Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[zepi]

Sen takia Virosta tuodaankin meille huippukulutuksen aikaan sähköä. Loistava diili meille kummallekin. Virolaiset saavat jotain hyötyä niistä kalliilla ylläpitämistään voimaloista ja meidän ei tarvitse ylläpitää omia liki käyttämättä jääviä voimaloita.

 

[kapiteeli]

Tämä on käyty tässä ketjussa jo vaikka kuinka monta kertaa läpi, mutta toistetaan nyt vielä kerran:

Silloin, kun hiilivoimalat Suomesta purettiin, tiedettiin tasan tarkkaan mistä se korvaava sähkö saadaan kun ei tuule, sada tai aurinko paista. Se sähkö saatiin sieltä, mistä se oltiin saatu jo edellisen 10 vuoden ajan kun ne hiilivoimalat olivat olleet nolla käytöllä. Eli muusta kotimaisesta tuotannosta ja tuonnilla, pääasiassa Ruotsista, tarvittaessa Virosta ja Venäjältä.
Tuuli- ja aurinkovoimalla ei ollut tuossa mitään osaa tai arpaa, koska silloin kun nuo päätökset tehtiin, tuuli-, ja etenkin aurinkovoima, olivat täysin marginaalisessa roolissa Suomen sähköntuotannossa.

Toki huoltovarmuuden kannalta ne olisi voitu säilyttää tehoreservissä, mutta sähkön hintaan tuo ei olisi vaikuttanut. Koska siitä huolimatta, että meillä on ollut näitä hintapiikkejä, kertaakaan ei olla oltu tilanteessa, että olisi turvauduttu tehoreserviin.

Eikä sovi unohtaa, että tuossa vaiheessa oli just annettu periaatepäätökset OL4:lle ja Fennovoimalle.

 

[Tonnin Seteli]

Sen takia Virosta tuodaankin meille huippukulutuksen aikaan sähköä. Loistava diili meille kummallekin. Virolaiset saavat jotain hyötyä niistä kalliilla ylläpitämistään voimaloista ja meidän ei tarvitse ylläpitää omia liki käyttämättä jääviä voimaloita.

Joo, hyvä kokonaisuus. Kun seuraavaksi haastan tätä pakettia tai ihmisten suhtautumista siihen, en osoita sitä yksilöiden sinulle vaikka viestiäsi lainaankin.

Tämähän on lähes sama tilanne kuin olisi olemassa yhtenäinen sähkömarkkina-alue EEFI jossa on suht jämäkkä lauhdetuotanto omasta takaa. Eikö vain?

Seuraavaksi pitääkin sitten pohtia miksi "se nyt vaan on eri asia" ja "ei toimi Suomessa" tätä kuvitteellista hieman pienemmällä todellisella FI-markkina-alueella. FI-alueella kun onkin hyvä ja harkittu juttu purkaa ~kaikki lauhdevoima ennenaikaisesti ja toiveajattelulla pois.

Taustalla on siis jotain nimbyn sukuista viherpesuajattelua. Kunhan Suomi moraaliposeeraa ja naapurimaa hoitaa aikuisten työt. Sama juttuhan koski Venäjän tuontia. Ihan sama millaisilla lähialueen tappokuntoisilla ydinmiiluilla ja paskoilla polttolaitoksilla se tuote tehdään, kunhan on toisen valtion alueella.

Onko minulla tässä jokin looginen virhe? Tiedän että ideologinen virhe toki on, mutta sitä ei kannata yrittää korjata koska en ole enää indoktrinoitavissa.

 

[HTK12]

Joo, hyvä kokonaisuus. Kun seuraavaksi haastan tätä pakettia tai ihmisten suhtautumista siihen, en osoita sitä yksilöiden sinulle vaikka viestiäsi lainaankin.

Tämähän on lähes sama tilanne kuin olisi olemassa yhtenäinen sähkömarkkina-alue EEFI jossa on suht jämäkkä lauhdetuotanto omasta takaa. Eikö vain?

Seuraavaksi pitääkin sitten pohtia miksi "se nyt vaan on eri asia" ja "ei toimi Suomessa" tätä kuvitteellista hieman pienemmällä todellisella FI-markkina-alueella. FI-alueella kun onkin hyvä ja harkittu juttu purkaa ~kaikki lauhdevoima ennenaikaisesti ja toiveajattelulla pois.

Taustalla on siis jotain nimbyn sukuista viherpesuajattelua. Kunhan Suomi moraaliposeeraa ja naapurimaa hoitaa aikuisten työt. Sama juttuhan koski Venäjän tuontia. Ihan sama millaisilla lähialueen tappokuntoisilla ydinmiiluilla ja paskoilla polttolaitoksilla se tuote tehdään, kunhan on toisen valtion alueella.

Onko minulla tässä jokin looginen virhe? Tiedän että ideologinen virhe toki on, mutta sitä ei kannata yrittää korjata koska en ole enää indoktrinoitavissa.

Itse mietin tätä ihan taloudelliselta kannalta. Hiililauhde on todella kallis tuotantomuoto. Nyt kun meillä ei enää ole kuin tuo Meri-Pori, niin melkoisen kallista olisi rakentaa sitä lauhdevoimaa, jota tarvittaisiin vain kovilla pakkasilla. Eli seisoisivat käyttäättöminä melkein koko vuoden, kun niitä tarvittaisiin joitakin viikkoja vuodessa. Ei taida uusi hiililauhde kannattaa paljon alle 20snt/kWh hinnalla vaikka saisi ajaa 24/365, joten paljonkohan sen tuotetun MW hinta on, jos niitä ajetaan vaikka 6vko vuodessa? Virolla kun on ne voimalat olemassa ja kait laki siellä edellyttää, että kapaa on 110% kulutuksesta, niin lienee halvempi ostaa sieltä se sähkö silloin kun tuonti Ruotsista ei riitä. Virossa tuotannon hinta on yli Ruotsin hinnan aina, joten Ruotista on paljon halvempi tuoda kuin Virosta. Puhumattakaan sitten oman uuden hiililauhteen rakentamisesta. Ne uudet voimalat jäisi myös aika lyhytikäisiksi kun olemme sitoutuneet luopumaan hiilenpoltosta vuosikymmenen loppuun. Tuskin Suomi on tuosta tavoitteesta luopumassa tai muistakaan ilmastotavoitteistaan, johon on sitouduttu.

Kyllä se vihreäsiirtymä nostaa hintaa, mutta nyt pitää etsiä niitä kustannutehokkaita vaihtoehtoja ja hiililauhde ei sellainen ole. Toki niitä voimaloita ei olisi kannattanut purkaa, mutta se on ollutta ja mennyt, nyt pitää etsiä ne nyt kustannustehokkaat ratkaisut. Ne purettiin kun ei ollut käyttöä ja niiden ylläpito maksoi. Sotaan ei älytty meillä taaskaan varautua.

 

[JCSH]

Seuraavaksi pitääkin sitten pohtia miksi "se nyt vaan on eri asia" ja "ei toimi Suomessa" tätä kuvitteellista hieman pienemmällä todellisella FI-markkina-alueella. FI-alueella kun onkin hyvä ja harkittu juttu purkaa ~kaikki lauhdevoima ennenaikaisesti ja toiveajattelulla pois.

Taustalla on siis jotain nimbyn sukuista viherpesuajattelua. Kunhan Suomi moraaliposeeraa ja naapurimaa hoitaa aikuisten työt. Sama juttuhan koski Venäjän tuontia. Ihan sama millaisilla lähialueen tappokuntoisilla ydinmiiluilla ja paskoilla polttolaitoksilla se tuote tehdään, kunhan on toisen valtion alueella.

Onko minulla tässä jokin looginen virhe? Tiedän että ideologinen virhe toki on, mutta sitä ei kannata yrittää korjata koska en ole enää indoktrinoitavissa.

Kyllä, sulla on se virhe, joka on tässä ketjussa osoitettu useaan otteeseen. Mun toimesta viimeksi muutama viesti sitten.

Suomesta ei purettu lauhdevoimaa ennenaikaisesti tai toiveajattelulla. Sitä ei myöskään purettu minkään nimby viherpesuajattelun takia.

Lauhdevoima purettiin Suomesta, koska niitä ei enää tarvittu. Koska kaikki Suomen tarvitsema sähkö saatiin vuosikausien ajan muilla tavoilla ja halvemmalla, kuin mitä noiden lauhdevoimaloiden tuotanto maksoi. Jolloin nuo laitokset seisoivat käyttämättöminä ja aiheuttivat omistajilleen vain ja ainoastaan kuluja. Joten ne purettiin.

 

[tietokonerikki]

Kyllä, sulla on se virhe, joka on tässä ketjussa osoitettu useaan otteeseen. Mun toimesta viimeksi muutama viesti sitten.

Suomesta ei purettu lauhdevoimaa ennenaikaisesti tai toiveajattelulla. Sitä ei myöskään purettu minkään nimby viherpesuajattelun takia.

Lauhdevoima purettiin Suomesta, koska niitä ei enää tarvittu. Koska kaikki Suomen tarvitsema sähkö saatiin vuosikausien ajan muilla tavoilla ja halvemmalla, kuin mitä noiden lauhdevoimaloiden tuotanto maksoi. Jolloin nuo laitokset seisoivat käyttämättöminä ja aiheuttivat omistajilleen vain ja ainoastaan kuluja. Joten ne purettiin.

1000MW Inkoon voimala purettii käytännössä Yhden henkilön päätöksella, siitä oli joskus TV:ssä joku kommentoimassa., ei suostunut kertomaan kenen päätöksestä.
Sen purusta siis keskusteltiin ja silloinkin sitä pidettiin typeränä kansantalouden kannalta monen toimesta. Fortum halusi, että valtio maksaisi sen ylläpidosta.

 

[Parooni]

Miten hirveän kallista sähkö oikein on Kiinassa, kun siellä ei pelkästään kannata olla lopettamatta käytössä olevia hiilivoimaloita, vaan jopa näyttää olevan kannattavaa rakentaa uusia? keskihinta kuitenkin yli 20 c/kWh?

 

[mattix]

Minustakin Suomen lauhdevoimalat purettiin puhtaasti liiketoiminnallisista syistä haihattelujen sijaan eikä silloin osattu nähdä maailmaa, missä nyt olemme:
1) Venäjän tuonti loppui 1400 MW (toukokuu 2022)
2) Hanhikiveä ei rakennettu 1000 MW (kesäkuu 2022)
3) Olkiluoto 4 ei rakennettu 1000-1800 MW (toukokuu 2015)

Tuossa oli jopa 4200 MW olemassa olevaa ja tulevaa kapasiteettia, jota nyt sitten on 0 MW. Vaikka meillä on ollut tehoreservi vuodesta 2007, niin eipä sinne ole ollut tunkua (ei tosin painettakaan) laitoksista. Meri-Porin hiililauhdelaitos (565 MW) liittyi reserviin 2017. Taustalla olettaisin olleen OL4 projektin päättämisen ja Krimin miehityksen eli epäluottamuksen kasvamisen Venäjää (= Hanhikiveä + tuontiyhteyttä) kohtaan. Ei siis päädytty purkamaan kyseistä laitosta ja hyvä niin.

 

[delerium]

Enefit Power CEO: Region's electricity supply weakened by Finland's actions

Finland's poor decisions on energy matters is one of the main reasons why security of electricity supply in our region has worsened and prices have gone up over the past two years, since the EU's energy policy changed in response to Russian aggression, Enefit Power CEO Andres Vainola said Tuesday.

news.err.ee

Virolaisia kiukuttaa kun Suomi on laskenut kaiken OL3 varaan ja tuhonnut huoltovarmuutensa ajamalla lauhdevoimalat alas, niin kallis hinta Suomessa tarkoittaa myös kallista hintaa Virossa.

 

[Markkanen]

Enefit Power CEO: Region's electricity supply weakened by Finland's actions

Finland's poor decisions on energy matters is one of the main reasons why security of electricity supply in our region has worsened and prices have gone up over the past two years, since the EU's energy policy changed in response to Russian aggression, Enefit Power CEO Andres Vainola said Tuesday.

news.err.ee

Virolaisia kiukuttaa kun Suomi on laskenut kaiken OL3 varaan ja tuhonnut huoltovarmuutensa ajamalla lauhdevoimalat alas, niin kallis hinta Suomessa tarkoittaa myös kallista hintaa Virossa.

Mehä viedään melkeen koko ajan sähköä viroon? Eli meidän halpatuotanto sähkö valuu sinne. Huippukulutuksen aikaan toistepäin.

 

[JCSH]

1000MW Inkoon voimala purettii käytännössä Yhden henkilön päätöksella, siitä oli joskus TV:ssä joku kommentoimassa., ei suostunut kertomaan kenen päätöksestä.
Sen purusta siis keskusteltiin ja silloinkin sitä pidettiin typeränä kansantalouden kannalta monen toimesta. Fortum halusi, että valtio maksaisi sen ylläpidosta.

Eiköhän sen päätöksen tehnyt joku Fortumin johdossa. Joko TJ tai sitten kyseisen liiketoimintayksikön vetäjä.

Toki Fortum olisi voinut sitä valtion piikkiin pitää vielä pystyssä, mutta kaupallisesti se ei enää ollut kannattava.

 

[delerium]

Mehä viedään melkeen koko ajan sähköä viroon? Eli meidän halpatuotanto sähkö valuu sinne. Huippukulutuksen aikaan toistepäin.

Kyllä, mutta he kärsivät samoista hintapiikeistä mitä mekin, eli eivät saa enää jatkuvasti halpaa sähköä, jos Suomessa ei satu tuulemaan niin se näkyy heidänkin hinnoissaan ihan eri tavalla, mitä vielä muutama vuosi sitten.

 

[Markkanen]

Kyllä, mutta he kärsivät samoista hintapiikeistä mitä mekin, eli eivät saa enää jatkuvasti halpaa sähköä, jos Suomessa ei satu tuulemaan niin se näkyy heidänkin hinnoissaan ihan eri tavalla, mitä vielä muutama vuosi sitten.

Eivät saa enää jatkuvasti halpaa sähköä? Eihän se sähkö ole halpaa tehä fossiilisillakaan?

 

[Shajk]

Ymmärrän kyllä, että ovat hätätilanteita varten, mutta kun OL3 tipahti verkosta reipas vuosi sitten muistaakseni SE1 tuotiin hetkellisesti ~2000MW verkon vakauttamisesti. Eli varmaan tuolla tavalla voitaisiin hetkellisesti pitää verkko pystyssä kunnes saadaan kuormia tiputettua (siis jos tulisi häiriötilanne kun reserviä olisi käytössä).

Siis vuonna 2022 eräs yö OL3 oli määrä käynnistyä, mutta ei lähtenytkään käyntiin. Aamua kohti Fingrid oli käyttänyt kaikki kaupallisesti saatavilla olevaa säätövoimaa, mukaan lukien kuormien poiskytkennät, sekä viesteillä pyytänyt markkinatoimijoilta lisää säätövoimaa pikaisesti. Fingrid piti omia voimaloita käynnissä vajaa parin tunnin ajan, yhteisteho noin 500MW.

Eli, tämä ei ollut mikään hetkellinen tilanne. Siirtolinjat eivät kestä sellaista ylikuormaa niin kauan. Ennen varavoimalaitosten käyttö kuormia oli kytketty pois.

 

[HTK12]

Siis vuonna 2022 eräs yö OL3 oli määrä käynnistyä, mutta ei lähtenytkään käyntiin. Aamua kohti Fingrid oli käyttänyt kaikki kaupallisesti saatavilla olevaa säätövoimaa, mukaan lukien kuormien poiskytkennät, sekä viesteillä pyytänyt markkinatoimijoilta lisää säätövoimaa pikaisesti. Fingrid piti omia voimaloita käynnissä vajaa parin tunnin ajan, yhteisteho noin 500MW.

Eli, tämä ei ollut mikään hetkellinen tilanne. Siirtolinjat eivät kestä sellaista ylikuormaa niin kauan. Ennen varavoimalaitosten käyttö kuormia oli kytketty pois.

Hetkellisesti ne siirtolinjat voi paikata aika ison vajeen (eli kun se vika tulee). Vaatisi kaverikseen vaan lisää sopimuksia teollisuuden kanssa kuorman tiputuksista, jos tuotannossa tulisi isoja häiriöitä. Näin saisi sitä olemassa olevaa kapasiteettia käyttöön kun hinta uhkaa nousta todella korkealle. Aika vähän näitä tunteja kuitenkin on vuodessa. Tietämättä mitä nuo teollisuuden prosessien pysäytyskulut on niin paha sanoa oliko tuossa taloudellista järkeä vai ei.

 

[tietokonerikki]

Eiköhän sen päätöksen tehnyt joku Fortumin johdossa. Joko TJ tai sitten kyseisen liiketoimintayksikön vetäjä.

Toki Fortum olisi voinut sitä valtion piikkiin pitää vielä pystyssä, mutta kaupallisesti se ei enää ollut kannattava.

Joo samaa mäkin arvelen, joka tapauksessa ns. iso pamppu. Joka ollee muutenkin tyrinyt (Fortumilla on tehdy useita virheitä; Verkkomyynti, Uniper, Venäjä, Inkoo).
Valtion olisi pitänyt vaihtaa Fortumin johto, eikä antaa ton yhden päättää. Sen takia se enemmistö valtiolle jätettiin, että voitaisiin pitää valtion eduista kiinni.
-Haavisto sentään viimeisessä pressatentissä myönsi, että olisivat sen verkkojen myynnin Carunalle (Haavisto oli silloin vastaava ministeri) estää vaihtamalla Fortumin hallituksen. (Ton takia, en usko että Inkoon purun päätti asiasta vastaava ministeri, kuka lie silloin siinä hommassa ollutkin)

Nyt tuskin Inkoon 100MW voimalaa purettaisiin. Arvelen, että pitivät purussa kiirettä, ettei vaan päästäisi perumaan, muuta todellista syytä sille tuskin oli. Nyt on sitten hyvä nostaa hintoja "sähköpulaan" vedoten.

 

[JCSH]

Joo samaa mäkin arvelen, joka tapauksessa ns. iso pamppu. Joka ollee muutenkin tyrinyt (Fortumilla on tehdy useita virheitä; Verkkomyynti, Uniper, Venäjä, Inkoo).
Valtion olisi pitänyt vaihtaa Fortumin johto, eikä antaa ton yhden päättää. Sen takia se enemmistö valtiolle jätettiin, että voitaisiin pitää valtion eduista kiinni.
-Haavisto sentään viimeisessä pressatentissä myönsi, että olisivat sen verkkojen myynnin Carunalle (Haavisto oli silloin vastaava ministeri) estää vaihtamalla Fortumin hallituksen. (Ton takia, en usko että Inkoon purun päätti asiasta vastaava ministeri, kuka lie silloin sinä ollutkin)

Nyt tuskin Inkoon 100MW voimalaa purettaisiin. Arvelen, että pitivät purussa kiirettä, ettei vaan päästäisi perumaan, muuta todellista syytä sille tuskin oli. Nyt on sitten hyvä nostaa hintoja "sähköpulaan" vedoten.

Ajatus siitä, että Suomen hallitus olisi potkinut pihalle Fortumin johdon, koska ne halusivat purkaa kannattamattoman ja tarpeettoman voimalaitoksen, on mainio esimerkki siitä miksi valtion pitäisi pysyä helvetin kaukana mistään pörssiyhtiöiden operatiivisista päätöksistä.

 

[tietokonerikki]

Ajatus siitä, että Suomen hallitus olisi potkinut pihalle Fortumin johdon, koska ne halusivat purkaa kannattamattoman ja tarpeettoman voimalaitoksen, on mainio esimerkki siitä miksi valtion pitäisi pysyä helvetin kaukana mistään pörssiyhtiöiden operatiivisista päätöksistä.

Ei vaan terveen järjen käytöstä, jolla olisi turvattu osaltaan sähkön omavaraisuutta ja huoltovarmuutta kohtuullisen pienin lisäkuluin. Sekä siitä, ettei tollasta yhteiskunnan toiminan kannalta lähes välttämätöntä yhtiötä edes pitäisi laittaa pörsiin, kun ei osata pääomistajan puolta pitää.

 

[mattix]

Bongasin X:stä: Pitääkö sähkömarkkinat korjata?

Vaikka onkin energia-alan etujärjestöläisen teksti, niin kieltämättä sisältää aika vahvoja argumentteja sille, miksi suoraan tarjousten perusteella tehtävä sähköpörssi ei johtane parempaan lopputulokseen.

Vaihtoehtoiskustannuksen (vesivoima) hintoja tasapainottavaa roolia on myös käsitelty. Kapasiteettimarkkinallekin raotetaan (hyvin varovasti) ovea.

 

[JCSH]

Ei vaan terveen järjen käytöstä, jolla olisi turvattu osaltaan sähkön omavaraisuutta ja huoltovarmuutta kohtuullisen pienin lisäkuluin. Sekä siitä, ettei tollasta yhteiskunnan toiminan kannalta lähes välttämätöntä yhtiötä edes pitäisi laittaa pörsiin, kun ei osata pääomistajan puolta pitää.

Jos Suomen valtio haluaa lisätä huoltovarmuutta ylläpitämällä vanhoja kannattamattomia voimalaitoksia, niin ok, ne voivat niin halutessaan tehdä.
Tuolloin vaihtoehdot olisivat olleet:
1. Ostaa Inkoon laitos Fortumilta valtiolle.
2. Maksaa Fortumille siitä, että Fortum ylläpitää laitosta osana tehoreserviä.

Mutta se, että ne pakottaisivat pörssiyhtiön tuhlaamaan osakkeenomistajien rahoja ylläpitämällä kaupallisesti täysin kannattamatonta laitosta, olisi aivan helvetin surkeaa omistajaohjausta valtiolta.

 

[tietokonerikki]

Jos Suomen valtio haluaa lisätä huoltovarmuutta ylläpitämällä vanhoja kannattamattomia voimalaitoksia, niin ok, ne voivat niin halutessaan tehdä.
Tuolloin vaihtoehdot olisivat olleet:
1. Ostaa Inkoon laitos Fortumilta valtiolle.
2. Maksaa Fortumille siitä, että Fortum ylläpitää laitosta osana tehoreserviä.

Mutta se, että ne pakottaisivat pörssiyhtiön tuhlaamaan osakkeenomistajien rahoja ylläpitämällä kaupallisesti täysin kannattamatonta laitosta, olisi aivan helvetin surkeaa omistajaohjausta valtiolta.

Ei vaan olisi pitänyt vaihtaa se Fortumin johto, valtiolla on siihen osake-enemmistö. Eivät yksityinen sijoittaja (joilla on määräysvalta) katso hallituksia, jotka toimivat hänen etujensa vastaisesti. Vaan vaihtavat johdon. Sen takia he pysyvätkin varakkaina.
Maailmalla on tehty paljon kauppoja ja "kaapattu" yhtiö ja pilkottu se ja myyty heti kohta pois.

 

[HTK12]

Joo samaa mäkin arvelen, joka tapauksessa ns. iso pamppu. Joka ollee muutenkin tyrinyt (Fortumilla on tehdy useita virheitä; Verkkomyynti, Uniper, Venäjä, Inkoo).
Valtion olisi pitänyt vaihtaa Fortumin johto, eikä antaa ton yhden päättää. Sen takia se enemmistö valtiolle jätettiin, että voitaisiin pitää valtion eduista kiinni.
-Haavisto sentään viimeisessä pressatentissä myönsi, että olisivat sen verkkojen myynnin Carunalle (Haavisto oli silloin vastaava ministeri) estää vaihtamalla Fortumin hallituksen. (Ton takia, en usko että Inkoon purun päätti asiasta vastaava ministeri, kuka lie silloin siinä hommassa ollutkin)

Nyt tuskin Inkoon 100MW voimalaa purettaisiin. Arvelen, että pitivät purussa kiirettä, ettei vaan päästäisi perumaan, muuta todellista syytä sille tuskin oli. Nyt on sitten hyvä nostaa hintoja "sähköpulaan" vedoten.

Eiköhän se syy purkamiseen ollut ihan puhtaasti taloudellinen. 2008 yksi neljästi yksiköstä oli ajoittain vain vähäisessä käytössä. 2009 oli vain koekäynnistykset. Eli voimala ei ollut mitenkään kannattava pitää kun sille ei vuosikymmeneen ollut kaupallista käyttöä. Nyt on toki helppo viisastella, mutta kukaan ei silloin tiennyt, että tulee sota, energia kriisi ja energian tuonti itä-naapurista loppuu. Hieman huvittavaa, että tuo olisi ehdottomasti pitänyt säilyttää kun samaan aikaan epäilet saman ikäisten ja osin uudempien ydinvoimalaitostemme toimivuutta. Ydinvoimaloita on kokoajan kuitenkin päivitetty ja kapasiteettia nostettu samaan aikaan tuo Inkoo on vaan seisonut.

 

[JCSH]

Ei vaan olisi pitänyt vaihtaa se Fortumin johto, valtiolla on siihen osake-enemmistö. Eivät yksityinen sijoittaja (joilla on määräysvalta) katso hallituksia, jotka toimivat hänen etujensa vastaisesti. Vaan vaihtavat johdon. Sen takia he pysyvätkin varakkaina.
Maailmalla on tehty paljon kauppoja ja "kaapattu" yhtiö ja pilkottu se ja myyty heti kohta pois.

Ei vaan yrityksen johdon pitää toimia siten, että se on kaikkien osakkeenomistajien, ei vain suurimman, etujen mukaista. Tuon määrää ihan jo Suomen lakikin.
On täysin selvää, että ei se suurin osakkeen omistaja voi kusta linssiin niitä piensijoittajia vain oman etunsa tavoittelussa.

 

[tietokonerikki]

Eiköhän se syy purkamiseen ollut ihan puhtaasti taloudellinen. 2008 yksi neljästi yksiköstä oli ajoittain vain vähäisessä käytössä. 2009 oli vain koekäynnistykset. Eli voimala ei ollut mitenkään kannattava pitää kun sille ei vuosikymmeneen ollut kaupallista käyttöä. Nyt on toki helppo viisastella, mutta kukaan ei silloin tiennyt, että tulee sota, energia kriisi ja energian tuonti itä-naapurista loppuu. Hieman huvittavaa, että tuo olisi ehdottomasti pitänyt säilyttää kun samaan aikaan epäilet saman ikäisten ja osin uudempien ydinvoimalaitostemme toimivuutta. Ydinvoimaloita on kokoajan kuitenkin päivitetty ja kapasiteettia nostettu samaan aikaan tuo Inkoo on vaan seisonut.

Kuule tässä ei olla jälkiviisatelemassa, pidin hommaa idiootimaisena. Heti kun kuulin siitä ja siitä keskusteliin pitkään julkisesti kuinka typerää se on. Meillä oli jo silloin todella vanhoja ydinvoimaloita 4 kpl.

 

[JCSH]

Kuule tässä ei olla jälkiviisatelemassa, pidin hommaa idiootimaisena. Heti kun kuulin siitä ja siitä keskusteliin pitkään julkisesti kuinka typerää se on. Meillä oli jo silloin todella vanhoja ydinvoimaloita 4 kpl.

Miten vielä vanhemman hiilivoimalan ylläpitäminen olisi auttanut asiassa? Hitto, Meri-Porin laitos on about 20 vuotta tuoreempi kuin mitä Inkoo oli ja Meri-Porinkin luotettavuus on mitä on.

 

[HTK12]

Kuule tässä ei olla jälkiviisatelemassa, pidin hommaa idiootimaisena. Heti kun kuulin siitä ja siitä keskusteliin pitkään julkisesti kuinka typerää se on. Meillä oli jo silloin todella vanhoja ydinvoimaloita 4 kpl.

No mistä minä tiedän mitä olet puhut tai et, nyt on vaanhyvä jälkiviisastella. Ne ydinvoimalat on uudempia kuin tuo Inkoo, joten sillä pohjalla huvittaa, että se pitäisi pitää mutta samalla epäilet niiden uudempien ja modernisoitujen ydinvoimaloiden toimivuutta. Meri-Pori osoittaa hyvin miten paljon ongelmia tuollainen voimalan pitkäaikainen seisottaminen aiheuttaa.

 

[tietokonerikki]

Miten vielä vanhemman hiilivoimalan ylläpitäminen olisi auttanut asiassa? Hitto, Meri-Porin laitos on about 20 vuotta tuoreempi kuin mitä Inkoo oli ja Meri-Porinkin luotettavuus on mitä on.

Olet varmaan kuullut Huoltavarmuudesta. Toi MeriPori ei riitä mihinkään, jos meillä esim OL3 poistuu verkosta tai nosta 1978-80 rakennusta 4:stä ydinvoimalasta kaksi on samaan aikaan korjattava, niissä on paljon tiukemmat määräykset kunnossapidon suhteen kuin tollasessa hiilivoimalassa.

Ei vaan yrityksen johdon pitää toimia siten, että se on kaikkien osakkeenomistajien, ei vain suurimman, etujen mukaista. Tuon määrää ihan jo Suomen lakikin.
On täysin selvää, että ei se suurin osakkeen omistaja voi kusta linssiin niitä piensijoittajia vain oman etunsa tavoittelussa.

Ei tossa ketään linssiin olisi kustu, pidetty vaan yhtiön omistama voimalaitos kunnossa.

 

[Miksuu]

Tässä ei ollut kyse siitä, että haluaisin maksaa sähköstä nykyistäkin enemmän. Jos olisit lukenut viestini, siitä kävi ilmi että vanhat tuotantolaitokset olisi pitänyt säilyttää huoltovarmuutena. Sinäkään et varmaan halua istua pimeässä ja kylmässä asunnossa tehopulan aikana? Tiettyjä asioita, kuten varautumista ei voi hinnoitella markkinaehtoisesti ja sillä ajatuksella ettei se kannata.

Huoltovarmuuskeskus halusi jättää hiilivoimaa pahan päivän varalle, mutta piiput kaadettiin – tänä talvena niitä voi tulla ikävä

Energia-asiantuntija Mikko Karan mukaan Suomessa on turhaan tuhottu hyväkuntoisia hiilivoimaloita. Toisenkinlainen suunnitelma oli olemassa.

yle.fi

Hiili ja turvevoimaloita voi tulla vielä ikävä jos Suomi ajautuu osaksi sotilaallista yhteydenottoa tai akuuttia tehopulaa.

Jollei vähän väliä noita ajella niin ei ne toimi jos seisovat vuositolkulla!! Tiivisteet yms o renkaat menee kun kuivuvat, kaikkea kivaa jollei pyöri. Eihän edes auto tykkää jos seisotat sitä vuoden.. ihme nillitystä et pitäis vaan antaa olla jokun laitoksen varoiks ja kasvattavan hämähäkin seittejä ja rottien pesiä ja si aatella et napistahan se sit taas ajaa 100% ja hädäs 110%..
Ihan samaa ko forumin "insinöörit" tietää kokoajan paremmin mitä kandeis rakentaa ja mikä ois parasta. Osa porukasta on tiettämättään tasolla et hei tuol o tökkeli tuolta tulee ikuista sähköä lopetetaan ydinvoima tuuli yms tuotanto.
Kovasti ihmettelen et miksei forumiviisaat oo kaikki hyvissä hommissa? (En toki tie mitä kukakin tekee työkseen tai tarviiko ees enää tehä)

 

[tietokonerikki]

Jollei vähän väliä noita ajella niin ei ne toimi jos seisovat vuositolkulla!! Tiivisteet yms o renkaat menee kun kuivuvat, kaikkea kivaa jollei pyöri. Eihän edes auto tykkää jos seisotat sitä vuoden.. ihme nillitystä et pitäis vaan antaa olla jokun laitoksen varoiks ja kasvattavan hämähäkin seittejä ja rottien pesiä ja si aatella et napistahan se sit taas ajaa 100% ja hädäs 110%..
Ihan samaa ko forumin "insinöörit" tietää kokoajan paremmin mitä kandeis rakentaa ja mikä ois parasta. Osa porukasta on tiettämättään tasolla et hei tuol o tökkeli tuolta tulee ikuista sähköä lopetetaan ydinvoima tuuli yms tuotanto.
Kovasti ihmettelen et miksei forumiviisaat oo kaikki hyvissä hommissa? (En toki tie mitä kukakin tekee työkseen tai tarviiko ees enää tehä)

Kuule älä aliarvio insinöörejä he kyllä tietävät mitä pitää tehdä, siitä huoltovarmuudesta vaan pitää pitää huolta vaikka se maksaakin. Kyllä se Inkoon voimalakin käyttökunnossa pidettiin. Täällä on monen alan ammattilaisia kirjoittamassa sekä usein hyviä linkkejä, jos uskon vahvistusta kaipaa.
Osa on lomalla, sairaana, eläkkeellä tai muutenvaan tykkää aikaansa täällä kuluttaa.

 

[Miksuu]

Kuule älä aliarvio insinöörejä he kyllä tietävät mitä pitää tehdä, siitä huoltovarmuudesta vaan pitää pitää huolta vaikka se maksaakin. Kyllä se Inkoon voimalakin käyttökunnossa pidettiin. Täällä on monen alan ammattilaisia kirjoittamassa sekä usein hyviä linkkejä, jos uskon vahvistusta kaipaa.
Osa on lomalla, sairaana, eläkkeellä tai muutenvaan tykkää aikaansa täällä kuluttaa.

En mä insinöörejä aliarvioikkaan, ainakaan kaikkia..
Mut ei iso voimalaitos ole kuluton jos virraton... Vaatii helvetisti kaikkea kokoajan sinne ja väkeä huoltamaan.
Vanhoja koneita tullut korjattua paljon kaikki hyvin ko saa pidettyä ajossa ja liikkeellä. Pelkkä kesälomatauko ni avot taas tuli uusia vikoja.

 

[Miksuu]

Päästätkö talosi kylmäksi pakkaselle? Tuskin.. kiinteistö yksin jo vaatii rahaa paljon..

 

[takomo]

Suomesta ei purettu lauhdevoimaa ennenaikaisesti tai toiveajattelulla. Sitä ei myöskään purettu minkään nimby viherpesuajattelun takia.

Lauhdevoima purettiin Suomesta, koska niitä ei enää tarvittu. Koska kaikki Suomen tarvitsema sähkö saatiin vuosikausien ajan muilla tavoilla ja halvemmalla, kuin mitä noiden lauhdevoimaloiden tuotanto maksoi. Jolloin nuo laitokset seisoivat käyttämättöminä ja aiheuttivat omistajilleen vain ja ainoastaan kuluja. Joten ne purettiin.

On aivan itsestään selvää, että huippuvoiman ylläpito ei ole voimayhtiön kannalta kannattavaa konsernitasolla. Sähkömarkkinoilla merkittävä määrä "romukapasiteettia" on todellinen pahanilmanlintu, joka käynnistyessään pilaa muun tuotannon mehevän hintapiikin kaikilta.

Sen sijaan on sähkönkäyttäjien etu, että markkinoilla on riittävästi huippukapasiteettia, joka estää niukkuustilanteet. "Romukapasiteetilla" tuotettu sähkö on kallista mutta ei likimainkaan niin kallista kuin niukkuuden aiheuttama keinotekoinen hintapiikki.

Se, että aniharvoin tarvittavan huippuvoiman ylläpito ei ole kenenkään tuottajan intresseissä on yksi keinotekoisen sähkömarkkinan valuvioista. Reguloidulla markkinalla huippuvoimaa oli pakko ylläpitää, koska sähkön loppuminen ei ollut siedettävä vaihtoehto. Kärjistetysti, vapaalla markkinalla siitä kannattaa hankkiutua eroon keinolla millä hyvänsä. Mikään ei tuota niin hyvin kuin sähköpula.

 

[takomo]

Mut ei iso voimalaitos ole kuluton jos virraton... Vaatii helvetisti kaikkea kokoajan sinne ja väkeä huoltamaan.
Vanhoja koneita tullut korjattua paljon kaikki hyvin ko saa pidettyä ajossa ja liikkeellä. Pelkkä kesälomatauko ni avot taas tuli uusia vikoja.

Eikö tällaisille laitoksille ole ihan omat säilöntämenetelmät, joilla prosessilaitteet säilyvät käyttökelpoisina pitkiäkin aikoja? Toki se vaatii jonkinlaista peruslämpöä ja sääsuojaa mutta jos vain säilöntä on tehty huolellisesti, niin ihan muutamassa vuodessa ei pitäisi mitään vakavaa tapahtua. Säilönnän purku ja tarkistukset ottavat sitten enemmän aikaa.

Jos laitosta pidetään välittömässä valmiudessa, niin silloin pitää prosessia ajaakin välillä ja huoltaa säännöllisesti... ja henkilöstöäkin pitää olla vuorossa tai ainakin valmiudessa.

Tässäkin on hyvä muistaa asioiden mittaluokat: laitoksen säilöntä on halpaa, valmiudessa pitäminen maksaa ehkä miljoonia vuodessa mutta uusi laitos miljardin. 24h ajo @500 MW, 100€/MWh taas tuottaa kassaan 1,2 M€. Isompi hintapiikki maksaa sähkönostajille 5-10 M€/tunnissa.

 

[HTK12]

On aivan itsestään selvää, että huippuvoiman ylläpito ei ole voimayhtiön kannalta kannattavaa konsernitasolla. Sähkömarkkinoilla merkittävä määrä "romukapasiteettia" on todellinen pahanilmanlintu, joka käynnistyessään pilaa muun tuotannon mehevän hintapiikin kaikilta.

Sen sijaan on sähkönkäyttäjien etu, että markkinoilla on riittävästi huippukapasiteettia, joka estää niukkuustilanteet. "Romukapasiteetilla" tuotettu sähkö on kallista mutta ei likimainkaan niin kallista kuin niukkuuden aiheuttama keinotekoinen hintapiikki.

Se, että aniharvoin tarvittavan huippuvoiman ylläpito ei ole kenenkään tuottajan intresseissä on yksi keinotekoisen sähkömarkkinan valuvioista. Reguloidulla markkinalla huippuvoimaa oli pakko ylläpitää, koska sähkön loppuminen ei ollut siedettävä vaihtoehto. Kärjistetysti, vapaalla markkinalla siitä kannattaa hankkiutua eroon keinolla millä hyvänsä. Mikään ei tuota niin hyvin kuin sähköpula.

Kuluttaja ne kaikki kulut lopulta maksaa, joten lisäämällä sähköyhtiöiden kuluja nostaa sähkön hintaa. Itse en ainakaan halua enää sähkön hintaa nostaa.

 

[rock]

Sähkömarkkinat | Fortum: Suomen sähkömarkkinassa on jotain pielessä

Nykyinen markkina tuottaa tehokkaasti sähköä, mutta hinta heittelee hurjasti. Äärimmäinen hintaheittely on merkki siitä, että jotain on pielessä, sanoo Suomen suurimman sähköntuottajan Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus.

www.hs.fi

Fortumin suurasiakasjohtaja Simon-Erik Ollus haikailee kapasiteettimarkkinan perään. Osin ihan validein perustein, osin ketunhäntä kainalossa. Totuus paljastuu viimeisessä kappaleessa:

FORTUMIN Meri-Porin hiililauhdevoimala on viimeinen laatuaan Suomessa. Tänä talvena voimala on tuottanut sähköä silloin, kun hinta on noussut niin korkeaksi että hiilen ja päästöoikeuden hinta tulee katetuksi.
Maaliskuun alussa voimala siirtyy kuitenkin huoltovarmuuskeskuksen arsenaaliin. Se ei siis enää osallistu normaalisti sähköntuotantoon vaan pidetään valmiudessa ainoastaan hätätilannetta varten.
Muuten voimala olisi suljettu. Ensi talvena markkinoilta puuttuu siis vielä 500 megawattia enemmän huippukulutuksessa käyntiin pörähtävää säätövoimaa kuin tänä talvena.

Ollus ei haikaile sitä, että Meri-Pori olisi pidetty tehomaksulla käynnissä.
”Meri-Pori tuskin muutenkaan olisi sellaista säätyvää ja vakaata kapasiteettia, jota Suomeen tulevaisuudessa halutaan. Näkisin siellä pumppuvoimaloita, akkuja, esimerkiksi vedyllä toimivia kaasumoottoreita ja myös ydinvoimaa.”

 

[rock]

Eikö tällaisille laitoksille ole ihan omat säilöntämenetelmät, joilla prosessilaitteet säilyvät käyttökelpoisina pitkiäkin aikoja? Toki se vaatii jonkinlaista peruslämpöä ja sääsuojaa mutta jos vain säilöntä on tehty huolellisesti, niin ihan muutamassa vuodessa ei pitäisi mitään vakavaa tapahtua. Säilönnän purku ja tarkistukset ottavat sitten enemmän aikaa.

Kyllä on, mutta ne eivät ole niin edullisia kuin voisi kuvitella. Erittäin karkeasti arvioituna tuollainen säilöntä maksaa noin neljäsosan niistä kiinteistä kustannuksista mitä maksaisi jos laitos pidettäisiin käyttövalmiudessa. Säilönnän purku onkin sitten kuukausien homma sisältäen koekäytöt ja niin edelleen.

Jos laitosta pidetään välittömässä valmiudessa, niin silloin pitää prosessia ajaakin välillä ja huoltaa säännöllisesti... ja henkilöstöäkin pitää olla vuorossa tai ainakin valmiudessa.
Tässäkin on hyvä muistaa asioiden mittaluokat: laitoksen säilöntä on halpaa, valmiudessa pitäminen maksaa ehkä miljoonia vuodessa mutta uusi laitos miljardin. 24h ajo @500 MW, 100€/MWh taas tuottaa kassaan 1,2 M€. Isompi hintapiikki maksaa sähkönostajille 5-10 M€/tunnissa.

Sanotaan nyt vaikka että hiililauhdelaitoksen kiinteät kustannukset ovat 24MEUR vuodessa. säilöntä maksaisi 6MEUR, ehkä hieman vähemmän. Kassaan tuosta ajosta todellakin tulisi 1,2MEUR, mutta siitä pitäisi vähentää muuttuvat kustannukset eli polttoaineen hinta, verkkomaksu ja päästöoikeuksien kustannus. Valitettavasti ne lienevät tällä hetkellä (en lähde niitä nyt tarkistelemaan) melko lailla lähellä tai jopa yli tuon 100€/MWh eli laitosta ei edes tuolla hintaa tarjottaisi ajoon vaan käynnistyskustannuksineen (itse prosessin käynnistys tapahtuu öljyllä) tuo hinta on varmaankin jossain 120-130€/MWh nurkilla.

Sanotaan nyt että se laitos ajelee vuodessa 500 tuntia, keskihinnalla 170€/MWh. Näin ollen kassaan kertyy 12,5MEUR rahaa yli muuttuvien kustannusten eikä sekään riitä vielä kattamaan kuin puolet laitoksen kiinteistä kustannuksista. Näet varmaan aika nopeasti miksi hiililauhteen kannattavuus on niin kovin huonoa.

 

[B12]

Ensi talvena markkinoilta puuttuu siis vielä 500 megawattia enemmän huippukulutuksessa käyntiin pörähtävää säätövoimaa kuin tänä talvena.

Ja sitten vielä Suomeen haikaillaan energiaintensiivistä teollisuutta, koska sähkö on niin halpaa. Ei sillä saa muuta aikaan kuin erittäin epävakaan sähkömarkkinan hinnan ja saatavuuden suhteen. Jollekin halvan sähkön tuotantolaitokselle tuskin voisi sanoa, että ei käynnistellä ainakaan tällä viikolla ja tuskin ensi viikollakaan kun nuo tuuliennusteet vähän huonot. Sitten ensi kuussa onkin ydinvoimalan huoltoseisakki 1-2kk (jos hyvin menee), joten pitäkää varuilta laitos kiinni.

 

[jarmojs]

Kukahan tämän lystin maksaa? Itse en ainakaan halua näihin talkoisiin osallistua. Jos valtio alkaa tekemään tuulettomien päivien varalla tuotantoa tulee se nostamaan joko sähkön hintaa tai sitten veroja.



Itselläni ei kyllä riitä 11kWh päivään kesällä ja talvella ei vastaavasti kyllä mene ~3 500MW keskimäärin 3kk ajan, joten ero talven ja kesän välillä ei nyt ole lähelläkään tuollainen. Sitä lämmityssähkön kulutusta voi tehokkaasti pienentään ilp/vilp/maalämmöllä/energiaremontilla/polttopuilla. Sitten jos pitää olla 200-300m3 talo + 100m3 lämmin talli, niin oma valinta ja silloin joutaakin maksaa sähköstään (ei ole köyhillä tuollaisia). Meillä ei tilastollisesti ole mitään hirveitä pakkasia koko talvea, jolloin lämpöpumpuilla saadaa hyvällä hyötysuhteella lämmintä.

Meillä päiväkohtainen kulutus on vaihdellut välillä 4...100 kWh. Minimi joskus heinäkuussa kun ollaan oltu mökillä ja talo tyhjänä ja vastaavasti maksimi kun ulkolämpötila on ollut -25 nurkilla. Maalämpöpumppu ei ilman vastuksia haukkaa paljon yli 50 kWh päivässä vaikka kävisi tauotta.

 

[chrisekh]

Ja sitten vielä Suomeen haikaillaan energiaintensiivistä teollisuutta, koska sähkö on niin halpaa.

AInoastaan vesi, tuuli ja aurinko voivat olla halpaa sähköä, jos ajatellaan että Ruotsin hintataso on sitä halpaa. Suomen halvan energian lottovoitto on se että Ruotsi ja Venäjä ovat lähellä.

 

[Shajk]

Hetkellisesti ne siirtolinjat voi paikata aika ison vajeen (eli kun se vika tulee). Vaatisi kaverikseen vaan lisää sopimuksia teollisuuden kanssa kuorman tiputuksista, jos tuotannossa tulisi isoja häiriöitä.

Ja siksi säätövolman hintakatto nostetaan melkein joka kerta sen jälkeen kun hinnat ovat nousseet sinne asti.. hintakatto nostettiin ja on nykyään 10€/kWh säätösähköpuolella. Sen jälkeen saimmekin lukea että nyt Elisa aikoo osallistua tarjoamalla tukiasemien kuormantiputuksia, eli tukiasemat voi ajaa akuilla välillä.
Ja uskoakseni nuo Teravoiman tyyppiset tulevat tuotteet nojaavat just siihen että ne voi etäohjata asiakkaidensa akkuja säätösähkömarkkinalla.

Luultavasti tulisi vieläkin lisää kuorman poiskytkennän mahdollisuuksia mikäli maksimihinta nousisi entisestään, ja tottakai jossain vaiheessa sitä löytyisi niin paljon että ehkä Fingridin varavoimaa ei enää tarvittaisi mihinkään?

 

[B12]

AInoastaan vesi, tuuli ja aurinko voivat olla halpaa sähköä, jos ajatellaan että Ruotsin hintataso on sitä halpaa. Suomen halvan energian lottovoitto on se että Ruotsi ja Venäjä ovat lähellä.

Pitäisi vetää kotiin päin, mutta tuollainen teollisuus olisi 100% järkevämpää rakentaa Ruotsiin tai Pohjois-Norjaan. Esim nykyainkanakin alumiinisulatto vie paljon sähköä ja ne tehdään usein vesivoiman äärelle ja monella sulatolla on oma vesivoimalaitos. Yhdessä sulaton vesivoimalaprojektissa olen ollut joskus aikoinaan mukana.

Tuulivoiman varaan minun päässälaskulla huono rakentaa mitään muuta kuin säätövoimabisnestä. Se on enemmän hädänalaisten hyväksikäyttöä kuin mitään oikeaa bisnestä, mikä tuo hyvinvointia Suomeen. Vetykin on suurimmaksi osaksi tuota.

 

[JCSH]

Pitäisi vetää kotiin päin, mutta tuollainen teollisuus olisi 100% järkevämpää rakentaa Ruotsiin tai Pohjois-Norjaan. Esim nykyainkanakin alumiinisulatto vie paljon sähköä ja ne tehdään usein vesivoiman äärelle ja monella sulatolla on oma vesivoimalaitos. Yhdessä sulaton vesivoimalaprojektissa olen ollut joskus aikoinaan mukana.

Tuulivoiman varaan minun päässälaskulla huono rakentaa mitään muuta kuin säätövoimabisnestä. Se on enemmän hädänalaisten hyväksikäyttöä kuin mitään oikeaa bisnestä, mikä tuo hyvinvointia Suomeen. Vetykin on suurimmaksi osaksi tuota.

Vesivoimaa (pl. pumppuvoimalat) vain tuskin tullaan enää rakentamaan kovin suuria määriä lisää. Jos sen olemassa olevan vesivoiman ympärille halutaan rakentaa lisää sähköintensiivistä teollisuutta, niin se onnistuu juurikin sillä tuuli- ja aurinkovoimalla.
Kerta siihen vesivoimaan, ainakin suureen osaan siitä, sisältyy kyky varastoida sitä energiaa, se toimii luonnollisena säätövoimana sille tuuli- ja aurinkovoimalle.
Toki jossain pisteessä päästään siihen tilanteeseen, että se vesivoiman maksimituotantokaan ei enää riitä säätövoimaksi. Jolloin pitää keksiä jotain muuta. Mutta tuohon pisteeseen asti se tuuli- ja aurinkovoima ovat erittäin hyvä tapa optimoida sitä tuotannon tehokkuutta.

Tuohon liittyen on mielenkiintoista nähdä, että aletaanko etenkin Ruotsissa ja Norjassa investoimaan lisää olemassaolevien vesivoimaloiden tehon korottamiseen lisäämällä maksimivirtausta. Kun vesivoimaa käytetään perusvoimana, niin noista investoinneista ei välttämättä olisi mitään iloa, kerta veden määrä rajoittaa sitä hyödynnettävää maksimitehoa todella paljon. Mutta jos se käyttö siirtyy enemmän säätövoimaan, niin tuollaisesta voisi olla hyötyä.

 

[Grez]

Kai sinullakin on vakuutuksia, niidenkin maksamista voi perustella turhaksi investoinniksi kunnes vahinko iskee kohdalle.

Tässähän kannattaa myös muistaa vanha sääntö, että jos vahinko on pahimmillaankin sellainen, että sen pystyy kantamaan ilman vakuutustakin, niin vakuutusta ei kannata ottaa. Varsinkaan, jos on esim. isosta firmasta kyse, niin että vahinkoja joka tapauksessa sattuu useampi vuodessa. Tällöin olisi hullua maksaa paitsi ne vahingot, niin lisäksi vakuutusyhtiön katteet päälle ja käyttää vielä työaikaa vakuutuskorvausten hakemiseen.

 

[vemkki]

katso liitettä 1241411

Vihreiden Soininvaara lukeutuu viimeisiin tahoihin, joilla on kompetenssia kommentoida asiaa. Tiettävästi he eivät ole onnistuneet kaatamaan ainuttakaan ydinvoimahanketta suoraan, mutta ovat tehneet kaikkensa vaikuttaakseen yleiseen mielalaan ja päätöksentekoon niihin liittyen. En sano, että tämäkään varmuudella ainuttakaan luvan saanutta hanketta kaatoi, mutta olisi suorastaan typerää väittää ettei sillä ollut mitään vaikutusta.

Sinnemäki ydinvoimaesityksestä: En ole turhan toiveikas

Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki ei ole vielä menettänyt toivoaan kamppailussa hallituksen ydinvoimaesitystä vastaan.

www.is.fi

Kovasti on Vihreillä nyt taipumus unohtaa asioita. Itse vihreä siirtymä ei ole syypää vaan se, että perinteistä (hiili ja turve) tuotantoa on ajettu alas ajattelematta tai välittämättä miten ne korvataan myös niissä tilanteissa kun ei tuule, sada tai aurinko ei paista ja on kylmä. Täysin toimivat voimalat poistettiin käytöstä ja turvetuotanto romutettiin kovalla kiireellä, vaikka ne olisi voinut ja pitänyt aivan hyvin säilyttää tehoreservinä. Näin käy kun uskonnonomaista ideologiaa ajetaan täydet piipussa välittämättä seurauksista, kunhan oma vihreä unelma toteutuu. Vihreät onnistuvat tätä samaa virhettä kyllä toistamaan kaikessa muussakin minkä äärellä onnistuvat päätöksentekoon sotkeutumaan.

Sinänsä jutussa oli ihan hyvää pohdiskelua aatteen mieheksi, ensin pitäisi vain rehellisesti myöntää virheensä ja hävetä.

Nyt kyllä kommentoit täyden tietämättömyyden tuomalla varmuudella Soininvaaraa. Hän mm. oli Helenin hallituksessa vuosina 2015-2022, joista viisi viimeistä vuotta hallituksen puheenjohtajana. Näin vuosina Helenin liikevaihto kasvoi 746 miljoonasta eurosta 1785 miljoonaan euroon.

Toinen asia on sitten se, että hiilivoimalat ajettiin alas, koska ei ollut ketään maksamassa tehoreservin ylläpidosta. Energiayhtiöt eivät harrasta hyväntekeväisyyttä.

 

[rock]

Kerta siihen vesivoimaan, ainakin suureen osaan siitä, sisältyy kyky varastoida sitä energiaa, se toimii luonnollisena säätövoimana sille tuuli- ja aurinkovoimalle.

Kannattaa nyt huomata että vaikka Ruotsissa on paljon vesivoimaa niin siitä valtaosa on jokivoimaloita millä on erittäin rajallinen säätökyky, puhumattakaan varastoinnista. Juuri tästä syystä saamme hyvin usein edullista vesivoimaa nimenomaan Ruotsista jos keli on sateinen. Norja onkin sitten täysin eri asia, siellä on suuret pudotuskorkeudet ja isot altaat missä varastoida sähköä. Suomenkin vesikapasiteetit ovat joissa.

Tuohon liittyen on mielenkiintoista nähdä, että aletaanko etenkin Ruotsissa ja Norjassa investoimaan lisää olemassaolevien vesivoimaloiden tehon korottamiseen lisäämällä maksimivirtausta. Kun vesivoimaa käytetään perusvoimana, niin noista investoinneista ei välttämättä olisi mitään iloa, kerta veden määrä rajoittaa sitä hyödynnettävää maksimitehoa todella paljon. Mutta jos se käyttö siirtyy enemmän säätövoimaan, niin tuollaisesta voisi olla hyötyä.

Kaikissa maissa on näitä tehonkorotusksia tehty tappavan tasaista tahtia, oikeastaan eniten Suomessa missä monet pienet vesivoimalat on jo päivitetty tämän päivän koneistoille. Ruotsissa on vielä paljon vastaavaa tehtävänä. Mutta enemmän nämäkin uppoavat alati kasvavan tuuli- ja aurinkovoiman säätöihin.

 

[B12]

Vesivoimaa (pl. pumppuvoimalat) vain tuskin tullaan enää rakentamaan kovin suuria määriä lisää. Jos sen olemassa olevan vesivoiman ympärille halutaan rakentaa lisää sähköintensiivistä teollisuutta, niin se onnistuu juurikin sillä tuuli- ja aurinkovoimalla.
Kerta siihen vesivoimaan, ainakin suureen osaan siitä, sisältyy kyky varastoida sitä energiaa, se toimii luonnollisena säätövoimana sille tuuli- ja aurinkovoimalle.
Toki jossain pisteessä päästään siihen tilanteeseen, että se vesivoiman maksimituotantokaan ei enää riitä säätövoimaksi. Jolloin pitää keksiä jotain muuta. Mutta tuohon pisteeseen asti se tuuli- ja aurinkovoima ovat erittäin hyvä tapa optimoida sitä tuotannon tehokkuutta.

Suomessa vesivoiman varastoiminen on hyvin huonoa. Vähän pystyy Saimaan pintaa säätelemään esim Imatralla, mutta toleranssi on pieni. Muualla maailmassa kalliorotkoissa pystyy säätämään pintaa hyvin jokivoimaloissa. Suomessa ei, koska ovat niin laakeita, että vesi on pellolla hyvin pian.

Vesivoima on oikeastaan taputeltu Suomen osalta. Jos saa jonkun pienen pumppuvoimalan tehtyä jonnekin, hyvä niin, mutta se ei ole muuta kuin säätövoimaa, ei halvan sähkön bisnestä.

 

[BongisKhan]

Suomen ongelma on tosiaan se, että Ruotsiin ja Norjaan verrattuna ollaan erittäin tasainen maa, jonka vähäiset luontaiset virtavedet on jokseenkin kaikki enemmän tai vähemmän jo padottu, eikä tekoaltaita saa missään nimessä rakentaa (t. Vihreät).

Eipä siinä, eihän tuo vesivoima oikein millään muotoa kovin "vihreää" ole muutenkaan, vaikka sellaisena sitä mielellään kyllä markkinoidaan.

 

[JCSH]

Kannattaa nyt huomata että vaikka Ruotsissa on paljon vesivoimaa niin siitä valtaosa on jokivoimaloita millä on erittäin rajallinen säätökyky, puhumattakaan varastoinnista. Juuri tästä syystä saamme hyvin usein edullista vesivoimaa nimenomaan Ruotsista jos keli on sateinen. Norja onkin sitten täysin eri asia, siellä on suuret pudotuskorkeudet ja isot altaat missä varastoida sähköä. Suomenkin vesikapasiteetit ovat joissa.

Toki Suomessa sitä varastokapasiteettia on erittäin vähän verrattuna Norjaan. Mutta onhan sitä Ruotsissa nyt ainakin kohtalaisesti.
Jos katsoo Nordpoolin tietoja, niin Suomen varastot käyvät maksimissaan siellä jossain 4300 GWh:ssa. Ruotsissa 28 000 GWh ja Norjassa 75 000 GWh.

 

[B12]

Kaikissa maissa on näitä tehonkorotusksia tehty tappavan tasaista tahtia, oikeastaan eniten Suomessa missä monet pienet vesivoimalat on jo päivitetty tämän päivän koneistoille. Ruotsissa on vielä paljon vastaavaa tehtävänä. Mutta enemmän nämäkin uppoavat alati kasvavan tuuli- ja aurinkovoiman säätöihin.

Uusia juoksupyöriä tehdään sitä tahtia kun tarvitaan. Aina niillä jonkin verran saa hyötysuhdetta nostettua. Samoin automatiikkaa uusitaan jne. Meillä on konsernissa iso Hydro-divisioona.

 

[korpijääkäri]

Tuleeko maaliskuu olemaan katastrofi? En jotenkin jaksa uskoa. Varmasti kiinteät sopparit tulee lisääntymään ennen tuota.