Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[JCSH]

Ei todellisia teollisuusinvestointeja ajeta vajaalla käyttökertoimella - se tulisi aivan liian kalliiksi.

Niitä ajetaan sellaisella tavalla, että sillä maksimoidaan tuotto. Jos sähkö on niin kallista, että sillä hinnalla tuotettu rautasieni ei ole kannattavaa (tai jos myymällä sähkön takaisin pörssiin sillä tienaa merkittävästi enemmän), niin sitten se tuotanto laitetaan tauolle. Siis jos se on teknisesti mahdollista.

 

[B12]

Eiköhän toimintaa tehdä siten miten saadan paras kate huomioiden rajoitukset, tilauskannan velvoitteeet, prosessin ylös- &alas-ajon vaikutukset, jne.

Tästäkin on ollut juttuja että suuren sähkönkulutuksen laitoksia ei vielä mietitä kannattavuudeltaan aina, eli moni voisi paremmallaakin katteellaa myydä jo ostamasnasa sähkön kun sähkö on kallista - sen eijaan että prosessia pyörittävät. (Toki tätä jo myös tehdään, mutta vielä suuremmissa määrin on asiantuntijoiden mukaan vielä mahdollisuuksiakin)

Se ostettu sähkö myydään siinä vaiheessa, kun hinta on 4€, jos myydään. Harvemmassa prosessissa kannattaa himmailla millään 50st hinnoilla.

Tuollainen tehdas nimenomaan tekee niitä pitkiä 4snt sopimuksia.

 

[JCSH]

Tuollainen tehdas nimenomaan tekee niitä pitkiä 4snt sopimuksia.

Tunnetusti nuo pitkät 4 sentin sopimukset ovat loppumaton luonnonvara, niin eiköhän noillekin niitä riitä

 

[B12]

Tunnetusti nuo pitkät 4 sentin sopimukset ovat loppumaton luonnonvara, niin eiköhän noillekin niitä riitä

Niiden varaan lienee laskettu, jos ostettua sähköä myydä meinataan?

Veikkaan kyllä, että investointi-into laantuu sitä mukaa kun halpojen sopimusten tarjonta loppuu.

 

[MOS6510]

Niitä ajetaan sellaisella tavalla, että sillä maksimoidaan tuotto. Jos sähkö on niin kallista, että sillä hinnalla tuotettu rautasieni ei ole kannattavaa (tai jos myymällä sähkön takaisin pörssiin sillä tienaa merkittävästi enemmän), niin sitten se tuotanto laitetaan tauolle. Siis jos se on teknisesti mahdollista.

Terästehtaassa on valtavat peruskustannukset (poistot, kiinteät palkkakulut jne). Jos rautasienen tuottaminen tulee kannattamattomaksi sen sähkön hinnan vuoksi, ei sähkön myyminen pörssiin pelasta paljoakaan. Aika valtava pitää olla sähkön hintataso, että terästehtaan kaikki kulut ja menetetty myyntikate tulee kompensoitua.

 

[Jeje2]

Terästehtaassa on valtavat peruskustannukset (poistot, kiinteät palkkakulut jne). Jos rautasienen tuottaminen tulee kannattamattomaksi sen sähkön hinnan vuoksi, ei sähkön myyminen pörssiin pelasta paljoakaan. Aika valtava pitää olla sähkön hintataso, että terästehtaan kaikki kulut ja menetetty myyntikate tulee kompensoitua.

Kyse on muutuvien kustannusten katteesta.... ei kiinteistä, kuten poistot, ne menee kuitenkin.

Eli kun lasketaan per yksikkö (Mwh tai vast) paljonko tuotannon myyntiarvo-muuttuvat kulut on, voi sitä sähköpörssiin verrata. Minä en ota kantaa monta ziljardia sähkön maksettava per kwh kannattavuudeltaan, tiedän ihan oikeasti että on teollisuuslaitoksia jotka ovat mielummin myyneet sähkön kuin tehneet tuotantoa tietyissä tilanteissa. Ja ei, myynti ei ole mahdollisuus kaikille, en ole sitä väittänytkään. Sanoin että potentiaalia on enemmän kuin mitä teollisuus sitä nyt käyttää.

 

[MOS6510]

Kyse on muutuvien kustannusten katteesta.... ei kiinteistä, kuten poistot, ne menee kuitenkin.

Eli kun lasketaan per yksikkö (Mwh tai vast) paljonko tuotannon myyntiarvo-muuttuvat kulut on, voi sitä sähköpörssiin verrata. Minä en ota kantaa monta ziljardia sähkön maksettava per kwh kannattavuudeltaan, tiedän ihan oikeasti että on teollisuuslaitoksia jotka ovat mielummin myyneet sähkön kuin tehneet tuotantoa tietyissä tilanteissa. Ja ei, myynti ei ole mahdollisuus kaikille, en ole sitä väittänytkään. Sanoin että potentiaalia on enemmän kuin mitä teollisuus sitä nyt käyttää.

Jos tehtaan tuotanto laskee, niin kaikki kiinteät kulut pitää saada katettua pienemmällä määrällä myytävää tuotetta - eli kaiken tuotannon kustannus kasvaa.

 

[Jeje2]

Jos tehtaan tuotanto laskee, niin kaikki kiinteät kulut pitää saada katettua pienemmällä määrällä myytävää tuotetta - eli kaiken tuotannon kustannus kasvaa.

Entä sitten? Jos saat paremmman hinnan sähkön myynnistä kuin mitä edellä esittäen tuottamalla ne tehtaan omaa tuotetta. Niin se sähkö maksaa kiinteätkin kulut paremmin kuin oma tuotanto...

 

[B12]

Pitää edelleen muistaa se, että tehtaat myyvät ostamaansa kapasiteettia vasta äärimmäisillä sähkön hinnoilla. Ne saattavat auttaa estämään sähkökatkoja sähköpulassa, mutta mitään kuluttajille halvempaa sähköä nämä ”joustot” eivät tarjoa, vaikka moni niin kuvittelee. Se on raakaa bisnestä missä rahastetaan äärimmäisellä hintapiikillä.

 

[zepi]

Kun puhutaan geneerisesti "tehtaista", niin jätetään aika paljon asioita auki - Jos "tehtaan" omistaja on neuvotellut toimitussopimukset jollain kiinteillä toimituspäivillä, niin sähkön käytössä on vaikea joustaa tai tulee penaltia kun toimitukset ovat myöhässä. Kuitenkin mitä pidempään tätä hintaheilahtelua jatkuu, sitä kannattavampaa suurille ja keskisuurille kuluttajille on järjestää oma tuotantoketju niin, että he pystyvät joustamaan edes hieman, jotta voidaan optimoida energian käyttöä ja tehdä massiivisia voittoja niiden kalleimpien tuntien aikana.

Jo 1% vuoden tunneista / varteista jos saadaan joustoa, niin se helpottaa rajusti niiden pahimpien tehopulahetkien torjuntaan. Toki osa toimijoista ei pysty joustamaan, mutta ei kaikkien tarvitsekaan. Riittää kun muutama paljon kuluttava tekee sen ja se auttaa jo paljon.

edit: "Paljon" tarkoittaa siis jotain yksittäisiä megawatteja kuluttavaa pien- / keskisuurta teollisuutta. Jos meiltä löytyisi koko maasta edes parikymmentä firmaa jotka kuluttavat ykkösmegawatteja + jotka saisivat siirrettyä hintajoustonsa tasolta ääretön eur/kWh edes tasolle 2e/kWh tai 1e/kwh, niin se tarkoittaa helposti lähemmäs sataa megawattia joustoa.

Ja jos kovemmat joustajat pääsevät tasolle 50snt/kWh, niin aina vaan parempi. Toki jotain terästehdasta ei voi sulkea vartiksi, mutta jos joku Saarioinen saa järjestettyä roiskeläpän esipaistonsa niin, että uunin + liukuhihnan voi pysäyttää max. puoleksi tunniksi kerrallaan päivässä ja max 2h / viikossa, niin kyllä sekin vaan kumuloituu jos vastaavia kuluttajia löytyy kymmeniä...

 

[B12]

Kun puhutaan geneerisesti "tehtaista", niin jätetään aika paljon asioita auki - Jos "tehtaan" omistaja on neuvotellut toimitussopimukset jollain kiinteillä toimituspäivillä, niin sähkön käytössä on vaikea joustaa tai tulee penaltia kun toimitukset ovat myöhässä.

Pääsääntöisesti markkinataloudessa tuotanto perustuu tilauksiin ja tilausten perusominaisuus on toimituspäivä. Harvoin on mitään "tehdään kun jaksetaan" ainakaan isommassa mittakaavassa. Asiakkaalla on tarve ko toimituspäivänä ja iso varasto ei ole kovin muodikasta eikä taloudellista kummassakaan päässä. Tehtaan asiakas harvemmin on loppukäyttäjä, eli koko ketju kusee jos tehdas kusee.

Toinen voi olla datakeskuksen palvelun tason lupaus. Jos pornhub lupaa maksaville golden premium-asiakkaille 4k laadun 24/7, siitä on pidettävä kiinni tai reklamaatioita alkaa tulla. Jos on halvempi sopimus, jossa sallitaan vaihtelu esim 4k 80% ja full hd 20% ajasta, niin se sallii vähän throttlata vaikka sähkön myynnillä tienatakseen.

 

[MOS6510]

Pääsääntöisesti markkinataloudessa tuotanto perustuu tilauksiin ja tilausten perusominaisuus on toimituspäivä. Harvoin on mitään "tehdään kun jaksetaan" ainakaan isommassa mittakaavassa. Asiakkaalla on tarve ko toimituspäivänä ja iso varasto ei ole kovin muodikasta eikä taloudellista kummassakaan päässä. Tehtaan asiakas harvemmin on loppukäyttäjä, eli koko ketju kusee jos tehdas kusee.

Toinen voi olla datakeskuksen palvelun tason lupaus. Jos pornhub lupaa maksaville golden premium-asiakkaille 4k laadun 24/7, siitä on pidettävä kiinni tai reklamaatioita alkaa tulla. Jos on halvempi sopimus, jossa sallitaan vaihtelu esim 4k 80% ja full hd 20% ajasta, niin se sallii vähän throttlata vaikka sähkön myynnillä tienatakseen.

Ja ei tuollaisilla videoiden laadun heikennyksillä ole kuin pyöristysvirheen kokoinen vaikutus datakeskuksen sähkönkulutukseen. Käytännössä kryptolouhintaa lukuunottamatta mitään datakeskusta ei ohjata sähkön hinnan mukaan - ei vain voi.

 

[Jeje2]

Tutkijat havaitsivat 80 prosenttia ruotsalaisten tuulivoiman tuottajista olevan tappiollisia - raportoi Energywatch tuoreessa artkkelissa (Eng)

Ruotsalaisten tuulivoiman tuottajien tappiot ”kiihtyivät” vuonna 2024 tuotantomäärän kasvusta huolimatta, tutkimuspaperi osoittaa. ”Vaihtelevuuden ongelma on hyvin todellinen”, tutkija sanoo.

Vuonna 2024 ruotsalaiset tuulivoiman tuottajat kärsivät yhteensä 6,3 miljardin Ruotsin kruunun – eli noin 620 miljoonan euron – tappiot, kun taas alan voittomarginaali laski miinuksella 51 prosenttiin.

Tämä on johtopäätös Jönköpingin yliopiston entisen apulaisprofessorin Christian Sandströmin ja taloustieteilijä Christian Steinbeckin tänä vuonna julkaisemassa artikkelissa.
Se, miksi kukaan haluaisi rakentaa lisää tuulivoimaa näissä olosuhteissa, on minulle käsittämätöntä, sanoo Christian Sandström.
Kaksi tutkijaa analysoivat 244 tuulivoiman tuottajan vuosikertomuksia, jotka omistavat hieman yli 3 700 turbiinia Ruotsissa – mikä kattaa 85 prosenttia maan arvioidusta vuosittaisesta tuotannosta – ja havaitsivat, että 80 prosenttia niistä toimi käytännössä tappiolla. Vaikka tuulivoiman tuotanto nousi 34,2 terawattitunnista vuonna 2023 40,6 terawattituntiin vuonna 2024, alan liikevaihto laski ensimmäistä kertaa ainakin kuuteen vuoteen.

"Asennettu kapasiteetti kasvoi jatkuvasti, mutta liikevaihto laski. Se kertoo melkoisesti käynnissä olevasta kannibalisaatiosta", Sandström selittää EnergyWatchille.

On hyvin tiedossa, että Pohjois-Ruotsin tuulivoiman tuottajat menettävät rahaa osittain alueen alhaisten ja negatiivisten sähkönhintojen yleisyyden vuoksi. Täällä tuulivoiman tuottajat menettivät yhteensä 4,8 miljardia Ruotsin kruunua vuonna 2024, kun taas alueen voittomarginaali oli -83 %.

Samaan aikaan Ruotsin säätömarkkinoiden kustannukset ovat nousseet dramaattisesti, ja verkon laajentumisen puute on vaikeuttanut sähkön vientiä kannattavammille markkinoille etelässä.

Mutta Sandströmin ja Steinbeckin laskelmat osoittavat, että ongelma ei rajoitu vain Pohjois-Ruotsiin. Sveanmaalla ja Götanmaalla tuulivoiman tuottajien tappiot olivat 1,5 miljardia Ruotsin kruunua, kun taas heidän keskimääräinen voittomarginaalinsa oli -26 %. Lähes puolet Etelä-Ruotsin tuulivoiman tuottajista, 46 %, toimi tappiolla vuonna 2024.

"Ruotsissa on tällä hetkellä sähköntuotannon ylikapasiteettia", Sandström tiivistää ja huomauttaa, että maa vie tällä hetkellä suunnilleen saman määrän sähköä kuin sen tuulipuistot tuottavat vuodessa.

"On käsittämätöntä, miksi kukaan haluaisi rakentaa lisää tuulivoimaa näissä olosuhteissa", hän lisää.

Viivästynyt kysyntä
Sähkön ylitarjonta erityisesti Pohjois-Ruotsissa voidaan osittain selittää useilla raskailla teollisuusprojekteilla, jotka on joko hylätty, lykätty tai mennyt konkurssiin, kaksi tutkijaa huomauttavat.

Vuonna 2024 Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB ilmoitti lykkäävänsä siirtymistään fossiilittomaan rautamalmiin Kiirunassa, mikä vaimentaa uusiutuvan energian kysyntää alueella merkittävästi.
Siirtymän odotettiin luovan kysyntää 50 TWh:lle vuoteen 2024 mennessä ja 70 TWh:lle vuoteen 2050 mennessä – lähes puolet Ruotsin nykyisestä sähkönkulutuksesta. Tai kuten Sandström tyynesti toteaa:
"Se on melkein koko Suomen sähkönkulutus yhdelle yritykselle. Jos haluatte uskoa sen olevan realistista, voitte tietenkin uskoa niin. Minä en usko."

Lisäksi tähän akkuyhtiö Northvoltin romahdus ja vihreän teräksen projekti Stegra, joka on juuri varmistanut 15 miljardia Ruotsin kruunua uutta pääomaa kuukausien epävarmuuden jälkeen tulevaisuudestaan.

Ruotsalaisen talousmedia Affärsvärldenin kolumnistina ja useiden aihetta käsittelevien kirjojen kirjoittajana Sandström on seurannut näitä projekteja tarkasti.

"Ne aikovat kannibalisoida"
Teollisuuden sähkönkulutuksen kasvun ollessa edelleen harhakuva, monet Ruotsin tuulivoiman tuottajista ovat nyt sidottuja tappiollisiin investointeihin. ”Tuulivoiman liikatuotanto Ruotsissa, erityisesti pohjoisessa, on luonut ilmeisen ongelman: kaikki myyvät samaa tuotetta samaan aikaan, kun tuuli puhaltaa.”

Tämä on aiheuttanut sähkön hintojen merkittävän laskun ja useammin jopa alle nollan.

”Sähkön hintojen negatiivisten lukujen määrä on vain kasvanut”, Sandström sanoo.

”Tämä on käytännössä koko toimialalle taloudellinen itsemurha.”

Tutkijat viittaavat valtion omistaman energiayhtiön Vattenfallin tuulivoimaliiketoiminnan 870 miljoonan euron tappioihin vuonna 2024 ja 370 miljoonan euron tappioihin vuotta aiemmin.
Yksi Vattenfallin tytäryhtiöistä, joka omistaa tuulivoimaa pääasiassa Etelä-Ruotsissa, toteaa vuosikertomuksessaan, että 17 % sen potentiaalisesta tuotannosta rajoitettiin, koska turbiinien sulkeminen oli taloudellisesti järkevämpää kuin sähkön syöttäminen verkkoon.
”Jos rakennat lisää, ainoa mitä tapahtuu, on se, että ne syövät sähköä”, Sandström sanoo. Pohjois-Ruotsin tilanne on johtanut useisiin konkursseihin, mukaan lukien Ruotsin suurimman tuulipuiston Markbygden 1:n ja pienemmän Aldermyrbergetin konkurssit. Molemmat olivat kärsineet tappiollisista pitkäaikaisista sähkön ostosopimuksista (PPA).
Vaikka vain Markbygden 1 oli vastuussa 1,7 miljardin tappioista vuonna 2024, Sandström ja Steinbeck huomauttavat, että kannattavuusongelmat vaikuttavat selvästi koko sektoriin.

 

[vindicator rapeto]

Eurooppa tarvitsee kuulemma 3 kertaa nykyistä enemmän datakeskuksia kattamaan tarpeen, mutta amerikkalaisetkin alkavat vaikuttamaan melko tympääntyneiltä niihin.

Virginian osavaltiossa on maailman suurin datakeskusten keskittymä. Sen alueella arvioidaan olevan neljännes Yhdysvaltain ja noin 13 prosenttia koko maailman datakeskuksista.
Virginiassa on noin 600 datakeskusta, joista 150 on jättikeskuksia, joissa voi kussakin olla satoja tuhansia palvelimia.

Rakennukset kuluttavat energian lisäksi vettä, ja generaattorien jäähdytysjärjestelmät humisevat jopa 90 desibelin voimalla. Eurooppaan ollaan siis nyt rakentamassa niin amerikkalaisia, kiinalaisia kuin eurooppalaisiakin datakeskuksia kiihtyvään tahtiin.

Näiden keskusten vaikutusta sähkönhintaan eivät osaa arvailla edes asiantuntijat.

 

[renee]

Eurooppa tarvitsee kuulemma 3 kertaa nykyistä enemmän datakeskuksia kattamaan tarpeen, mutta amerikkalaisetkin alkavat vaikuttamaan melko tympääntyneiltä niihin.



Rakennukset kuluttavat energian lisäksi vettä, ja generaattorien jäähdytysjärjestelmät humisevat jopa 90 desibelin voimalla. Eurooppaan ollaan siis nyt rakentamassa niin amerikkalaisia, kiinalaisia kuin eurooppalaisiakin datakeskuksia kiihtyvään tahtiin.

Näiden keskusten vaikutusta sähkönhintaan eivät osaa arvailla edes asiantuntijat.

Käytännössä kaikki paitsi paikallisjohtajat vastustavat datakeskuksia, kaikkialla maailmassa. Paikallisesti datakeskus voi olla kultakaivos (paikallinen työllisyys, kiinteistövero jne.), mutta laajasti ajatellen kansantaloudellisesti melko hyödytöntä bulkkia, sillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus kokonaisuudessaan.

Sanotaanko niin, että datakeskukset voivat olla ihan hyödyllisiäkin, mutta mieluusti saisivat pyöriä "jossain muualla"

 

[MOS6510]

Näiden keskusten vaikutusta sähkönhintaan eivät osaa arvailla edes asiantuntijat.

Voi, se on helppoa laskea. Palaan tähän asiaan lähikuukausina, kun saan kerättyä riittävästi dataa. Ja ensi talvi on varsinainen mittari tälle.

 

[noreth]

Kylmän viime talven analyysiä energiauutisilta. Minä nukkuisin yöni paremmin, jos meillä olisi tuettua tuotantoa tuulettomille ja kylmille ajoille. Vaikka se olisi fossiilistakin.

Energiatalvi takana — mitä jäi käteen?

Talven 2025–2026 poikkeuksellinen kylmyys ja pitkä tuuleton jakso nostivat Suomessa sähkönkulutuksen ja huipputehon uusiin ennätyksiin. Tästä huolimatta sähköä ja lämpöä riitti kaikille. Tilanteesta selvittiin kotimaisen tuotannon, lisääntyneen sähkön tuonnin, yhteistuotannon kasvun ja...

www.energiauutiset.fi

 

[Tonninkala]

Käytännössä kaikki paitsi paikallisjohtajat vastustavat datakeskuksia, kaikkialla maailmassa. Paikallisesti datakeskus voi olla kultakaivos (paikallinen työllisyys, kiinteistövero jne.), mutta laajasti ajatellen kansantaloudellisesti melko hyödytöntä bulkkia, sillä voi olla jopa negatiivinen vaikutus kokonaisuudessaan.

Sanotaanko niin, että datakeskukset voivat olla ihan hyödyllisiäkin, mutta mieluusti saisivat pyöriä "jossain muualla"

Kultakaivos ehkä keskusten pyörittäjille. Ei niinkään väestölle jonka asuinalueille datakeskukset tungetaan. Jenkkilästä on jo kokemuksia mm datakeskusten aiheuttamasta meluhaitasta eli aiheuttavat matalan äänitason brummia ympäristöön joka luo lähellä asuvalle väestölle terveyshaittoja (vaikuttaa kuuloaistin kautta verenpaineeseen,stressitasoihin,unettomuuteen yms). Puhumattakaan muista ympäristöä kuormittavista tekijöistä kuten veden ja sähkön käytöstä.

 

[Paapaa]

Viitsiikö joku HS:n tilaaja tiivistää tämän jutun viisi kohtaa liittyen datakeskuksiin ja sähkön hintoihin:

Datakeskusten torjuminen on myöhäistä, eikä välttämättä viisasta

Tänä keväänä on käyty kiivasta keskustelua datakeskuksista. HS Vision energia-alaa seuraava toimittaja Anni Lassila ruotii viisi esitettyä väitettä ja arvioi niiden todenperäisyyden.

HS-analyysi | Datakeskusten torjuminen on myöhäistä, eikä välttämättä viisasta

Tänä keväänä on käyty kiivasta keskustelua datakeskuksista. HS Vision energia-alaa seuraava toimittaja Anni Lassila ruotii viisi esitettyä väitettä ja arvioi niiden todenperäisyyden.

www.hs.fi

 

[ossobucco]

Viitsiikö joku HS:n tilaaja tiivistää tämän jutun viisi kohtaa liittyen datakeskuksiin ja sähkön hintoihin:

HS-analyysi | Datakeskusten torjuminen on myöhäistä, eikä välttämättä viisasta

Tänä keväänä on käyty kiivasta keskustelua datakeskuksista. HS Vision energia-alaa seuraava toimittaja Anni Lassila ruotii viisi esitettyä väitettä ja arvioi niiden todenperäisyyden.

www.hs.fi

Datakeskusten torjuminen on myöhäistä, eikä välttämättä viisasta

Tänä keväänä on käyty kiivasta keskustelua datakeskuksista. HS Vision energia-alaa seuraava toimittaja Anni Lassila ruotii viisi esitettyä väitettä ja arvioi niiden todenperäisyyden.
Anni Lassila HS
Kirjoittaja on HS Vision toimittaja.

13:00
Mitä datakeskuksista pitäisi ajatella? Onko Suomesta tulossa datajättien hyväksikäyttämä kehitysmaa, vai pelastavatko keskukset Suomen talouden?

Väitteitä ja julistuksia on heitelty viime aikoina julkisuuteen monelta suunnalta. Totuus lienee jossain puolivälissä.

Moni on huolissaan, että sähkön kulutuksen kasvu nostaa hintaa ja aiheuttaa jopa sähköpulan.

Tunnettu yrittäjä Risto Siilasmaa sanoi, ettei datakeskuksista ole Suomelle juuri mitään hyötyä. Samoilla linjoilla on europarlamentaarikko Aura Salla (kok.).

Usein kuultu argumentti on, että keskukset vievät paremmilta investoinneilta sähköliittymät. Kansainvälistä tuontitavaraa on huoli datakeskusten vedenkulutuksesta ja ilmastopäästöistä.

Pitävätkö väitteet paikkansa ja mitä datakeskuksista tiedetään? Kävin läpi keskustelua ja summasin.

Datakeskuksia on jo rakenteilla niin paljon, että niiden kokonaan torjuminen on joka tapauksessa myöhäistä.

Väite 1: Sähköstä tulee pula ja hinnat nousevat​

HS kirjoitti huhtikuussa, että Suomeen jo päätettyjen datakeskushankkeiden pyörittäminen vaatisi kahden ydinvoimalan verran sähköä. Ja suunnitteilla on vielä paljon lisää, joten väitteet sähkön kulutuksen kasvusta ovat totta.

Se ei välttämättä ole syy olla rakentamatta datakeskuksia Suomeen.

Keskuskompleksit rakennetaan yleensä monessa vaiheessa ja sähkön kulutuskin kasvaa vähitellen. Toisaalta Suomessa on valtava määrä tuulivoimahankkeita odottamassa vain sitä, että niiden sähkölle löytyy ostaja.

Sähkön tuotantoa voi siis syntyä kulutuksen tahdissa nopeastikin lisää. Se edellyttää, että datayhtiöt tekevät sähkön ostosta sopimuksia, joiden turvin tuulivoimatyömaat käynnistyvät.

Sähkön keskihinta voi nousta, mutta niin voi käydä siitä riippumatta rakennetaanko keskukset Suomeen.

Vaihtoehto on nimittäin usein Ruotsi, jonka sähkömarkkinat ovat suoraan yhteydessä Suomeen. Kulutuksen kasvu Ruotsissa vaikuttaa hintoihin myös Suomessa.

Väite 2: Säätövoima ei riitä​

Jos tuulivoiman osuus kasvaa entisestään, mistä sähköä saadaan silloin kun koko maassa on tyyntä? Tämä on todellinen huoli, joka liittyy kaikkiin muihinkin paljon sähköä käyttäviin investointeihin.

Sähkön tarjontaa tasataan vesivoimalla ja tuomalla sähköä naapurimaista. Mutta ne eivät yksin riitä. Suurten akkujen lisääntyminen hoitaa ongelmaa osittain.

Datakeskusyhdistys, Fingrid ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat nostaneet esiin ajatuksen, että datakeskusten varavoimalaitteet voisivat osallistua säätövoiman tuottamiseen.

Useimpiin datakeskuksiin asennetaan joka tapauksessa mittavat varavoimageneraattorit. Nykyiset laitteet tai niiden ympäristöluvat eivät kuitenkaan sovi pidempiaikaiseen sähkön tuotantoon.

Mutta varavoiman voisi hoitaa myös säätövoimaksi sopivilla moottorivoimaloilla. Tästä puhutaan nyt niin paljon, että asiassa luultavasti jollain tavalla myös edetään.

Väite 3: Datakeskukset vievät liittymät oikealta teollisuudelta​

Sähköliittymistä on todellakin pulaa jo nyt Etelä-Suomessa. Kantaverkkoyhtiö Fingrid pyrkiikin ohjaamaan datakeskushankkeita sinne, missä verkkoon vielä mahtuu.

Tarvittaessa ohjaamiseen olisi mahdollista säätää järeämpiä keinoja, kuten rahallisia kannustimia, jos ”paremmille” investoinneille etelässä ei riitä liittymiä.

Tai Fingridille voisi antaa valtuudet asettaa hankkeita paremmuusjärjestykseen, kun liittymiä jaetaan.

Fingrid ei ole ollut tilanteesta erityisen huolissaan. Verkkoa rakennetaan koko ajan. Suomesta ison sähköliittymän saa tällä hetkellä nopeammin kuin melkein missään muussa Euroopan maassa saati Yhdysvalloissa.

Väite 4: Datakeskukset eivät työllistä ainakaan suomalaisia​

Väite ei pidä paikkansa. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita datakeskustyömaita ja niissä on töissä tuhansia suomalaisia.

Alkuvaiheessa rakentajat tulivat usein ulkomailta. Eivät enää.

Keskusten rakentaminen työllistää maaurakoitsijoita, talonrakentajia ja talotekniikkayhtiöitä kaikilla osaamisen tasoilla. Samalla datakeskuksiin liittyvää osaamista siirtyy kotimaisille tekijöille ja yrityksille.

Välillisesti työtä syntyy myös monille muille aloille.

Hyvin usein väitetään, ettei varsinkaan valmiissa datakeskuksessa ole työpaikkoja. Riippuu mihin vertaa.

Esimerkiksi Microsoftin Uudellemaalle rakenteilla olevat datakeskukset työllistävät valmistuttuaan satoja ihmisiä.

UPM sulki viime vuoden lopulla Lappeenrannan paperitehtaansa, joka kulutti 0,6 prosenttia Suomen sähköstä. Tehdas työllisti suoraan 220 ihmistä.

Nykyisessä työllisyystilanteessa jokainen työpaikka on arvokas.

Väite 5: Datakeskuksista on enemmän haittaa kuin hyötyä​

Datakeskuksiin maailmalla liitetyt ympäristöhaitat, kuten suuri veden kulutus eivät päde Suomeen. Suomessa keskuksia ei jäähdytetä juomavedellä vaan ilma yleensä riittää.

Monien keskusten tuottama hukkalämpö vieläpä hyödynnetään kaukolämpöverkoissa eli sähköenergia käytetään ikään kuin kahteen kertaan.

Suomessa sähkö myös tuotetaan lähes täysin ilman hiilidioksidipäästöjä. Keskusten rakentaminen Suomeen on siis ilmaston kannalta parempi kuin niiden rakentaminen melkein mihin tahansa muualle.

Hukkalämmön talteenotto on iso hyöty monelle paikkakunnalle, samoin keskuksista seuraavat työpaikat ja kiinteistöverotuotot.

Mutta selviä haittojakin on, etenkin luonnon kannalta. Datakeskusten tontit ovat suuria ja niiden tieltä saatetaan joutua kaatamaan metsää. Samoin sähkölinjojen vetäminen ja tuulivoiman lisärakentaminen tuhoavat väistämättä luontoa.

Sähkö ei Suomesta lopu, mutta huoli sähkön riittävyydestä joka tilanteessa myös talven pakkasilla on silti perusteltu.

Sekin ongelma on mahdollista hoitaa asettamalla datakeskuksille sähkön hankintaan liittyviä ehtoja.

 

[mattix]

Viitsiikö joku HS:n tilaaja tiivistää tämän jutun viisi kohtaa liittyen datakeskuksiin ja sähkön hintoihin:

1. Sähköstä tulee pula ja hinnat nousevat
- Tuulivoimaa tulee todennäköisesti lisää, jos datakeskuksia tulee
- Hinnat todennäköisesti nousevat, mutta ne nousisivat vaikka datakeskukset eivät tulisi Suomeen

2. Säätövoima ei riitä
- Vesi, naapurimaat ja akut eivät riitä.
- Lyhytaikaisesti datakeskuksien omat varavoimat, ei sovellu pitkäkestoiseen ajoon
- Moottorivoimalat ehkä, puhetta niin paljon, että tekojakin odotettavissa

3. Datakeskukset vievät liittymät oikealta teollisuudelta
- Liittymistä on jo nyt pulaa
- Valtuuksia laittaa liityntäpyynnöt paremmuusjärjestykseen voisi olla vaihtoehto
- Fingrid ei ole erityisen huolissaan, tilanne Suomessa parempi kuin Euroopassa tai jenkeissä

4. Datakeskukset eivät työllistä ainakaan suomalaisia
- Ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä työmailla useita tuhansia suomalaisia töissä.
- Rakentajat tulevat pääosin Suomesta.
- Valmiin datakeskuksen työvoiman määrä riippuu keskuksesta, voi olla satojakin. Jokainen työpaikka arvokas.

5. Datakeskuksista on enemmän haittaa kuin hyötyä
- Ympäristöhaitat eivät päde Suomeen, koska jäähdytyksessä ei käytetä juomavettä ja hukkalämpö hyödynnetään useimmiten.
- Suomalainen sähkö puhdasta, joten suomalainen datakeskus on ilmastoteko.
- Selviä haittojakin on luonnolle. Näitä mm. isot tontti ja johdannaisina sähkölinjojen selä tuulivoiman viemä lisätila.
- Sähkön riittävyys talvella perusteltu huoli

EDIT. Myöhässä. Tiivistys kuitenkin tuossa.

 

[B12]

Tuossa on kyllä vastailtu hyvin kierrellen ja kaarrellen, kuten tyyliin kuuluu. Työllistävät tuhansia (köh, köh, vain rakennusvaiheessa). Sähkön hinta nousee (mutta voisi se nousta muutenkin).

Eli ei tuo vastannut yhtään mihinkään ainakaan totuudenmukaisesti. Erittäin tiivistettynä:
datakeskukset tulevat, se on päätetty, eikä siinä pullikointi enää auta. Sähkö kallistuu, mutta niin kallistuu kaikki muukin, joten ei haittaa.

 

[Tonninkala]

5. Datakeskuksista on enemmän haittaa kuin hyötyä
- Ympäristöhaitat eivät päde Suomeen, koska jäähdytyksessä ei käytetä juomavettä ja hukkalämpö hyödynnetään useimmiten.
- Suomalainen sähkö puhdasta, joten suomalainen datakeskus on ilmastoteko.
- Selviä haittojakin on luonnolle. Näitä mm. isot tontti ja johdannaisina sähkölinjojen selä tuulivoiman viemä lisätila.
- Sähkön riittävyys talvella perusteltu huoli

No voin sanoa että jos datakeskus tulee esim lappeenrannassa tuohon ikean tontille kanavansillan luokse niin kyllähän se jumalauta on paikallisille ihan helvetinmoinen haitta. Siinä on omakotiasutusta heti kutostien jälkeen ja kyseisen datakeskuksen haittamelu tulee aivan varmasti kantautumaan alueelle. Siinä ei mitkään äänivallien rakentamisetkaan auta. Puhumattakaan sitten mikä on tilanne mustolan alueen omakotiasujien osalta kun ikealle kaavailtu tontti aukee laakeana kanavan yli kyseiselle alueelle. Tontin ollessa ylempänä kuin mustolan omakotialue.

 

[vemkki]

Mielenkiintoinen kuvio. Luxemburg on rahoittanut monia suomalaisia aurinkovoimaloita.

Sähkö | Rikas Luxemburg maksaa Suomeen aurinkovoimaloita

Luxemburg on käyttänyt jo 60 miljoonaa euroa suomalaisten aurinkovoimaloiden rakentamiseen ja lisää rahaa on tulossa.

www.hs.fi

 

[B12]

Mielenkiintoinen kuvio. Luxemburg on rahoittanut monia suomalaisia aurinkovoimaloita.

Sähkö | Rikas Luxemburg maksaa Suomeen aurinkovoimaloita

Luxemburg on käyttänyt jo 60 miljoonaa euroa suomalaisten aurinkovoimaloiden rakentamiseen ja lisää rahaa on tulossa.

www.hs.fi

Nykyajan anekauppaa.

 

[Paapaa]

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman ehdottaa datakeskuksille lisäehtoja sähköliittymän saamiseksi:

Irlannin uusien sääntöjen mukaan isojen datakeskusten pitää täyttää monta ehtoa, jos ne haluavat verkkoliittymän:

• Rakentaa oman huippukulutustehonsa verran säätövoimaksi sopivia voimaloita datakeskuksen yhteyteen.
• Voimaloiden pitää olla nopeasti käynnistettäviä eli kaasuturbiineja tai moottorivoimaloita.
• Datakeskus osallistuu sähkömarkkinoille eli tarjoaa sähkön kulutustaan ja tuotantoaan sähkön tukkumarkkinoilla.
• Verkko-operaattori voi tarvittaessa käyttää voimalakapasiteettia verkon tasapainottamiseen.
• Lisäksi datakeskusten pitää kattaa 80 prosenttia vuosikulutuksestaan uuden uusiutuvan sähkön tuotannon PPA-sopimuksilla eli pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla.

Vestman siis asettaisi datakeskusyrityksille Suomessa samankaltaisia ehtoja. Hän ei rajaisi PPA-sopimuksia vain uusiutuvaan sähköön vaan datakeskus voisi kattaa oman tuotantonsa myös uudella ydinvoimalla tai muulla perusvoimalla.

Datakeskukset | Kokoomuksen kansanedustaja ehdottaa datakeskuksille tiukkoja ehtoja

Irlannissa datakeskus ei saa sähköliittymää, ellei se investoi omiin säätövoimaloihin ja uuteen uusiutuvaan sähkön tuotantoon. Näin pitäisi olla Vestmanin mielestä Suomessakin.

www.hs.fi

Toisaalta, miksi vain datakeskukset? Miksi vain datakeskusten pitäisi tuottaa osa omasta sähkösään vs. joku muu iso ja tasaista tehoa tarvitseva laitos? Tuossa yllä mainittiin iso paperitehdas joka työllistää 220 ihmistä ja syö 0,6% tuotannosta. Pitäisikö sama sääntö ulottaa tällaisiin?

 

[renee]

Toisaalta, miksi vain datakeskukset? Miksi vain datakeskusten pitäisi tuottaa osa omasta sähkösään vs. joku muu iso ja tasaista tehoa tarvitseva laitos? Tuossa yllä mainittiin iso paperitehdas joka työllistää 220 ihmistä ja syö 0,6% tuotannosta. Pitäisikö sama sääntö ulottaa tällaisiin?

Sähköä kuluttava teollisuus onkin investoinut historiassa omaan tuotantoon, koska se on ainoa tapa pitää sähkön hinta kurissa ja varmistaa saatavuus. Nykyään tällainen pitkäjänteinen ajattelu on vanhanaikaista Google vaan pistää lapun kannattamattoman keskuksen luukulle, jos ja kun sähkön hinta nousee tarpeeksi. Ei ns. ajatella pitkäjänteisesti. Ei taida olla edes tarvetta, koska globaali jätti ei ole koskaan riippuvainen yhdestä maasta tai edes maanosasta.

 

[B12]

Toisaalta, miksi vain datakeskukset? Miksi vain datakeskusten pitäisi tuottaa osa omasta sähkösään vs. joku muu iso ja tasaista tehoa tarvitseva laitos? Tuossa yllä mainittiin iso paperitehdas joka työllistää 220 ihmistä ja syö 0,6% tuotannosta. Pitäisikö sama sääntö ulottaa tällaisiin?

Historiassa metsäteollisuus on aina ollut myös iso sähkön tuottaja. Sellutehdas tuottaa sellua paperitehtaaseen ja samalla sellutehdas on soodakattilallaan sähkön nettotuottaja.

Esim Jämsänkosken tehdas tekee mekaanista massaa jauhimilla, mutta sillä oli/on oma vesivoimala. Metsäyhtiöt myös omistavat paljon voimalaitoksia. Tuossa naapurissa CHP voimala tuottaa UPM:n vaneritehtaan ja lähiseudun jätepuusta prosessihöyryä tehtaaseen, kaukolämpöä kaupunkiin ja sähköä verkkoon. Varmaan kannattaisi korvata sähkökattiloilla?

Metsäteollisuus siis kokonaisuutena on melko lähellä +-0 toleranssilla sitä tilannetta, että tuottaa saman verran sähköä kuin kuluttaa.

 

[MOS6510]

Toisaalta, miksi vain datakeskukset? Miksi vain datakeskusten pitäisi tuottaa osa omasta sähkösään vs. joku muu iso ja tasaista tehoa tarvitseva laitos? Tuossa yllä mainittiin iso paperitehdas joka työllistää 220 ihmistä ja syö 0,6% tuotannosta. Pitäisikö sama sääntö ulottaa tällaisiin?

Metsäteollisuus tuottaa kokonaisuutena joko sähkönsä itse (mm. sellutehtaat) tai ovat investoinneet etukäteen Mankala-tuotantoon (mm. Olkiluodon voimalat). UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja itse ja osakkuuksiensa kautta. Metsäteollisuus on siis jo hoitanut oman osansa.

 

[Rami_666]

Taitaa metsäteollisuus nykyisellään olla nettopositiivinen sähkön osalta kun noita sähkösyöpöimpiä tehtaita on tässä viimeisen 20v aikana suljettu useampi. Ja omaa tuotantoa yllikyllin kuten jo ylempänä pariin otteeseen mainittu.

 

[HTK12]

Toisaalta, miksi vain datakeskukset? Miksi vain datakeskusten pitäisi tuottaa osa omasta sähkösään vs. joku muu iso ja tasaista tehoa tarvitseva laitos? Tuossa yllä mainittiin iso paperitehdas joka työllistää 220 ihmistä ja syö 0,6% tuotannosta. Pitäisikö sama sääntö ulottaa tällaisiin?

No ei tietenkään kun metsäteollisuus tuottaa itse sähkönsä tavalla tai toisella (soodakattila, mankalayhtiöt). Muukin perinteinen teollisuus Suomessa hankkii suurelta osin sähkönsä mankalayhtiöitten kautta, eli ovat investoineet tuotantoon (esim. OL1, OL2, OL3).

Irlannin ehdot vaikuttaa järkeviltä kun katsotaan minkälaiset ongelmat ne on siellä aiheuttaneet ja samat ongelmat on meillä edessä, jos mitään ei tehdä.

 

[Gespard]

Irlannin ehdot vaikuttaa järkeviltä kun katsotaan minkälaiset ongelmat ne on siellä aiheuttaneet ja samat ongelmat on meillä edessä, jos mitään ei tehdä.

Tekeehän hallitus, kaavailee käsittääkseni edelleen datakeskustukea.

 

[Paapaa]

No ei tietenkään kun metsäteollisuus tuottaa itse sähkönsä tavalla tai toisella (soodakattila, mankalayhtiöt).

Mutta siis miksi tätä samaa ei pitäisi vaatia kaikelta teollisuudelta? Mikä olisi tässä haittana? Jos metsäteollisuus jo tuottaa oman sähkönsä , niiin vaatimushan ei aiheuttaisi mitään ongelmia. Tämä koskisi vain suurta teollisuutta joka ei tuota omaa sähköään.

 

[HTK12]

Mutta siis miksi tätä samaa ei pitäisi vaatia kaikelta teollisuudelta? Mikä olisi tässä haittana? Jos metsäteollisuus jo tuottaa oman sähkönsä , niiin vaatimushan ei aiheuttaisi mitään ongelmia. Tämä koskisi vain suurta teollisuutta joka ei tuota omaa sähköään.

Miksi pitää alkaa hirveän monimutkaista himmeliä rakentamaan, jos ongelman voisi ratkaista yksinkertaisesti rajoittamalla datakeskuksia? Mitä monimutkaisempaa alat virittämään sen pidempään siinä menee ja sen enemmän se saa vastustusta joten valmistuminen viivästyy. Miksi täällä pitäisi jotain pieniä konepajoja alkaa rajoittamaan vai mihin ajattelit tehdä rajanvedon? Datakeskuksien kanssa pitäisi toimia nopeasti, mielellään jo tämän hallituksen aikana eikä jäädä jahkailemaan.

 

[Paapaa]

Miksi pitää alkaa hirveän monimutkaista himmeliä rakentamaan

Ok, musta asia on päinvastoin. Kaikkia tasapuolisesti koskeva laki on simppelimpi kuin se, että aletaan määrittelemään mitkä ja millaiset yritykset missäkin tilanteessa lasketaan sen piiriin. Lisäksi yhä edelleen: ei ole mitään periaatteellista syytä että tämä koskisi vain datakeskuksia, vaan mitä tahansa paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta. Tässäpä ne syyt.

 

[HTK12]

Ok, musta asia on päinvastoin. Kaikkia tasapuolisesti koskeva laki on simppelimpi kuin se, että aletaan määrittelemään mitkä ja millaiset yritykset missäkin tilanteessa lasketaan sen piiriin. Lisäksi yhä edelleen: ei ole mitään periaatteellista syytä että tämä koskisi vain datakeskuksia, vaan mitä tahansa paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta. Tässäpä ne syyt.

En kyllä pysty näkemään miten esittämäsi voisi olla yksinkertaisempi. Ongelmaksi tulee se rajanveto ketä se koskee ja ketä ei. Kun rajanveto on datakeskukset, niin se hyvin selkeä. Silloin juuri ei tarvitse alkaa pohtimaan mitkä yritykset lasketaan ja mitkä ei.

 

[B12]

Metsäteollisuus tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta ison siivun, työllistää paljon, tuo verotuloja jne.

Datakeskus imuroi halvan sähkön ja ei tuo Suomeen juurikaan mitään muuta. Vähän kiinteistöveroja kunnalle ja siinäpä se.

Kumpaa tukisitte ja kummasta luopuisitte, jos olisi pakko valita?

 

[Paapaa]

Datakeskus imuroi halvan sähkön ja ei tuo Suomeen juurikaan mitään muuta. Vähän kiinteistöveroja kunnalle ja siinäpä se.

Jos siis ongelma on kulutetut joulet per työllistetty ihminen, niin varmaan tätä voisi käyttää kriteerinä? Eli mikä tahansa teollisuus joka kuluttaa liikaa suhteessa työllistämiseen on paha ja pitää rankaista. Eli: kun datakeskus kuluttaa sen 100MW tehoa, niin montako pysyvää työpaikkaa sen pitää luoda, että se muuttuu toivottavaksi: 100, 200, 500, 1000, 5000, 10000, miljoona? Ja tämä lakiin. Jos ei täytä kriteeriä, tulee rajoitteet. Jos täyttää, niin tervetuloa. Ja sama kriteeri ihan kaikille muillekin. Voi siihen liikevaihdon tai yhteisöverotkin ottaa mukaan jos haluaa.

Jotenkin tässä yhä haisee sellainen "datakeskus paha"-ajatus jossa ei edes pyritä määrittelemään milloin teollisuus on toivottua ja milloin se ei ole.

 

[Tonnin Seteli]

Toisaalta, miksi vain datakeskukset? Miksi vain datakeskusten pitäisi tuottaa osa omasta sähkösään vs. joku muu iso ja tasaista tehoa tarvitseva laitos?

Varmaankin lähinnä siksi, että datakeskukset ovat turhia haitakkeita. Muut laitokset taas yleensä oikeaa asiallista toimintaa.

 

[B12]

Jotenkin tässä yhä haisee sellainen "datakeskus paha"-ajatus jossa ei edes pyritä määrittelemään milloin teollisuus on toivottua ja milloin se ei ole.

Päässälaskien datakeskusbuumi on Suomelle taloudellisesti selkeästi nettohaitallinen.

Itse vastustan datakeskubuumia Suomeen sen vähän (ja ilmeisesti virheellisen) tiedon perusteella, mitä minulla on. Kerro sinä kun tunnut paremmin tietävän, mitä hyvää ja kuinka paljon euroja datakeskusbuumi tuo Suomeen viivan alle? Mistään en ole tätä tietoa löytänyt ja siksi asenne on epäilevä ja nettonegatiivinen, enkä luota hallituksien asiantuntemukseen ja harkintakykyyn asiassa

 

[Paapaa]

Varmaankin lähinnä siksi, että datakeskukset ovat turhia haitakkeita. Muut laitokset taas yleensä oikeaa asiallista toimintaa.

Onhan tää nyt ihan naurettava argumentti Miksi turhia? Pitää työllistää enemmän niin hyviä? Pitää maksaa enemmän yhteisöveroja niin hyviä?

Kerro sinä kun tunnut paremmin tietävän, mitä hyvää ja kuinka paljon euroja datakeskusbuumi tuo Suomeen viivan alle?

Ei mitään hajua. Mä pyysin kriteeriä, milloin teollisuuslaitos muuttuu haitallisesta hyödylliseksi. Säkin voit vastata, että milloin datakeskus muuttuu hyödylliseksi? Kerro se kriteeri. Kyllä sä varmaan sen osaat sanoa kun kerran sun mielestä datakeskus huono ja paperitehdas hyvä. Jossain siinä välissä on se break-even. Mua kiinnostaa se kohta ja haluaisin sen lakiin kun aletaan raipata teollisuudenaloja. Jos se ongelma on pelkkä kulutus, niin rankaistaanko kaikkia suuria kuluttajia? Jos se on kulutus ja työllistäminen, niin paljonko laitetaan suhteeksi?

 

[vindicator rapeto]

Kylmän viime talven analyysiä energiauutisilta. Minä nukkuisin yöni paremmin, jos meillä olisi tuettua tuotantoa tuulettomille ja kylmille ajoille. Vaikka se olisi fossiilistakin.

Energiatalvi takana — mitä jäi käteen?

Talven 2025–2026 poikkeuksellinen kylmyys ja pitkä tuuleton jakso nostivat Suomessa sähkönkulutuksen ja huipputehon uusiin ennätyksiin. Tästä huolimatta sähköä ja lämpöä riitti kaikille. Tilanteesta selvittiin kotimaisen tuotannon, lisääntyneen sähkön tuonnin, yhteistuotannon kasvun ja...

www.energiauutiset.fi

Itse olen hirttäytynyt juuri tuohon faktaan että tilastollisesti "talvisin tuulee enemmän kuin kesällä". Vaikka se pitääkin paikkansa, kulunut talvi näköjään osoitti että kaikki on mahdollista. Lainaus suoraan tuolta energiauutisista:

"Tilastojen mukaan tuulisähköä tuotetaan talvikuukausien aikana enemmän kuin kesällä. Tänä vuonna tuulisähkön tuotanto kuitenkin notkahti talvikuukausien aikana neljäksi viikoksi niin alhaiselle tasolle, jossa se ei ole ollut koskaan aikaisemmin."​

Pitänee keksiä uusi lause johon hirttäytyä.

 

[B12]

Ei mitään hajua. Mä pyysin kriteeriä, milloin teollisuuslaitos muuttuu haitallisesta hyödylliseksi. Säkin voit vastata, että milloin datakeskus muuttuu hyödylliseksi? Kerro se kriteeri. Kyllä sä varmaan sen osaat sanoa kun kerran sun mielestä datakeskus huono ja paperitehdas hyvä.

Ihan vaikka ajatellen yhtiötä nimeltä Suomi. Silloin datakeskus muuttuu hyödylliseksi, kun se tuo Suomeen suoraan ja epäsuorasti selkeästi enemmän euroja kuin se vie esim kustannuksia nostamalla (kohoava sähkön hinta koko kansalle). Silloin vaikutus on nettopositiivinen. Ympäristöhaittoja ei kannata paljoa edes laskea kun se on vain iso halli, missä jäähdytys metelöi vähän.

Silloin kun teollisuusala vie enemmän kuin tuo, se on haitallinen. Myös esim kun paskoo ympäristön, ei korjaa jälkiään ja vie tulot ulkomaille. Suomelle jää siivouskulut ja raiskattu luonto.
Myös silloin, kun vaikka raketoi sähkön hinnan koko valtakuntaan ja vie rahat ulkomaille. Suomelle ei jää muuta kuin kallistunut sähkö, joka ei enää houkuttele tuottavia investointeja, kun tuottamaton korjasi rusinat pullasta ja parhaassa tapauksessa valtion tukemana.

Myös maahanmuuton katson haitallisena siltä osalta kun se tuo pelkkiä sosiaalikuluja, eikä lainkaan tai mitättömän vähän verotuloja.

 

[HTK12]

Jos siis ongelma on kulutetut joulet per työllistetty ihminen, niin varmaan tätä voisi käyttää kriteerinä? Eli mikä tahansa teollisuus joka kuluttaa liikaa suhteessa työllistämiseen on paha ja pitää rankaista. Eli: kun datakeskus kuluttaa sen 100MW tehoa, niin montako pysyvää työpaikkaa sen pitää luoda, että se muuttuu toivottavaksi: 100, 200, 500, 1000, 5000, 10000, miljoona? Ja tämä lakiin. Jos ei täytä kriteeriä, tulee rajoitteet. Jos täyttää, niin tervetuloa. Ja sama kriteeri ihan kaikille muillekin. Voi siihen liikevaihdon tai yhteisöverotkin ottaa mukaan jos haluaa.

Jotenkin tässä yhä haisee sellainen "datakeskus paha"-ajatus jossa ei edes pyritä määrittelemään milloin teollisuus on toivottua ja milloin se ei ole.

No eihän tälläinen ota mitenkään huomioon sitä, että se perinteinen teollisuus tuottaa sitä sähköä Suomessa todella paljon. Meillä ei olisi esim. OL1, OL2, OL3 ilman teollisuutta.

Ihan naurettavaa vänkäämistä selvästä asiasta. Datakeskukset on nettovaikutuksiltaan negatiivisia kansantalouden kannalta. Esim. metsäteollisuus on nettovaikutuksiltaan positiivinen.

 

[Paapaa]

No eihän tälläinen ota mitenkään huomioon sitä, että se perinteinen teollisuus tuottaa sitä sähköä Suomessa todella paljon.

No mähän juuri totesin, että JOS teollisuus ei itse tuota sitä tarvitsemaansa sähköä, niin sitten on kriteeri jolloin se teollisuus on joko toivottavaa tai ei-toivottavaa. Tai jos se sähkö on ainoa kriteeri, niin sitten vaaditaan kaikelta teollisuduelta energia-investointeja. Mutta tämäkään ei näyttänyt kelpaavan. En tajua miksi.

Ihan naurettavaa vänkäämistä selvästä asiasta.

Mua vain kiinnostaa se, että onko joku teollisuudenala paha vain siksi että nimessä on "datakeskus" vai voidaanko me oikeasti tässä määrittää miksi se on paha ja luoda sellainen lainsäädäntö joka rankaisee ihan kaikkia teollisuudenaloja joilla samat kriteerit toteutuu. Mä voin toivoisin siis konkretiaa sille kriteeristölle.

 

[HTK12]

No mähän juuri totesin, että JOS teollisuus ei itse tuota sitä tarvitsemaansa sähköä, niin sitten on kriteeri jolloin se teollisuus on joko toivottavaa tai ei-toivottavaa. Tai jos se sähkö on ainoa kriteeri, niin sitten vaaditaan kaikelta teollisuduelta energia-investointeja. Mutta tämäkään ei näyttänyt kelpaavan. En tajua miksi.

Tuossa mihin vastasin kyllä kirjoitit vain kulutetuista jouleista.

Mua vain kiinnostaa se, että onko joku teollisuudenala paha vain siksi että nimessä on "datakeskus" vai voidaanko me oikeasti tässä määrittää miksi se on paha ja luoda sellainen lainsäädäntö joka rankaisee ihan kaikkia teollisuudenaloja joilla samat kriteerit toteutuu. Mä voin toivoisin siis konkretiaa sille kriteeristölle.

No se on hyvin selvä, jos vaikutus on kansantaloudellisesti negatiivinen (kuten se on datakeskuksilla), niin silloin niitä ei kaivata. Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, mutta niillä ei Suomessa ole yhtään säävarmaa tuotantoa (pl. genut joita ajetaan vaiin kun verkosta ei saada sähköä), maksavat veroja vain hyvin vähän sekä työllistävät hyvin vähän suhteessa kulutettuun sähkön määrään. Jos toisena on metsäteollisuus joka tuottaa enemmän kuin kuluttaa sähköä, työllistää, tuottaa muiden yritysten tarvitsemia tuotteita, maksaa veroja jne. Niin luulisi jo vähän yksinkertaisemmallekkin olevan selvää kumpi näistä on hyödyllinen ja kumpi ei. Tälläisiä kriteerejä on täysin mahdoton kirjata lakiin missään järkevässä ajassa. Tulee niin hiton monimutkainen himmeli, että se ei ole valmis vielä edes seuraavan hallituksen aikana. Ihan kuten sotea hierottiin ties kuinka kauan eikä se siltikään mikään onnistunut ole.

 

[vindicator rapeto]

Ihan vaikka ajatellen yhtiötä nimeltä Suomi. Silloin datakeskus muuttuu hyödylliseksi, kun se tuo Suomeen suoraan ja epäsuorasti selkeästi enemmän euroja kuin se vie esim kustannuksia nostamalla (kohoava sähkön hinta koko kansalle). Silloin vaikutus on nettopositiivinen. Ympäristöhaittoja ei kannata paljoa edes laskea kun se on vain iso halli, missä jäähdytys metelöi vähän.

Silloin kun teollisuusala vie enemmän kuin tuo, se on haitallinen. Myös esim kun paskoo ympäristön, ei korjaa jälkiään ja vie tulot ulkomaille. Suomelle jää siivouskulut ja raiskattu luonto.
Myös silloin, kun vaikka raketoi sähkön hinnan koko valtakuntaan ja vie rahat ulkomaille. Suomelle ei jää muuta kuin kallistunut sähkö, joka ei enää houkuttele tuottavia investointeja, kun tuottamaton korjasi rusinat pullasta ja parhaassa tapauksessa valtion tukemana.

Myös maahanmuuton katson haitallisena siltä osalta kun se tuo pelkkiä sosiaalikuluja, eikä lainkaan tai mitättömän vähän verotuloja.

Tilastollisesti, maahanmuutosta muutama prosentti on humanitaarista maahanmuuttoa, eli ehdoton valtaosa maahanmuutosta on työ/opiskeluperäistä ja näiden perheenyhdistämisiä. Ja perheenyhdistymisellekin on tiukat tulo-alarajat.

Mutta mua kiinnostaisi tietää enemmän siitä a) kuinka paljon jo rakennetuissa datakeskuksissa on hukkalämmön talteenotto ja vieläpä ohjattu jonkun kaupungin lämpöjärjestelmään b) kuinka paljon datakeskusten kulutetusta energiasta muuttuu hukkalämmöksi c) onko tuolle valtavalle hukkalämmölle kesäkuukausina mitään järkevää käyttöä, vai meneekö kirjaimellisesti hukkaan. Eli ihan käytännön tietoa kaipaisin, sekä tietoa siitä onko datakeskusten hukkalämmön talteenotolle ylipäätään säädetty lakeja/pykäliä joita tulee noudattaa.

 

[Paapaa]

Niin luulisi jo vähän yksinkertaisemmallekkin olevan selvää kumpi näistä on hyödyllinen ja kumpi ei.

No tästä ei ollut kyse. Vaan siitä, että miksi ei voida pyrkiä luomaan samoja pelisääntöjä kaikille yrityksille. Sua kismitti työllistäminen, tuotanto, maksetut verot ja kulutettu sähkö. Eiköhän noista voisi luoda lakiesityksen joka sullekin kelpaa ja joka rajaisi pois datakeskukset - ja muut sähkön suurkuluttajat. Ja jos halutaan yksinkertaisempi lakiesitys niin ei oteta kaikki kriteeriksi vaain vain sellaiset jotka on helppo mitata ja sitten rima tarpeeksi korkealle.

Mä yritin jo aiemmin kysyä, että montako paikallista työntekijää 100MW tuottavan datakeskuksen pitäisi palkata, että se muuttuisi hyväksi? Tuota voisi sitten soveltaa kaikkiin yrityksiin. Jos on hyvä yritys, saa ostaa sähkön muilta. Jos on paha yritys, pitää tuottaa se itse.

Mutta tuo kiertely kuulostaa mun korvaan puhtaasti siltä, että tässä halutaan nimenomaan vain rankaista datakeskuksia. Muu sähkönkulutus on hyvää kulutusta.

 

[B12]

B

Tilastollisesti, maahanmuutosta muutama prosentti on humanitaarista maahanmuuttoa, eli ehdoton valtaosa maahanmuutosta on työ/opiskeluperäistä ja näiden perheenyhdistämisiä. Ja perheenyhdistymisellekin on tiukat tulo-alarajat.

Mutta mua kiinnostaisi tietää enemmän siitä a) kuinka paljon jo rakennetuissa datakeskuksissa on hukkalämmön talteenotto ja vieläpä ohjattu jonkun kaupungin lämpöjärjestelmään b) kuinka paljon datakeskusten kulutetusta energiasta muuttuu hukkalämmöksi c) onko tuolle valtavalle hukkalämmölle kesäkuukausina mitään järkevää käyttöä, vai meneekö kirjaimellisesti hukkaan. Eli ihan käytännön tietoa kaipaisin, sekä tietoa siitä onko datakeskusten hukkalämmön talteenotolle ylipäätään säädetty lakeja/pykäliä joita tulee noudattaa.

Silläpä laitoin maahanmuuttoon, että haitallista siltä osin, kun tuo nettona pelkkiä sosiaalikuluja verovaroista maksettaviksi. Jos tiedeguru haluaa Suomeen tekemään hyvinvointia, niin eikun tervetuloa sydämellisesti, oli ihon väri tai lähtömaa mikä tahansa.

B) 100% syötetystä energiasta muuttuu lämmöksi jo ihan lyhyellä fysiikalla. kaikki datakeskuksen tuottama lämpö on hukkalämpöä, koska elektroniikka tykkää kylmästä.

 

[B12]

Mutta tuo kiertely kuulostaa mun korvaan puhtaasti siltä, että tässä halutaan nimenomaan vain rankaista datakeskuksia. Muu sähkönkulutus on hyvää kulutusta.

Vänkääminen turhaa, kun ei edes haluta ymmärtää, tai vedätetään muuten vain.

Teollisuuden kohdalla hyvää sähkönkulutusta on se, kun se tuo valtakuntaan hyvinvointia, työpaikkoja ja tuloja. Erityisen kiva jos vielä osallistuu sähkön tuotantoon jotakin kautta.

Datakeskus vie hyvinvoinnin omistajille ulkomaille ja tuo Suomeen kurjuutta ottamalla ihmisiltä rahaa pois muusta kulutuksesta ja palveluiden ostamisesta. Siten se vie enemmän työpaikkoja kuin tuo. Valtio ei kurjistu ihan niin paljoa, koska se saa tuplahintaisesta sähköstä tuplasti alvia.

Hyötyjinä ovat lähinnä energiaan ja energiainfraan sijoittaneet. Toki onhan noissa datakeskusten omistajissa ja asiakkaissa isoissa teknofirmoissakin aika paljon rahaa jenkkilään ja maailmanindekseihin sijoittaneilla. Kyllähän itsekin nettoan sähkölaskut aika moninkertaisesti ja sitä enemmän mitä kalliimmaksi sähkö tulee. Silti en toivo sähkölle huippuhintaa, koska se paskoo Suomen kansantalouden.