• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Kokonaisuus tosiaan ratkaisee. Ennen tätä tammikuuta, olin tehnyt lähinnä vuositason tarkastelua, mutta nyt kun laskin koko reilun 3½ vuoden asumisajan toteutuneen pörssisähkön vs. jos käytössä olisi ollut tällä hetkellä halvin tarjolla oleva kulutusvaikutussoppari (6.85c/kWh), pörssi on säästänyt minulle kuukaudessa nelisen euroa. Se on loppuviimein aika vähän, varsinkin kun huomioi kuinka paljon aikaa ja vaivaa (toki osin myös tarpeettomasti) siihen sähkön hinnan kyttäämiseen ym. on mennyt. Ennen tammikuuta ero olisi ollut hieman suurempi, mutta nyt on kuitenkin se tilanne, että on ihan tavallinen talvi, mutta hinnat ovat olleet samaa luokkaa kuin vuoden 22 "energiakriisin" aikaan, joten näitä "tammikuita" on varmasti luvassa lisääkin.

Joten mielestäni rationaalinen toimija kysyy tässä vaiheessa: millä todennäköisyydellä sähkö on seuraavan 24 kk aikana keskimäärin a) halvempaa b) saman hintaista c) kalliimpaa kuin edeltävän 24 kk aikana? Jos noita lopputulemia miettii, niin kahdessa kolmesta hinnan lukitseminen on järkevää, joten loppuviimein kysymykseksi jää oikeastaan ainoastaan se, ottaako 6 kk sopparin toivoen, että esim. tämän kevään tai kesän aikana saisi vielä halvemman kulutusvaikutussopparin kuin tuo 6.85c, jolloin pääsisi luultavasti pörssi alikin, vai lyökö suoraan vaan 24 kk kiinni?

Elämä olisi aika paljon helpompaa jos ei olisi tällainen pihi paska, jota vituttaisi suunnattomasti jos myöhemmin tänä vuonna tulisi vielä halvempaa soppari tarjolle. :D
Realistisempi näkemys taitaisi kuitenkin olla se, että tuolla 6.85 sopparilla seuraavan 24 kk ajan kuukausittainen sähkölasku tulee olemaan n. 75€ ja vaikka jossain vaiheessa saisi kokonaisen sentin halvemman sopparin, se olisi kuukausitasolla vain reilun kympin säästö, eli sen säästää skippaamalla yhden (halvan) työpaikkalounaan.

Joten eiköhän se ole aika lopettaa vatulointi ja laittaa hinta lukkoon, ennen kuin talvi taas yllättää energiajärjestelmän ja hinta pomppaa tuon yli...
Toivottavasti tämän talven jälkimainingeissa aletaan ymmärtämään nimenomaan sen oman kulutusprofiilin merkitystä sopimuksen valinnassa ja toivottavasti lasketaan sopimusten järkevyyttä yli ajan ja erilaisilla vaihtoehdoilla. Kuten vakuuttamisessakin, myös sähkösopimusten kohdalla ne peliliikkeet pitäisi tehdä kun sähkö on "halpaa" eikä herätä asiaan siinä vaiheessa kun "talo on jo tulessa". Ymmärrän kyllä, että viime talvi ja pörssin keskihinta vuoden vaihteeseen saakka saattoi saada jotkut odottavalle kannalle sopimusten kanssa ja toivoivat myös edullisempia määräaikaisia sopimuksia, mutta siinä tuli samalla salakavalasti otettua riski, että homma eskaloituu ja nythän on jo käytännnössä melko myöhäistä tehdä isompia peliliikkeitä, ainakin jos yritti metsästää niitä halvimpia sopimuksia.

Jälkiviisastelu tai "kalliin" määräaikaisen sopimuksen tuskastelu jälkikäteen on ihan turhaa. Kun meillä ei kenelläkään ole kristallipalloa, niin ne sopimukset tehdään sen hetkisen parhaan arvion valossa ja mietitään mielellään myös koko sopimusajan yli, jolloin tiedetään, paljonko se nimi siinä paperissa tulee maksamaan. Se, että on tehnyt sopimuksen jollain X-hinnalla pitäisi tarkoittaa, ettei asiasta murehdi jälkikäteen, olipa sähkö pörssissä halpaa tai kallista tai vaikka kiinteitä sopimuksia saisi puolella siitä, mitä itse maksaa. Se murehtiminen pitäisi tehdä ennen sopimuksen allekirjoitusta.
 
Kokonaisuus tosiaan ratkaisee. Ennen tätä tammikuuta, olin tehnyt lähinnä vuositason tarkastelua, mutta nyt kun laskin koko reilun 3½ vuoden asumisajan toteutuneen pörssisähkön vs. jos käytössä olisi ollut tällä hetkellä halvin tarjolla oleva kulutusvaikutussoppari (6.85c/kWh), pörssi on säästänyt minulle kuukaudessa nelisen euroa. Se on loppuviimein aika vähän, varsinkin kun huomioi kuinka paljon aikaa ja vaivaa (toki osin myös tarpeettomasti) siihen sähkön hinnan kyttäämiseen ym. on mennyt. Ennen tammikuuta ero olisi ollut hieman suurempi, mutta nyt on kuitenkin se tilanne, että on ihan tavallinen talvi, mutta hinnat ovat olleet samaa luokkaa kuin vuoden 22 "energiakriisin" aikaan, joten näitä "tammikuita" on varmasti luvassa lisääkin.

Joten mielestäni rationaalinen toimija kysyy tässä vaiheessa: millä todennäköisyydellä sähkö on seuraavan 24 kk aikana keskimäärin a) halvempaa b) saman hintaista c) kalliimpaa kuin edeltävän 24 kk aikana? Jos noita lopputulemia miettii, niin kahdessa kolmesta hinnan lukitseminen on järkevää, joten loppuviimein kysymykseksi jää oikeastaan ainoastaan se, ottaako 6 kk sopparin toivoen, että esim. tämän kevään tai kesän aikana saisi vielä halvemman kulutusvaikutussopparin kuin tuo 6.85c, jolloin pääsisi luultavasti pörssi alikin, vai lyökö suoraan vaan 24 kk kiinni?

Elämä olisi aika paljon helpompaa jos ei olisi tällainen pihi paska, jota vituttaisi suunnattomasti jos myöhemmin tänä vuonna tulisi vielä halvempaa soppari tarjolle. :D
Realistisempi näkemys taitaisi kuitenkin olla se, että tuolla 6.85 sopparilla seuraavan 24 kk ajan kuukausittainen sähkölasku tulee olemaan n. 75€ ja vaikka jossain vaiheessa saisi kokonaisen sentin halvemman sopparin, se olisi kuukausitasolla vain reilun kympin säästö, eli sen säästää skippaamalla yhden (halvan) työpaikkalounaan.

Joten eiköhän se ole aika lopettaa vatulointi ja laittaa hinta lukkoon, ennen kuin talvi taas yllättää energiajärjestelmän ja hinta pomppaa tuon yli...
Omalla profiililla pörssillä säästäisi 2-3e/kk, turhan iso riski tuolla säästöllä.
 
Itse katson mitä tuleman pitää ja teen sopparin ehkä kesäkuussa. Todennäköisyyslaskennalla talvimyrsky on hellittänyt ja syksyn voimalahuoltojen hintarevittelyt ja elokuun 60 sentin piikit edessä. Kesäkuu saattaa olla suvantovaihe.
Lisääntyvä aurinkovoima kapa pitäisi tehokkaasti estää nuo kesän törkyhinnat. Samoin aurooraline.
 
Jälkiviisastelu tai "kalliin" määräaikaisen sopimuksen tuskastelu jälkikäteen on ihan turhaa. Kun meillä ei kenelläkään ole kristallipalloa, niin ne sopimukset tehdään sen hetkisen parhaan arvion valossa ja mietitään mielellään myös koko sopimusajan yli, jolloin tiedetään, paljonko se nimi siinä paperissa tulee maksamaan. Se, että on tehnyt sopimuksen jollain X-hinnalla pitäisi tarkoittaa, ettei asiasta murehdi jälkikäteen, olipa sähkö pörssissä halpaa tai kallista tai vaikka kiinteitä sopimuksia saisi puolella siitä, mitä itse maksaa. Se murehtiminen pitäisi tehdä ennen sopimuksen allekirjoitusta.

Näinhän se menee. Just lähti tilaus vetämään ja 19.2. eteenpäin mennään seuraavat 24 kk tuolla Korpelan Voiman sopparilla, jonka hinta omalla kulutusprofiililla on n. 6.3c/kWh. Voi olla, että oli fiksu veto, voi olla, että paska, mutta nyt pulinat (ja joustot!) pois.
 
Mielenkiintoinen tilanne kun eilen oli puolta kalliimpaa pörssissä kuin juuri nyt vaikka nyt enemmän kulutusta ja tuontia niin
vähän tulee sellaisen kutina että aivan hatusta noita hintoja heitellään.

2026-02-03.png


2026-02-04.png
 
Mielenkiintoinen tilanne kun eilen oli puolta kalliimpaa pörssissä kuin juuri nyt vaikka nyt enemmän kulutusta ja tuontia niin
vähän tulee sellaisen kutina että aivan hatusta noita hintoja heitellään.
Näissä pitää aina muistaa, että on eri juttu reaaliaikainen tilanne vs. day-ahead markkinan ennustettu tilanne. Esimerkiksi tuotantoa on voinut olla ennustettua enemmän ja kulutusta ennustettua vähemmän.
 
Mielenkiintoinen tilanne kun eilen oli puolta kalliimpaa pörssissä kuin juuri nyt vaikka nyt enemmän kulutusta ja tuontia niin
vähän tulee sellaisen kutina että aivan hatusta noita hintoja heitellään.
Kannattaa huomata, että kumpanakaan päivänä ei vientiputki Viroon ole täynnä, mutta tänään on vähemmän vientiä Viroon.
 
Joo eihän tavan pulliainen osaa kaikkia syitä tietää mutta eilen joku asiantuntia perusteli korkeaa hintaa sillä että siirtolinjat Ruotsista
työntävät niin paljon kuin pystyvät ja kapasiteetti täynnä ja siksi hinta ylhäällä.
 
Mielenkiintoinen tilanne kun eilen oli puolta kalliimpaa pörssissä kuin juuri nyt vaikka nyt enemmän kulutusta ja tuontia niin
vähän tulee sellaisen kutina että aivan hatusta noita hintoja heitellään.

2026-02-03.png


2026-02-04.png
Mahtaako tämä kertoa yhtään mitään tilanteesta? Näkisin asian ainakin kulutusmielessä siten, että kun eilen paukutettiin 60 sentin varttihinnalla lähes koko vuorokausi, niin ymmärrettävästi se "siirsi" jotain kulutusta eteenpäin ja nyt kun otettiin hieman huilia parin viime päivän kovimmista hinnoista, niin nyt tänään on sitten kulutus vastaavastasti suurempi. Eli tänään lämmitetään enemmän, pyykki- ja tiskikoneet pyörii jne.
 
Näissä pitää aina muistaa, että on eri juttu reaaliaikainen tilanne vs. day-ahead markkinan ennustettu tilanne. Esimerkiksi tuotantoa on voinut olla ennustettua enemmän ja kulutusta ennustettua vähemmän.
Hyvin usein kun sää muuttuu on yksi paniikkipäivä ja sen jälkeen vähän tasaantuu. Tämä toistuu poikkeuksetta.

Ensi viikon ennuste taas alkaa pakkasen osalta kiristyä. Eilen vielä oli -10 hujakoilla ja nyt ottaa irtiottoja kylmempään.
 
Ensi viikon ennuste taas alkaa pakkasen osalta kiristyä. Eilen vielä oli -10 hujakoilla ja nyt ottaa irtiottoja kylmempään.
Sääennustaminen on käsittääkseni ollut tänä talvena poikkeuksellisen haastavaa. Ja tällaisten pakkaspäivien osalta varmaan erityisen hankalaksi tekee se, sattuuko ennustetuilla päivillä olemaan pilvisyyttä vai ei. Jos taivas kirkastuu, niin se on helposti kymmenkunta pakkasastetta enemmän pilviseen päivään verrattuna. Esim. Jyväskylään ennustettiin vielä viikon alussa, että suunnilleen nyt keskiviikosta eteenpäin nuo kakkosella alkavat kymmenluvut olisivat jo luovuttaneet ja oltaisiin jääty jonnekin 10-15 asteen vaihteluvälille, mutta kirkas sää onkin jatkunut ja nyt sitten ennuste povaa sunnuntaihin asti yli 20 astetta pakkasta ainakin öisin.

Hyvä puoli omalla kohdallani on sentään se, että jos sattuu aurinkoinen päivä, niin etelän ikkunoita avaamalla saan melko hyvin "aurinkoenergiaa" talteen ja auringon lämmittävä vaikutus voi olla jopa 1,5 astetta huonelämpötilaa nostava. Vastaavasti maalämpöpumppu pystyy ottamaan vähän enemmän huilia ja saa vähän väistettyä näitä kovimpia piikkihintoja päivällä.
 
Vertailin AI:llä omia kiinteitä soppareita pörssiin viimeisen 5v ajalta. Ilman tuota -22 sähkökriisiäkin on ~600€ plussalla. Kulutusprofiili +15%.
 
Vertailin AI:llä omia kiinteitä soppareita pörssiin viimeisen 5v ajalta. Ilman tuota -22 sähkökriisiäkin on ~600€ plussalla. Kulutusprofiili +15%.
Et varmasti ole ainoa, jolle kiinteähintainen sopimus on kannattavampi kuin pörssi. Toisaalta pitää muistaa, että todennäköisesti kulutusprofiilisi olisi ollut erilainen pörssisähköllä kuin se on ollut kiinteällä hinnalla. Tuollainen suoraviivainen vertailu ei siten välttämättä anna tilanteesta ihan oikeaa kuvaa.
 
Kokonaisuus tosiaan ratkaisee. Ennen tätä tammikuuta, olin tehnyt lähinnä vuositason tarkastelua, mutta nyt kun laskin koko reilun 3½ vuoden asumisajan toteutuneen pörssisähkön vs. jos käytössä olisi ollut tällä hetkellä halvin tarjolla oleva kulutusvaikutussoppari (6.85c/kWh), pörssi on säästänyt minulle kuukaudessa nelisen euroa. Se on loppuviimein aika vähän, varsinkin kun huomioi kuinka paljon aikaa ja vaivaa (toki osin myös tarpeettomasti) siihen sähkön hinnan kyttäämiseen ym. on mennyt. Ennen tammikuuta ero olisi ollut hieman suurempi, mutta nyt on kuitenkin se tilanne, että on ihan tavallinen talvi, mutta hinnat ovat olleet samaa luokkaa kuin vuoden 22 "energiakriisin" aikaan, joten näitä "tammikuita" on varmasti luvassa lisääkin.
Kaipaisin tähän tarkennusta; jos vertaat tuohon kulutusvaikutussoppariin omaa sähkönkäyttöä, oletko käyttänyt kuinka korkeaa +-vaikutusta arviossasi? Oletusarvoisestihan jos et seuraa pörssihintaa ja ohjaa kulutusta halvimmille tunneille, kuorman osuminen edes nollaprosenttikulutusvaikutukseen on arpapeliä. Esimerkissä alla mökkejä lämmitetään lämpötila- ja läsnäolo-ohjattuna alentaen pyyntejä yöajoiksi mutta enää ne eivät seuraa pörssisähköhintaa kuten vuonna 2023 teki.

Esimerkkinä omat kaksi kohdettani:
- 2023: kotona 5,55 snt/ kWh( sis marg, 14 350 kWh), mökillä 6,68 snt/ kWh( sis marg 4 780 kWh), pörssin keskihinta 7,04 snt/ kWh( kulutusvaikutukset -22 % ja -5 %)
- 2024: kotona 4,34 snt/ kWh( sis marg, 17 666 kWh), mökillä 7,91 snt/ kWh( 6,7 snt/ kWh 5 530 kWh), pörssin keskihinta 5,68 snt/ kWh( kulutusvaikutukset -26 % ja + 40 %)
- 2025: kotona 3,40 snt/ kWh( sis marg, 17 666 kWh), mökillä 6,04 snt/ kWh( 6,7 snt/ kWh 5 540 kWh), pörssin keskihinta 5,09 snt/ kWh( kulutusvaikutukset -33 % ja + 20 %)
- 2026 ennuste: kotona koko vuodelle noin 7 snt/ kWh( ehkä jopa 8 snt/ kWh) kuluneiden kuukausien kovan hinnan vuoksi ja tänä vuonna en ole nähnyt sellaista kiinteää tai kulutusvaikutksellista olleen tarjolla, johon olisi kannattanut tarttua( yritän joulukuussa arvioida tammi- ja helmikuun kustannuksia vuoden 2024 hintoja vastaaviksi ja nyt menimme niistä hieman, tai jopa paljon helmikuun alun osalta, yli).

Toisin sanoen mökin 6,7 snt/ kWh:lla olisin todennäköisesti itsekin kotona kulutusvaikutussopparilla joko pyrkinyt tuohon samaan -20- -30 %:iin, jolloin vuosikeskihinnaksi olisi tullut 4,7- 5,4 snt/ kWh, eli vähintään parikymppiä kuussa kalliimmaksi. Taas, jos olisin tehnyt kuten ehdotat rivien välistä ja en olisi seurannut sähkön hinnan kyttäämiseen( minulla sen hoitaa automaatio onneksi siihen pisteeseen asti ettei sitä tarvinnut seurata kuin eilisen ja toissapäiväisen, eli pakkokytkeä lämmitys päälle muutamaksi tunniksi) niin keskihinta olisikin ollut 8,7 snt/ kWh mutta silti alhaisempi kuin yksikään viime aikoina tarjolla ollut kiinteä. Tuolla 6,7 snt/ kWh:lla vuosilisäkustannus olisi ollut yli 400 euroa vuodessa.


Toisin sanoen( säikeen aiheeseen liittyenkin jotain sisältöä), ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Varsinaisia merkkejä ei ollut ilmoilla oikeastaan missään vaiheessa, että hintataso asettuisi näin korkealle kuin asettui, ja niin pitkäksi aikaa mitä se nyt on tehnyt, ja jopa sopimukset seurasivat hinnankehitystä aika hitaasti, eli ainakin osa hätähousuista sai edukkaita kiinteitä ja kulutusvaikutteisia sopimuksia kun ensimmäiset merkit lapajäätymisistä tuli ilmoille. Nyt ei kyllä enää ole kovinkaan suurta järkeä ottaa tarjolla olevia yli 10 sentin kilovattituntihintaisia soppareita, ainakaan pidemmäksi aikaa.
 
Et varmasti ole ainoa, jolle kiinteähintainen sopimus on kannattavampi kuin pörssi. Toisaalta pitää muistaa, että todennäköisesti kulutusprofiilisi olisi ollut erilainen pörssisähköllä kuin se on ollut kiinteällä hinnalla. Tuollainen suoraviivainen vertailu ei siten välttämättä anna tilanteesta ihan oikeaa kuvaa.
Tämä nousee aina esiin, että "pörssillä kulutusprofiili on erilainen ja ei ole suoraviivaista verrata", mikä on mielestäni väärä tapa lähestyä. Mikäli pörssisähköön siirtymineen vaatii mitään muutoksia omaan kulutukseen (joita ei voida automatisoida ja näin ajatella, että muutoksia ei tullut), muutat lähtökohtaa mistä edes lähdit vertaamaan. Samaan tapaan voin sanoa, että mikäli vertaan pörssisähköä kiinteään, niin kiinteällä olisit voinut säästää vielä enemmän, koska ei tarvitse välittää milloin sähkösi käytät.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 502
Viestejä
5 100 535
Jäsenet
81 660
Uusin jäsen
Viltsu_-

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom