• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Se sun pääomakulu juoksee 10v putkeen ennenkuin ensimmäistäkään TWh:ta sieltä voimalasti saadaan ulos + nykyisin sut nauretaan ulos jos koitat saada 3% korolla yrityslainaa 100%:sella varmuudella vähintään osittain epäonnistuvaan projektiin.

Ei se ole sattumaa, että Briteissä Hickneypointille piti maksaa 10snt/kWh syöttötariffi, että suostuivat projektiin. Nyt rakennuskustannuksiksi arvioidaan kait yli 28mrd eur kahdelle reaktorille.
Meinaat, että kauppahinta erääntyy siltä istumalta, kun hankintasopimus allekirjoitetaan? Maksettaisiinko sitä pikemminkin sitä mukaa, kun laitosta hyväksytään valmistuneeksi.

Korko riippuu todellakin siitä, miten suuriksi hankkeen riskit arvioidaan. Jos toteuttajalla on uskottavuutta, korko voi olla hyvinkin edullinen, koska luvassa on varmaa, pitkäaikaista tuottoa. Voi kyllä olla, että Suomi toteutuskohteena otti osumaa, kun Hanhikivi kaadettiin poliittisella ohjauksella.

Toisaalta Suomessa on nyt todellista näyttöä siitä, mitä ydinvoimalan rakentaminen täällä maksaa. On mahdollista tehdä uskottava hankesuunnitelma. Ihan samaa ei voi sanoa briteistä, kun edellisestä hankkeesta oli vuosikymmeniä ja niidenkin historia ... hieman epäyhtenäinen.

Voihan laitoksen tosiaan maksella pois nopeamminkin. Jos laitos maksetaan pois 30 v:ssa, niin mitä se mahtaa vaikuttaa tuotantokustannuksiin vuosina 30-60? Vrt. "velaton kämppä".
 
Meinaat, että kauppahinta erääntyy siltä istumalta, kun hankintasopimus allekirjoitetaan? Maksettaisiinko sitä pikemminkin sitä mukaa, kun laitosta hyväksytään valmistuneeksi.

Korko riippuu todellakin siitä, miten suuriksi hankkeen riskit arvioidaan. Jos toteuttajalla on uskottavuutta, korko voi olla hyvinkin edullinen, koska luvassa on varmaa, pitkäaikaista tuottoa. Voi kyllä olla, että Suomi toteutuskohteena otti osumaa, kun Hanhikivi kaadettiin poliittisella ohjauksella.

Toisaalta Suomessa on nyt todellista näyttöä siitä, mitä ydinvoimalan rakentaminen täällä maksaa. On mahdollista tehdä uskottava hankesuunnitelma. Ihan samaa ei voi sanoa briteistä, kun edellisestä hankkeesta oli vuosikymmeniä ja niidenkin historia ... hieman epäyhtenäinen.

Voihan laitoksen tosiaan maksella pois nopeamminkin. Jos laitos maksetaan pois 30 v:ssa, niin mitä se mahtaa vaikuttaa tuotantokustannuksiin vuosina 30-60? Vrt. "velaton kämppä".
Onhan sitä todellista näyttöä. OL3 kohdalla se kokonaiskustannus oli jo vuonna 2019 11,5 miljardia ja sen jälkeen on 3 vuotta kulut juosseet ja juoksee. Riittääköhän lopulta 13 miljardia euroa?
Okei, TVO:n kustannus toki pysynyt järkevänä, mutta ranskalaisen veronmaksajan ei.
 
Miksi laskea 60v investointi 40v maksuajalla? Oletetaanpa, että 10 Mrd investointi kuoletetaan tasaerin 60v aikana -> 167 M€/v. Oletetaan 3% reaalikorko pääomalle -> 300 M€/v. Pääomakulut alussa 467 M€/v, siihen käyttökulut päälle.
Tuotanto 1600 MW*8000 t/v = 12,8 TWh/v -> pääomakulut 36€/MWh.
Ydinvoimala on kallis ostaa mutta halpa käyttää -> 4-5 c/kWh on hyvin realistinen uudellekin ydinvoimalle. Ratkaiseva tekijä on korko.

60 vuotta on kyllä törkeän pitkä aika odotella pelkästään sijoituksen kuolletusta. Tuossa tilantessa se sijoittaja kyllä odottaa suht reilua tuottoa jo tuon 60 vuoden aikana. Lyö tuohon sellainen 5% tuotto-odotus päälle (tai vaihtoehtoisesti tiputa maksuaikaa reippaasti johonkin ehkä 20 vuoden paikkeille), niin sitten aletaan puhumaan vähän realistisemmasta tilanteesta.
Käyttökuluja voi OL3:lle laskea (hattuvakio TVO:n nykyisistä luvuista) ainakin jotain 100Me vuodessa.
 
Tuntuu hieman tiettyyn suuntaan kallellaan olevilta nuo ydinvoimapuheet viime aikoina. Esim. Puolassa tuore kilpailutus tehty ja hinnat on huomattavasti halvempia, vaikka nyt jotain kerrointa laskisi Suomen perusrakennuskustannuksille, ja tarjolla on reaktoreita, joita on onnistuneesti tehty jo useita ihan järjellisessä aikataulussa. Sitten Suomessa samaan aikaan mutistaan jostain 10+ vuoden rakennusaikatauluista, jotka varmasti vielä menee pieleen, sekä 10+ miljardin kustannuksista.

Onneksi edes jossain lähialueella tartutaan toimeen, voi jopa heijastua vaikutukset tännekin positiivisesti.
 
Tuntuu hieman tiettyyn suuntaan kallellaan olevilta nuo ydinvoimapuheet viime aikoina. Esim. Puolassa tuore kilpailutus tehty ja hinnat on huomattavasti halvempia, vaikka nyt jotain kerrointa laskisi Suomen perusrakennuskustannuksille, ja tarjolla on reaktoreita, joita on onnistuneesti tehty jo useita ihan järjellisessä aikataulussa. Sitten Suomessa samaan aikaan mutistaan jostain 10+ vuoden rakennusaikatauluista, jotka varmasti vielä menee pieleen, sekä 10+ miljardin kustannuksista.

Onneksi edes jossain lähialueella tartutaan toimeen, voi jopa heijastua vaikutukset tännekin positiivisesti.

Taisi olla Puolassa kolmen ekan AP1000:n arvioitu hinta 20 miljardia euroa. Noiden sähköteho on about 1200 MW per reaktori, joten tuosta tulee about 5,5 mrd euroa per GW. Eli tuolla hinnalla EPR:n 1600 MW maksaisi about 9 mrd euroa. Joten ei tuollainen 10-11 mrd Suomen hinnaksi mitenkään kaukaa haettu ole.
 
Puolan reaktoreita ei ole rakennettu, ne eivät ole vielä ehtineet myöhästyä, eikä lopullisia kuluja ei ole nähty.

Toivottavasti rakentuvat alle budjetoidun, en kyllä löisi vetoa sen puolesta. Luokkaa 100% ydinvoimaloiden rakentamisista viimeisen 20v aikana on myöhästynyt?

Puolalla on kyllä mahikset päästä vähän muita halvemmalla. maalla ei ole valmiiksi ydinturvallisuusviranomaisia, niin eivät varmastikaan ole osanneet vielä keksiä kaikkia hidastamiskeinoja.
 
No ketä sitten olisi pitänyt äänestää Suomessa? Ei se äänestämisestä jäänyt kiinni, ties kuinka monennen kerran tässä ketjussa:
Suomessa on politiikkojen toimesta viimeisen 20 vuoden aikana luvitettu noin 4800 MW uutta ydinvoimaa. Käytännössä perinteisen kolmen ison puolueen toimesta (eli Kok, SDP ja Kepu). Energiafirmat ovat sitten vetäneet nuo projektit puihin, ja sen seurauksena meillä on tuosta 4800 MW:sta 0 MW tällä hetkellä tuotannossa.
Isona syynä ydinvoiman "unohtamiseen" ja tuulivoimaloiden lisääntymiseen on varmasti vihreä politiikka.
Kuinka paljon ydinvoimaa on tuettu vs tuulivoima ?
Kuinka paljon tuulivoimaan on käytetty rahaa versus paljon tuulivoima on tuottanut rahaa?

Eli onko tuulivoima pelkästään tapa siirtää rahaa parempiin taskuihin?
IS uutinen "IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla"
 
Isona syynä ydinvoiman "unohtamiseen" ja tuulivoimaloiden lisääntymiseen on varmasti vihreä politiikka.
Kuinka paljon ydinvoimaa on tuettu vs tuulivoima ?
Kuinka paljon tuulivoimaan on käytetty rahaa versus paljon tuulivoima on tuottanut rahaa?

Eli onko tuulivoima pelkästään tapa siirtää rahaa parempiin taskuihin?
IS uutinen "IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla"
Ei voi pitää paikkaansa: tuulivoimakellokkaat täällä foorumilla ovat kertoneet, että se on jo historiaa :rolleyes: paitsi, että arviolta +2miljardia menee yhteiskunnan rahaa vuoteen 2030 mennessä.
 
Isona syynä ydinvoiman "unohtamiseen" ja tuulivoimaloiden lisääntymiseen on varmasti vihreä politiikka.
Kuinka paljon ydinvoimaa on tuettu vs tuulivoima ?
Kuinka paljon tuulivoimaan on käytetty rahaa versus paljon tuulivoima on tuottanut rahaa?

Eli onko tuulivoima pelkästään tapa siirtää rahaa parempiin taskuihin?
IS uutinen "IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla"
Kysymys ei ole enää relevantti, kun tuulivoima ei saa enää tukia eli marraskuun 2017 jälkeen rakennettu ei ole tien piirissä. Sitä aiemmin rakennetut, jotka olisivat muuten olleet tukikelpoisia, eivät ole sitä enää saaneet, koska sähkön hinta on ylittänyt rajat.

Muutoinkin on vaikea nähdä tuen estäneen ydinvoiman rakentamista, kun se kuitenkin oli vain 2011-2017 ajalla ja ko ajanjaksolla OL3 oli jo rakenteilla, OL4 oli jo saanut rakentamisluvan (2010), sekä Hanhikiven periaatepäätös 2007 ja rakentamisen aloitus saatiin käyntiin (2015).

Ydinvoimarakentamisen puutteista kun kysyy, niin pitäisi oikeammin kysyä mitä tapahtui välillä 1980-2000, jolloin projekteja ei ollut.
Vastaus ei ole kovin vaikea: Tshernobyl 1986. 90-luvun lama. OL3 projekti lähti käyntiin laman jälkeisellä nousukaudella siinä kaksituhattaluvun taitteessa ja sitten OL4 ja Hanhikivi.

Voi siis sanoa, että jos TVO:lla olisi OL3:n lisäksi OL4 käynnissä ja Hanhikivi etenisi jonkun länsimaisen laitostoimittajan kanssa, niin ylipäätään koko keskustelua ei olisi. Ihmeteltäisiin vaan lähinnä sitä, miksi kaikki kestää niin kauan.

Näillä rakennusajoilla tosiaan projektit olisi pitänyt aloittaa silloin 80-90 -luvuilla. Ja silloin tuulivoimaa ei meillä vielä ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Ei voi pitää paikkaansa: tuulivoimakellokkaat täällä foorumilla ovat kertoneet, että se on jo historiaa :rolleyes: paitsi, että arviolta +2miljardia menee yhteiskunnan rahaa vuoteen 2030 mennessä.
Paitsi että nykyisillä sähkönhinnoilla ei mene senttiäkään. Ts. 2022 tuulivoimatuki vanhoille tukikelpoisille on tasan 0 euroa.
Samaa voi odottaa nyt jatkossa, kun hinnat tuskin enää putoaa alle sen syöttötariffin rajan ihan lähivuosina (kvartaalin keskihinta alle 8,35 snt/KWh).
 
Taisi olla Puolassa kolmen ekan AP1000:n arvioitu hinta 20 miljardia euroa. Noiden sähköteho on about 1200 MW per reaktori, joten tuosta tulee about 5,5 mrd euroa per GW. Eli tuolla hinnalla EPR:n 1600 MW maksaisi about 9 mrd euroa. Joten ei tuollainen 10-11 mrd Suomen hinnaksi mitenkään kaukaa haettu ole.
"Price is also key. Korea's KHNP offered to build six 8.4 GW reactors for $26.7 billion (€26 billion). The US offer for six 6.7 GW reactors is $31.3 billion. EdF's bid is reportedly the most expensive — depending on the variant, it wants $33 billion to $48.5 billion for four to six reactors, with a total capacity of 6.6 to 9.9 GW, according to Polish media reports."

Aika lailla halvempia oli nuo parhaat tarjoukset per gigawatti, syystä X päätyivät kuitenkin jenkkilän kalliimpaan tarjoukseen.

Puolan reaktoreita ei ole rakennettu, ne eivät ole vielä ehtineet myöhästyä, eikä lopullisia kuluja ei ole nähty.

Toivottavasti rakentuvat alle budjetoidun, en kyllä löisi vetoa sen puolesta. Luokkaa 100% ydinvoimaloiden rakentamisista viimeisen 20v aikana on myöhästynyt?

Puolalla on kyllä mahikset päästä vähän muita halvemmalla. maalla ei ole valmiiksi ydinturvallisuusviranomaisia, niin eivät varmastikaan ole osanneet vielä keksiä kaikkia hidastamiskeinoja.
Ainakin noita Korealaisia Puolaan tarjottuja reaktoreita on pykätty jo useita ~aikataulussa. Ei siis todellakaan puhuta mistään 10+ vuoden rakentamisista.
 
Kysymys ei ole enää relevantti, kun tuulivoima ei saa enää tukia eli marraskuun 2017 jälkeen rakennettu ei ole tien piirissä. Sitä aiemmin rakennetut, jotka olisivat muuten olleet tukikelpoisia, eivät ole sitä enää saaneet, koska sähkön hinta on ylittänyt rajat.
Viimeinen neljännes 2021 alkaen ei ole saanut tukia ja sen jälkeenhän hinnat ovat aikalailla raketoineet :rolleyes:
 
Muutoinkin on vaikea nähdä tuen estäneen ydinvoiman rakentamista, kun se kuitenkin oli vain 2011-2017 ajalla ja ko ajanjaksolla OL3 oli jo rakenteilla, OL4 oli jo saanut rakentamisluvan (2010), sekä Hanhikiven periaatepäätös 2007 ja rakentamisen aloitus saatiin käyntiin (2015).

Paitsi että nykyisillä sähkönhinnoilla ei mene senttiäkään. Ts. 2022 tuulivoimatuki vanhoille tukikelpoisille on tasan 0 euroa.
Samaa voi odottaa nyt jatkossa, kun hinnat tuskin enää putoaa alle sen syöttötariffin rajan ihan lähivuosina (kvartaalin keskihinta alle 8,35 snt/KWh).

Eli rivien välistä voi lukea, että vuoden 2011 jälkeen on ollut järkevintä keskittyä pelkästään tuulivoima bisnekseen.

Jatkossa "vihreänä" "turvallisena" "täydellisenä" energiantuotantomuotona tunnettu tuulivoima tulee varmasti saamaan lisää erilaisia keksittyjä tukia.

Mitä järkeä lähteä rakentamaan haastavaa ja kallista ydinvoimalaa, kun tuulivoimalla saa revittyä 1000% voittoja?
 
"Price is also key. Korea's KHNP offered to build six 8.4 GW reactors for $26.7 billion (€26 billion). The US offer for six 6.7 GW reactors is $31.3 billion. EdF's bid is reportedly the most expensive — depending on the variant, it wants $33 billion to $48.5 billion for four to six reactors, with a total capacity of 6.6 to 9.9 GW, according to Polish media reports."

Aika lailla halvempia oli nuo tarjoukset per gigawatti, syystä X päätyivät kuitenkin jenkkilän kalliimpaan tarjoukseen.


Ainakin noita Korealaisia reaktoreita on pykätty jo useita ~aikataulussa. Ei siis todellakaan puhuta mistään 10+ vuoden rakentamisista.
Nyt varmaan kannattaa verrata vain EU-alueella olleisiin / oleviin hankkeisiin. Meidän byrokratia on kuitenkin oma kulttuurinsa.
En Koreasta tiedä, mutta ylipäätään tehdas- ja laitosrakentamisessa esim. Kiina on usein n. 10 kertaa EU-maita nopeampi, jos käsky käy puolueelta. Kannattaako sellaiseen sitten vertailla?
 
Eli rivien välistä voi lukea, että vuoden 2011 jälkeen on ollut järkevintä keskittyä pelkästään tuulivoima bisnekseen.

Jatkossa "vihreänä" "turvallisena" "täydellisenä" energiantuotantomuotona tunnettu tuulivoima tulee varmasti saamaan lisää erilaisia keksittyjä tukia.

Mitä järkeä lähteä rakentamaan haastavaa ja kallista ydinvoimalaa, kun tuulivoimalla saa revittyä 1000% voittoja?

Tuskin tuulivoima tulee enää saamaan tukia, kerta sen rakentaminen on jo nykyiselläänkin niin kilpailukykyistä. Tai ehkä jos aletaan rakentamaan merituulivoimaa urakalla niin siellä voisi olla potentiaalia tukemiselle.

Lisäydinvoimaa ei ole vuoden 2011 jälkeen mitoitettu, koska oletus oli, että OL3 ja Hanhikivi tulevat linjoille. Se yhdistettynä siihen, että kuinka alhaalla sähkönhinnat olivat 2010-luvun ajan, ja kuinka kalliiksi ydinvoima oli osoittautunut, kukaan ei olisi halunnut lähteä rakentamaan markkinaehtoista ydinvoimaa. Siis jo ihan ilman sitä tuulivoimaakin, joka on vaikuttanut kunnolla sähkön hintoihin vasta viimeiset pari vuotta.
 
Nyt varmaan kannattaa verrata vain EU-alueella olleisiin / oleviin hankkeisiin. Meidän byrokratia on kuitenkin oma kulttuurinsa.
En Koreasta tiedä, mutta ylipäätään tehdas- ja laitosrakentamisessa esim. Kiina on usein n. 10 kertaa EU-maita nopeampi, jos käsky käy puolueelta. Kannattaako sellaiseen sitten vertailla?
Eikös Puola nyt ole nimenomaan EU-maa, vai onko tässä nyt käynyt yhtäkkisiä muutoksia, kun jotain tekosyitä pitää taas keksiä? :)

Ja nyt puhutaan siis selkeyden vuoksi Etelä-Koreasta, ei siitä pohjoisemmasta kehitysmaasta.
 
Nyt varmaan kannattaa verrata vain EU-alueella olleisiin / oleviin hankkeisiin. Meidän byrokratia on kuitenkin oma kulttuurinsa.
En Koreasta tiedä, mutta ylipäätään tehdas- ja laitosrakentamisessa esim. Kiina on usein n. 10 kertaa EU-maita nopeampi, jos käsky käy puolueelta. Kannattaako sellaiseen sitten vertailla?
Niputatko Kiinan ja Korean samaan? :facepalm:
 
Tuossa OL3:n myöhästymisessä ja lisääntyneissä kustannuksissa on syytetty paljon prosessia, valmistajalta puuttuneita piirustuksia (mitkä ilmeisesti myöhästyttäneet vaatimusten tositusta), rakennusvirheitä yms... Eli voisiko leikkiä ajatusleikin missä nämä virheet alkavat olla korjattu kaikkinensa, jolloin projekti olisi nyt monistettavissa huomattavasti halvempaan hintaan? Voisiko uusi reaktori tulla esimerkiksi hintaan 5mrd€ (edelleen lähes 2x alkuperäiseen arvioon)? Tämä voisi olla realistinen hyvän päivän hinta reaktorille. Nyt tuota "uuden ydinvoimalan" hinnan esimerkkinä käytetään pieleen menneen ydinvoimaprojektin toteutunutta kustannusta, ilman että tällä rahalla oltaisi opittu yhtään mitään.
 
Eli rivien välistä voi lukea, että vuoden 2011 jälkeen on ollut järkevintä keskittyä pelkästään tuulivoima bisnekseen.

Jatkossa "vihreänä" "turvallisena" "täydellisenä" energiantuotantomuotona tunnettu tuulivoima tulee varmasti saamaan lisää erilaisia keksittyjä tukia.

Mitä järkeä lähteä rakentamaan haastavaa ja kallista ydinvoimalaa, kun tuulivoimalla saa revittyä 1000% voittoja?
Sanoisin, että teknologia- ja rakennuslupasyistä n. 2017-2018 oli se murros. Sen jälkeen tuulivoima on ollut ylivoimainen. Se myös näkyy siitä, että investointie ja rakentamisen tahti on ollut kovin 2019-2022.

Uusia tukia ei ole tulossa eikä niille ole tarvetta. Tuulivoima on tällä hetkellä investorille ylivoimainen energiamuoto ihan markkinaehtoisesti.
 
Tuskin tuulivoima tulee enää saamaan tukia, kerta sen rakentaminen on jo nykyiselläänkin niin kilpailukykyistä. Tai ehkä jos aletaan rakentamaan merituulivoimaa urakalla niin siellä voisi olla potentiaalia tukemiselle.

Lisäydinvoimaa ei ole vuoden 2011 jälkeen mitoitettu, koska oletus oli, että OL3 ja Hanhikivi tulevat linjoille. Se yhdistettynä siihen, että kuinka alhaalla sähkönhinnat olivat 2010-luvun ajan, ja kuinka kalliiksi ydinvoima oli osoittautunut, kukaan ei olisi halunnut lähteä rakentamaan markkinaehtoista ydinvoimaa. Siis jo ihan ilman sitä tuulivoimaakin, joka on vaikuttanut kunnolla sähkön hintoihin vasta viimeiset pari vuotta.
Ei tietenkään ole nähty järkeä investoida ydinvoimaan, kun vispilöiden syöttötariffit on luvattu. Kuinka Jeesuksen vihreä pitää olla, ettei tuollaista yhtälöä saa aikaiseksi?
 
Sanoisin, että teknologia- ja rakennuslupasyistä n. 2017-2018 oli se murros. Sen jälkeen tuulivoima on ollut ylivoimainen. Se myös näkyy siitä, että investointie ja rakentamisen tahti on ollut kovin 2019-2022.

Uusia tukia ei ole tulossa eikä niille ole tarvetta. Tuulivoima on tällä hetkellä investorille ylivoimainen energiamuoto ihan markkinaehtoisesti.
Totta hitossa on kannattavaa, kun aikaisemmilla syöttötariffeilla on kuitattu investointi, muutama uusi vispilä ja mehevät optiot omistajille...
 
Ei tietenkään ole nähty järkeä investoida ydinvoimaan, kun vispilöiden syöttötariffit on luvattu. Kuinka Jeesuksen vihreä pitää olla, ettei tuollaista yhtälöä saa aikaiseksi?
Mutta niitä syötyötariffeja ei tosiaan ollu olemassakaan 80-90 -luvuilla. Sehän oli se aika, jolloin projekteja ei ollut.
Syöttötariffien aikana tosiaan on 3 hanketta ollut. OL3, OL4 ja Hanhikivi.
 
Eikös Puola nyt ole nimenomaan EU-maa, vai onko tässä nyt käynyt yhtäkkisiä muutoksia, kun jotain tekosyitä pitää taas keksiä? :)
Niin. Enpä käyttäisi vielä puolaa esimerkkinä rakennusaikatauluista. Saapa nähdä millä aikataululla se Puola saa voimalansa verkkoon. Tavoite siellä on 2033. Eli 10 vuotta.

edit. Ja itse olen ydinvoiman kannalla. Jotenkin siitä pitäisi vaan saada kustannustehokkaampaa mitä se nyt on (investointi- ja rahoituskustannukset mukaanlukien). Modulaariset voi olla se vastaus.
 
Ei tietenkään ole nähty järkeä investoida ydinvoimaan, kun vispilöiden syöttötariffit on luvattu. Kuinka Jeesuksen vihreä pitää olla, ettei tuollaista yhtälöä saa aikaiseksi?

Ei vaan ei ollut järkeä investoida ydinvoimaan, koska ydinvoimalla tuotettu sähkö maksaa summan X per MWh ja sähkön markkinahinta oli tyyliin 0,5X - 0,75X per MWh.
 
Niin. Enpä käyttäisi vielä puolaa esimerkkinä rakennusaikatauluista. Saapa nähdä millä aikataululla se Puola saa voimalansa verkkoon. Tavoite siellä on 2033. Eli 10 vuotta.

edit. Ja itse olen ydinvoiman kannalla. Jotenkin siitä pitäisi vaan saada kustannustehokkaampaa mitä se nyt on (investointi- ja rahoituskustannukset mukaanlukien). Modulaariset voi olla se vastaus.
Rakentaminen alkaa vasta 2026 eli 7 vuotta, ja tuo nyt sitten oli niitä Westinghousen reaktoreita, joista ei taida olla vastaavasti kokemuksia kuin KHNP:n eli riskiä otettiin valitettavasti lisää tuon osalta jälleen kerran.
 
Niin. Enpä käyttäisi vielä puolaa esimerkkinä rakennusaikatauluista. Saapa nähdä millä aikataululla se Puola saa voimalansa verkkoon. Tavoite siellä on 2033. Eli 10 vuotta.

edit. Ja itse olen ydinvoiman kannalla. Jotenkin siitä pitäisi vaan saada kustannustehokkaampaa mitä se nyt on (investointi- ja rahoituskustannukset mukaanlukien). Modulaariset voi olla se vastaus.
Jos kaikki ylimääräinen raha, mitä tuulivoimaloihin liittyen on tuhlattu (siirretty kavereiden taskuun, esim Maria Ohisalon miehen taskuun) olisi käytetty OL3:seen olisi se varmasti ollut useamman vuoden jo täydessä käytössä.
 
No valitettavasti Fortumilla ei ollut kristallipalloa.
Toisen käden tietoa: Venäjällä liiketoiminnassa lasketaan riski/tuotto seuraavasti = 5-vuodessa pitää omat saada pois investoinnista, muuten riski on liian suuri. Tämä on siis peräisin suomalaiselta pienyrittäjältä, joka toimii Venäjällä. Jos normi yrittäjä tajuaa tuon, niin miksi hitossa hallitusammattilaiset eivät tajunneet sitä?
 
Rakentaminen alkaa vasta 2026 eli 7 vuotta, ja tuo nyt sitten oli niitä Westinghousen reaktoreita, joista ei taida olla vastaavasti kokemuksia kuin KHNP:n eli riskiä otettiin valitettavasti lisää tuon osalta jälleen kerran.
Niin siis kai näitä projektien pituuksia pitää miettiä periaatepäätöshetkestä, esim OL3 22 vuotta eikä 17. Onhan sitä periaatepäätöstäkin ennenkin toki tehty jo vuosia työtä, että se on edes saatu.
 
Jos kaikki ylimääräinen raha, mitä tuulivoimaloihin liittyen on tuhlattu (siirretty kavereiden taskuun, esim Maria Ohisalon miehen taskuun) olisi käytetty OL3:seen olisi se varmasti ollut useamman vuoden jo täydessä käytössä.
Ohisalon mies oli palkkatyöntekijä. Ts. hallituksen jäsen toisen omistajan eli oman työnantajansa (ST1) asettamana. Hänen taskuun tuskin on kokouspalkkioita enempää mennyt.

Lisäksi ranskalaiset veronmaksajan tuota OL3:sta on rahoittaneet jo paljon enemmän kuin TVO. Avaimet käteen diili kun on.
 
Niin siis kai näitä projektien pituuksia pitää miettiä periaatepäätöshetkestä, esim OL3 22 vuotta eikä 17. Onhan sitä periaatepäätöstäkin ennenkin toki tehty jo vuosia työtä, että se on edes saatu.
Projektina kyllä, mutta kyllä sitä rakentamista on syytä katsoa erikseen. On se hieman eri asia päätösten, rahoituksen ja monen muun asian kannalta, jos rakentaminen kestää vaikkapa 4 vuotta vs. 10 vuotta.
 
Toisen käden tietoa: Venäjällä liiketoiminnassa lasketaan riski/tuotto seuraavasti = 5-vuodessa pitää omat saada pois investoinnista, muuten riski on liian suuri. Tämä on siis peräisin suomalaiselta pienyrittäjältä, joka toimii Venäjällä. Jos normi yrittäjä tajuaa tuon, niin miksi hitossa hallitusammattilaiset eivät tajunneet sitä?

No Uniperin kohdalla Fortumin suunnitelma taisi olla sellainen, että olisi 5 vuodessa saanut Venäjä-riskit pois siitä. Mutta tuo menee nyt jo offtopicin puolelle.
 
Projektina kyllä, mutta kyllä sitä rakentamista on syytä katsoa erikseen. On se hieman eri asia päätösten, rahoituksen ja monen muun asian kannalta, jos rakentaminen kestää vaikkapa 4 vuotta vs. 10 vuotta.
Ja onhan tässä todettava, että Puolassa on jopa mahdollista saada ydinvoimalarakentamisesta kokemusta omaavaa työvoimaa. Puolalaisethan se meilläkin OL3 työmaalla oli, silloin tosin vielä vailla aiempaa kokemusta.
 
Ohisalon mies oli palkkatyöntekijä. Ts. hallituksen jäsen toisen omistajan eli oman työnantajansa (ST1) asettamana. Hänen taskuun tuskin on kokouspalkkioita enempää mennyt.

Lisäksi ranskalaiset veronmaksajan tuota OL3:sta on rahoittaneet jo paljon enemmän kuin TVO. Avaimet käteen diili kun on.
Joo tuskin Ohisalon mies tuosta mitään sai...

"
Suomalaiset veronmaksajat ostivat siis Exilion-yhtiön kautta Ohisalon miehen yhtiöltä energialiiketoiminnan, joka ei selviäisi markkinoilla päivääkään omin avuin. Veronmaksajat lahjoittivat poliitikkoja voidelleille bisnesmiehille kymmeniä miljoonia liiketoiminnasta, jonka todellinen arvo on 0 euroa.

Mitä Tuulivoltti sitten teki vuoden 2020 huipputuloksellaan? Tilinpäätöksestä selviää, että koko 73,2 miljoonaa euroa päätettiin jakaa osinkona Ohisalon puolison sisäpiirille.
"
Lähde: Partisaani
 
Joo tuskin Ohisalon mies tuosta mitään sai...

"
Suomalaiset veronmaksajat ostivat siis Exilion-yhtiön kautta Ohisalon miehen yhtiöltä energialiiketoiminnan, joka ei selviäisi markkinoilla päivääkään omin avuin. Veronmaksajat lahjoittivat poliitikkoja voidelleille bisnesmiehille kymmeniä miljoonia liiketoiminnasta, jonka todellinen arvo on 0 euroa.

Mitä Tuulivoltti sitten teki vuoden 2020 huipputuloksellaan? Tilinpäätöksestä selviää, että koko 73,2 miljoonaa euroa päätettiin jakaa osinkona Ohisalon puolison sisäpiirille.
"
Lähde: Partisaani
Siis st1:n, Tuuliwatin ja Tuulivoltin omistajat (ST1, Neot ja S-Ryhmä) ja Johanssonin työnantaja Anttonen on Partisaanin mukaan Ohisalon sisäpiiriä? Ei sentään HiihtoliittoJääkiekkoliitto ja Vierumäki.
Ja vieläpä somehuhut lähteenä.
Hallelujaa noille vaihtoehto- ja vastamedioille.
 
Siis st1:n, Tuuliwatin ja Tuulivoltin omistajat (ST1, Neot ja S-Ryhmä) ja Johanssonin työnantaja on Partisaanin mukaan Ohisalon sisäpiiriä? Ja somehuhut lähteenä.
Hallelujaa noille vaihtoehto- ja vastamedioille.
Jännä ettei vihreiden pyörittämä valtamedia tee tutkivaa journalismia vihreiden ministerin touhuista.

Politiikalla ja hyväveli touhulla saatu pilattua myös energiantuotanto Suomessa, ihan kuten kaikki muukin on tuhon tiellä.
Sama kuin nyt tuntuu tapahtuvan sähkönhinta "hyvityksien" kanssa.
 
Jännä ettei vihreiden pyörittämä valtamedia tee tutkivaa journalismia vihreiden ministerin touhuista.

Politiikalla ja hyväveli touhulla saatu pilattua myös energiantuotanto Suomessa, ihan kuten kaikki muukin on tuhon tiellä.
Sama kuin nyt tuntuu tapahtuvan sähkönhinta "hyvityksien" kanssa.
No jaa. Ei tuota voi journalismiksi oikein sanoa, kun somehuhuja pyöritellään.

Mutta minusta joka tapauksessa nyt (ja ollut jo muutaman vuoden) on hyvä aika sijoittaa tuulivoimaan vaikka pienemmälläkin panoksella. Ilmaisena tipsinä, jos suoraan ei pääse kiinni, niin esimerkiksi SEB:n, Taalerin tai Ålandsbankenin tuulivoimarahastojen kautta pääsee. Taalerilla on myös mielenkiintoinen tuuli- ja aurinkovoimarahasto.
 
Sieltä taasen läsähtää kakkaa tuulettimeen ihan huolella:
Suomi teki päästökaupalla jättitilin: Valtion kassaan 511 miljoonaa euroa - Talous | HS.fi
Päästökauppajärjestelmän uudistuksesta ”kunnianhimoinen” sopu - Politiikka | HS.fi
Nämä yhdistettynä tulevan ennallistamisasetuksen kanssa tarkoittaa sitä, että Suomesta tulee yksi hiton Luonnonsuojelualue, kun ihmisillä ei ole varaa asua muualla, kuin betonilähiöissä.
Perustuslakivaliokunta tiukkana: Suomen ei tule hyväksyä EU:n ennallistamisasetusta ehdotetussa muodossa - Politiikka - Ilta-Sanomat
 
Tuossa OL3:n myöhästymisessä ja lisääntyneissä kustannuksissa on syytetty paljon prosessia, valmistajalta puuttuneita piirustuksia (mitkä ilmeisesti myöhästyttäneet vaatimusten tositusta), rakennusvirheitä yms... Eli voisiko leikkiä ajatusleikin missä nämä virheet alkavat olla korjattu kaikkinensa, jolloin projekti olisi nyt monistettavissa huomattavasti halvempaan hintaan? Voisiko uusi reaktori tulla esimerkiksi hintaan 5mrd€ (edelleen lähes 2x alkuperäiseen arvioon)? Tämä voisi olla realistinen hyvän päivän hinta reaktorille. Nyt tuota "uuden ydinvoimalan" hinnan esimerkkinä käytetään pieleen menneen ydinvoimaprojektin toteutunutta kustannusta, ilman että tällä rahalla oltaisi opittu yhtään mitään.

Jos tehdään uusi OL3, ensin pitäisi suunnitella koko laitos uusiksi ottaen oppia edellisestä. Siihen menee taas ylimääräistä rahaa. Sitten kolmas ja neljännes EPR olisi edullisempi. Tuli mieleen siitä Puolan reaktoreista, että määräalennuksi tulee varmaan kuudesta reaktorista.
 
Jos tehdään uusi OL3, ensin pitäisi suunnitella koko laitos uusiksi ottaen oppia edellisestä. Siihen menee taas ylimääräistä rahaa. Sitten kolmas ja neljännes EPR olisi edullisempi. Tuli mieleen siitä Puolan reaktoreista, että määräalennuksi tulee varmaan kuudesta reaktorista.
Veikkaan että merkittävä kustannus on projektin kertaluontoisuuteen liittyvä suunnittelua ja tositustyö, mikä on nyt tehty. Tällöin pieniä parannuksia varmasti voi tulla, mutta tuskin mitään "koko laitos uusiksi". Jos näin tehtäisi, niin valtaosa tositustyöstäkin menisi harakoille ja alkaisi alusta, vaikka siinäkin voidaan edellisen projektin oppeja hyödyntää. Todennäköisesti iso osa laitteista olisi edelleen yhtä kalliita kuin alunperinkin, ja varmaan valtaosaa laitteista ei täysin identtisinä enää valmistettaisikaan. Nämä menisivät varmaan vielä suhteellisen pienten laitemuutosten piiriin.
 
Veikkaan että merkittävä kustannus on projektin kertaluontoisuuteen liittyvä suunnittelua ja tositustyö, mikä on nyt tehty. Tällöin pieniä parannuksia varmasti voi tulla, mutta tuskin mitään "koko laitos uusiksi". Jos näin tehtäisi, niin valtaosa tositustyöstäkin menisi harakoille ja alkaisi alusta, vaikka siinäkin voidaan edellisen projektin oppeja hyödyntää. Todennäköisesti iso osa laitteista olisi edelleen yhtä kalliita kuin alunperinkin, ja varmaan valtaosaa laitteista ei täysin identtisinä enää valmistettaisikaan. Nämä menisivät varmaan vielä suhteellisen pienten laitemuutosten piiriin.
OL3 on avaimet käteen -toimitus. Se oppi ja sitten IPR-alle menevät suunnitelmat ja kokemukset mitä sieltä on saatu ja on mennyt pääosin Arevalle ja Siemensille.
Ei meille.
 
Se sun pääomakulu juoksee 10v putkeen ennenkuin ensimmäistäkään TWh:ta sieltä voimalasti saadaan ulos + nykyisin sut nauretaan ulos jos koitat saada 3% korolla yrityslainaa 100%:sella varmuudella vähintään osittain epäonnistuvaan projektiin.

Ei se ole sattumaa, että Briteissä Hickneypointille piti maksaa 10snt/kWh syöttötariffi, että suostuivat projektiin. Nyt rakennuskustannuksiksi arvioidaan kait yli 28mrd eur kahdelle reaktorille.

Kyllä minäkin kannatan ydinvoimaa, mutta euroopassa on nyt neljä esimerkkiä siitä mitä EPR maksaa ja se on iso summa se - etenkin kun korot ovat nousseet.

72435720-B8B1-47DA-AAB1-9B1971E4F2DD.jpeg
Mutta ehkä siellä ollaan vaan kädettömiä ja huvikseen maksetaan liikaa? Mistä minä tiedän, ehkä kaiken saa halvemmalla kun sinä kerran niin sanot.

Ydinvoiman kohdalla hintaa on nostanut riski, hyvin vahvana poliittinen riski, ja sitä riskiä on yritetty nostaa jos ei sitä haluta.

Syöttötariffi on yksi konsti sitä pienentää, mutta ei se sitä riskiä täysin pois, jos julkinenpuoli hoitaisi rahoituksen niin iso osa riskistä pienenisi voimalata, jos lisäksi ottaisi kopin poliittisesta riskistä. Mutta riskinä edelleen mm. se että että kesken kauden tulee kilpailia joka pesee markkinoilla ko voimalan tuotannon.

Markkinariskiä taasen pienentää asiakkaat jotka hakee energianhinta suojaa turvaamalla energian saatavuuden ennustettavalla hinnalla, vaikka ydinvoima suojattaisiin poliittisilta riskeiltä, niin ei se riskitön ole.

Sinänsä inflaatiosuojatulle turvalliselle sijoitukselle on markkinoilla kysyntää, valtiolla joku 10mrd vastuu, jonka suurin riski on valtio itse, se tuo hyvinvointia, eli siinä mielessä ei välttämättä paha, mutta jos valtio sössii muutenkin talouden, niin se ei siltikään paha, mussa jos sössimisin lisäksi sössii ko vastuun, niin pahentaahan se tilannetta.

Ydinvoiman rakentamissa, tai siis sen rahoituksessa, niin pitäs saada vielä se rakentaminen kuntoon ja ennustettavaksi, nyt käynnissä olevat hankkeet tuoneet hyvin paljon epäluuloja.
 
OL3 on avaimet käteen -toimitus. Se oppi ja sitten IPR-alle menevät suunnitelmat ja kokemukset mitä sieltä on saatu ja on mennyt pääosin Arevalle ja Siemensille.
Ei meille.
Joka muuttaa asioita miten? Väitätkö että uuden Arevan avaimet käteen toimittaman laitoksen hinta olisi OL3:n toteutunut hinta? Olettaen että he suostuisivat tekemään realistisen arvion toimitushinnalle, mihin ei sisällytetä heidän OL3 tappioita?

Väitän että oppi olisi se, että käytetään olemassa olevaa ratkaisua niin pitkälle kuin mahdollista, alkuperäinen n. 3,5mrd€ tarjous muuttuisi suuruusluokkaan 5-6mrd€, mikä on erittäin kaukana tästä 11+ mrd€ toteumasta.

Reaalimaailmassa tässä on todennäköisesti mieliä pahoitettu ja uutta tilausta ei missään tapauksessa pyydetä, ja jos pyydettäisiin niin se hinnotellaan historian mukaan niin suureksi, ettei se ole realismia.
 
Joka muuttaa asioita miten? Väitätkö että uuden Arevan avaimet käteen toimittaman laitoksen hinta olisi OL3:n toteutunut hinta? Olettaen että he suostuisivat tekemään realistisen arvion toimitushinnalle, mihin ei sisällytetä heidän OL3 tappioita?

Väitän että oppi olisi se, että käytetään olemassa olevaa ratkaisua niin pitkälle kuin mahdollista, alkuperäinen n. 3,5mrd€ tarjous muuttuisi suuruusluokkaan 5-6mrd€, mikä on erittäin kaukana tästä 11+ mrd€ toteumasta.

Reaalimaailmassa tässä on todennäköisesti mieliä pahoitettu ja uutta tilausta ei missään tapauksessa pyydetä, ja jos pyydettäisiin niin se hinnotellaan historian mukaan niin suureksi, ettei se ole realismia.

UK:ssa aloitettiin rakentamaan kahta uutta EPR:ää vuonna 2017. Niissä hinta-arvio on yhteensä £25-26 mrd. Joten jos tuossa on otettu oppia OL3:sta, niin ei se ainakaan halvemmaksi ole muuttunut.

*edit*
Ja Puolaan noin tarjottiin 8,8mrd per kappale.
 
Viimeksi muokattu:
Joka muuttaa asioita miten? Väitätkö että uuden Arevan avaimet käteen toimittaman laitoksen hinta olisi OL3:n toteutunut hinta? Olettaen että he suostuisivat tekemään realistisen arvion toimitushinnalle, mihin ei sisällytetä heidän OL3 tappioita?

Väitän että oppi olisi se, että käytetään olemassa olevaa ratkaisua niin pitkälle kuin mahdollista, alkuperäinen n. 3,5mrd€ tarjous muuttuisi suuruusluokkaan 5-6mrd€, mikä on erittäin kaukana tästä 11+ mrd€ toteumasta.

Reaalimaailmassa tässä on todennäköisesti mieliä pahoitettu ja uutta tilausta ei missään tapauksessa pyydetä, ja jos pyydettäisiin niin se hinnotellaan historian mukaan niin suureksi, ettei se ole realismia.
En tiedä onko ollut uusmyyntiä, tuon toimittajan kohdalla voisi kuvitella että erittäin suurimerkitys sen rahoittajasta, jos rahoittaja on sitä mieltä että myydään "kohtuuhintaan" niin sitten voi olla ihan erihinnat, vs se että rahoittaja antaa luvan tehdä kauppoja jos varmasti kannattavasti maaliin.

Miljardeissa vielä sekin että minkä päivän arvosta puhutaan.
 
Joka muuttaa asioita miten? Väitätkö että uuden Arevan avaimet käteen toimittaman laitoksen hinta olisi OL3:n toteutunut hinta? Olettaen että he suostuisivat tekemään realistisen arvion toimitushinnalle, mihin ei sisällytetä heidän OL3 tappioita?

Väitän että oppi olisi se, että käytetään olemassa olevaa ratkaisua niin pitkälle kuin mahdollista, alkuperäinen n. 3,5mrd€ tarjous muuttuisi suuruusluokkaan 5-6mrd€, mikä on erittäin kaukana tästä 11+ mrd€ toteumasta.

Reaalimaailmassa tässä on todennäköisesti mieliä pahoitettu ja uutta tilausta ei missään tapauksessa pyydetä, ja jos pyydettäisiin niin se hinnotellaan historian mukaan niin suureksi, ettei se ole realismia.
Semmonen lisäksi on hyvä huomata, että mikäänhän tässä ei viime vuosina ole varsinaisesti halventunut. Ihan rakennusmateriaalien ja metallien hinta noussut ja reippaasti.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom