuorokaudeksi päälle ei mikään vaihdu vaan sama kuva pysyy, oli sitten valittu virkistystaajuus vaikka 60 tai uusissa 1080p monitoreissa päälle 500..
Ainoastaan CRT monitoreissa ja kuvaputki TV:ssä oli siis tuo käytössä, muuten on se sitten plasma, ledi tai mikä tahansa tekniikka sama kuva pysyy kunnes käyttäjä itse sulkee näytön ellei erikseen ole jokin asetus valittuna että esim. tietyn tuntimäärän jälkeen TV/monitori pimenee?

Ainoastaan jos liikutan sivua esim. ylös tai alaspäin näytönohjain saa taas signaalin ja alkaa toiminaan päivittäen koko ruudun kuvan piirtäen esim. seuraavan rivin tekstiä samalla kun prosessori myös saa tiedon että nyt tapahtuu jotain ja aktivoituu ollen muuten 100% idlenä? Muuten näytönohjain voi olla idlaamassa prosessorin kera saman staattisen kuvan näkyessä ruudulla?

Eli kun esim. Mikrosoftin virallinen ohje kuuluu " Näytön virkistystaajuus on se, kuinka monta kertaa sekunnissa kuva päivittuu näytössä. Esimerkiksi 60 Hz:n näyttö päivittää näytön 60 kertaa sekunnissa. "
Sen pitäisi kuulua sinun mukaasi " Näytön virkistystaajuus on se, kuinka monta kertaa sekunnissa kuva VOI päivittyä näytössä. Esimerkiksi 60 Hz:n näyttö voi päivittää näytön maksimissaan 60 kertaa sekunnissa. Mutta jos näytössä ei tapahdu muutoksia virkistystaajuus voi olla 0 kertaa sekunnissa"?
 
Viimeksi muokattu:
Eli nykyisin tietokoneessa tai TV:ssä esim. jos on tämä IO-Techin foorumi auki niin vaikka sen jättäisi vuorokaudeksi päälle ei mikään vaihdu vaan sama kuva pysyy, oli sitten valittu virkistystaajuus vaikka 60 tai uusissa 1080p monitoreissa päälle 500..
Niin. Kuvaputkinäytöillä virkistystaajuus kertoi kuinka usein kuva piirretään uudelleen (refresh), olipa tarvetta tai ei. Nykyään samaa termiä käytetään, mielestäni virheellisesti, kuvaamaan näytölaitteen nopeutta eli sitä, kuinka nopeasti kuva _voidaan_ piirtää, jos tarvis on. Jos konetta käytetään esim. räiskintäpeleihin, joiden kuvan halutaan vaihtuvan tiuhaan, tarvitaan nopea näyttö. Muuten ovat muut ominaisuudet tärkeämpiä.

Eli kun esim. Mikrosoftin virallinen ohje kuuluu " Näytön virkistystaajuus on se, kuinka monta kertaa sekunnissa kuva päivittuu näytössä. Esimerkiksi 60 Hz:n näyttö päivittää näytön 60 kertaa sekunnissa. "
Sen pitäisi kuulua sinun mukaasi " Näytön virkistystaajuus on se, kuinka monta kertaa sekunnissa kuva VOI päivittyä näytössä. Esimerkiksi 60 Hz:n näyttö voi päivittää näytön maksimissaan 60 kertaa sekunnissa. Mutta jos näytössä ei tapahdu muutoksia virkistystaajuus voi olla 0 kertaa sekunnissa"?
En tiedä mistä Microsoftin ohjeesta lainaus on, mutta selvästikin se on hyvin vanha.
 
Viimeksi muokattu:
Niin. Kuvaputkinäytöillä virkistystaajuus kertoi kuinka usein kuva piirretään uudelleen (refresh), olipa tarvetta tai ei. Nykyään samaa termiä käytetään, mielestäni virheellisesti, kuvaamaan näytölaitteen nopeutta eli sitä, kuinka nopeasti kuva _voidaan_ piirtää jos tarvis on. Jos konetta käytetään esim. räiskintäpeleihin, joiden kuvan halutaan vaihtuvan tiuhaan, tarvitaan nopea näyttö. Muuten ovat muut ominaisuudet tärkeämpiä.

Asiaa voi hämärtää (etenkin vanhempien, ei oletettavasti enää niin ongelma) LCD näyttöjen backlightin (mikä lie suomeksi) välkkyminen, mikä on voinut rasittaa silmiä.
 
latasin elisan kirjapalvelusta e-kirjan, avasin sen calibrella ja se herjasi, ettei tuo DRM kirjoja. Kirjan tie amazon kindleen tökkäsi heti.

Saakohan tuota kindleä jollain modi firmiksellä muutettua hieman etäämmälle tuosta amazon pakotuksesta?
 
Minkä kirjan? Ainakin ennen Elisalta ostetut kirjat ovat olleet ilman DRM:ää. Calibreen saa myös lisäosia jotka poistavat yleisimmät suojaukset. Itse en ole niihin käytännössä tutustunut niin en osaa kertoa niistä.

Koreader on korvaava lukuohjelma Kindlelle ja kobolle, mutta sekään tuskin ymmärtää DRM:stä. En ole kokeillut tätäkään.

 
latasin elisan kirjapalvelusta e-kirjan, avasin sen calibrella ja se herjasi, ettei tuo DRM kirjoja. Kirjan tie amazon kindleen tökkäsi heti.

Saakohan tuota kindleä jollain modi firmiksellä muutettua hieman etäämmälle tuosta amazon pakotuksesta?

Tuo vaikutti hieman oudolta joten testasin. Ostin ilmaisen kirjan Elisan kirjamyynnistä (Kristiina Vuori, Kesytön Liekki), latasin sen ( "Kesytn-liekki.epub") laitoin kindlen koneeseen kiinni piuhan avulla, avasin calibren, siirsin tuon tiedoston (raahaa ja tipauta menetelmällä) avautuneeseen calibreen. Siirsin sen kindleen ja tuli kysymys:
1702929286259.png

Valitsin: "Kyllä" ja laitteessa on nyt kyseinen kirja odottamassa lukemista. En sitten tiedä miten sinä olet kyseisen kirjan hankkinut? Mutta siis ihan linkistä: https://kirja.elisa.fi/kampanja/joululahja saa esim. ilmaiseksi kirjan millä voi harjoitella. Mikä on 100% vastaava tuote kuin mitä Elisan kirjakaupasta voi ostaa (sen voi myös ostaa jos ei muuten usko)...
 
Kobo, toisin kuin Kindle, kyllä ymmärtää avoimen epub-formaatin, eli esim. Elisan kaupan kirjat kelpaavat ilman konversiota. Tosin jos välttämättä haluat ostaa kirjasi Kobon kaupasta, niin niiden formaatissa saattaa olla jotain laajennuksia.
Kindle toimii nykyään epub-kirjojen kanssa ilman konvertointia, eli omaan kindlesähköpostiosoitteeseensa voi lähettää liitteenä epub-kirjoja.
 
latasin elisan kirjapalvelusta e-kirjan, avasin sen calibrella ja se herjasi, ettei tuo DRM kirjoja. Kirjan tie amazon kindleen tökkäsi heti.

Saakohan tuota kindleä jollain modi firmiksellä muutettua hieman etäämmälle tuosta amazon pakotuksesta?

Onko sinulla siis yksittäinen kirja ostettuna vai se 'kuukaudessa näin paljon tunteja' paketti?

Kindle toimii nykyään epub-kirjojen kanssa ilman konvertointia, eli omaan kindlesähköpostiosoitteeseensa voi lähettää liitteenä epub-kirjoja.

Eikö tuokin konvertoi sen, ts. suoraan usbilla ei voi siirtää? En jaksa kokeilla, mun omaan menee kaikki Calibren kautta.
 
Tuo vaikutti hieman oudolta joten testasin. Ostin ilmaisen kirjan Elisan kirjamyynnistä (Kristiina Vuori, Kesytön Liekki), latasin sen ( "Kesytn-liekki.epub") laitoin kindlen koneeseen kiinni piuhan avulla, avasin calibren, siirsin tuon tiedoston (raahaa ja tipauta menetelmällä) avautuneeseen calibreen. Siirsin sen kindleen ja tuli kysymys:
1702929286259.png

Valitsin: "Kyllä" ja laitteessa on nyt kyseinen kirja odottamassa lukemista. En sitten tiedä miten sinä olet kyseisen kirjan hankkinut? Mutta siis ihan linkistä: https://kirja.elisa.fi/kampanja/joululahja saa esim. ilmaiseksi kirjan millä voi harjoitella. Mikä on 100% vastaava tuote kuin mitä Elisan kirjakaupasta voi ostaa (sen voi myös ostaa jos ei muuten usko)...
juu samaa joululahjakirjaa koitin tuupata laitteeseen, taitaa mennä harjottelun piikkiin sitten..
 
Toimiiko näillä android-pohjaisilla kirjanlukijoilla suomalaiset äänikirjapalvelut, BookBeat, Nextory, Storytel yms.? Onko mitään ongelmia näiden kautta e-kirjojen lukemisessa?
 
Itse oon lukenut ongelmitta storyteliä boox nova airilla.

Täällä puoliso lukenut Elisan ja BookBeatin tilauksilla (Poke2). Vähän kauemminhan tuossa aloittaminen kestää, bootti + appiksen avaus, verrattuna vaikka omaan Kindleen, mutta ei tuo liian paha ole.

e. Ja Google Playn joutui aktivoimaan, ei ollut suoraan käytettävissä.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä puoliso lukenut Elisan ja BookBeatin tilauksilla (Poke2). Vähän kauemminhan tuossa aloittaminen kestää, bootti + appiksen avaus, verrattuna vaikka omaan Kindleen, mutta ei tuo liian paha ole.

e. Ja Google Playn joutui aktivoimaan, ei ollut suoraan käytettävissä.
Mites tässä toimii lepotila? Voiko jättää kirjan taustalle ilman, että akku kuluu kovin paljoa?
 
Mites tässä toimii lepotila? Voiko jättää kirjan taustalle ilman, että akku kuluu kovin paljoa?

Mulla ei ole hyvää vastausta tähän, oletusasetuksilla sammutti koko laitteen hämmästyttävän nopeasti. Joskus luin jonkun yksittäisen kokemuksen, että pitäisi toimia ok, mutta en ole kuin vähän tuota sammutusaikaa pidentänyt, kun toimii noin käyttäjälle.
 
Tässä youtube videossa vertaillaan sekä käydään lävitse hieman tarkemmin erilaisia Kindle versioita ja nopeasti sivuutettaan myös puhelimella lukemista ja wanhaa kindle keyboard (sekä tabletin tyyppistä kindle fire jne) lukukokemusta. En sano että tuo pitäisi ottaa otsikon mukaisesti "mikä on paras kindle 2024 vuonna?" vaan pikemminkin "mitä eroja eri malleista löytyy ja mikä voisi olla paras minulle vai haluaisinko lukea mieluummin kännykältä / tabletilta / TV:ltä / monitorilta / läppäriltä sähköistä kirjaa?":



Lävitse käydään esim. ruudun kokoa, valaistuksen määrää ja tehoa, muistin määrää sekä vaikutusta ja "hyötyä", suojakuoria jne jne.
 
Mikäli itselläsi on Kindle käytössä suosittelen katsomaan tämän videon. Tällä videolla käydään lävitse 25 hyödyllistä vinkkiä.
Itse esim. otin yhteyttä tukeen ja sain mainokset pois joten nyt kun katson kindleä näen kirjan kannen mitä parhaillaan luen (ruudunsäästäjä, mikä on yksi myös noista 25 vinkistä):


Osa on toki sellaisia mitä on tullut käytettyä jo pitkään (kuten kellonajan näyttäminen kindlen ruudulla kun luen kirjaa) mutta on tässä ihan uusiakin vinkkejä.
 
Itselle on kertynyt jonkun verran erilaisia sarjakuvia myös sähköisessä muodossa ja joskus miettinyt että olisi mielyttävää myös lukea niitä sähköisellä kirjanlukijalla eikä vaan pöytäkoneella.

Nyt kun vihdoin sain aikaiseksi etsin netistä videon ja kas, paitsi kindlellä myös muilla sähköisillä kirjanlukijoilla pystyy tuota tekemään ja tässä on videota aiheesta millä ohjelmalla sekä miten se tapahtuu:
 
Esim. Pocketbookin (ainakin väriversiot) laitteet tukevat tuota manga-formaattia ihan suoraan.

Itselläni oleva Kobo Aura H2O vissiin täyttää jo 10 vuotta, niin ehkä vois päivittää uuteen. Koska olen allerginen kindlen isoveli-hallitsee-laitettani-politiikalle, niin ei sellaista. Mutta Kobon uusista malleista on karsittu featureita (pelit), joten sit kiinnostaa Pocketbook. Color 3 näyttää kiinnostavalta. Saatavuus on vähän niin ja näin, Suomessa ainakin Gigantti väittää myyvänsä, mutta sekin vain tilaamalla, eli kaupan hyllyllä niitä ei ole. Sama sit tilata mistä vaan, kun Gigantista ei löydä kirjalle kansia!

Onko kokemusta Pocketbook InkPad Color 3 + avattavat kannet, että mikä kansi siihen sopii? Pocketbook Era mainosti jotain langattoman latauksen kantta, onko tolle inkpadille sellaista? Sammuttaako/käynnistääkö kansi myös lukijan, kuten kobossani tällä hetkellä tekee (magneettitunnistus)?
 
Näköjään myös tollainen Onyx Boox Tab Mini C täyttää samat speksit kuin Pocketbook InkPad Color 3, mutta jokseenkin suolaisemmalla hinnalla. Aika jännä että jenkkilaite on noin paljon sveitsiläistä konetta kalliimpi, mutta ilmeisesti arkkitehtuurikin on vähän eri avoimena Android-laitteena. Sillä on hyvät ja huonot puolensa.

Millaisia kokemuksia väri-Onyxeista?
 
Ilmeisesti ei tämän foorumin volyymi riitä ihan mistä vaan vimpaimista keskusteluun, kun digikirjoista saa höpistä itsekseen. No joo, laitoin sitten Pocketbook InkPad Color 3 tilaukseen. Toivottavasti on kiva. Ehkäpä jaan kokemuksia, jos ketään kiinnostaa.

Toi Gigantti onkin aika jännä kauppa, kun kaupan "valikoimassa" on tavaraa, jota kauppa ei myy, vaan se pitää tilata netistä postitse kotiinsa. Mä mieluusti olisin tukenut lähikortteliin nousseen lähikaupan olemassaoloa, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole, ei edes noutoa kaupasta, vaan on pakko maksaa postituksesta kotiin. Tästä voisi puhua enemmänkin, mutta ehkä se on jonkin toisen langan aihe.
 
Ilmeisesti ei tämän foorumin volyymi riitä ihan mistä vaan vimpaimista keskusteluun, kun digikirjoista saa höpistä itsekseen.

Kindleen liittyen osaan itse osallistua keskusteluun mutta en usko että sinua olisi paljoa auttanut jos olisin vaan googlannut jotain infoa noista "kokemuksista" koska sen osaat toki tehdä itsekin. Eikä sekään paljoa olisi auttanut jos olisin kirjoittanut että en ole väri-Onyxeja koskaan testaillut...

Toisaalta sitten taas digikirjoista voin puhua paljonkin, nyt lukemisen alla Kim Harrisonin Holidays Are Hell (mikä ei erityisesti vakuuta vaikka itse sarja onkin ihan OK, tuossa vaan lyhyitä tarinoita useammaltakin kirjailijalta). Pyrin joka vuosi lukemaan vähintään jonkun 36 kirjaa, joskus mennyt päälle 100, yleensä alle 50 ja moni juurikin digitaalisessa muodossa eli digikirjana.
 
Digikirjoista täällä keskustellaan, mutta laitteista nuo värilliset e-ink laitteet taitaa olla vielä aika harvinaisia. Itseäni ne ei ole ainakaan vakuuttaneet mitä olen arvosteluja lukenut/katsonut. Jos ostat niin kerro ihmeessä kokemuksistasi, sillähän sitä keskustelua saa aikaiseksi toisin kuin valittamalla keskustelun puutteesta.
 
En minä nyt vittuillakseni todennut, mutta aika itsekseen Tanelikin on saanut Kindleistä jutella. Ja tässähän minä tätä keskustelua koetin herätellä. Täähän kuitenkin on enemmän tai vähemmän teknofoorumi, jossa digivimpaimet kiinnostavat, mutta ehkä kirjojen lukeminen ei ole se kaikkein muodikkain harrastus teknonuorien parissa. :tongue: Onko mobileread.com tuttu keskusteluareena?

Pocketbookin laitteista kovasti markkinoidaan mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita mun vanhassa Kobossa ei ollut, kuten:
- tekstin lukija, eli siis tavallinen e-kirja toimisi näin myös äänikirjana, kun valittu synteettinen keinoääni (elikkä siis robotti) lukee kirjaa.
- laitteeseen voi tallentaa myös äänikirjoja tai musiikkia. No joo, saa nähdä tuleeko käytettyä, kun tilaa on kuitenkin vain tuo 32 GB.
- värilliset mangaformaatit. Tästä en edes tiedä mitään, että millaisissa e-formaateissa sarjakuvia on saatavilla. Väri-ekirjalukijat on kuitenkin aika uusi juttu. Manga ei nyt siis liity tähän mitenkään, tätä vain kutsuttiin jollain foorumilla "mangaformaatin" nimellä. Sama se kai, mikä sarjakuva.

Palataan asiaan, kun POSTI tuo laitteen, jota ei kaupan hyllyltä löydä. Verkkokauppakaan ei Pocketbookin uusimpia malleja tarjoa. En oo nyt ihan markkinoista perillä, onko tää Pocketbook jotenkin epäsuosittu tai unohdettu merkki Suomessa? Suomenkieliset sivutkin on jaksettu tehdä, mutta siellä lukee edelleen "InkPad Color 3 (Coming soon)" vaikka tuotetta on myyty jo pari kuukautta. Googlasin tän verran: firma on perustettu 2007 alunperin Ukrainassa ja markkinat painottui itäblokkiin, mutta pääkonttori muutti jo 2012 Sveitsiin. No tää ei ehtinyt vaikuttaa ostokseen, kun tilasin jo.
 
Lukulaitteiden markkinat on varmaan vain sen verran pienet, että kauppojen ei yksinkertaisesti kannata pitää kuin suosituimpia varastossa/tilattavissa, eli yleensä Kindlen, Kobon ja ehkä jonkun muun valmistajan edullisemman pään laitteet. Vaikka tunnen useita henkilöitä jotka lukevat ekirjoja niin olen edelleenkin ainoa joka käyttää erillistä laitetta puhelimen tai tabletin sijaan. Elisalla oli ennen useampiakin PocketBookin lukulaitteita myynnissä, mutta ovat lopettaneet niiden myynnin josain vaiheessa.

Kobo on tukenut CBR/CBZ (ts. periaatteessa vaik zip- tai rar-pakattuja kuvia) muodossa olevia sarjakuvia vuosia - en tosin ole koskaan selvittänyt, että käyttävätkä kaupat noita sarjakuvien myyntiin vai onko se enemmän piraattilahden käyttämä muoto. Itse aikoinaan kokeilin m/v mangaa Kobo Glolla, mutta 6" näyttö oli liian pieni siihen. Ehkä pitäisi jossain vaiheessa kokeilla nykyisellä Kobo Libra 2:lla ja sen 7" näytöllä, vaikka veikkaan, että 8" olisi pienin näyttö josta sarjakuvien lukeminen olisi mukavaa ilman zoomailua...
 
Lisäksi tämä tuoteryhmä on yleensä niin kestäviä ja pitkään käyttökelpoisia vehkeitä, että melkein riittää että hommaa yhden mieluisan laitteen kerran 10 vuodessa. Siksi skene ei vaadi ihan tunti tunnilta -seurantaa keskivertokäyttäjältä.

Mulla tulee pian 10 vuotta omalle Kobolleni täyteen, eikä mitään kiinnostusta vaihtaa uuteen ihan heti.
 
Mulla tulee pian 10 vuotta omalle Kobolleni täyteen, eikä mitään kiinnostusta vaihtaa uuteen ihan heti.
Melkein sama: tarkastin ostohistoriasta että hankin oman koboni joulukuussa 2015, täytti siis kahdeksan vuotta. Olen ollut erittäin tyytyväinen, mitä nyt kansi alkaa näyttää aika kuluneelta. Tohon vanhaan malliin ei tietenkään saa enää mistään uutta kantta. Ehkä tästä pitäisi viisastua ja ostaa samantien kahdet kannet nyt tilaamaani PocketBookiin.
 
Eipähän näitä laitteita tosiaan vaihdeta kuin näytönohjaimia :rofl:
Amazon Kindlen ostin 2010 ja sillä mentiin vuoteen 2020, milloin vaihdoin Kobo Libra H2O. Se on, jos ei ihan päivittäisessä, niin vähintään viikottaisessa käytössä.
Luen Kobolla vain e-kirjoja. Sarjakuvat, äänikirjat yms. tabletilla/puhelimella.
 
Itselläni on ollut neljä eri laitetta, kaksi olen vaihtanut koska onnistuin rikkomaan niistä näytön. Uusimman (Kobo Libra 2) ostin kun halusin laitteen jossa oli isompi näyttö.
 
Näköjään myös tollainen Onyx Boox Tab Mini C täyttää samat speksit kuin Pocketbook InkPad Color 3, mutta jokseenkin suolaisemmalla hinnalla. Aika jännä että jenkkilaite on noin paljon sveitsiläistä konetta kalliimpi, mutta ilmeisesti arkkitehtuurikin on vähän eri avoimena Android-laitteena. Sillä on hyvät ja huonot puolensa.

Millaisia kokemuksia väri-Onyxeista?

Itsellä on PocketBook Touch HD 3 ja PocketBook InkPad Color lukijat. Suosittelen. Tuo InkPad Color 3 kuumottaisi, hemmetti kun tuli joskus hätäiltyä eikä odottanut. :D
 
Täytyi aloituspostauksesta luntata ja: " Kindle Keyboard 3G:n (hankittu 30.4.2012) ja Kindle Paperwhite 2015 (joulukuu 2015)" keyboard 3G:n annoin kaverille käyttöön (ehkä ikuinen laina?), 2015 Paperwhite on vielä varalla mutta nyt käytössä 2018 arvonnasta voitettu Kindle Paperwhite Manga model (32Gb malli Japanin tuontia missä ilmeisesti nopeampi sivunvaihto sekä tietysti enempi tallennustilaa).

Ehkä jos oikeasti lukisi sarjakuvia isompaa laitetta voisi tarvita mutta olen miettinyt myös realistisesti että tuollainen päälle 10" voisi vaatia sen pari kättä (kuten toki sarjakuvatkin) ja voisi oikeasti jäädä sitten enempi juuri sarjakuvakäyttöön. Joten en ole viitsinyt investoida vaikka jonkun verran sarjakuviakin on koneelle varastoon kertynyt.
 
Viimeksi muokattu:
Toimiiko näillä android-pohjaisilla kirjanlukijoilla suomalaiset äänikirjapalvelut, BookBeat, Nextory, Storytel yms.? Onko mitään ongelmia näiden kautta e-kirjojen lukemisessa?
Täällä puoliso lukenut Elisan ja BookBeatin tilauksilla (Poke2). Vähän kauemminhan tuossa aloittaminen kestää, bootti + appiksen avaus, verrattuna vaikka omaan Kindleen, mutta ei tuo liian paha ole.

e. Ja Google Playn joutui aktivoimaan, ei ollut suoraan käytettävissä.

Ei oo täällä ollut mitään ongelmia Onyx Boox Poke2 + Nextory kanssa. Kirjat luen e-kirjoina. Äänikirjoja en lainkaan. Ei ole oikeastaan mitään halua vaihtaa laitetta uudempaan, kuin se, että uudemmassa olisi usb c lataus. Onko tuo sitten uuden laitteen arvoinen niin ei minusta. Color mallit kiinnosti myös, mutta tulin tulokseen että lienee parempi odottaa tekniikan kehittymistä muutamia vuosia.
 
Kiinnostelee tämmöset laitteet, mutta oon aika pihalla miten tuollanen toimii. Kokemusta on jostain 20v takaa jolloin luin mangaa PC:n näytöltä eikä tälläisiä eKirjoja ollut.

Onko tuollainen esim. Kindle pelkästään lukemista varten, vai pystynkö ostamaan sillä samalla laitteella myös kirjat/sarjakuvat? Vai tarvitseko vaikka PC:n jolla teen ostokset jossain digikaupassa, ja sitten jotenkin saan siirrettyä ne kirjat laitteelle?
 
Onko tuollainen esim. Kindle pelkästään lukemista varten, vai pystynkö ostamaan sillä samalla laitteella myös kirjat/sarjakuvat? Vai tarvitseko vaikka PC:n jolla teen ostokset jossain digikaupassa, ja sitten jotenkin saan siirrettyä ne kirjat laitteelle?

Sekä että, eli voit ostaa pelkällä kindlellä (tosin tarvitset esim. wlanin ellet osta [onko niitä enää edes myynnissä?] 3G versiota) suoraan Amazonin kaupasta kirjoja.
Itse olen käyttänyt yleensä Calibre ohjelmaa ( calibre - E-book management ) PC:llä millä olen siirtänyt vaikkapa Elisan kaupasta hankkimani sähköisen kirjan kindleeni. Käytännössä huonoiten toimii PDF (koska se on PDF, eli sitä voi toki zoomata jne mutta se on silti PDF) parhaiten tietysti erilaiset oikeat sähköiset kirjaformaatit (epub lienee yleisin, mobi, opf, azw [tai azw3], lit jne)

EDIT: käytännössä siis: liitä kindle PC:hen, avaa Calibre, tartu haluamaasi sähköiseen kirjaan. Raaha (siirrä) se Calibren kirjastoon. Valitse tuo kirja ja siirrä se kirjanlukijaasi (eli paina nappia) voi tulla kysymys tiedostomuodon konvertoimisesta, salli se ja odota hetki. Sitten voit lukea kirjaa lukijastasi.

Sarjakuvista olikin vähän aikaa sitten tässä ketjussa itseltäni viestiä:

Itselle on kertynyt jonkun verran erilaisia sarjakuvia myös sähköisessä muodossa ja joskus miettinyt että olisi mielyttävää myös lukea niitä sähköisellä kirjanlukijalla eikä vaan pöytäkoneella.

Nyt kun vihdoin sain aikaiseksi etsin netistä videon ja kas, paitsi kindlellä myös muilla sähköisillä kirjanlukijoilla pystyy tuota tekemään ja tässä on videota aiheesta millä ohjelmalla sekä miten se tapahtuu:


Kindle ja muut ovat kuitenkin hyvin pitkälle lukemista varten. Eli ne ovat hyvin kömpelöitä ja hitaita käyttää netin selaamiseen tms. ja esim. kirjan ostaminen amazonin kaupasta käy ehkä helpommin suoraan PC:llä ja sieltä voi valita että se siirretään suoraan sinun kindleesi kun olen ostanut tuotteen.
 
Palataan asiaan, kun POSTI tuo laitteen, jota ei kaupan hyllyltä löydä.
...
"InkPad Color 3 (Coming soon)"
...
No toihan se kyllä. Ensitunnelmat on, että näyttää tosi hyvältä ja varsinkin niiden vihreiden kansien kanssa. Kirjan luku toimii ihan kivasti, oisko ehkä aavistuksen vikkelämpi kuin vanha Kobo, mutta saahan kymmenen vuotta uudempi malli ollakin. Kirjojen kansikuvat näkyvät väreissä, mikä näyttää ihan kivalta, mutta tossahan toi värireso 150 dpi on vain puolet monochrome-näytöstä 300 dpi.

Ne modernit featuret taas on ihan sysipaskoja: sanakirjojen lataus ei ole toistaiseksi toiminut kertaakaan. Ladattavana olis kaikenlaista viro-englanti-sanakirjaa, mutta lataus pysähtyy aina johonkin 5 % kohdalle ja sitten jymähtää nollaan. Tröbylshuuttaus on kesken. Tän siis ukrainalais-sveitsiläisen laitteen sanakirjavalikoimasta teoriassa löytyy kaikenlaista virosta azerbaidjaniin ja arabiaan, mutta eipä oo suomea. Melko samapa tuo tietty on, jos eivät ne halua latautua. Softapäivitys on kyllä uusin mitä saa. UI:n kieleksi löytyy suomi.
Ääneenlukukielenä toimii nyt vain englanti naisäänen lukemana, periaatteessa olis kai muita ääniä mutta eipä nekään lataudu mistään. Ja toi default-ääni on melkoinen pettymys, youtube-demossa kuulostaa paljon paremmalta. Nyt kuulostaa ihan kuuntelukelvottomalta: sanojen intonaatio ja rytmitys on ihan sekundarobottia.

Muissa featureissa on pientä nykimistä ja sekavaa ruudun päivittymistä, mutta ne sentään toimii. Shakkipeli on aika haastava vastustaja jo nelostasolla. Pientä jumittumista, mutta ei ihan raivostukseen asti. Tästä toivoin vähän enemmän, kun vanhan Kobon beta-toiminnotkin pelaa luotettavammin.

Mut joo, nää oli ensivaikutelmia. Sarjakuva-CBR/CBZ-formaatteja pitää vielä kokeilla. Onko hyviä suosituksia, mistä poimia nettisarjiksia tohon? Jotain muuta kuin lasten marveleita... :rofl:
 
Onko hyviä suosituksia, mistä poimia nettisarjiksia tohon?

Ainakin välistä Humble Bundle myy noita ihan kohtuullisen edullisesti, en osaa tästä setistä esim. mitään sen ihmeempää sanoa mutta pääset ainakin ns. pikkurahalla testaamaan miten toimii:

Nopeasti katsoen PDF, ePUB ja CBZ muodossa eli pitäisi toimia tuossakin hyvin.
 
Ei niin hirmuisen hyvällä englannilla mutta kuitenkin täysin ymmärrettävällä tehty arvostelu 10 vuotta vanhasta vs viimeisimmästä kindle paperwhite versiosta (Paperwhite 2 eli kindle 6 vs kindle 11 eli paperwhite 2022)



Lyhyesti siis jos ei omassa sähköisessä kirjanlukiassa ole mitään vikaa eikä se nyt päälle 10 vuotta vanha ole ei ole mitään syytä päivittää. Luultavasti edes siitä päälle 10 vuotta vanhasta ei tarvitse päivittää koska sitä eroa ei oikeasti huomaa kirjanlukukäytössä.

BTW @Rade Moottori laita päivitystä miten hyvin / huonosti sillä lukijallasi pystyy mangaa / sarjakuvia lukemaan ja onko väreistä hyötyä käytännössä?
 
No nyt on tässä ehditty vähän kerätä kokemusta siitä, miten sarjiksia luetaan e-kirjalla. Löytyy ihan hyviä CBR/CBZ-kirjoja, jotka voi suoraan vaan kopsata laitteen hakemistoon ja sinne ne sitten ilmestyy luettavaksi. epub-kirjat mä yleensä luen ensin Calibreen, ylläpidän kirjastoani siellä ja kopsaan sen sitten sähkökirjaan, mutta noi sarjikset mä vaan vetäisin suoraan tiedostoina kirjaan. Mangasta mä en siis tiedä paskaakaan enkä voi siihen kommentoida mitään, kun en sellaisia lue.

Tilannehan noitten osalta on hiukan erilainen, kun kirjat on tekstiä, jota on lukulaitteessa helppo sitten lukea ihan sen kokoisena ja sellaisella fontilla kuin ikinä huvittaa. Eikä vie tilaakaan paljon mitään. Satunnaiset kuvituskuvat esim. elämäkerroissa ja muissa lomittuu sitten sinne väliin ihan ok. Sarjikset on siltä osin ihan eri juttu: ne on JPG-kuvia kokonaisista sivuista. Yleensä A4-kokoisten albumien (vai mikä se sarjisalbumin standardikoko on) sivuja, jotka sitten väkisinkin kutistuvat tommoisen 7,8" kokoisen lukulaitteen näytöllä. Se on huono juttu: meikäläisenkin ikänäöllä ei sitten oikein pysty lukemaan pienennettyä tekstiä ja kuvaa.

Kyllähän sivuja voi zoomata ja sitten pannata, mutta eihän sellainen toimi yhtään järkevästi, jos joka sivua pitää zoomata ja tökkiä ylös alas ja sivulle. eInkillä sivujen vieritykset ei ole sulavia ja muutenkin sarjiksen lukemisesta tulee hiton kömpelöä siten. Onneksi olen itse likinäköinen, niin ikänäkö ei niin haittaa, kun ilman laseja joka tapauksessa näkee lähelle. Pieneltä ruudulta saa siten luettua ihan hyvin isot sarjisalbumit. Siitä syystä suosittelisin sarjisalbumeille isompia 10" lukulaitteita, mutta sitten haittapuoleksi tulee koko ja paino. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin normaali mangaformaatti on pienempi, lähempänä A5-kokoa, ehkä niille toi 7,8" ruutu olis sitten ihan kiva.

Sarjikset CBR/CBZ-formaatissa vie sitten myös tallennustilaa ihan toisella tavalla kuin sähköiset kirjatekstit. Paksu albumi (esim. Crisis Zone) voi olla yli puoli gigaa, että niitä ei sitten mahdukaan pocketbookin muistiin enää monta sataa. Että jos kuvittelit säilöväsi ebookiin jonkin Batman-kokoelman tai Marvel-kirjaston, niin toivottavasti laitteeseesi saa teraisen muistikortin. Onneksi tavallinen yksittäinen sarjisalbumi on vielä alle sata megaa, mutta poikkeuksiakin on.

Toi CBR/CBZ-sarjisformaatti toimii siis kuvina kokonaisista sivuista, eli äärimmäisen suoraviivainen tapa muuttaa sarjis digitaalisesti luettavaksi. Olis aika helppo kuvitella, että pienille lukuruuduille tilavampi vaihtoehto olisi tallentaa kuvat yksittäisinä sarjisruutuina ja näyttää niitä kerrallaan niin monta kuin luontaisesti kuvaruutuun mahtuu. Luulenpa, että sitä varten pitäisi sarjiksen sommittelu ja julkaisu suunnitella kokonaan uusiksi, kun ne nyt on suunniteltu ja tehty sivuittain luettaviksi. Tää varmaan joskus tapahtuu, mutta ei ehkä mun elinaikanani. Tai ehkä sellaisiakin on, mutta eipä tullut nyt vastaan.
 
Aku Ankan Android-lukusofta osaa näyttää ruudun kerrallaan, mutta sekin on aika kömpelö kun lukukokemus menee melkoisen tönköksi. Ainakaan viimeksi kun kokeilin (useita vuosia sitten) se ei osannut sommitella useita ruutuja näytölle, eli vaihtoehtoina oli vain yksi ruutu tai kokonainen sivu.

Sarjakuviin ja lukulaitteisiin liittyen, vuosia sitten tuli myös vastaan joku sovellus joka osasi automaattisesti leikata kuvissa mahdollisesti olevat tyhjät reunat pois ja taisi osata myös tiivistää ruudut, että ne ovat lähempänä toisiaan jos niiden välissä oli paljon tyhjää tilaa. En muista softan nimeä enkä löytänyt sitä kun yritin pikaisesti etsiä, se taisi olla tehty javalla.

Toinen vastaava softa minkä löysin on KCC (Kindle Comic Converter) joka nimestä huolimatta toimii myös Kobo jne. laitteilla: GitHub - ciromattia/kcc: KCC (a.k.a. Kindle Comic Converter) is a comic and manga converter for ebook readers.

En ole itse kokeillut tuota minkälaista jälkeä se tekee.
 
Kyllä nuo CBR/CBZ formaatissa olevat sarjakuvat on, ainakin nykylaitteilla, paras lukea edelleen tabletilla ja siihen suunnitellulla appilla. Itsellä 9" Android tabletti ja käytän siinä Perfect Viewer -appia.
Sarjakuvat ovat, kuten @Rade Moottori sanoi, ihan erilaisia tekniikaltaan kuin epub/mobi kirjat. Vähän sama jos yrität lukea PDF:ää lukulaitteella. Kokemus on ihan yhtä huono IMO.
 
Libra 2 kotelot:

Ostin Kobo Libraan kolmannen osapuolen kotelon PhoneLife nimestä firmasta, joka postitti ainakin tämän Ruotsista. Kotelo tuli noin viikossa normaalina kirjeenä. Ilmeisesti samoja - tai ainakin samalta näyttäviä - koteloita löytyy myös Amazonista, ebaysta jne. Sen sai edullisesti verrattuna virallisiin koteloihin: ~18 euroa vs virallinen 35-40 euroa.

Kuvien perusteella kotelo näytti melkein samanlaiselta kuin virallinen, mutta isoin ero on se, että virallisessa laitteen painikkeiden puoleinen sivu jää auki. Halvemmassa se reuna on umpinainen - vain USB:lle on on aukko. Käytännössä halvemman kotelon reuna on hieman paksumpi kuin itse laite ja aiheuttaa sen, että muutenkin turhan pienet painikkeet jäävät vähän syvemmälle tehden niiden käytöstä hieman epämukavammat. Kyse on aika pienestä asiasta, mutta ainakin itseäni ärsyttää se. En ole vielä päättänyt onko ärsytys ~40 euron arvoinen. Muuten kotelo vaikuttaa ihan laadukkaalta, vaikka onkin materiaalia joka todennäköisesti rispaantuu kuluessaan - sama ongelma on todennäköisesti myös virallisessa kotelossa.

Ostamani kotelo: Kobo Libra 2 Kotelo Origami musta - Osta verkosta

Tuotekuvasta näkee myös hyvin mainitsemani reunan. Kobon sivuilta näkee taas miten sama sivu on täysin avonainen virallisessa kotelossa: Kobo Libra 2 SleepCover

Tuli ostettua Kobon virallinen Libra 2 kotelo Dustinhomesta kun tilasin muutakin tavaraa sieltä. Verrattuna tuohon edullisempaan koteloon laitten käyttömukavuus parani yllättävän paljon virallisen kotelon kanssa. Syynä ei ollutkaan reunan korkeus vaan leveys: nyt ilman sitä reunaa nappien vieressä sormi asettuu huomattavasti mukavampaan asentoon kun laitetta pitää kiinni. Jos koteloa ei löydy niin suosittelen tämän kokemuksen mukana hankkimaan virallisen kotelon tai muun kotelon jossa ei ole reunaa nappien viereisellä sivulla. Jos joku kotelo löytyy jo niin saa sitten itse arvioida onko kannattava ostos :)
 
Perus Kindleä saa sinisenä ja mustana. Mitä luulette, että häiritseekö siniset reunukset lukiessa, pistääköhän väri liikaa silmiin? Esim. jos pitää dark modessa laitetta niin uppoutuisiko kuva paremmin mustiin, kuin sinisiin reunoihin? Toki se tausta ei silloinkaan kovinkaan musta ole noissa näytöissä.

 
Perus Kindleä saa sinisenä ja mustana. Mitä luulette, että häiritseekö siniset reunukset lukiessa, pistääköhän väri liikaa silmiin? Esim. jos pitää dark modessa laitetta niin uppoutuisiko kuva paremmin mustiin, kuin sinisiin reunoihin? Toki se tausta ei silloinkaan kovinkaan musta ole noissa näytöissä.


Paint it black ollut aina se motto.
 
Perus Kindleä saa sinisenä ja mustana. Mitä luulette, että häiritseekö siniset reunukset lukiessa, pistääköhän väri liikaa silmiin? Esim. jos pitää dark modessa laitetta niin uppoutuisiko kuva paremmin mustiin, kuin sinisiin reunoihin? Toki se tausta ei silloinkaan kovinkaan musta ole noissa näytöissä.



En ole denimin sinistä testannut mutta kun on ollut / on käytössä täysin mustaa ja täysin valkoista Kindleä ei noissa lukemisen kannalta ole eroa tai noita värejä alkaisi erikseen katselemaan tai kiinnittämään huomiota kun lukee. Sama myös erilaisissa kuorissa, ne ovat toki nättejä mutta kun keskittyy lukemiseen keskittyy lukemiseen.
 
Kuukauden käyttökokemuksesta havaintoja PocketBookin InkPad Color 3 -lukuvempeleestä:
+ se on näyttävä, nätti ja rivakka, avaa nopsaan, akku kestää eikä muistikaan ole loppunut, vaikka olen ladannut sinne kosolti värikuvia
+ Mä tykkään käyttää mobiililaitteissani kansia. Tän vihreä kangaspäällysteinen kansi on tosi hieno.
+ sarjiksia pystyy lukemaan, normialbumi kutistettuna B6-kokoon on siinä ja siinä onko kiva lukea. Toistaiseksi on.
- sarjikset tulee luettua väreissä, mikä laskee tarkkuutta puoleen mustavalkoisesta: 150 dpi. Se kyllä syö skarppiutta, mutta sen kanssa voi elää.
- PocketBookin softa on ihan helvetin paljon epäluotettavampi kuin kymmenen vuotta vanhan Kobon. Laite jumittuu ainakin kerran viikossa. Jumittumiset huomaa etenkin peleissä, mutta tilttailee tää muutenkin missä vaan.
- Asetuksia ja säätöjä periaatteessa on hyvin, mutta ei ne kaikki toimi niin kuin pitäisi. Juosten kustu softa.
- Moderneja ominaisuuksia on sanakirjoista ääneenlukuun, mutta ei ne kaikki toimi niin kuin pitäisi. Juosten kustu softa.

81rSZns7aAL.jpg


Katotaan taas kymmenen vuoden päästä, että löytyykö Kobon mallistosta silloin houkuttelevaa laitetta. PocketBookin ohjelmiston laatu yllättää huonoudellaan. Vaikka nää värilaitteet on aika uusi juttu, silti samaa perussoftaa käyttävä InkPad-tuoteperhe on ollut olemassa jo aika monta vuotta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 378
Viestejä
4 493 486
Jäsenet
74 122
Uusin jäsen
Elmeri Hannukainen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom