Se sijainti olikin vain lisäehto jolla erotellaan se, että auto ei ole latauksessa jossain aivan muualla. Varsinainen latauksessa/ei latauksessa tieto voidaan ottaa joko lataustehosta (yli 0 kW) tai latauksen tilasta (päällä/ei päällä) tai latauskaapelin tilasta (kytketty/ei kytketty) riippuen siitä mitä tietoja autosta saadaan irti.
Onko teillä omat vessapaperitkin? En kyllä jaksaisi alkaa senttejä laskemaan tai edes kymppejä, mutta jos haluaa välttää nuo lätkät jne. yksi yksinkertainen tapa voisi olla, katsoa paljonko autoilla ajetaan vuodessa ja jakaa ne kustannukset samassa suhteessa. Ellei tätä summaa pidä päästä karhuamaan heti... Tämä kuitenkin edellyttää, että tiedetään paljonko sille laturille on mennyt virtaa. Mutta olisi sellainen once-a-year -juttu.
Näin toki jos saa auton yhdistettyä HA:n, mut jos pelkällä laturin infralla yrittää niik ei onnistu tietyn auton tunnistaminen.
www.traficom.fi
Kai tuo tarkoittaa lähinnä sitä että asennetaan 11 kW asemia joita sitten rajoitetaan 3,7 kW (1x16A) asti jos esim. kuormanhallinta tai asennuspaikan rajoitteet niin vaatii.Sähköautojen latauspiste pakolliseksi ei asuinkäytössä oleviin rakennuksiin – valvonta alkaa heti vuoden vaihteen jälkeen | Traficom
Olemassa olevaan rakennukseen, joka ei ole asuinkäytössä, ja joiden yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa rakennuksen sisällä tai samalla kiinteistöllä, pitää asentaa sähköauton latauspiste viimeistään 31.12.2024. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom aloittaa valvonnan vuoden vaihteen jälkeen...Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä | 733/2020 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmilläwww.finlex.fi
Tuossa jälkimmäisessä ei puhuta 10% mitään, mutta jossain uutisessa, jota en nyt löydä mistään tuo mainittiin.
"Latauspisteen on oltava yli 3,7 kW:n tehoinen ja tarkoitettu sähköautojen latausta varten, ja sen tulee olla varustettu joko Type 2 ja/tai CCS- tyypin liittimellä.". Tuosta kai tuo 11kW tulee, onko yli 3,7 mutta alle 11kW ratkaisuja?
Eikä ensimmäisessäkään. Tuo astui voimaan jo 2024-25 vuodenvaihteessa, ei 2025-26, ja sen puitteissa ei tarvitse asentaa latauspisteitä 10 %:iin kaikista pysäköintiruuduista.
Totta kai on. Esimerkiksi kaikki 1x16 A ja 3x16 A välillä: 1x 17 A, 3x6 A jne.
Olet kovasti väärässä. Nuo lain pakottamat latausasemat ovat pääasiassa kaupallisia latausasemia joissa latauksesta maksetaan markkinahinta. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki ulkoisti lain pakottamat latausasemat e-Parkingille. Ei noita kannata itse pystyttää ja ylläpitää, tulee pelkästään kustannuksia.
No, tuossa vieressä on julkinen kenttä jossa sähkö maksaa 15snt/kWh. Kun sähkö + siirtomaksu + verot laskee niin ei se kotona jää kauas tuosta.
Ei kai sitä missään tarvitse hengata? Jos on 11kW laturi toimiston pihalla, niin Polle kerran viikossa siihen ja siinä se. Kotona säästäisi ehkä hyvällä lykyllä 2snt/kWh, eli käytännössä viikossa säästö olisi 1-2€. Olettaen että tulee sama systeemi kuin naapurissa.
7,4kW?
Eiköhän sitä tule viikonloppulatauksia eteen. Ja lomakaudet + muut syy kun et ole töissä.
Asennus oli 300 euroa ja itse laite 300 euroa. Eli olikin halvempi mitä muistin. Sähkökeskus oli aivan vieressä seinän takana niin lyhyt matka.
Lisäksi näin omakotiasujana ei monesti tule ajatelleeksi, että kaikilla kerrostaloasujilla ei varmaankaan ole edes mahdollisuuksia kotilataukseen.
Perjantaina kun lataa, niin eipä meillä sellaista tarvetta tule, että kotona pyörittäisiin niin paljon että tarvitsisi lisää virtaa just siitä kotilaturista viikonlopun aikana. Lomakaudella meidän normiajoilla riittää varmaan yksi lataus, sen voi tehdä vaikka kauppareissun aikana.
Niin no, minä en viitsi mitään huonoa laittaa, noiden parempien hinnat näyttäisi minusta olevan yhteensä tuolla tonnin huiteilla. Asennushinnasta ei tietenkään voi sanoa vielä mitään, mutta on siinä yksi huone sähkökaapin ja katoksen välissä.
Minä en siis tietenkään puhu kuin omasta puolestani. Totta kai monelle se oma asema on paras ratkaisu. Kolmivaihevirtapistoke tuntuu aika vaihtelevasti löytyvän, esim. meiltä ei löydy. Joskus ajattelin asennuttaa sellaisen, mutta enpä ole sitten 16 vuoden asumisen aikana kertaakaan tarvinnut.
Rehellisyyden nimissä toiminnallisesti hyvän ja huonon laturin ero on hinta. Lisäksi saa etäohjausominaisuuksia, joita kyllä voi saada halvallakin laturilla.
Mielestäni tärkein ero on suojausominaisuudet.
Suomessa myytäviä laitteita kai joku instanssi valvoo? Eli jos ei tilaa aliexpressistä random romuja, voisi olettaa saavansa toimivan pelin?
Etukäteisvalvontaa ei ole. Näissä halvimmissa motorwerk jne. tyyppisissä voimavirtavehkeissä on ollut puutteita. Nämä kaksi auton varustetta vedettiin pois kauppojen hyllyiltä – sähköiskun vaara
Tarkalleen ottaen oli nimenomaan tietyssä erässä kolmivaihelaturia, jossa suojaus oli puutteellinen käyttäessä sukoadapteria.
Tarkoititko että koska jokin käyttötapaus on harvinainen, ei siihen liittyvät ongelmat ole todellisia?
Pörssisähköaikana jos omalle ajalle laskaa mitään hintaa,ei kannata senttejä laskeskella, vaan olla tyytyväinen et on alle 1eur /100km. Joka aika usein onkin jos on pörssisähkö. Auton hankintakulut voi sitten jakaa haluamallaan tavalla.Väitinkö niin? Jos on tyyliin ainoa tapaus tässä maassa, ei ole ihme, ettei siihen ole valmista ratkaisua. Ja nytkin siihen ehdotettiin ratkaisua, se ei kelvannut.
