Sähkön hinnoitteluun valmistellaan parhaillaan uutta määräystä, joka voi vaikuttaa etenkin omakotitalossa asuvien sähkölaskuun. Energiavirasto valmistelee parhaillaan määräystä siitä, miten sähkönjakelun maksut määräytyvät.
Määräyksen valmistelu on viivästynyt sen saamaan runsaan palautteen vuoksi. Energiavirastosta kerrotaan, että määräys piti saada valmiiksi joulukuun loppuun mennessä, mutta uusi aikataulu on tammikuun aikana.
Energiaviraston yksikönpäällikkö
Tiina Karppinen kertoo Iltalehdelle, että kerran annettua määräystä ei hetkeen tulla uudelleen avaamaan.
– Kun annetaan määräys, sitä ei todennäköisesti ainakaan hetkeen aukaista. Tämän vuoksi me haluamme käydä huolella läpi lausuntokierroksella saatu palaute, jotta saadaan sellainen määräys, minkä kanssa on hyvä lähteä eteenpäin, Karppinen sanoo.
Määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta.
Omakotiliitto vastustaa
Lausuntokierroksella viime marraskuussa ollut esitys herätti kritiikkiä etenkin sen johdosta, että käyttöön ollaan ottamassa niin sanottu tehomaksu kohteissa, joissa on käytössä enintään 3 x 63 ampeerin pääsulake. Tämä kattaa suuren osan Suomen omakotitaloista ja kesämökeistä.
Tehomaksun myötä sähköverkonomistajat ja sähköverkkoyhtiöt voisivat periä lisähinnan, jos kulutus ylittää kuukauden aikana jollakin viidentoista minuutin ajanjaksolla viiden kilowatin tehon.
FAKTAT
Näin tehomaksu voisi muodostua
Jos tehomaksu olisi esimerkiksi kaksi euroa kilowatilta ja tehokynnys olisi viisi kilowattia, ei maksua perittäisi lainkaan, jos teho ei kuukauden aikana minkään 15 minuutin mittausjakson aikana ylitä viittä kilowattia.
Mikäli teho olisi kuukaudessa yhden vartin mittausjakson aikana 10 kilowattia, siitä seuraisi yhteensä 5 x 2 euron eli yhteensä kymmenen euron tehomaksu. Jos seuraavan kuukauden aikana teho kävisi 12 kilowatissa, olisi tehomaksu 14 euroa.
Sähköyhtiöt päättävät jatkossakin hinnat, mutta Energiavirasto määrittelee, miten hinnat määräytyvät, jotta ne ovat vertailukelpoisia keskenään. Tehomaksu tulisi ilmoittaa muodossa euroa per kilowatti. Osa sähköyhtiöistä tarjoaa jo nyt tehomaksukomponentin sisältäviä sähkösopimuksia.
Viiden kilowatin rajaa on moitittu matalaksi, sillä se voi ylittyä mikäli talossa on sähkölämmitys ja samanaikaisesti laittaa vaikkapa saunan päälle. Lausuntopalautteessa esimerkiksi Suomen Omakotiliitto ry vastusti ehdotusta sekä vartin aikamääreestä että 5 kilowatin kynnyksestä.
– Omakotiliitto vastustaa jyrkästi esitettyä 5 kW tehomaksun rajaa ja toteaa, että se on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta liian alhainen. Tämä raja tulee johtamaan kohtuuttomiin ja ennakoimattomiin lisämaksuihin asumisen arjen tavallisissa käyttötilanteissa (esim. lämmitys, lämminvesi, uuni, jääkaappi/pakastin, muut kodinkoneet, valaistus, sauna pientaloissa vähintään 6 kW, autonlataus), liiton lausunnossa kritisoidaan.
Vartin tehohuippua Omakotiliitto pitää ”pientaloasukkaille kohtuuttomana”.
– Esitys vartin tehoajasta on älytyöverkkotyöryhmän suosituksen vastainen, sillä suosituksessa määräytymisaika oli kolmen tunnin keskiarvoteho. Korkein vartti ei ole myöskään tehomaksua käyttävien energiayhtiöiden mukainen linja, liitto arvioi.
Omakotiliitto esittääkin, että tehohuippu laskettaisiin tunnin keskiarvosta ja olisi vähintään 14 kilowattia. Lisäksi tehomaksua tulisi liiton mukaan periä vain arkisin kello 7–21.
Sähköyhtiöiltä tukea maksulle
Lukuisat sähköyhtiöt sen sijaan kannattavat varttimittaukseen perustuvaa tehomaksua. Muun muassa Lappeenrannan Energiaverkot, Savon Voima Verkko, Kymenlaakson Sähköverkko, Järvi-Suomen Energia, Caruna Networks ja Vaasan Sähköverkko antavat ehdotukselle tukensa.
– Tehomaksukomponentin määräytyminen 15 minuutin aikajaolla on perusteltua koko sähkömarkkinan siirtyessä 15 minuuttiin, Savon Voima Verkon lausunnossa linjataan.
Sen sijaan Helen Sähköverkko Oy:n lausunnossa katsotaan, että korkeimman varttitehon mukainen tehomaksu on asiakkaiden näkökulmasta ”varsin ankara”. Helenin mukaan sille ei ole teknisiä perusteita.
– Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä, Helenin lausunnossa todetaan.
Tutkijoilta moitteita
LUT-yliopiston sähkömarkkinalaboratorion tutkijatohtori
Jouni Haapaniemi huomauttaa lausunnossaan, että vartin mittausväli ei ole perusteltu sähköverkon kuormituksen kannalta.
– Tehomaksujen keskeinen peruste on sähköverkkojen pitkän aikavälin kustannusten pienentäminen tai ainakin kustannusten kasvun hillitseminen. Sähköverkkojen termisen kuormitettavuuden näkökulmasta tuntitehot ovat melko hyvin kuvanneet verkon tehopiikkien aiheuttamaa komponenttien lämpenemistä, Haapaniemi kirjoittaa.
Vastaavaa kritiikkiä esitykselle tulee myös Tampereen yliopiston sähköenergiatekniikan tutkimuskeskusta edustavilta professori
Pertti Järventaustalta ja väitöskirjatutkija
Kimmo Lummilta.
He kritisoivat 15 minuutin mittauksia yllättävillä tilanteilla esimerkiksi sähkölämmitystä koskien.
– Kun lämmitys kytketään pois päältä joksikin aikaa, varsinainen lämmitysenergian tarve ei katoa. Lämmityksen kytkeytyessä takaisin päälle, laitteiston tuottama kysyntäpiikki voi olla jonkin aikaa suurempi, joka 15 minuutin laskutusperusteella saattaa johtaa korkeampaan tehomaksuun. Vastaava ilmiö saattaa esiintyä esimerkiksi sähkönjakelun keskeytyksen jälkeisenä seurauksena, joka ei ole loppukäyttäjästä riippuva tilanne, tutkijat huomauttavat lausunnossaan.
Energiavirasto vastaa
Energiaviraston Karppinen kertoo, että lausuntopalautetta tuli runsaasti juuri 15 minuutin mittausvälistä sekä viiden kilowatin kynnyksestä. Muun muassa näitä yksityiskohtia Energiavirastossa punnitaan parhaillaan, mutta Karppinen ei ota kantaa siihen, mihin muotoon määräys lopulta asettuu.
– Kyllä me nämä palautteet pyritään mahdollisimman riippumattomasti huomioimaan ja peilaamaan niitä muutoksen tavoitteisiin. Se tulee näkymään siellä lopputuloksessa, että kaikkia sidosryhmiä ei varmasti pystytä miellyttämään, Karppinen arvioi.
Vartin mittausvälistä Karppinen toteaa, että kuluttajien kannalta olisi selvempää, mikäli tehomaksu perustuisi nimenomaan varttimittaukseen. Syynä on se, että myös sähkön myynti ja laskutus tulevat perustumaan varttihinnoitteluun eikä esimerkiksi yhteen, kahteen tai kolmeen tuntiin.
– Se ei välttämättä olisi loppukäyttäjälle ja kuluttaja-asiakkaille kovin selvää, jos sähkön myynnin lasku tulee varttiin perustuen, ja sitten tämä verkonhaltijan verkkopalvelumaksun lasku perustuisi tuntiin tai kolmeen tuntiin, Karppinen sanoo.
Tehomaksun kynnyksestä Karppinen huomauttaa, että sen nostaminen viidestä kilowatista ylöspäin tarkoittaisi samalla perusmaksun osuuden kasvamista vastaavalle tuotteelle. Kyse on tasapainoilusta sen suhteen, miten paljon hintaohjauksella halutaan ohjata kuluttajien sähkönkäyttöä.
Karppisen mukaan tehomaksu asettaa kuluttajat ja teollisuuden samalle viivalle. Teollisuuden sähkösopimuksissa on perinteisesti ollut käytössä tehoon perustuva hinnoittelu jo pitkään.
Voiko tehomaksun seurauksena kuluttajien sähkölaskut nousta? Pystytäänkö sitä jo arvioimaan?
– Meillä on jatkossakin edelleen voimassa tämä [sähkömarkkinalain] korotuskattopykälä, jonka puitteissa vuoden sisällä korotus saa olla enintään kahdeksan prosenttia vuoden kokonaismaksuun, Karppinen sanoo.
Hän kertoo Energiaviraston seuraavan hintojen kehitystä erilaisissa käyttäjäryhmissä.
Sähköyhtiöt haluavat muutoksen tulkintaan
Sähköyhtiöistä on tullut lausuntokierroksella kritiikkiä myös energiaviraston tulkinnasta koskien sähkömarkkinalakia. Sähköyhtiöiden velvollisuus tarjota kuluttajille vaihtelevia tuotteita tarkoittaa energiaviraston tulkinnan mukaan sitä, että kuluttajille tulee tarjota myös ilman tehomaksua olevia sopimuksia.
Lukuisat sähköyhtiöt kritisoivat tämän tulkinnan olevan ristiriidassa sähkömarkkinalain ”kustannusvastaavuustavoitteen” kanssa. Energiaviraston Karppinen sanoo, että tämä tulkinta ei kuulu määräyksessä säädettäviin asioihin.
On mahdollista, että jokin sähköyhtiöistä vie energiaviraston tulkinnan markkinaoikeuteen.
Tehomaksuja on jo nykyisin käytössä. Energiaviraston on tarkoitus harmonisoida käytäntöä, koska tehomaksujen määräytymisessä on nykyisin suurta vaihtelua. Käytössä on muun muassa kuukauden suurimman huipputehon tai koko vuoden suurimman tunnin tai kahden huipputehon keskiarvo.
/img-s3.ilcdn.fi/1c61b575e43405ed5be05b677b34730215765d2dc24f2d57cc08365a5d84c549.jpg)
