Sähköauton kotilataus

Pitäisi hommata Model S:lle kiinteä kotilaturi. Valinnanvaraa näyttää olevan aivan liikaa ja valintaa vaikeuttaa se, että ei oikein itse vielä tiedä sen tarkemmin mitä pitäisi olla.

Tällä hetkellä olen katsellut Garo Entity Homea ja Buusti Boxia. Nämä kaksi on eniten tapetilla, koska:
  • Tukevat ilmeisesti OCCP protokolla ilman kolmannen osapuolen pilvipalvelua välissä. Tuo pilvettömyys on ehdoton kriteeri, ettei laturista tule SERiä vahingossa pilvipalvelun loppuessa yllättäin. Toiveissa olisi myös jossain vaiheessa värkätä HA ja ohjata näitä sen kanssa ja siksi OCCP, mutta sitä odotellessa
  • Nämä tukee pörssisähköohjausta out-of-the-box.
  • Näissä on pitkä(hkö) latauskaapeli.
Meneekö kummallakaan metsään?

Olen myös jostain syystä tykästynyt ajatukseen kiinteästä laturi-auto latauskaapelista, mutta onko täällä mielipiteitä sitä vastaan tai sen puolesta? Ehdottomasti tulee siis kiinteä laturin asennus (ei voimavirtapistorasiakikkoja), mutta kannataakohan laturissa olla kiinteä piuha vai type 2 lähtö? (Ei tällä loppujen lopuksi taida kyllä olla sen suurempaa merkitystä. )
Tänään tuli tilaamani Peblar Home ja sinne HomeAssintantiin se putkahti näkyviin itsestään. Kuormanhallinta helppo home wizard han lukijan kautta (natiivi tuki laturissa). Pörssisähkö ohjausta tässä ei ole vakiona, tuo pitää säätää HA:lla kuntoon. Sen enempää käyttökokemusta ei vielä ole.

Täältä tilattu torstaina ja tänään maanantaina perillä, jos joku innostuu Peblarista.
 
Onko kellään ajatuksia tähän autolataus-pähkinään taloyhtiössä?

Meillä asuntoyhtiö missä on 15 autopaikkaa. Kaikissa on lämmitystolpat, sähköautojen latauksen kartoitus on suunnitelmassa vasta vuonna 2028, joten mahdolliset latauspaikat realisoituu vasta vuosien päästä jos silloinkaan. Taloyhtiössä on nykyään kaksi sähköautoa ja kaksi hybridiä, joten kotilatureille olisi jonkinasteista käyttäjäkuntaa.

Mitä mahdollisuuksia minulla on? Nämä kaksi skenaariota on tullut mieleen:

- Voiko lämmitystolppiin asentaa suoraan hitaat laturit, esim. schuko? Riittääkö lämmityskäyttöön asennetut piuhat ja sulakkeet tämmöistä käyttöä jos niihin vaan hommaa laadukkaat boksit jollakin kuormanhallinnalla tms?

- Mietin skenaariota missä taloyhtiössä olisi erillisellä käyttämättömällä paikalla edes yksi laturi mistä autoa voi ladata? täyssähkölle se riittää kun jo nyt, toinen meistä lataa kerran viikossa täyteen töissä ja minä sitten kerran kerran pariin viikkoon Prismassa kauppareissun yhteydessä. Hybrideille tämä on aikalailla huonompi, koska niitä pitäisi ladata vielä useammin, niissä myös on niin pienet akut että hidas schukolataus toimisi niille oikein hyvin. Meillä olisi yksi parkkipaikka tyhjillään, se on lämmönjakorakennuksen kyljessä niin siihen pystynee askartelemaan vaikka minkälaisen laturin varmaan aika paljon helpommin kuin päivittämään tolppiin menevät letkut, olettaen että schukolatausta ei voi perustaa olemassaoleviin letkuihin.

Taloyhtiön hallitus on saamaton, koska puheenjohtajalla ei ole sähköautoa niin se tuskin tätä asiaa edistää ikinä, mutta jos teen osakkaana kaikki analyysit, hankin tarjoukset toteutukseen niin ei sekään välttämättä kehtaa vängätä vastaan.
 
Tuli vastaan pörssisähköohjattu kolmivaihelaturi Puuilon verkkokaupassa. Tuolla ei vielä ole arvosteluja, joten onkos täälä jo joku ehtinyt kokeilemaan toimiiko luotettavasti?


Ostin tuosta pörssisähkölaturista kolmivaiheisen version reilu viikko sitten ja ainakin näin lyhyellä kokemuksella voin sanoa että oli tosi helppo ottaa käyttöön ja hyvin on toiminut. Latauksesta on helppo ottaa sovelluksella kalleimmat hintapiikit pois.
 
Onko kellään ajatuksia tähän autolataus-pähkinään taloyhtiössä?

Meillä asuntoyhtiö missä on 15 autopaikkaa. Kaikissa on lämmitystolpat, sähköautojen latauksen kartoitus on suunnitelmassa vasta vuonna 2028, joten mahdolliset latauspaikat realisoituu vasta vuosien päästä jos silloinkaan. Taloyhtiössä on nykyään kaksi sähköautoa ja kaksi hybridiä, joten kotilatureille olisi jonkinasteista käyttäjäkuntaa.

Mitä mahdollisuuksia minulla on? Nämä kaksi skenaariota on tullut mieleen:

- Voiko lämmitystolppiin asentaa suoraan hitaat laturit, esim. schuko? Riittääkö lämmityskäyttöön asennetut piuhat ja sulakkeet tämmöistä käyttöä jos niihin vaan hommaa laadukkaat boksit jollakin kuormanhallinnalla tms?

- Mietin skenaariota missä taloyhtiössä olisi erillisellä käyttämättömällä paikalla edes yksi laturi mistä autoa voi ladata? täyssähkölle se riittää kun jo nyt, toinen meistä lataa kerran viikossa täyteen töissä ja minä sitten kerran kerran pariin viikkoon Prismassa kauppareissun yhteydessä. Hybrideille tämä on aikalailla huonompi, koska niitä pitäisi ladata vielä useammin, niissä myös on niin pienet akut että hidas schukolataus toimisi niille oikein hyvin. Meillä olisi yksi parkkipaikka tyhjillään, se on lämmönjakorakennuksen kyljessä niin siihen pystynee askartelemaan vaikka minkälaisen laturin varmaan aika paljon helpommin kuin päivittämään tolppiin menevät letkut, olettaen että schukolatausta ei voi perustaa olemassaoleviin letkuihin.

Taloyhtiön hallitus on saamaton, koska puheenjohtajalla ei ole sähköautoa niin se tuskin tätä asiaa edistää ikinä, mutta jos teen osakkaana kaikki analyysit, hankin tarjoukset toteutukseen niin ei sekään välttämättä kehtaa vängätä vastaan.
Täältä löytyy keskustelua:
 
Täältä löytyy keskustelua:
Ahaa, kiitoksia - sieltä varmaan löytyy ihan kaikkeen vastaus jaksaa sen selata läpi, poislukien tietty sen että miten yhtiön puheenjohtajan pään saisi kääntymään.
 
Tekeekö muilla evcc kautta HA tällaista latauskäyrää? Ensin latasin aamulla 11kw ja sitten päivällä pidempään 4kw. Mutta jostain syystä lataus pysähtyy hetkeksi ja jatkuu sitten taas. Käyrällä länäyttää tehonlaskuna. En vaan yhtään tiedä itse että miksi se tekee noin -onkohan siis jokin konffi, tekeekö laturi vai onko syy autossa

Screenshot_20260514-213346_Chrome.png

Latausasema on EVbox Livo ja autona tässä Toyota BZ4x
 
Tekeekö muilla evcc kautta HA tällaista latauskäyrää? Ensin latasin aamulla 11kw ja sitten päivällä pidempään 4kw. Mutta jostain syystä lataus pysähtyy hetkeksi ja jatkuu sitten taas. Käyrällä länäyttää tehonlaskuna. En vaan yhtään tiedä itse että miksi se tekee noin -onkohan siis jokin konffi, tekeekö laturi vai onko syy autossa

Screenshot_20260514-213346_Chrome.png

Latausasema on EVbox Livo ja autona tässä Toyota BZ4x
Eipä ole. Nuo pienet piikit tulee siitä kun menee sopivasti myyntii niin sit alkaa syöttää autolle pienellä teholla.


1778794135953.png
 
Defa power s toiminu nyt kuukauden ilman pienintäkään ongelmaa. Parin ekan päivän aikana oli ongelmia balancerin kanssa. Meni usein ”ei käytettävissä” tilaan.

Aikani asiaa tutkittua huomasin, että itse laturi ja myös balancer pomppi mesh verkossa purkista toiseen. Ilmeisesti ne ei tuommoista tilannetta hallitse kovin hyvin. Mesh verkosta kun määritteli molemmille pysyvän mesh purkin, niin loppu ongelmat.

Halusin tän tänne kirjoitella jos joku taistelee vastaavan ongelman kanssa. :)
 
Voisikin tilata Wallen kotilatauksen.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/NOH6Drq4DyU

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://youtu.be/H3n7erb9dto


Tuo 11kW etähallinnalla
 
Kenelläkään Defa Poweria? Miten saan sen katsomaan Suomen Nordpool hintoja? Tällä hetkellä katsoo Ruotsin..

E: Maksuvyöhykkeeksi olen asettanut kotini.

E2: Korjaantui kun vaihdoin postiosoitteeni tuohon lähimmän kaupungin postiosoitteeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Miten olette ratkaiseet laturin "roikottamisen" kun latailee sähkötolpasta?
Harmittavasti juuri toisella puolella on latausluukku, kuin tolppa. Aika pitkä kaapeli roikottaa latureineen päivineen, tuo nyt väliaikasesti nippusiteillä ettei maassa roikkuisi.

Saattaisi vaan joku koukku riittää tolpan ympärille niin saisi painon sen varaan.
 
Miten olette ratkaiseet laturin "roikottamisen" kun latailee sähkötolpasta?
Harmittavasti juuri toisella puolella on latausluukku, kuin tolppa. Aika pitkä kaapeli roikottaa latureineen päivineen, tuo nyt väliaikasesti nippusiteillä ettei maassa roikkuisi.

Saattaisi vaan joku koukku riittää tolpan ympärille niin saisi painon sen varaan.
Polkupyörän "mustekala" eli semmonen kuminauha jossa koukut päissä. Ainakin jos latausmötikässä on reiät koukuille
 
Miten olette ratkaiseet laturin "roikottamisen" kun latailee sähkötolpasta?
Harmittavasti juuri toisella puolella on latausluukku, kuin tolppa. Aika pitkä kaapeli roikottaa latureineen päivineen, tuo nyt väliaikasesti nippusiteillä ettei maassa roikkuisi.

Saattaisi vaan joku koukku riittää tolpan ympärille niin saisi painon sen varaan.
Tulee autokatoksessa suko-laturilla latailtua, ja tuli tota varten viriteltyä katoksen takaseinään joku Puuilosta ostettu varastokoukku johon toi laturin elektroniikkapömpeli menee sopivasti.


Edit: ainiin tolppa, vähän eri ratkaisun vaatinee.
 
Kykeneekö tälläinen eTolppa antamaan 3,6kW jos vain yksi lataa?
Sulakkeet molemmilla sukoilla C16
1783147252710.png
 
Tässä tosiaan ei oltu nyt mitään asentamassa, vaan autopaikalla tuollainen purkki. Kävin ostamassa 16A latauslaitteen ja kyllä sieltä se 16A irtoaa (tässä ei nyt kuitenkaan naapurin pluggari ole ollut kiinni niin antaako sitten molempiin....).
Ihan mukava siihen nähden, ettei vanhassa asunnossa ollut mahdollisuutta ladata sähköautoa lainkaan.
 
Tässä tosiaan ei oltu nyt mitään asentamassa, vaan autopaikalla tuollainen purkki. Kävin ostamassa 16A latauslaitteen ja kyllä sieltä se 16A irtoaa (tässä ei nyt kuitenkaan naapurin pluggari ole ollut kiinni niin antaako sitten molempiin....).
Ihan mukava siihen nähden, ettei vanhassa asunnossa ollut mahdollisuutta ladata sähköautoa lainkaan.
Ei tuollaisessa purkissa ole mitään kuormanhallintaa tms. älyä. Kun siellä on 16A johdonsuoja molemmille, niin se sieltä sitten tulee.
 
Tässä tosiaan ei oltu nyt mitään asentamassa, vaan autopaikalla tuollainen purkki. Kävin ostamassa 16A latauslaitteen ja kyllä sieltä se 16A irtoaa (tässä ei nyt kuitenkaan naapurin pluggari ole ollut kiinni niin antaako sitten molempiin....).
Ihan mukava siihen nähden, ettei vanhassa asunnossa ollut mahdollisuutta ladata sähköautoa lainkaan.
Sitten riippuu miten se on johdotettu ja suojattu pidemmälle. Jos on vedetty vain yksi 3x2,5mm² ja yksi C16 johdonsuoja sinne taululle tuota tolppaa syöttämään, niin toimii nyt kun on vain yksi 16A laturi kiinni. Mutta sitten kun laitetaan vaikka kumpaankin 10A laturit, niin tuosta rasialta kestää johdonsuojat, mutta pomppaa vain taululta johdonsuoja.
Tuosta kuvasta katsoen näyttää olevan ABB:n vikavirtajohdonsuoja-yhdistelmä (DS201) ja luultavimmin C16 johdonsuoja ja 30mA vikavirralla. Tavallaan jopa jännä, ettei näihin latauspistokkeisiin ole yleistynyt B-käyräiset johdonsuojat, jolloin voisi käyttää C-käyrää taulun päässä ja säilyttää selektiivisyyden (eli käyttöpaikkaa lähempänä oleva suoja laukeaa ensin). Latauskuormat on kuitenkin hyvin tasaisia, eikä mitään moottorien käynnistämisen tyyppistä virtapiikkiä tule latauksen käynnistymisessä.

Toivottavasti teidän tapauksessa on vedetty paksumpi johto ja isommat suojat tauluun ja erilliset johtimet (esim taululta 5x6mm² ja 2x20A johdonsuojat) noille rasioille, niin kestää ladata vaikka molemmilla pistokkeilla 16A laturilla samaan aikaan.

Jossain oli kyllä tutkittu noita supersukoja, että ainakaan kaikki ei kestä sitä pitkää 16A latausta, vaan sielläkin alkaa kontaktien ympärillä muovit sulamaan, joten sen puolesta vaikkapa 13A tai 10A lataukselle pudottaminen voisi olla ihan suositeltavaa.
 
Sähköautoketjusta auton hintaohjattua kotilautas ilman hankitoja, asennuksia keskusteula

Ei siihen tarvi mitään laitteita hommata. Ainakin meidän sähköyhtiössä niiden puhelinsovellus riittää, toimii enoden kautta nettiyhteydellä.
Tämä varmaan kiinnostaa muitakin kuin Stellantiksen käyttäjiä.
Ilmeisesti tämä palvelu, enode.com/ suomenkielistä sivua ei ilmeisesti ole, mutta rivienvälistäs ymmärsin että tuon olet integroinut sähköyhtiösi (myyjä vai verkko?) palveluun, ja pösön netti rajapintaan ? vai miten käytännösäs.

Edit:
Auto brändeistä löyty lista
developers.enode.com/brands?q=&asset-type=vehicle , merkki klikkaamalla saa malli listaa, mitä klikkaamalla mitä tukee.

Ilmeisesti tarvitsee sitten autosta aktiivisen pilvipalvelun.

toimii enoden kautta nettiyhteydellä.
Ymmärsinkö oikein että Enode ei itse suoraan myy palvelua, vaan sitä tekee kolmannet osapuolet.

Eli tuos sähköyhtiö linkki tuli sitä kautta että käyttämäs sähköythiö (energia, vai verkko?) tarjoaa tuota palvelua. Onko siinä hinta ohjauksen lisäksi kuorma ohjausta ?
 
Tuohon 00-06 lataukseen kun yhdistää mukautuvahintaisen sopimuksen niin aina on hieman miinusmerkkinen kulutusvaikutus hinnassa. Jos ei siis jaksa täyttä pörssikikkailua.
 
Onko ns. super-schuko joku sääntösuomi-meemi?
Nuo ovat jokseenkin naurettavan hintaisia niin innostuin etsimään jos vaikka Saksasta löytyisi edullisempia, mutta ei löytynyt sitä vähääkään.
 
Onko ns. super-schuko joku sääntösuomi-meemi?
Nuo ovat jokseenkin naurettavan hintaisia niin innostuin etsimään jos vaikka Saksasta löytyisi edullisempia, mutta ei löytynyt sitä vähääkään.
Onhan se meemi, mutta ei mikään turha sellainen. Jos lataa matalimmalla tasolla niin normi pistoke kestää jos on oikein asennettu, mutta 16A alkaa olla niin ja näin.

Koska on niin paljon ihmisiä jotka ajattelee sähkön tulevan pistokkeesta ja sillä siisti, niin on erinomaisen toivottavaa että juuri tätä asiaa reguloidaan.
 
Onhan se meemi, mutta ei mikään turha sellainen. Jos lataa matalimmalla tasolla niin normi pistoke kestää jos on oikein asennettu, mutta 16A alkaa olla niin ja näin.

Koska on niin paljon ihmisiä jotka ajattelee sähkön tulevan pistokkeesta ja sillä siisti, niin on erinomaisen toivottavaa että juuri tätä asiaa reguloidaan.
No silläpä oli tarkoitus päivittääkin yksi pistorasia tuohon käyttöön.
Ihmeellisesti esim Saksalainen valmistaja Bals tekee 16A supershuko pistorasiaa E-8101A mutta sitä ei näemmä myydä kuin Suomessa. :lol:
 
No silläpä oli tarkoitus päivittääkin yksi pistorasia tuohon käyttöön.
Ihmeellisesti esim Saksalainen valmistaja Bals tekee 16A supershuko pistorasiaa E-8101A mutta sitä ei näemmä myydä kuin Suomessa. :lol:
Asutko siis muualla kuin Suomessa? Saksalaiset on yleensä aika jämptejä standardien kanssa, ja jos juuri tuo liitäntä ei ole saatavilla niin aivan varmasti löytyy vastaavia.
 
Onko ns. super-schuko joku sääntösuomi-meemi?
Nuo ovat jokseenkin naurettavan hintaisia niin innostuin etsimään jos vaikka Saksasta löytyisi edullisempia, mutta ei löytynyt sitä vähääkään.
Suomessakin myyty halpoja ns super-schukoja, tosin vedettin hyllyiltä takaisin.

Toki sitä voi sanoa valvonta Suomeksi, mutta kyse kuitenkin komponenteista joiden ominaisuudet oli hunonpia.
 
Toki sitä voi sanoa valvonta Suomeksi, mutta kyse kuitenkin komponenteista joiden ominaisuudet oli hunonpia.
Aina löytyy niitä vanhempia henkilöitä, jotka ovat 80-luvulla kuulleet sulakkeiden olevan 16A ja nyt ovat elämänsäästöillään ostaneet sähköauton ja kyllähän sitä pitää sillä täydellä teholla saada ladata autotallin 50v vanhasta ulkopistorasiasta.

Sitten kun autotalli palaa ja samalle menee talo niin ruvetaan itkemään vakuutusten perään.

Ihan hyvä että joku näitä oikeasti valvoo.
 
No silläpä oli tarkoitus päivittääkin yksi pistorasia tuohon käyttöön.
Ihmeellisesti esim Saksalainen valmistaja Bals tekee 16A supershuko pistorasiaa E-8101A mutta sitä ei näemmä myydä kuin Suomessa. :lol:
Onko mimmonen paikka mihin oot vaihtamassa? Olisko mahdoton paikka asentaa suoraan voimavirtapistorasia, jossa on myös 16A suko-rasia?
Tämmösestä voit tulevaisuudessa ladata 11kW "matkalaturilla" ja jos sähkärillä homman teettää alusta loppuun, niin ero tuon pelkän supersuko-pistokkeen vaihdon ja 3x16A pistorasian laiton välillä saattaa olla hyvinkin pieni. Isoin homma olis tuoda keskukselta 5x2,5 kaapeli (tai jos oikein tulevaisuuden 22kW varmaksi heittäytyy, niin 5x6 suoraan).

EDIT: Ja jos auto vaan tukee 3-vaihelatausta, niin tuosta kolmivaiheisesta laturista lataat 3x6A virroilla isommat tehot kuin siitä yhdestä 16A rasiasta, eikä oo pelkoa että rasian kontaktit sulaa.
 
Vaikka operaatio onkin aika simppeli, kiinteän pistorasian vaihto on aina sähkärin hommaa, siltä voi sen sopivan pistorasiankin tilata. Väärä paikka säästää. Erityisesti jos suunnitteilla on pitkäaikainen 16A kuormitus.

edit: jos ok-talo kyseessä niin tommonen dedikoitu 11kw latausasema on kirkkaasti paras. 22kw vaatii sitten jo 32A pääsulakkeet jotka lienevät vielä aika harvassa.
 
Viimeksi muokattu:
Suomessakin myyty halpoja ns super-schukoja, tosin vedettin hyllyiltä takaisin.

Toki sitä voi sanoa valvonta Suomeksi, mutta kyse kuitenkin komponenteista joiden ominaisuudet oli hunonpia.
Joo olivat Harjun tai jonkun vastaavan pilipali-merkin.
Aikansa saksan amazonia kaivamalla löytyi ainakin Legrandia, Latauspistorasiamekanismi Legrand Green'Up Plexo 16 A IP55, antrasiitti

Tuo on jo järkevämmän näköinenkin kuin vaikka Etherman super-shuko joka on niin kotitekoisen näköinen ettei kehtais laittaa mihinkään näkyville
 
Onko mimmonen paikka mihin oot vaihtamassa? Olisko mahdoton paikka asentaa suoraan voimavirtapistorasia, jossa on myös 16A suko-rasia?
Tämmösestä voit tulevaisuudessa ladata 11kW "matkalaturilla" ja jos sähkärillä homman teettää alusta loppuun, niin ero tuon pelkän supersuko-pistokkeen vaihdon ja 3x16A pistorasian laiton välillä saattaa olla hyvinkin pieni. Isoin homma olis tuoda keskukselta 5x2,5 kaapeli (tai jos oikein tulevaisuuden 22kW varmaksi heittäytyy, niin 5x6 suoraan).

EDIT: Ja jos auto vaan tukee 3-vaihelatausta, niin tuosta kolmivaiheisesta laturista lataat 3x6A virroilla isommat tehot kuin siitä yhdestä 16A rasiasta, eikä oo pelkoa että rasian kontaktit sulaa.
On tuokin yks ihan hyvä vaihtoehto, tosin niissäkin ilmeisesti se 16A shuko-liitin on ei niin super.
Kakkosauton mukana nyt vaan sattui tulemaan 16A 1-vaihelaturi. Toinen vaihtoehto ois sitten tietty CEE-karavaanipistoke joita saa 20kpl yhden "super"shukon hinnalla.
Taloudesta löytyy jo yksi 3x16A latauspaikka ja kakkosautossa on ilmaiset superit, eli tää on vahvasti sellaisia "first world problems"-juttuja.
 
On tuokin yks ihan hyvä vaihtoehto, tosin niissäkin ilmeisesti se 16A shuko-liitin on ei niin super.
Sen kanssa kolmivaihe laturi. No toki jos lähtö budjetti oli 15€ tse tehtynyt, niin asentaja + laturi pomsauttaa jo useisiin satasiin.

Ovat toki pitkäaikaisia investointeja, ja isompi latausteho ehkä tuo säästöä.

Karavaani ajatuksessa etunsa, mutta tulee herkästi sitä sovitin puljausta jos siinä lataillaa jollain matkalatureilla.
 
Mulla on Plugitin kautta kotilatausasema kun edellisessä töissä oli työsuhdeauto & vapaa autoetu ja sain takaisin lataukseen käytetyn sähkökustannukset. Maksoin itse latausaseman. Mutta uudessa töissä ei ole työsuhdeautoa, joten olen yrittänyt siirtää latausasemaa omaan hallintaan.
Mutta 1.5kk, lukuisten soittojen ja sähköpostien jälkeenkään siirtoa ei olla tehty, enkä voi käyttää latausasemaa, alkaa mennä hermo pikkuhiljaa:devilish:. Ja tästä toimimattomuudesta tulee aika paljon kuluja kun päivittäinen työmatka on 100km suuntaansa.

Onko vinkkejä millä saisin painostettua tekemään ton siirron? Uskoisin että tohon riittää joku pieni uudelleenkonffaus etänä.

Edit: Sain YV:n Plugitin työntekijältä, nyt kaikki on kunnossa.
 
Viimeksi muokattu:
No silläpä oli tarkoitus päivittääkin yksi pistorasia tuohon käyttöön.
Ihmeellisesti esim Saksalainen valmistaja Bals tekee 16A supershuko pistorasiaa E-8101A mutta sitä ei näemmä myydä kuin Suomessa. :lol:
Varmaan tämän löysit mutta ei minusta 61€ posteineen ole paha hinta:
Itse ehdin ostaa sellaisen Harju supersukon, onneksi ei ehditty asentaa paikalleen.
 
Vaikka operaatio onkin aika simppeli, kiinteän pistorasian vaihto on aina sähkärin hommaa, siltä voi sen sopivan pistorasiankin tilata. Väärä paikka säästää. Erityisesti jos suunnitteilla on pitkäaikainen 16A kuormitus.

edit: jos ok-talo kyseessä niin tommonen dedikoitu 11kw latausasema on kirkkaasti paras. 22kw vaatii sitten jo 32A pääsulakkeet jotka lienevät vielä aika harvassa.
Mitä asetukset sanovat siitä, että pistää 22kW latausaseman kuormantasauksella 25A pääsulakkeiden perään? Jos anyway pistää kuormanhallinan, niin 22kW ei pääsääntöisesti maksa euroakaan enempää kuin 11kW.
 
Jos anyway pistää kuormanhallinan, niin 22kW ei pääsääntöisesti maksa euroakaan enempää kuin 11kW.

Tuota en suorilta osta, siis meinaat että menisi samalla rahalla, jos valmis kaapelointi, niin ostan ettei isoa hintaeroa.

Vai tarkoitko että itse latauasemien hintaero on pieni ?
 
Tuota en suorilta osta, siis meinaat että menisi samalla rahalla, jos valmis kaapelointi, niin ostan ettei isoa hintaeroa.

Vai tarkoitko että itse latauasemien hintaero on pieni ?
Latausasemassa ei ole periaatteessa mitään eroa - kaapeloinnin pitää toki kestää 32A.

En jaksa uskoa että aseman sisäisissä vikavirtasuojissa olisi juurikaan kustannuseroja.
 
Mitä asetukset sanovat siitä, että pistää 22kW latausaseman kuormantasauksella 25A pääsulakkeiden perään? Jos anyway pistää kuormanhallinan, niin 22kW ei pääsääntöisesti maksa euroakaan enempää kuin 11kW.
Ei niillä sulakkeilla ole mitään merkitystä sen latausaseman maksimi latausvirran kannalta. Voit laittaa 22kW laturin vaikka 6A sulakkeiden perään ilman kuormanhallintaa jos siltä tuntuu, laturi vaan konffataan niin ettei se voi antaa ulos kuin maksimissaan sen 6A edestä virtaa. Ja monet latausasemat tosiaan kykenee siihen 22kW vaikka ne käytännössä asennetaan 11kW asemina.
 
Ei niillä sulakkeilla ole mitään merkitystä sen latausaseman maksimi latausvirran kannalta. Voit laittaa 22kW laturin vaikka 6A sulakkeiden perään ilman kuormanhallintaa jos siltä tuntuu, laturi vaan konffataan niin ettei se voi antaa ulos kuin maksimissaan sen 6A edestä virtaa. Ja monet latausasemat tosiaan kykenee siihen 22kW vaikka ne käytännössä asennetaan 11kW asemina.
Lähinnä että pitääkö se dipeillä pudottaa kiinteästi 25A:han vai riittääkö kuormanhallinta.

Mutta siis pääasiassa pointti vaan oli tosiaan että se itse latauspömpeli on käytännössä yleensä identtinen 11 vs 22kW ja monella valmistajalla ei edes ole erikseen 11kW malleja vaan ne ovat up-to 22kW ja sillä hyvä.

Syitä max 11kW setuppiin on lähinnä se, että laturin ja auton välinen johto on paksumpi 22kW mitoitetuissa malleissa, joten kiinteäpiuhaisissa saa kankeampaa ja paksumpaa lakua.

Irrotettavilla piuhoilla se normaali 11kW lataukaapeli on itseasiassa 20A / 14kW piuhaa.
 
Mitä asetukset sanovat siitä, että pistää 22kW latausaseman kuormantasauksella 25A pääsulakkeiden perään? Jos anyway pistää kuormanhallinan, niin 22kW ei pääsääntöisesti maksa euroakaan enempää kuin 11kW.
Mistä hinnoista oikein puhut? Sanoin että on väärä paikka säästää etsimällä jotain halvempaa super sukoa puhumattakaan siitä että asentaa sen itse eikä sähkäri. Mulla on 22kw defa power joka jumpperoitu asennuksessa 11kw koska pääsulakkeet eivät sellaista tehoa kestä. Ei siinä latausasemassa tietenkään eroa ole, kuka sellaista väittänyt? Lisäkulut olisivat tulleet pääsulakkeiden uusimisesta ja kaapeloinnista.
 
Mistä hinnoista oikein puhut? Sanoin että on väärä paikka säästää etsimällä jotain halvempaa super sukoa puhumattakaan siitä että asentaa sen itse eikä sähkäri. Mulla on 22kw defa power joka jumpperoitu asennuksessa 11kw koska pääsulakkeet eivät sellaista tehoa kestä. Ei siinä latausasemassa tietenkään eroa ole, kuka sellaista väittänyt? Lisäkulut olisivat tulleet pääsulakkeiden uusimisesta ja kaapeloinnista.
Niin, siis just sitä että ei maksa mitään valita 22kW Evseä vaikka muut asiat eivät sitä tehoa nyt kestäkään. Kai säkin voisit esim. jumperoida 20A:lle?

Sun viestissä kuitenkin erikseen mainitaan se 11kW ”ideaalina”. Mutta kyllä me molemmat tässä samaa mieltä ollaan.
 
Lähinnä että pitääkö se dipeillä pudottaa kiinteästi 25A:han vai riittääkö kuormanhallinta.
Tää on kyllä ihan hyvä kysymys. Mun käsittääkseni latausaseman ns. "asentajan" sovelluksesta tehty rajoitus riittää, niin kai se sama pätee kuormanhallintaankin eli siellä on asentaja säätänyt sen maksimivirran sopivaksi (joko fyysistesti tai softasta)? Kunhan loppukäyttäjä ei sitä rajoitusta voi poistaa jostain yhdellä napsautuksella tms.
 
Tää on kyllä ihan hyvä kysymys. Mun käsittääkseni latausaseman ns. "asentajan" sovelluksesta tehty rajoitus riittää, niin kai se sama pätee kuormanhallintaankin eli siellä on asentaja säätänyt sen maksimivirran sopivaksi (joko fyysistesti tai softasta)? Kunhan loppukäyttäjä ei sitä rajoitusta voi poistaa jostain yhdellä napsautuksella tms.

Defan power setup sovelluksessa valittiin käytössä oleva verkko TN/IT, kytketttjen vaiheiden määrä ja maksimi latausvirta.


Onhan se latausvirta rajattu myös valittujen ylivirtasuojien perusteella sähkömekaanisesti. Ryhmän johdonsuojat/sulakkeet menevät ennen pääsulakkeita jos muuta kuormaa kiinteistössä ei ole. Useampien latureiden kokonaisuuksissa mitoitukseen saa käyttää tasoituskerrointa ja yksittäisten laitteen tehonrajoitus tulee kuormanhallinnasta ohjelmallisesti.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
315 280
Viestejä
5 353 134
Jäsenet
85 039
Uusin jäsen
jamppa82

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom