Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[chrisekh]

Jos ajatellaan että akku maksaa 200€/kWh

Akkupakettien hinnat ovat bloomebergin mukaan 75 dollarissa kwh. Siina kohdin kun ruvetaan sahkoverkkoja kovasti akkuistamaan niin se hinta alkaa lahenemaan tuota autofirmojen pakettien hintoja. Ei ehka ensi vuonna mutta 2030 jo varmasti. Aletaan olemaan siina 1-2 sentin hinnassa syklille. Yolla sahko maksaa 4 senttia ja paivalla 8.

 

[MOS6510]

Erillinen iso LVV joka lämpeää suoralla sähköllä ei ehkä ole varsinaisesti yleistyvä kuvio, mutta varmaan monella edelleen käytössä. Jos sähköauto on niin sillä luultavasti käydään töissä suurimman osan kesästä. Ei sitä varmaan osteta kauppakassiksi jolla ei olla arkena ajossa.
No joo, saa ajastaa ja varmasti siitä hyötyy mutta itse ajattelisin että kunhan 12kW:n paneelit ja 20 kWh akkua asennettuna alkaa saamaan yhteensä 10 000€:lla niin pistän koko setin kerralla, voi olla että jo 2026.

Sähköautoa toki voi ladata päivällä vain, kun olet kotona - eli viikonloppuina tai loma-aikana (ja jolloin et ole mökillä / matkoilla).

 

[MOS6510]

Akkupakettien hinnat ovat bloomebergin mukaan 75 dollarissa kwh. Siina kohdin kun ruvetaan sahkoverkkoja kovasti akkuistamaan niin se hinta alkaa lahenemaan tuota autofirmojen pakettien hintoja. Ei ehka ensi vuonna mutta 2030 jo varmasti. Aletaan olemaan siina 1-2 sentin hinnassa syklille. Yolla sahko maksaa 4 senttia ja paivalla 8.

Akkupaketin volyymihinta tehtaalla on aivan eri asia kuin Grid-akkuvaraston hinta sis. kaiken muun tarvittavan tekniikan, koteloinnin, verkkoliitynnät, maavuokrat jne. kustannukset ja kokonaisuus asennettuna jonnekin.

 

[vemkki]

Kesäaikaan akuista on kaikkein vähiten iloa kenellekään. Sähkön päivän sisäinen hintaero on niin pieni, että jokainen akun sykli maksaa enemmän kuin hintaerossa saavutettu säästö. Paljon kannattavampaa on ajoittaa paljon kulutusta aiheuttavat kohteet (kuten lvv ja sähköauton lataus) aurinkosähkön tuotannon mukaan.

Näkisin mielelläni käytännön laskelman, jolla joku on saanut kotiakustostaan oikeasti kannattavan. Harrastuksille ei voi laskea hintaa ja niitä ei huomioida.

En nyt puhunut kotiakuista. Kyllä viime kesänä oli aika suuria hintavaihteluita Olkiluodon ydinvoimaloiden huoltojen aikana vähätuulisina päivinä.

 

[MOS6510]

En nyt puhunut kotiakuista. Kyllä viime kesänä oli aika suuria hintavaihteluita Olkiluodon ydinvoimaloiden huoltojen aikana vähätuulisina päivinä.

Katsoin kuukausia läpi:
- Toukokuussa järkeviä hintaeroja olisi syntynyt ehkä viitenä päivänä
- Kesäkuussa ehkä noin viitenä päivänä oli järkeviä hintaeroja. Vaatisi tarkempaa selvitystä olisiko akkujen lataus ja purkaus tuhonnut tuon järkevän hintaeron, sillä kesäkuun hintaerot olivat siinä rajalla.
- Heinäkuussa ei riittävää hintaeroa ollut yhtenäkään päivänä
- Elokuussa ehkä parina
- Syyskuun lopussa sellaisia löytyi noin viitenä päivänä - joskin pitäisi katsoa miten akkujen lataus olisi vaikuttanut hintaeroihin.

Ei tuollaisella historialla ole akuissa mitään järkeä. 1000 MW kaasuturbiineja maksaisi huomattavasti vähemmän ja tällä saisi kaikki kesän hintapiikit ydinvoimaloiden huoltojen aikaan pois. Tai Meri-Porin ajaminen subventoidulla hiilellä tekisi myös saman paljon halvemmalla.

 

[B12]

Tuossa graafi vuodelta 2021, jossa vertailu tuulivoimatuotanto vs. Helsingin lämpötila samaan aikaan tuntitasolla. Kun jaksan, teen saman graafin vuodelle 2024.

Graafista näkee, että sekä kaikkein kuumimpien tuntien (seisova korkeapaine) että kylmimpien tuntien (seisova korkeapaine) on tuulivoimatuotanto olematonta. Kaikki kylmät tunnit eivät ole tuulivoimatuotannoltaan heikkoja, mutta suuri riski sille on. Ja toisin päin käännettynä: Kun Suomessa on pirun kylmä, ei ole mitään takeita sille, että tuulivoima tuottaa juuri mitään - saattaa tuottaa, mutta voi olla tuottamattakin.

Se että loppusyksyllä ja osittain talvella tuulee eniten näkyy tuossa ihan suht selvästi. Helsingin talvi seilaa keskimäärin siellä nollan kahta puolta. Pilvistä ja matalapainetta. Silloin tuulee usein.

Silloin kun on kova pakkanen ja sähköä tarvitaan kaikkein eniten, todennäköisyys kovalle tuulelle on hyvin pieni tai olematon. Tulevaisuudessa kun yhteistuotanto on poistunut, datakeskukset, sähkökattilat ja Vittusen terästehtaat jylläävät, minua ainakin kiinnostaa, miten nämä tilanteet aiotaan hallita.

 

[rock]

Katsoin kuukausia läpi:
- Toukokuussa järkeviä hintaeroja olisi syntynyt ehkä viitenä päivänä
- Kesäkuussa ehkä noin viitenä päivänä oli järkeviä hintaeroja. Vaatisi tarkempaa selvitystä olisiko akkujen lataus ja purkaus tuhonnut tuon järkevän hintaeron, sillä kesäkuun hintaerot olivat siinä rajalla.
- Heinäkuussa ei riittävää hintaeroa ollut yhtenäkään päivänä
- Elokuussa ehkä parina
- Syyskuun lopussa sellaisia löytyi noin viitenä päivänä - joskin pitäisi katsoa miten akkujen lataus olisi vaikuttanut hintaeroihin.

Ei tuollaisella historialla ole akuissa mitään järkeä. 1000 MW kaasuturbiineja maksaisi huomattavasti vähemmän ja tällä saisi kaikki kesän hintapiikit ydinvoimaloiden huoltojen aikaan pois. Tai Meri-Porin ajaminen subventoidulla hiilellä tekisi myös saman paljon halvemmalla.

Akkujen bisneskeissi ei ole pelkästään day ahead hintaerojen varassa. Käytännössä niitä tarjotaan jokaiselle markkinalle AI ohjatusti, ensin reservimarkkinalle, sitten intraday markkinalle ja JOS hintaerot ovat riittävät, day ahead markkinalle, tai yhdistelmälle näitä kaikkia. Toinen bisneskeissi on sijoittaa akusto suoraan samalle tontille tuuli- tai aurinkovoimapuiston kanssa jolloin akkujen lataaminen tapahtuu suoraan puistosta eikä markkinalta ja näin riittää että purkuhinta on riittävä kun tiedetään että "lataushinta" on aina matala. Tietenkin näiden kannattavuutta ei ole lähellekään niin helppoa laskea excelin nurkassa tai tupakka-askin kannessa kuin räknätä kuvitteellista akkua jota ajetaan vain day aheadiä vasten.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita että akut olisivat jotenkin käänteentekeviä tai mikään rahaa tahkoava sampo. Ne tulevat saturoimaan oman nurkkansa markkinasta lopulta ja pitkässä juoksussa akut tulevat jäämään tukitoiminnoiksi tuuli- ja aurinkovoimalle ja osaksi reservimarkkinaa.

Mutta olisi mielenkiintoista kuulla kenellä olisi pääomaa ja motiivia tuoda 1000 MW edestä kaasuturbiineja markkinalle? Veronmaksajat ei sitten ole kelvollinen vastaus koska se olisi tulonsiirtoa muilta kansalaisilta sähkölämmittäjille.

 

[noreth]

...

Mutta olisi mielenkiintoista kuulla kenellä olisi pääomaa ja motiivia tuoda 1000 MW edestä kaasuturbiineja markkinalle? Veronmaksajat ei sitten ole kelvollinen vastaus koska se olisi tulonsiirtoa muilta kansalaisilta sähkölämmittäjille.

Taikasana "kapasiteettimekanismi" on aika monta kertaa mainittu nykyisessä hallitusohjelmassa. Kuka muu voisi maksaja olla (suoraan tai välillisesti), kuin juuri veronmaksaja?