• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

2025 mustan perjantain Helen tarjous 24kk kiinteä hintaan 6,66snt ja vajaa 3e kk. Eikä ole talokaan palanut niinkuin joku leukaili noista numeroista.

Laskin viimevuoden numeroilla verraten pörssiä tähän kiinteään. Ero oli 16e pörssin eduksi per kuukausi, ja oli vielä leuto lämmin talvi. Tänä talvena ero näyttäisi kaventuvan tämän hetken ennusteita katsellessa.

Se on sellainen numero jonka maksan jatkossakin mielellään siitä ilosta ettei tarvi näitä satojen eurojen kuukausia maksella "ylimääräistä". Tammikuulta tuli 113e säästö kiinteällä, 1700kwh kulutus, 140m2 omakotitalo, ilp ja takka, lattialämmityksiä käytössä. Pidän kirjaa seuraavistakin kuukausista, missä kohtaa tulee brake even, missä kohtaa pörssi saa säästöt kiinni ja edullisemmaksi.
 
Meillä olisi valmiina olemassa Meri-Porin hiililauhdevoimala (565 MW), joka olisi viimeisten viikkojen aikana laskenut käydessään jopa dramaattisesti sähkön hintaa. Esim. tuolla huomisella 17:00 - 17:15-vartilla sen teho riittäisi tiputtamaan sähkön hinnan noin kolmasosaan.

Hulluinta on, että Meri-Porin kiinteät kulut maksetaan jo veronmaksajien piikkiin. Miksi siis veronmaksajat eivät saisi hyötyä sen olemassaolosta?
Ja rikkoa nykyisen kilpaillun markkinan? Muut toimijat eivät välttämättä lämpene veronmaksajien tullessa sotkemaan heidän bisneksiään. Itselleni tälleen yli 20 MWh vuosikäyttäjänä toki sopisi M-P:n käyttö DA-markkinassa.

Minusta kapasiteettimarkkina olisi paikallaan. Millainen se sitten olisi, pitää viisaampien sanoa. Jos hyödyt menisivät pääosin sähköintensiiviselle teollisuudelle ja datakeskuksille veronmaksajien kuitatessa laskun, ei kiitos. Näkisin, että kapasiteettimarkkinan pitää hillitä volatiliteettia antaen hyödyt sen maksajille (=veronmaksajat), eikä ulkomaisille vähäisiä työllisyysvaikutuksia tarjoaville sähkörohmuille, jotka kuolaavat hintatasomme perään.
 
Ja rikkoa nykyisen kilpaillun markkinan? Muut toimijat eivät välttämättä lämpene veronmaksajien tullessa sotkemaan heidän bisneksiään. Itselleni tälleen yli 20 MWh vuosikäyttäjänä toki sopisi M-P:n käyttö DA-markkinassa.

Toisaalta sähkön kaltaisen aivan kaikille täysin välttämättömän perushyödykkeen muuntaminen täysin vapaasti kelluvaksi keinotteluinstrumentiksi oli alunperinkin aivan katastrofiluokan typeryyttä, joten vähintä mitä voitaisiin tehdä, olisi jo olemassaolevan ja verovaroista joka tapauksessa jo kustannetun infran hyödyntäminen pahimpien kohtuuttomuuksien tasaamiseen.
 
Vaihtoehtona olisi, että me kaikki maksaisimme enemmän aina eli myös leppoisilla kesäkeleillä, jotta tuotantokapasiteettia olisi leikkaamaan huippukulutushetkien hintapiikit.
Leppoisalla kesäkelillä meillä menee 400kWh ja Tammikuussa 2026 meni 1500kWh, mikä on poikkeuksellisen paljon. Viime talvena oli joku 1200kWh max.

Mielelläni maksan leppoisalla kesäkelillä sentin enemmän, jos ei tarvitse talvella maksaa 20 senttiä enemmän.

Tuossa jo useampi todennut, että omakotitalo, talvi ja pörssisähkö ei ole välttämättä voittajan valinta. Samaan tulokseen olen alkanut tulla itsekin. Viime talvi oli ihanteellinen, mutta tämä ei ja tulevaa ei voi ennustaa mitenkään, paitsi todennäköisesti ja takuuvarmasti heilunta tulee pahenemaan vuosi vuodelta. Ainakaan tiedossa ei ole mitään mikä sen selättäisi, päinvastoin.
 
Tämä vuosi on kyllä alkanut ihan päin vittua mitä tulee sähkölaskuihin, vaikka on kuinka varonut sähkön tuhlausta kun on näitä +50 c/kWh hintoja. Exceli näyttää aivan uskomattoman rumia lukemia toteutuneelle hinnalle, mutta toki voi lohduttautua että koko viime syksy joulukuuhun asti mentiin jollain alle 5 c/kWh keskihinnoilla, kesällä puolet tuosta, eikä viime talvikaan ollut ikinä yli 7 c/kWh, eli 1/2026 ja 2/2026 ovat ainakin todella pahoja tilastoissa. Aina voi toivoa että pian päästäisiin normaalimpiin hintoihin, mutta todennäköisesti kiinteiden ottajat voivat nyt taputtaa itseään selkään.
 
Ja rikkoa nykyisen kilpaillun markkinan? Muut toimijat eivät välttämättä lämpene veronmaksajien tullessa sotkemaan heidän bisneksiään. Itselleni tälleen yli 20 MWh vuosikäyttäjänä toki sopisi M-P:n käyttö DA-markkinassa.

Minusta kapasiteettimarkkina olisi paikallaan. Millainen se sitten olisi, pitää viisaampien sanoa. Jos hyödyt menisivät pääosin sähköintensiiviselle teollisuudelle ja datakeskuksille veronmaksajien kuitatessa laskun, ei kiitos. Näkisin, että kapasiteettimarkkinan pitää hillitä volatiliteettia antaen hyödyt sen maksajille (=veronmaksajat), eikä ulkomaisille vähäisiä työllisyysvaikutuksia tarjoaville sähkörohmuille, jotka kuolaavat hintatasomme perään.
Veronmaksaja kuittaa jo laskun, mutta ei saa mitään sen vastineeksi. Se, että Meri-Pori olisi kapasiteettimarkkinassa joulu-maaliskuun ja saisi käynnistyä esim. 20 snt/kWh-hinnalla ei mitään markkinaa sotke. Ei tuotannon kannattavuus voi perustua yli 20 snt/kWh-poikkeushintoihin.
 
Tuossa jo useampi todennut, että omakotitalo, talvi ja pörssisähkö ei ole välttämättä voittajan valinta. Samaan tulokseen olen alkanut tulla itsekin. Viime talvi oli ihanteellinen, mutta tämä ei ja tulevaa ei voi ennustaa mitenkään, paitsi todennäköisesti ja takuuvarmasti heilunta tulee pahenemaan vuosi vuodelta. Ainakaan tiedossa ei ole mitään mikä sen selättäisi, päinvastoin.
Eikös akkuvarastoja rakennella kiihtyvään tahtiin? Toki nekään ei auta jos sitä edullista sähköä ei ole saatavilla viikkoihin.
 
Toisaalta sähkön kaltaisen aivan kaikille täysin välttämättömän perushyödykkeen muuntaminen täysin vapaasti kelluvaksi keinotteluinstrumentiksi oli alunperinkin aivan katastrofiluokan typeryyttä, joten vähintä mitä voitaisiin tehdä, olisi jo olemassaolevan ja verovaroista joka tapauksessa jo kustannetun infran hyödyntäminen pahimpien kohtuuttomuuksien tasaamiseen.
Typeryys on siis ollut voimassa vuodesta 1998. Pitää samalla muistaa, että kesän 2021 Venäjän energiasodasta lähtien nykyinen järjestelmämme on ollut koko ajan top3 halvin Euroopassa. Ei se typeryyttä ole ollut vaan riskinottoa, joka nyt realisoitui ainakin 1,5kk ajaksi.

Mielelläni maksan leppoisalla kesäkelillä sentin enemmän, jos ei tarvitse talvella maksaa 20 senttiä enemmän.
Samoin. Lukitsisin hyvin mielelläni tämän vastauksen.

Tuossa jo useampi todennut, että omakotitalo, talvi ja pörssisähkö ei ole välttämättä voittajan valinta.
Juuri näin. Varsinkin, jos ei ole maalämpöä ja tulisijaa.

Moni haluaa pörssisähkön, kun 3/4 vuodesta on keskimäärin niin ihanan halpaa eikä haluta silloin maksaa ekstraa kiinteällä sopparilla. Sitten kritisoidaan harvinaisen tilanteen aiheuttamaa hinnan raketoimista, vaikka ei ymmärretä sen liittyvän pörssisähkön luonteeseen. Riskin ottajan tulee kantaa vaikutukset. Kiinteä sopimus kouraan, jos ei pörssin hintavaihtelu ja korkeat hinnat kelpaa. Kaikkea ei voi nimittäin halvalla saada.
 
Tämä vuosi on kyllä alkanut ihan päin vittua mitä tulee sähkölaskuihin, vaikka on kuinka varonut sähkön tuhlausta kun on näitä +50 c/kWh hintoja. Exceli näyttää aivan uskomattoman rumia lukemia toteutuneelle hinnalle, mutta toki voi lohduttautua että koko viime syksy joulukuuhun asti mentiin jollain alle 5 c/kWh keskihinnoilla, kesällä puolet tuosta, eikä viime talvikaan ollut ikinä yli 7 c/kWh, eli 1/2026 ja 2/2026 ovat ainakin todella pahoja tilastoissa. Aina voi toivoa että pian päästäisiin normaalimpiin hintoihin, mutta todennäköisesti kiinteiden ottajat voivat nyt taputtaa itseään selkään.

Saa nähdä onko koko 6kk kiinteä/6kk pörssi enää edes mahdollinen tän katastrofin jälkeen. Tulee meinaan menemään monella aivan h**vetin pitkään - varmasti pitkälle kesään - että tän vuoden todellisen kulutuksen keskihinta painuu alle sen mitä noilla 6kk tai 12kk kiinteillä tarjoushinnoilla olisi saanut, joulukuussakin sai hyviä hintakiinnityksiä jos oli sellainen pörssisopimus.

Vaihtoa johonkin kiinteään tai toistaiseksi voimassaolevaankin mietin, mutta tuo 14vrk siirtoaika tekee sen että jään poterooni makaamaan.
 
Eikös akkuvarastoja rakennella kiihtyvään tahtiin? Toki nekään ei auta jos sitä edullista sähköä ei ole saatavilla viikkoihin.
Isotkaan akkuvarastot eivät olisi auttaneet viimeisten viikkojen aikaan mitenkään, kun sähkö on ollut pirun kallista vuorokauden ympäri. Ja jos niitä olisi paljon, ne tasoittaisivat sähkön hintaa entisestään.
 
Veronmaksaja kuittaa jo laskun, mutta ei saa mitään sen vastineeksi. Se, että Meri-Pori olisi kapasiteettimarkkinassa joulu-maaliskuun ja saisi käynnistyä esim. 20 snt/kWh-hinnalla ei mitään markkinaa sotke. Ei tuotannon kannattavuus voi perustua yli 20 snt/kWh-poikkeushintoihin.
Saa veronmaksaja vastineeksi sen, että Meri-Pori hörähtää käyntiin kriisitilanteessa. Luonnollisesti 50c hinnat ei sitä ole.

Olen eri mieltä siitä, että 20c hinnalla käynnistyminen ei sotke markkinaa. Varmasti sotkee. Lisäksi M-P tuskin ajaa tuntia tai kahta vaan sitten ajetaan jonkin aikaa, jos miilu on laitettu lämpimäksi. Ei ole ihan yksinkertainen yhtälö. Silti olen samaa mieltä siitä, että viimeisen 30 pv ajan mokoma värkki olisi saanut olla markkinoilla.
 
Saa veronmaksaja vastineeksi sen, että Meri-Pori hörähtää käyntiin kriisitilanteessa. Luonnollisesti 50c hinnat ei sitä ole.

Olen eri mieltä siitä, että 20c hinnalla käynnistyminen ei sotke markkinaa. Varmasti sotkee. Lisäksi M-P tuskin ajaa tuntia tai kahta vaan sitten ajetaan jonkin aikaa, jos miilu on laitettu lämpimäksi. Ei ole ihan yksinkertainen yhtälö. Silti olen samaa mieltä siitä, että viimeisen 30 pv ajan mokoma värkki olisi saanut olla markkinoilla.
Tuskin hiilivoimala hörahtää yhtään mihinkään, kun seisonut niin pitkään. Eikös viimeksikin ollut suunnattomia ongelmia hiilen ja hiilimyllyjen kanssa kun yritettiin käynnistää?
 
Isotkaan akkuvarastot eivät olisi auttaneet viimeisten viikkojen aikaan mitenkään, kun sähkö on ollut pirun kallista vuorokauden ympäri. Ja jos niitä olisi paljon, ne tasoittaisivat sähkön hintaa entisestään.
Milläs teholla ne akut ladataan, kun kaikki tuotanto on jo pelissä? Laivallako se sähkö tuodaan?
 
Tuskin hiilivoimala hörahtää yhtään mihinkään, kun seisonut niin pitkään. Eikös viimeksikin ollut suunnattomia ongelmia hiilen ja hiilimyllyjen kanssa kun yritettiin käynnistää?
Hiilenkuljettimet taisivat olla huollon ja käytön puutteesta pahasti jumissa. Parhaiten tuo voimala palvelee todellista kriitisitilannetta siten, että sitä myös käytetään ajoittain pidemmän aikaan. Näin saadaan kaikki voimalan osat testattua ja mahdolliset käytön puutteen aiheuttamat viat korjattua.
 
Milläs teholla ne akut ladataan, kun kaikki tuotanto on jo pelissä? Laivallako se sähkö tuodaan?
Joka yö on enemmän kapasiteettia tarjolla - esim viime yönä olisi noin kuuden tunnin ajan voinut latailla akkuja. Mutta jos niitä akkuja tuo markkinaan niin paljon, että tällä olisi olennaista vaikutusta päivän hintaan, nostaisivat akkujen latauksen tarpeet myös sitä yön hintaa merkittävästi. Esimerkiksi tänään olisi tarvittu merkittävää lisäkapasiteettia päiväaikaan noin 12 tunnin ajalle - esim. 500 MW olisi jo riittänyt laskemaan hintaa. Kun lataat tämän yöllä 6 tunnin aikana, tarvitset 1100 MW tehoa (roundtrip-häviöt huomioiden) 6 tunnin ajan. Tämä taas olisi hävittänyt päivä/yö-hintaeron merkittäviltä osin kokonaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Hintakäppyrähän näyttää siltä, miltä kuuluukin maassa, jossa on hyvin vähän rajasiirtoyhteyksiä suhteessa kulutukseen. Sähköä kuluttava teollisuus varmaankin pyrkii siirtämään huoltoja talviajalle sikäli kun se on tehtävissä ilman että paikat jäätyvät. Energiaremonttien ja kotiakkujen takaisinmaksuajat lyhenevät. Suomi ja Baltia vaikuttavat erottuvan omaksi saarekkeekseen näillä hinnoilla, joten Puola-Baltia voimajohdolla mahdollisesti saataisiin Suomenkin tilannetta parannettua. Portugalissa ja Espanjassa hinta taas melkein nollissa.
 
Onhan tässä maailmakin mennyt vituiksi viime vuosina. Jos meillä olisi ryssän tuonti 1500MW plus Hanhikivi 1200MW, tilanne olisi vallan toinen ja vähemmän epätoivoinen.

Noita ei tuulimyllyillä ja akuilla korvata kuin teoriatasolla.

Eli tarvittaisiin muutama ydinvoimala. Onhan noita yritetty. Hanhikivi, Loviisa 3, Olkiluoto 4, eli yritystä ollut, mutta tuulivoimalla mennään.
 
Energiaremonttien ja kotiakkujen takaisinmaksuajat lyhenevät.
Onhan se tapa ajatella tuokin. Tehdään energiasta niin kallista, että lestadiolaisten mummonhuijausremontista ja akusta tulee kannattavia :)

Saahan valtiokin osansa kalliista sähköstä alvin muodossa. Rahat saadaan kiertoon ja talous nousuun.

Toisaalta mitäpä tässä valittamaan. Fortumin osake noussut vuodessa 42% ja uhkailevat osinkopommilla, kun ei ole investointeja. Maksellaan osingoilla sähkölasku.
 
Mitä orpon hallituksen kapasiteetti-mekanismille kuuluu? Sieltähän piti tulla tukea juuri tämän talven tyyppistä tilannetta varten? Veikkaan, ettei kukaan tällä hetkellä investoi sää varmaan tuotantoon jos on epäilys että odottamalla samaan investointiin voisi saada tukea..
 
Kukas selvittäis tyhmälle miksi välillä menemme lähes käsikädessä ruotsin kanssa ja nyt monenapäivänä ihan sama hintakäyrä vironkanssa, vaikka lännessä mennään paljon halvemmalla, ja viron etelä/länsinaapurit myös eestlinkit ovat kuitenkin melkosesti pienempiä ko noi ruotsin putket
 
Kukas selvittäis tyhmälle miksi välillä menemme lähes käsikädessä ruotsin kanssa ja nyt monenapäivänä ihan sama hintakäyrä vironkanssa, vaikka lännessä mennään paljon halvemmalla, ja viron etelä/länsinaapurit myös eestlinkit ovat kuitenkin melkosesti pienempiä ko noi ruotsin putket
Riippuu siitä, että onko sähköntuotantoa tarpeeksi, että saadaan Estlinkit tukkoon ja siten pystytään erkanemaan Viron hinnoista.
 
Onko kukaan edelleenkään pystynyt tekemään poliittista ehdotusta näiden piikkihintojen laskemiseksi, joka ei nosta sähkön keskihintaa tai tule maksettavaksi verojen kautta?
 
Onko kukaan edelleenkään pystynyt tekemään poliittista ehdotusta näiden piikkihintojen laskemiseksi, joka ei nosta sähkön keskihintaa tai tule maksettavaksi verojen kautta?
Eihän tälle oikeaan mitään voi? Uusi ydinvoimala maksaa sen verran että se on tuettava valtavasti verovaroin, lisää tuulivoimaa ei oikein auta, uudet linjat keskieurooppaan vasta nostaisivat hintoja, hiilen poltto on aika out koska hiilen hinta + päästöverot, jäljelle ei oikein paljon jää.

Ehkä jos pakotettaisiin enemmän sähkön ostoa pörssiin (=teollisuus) niin saatais heidät laskemaan tuotannon kun on näin kallista, mutta mites purat mankala yhtitöt?

Ehkä sähkömarkkinan vois jakaa kahteen kuluttaja vs teollisuus. Teollisuuspuolee joku "sakkomaksu" jos sinne pitää myydä, näin taatais ainakin se että kuluttajille myydään ensin ja teollisuudelle mene kalliit hinnat? Tää toki vie loput teollisuudesta täältä pois.
 
Eihän tälle oikeaan mitään voi? Uusi ydinvoimala maksaa sen verran että se on tuettava valtavasti verovaroin, lisää tuulivoimaa ei oikein auta, uudet linjat keskieurooppaan vasta nostaisivat hintoja, hiilen poltto on aika out koska hiilen hinta + päästöverot, jäljelle ei oikein paljon jää.
Sitä juuri mietin, että onko tälle nyt oikeasti mitään järkevää tehtävissä poliittisesti? Tämä on sellainen ihmisten primitiivireaktio huutaa valtiota hätiin ongelmien ratkomiseksi. Sikäli kun tässä edes on mitään ongelmaa, onhan noita kiinteitä sopimuksia edelleen saanut, ja sellaisen voi ottaa jos hintapiikit haittaa liikaa.
 
Kyllä niille datakeskuksille sähköä riittääkin, eli 100-varmasti ostavat sähkönsä etukäteen pitkillä sopimuksilla. Kaikille muille ei sitten välttämättä piisaakaan...

Pitää vähän pohtia kuinka paljon voin kertoa (NDA painaa jne.), mutta meidän firmalle on tullut viimeisen 3-4kk aikana hemmetin monta PPA ostokyselyä, ei ainoastaan datakeskustoimijoilta vaan myös ihan perinteisemmältä teollisuudelta jotka ei ole aikaisemmin olleet PPA markkinoilla. Valitettavasti meidän kapasiteetista ei riitä myytävää juuri nyt kellekään. Ja parasta on että siellä ei kysellä mitään 10MW palkkia vaan ollaan valmiita ostamaan vaikka kokonaisen tuulivoimapuiston tuotanto As-Is-Produced eli niin että riskit ovat ostajalla, ei myyjällä. Hullua.

Sanoisin että markkina tulee olemaan todella, todella jännä jos tänne pamahtaa kaikki nuo rakenteilla olevat datakeskukset käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Onko kukaan edelleenkään pystynyt tekemään poliittista ehdotusta näiden piikkihintojen laskemiseksi, joka ei nosta sähkön keskihintaa tai tule maksettavaksi verojen kautta?

Juurikin poliittisten päätösten takia tässä suossa ollaan. Vielä kymmenen vuotta sitten tässä maassa sai kiinteähintaisen sähkösopimuksen alle neljään sentiin kWh. Päästökauppa, kivihiilen kieltäminen, turpeen alasajo, tuulivoiman tuet, jne... Myös Venäjän tuonnin lopettaminen ja Hanhikiven peruminen olivat poliittisia päätöksiä, tykkäsi niistä tai ei.

Media on myös kantanut kiitettävästi asiassa kortensa kekoon. Kolme vuotta ollaan marssitettu esiin asiantuntijaa toisensa jälkeen kertomaan pörssisähkön erinomaisuudesta. Tämän talven jälkeen asian laita lienee jokaiselle lämmitystä harrastavalle selvä. Kun näillä ei saatu tarvittavaa vaikutusta, niin tuodaan tehomaksu. Ei tarvitse olla kummoinen sherlock ymmärtääkseen tämän olevan puhdasta vastuunpakoilua. Sähkön loppuminen saattaisi aiheuttaa keskustelua näiden päätösten järkevyydestä.

Nyt sitten puhutaan erikoisista sääilmiöistä. Siinä, että Suomessa on talvella tyyntä ja pakkasta ei ole mitään erikoista. Tämä korttitalo tulee jokatapauksessa sortumaan. Sikäli kun nuo Pohjois-Ruotsin teollisuuden investoinnit tulevat toteutumaan missään mittakaavassa, niin ei riitä meille myytävää. Siihen muutama datakeskus päälle ja avot.
 
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajalta Mikko Tiirolalta erinomainen kirjoitus:

Pitkät vähätuuliset pakkasjaksot ovat muuttuvassakin ilmastossa meidän leveysasteillamme mahdollisia kuten kuluva talvi on osoittanut. Ukrainalaiset kokevat paraikaa sähköinfraan tehtävien iskujen karmeat vaikutukset. Tuntuu, että huoltovarmuus kysymyksiä hyökkäyssotaa käyvän Venäjän naapurissa ei oteta sähkön varaan rakentuvassa Suomessa riittävän vakavasti. Sähköistymisen huumassa luonnonsuojeluliitto, ilmastopaneeli ja vihervasemmiston poliitikot ovat vaatineet puun energiakäyttöä verolle vähentääkseen uusiutuvan puun käyttämistä energiantuotannossa ja edistääkseen polttoon perustumattoman sähkön tuotantoa. Nämä esitykset ovat vastuuttomia.

Uusiutuvan sähköntuotannon investoinnit painottuvat pohjoiseen ja läntiseen Suomeen, mutta kulutus eteläisimpään Suomeen. Kansalaiset vastustavat tuulivoimarakentamista väkirikkaan etelän kunnissa. Siksi valtion omistamalla kantaverkkoyhtiöllä (Fingrid) on noin viiden miljardin euron investointisuunnitelmat rakentaa 3800 kilometriä uusia johtokäytäviä läpi metsäisen Suomen seuraavalla kymmenvuotiskaudella. Tästä metsäkadosta ei tunnu olevan huolissaan kuin maitaan pakkolunastuksiin menettävät maanomistajat etujärjestöineen.

Ruotsissa sähkön hinnoittelu sisältää neliportaisen alueellisen porrastuksen. Sähkö on halvempaa pohjoisessa, missä tuotantoa on enemmän ja kalliimpaa etelässä, jossa pääosa kulutuksesta on. Tällä ruotsalaiset pyrkivät välttämään uusien siirtoyhteyksien tarvetta. Meillä hinnoittelualueita ei ole eikä niitä ole edes esitetty. Siksikö, että sähkön siirrolla tehdään businesta, eikä siirron tuotosta tarvitse edes maksaa maanomistajille ja siksikö että edes ympäristöjärjestöjä eikä vihreitä kiinnosta tämä metsäkato?

Pidän erikoisena, että ei edes sähkösyöppöjen datakeskusten sijoittelun suhteen yhteiskunnallista keskustelua ole käyty. Ylivoimainen enemmistö Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla olevista 45 datakeskushankkeista on aivan eteläisimmässä Suomessa. Ruotsissa kaikki datakeskushankkeet ovat pohjoisessa. Olisi kohtuullista, että hallitus, joka on luvannut datakeskushankkeille sähköveroluokan korotuksen vuoksi kymmenien miljoonien investointitukia, rajaisi tuet eteläisimmän Suomen väkirikkaiden maakuntien ulkopuolelle. Tässä olisi konkreettiselle oppositiopolitiikalle vetonaulaa, vai mitä Antti Kurvinen?

Sähkön käytön arvioidaan lisääntyvän seuravan kymmenen vuoden aikana jopa puolitoistakertaiseksi nykyisestä. Datakeskusinvestointien lisäksi kemian ja terästeollisuuden prosessit siirtyvät fossiilisista polttoaineista sähköön, kaukolämmön tuotannossa puun poltosta siirrytään lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin ja liikenteessä sähköautoihin.

Uusiutuvaa sähköntuotantoa ja sen siirtokapasiteettia tarvitaan kyllä lisää, mutta tolkkua se vaatisi. Poliittinen ohjaus haittavaikutusten hillitsemiseksi on vihreän siirtymän nimeen vannovassa yhteiskunnassa jäänyt aivan liian vähäiseksi. Sille olisi poliittista tilausta, vai mitä Olga Oinas-Panuma. Siitä kiittäisi niin huoltovarmuus, valtiontalous kuin ympäristö ja se olisi myös aluepoliittisesti oikeudenmukaisempaa.
 
Nyt sitten puhutaan erikoisista sääilmiöistä. Siinä, että Suomessa on talvella tyyntä ja pakkasta ei ole mitään erikoista. Tämä korttitalo tulee jokatapauksessa sortumaan. Sikäli kun nuo Pohjois-Ruotsin teollisuuden investoinnit tulevat toteutumaan missään mittakaavassa, niin ei riitä meille myytävää. Siihen muutama datakeskus päälle ja avot.
On tämä pakkasjakso ainakin helsinkiläisnäkökulmasta poikkeuksellisen pitkä ja kylmä. Jostain luin, että todennäköisesti tulevaisuudessa tulee enemmän staattisia sääjaksoja, eli tarkoittanee joko hyvin lauhaa talvea tai sitten pitkiä kylmiä jaksoja. Siinä voi sitten arpoa, että lähteekö pörssisähköllä seuraavaan talveen vai ei... Pitkän aikavälin sääennusteisiin ei ainakaan tunnu voivan luottaa yhtään.
 
Pitää vähän pohtia kuinka paljon voin kertoa (NDA painaa jne.), mutta meidän firmalle on tullut viimeisen 3-4kk aikana hemmetin monta PPA ostokyselyä, ei ainoastaan datakeskustoimijoilta vaan myös ihan perinteisemmältä teollisuudelta jotka ei ole aikaisemmin olleet PPA markkinoilla. Valitettavasti meidän kapasiteetista ei riitä myytävää juuri nyt kellekään. Ja parasta on että siellä ei kysellä mitään 10MW palkkia vaan ollaan valmiita ostamaan vaikka kokonaisen tuulivoimapuiston tuotanto As-Is-Produced eli niin että riskit ovat ostajalla, ei myyjällä. Hullua.

Sanoisin että markkina tulee olemaan todella, todella jännä jos tänne pamahtaa kaikki nuo rakenteilla olevat datakeskukset käyttöön.

Kun kysyntää on kerta ollut paljon, näyttääkö, että tuulivoiman rakentaminen lähtisi uuteen nousuun? Nythän näyttää aika hiljaiselta: 2024 1,45GW, 2025 1 GW ja tälle vuodelle olisi tulossa vain reilu 100MW (luvut Suomen uusiutuvat yhdistykseltä). Seuraaville vuosille myös aika vähän vaikuttaisi olevan tulossa. Miltä tilanne näyttää akkujen kannalta nyt? Onko niissä buumi käynnistymässä vai vieläkö odotellaan hintojen tippumista ja kapasiteetti markkinaa?
 
Tartun selvästi rapalaan, mutta kirjoitetaan silti.

Juurikin poliittisten päätösten takia tässä suossa ollaan. Vielä kymmenen vuotta sitten tässä maassa sai kiinteähintaisen sähkösopimuksen alle neljään sentiin kWh.
Itse asiassa vielä 5v sitten.

Päästökauppa, kivihiilen kieltäminen, turpeen alasajo, tuulivoiman tuet, jne...
Turpeen ja kivihiilen merkitys hyvin pieni sähkön hintaan. Keskeinen syy on päästökauppa ja puhtaan energian rahoitus.

Myös Venäjän tuonnin lopettaminen ja Hanhikiven peruminen olivat poliittisia päätöksiä, tykkäsi niistä tai ei.
Tämä on vyön alle argumentointia. Kerran nostat esiin, niin sano sitten suoraan pitäisikö venäläisten kanssa energiakauppaa jatkaa?

Media on myös kantanut kiitettävästi asiassa kortensa kekoon. Kolme vuotta ollaan marssitettu esiin asiantuntijaa toisensa jälkeen kertomaan pörssisähkön erinomaisuudesta.
Populistista. En ole asiantuntijoiden osalta lukenut varauksetonta suitsutusta pörssisähköstä vaan on ko. hinnoittelun vaihteluvälistä huomautettu ja siitä, että pörssisähkö ei sovi kaikille.

Tämän talven jälkeen asian laita lienee jokaiselle lämmitystä harrastavalle selvä. Kun näillä ei saatu tarvittavaa vaikutusta, niin tuodaan tehomaksu.
Eri asia. Mistä ihmeen vaikutuksesta puhut? Salaliittoteoria-ketjuun jatkot?

Sähkön loppuminen saattaisi aiheuttaa keskustelua näiden päätösten järkevyydestä.
Tämä on totta. Viimeksi 1970-luvulla, niin näin 50 vuoden jälkeen olisi takuulla kuukausien keskustelun aihe.
Nyt sitten puhutaan erikoisista sääilmiöistä. Siinä, että Suomessa on talvella tyyntä ja pakkasta ei ole mitään erikoista.
Tässä on se "joka vuosi on talvi" -kortti. Sää on nyt poikkeuksellinen. Pitkäkestoista, tyyntä ja Helsinkiä myöten hyvin kylmää ajanjaksoa ei ole usein. Ei läheskään joka vuosi. Lisäksi tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen on ollut poikkeuksellisen voimakasta, niin meteorologin kuin alan asiantuntijoiden mukaan.

Tämä korttitalo tulee jokatapauksessa sortumaan. Sikäli kun nuo Pohjois-Ruotsin teollisuuden investoinnit tulevat toteutumaan missään mittakaavassa, niin ei riitä meille myytävää. Siihen muutama datakeskus päälle ja avot.
Tässä on hyvinkin mahdollinen tulevaisuuden skenaario eikä hyvä millään tavalla. Lyhyen aikavälin vaihtoehtoja ei oikein ole kuin kaasuturbiinit, teollisuuden pakottaminen joustoihin ja sähköintensiivisen kulutuksen kasvun pysähtyminen tehotasapaino-ongelmiin.

Onko se nyt kuinka kiveen hakattu että datasentterit eivät osallistu kulutusjoustoon?
Pääosin ovat aika huonoja joustamaan.
 
Kun kysyntää on kerta ollut paljon, näyttääkö, että tuulivoiman rakentaminen lähtisi uuteen nousuun? Nythän näyttää aika hiljaiselta: 2024 1,45GW, 2025 1 GW ja tälle vuodelle olisi tulossa vain reilu 100MW (luvut Suomen uusiutuvat yhdistykseltä). Seuraaville vuosille myös aika vähän vaikuttaisi olevan tulossa. Miltä tilanne näyttää akkujen kannalta nyt? Onko niissä buumi käynnistymässä vai vieläkö odotellaan hintojen tippumista ja kapasiteetti markkinaa?

Tosi hiljaista on. On siellä toki putkessa ilman varsinaista rakennuspäätöstä ihan hemmetin monta projektia, mutta se että ne lähtevät oikeasti eteenpäin varsinaiseen rakennukseen on vielä ilmassa. Ja rakennuspäätöksestä siihen että ne tuottavat on sellainen 24-36kk.

Akkujen osalta kyllä koko ajan tapahtuu jotain, mutta näistä kaikki on melkoisen hys-hys. Lähinnä kannattaa seurata tota Fingridin akkukapasiteettimäärää, sinne ne lopulta kyllä ilmestyvät kun ilmestyvät.
 
Tosi hiljaista on. On siellä toki putkessa ilman varsinaista rakennuspäätöstä ihan hemmetin monta projektia, mutta se että ne lähtevät oikeasti eteenpäin varsinaiseen rakennukseen on vielä ilmassa. Ja rakennuspäätöksestä siihen että ne tuottavat on sellainen 24-36kk.

Akkujen osalta kyllä koko ajan tapahtuu jotain, mutta näistä kaikki on melkoisen hys-hys. Lähinnä kannattaa seurata tota Fingridin akkukapasiteettimäärää, sinne ne lopulta kyllä ilmestyvät kun ilmestyvät.
No joo listattuna tuolla Suomen uusiutuvien sivuillakin on tolkuttomat lukemat projekteja. Niistä todennäköisesti toteutuu todella pieniosa.

Vaikuttaa nuo nyt tulevat akkuvarastot lähinnä siltä, että kuoritaan kermat pois päältä intra-day/reservi markkinoilla. Ainakaan julkisten tietojen perusteella ei vaikuta mitään isompaa buumia ole alkamassa (siis sellaista joka vaikuttaisi merkittävästi day-aheat hintoihin). Ajattelin vaan kysäistä kun töiden kautta on vähän erilainen näkymä mitä muilla on alan tapahtumiin ja suuntauksiin.
 
Täällä ehkä jo asiaa käsiteltykin, mutta itseäni ihmetyttää, että mihin se uusi ydinvoimala katosi kokonaan kuvioista? Ja joo tiedän että Rosatom katosi Venäjän hyökkäyssodan myötä tuosta, mutta ei sitten mitään muuta toimittajaa löytynyt länsimarkkinoilta joka olisi sen voimalan voinut meille rakentaa? Esim. USA:sta tai Koreasta/Japanista yms. Tosin muistanko oikein että Fortum oli myös tuossa hankkeessa suht merkittävänä toimijana mukana ja myös sen upeat businekset sekä Venäjällä että Saksassa menivät kyseisen sodan takia kokonaan vihkoon, joten ehkä sieltäkin katosi kyky/halu olla mukana. :hmm:

Saa nähdä onko koko 6kk kiinteä/6kk pörssi enää edes mahdollinen tän katastrofin jälkeen.

Miksei olisi? Vai oletko tehnyt niin, että kesällä sulla kiinteä ja nyt talvisin kun energiankulutus kokomaassa suurta pörssi? Joka tapauksessa ne rahat mitä sulla nyt menee pörssisähköön menee teit sitten niin tai näin tulevaisuudessa.

Onhan se tapa ajatella tuokin. Tehdään energiasta niin kallista, että lestadiolaisten mummonhuijausremontista ja akusta tulee kannattavia :)

Saahan valtiokin osansa kalliista sähköstä alvin muodossa. Rahat saadaan kiertoon ja talous nousuun.

Toisaalta mitäpä tässä valittamaan. Fortumin osake noussut vuodessa 42% ja uhkailevat osinkopommilla, kun ei ole investointeja. Maksellaan osingoilla sähkölasku.

Niin ehkä saa joo rahaa, mutta kuinka paljon siitä sitten menee teollisuudelle että pystytään kompensoimaan sitä kallista ja pomppivaa sähkön hintaa, että joku ylipäätään täällä jonkun tehtaansa suostuu pitämään? Ylipäätään jos puhutaan jostain suht paljon sähköä käyttävästä uudesta investoinnista niin miksi sen Suomeen rakentaisit jos esim. Ruotsissa ja Norjassa sähköä saa halvemmalla ja sen hinta on paljon paremmin ennakoitavissa? (En siis todellisuudessa tiedä mikä on Ruotsin ja Norjan sähkömarkkinoiden tilanne tarkalleen, mutta kun näilläkin ilmoilla sitä riittää meille Ruotsista linjat punaisena myytäväksi olettaisin että suht hyvin sitä siellä on tarjolla.)

SSAB: Raaheen ei tulekaan miljardien eurojen uutta terästehdasta, vaan paljon pienempi investointi

SSAB ainakin taisi jo vetää omat johtopäätöksensä siitä mihin kannatta investoida ja mihin ei. Ei siis ainakaan Suomeen.
 
Ja rikkoa nykyisen kilpaillun markkinan? Muut toimijat eivät välttämättä lämpene veronmaksajien tullessa sotkemaan heidän bisneksiään. Itselleni tälleen yli 20 MWh vuosikäyttäjänä toki sopisi M-P:n käyttö DA-markkinassa.

Minusta kapasiteettimarkkina olisi paikallaan. Millainen se sitten olisi, pitää viisaampien sanoa. Jos hyödyt menisivät pääosin sähköintensiiviselle teollisuudelle ja datakeskuksille veronmaksajien kuitatessa laskun, ei kiitos. Näkisin, että kapasiteettimarkkinan pitää hillitä volatiliteettia antaen hyödyt sen maksajille (=veronmaksajat), eikä ulkomaisille vähäisiä työllisyysvaikutuksia tarjoaville sähkörohmuille, jotka kuolaavat hintatasomme perään.

Markkinat hoitaa, markkinat hoitaa paitsi sitten kun pitäisi sille teollisuudelle edullista sähköä saada tarvitaankin äkkiä valtiolta tukia, että homma pysyy edes jollain tasolla pystyssä. No eipä siinä jos markkinat kerran hoitaa, niin sitten myös teollisuudelta sähköveron alennukset sun muut avustukset pois ja katsellaan kuinka ne markkinat asian hoitaa... Luultavasti hoitavat sen vähäisenkin teollisuuden nopeasti ulos maasta. :hmm:

Tässä on se "joka vuosi on talvi" -kortti. Sää on nyt poikkeuksellinen. Pitkäkestoista, tyyntä ja Helsinkiä myöten hyvin kylmää ajanjaksoa ei ole usein. Ei läheskään joka vuosi. Lisäksi tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen on ollut poikkeuksellisen voimakasta, niin meteorologin kuin alan asiantuntijoiden mukaan.

Niin ei joka vuosi, mutta ehkä joka 2 tai 3 vuosi osuu näitä pidempiä kylmiä jaksoja. + Tähän vielä tosiaan että niin kuin on mainittua sekä liikennettä, että ilmeisesti jopa kaukolämpöäkin ollaan ajamassa entistä enemmän sähkölle + lisäksi vielä ne uudet datakeskukset. Joten en kyllä näe että se sähkön kysyntä olisi lähiaikoina ainakaan mihinkään pienenemässä. Mutta missä on se uusi vakaa sähköntuotanto joka toimii kelissä kuin kelissä? Tuulivoimasta ei nimittäin tuohon ole ja erilaiset akustotkin taitavat olla vielä nykyisellään enemmän utopiaa missään isossa mittakaavassa. Vai onko tulevaisuuskin laskettu vain sen varaan, että kyllä Ruotsista riittää meille myytävää?
 
Viimeksi muokattu:
Niin ei joka vuosi, mutta ehkä joka 2 tai 3 vuosi osuu näitä pidempiä kylmiä jaksoja. + Tähän vielä tosiaan että niin kuin on mainittua sekä liikennettä, että ilmeisesti jopa kaukolämpöäkin ollaan ajamassa entistä enemmän sähkölle + lisäksi vielä ne uudet datakeskukset. Joten en kyllä näe että se sähkön kysyntä olisi lähiaikoina ainakaan mihinkään pienenemässä. Mutta missä on se uusi vakaa sähköntuotanto joka toimii kelissä kuin kelissä? Tuulivoimasta ei nimittäin tuohon ole ja erilaiset akustotkin taitavat olla vielä nykyisellään enemmän utopiaa missään isossa mittakaavassa. Vai onko tulevaisuuskin laskettu vain sen varaan, että kyllä Ruotsista riittää meille myytävää?
Kyllähän se siihen kehitys siihen on johtamassa, että tulevaisuudessa kesällä sähkö on ilmaista ja talvella järjettömän kallista. Valtio sitten ottaa lainaa ja jakaa erilaisia tukihimmeleitä kansalle ja yrityksille. Kun lämmitys tehdään tulevaisuudessa pääasiassa sähköllä, niin se paljon hehkutettu ja ylistetty kulutusjousto on lämmityksen katkaisu kun pakkanen kiristyy?

Ruotsissa voi olla myytävää tai sitten ei. Ainakin kovat on suunnitelmat investoida teollisuutta halvan vesivoiman Pohjois-Ruotsiin. Taidettiin Suomen maksamaa uutta siirtojohtoakin markkinoida Ruotsiin, jossa nuoli oli Suomesta Ruotsiin päin. Halpaa tuulivoimaa Suomesta Ruotsin teollisuudelle.
 
Täällä ehkä jo asiaa käsiteltykin, mutta itseäni ihmetyttää, että mihin se uusi ydinvoimala katosi kokonaan kuvioista? Ja joo tiedän että Rosatom katosi Venäjän hyökkäyssodan myötä tuosta, mutta ei sitten mitään muuta toimittajaa löytynyt länsimarkkinoilta joka olisi sen voimalan voinut meille rakentaa? Esim. USA:sta tai Koreasta/Japanista yms. Tosin muistanko oikein että Fortum oli myös tuossa hankkeessa suht merkittävänä toimijana mukana ja myös sen upeat businekset sekä Venäjällä että Saksassa menivät kyseisen sodan takia kokonaan vihkoon, joten ehkä sieltäkin katosi kyky/halu olla mukana. :hmm:
Fortumhan halusi aikoinaan Loviisaan kolmannen voimalan, mutta sille ei myönnetty lupaa. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että mitä olisi tapahtunut, jos lupa olisi myönnetty. Olisiko tilattu hyvien aiempien kokemusten vuoksi voimala Venäjältä... :rolleyes:
 
Kyllähän se siihen kehitys siihen on johtamassa, että tulevaisuudessa kesällä sähkö on ilmaista ja talvella järjettömän kallista. Valtio sitten ottaa lainaa ja jakaa erilaisia tukihimmeleitä kansalle ja yrityksille. Kun lämmitys tehdään tulevaisuudessa pääasiassa sähköllä, niin se paljon hehkutettu ja ylistetty kulutusjousto on lämmityksen katkaisu kun pakkanen kiristyy?

Ruotsissa voi olla myytävää tai sitten ei. Ainakin kovat on suunnitelmat investoida teollisuutta halvan vesivoiman Pohjois-Ruotsiin. Taidettiin Suomen maksamaa uutta siirtojohtoakin markkinoida Ruotsiin, jossa nuoli oli Suomesta Ruotsiin päin. Halpaa tuulivoimaa Suomesta Ruotsin teollisuudelle.

Ei hätää datakeskuset toimii tuulella kuten pääministeri totesi. Varmaan kaikki muukin teollisuus siirtyy tuulelle. Sääennusteiden nimi muutetaan työennusteiksi jotta ihmiset voi suunnitella tekemisiänsä hivenen etukäteen.

Suomen energiapolitiikan kantava pitkälinja: siirretään kaikki mahdollinen sähkölle, mutta sitten ei tuote sitä sähköä muuten kuin silloin kun tuulee. Ja jos ei tuulekaan, niin toivotaan että Ruotsista saadaan apuja. :D

Somessa nyt muuten jaettu kuvaa Orpon Twitter yms. viestistä jossa viime kerralla kun energia oli näin kallista kritisoi, ettei silloinen hallitus tee mitään. No nyt voi Urpo sitten itse suorittaa.
 
Fortumhan halusi aikoinaan Loviisaan kolmannen voimalan, mutta sille ei myönnetty lupaa. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, että mitä olisi tapahtunut, jos lupa olisi myönnetty. Olisiko tilattu hyvien aiempien kokemusten vuoksi voimala Venäjältä... :rolleyes:
Ymmärtääkseni tällä loviisa kolmosella ois korvattu ykkönen ja kakkonen. Eli uutta kapaa ei olis tullu paljoa.
 
Jännä kyllä nähdä miten tämä kuluttajasähkösopimusten markkina kehittyy. Tällä hetkellä taitaa noin kolmannes kuluttajista olla pörssisähkössä, mutta uskoisin, että aika moni pörssiläinen miettii nyt tarkasti, ottaako vaarin siitä, pääasiassa sähköauton akullisen verran kuussa kuluttavien kerrostaloasukkien huutelemasta ah, niin hyödyllisestä "ota kiinteä jos pörssisähkön hintaheilunta ahdistaa" - neuvosta.

Itselläkin tässä tilanne, että pelkästään tämän tammikuun sähkölasku yksistään on jo 45% koko viime vuoden sähkölaskusta, joten olen käytännössä jo päättänyt, että heti kun tulee kohtuuhintainen kulutusvaikutussoppari, siirryn siihen tai sitten kokonaan kiinteään. Enkä usko, että olen todellakaan ainoa, sillä mikään ei viittaa siihen, että holtiton heilunta olisi vähenemään päin. Päin vastoin, kaikki viittaa siihen, että heilunta tulee vain lisääntymään entisestään. Toki kesällä sitten toiseen suuntaan myös.

Lähinnä mietin sitä, miten sähkömarkkinat noin kokonaisuudessaan sitten siihen mukautuvat, jos kotitalouksien kulutusjousto käytännössä pikkuhiljaa loppuu. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin yrityksiä tietysti tässä tilanetessa tuetaan ja kotitalouksille keksitään rangaistuksia. Sähköyhtiöiden on vähän pakko leipoa riskiä niihin kiinteisiin tuotteisiin, joka tietysti hilaa pikkuhiljaa kiinteiden hintoja ylöspäin.

Oma perseestä kiskottu ennustukseni on, että parin-kolmen vuoden päästä tilanne on jo se, että 0-50c/kWh hintaheilunta pörsissä on täysin arkipäivää läpi koko vuoden, kiinteiden hinnat on hilattu tuonne n. 15-20c/kWh, ja kuluttajien sähkön keskihinta on vähintään tuplaantunut tai triplaantunut nykyisestä. Ai niin ja tehomaksu on tietysti laajasti myös käytössä ja sillä rankaistaan pientaloasujia.

Tervetuloa länteen, Andrej!
 
Viimeksi muokattu:
Pahinta tässä tilanteessa on se, että tilanne voi pahentua minä hetkenä tahansa: Meillä on nyt superkallista sähköä tilanteessa, jossa kaikki kuitenkin toimii normaalisti. Kuvitelkaa mitä tapahtuu tässä tilanteessa, jos esim. OL1 vikaantuu kahdeksi viikoksi. Nyt pörssisähkön varassa oleva sähkölämmittäjä maksaa noin viikon sähkölaskun päivän sähköistä (verrattuna vuoden 2025 keskimääräiseen pörssisähkön hintaan). Ydinvoimalan vikaantumisen jälkeen on sähkön hinta euroja per kWh ja päivässä syntyy miltei kuukauden sähkölasku. Tämä riski on nyt yksittäiselle sähkölämmittäjälle liian suuri ja suosittelen jokaista siirtymään pois pörssisähköstä ASAP.
 
Oma perseestä kiskottu ennustukseni on, että parin-kolmen vuoden päästä tilanne on jo se, että 0-50c/kWh hintaheilunta pörsissä on täysin arkipäivää läpi koko vuoden, kiinteiden hinnat on hilattu tuonne n. 15-20c/kWh, ja kuluttajien sähkön keskihinta on vähintään tuplaantunut tai triplaantunut nykyisestä. Ai niin ja tehomaksu on tietysti laajasti myös käytössä ja sillä rankaistaan pientaloasujia.
Tilanne on tuo kun rakenteilla olevat ja päätetyt datakeskukset ovat tulilla ja mitään uutta voimaa ei ole siihen mennesä rakennettu käytännössä yhtään pl aurinkopuistoja, joista on iloa ainoastaan kesäpäivinä.

Luulen että 2030 on jo jonkinmoinen meininki.
 
Jännä kyllä nähdä miten tämä kuluttajasähkösopimusten markkina kehittyy. Tällä hetkellä taitaa noin kolmannes kuluttajista olla pörssisähkössä, mutta uskoisin, että aika moni pörssiläinen miettii nyt tarkasti, ottaako vaarin siitä, pääasiassa sähköauton akullisen verran kuussa kuluttavien kerrostaloasukkien huutelemasta ah, niin hyödyllisestä "ota kiinteä jos pörssisähkön hintaheilunta ahdistaa" - neuvosta.

Itselläkin tässä tilanne, että pelkästään tämän tammikuun sähkölasku yksistään on jo 45% koko viime vuoden sähkölaskusta, joten olen käytännössä jo päättänyt, että heti kun tulee kohtuuhintainen kulutusvaikutussoppari, siirryn siihen tai sitten kokonaan kiinteään. Enkä usko, että olen todellakaan ainoa, sillä mikään ei viittaa siihen, että holtiton heilunta olisi vähenemään päin. Päin vastoin, kaikki viittaa siihen, että heilunta tulee vain lisääntymään entisestään. Toki kesällä sitten toiseen suuntaan myös.

Lähinnä mietin sitä, miten sähkömarkkinat noin kokonaisuudessaan sitten siihen mukautuvat, jos kotitalouksien kulutusjousto käytännössä pikkuhiljaa loppuu. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin yrityksiä tietysti tässä tilanetessa tuetaan ja kotitalouksille keksitään rangaistuksia. Sähköyhtiöiden on vähän pakko leipoa riskiä niihin kiinteisiin tuotteisiin, joka tietysti hilaa pikkuhiljaa kiinteiden hintoja ylöspäin.

Oma perseestä kiskottu ennustukseni on, että parin-kolmen vuoden päästä tilanne on jo se, että 0-50c/kWh hintaheilunta pörsissä on täysin arkipäivää läpi koko vuoden, kiinteiden hinnat on hilattu tuonne n. 15-20c/kWh, ja kuluttajien sähkön keskihinta on vähintään tuplaantunut tai triplaantunut nykyisestä. Ai niin ja tehomaksu on tietysti laajasti myös käytössä ja sillä rankaistaan pientaloasujia.

Tervetuloa länteen, Andrej!
Tässä on nyt menty reilu vuosi siten, ettei tätä "kauhuskenaariota" kylmästä tyynestä pakkkasjaksosta tullut toteen ja ennen viime tammikuuta pörssin keskihinta oli hyvin alhainen. Meillä ei siis ollut tarkkaa käsitystä siitä, mille tasolle sähkön hinta tällaisessa "ikävämmässä" tilanteessa asettuu ja että vielä isompia häiriöitä ei tuotannossa ole, kuten on ajoittain tahtonut olla aiemmin. Eli nyt ensi talvea silmällä pitäen voidaan nähdä nykytuotannon rahkeet tällaisessa pakkasessa ja miten se vaikuttaa hintaan. Kukaan ei toki pysty lainkaan ennustamaan ensi talven kelejä tai hintoja, mutta oletettavasti tuotantorintamalla ei isoja mullistuksia nähdä, joten vastavaa tyyni pakkaskeli nostaisi pörssin keskihinnan sinne 15 sentin tuntumaan tai yli.

Nähtäväksi jää, että jos ja kun kelit lauhtuvat ja oletettavasti sähkön hinta muuttuu pörssissä taas inhimillisemmäksi, että kuinka hanakasti ihmiset vaihtavat pörssistä pois. 6kk sopimukset ainakin keväällä ovat riski, kun ne erääntyvät juuri silloin kun pörssiin tuskin haluaa siirtyä. Pitäisi ottaa suoraan 1 tai 2v määräaikainen. Näiden hinnat todennäköisesti vain nousevat nyt kun myös myyjät reagoivat tähän kylmän talven tilanteeseen. En tiedä, mutta en nyt liikaa yllättyisi, jos kiinteät olisivat yli 8 snt/kwh ensi keväänä.
 
Itse kuvittelisin, että pörssin volatiliteetin kasvaessa nykyisten pörssisähköasiakkaiden kannattaa siirtyä kulutusvaikutuksellisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin. Tällöin optimoinnilla (kulutuksen ajoituksella) pystyy säästämään euromääräisesti yhtä paljon kuin puhtaalla pörssillä toimiessa, mutta hintakiinnitys takaa sen, että "ylilyöntejä" ei pääse tapahtumaan (eikä toki "alilyöntejäkään"). Kulutuksen ajoituksen rahallinen hyöty siis säilyy entisellään.
 
Pahinta tässä tilanteessa on se, että tilanne voi pahentua minä hetkenä tahansa: Meillä on nyt superkallista sähköä tilanteessa, jossa kaikki kuitenkin toimii normaalisti. Kuvitelkaa mitä tapahtuu tässä tilanteessa, jos esim. OL1 vikaantuu kahdeksi viikoksi. Nyt pörssisähkön varassa oleva sähkölämmittäjä maksaa noin viikon sähkölaskun päivän sähköistä (verrattuna vuoden 2025 keskimääräiseen pörssisähkön hintaan). Ydinvoimalan vikaantumisen jälkeen on sähkön hinta euroja per kWh ja päivässä syntyy miltei kuukauden sähkölasku. Tämä riski on nyt yksittäiselle sähkölämmittäjälle liian suuri ja suosittelen jokaista siirtymään pois pörssisähköstä ASAP.
Tämähän se juurikin on hassua. Mitään poikkeamaa ei ole ja kaikki toimii ja veitsenterällä mennään. Hinta on normaalihinta tähän tilanteeseen. Toivotaan että yksikään ydinvoimala ei vikaannu tai isot siirtolinjat.
 
Sääennusteita tulee erilaisita syistä seurattua. Koko alkuvuoden ollut sama tilanne: Lähipäiville meteorologi ennustaa koko ajan paljon kylmempää kuin jokin säämalli. Nytkin näyttää "ensi viikolla" vähän lämpenevän, mutta todennäköisesti ei lämpene vaan tuo lähipäivien kuoppa on samanlainen kuin nyt. Nyt piti perjantaina vähän lämmetä, mutta niin vaan näyttää -25 yölle.

1770112505930.png
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 457
Viestejä
5 101 569
Jäsenet
81 640
Uusin jäsen
torpedo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom