Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Markkanen]

Muutenkin tuo vuositasolla ajateltu omavaraisuus ja keskihinta on vähän hölmö, koska esim kesä ja talvi ovat kaksi täysin vastakkaista asiaa. Olkoon nyt kärjistetty rautalankaesimerkki, että ajan kesällä polkupyörällä ja ostan bensaa 10 litraa 1€/litra. Talvella tarvitsen autoa ja ostan 1000 litraa hinnalla 2€/litra. Onko minun vuoden keskihintani 1,5€?

Voihan sitä sähköomavaraisuutta tarkastella vaikka kuukausitasolla. Mistähän sitä näkis vaikka marras, joulu, tammi ja helmikuun sähköomavaraisuus asteen mennyiltä vuosilta.

 

[B12]

Jotenkin tekisi mieli veikata, että omavaraisuus keskittyy pienemmän kulutuksen kuukausille. Ainakin oma henk koht spot-hinta seuraa aika tarkasti kulutusta. Mitä kalliimpaa sähkö x kuussa, sitä enemmän menee ja päinvastoin. Siksi mihinkään vuoden spot-keskihintaan saati alle on jokseenkin mahdotonta päästä.

Mitä nyt itse syrjäsilmällä seurannut Fingridin sivuja, kyllä se Suomen nettovienti on aika harvinainen ilmiö. Jotenkin niin vaikea päässälaskulla uskoa omavaraisuuteen, koska nettovientiä näkee niin harvoin.

 

[HTK12]

Muutenkin tuo vuositasolla ajateltu omavaraisuus ja keskihinta on vähän hölmö, koska esim kesä ja talvi ovat kaksi täysin vastakkaista asiaa. Olkoon nyt kärjistetty rautalankaesimerkki, että ajan kesällä polkupyörällä ja ostan bensaa 10 litraa 1€/litra. Talvella tarvitsen autoa ja ostan 1000 litraa hinnalla 2€/litra. Onko minun vuoden keskihintani 1,5€?

Toisaalta jos vertaa aikaisempia vuosia, niin saa vähän vertailukohtaa. Kyllähän tuo vuositasolla parantunut omavaraisuus on ihan positiivinen asia. Samoin keskihinnan laskeminen on positiivista. Kyllähän tuontia on aina ollut eniten talvella, mutta jos vuositasolla omavaisuusaste paranee, niin veikkaisin sen myös parantavan kyllä tilannetta talvellakin. Jos omavaraisuus aste ei olisi yhtään noussut menneisiin vuosiin nähden, niin sähkön hinta olisi vielä korkeampi kun idän tuonti loppui sodan alkamisen jälkeen. Parempi olisi toki verrata kuukausitasolla. Joulukuun pörssi keskiarvo oli 4,87 snt/kWh, joten aika paljon tippui viime vuodesta tammikuun 9,46 snt/kWh. Tuulivoiman tuotanto samalla vertailu aikajaksolla 3573 MWh/h ja 1624 MWh/h. Tämän vuoden lukema ei ole ihan oikein kun Fingrid tuulivoima datassa näkyy olevan joku ongelma kuun puolessa välissä vajaan vuorokauden ajalla. Estlink2 hajoaminen myös varmaan aiheutti vähän pudotusta.

 

[vemkki]

Jotenkin tekisi mieli veikata, että omavaraisuus keskittyy pienemmän kulutuksen kuukausille. Ainakin oma henk koht spot-hinta seuraa aika tarkasti kulutusta. Mitä kalliimpaa sähkö x kuussa, sitä enemmän menee ja päinvastoin. Siksi mihinkään vuoden spot-keskihintaan saati alle on jokseenkin mahdotonta päästä.

Mitä nyt itse syrjäsilmällä seurannut Fingridin sivuja, kyllä se Suomen nettovienti on aika harvinainen ilmiö. Jotenkin niin vaikea päässälaskulla uskoa omavaraisuuteen, koska nettovientiä näkee niin harvoin.

Viime vuonna oli tavallista paljon vähemmän vientiä, kun Estlink 2 oli poissa käytöstä niin suuren osan vuodesta.

 

[B12]

Viime vuonna oli tavallista paljon vähemmän vientiä, kun Estlink 2 oli poissa käytöstä niin suuren osan vuodesta.

Samahan se on tänäkin vuonna ja ties tulevinakin. Estlink tuonnin/viennin vaikutus kuluttajan lompakkoon on kokonaisuutena negatiivisen puolella. Toki joku tekee sillä rahaa, mutta kuluttaja maksaa siitä.

 

[eurokeitai]

Olkoon esimerkkinä vaikka meidän perheen automaation ohjaama lämminvesivaraaja. Varaaja lämpenee n. 2h /vrk vuorokauden halvimpien tuntien aikana. Ei se keskimäärin todellakaan miinusmerkkisellä hinnalla lämpene. Vesi on pakko lämmittää joka päivä, jos aikoo suihkussa käydä.

Muutenkin tuo vuositasolla ajateltu omavaraisuus ja keskihinta on vähän hölmö, koska esim kesä ja talvi ovat kaksi täysin vastakkaista asiaa. Olkoon nyt kärjistetty rautalankaesimerkki, että ajan kesällä polkupyörällä ja ostan bensaa 10 litraa 1€/litra. Talvella tarvitsen autoa ja ostan 1000 litraa hinnalla 2€/litra. Onko minun vuoden keskihintani 1,5€?

Luonnollisesesti kunkin sähkönkäyttäjän pitää laskea keskihinta oman käyttöprofiilin mukaan. Sähkölämmittäjällä menee niinkuin sanot. Yrityksellä, jossa on tuotanto käynnissä 8-16 arkisin, kulutusprofiili näyttäneet aika rumalta. Sitten taas 24/7 datakeskuksella mennään sitten ihan sen laskennallisen vuosi-keskihinnan mukaan.

Mitä tulee vuositasolla omavaraisuuden, eihän se tosiaan ole erityisen merkittävä saavutus. Voimme ajatella, että se on parannus vanhaan aikaan verrattuna, kun olimme vahvasti riippuvaisia sähkön tuonnista vuodesta toiseen. Sekin on kyseenalainen tulkinta - loppupelissä saimme sillä tuonnilla valtavasti halpaa sähköä. Omavaraisina sähkö olisi ollut paljon kalliimpaa...

 

[B12]

24/7 datakeskus tekee 4snt kiinteän sopimuksen jonkun ison tarjoajan kanssa. Lieneekö yhtään datakeskusta suunniteltu pörssisähkölle

 

[Mooses]

24/7 datakeskus tekee 4snt kiinteän sopimuksen jonkun ison tarjoajan kanssa. Lieneekö yhtään datakeskusta suunniteltu pörssisähkölle

Energiahan on kalliimpaa per KWh, jos kuluttaa enemmän. Ainakin meille sähkölämmittäjille. Mutta miksi suurkuluttajallekaan reilusti alle markkinahinnan myytäisiin. Eiköhän futuurien mukaan mene. Jos ei hyväksy jotain merkittäviä joustopykäliä, joihin datakeskus tuskin pystyy.

 

[B12]

Teollisuuden suurkuluttajien ja kotitalouksien sähkösopimukset ovat kaksi eri asiaa. Ei niitä myydä samassa kaupassa ja samalla hyllyllä.

 

[Tonnin Seteli]

Energiahan on kalliimpaa per KWh, jos kuluttaa enemmän. Ainakin meille sähkölämmittäjille.

Energia sähkölämmittäjällä saattaa vaikuttaa kalliimmalta isommalla kulutuksella, koska kuluttajille sähköä myyvät yhtiöt pyrkivät myymään "halvan" kWh-hinnan ja korkean kk-maksun soppareita kerrostaloihin yms. ei sähkölämmityskohteisiin mm. saadakseen edes jotain markkinaosuutta.

Yleensä se ei näin ole, vaan keskimäärin 15 000 tai 30 000 kWh vuodessa kuluttava maksaa energiasta kokonaisuudessa vähemmän kuin 1 000 tai 3 000 kWh/a kuluttava per kWh. Siis vaikka jätetään huomioimatta pölvästit.

Mutta miksi suurkuluttajallekaan reilusti alle markkinahinnan myytäisiin. Eiköhän futuurien mukaan mene. Jos ei hyväksy jotain merkittäviä joustopykäliä, joihin datakeskus tuskin pystyy.

Ei myydä ja tavallaan toki menee. Ei tarvitse lähtökohtaisesti miettiä mitään erityisiä joustopykäliä, vaan niitähän vaikutuksia on jo valmiina olemassa vs. kaaosasiakas. Merkittävä ero on jo siinä, että ostaja voipi ostaa vain tietyn määrän ja loput pörssihintaan, ja vastaavasti sitoutua kuluttamaan sen määrän.

Sukankuluttaja saattaa koska tahansa katkaista sähköt kokonaan just because tai kuluttaa ihan helvetisti(esimerkiksi 500% normaalista oletuksesta) milloin tahansa tyhmään aikaan, ja saa tehdä niin ihan vapaasti. Tämä ei ole profittia myyjälle. Ei ole vaikea hahmottaa, miksi hintataso on korkeampi.

 

[vemkki]

Samahan se on tänäkin vuonna ja ties tulevinakin. Estlink tuonnin/viennin vaikutus kuluttajan lompakkoon on kokonaisuutena negatiivisen puolella. Toki joku tekee sillä rahaa, mutta kuluttaja maksaa siitä.

Nyt siirtyilee maalitolpat. Kyse oli energiaomavaraisuudesta. Suomeen tuodaan enimmäkseen sähköä alueita, joissa on Nordpoolin halvinta sähköä. Vientiä varten pitää olla kohde, jossa on kalliimpaa sähköä kuin Suomessa, muuten ei vienti vedä. Suomen kohdalla tämä on ollut Baltia, ja välillä Ruotsin SE3-alue. Laskennallinen energiaomavaraisuus toki vähenee, jos ei voida viedä.

Se, että mitä sähkö maksaa kuluttajalle Suomessa, on eri asia kuin se, että onko Suomi vuositasolla omavarainen sähkön suhteen. Veikkaan, että esimerkiksi Ranska on omavarainen sähkön suhteen, mutta siellä on kalliimpaa sähköä kuin Suomessa, koska vienti vetää energiapolitiikkansa ryssineeseen naapurimaahan.

 

[ossobucco]

24/7 datakeskus tekee 4snt kiinteän sopimuksen jonkun ison tarjoajan kanssa. Lieneekö yhtään datakeskusta suunniteltu pörssisähkölle

Olisi asiallista esittää myös jotain todisteita tällaisten väitteiden tueksi. Jos sellaisia ei ole, niin joku salaliittoketju on näille oikea paikka.

 

[MOS6510]

Olisi asiallista esittää myös jotain todisteita tällaisten väitteiden tueksi. Jos sellaisia ei ole, niin joku salaliittoketju on näille oikea paikka.

Konesalit kuluttavat sähköä suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden - kesällä hieman enemmän, kun ei voi käyttää vapaajäähdytystä. Konesalipalveluiden tarjoaja jokseenkin varmasti kiinteähintaisen sopimuksen, jotta pystyy ennustamaan kustannuslaskelmissaan sähkön kustannusten osuuden tarkasti kohdistuen ulos myytäviin palveluihin.

 

[ossobucco]

Konesalit kuluttavat sähköä suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden - kesällä hieman enemmän, kun ei voi käyttää vapaajäähdytystä. Konesalipalveluiden tarjoaja jokseenkin varmasti kiinteähintaisen sopimuksen, jotta pystyy ennustamaan kustannuslaskelmissaan sähkön kustannusten osuuden tarkasti kohdistuen ulos myytäviin palveluihin.

Kyselin todisteiden enkä lisäspekulointien perään.

 

[eurokeitai]

24/7 datakeskus tekee 4snt kiinteän sopimuksen jonkun ison tarjoajan kanssa. Lieneekö yhtään datakeskusta suunniteltu pörssisähkölle

24/7 datakeskus saa 4snt kiinteän sopimuksen isolta tarjoajalta, jos sähköfutuurien perusteella ja asiakkaan kulutusprofiilin perusteella se näyttää sekä myylle että ostajalle hyvältä diililtä. Sähköfutuurit on ennuste pörssiäsähkön hinnasta, ja kulutusprofiili kertoo miten asiakkaan kulutus suhtautuu pörssisähkön hinnan vaihteluun. Eli vaikka kirjaimellisesti ottaen datakeskuksella ei ole "pörssisähkösopimusta", datakeskuksen sähkön hinta on hyvin vahvasti ankkuroitu sähkön pörssihintaan.

 

[Grez]

Konesalit kuluttavat sähköä suunnilleen samalla teholla ympäri vuoden - kesällä hieman enemmän, kun ei voi käyttää vapaajäähdytystä. Konesalipalveluiden tarjoaja jokseenkin varmasti kiinteähintaisen sopimuksen, jotta pystyy ennustamaan kustannuslaskelmissaan sähkön kustannusten osuuden tarkasti kohdistuen ulos myytäviin palveluihin.

Hyvä kysymys tietysti voisi olla että miksi sähkön kustannuksen osuus pitäisi pystyä laskemaan tarkasti etukäteen? Väittäisin että hinnoittelu perustuu enemmänkin siihen mikä on kilpailutilanne, eli millä hinnalla tuotetta saa myytyä, kuin että laskettaisiin tarkasti kaikki kustannukset ja tietty kateprosentti ja sen perusteella tehtäisiin tarjous.

Esimerkiksi datakeskuksella pörssisähkö maksaa käytännössä vuositasolla hieman vähemmän kuin spot-keskihinta ja luultavasti kiinteä sopimus maksaa hieman enemmän koska kiinteän sopimuksen myyjä kantaa hintariskin.

Eli jos pieni hintariski ei ole vakuuttamisen arvoinen, niin konesalin kannattaa ottaa pörssisopimus ja jos taas vakuutus on tärkeää, siitä kannattaa maksaa vähän sähkön tai futuurien myyjälle. Toki jos tuuri käy niin voi saada alihinnoitellun kiinteän sopimuksen, jos jollakin myyjällä on pakkorako myydä, esim. pakko saada baseload-sopimuksia että ylipäätään saa rahoituksen voimalahankkeelle.

 

[vemkki]

Mielenkiintoisesti sähkön hinta on mennyt tämän vuoden puolella enimmäkseen synkassa Viron kanssa, vaikka siirtokapasiteettia on melko vähän. Hinta ilmeisesti erkanee vasta kun täällä rupeaa tuulemaan.

 

[kapiteeli]

Pyhäsalmelle kaavaillun 85 MW akkuvaraston rahoitus on kuulemma kasassa ja sen on tarkoitus valmistua tänä vuonna. Varasto olisi Pohjoismaiden suurin. 75 MW pumppuvoimalan suhteen sen sijaan valtion investointituki on vanhentunut ja yhtiö hakee sille jatkoaikaa. Pumppuvoimalan teho on mahdollista kaksinkertaistaa alkuperäisten suunnitelmien mukaan.