Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)

[Billy Z. Jubu-Uhuru]

Ei saakaan. Tässä siirretään vaan laskutus vastaamaan kustannusrakennetta.

Tietysti aiheuttaahan se natinaa kun ei saakaan enää olla vapaamatkustaja. sitten vielä noi jinxin kaltaiset väärinymmärtäjät päälle niin soppa on valmis.

Erikoinen hinnoittelumalli jos maksavia asiakkaita pidetään vapaamatkustajina.
Itselleni tutumpaa on sulakekoon mukaan hinnoiteltu siirto joissa laskutus on kaiken järjen mukaan vastannut iät ja ajat kustannusrakennetta mutta ilmeisesti näin ei kaikkialla ole. Sen takia tämä uusi tehomaksukonsepti tuntuu aika nurinkuriselta, etenkin kun siinä maksetaan sitten kallista hintaa kulutuksesta joka ei millään tavalla liity siihen tehopiikkiin. Siirtohinta saisi mieluummin olla vaikka siirretyn tehon mukaan muuttuva, oikeudenmukaisemmalta tuntuisi että maksu kohdistuisi nimenomaan siihen käyttöön joka ne kustannukset aiheuttaa.

 

[Jebaus]

Aika tuuheita kuukausimaksuja siellä jossain? Caruna espoolla taitaa olla jotain 5€/kk + 3,15c kWh siirron hinta jos en ihan väärin muista... Ja 3x35 liittymä meillä

 

[zepi]

Minä ottaisin mieluusti 3x16A latauspistokkeen sähköautolle, jonka tehonsyötön hoitaisi paikallinen verkkoyhtiö. Ts. verkkofirma syöttää sinne tasan sen verran amppeereita kun verkossa on kapasiteettia ilman että heidän omat kustannuksensa nousevat.

Voisin myös mieluusti ulkoistaa varaavan sähkölämmityksen ja lämminvesivaraajan pyöritykset sähköfirmalle, mikäli noilla saisi sitä liittymämaksua alemmas kun se verkkofirma voisi itse optimoida sitä syöttöä.

Aika tuuheita kuukausimaksuja siellä jossain? Caruna espoolla taitaa olla jotain 5€/kk + 3,15c kWh siirron hinta jos en ihan väärin muista... Ja 3x35 liittymä meillä

Kyllähän jossain haja-asutusalueella sietää ollakin. Ne kustannukset ovat varmaan dekadia / paria kovemmat jossain skutsissa jossa piuhaa on satoja metrejä per asukas.

 

[Jebaus]

Saanko kysyä että mitä ihmettä hössötät? Voithan sä itsekin rajoittaa latausvirtaa ja kulutustasi ja säästää sähkölaskussa.

Verkkoyhtiön tehtävä on palvella asiakkaita. Verkkoyhtiön pitää voida laskuttaa verkon rakennus- ja ylläpitokustannuksista sieltä missä ne syntyy, kuitenkin määräysten rajoissa.

Ei voi olla oikeesti niin vaikea asia että tarvii alkaa leikkiä idioottia.

Elä nyt provosoidu

Tuo zepin ideahan on ajatustasolla varsin toimiva? Eli että asuntoon tulisi yksi 3x16a syöttö jonka perään kytkettäisiin juurikin sähköauton latauspiste, lämminvesivaraaja, maalämpöpumppu yms laitteet joiden ei tarvitse pyöriä juuri tietyllä hetkellä vaan riittää että toimivat esim joka toinen tunti.

Verkkoyhtiö voi sitten näillä tasapainottaa sitä omaa kulutustaan sovittujen määreiden puitteissa?
Vastaavasti sitten tämä sähkö olisi asiakkaalle halvempaa joten ajatustasolla voisin itsekkin tuollaisen kotiin ottaa.

 

[bypass]

Ei tuo ihan utopistisia määriä älyä vaadi. Tälläkin hetkellä mulla on sähkölaitoksen kanssa soppari, että ne saavat ohjata lämmityksen päälle talostani kahden tunnin haarukassa joka ilta. Ns. euron rele vain napsahtaa. Jos tuntimäärä/vrk pysyy samana, niin mulle on ihan sama lähteekö se päälle vaikka kymmenen kertaa vuorokaudessa. Miten heille vain parhaiten sopii.

 

[JaniKari]

No kaavoitetulla alueella ei varmaan, mutta haja-alueella ei mitenkään harvinainen tilanne.

Lähde on se että suunnittelen niitä töikseni.

Haja-asutus alueella asuu hyvin pieni osa väestöstä, joten se ei kokonaiskustannuksissa juuri näy. Paitsi kun maalaisten kymmenien kilometrien syöttökaapelit kaivetaan maan alle. Mutta tälläkään ei ole mitään tekemistä piikkitehon kulutuksen kanssa.

Katselin tuossa pyöräillessäni töihin omakotialueen muuntamoita ja arvioin että ehkä noin 50-100 omakotitaloa on yhden muuntamon piirissä. Jos tämä arvion suuruus pitää paikkansa niin meidän pitäisi katsoa miten näiden 50-100 kuluttajan tehojakaumaa saadaan tasaisemmaksi. Siinä ei juuri yhden talouden tunnin 8kWh tai 12kWh piikki vuodessa näy. Paitsi tietysti jos se sattuu kulutushuippuihin (=pakkashuippu, aamu tai ilta). Painottamalla kulutusta hiljaisille tunneille auttaa tähän. Maalaiset joilla on varaa omaan muuntajaan niin tämä ei tietysti päde mutta se olkoon poikkeus joka vahvistaa säännön.

Tuolta löytyy tyyppikuormituskäyrä josta voi arvioida tyypillisen kulutuksen: Sähkön kulutuksen vuorokausijakauma - Sähkölamppu

Jos katsotaan tammikuun pahimpia tunteja niin se on noin 2900W eli jos meillä on liittymiä 100kpl niin muuntamon teho tarve on 290kW. Kun taas kesäkuun pienin teho on 400W eli muuntamo 40kW teholla. Eli kesä yöllä meillä on vähintään 250kW käyttämätöntä kapasiteettia. Nyt jos joku päättää käyttää tätä tehoreserviä niin miksi siitä pitäisi rangaista ja miksi se aiheuttaa investointi tarpeita?

 

[Migi06]

Haja-asutus alueella asuu hyvin pieni osa väestöstä, joten se ei kokonaiskustannuksissa juuri näy. Paitsi kun maalaisten kymmenien kilometrien syöttökaapelit kaivetaan maan alle. Mutta tälläkään ei ole mitään tekemistä piikkitehon kulutuksen kanssa.

Ilmajohdoissa ei ole sinäänsä pahemmin vikaa ollutkaan (paitsi ukkosen aikaan), mutta verkkoyhtiöt säästävät jatkuvasti jostain lisää niin puitten harvennus oli jäänyt huonommalle tolalle ja loppujen lopuksi pahimmillaan käytettiin virolaisia raivuu töissä sähkökatkojen aikaan (ainakin täällä elenialla/siis entisella vattanfallilla, eikä mitään virolaisia vastaan) ja kesämyrskyjen jälkeen valtio laittoi tiukemmalla niin kaapelit maahan Nyt on elenialla tajuttu, että tehdään paremmat kaatumisetäisyydet ja linjoja taas reilataan, mitkä eivät mene maahan. Voi sitä soppaa, kun joku kuluttaja valittaa, että hänen puunsa joudutaan kaatamaan..

 

[Seizera]

Pyrin nyt vastaamaan kaikille kysymyksiin jotka eivät ole täysin saman toistelua tai sitten asenteen vuoksi väärinymmärtämistä. Koko verkostotoiminta voi olla suhteellisen monimutkaista kuten moni muukin asia, jos tiedossa on vain se mitä kuluttajalle näkyy.

Mitä kuluja tuon jo olemassa olevan jakomuuntajan ylläpito aiheuttaa? En ole tietoinen asiasta. Pitääkö siellä jonkun pitää kahvaa alhaalla kun kulutuspiikki on korkea ettei tule savut?

Itse rakentamisen investointikustannukset (sanotaan vaikka 500k kokonaisprojekti), se 24/7 päivystys käyttömiehillä jotka varmistaa sen sähkön saannin aina&korjaa tarvittaessa, ylläpitokustannukset (tarkastukset, määräaikaishuollot kk huollot vuosihuollot ym ym), henkilöstön palkat on nyt ainakin näin nopeasti heitettynä. Sitten jos paukahtaa 2016 tammikuun aikainen kulutuspiikki verkkoon ja ne vanhat jakelumuuntajat ja paperieristeiset kaapelit ei kestä sitä kuormitusta vaan rupeavat porsimaan, niin sitten siihen suunnitellaan ja rakennutetaan koko alueen sähkönjakelu verkko uusiksi.

Paitsi tietysti jos se sattuu kulutushuippuihin (=pakkashuippu, aamu tai ilta). Painottamalla kulutusta hiljaisille tunneille auttaa tähän.

Verkostoinvestointien ja yhdenvertaisuus periaatteen näkökulmasta sillä ei ole mitään väliä milloin se yksi henkilö paukuttaa sen tehopiikin. Jokaisen talven huippukuormitus hetkellä katsotaan, että verkossa on vaikka 500MW tehohuippu josta sitten nykyisin voidaan katsoa, paljonko tuohon tehohuippuun osallistuu eri tariffiryhmät, vaikkapa jaolla:
- Keskijänniteasiakkaat = 140MW
- Aikasiirto pienjännite = 160MW
- Yleissiirto pienjännite = 200MW
Näistä sitten saadaan simppelisti se, minkäverran jokainen tariffiryhmä osallistuu verkon huipputehoon, josta hyvin hyvin yksinkertaistetusti insinööri-hiha vakiolla heitetään, että vaikka sitten aikasiirron tariffiryhmän maksettavaksi tulee sitten kokonais kulupotista vaikkapa 6 miljoonaa. Tämä sitten pitää jakaa ton tariffiryhmän kesken mahdollisimman kustannusvastaavasti ja aiheuttamisperusteisesti.

Nyt kun ollaan tässä vaiheessa, niin sitten katsotaan että itse siirretty energia aiheuttaa kustannuksista vain 20 %, kun taas mitä korkeampi tehontarve, sitä isommat ja kallimmat muuntajat ja johdot sinne tarvitaan.

Hallinto/asiakaskustannukset voidaan jakaa suoraan ryhmän asiakkaiden määrän mukaan
Kustannukset / asiakasmäärä / 12kk = 1kk perusmaksu.
Energiamaksu taas jaetaan siirretyn energian suhteessa
Energiamaksut(Fingridille maksettavat + häviösähkö) / kokonais siirretty energia = snt / kWh energiamaksu.
Tässä vaiheessa ollaan jaettu siitä 6 miljoonan potista pois noin 2 miljoonaa vaikkapa, 4 miljoonaa jälellä.
Nykyisin se on nakattu tuonne energiamaksuun ja sen hinta on pompannut todella ylös, mutta tulevaisuudessa ne kiinteät ja operatiiviset kustannukset halutaan kohdistaa tarkemmin niille jotka siihen antavat eniten aihetta, eli korkeimmat keskituntitehot kellottaneet asiakkaat.
Tästä syntyy sitten tehomaksu.

Siinä on oikeastaan hyvin yksinkertaistetusti ja todella rajusti rajattu peruste sille, mikä tämä tehomaksu on ja miten se määräytyy. Ja nimenomaan koska kyseessä on kokonaan uudenlainen maksukomponentti pienjännite tariffille, niin se keino millä se otetaan käyttöön ja siitä saadaan paras ohjausvaikutus sekä reiluin asiakkaalle on vielä hakusessa.

 

[JaniKari]

Edelleen, tervetuloa vaan remmiin kun oot selvästi niin paljon ammattilaisia fiksumpi. Ei sulle jaksa enää alkaa mitään selittämään sen enempää, kun vedät kaikki faktat pöntöstä alas ja möliset alakoulumatikalla päälle omaa mutua. Hyvää päivänjatkoa.

En missään nimesä ole ammattilainen mutta fysikan perusteet tunnen. Tee malliksi ammattilaisen laskelma niin näen mitä faktoja on jäänyt pois? Mielellään tyypillisen omakotitalo alueen jakomuuntamo. Kova pakkas joulu vs. kesä yö.

Pointti on se että yksittäisen käyttäjän tuunnin korkea kulutus aiheuttaa oikeita lisäkustannuksia vain jos se osuu korkean kulutuksen aikaan. Miksi sitä on niin vaikea uskoa?

Kiitoksia Seizera avasit hyvin säähköyhtiöiden sisäistä kustannuspaineita. Mutta kuten sanoit nämä ei näy loppukäyttäjälle, eikä pidäkkään. Suuressa, (ja pienessäkin) mittakaavassa siirtoyhtiöidenkin pitää pyrkiä tasaamaan kokonaiskulutuksen piikkejä. Tähän tehotariffi on oiva mutta se pitää kannustaa kulutuspiikkien pienentämiseen silloin kun verkkossa ei ole kapasiteetia.

Verkostoinvestointien ja yhdenvertaisuus periaatteen näkökulmasta sillä ei ole mitään väliä milloin se yksi henkilö paukuttaa sen tehopiikin. Jokaisen talven huippukuormitus hetkellä katsotaan, että verkossa on vaikka 500MW tehohuippu josta sitten nykyisin voidaan katsoa, paljonko tuohon tehohuippuun osallistuu eri tariffiryhmät, vaikkapa jaolla:

Eli verkossa katsotaan talven huippukuormitus hetkiä ja siitä jataan tehokustannukset tariffiryhmien kesken? Miksei näin tehtäisi myös yksittäisen kulutuspaikan kohdalla? Tämä olisi minusta yhdenvertaista.

 

[Marius]

Voisitteko ammattilaiset vielä jatkaa rautalangan kanssa, kun tämä vuoden huipputuntiin perustuva tehomaksu ei oikein täälläkään aukene. JaniKarin kysymyksiin ei ole mielestäni vastattu, ja jostain syystä ne ovat epäolennaisia. Miksi ne ovat epäolennaisia ja miksi yksittäisen kuluttajan verkon vähäisemmän kuormituksen ajan kesän huipputunti on yhtä merkitsevä kuin koko verkon suuren kuormituksen aikana saavutettu talven huipputunti?

 

[anon4340]

Eli kuluista sähkön siirtoon liittyviä muuttuvia on 20% ja loput 80% kiinteitä. Kun asiakasmaksuja pitäisi saada vastaamaan enemmän kulurakennetta, niin kiinteiden perusmaksujen osuutta täytyy kasvattaa. Käytännössä tämä ei ole mahdollista toteuttaa näin rajusti, joten täytyy keksiä uusi paruste, joka on näennäisesti riippuva kulutuksesta, mutta käytännössä on hyvinkin kuukausimaksun luonteinen. Kuten Helen teki, että samalla kun tehomaksu tuli, tippui siirtohinta, tästä seuraa se että paljon energiaa tasaisesti kuluttavalle tuosta ei tule suurtakaan lisäkulua, mutta esimerkiksi aurinkopaneeleilla veden ja osan lämmityksestä tekevälle tuosta tulee suhteessa iso kulu.

Nyt sitten katsotaan kuinka tämä vaikuttaa esim. asiakkaille, joilla on omaa energiatuotantoa ja siirtyvätkö he mahdollisesti lisäenergian osalta esim. öljyyn, jolloin heiltä ei saataisi talven kulutuspiikillä hyvää tehomaksua.

Voisitteko ammattilaiset vielä jatkaa rautalangan kanssa, kun tämä vuoden huipputuntiin perustuva tehomaksu ei oikein täälläkään aukene. JaniKarin kysymyksiin ei ole mielestäni vastattu, ja jostain syystä ne ovat epäolennaisia. Miksi ne ovat epäolennaisia ja miksi yksittäisen kuluttajan verkon vähäisemmän kuormituksen ajan kesän huipputunti on yhtä merkitsevä kuin koko verkon suuren kuormituksen aikana saavutettu talven huipputunti?

IMO tuon sähköyhtiöiden propakandaa, jolla he pyrkivät myymään tämän uuden maksun. Kuten Seisera yllä kirjoitti, että 80% kuluista on kiinteitä. Verkkoyhtiö on vain tyytyväinen jos energiaa kulutetaan paljon, koska siitä he saavat tällä hetkellä suurimmat tuotot. Ongelma siirtoyhtiölle on vähän energiaa vuoden aikana kuluttavat, koska heiltä ei saa siirretystä energiasta juuri mitään ja kuukausimaksuja ei voi nostaa järjettömästi. Kuitenkin heille pitää pitää verkko samassa kunnossa kuin paljon energiaa kuluttavalle.

 

[Seizera]

Tähän tehotariffi on oiva mutta se pitää kannustaa kulutuspiikkien pienentämiseen silloin kun verkkossa ei ole kapasiteetia.

Eli verkossa katsotaan talven huippukuormitus hetkiä ja siitä jataan tehokustannukset tariffiryhmien kesken? Miksei näin tehtäisi myös yksittäisen kulutuspaikan kohdalla? Tämä olisi minusta yhdenvertaista.

Voisitteko ammattilaiset vielä jatkaa rautalangan kanssa, kun tämä vuoden huipputuntiin perustuva tehomaksu ei oikein täälläkään aukene. JaniKarin kysymyksiin ei ole mielestäni vastattu, ja jostain syystä ne ovat epäolennaisia. Miksi ne ovat epäolennaisia ja miksi yksittäisen kuluttajan verkon vähäisemmän kuormituksen ajan kesän huipputunti on yhtä merkitsevä kuin koko verkon suuren kuormituksen aikana saavutettu talven huipputunti?

Vähän molempiin vastausta. Tuossa ideassa, jossa yksittäisen kulutuspaikan perusteella jaettaisiin maksuja on nykylakien sekä valvonnan valossa kiellettyä. Sähkömarkkinalaki määrää, että kaiken hinnoittelun on noudatettava aiheuttamisperiaatetta sekä yhdenvertaisuusperiaatetta ja sitä, että hinnoittelu ei saa riippua asiakkaan maantieteellisestä sijainnista. Nämä sekä muita syitä joita en nyt ala sen kummemmin listaamaan, koska ne vaatisi luentoa ovat syitä seuraaviin väittämiin.

- Hinnoittelun on oltava aiheuttamisperusteista käyttäjäryhmä/tariffiryhmä tasolla.
Tämä tarkoittaa sitä, että tariffiryhmällä yleisiirto saan rakentaa hinnoittelun joka on tehty periaatteista x y z ja se pätee kaikkiin ryhmän sisällä oleviin. Mitä en saa tehdä, on hinnoitella käyttöpaikat erikseen jossa vois olla vaikka: "Asut 500m päässä muuntamolta, maksat +50% enemmän perusmaksua, käytät huipputehoa kesällä öisin eniten, joten maksat tehomaksuja 35% vähemmän" jne.
Mitä saa tehdä on seuraavia: "Yleissiirto ryhmä maksaa tehomaksua 1e/kW/kk ja tehomaksu määritetään kuukauden korkeimmasta keskituntitehosta, joka on mitattu aikavälillä klo 7.00 - 19.00 päivämäärinä ma-pe."

Eli mitä tuo jälkimmäinen tekisi, olisi se, että jos käytät 60 kW tehoa klo 20.00 vaikka sunnuntaina, niin se ei ole sinun tehomaksuksi, koska silloin verkossa löytyy kyllä sitä kapasiteettia.

Ruotsissa esimerkiksi on joillakin verkkoyhtiöillä käytössä tämänkaltainen, esimerkiksi Malungs Elnät joiden siirtohinnoittelu on seuraava:
Sulake pohjainen perusmaksu
16A 1012 kr/vuodessa
25A 3916 kr/vuodessa
Sekä tehomaksu joka on 88 kr/kW talvikuukausina ja 26 kr/kW kesäkuukausina.
Tehomaksu määräytyy joka kk kuukauden 5 suurimman keskituntitehon keskiarvosta.
Eli he eivät veloita energianmäärästä mitään.

Lähde : Välkommen till Malungs Elnät - Nättariffer

Eli tuo mikä nyt aiheuttaa eniten mielipahaa on nimenomaan tuo tehomaksun määräytymisperuste, joka on tällähetkellä käytössä olevilla yhtiöillä tuo 12kk korkein keskitunti huipputeho. Siinä pitäkää vaan mielessä, että vastaava ei välttämättä ole tulossa teidän siirtoyhtiön alueellenne, vaan ratkaisu voi olla jotain huomattavasti joustavampaa. Vaikka sitten se kuukausittainen keskitunti huipputehon mukainen.

Ja myös Helenin sekä LE-energian alueella olevat voivat vielä kokea paljon muutoksia, sillä nämä tariffikokeilut ovat tosiaan Suomessa ensimmäisiä laatuaan ja kyseisessä asiassa haetaan vielä todella paljon kokemuksia, tietoa, simulaatioita ynnä muuta, kun yritetään miettiä se paras tapa palvella niin sähköverkon käyttäjiä kuin itse sähköverkon ylläpitäjää tulevaisuudessa.

Kysykää toki lisää, jos jokin vielä mietityttää.

Viestintä asiakkaalle tämänkaltaisissa muutoksissa on ehdottoman tärkeätä. Ja se on ongelmallista, sillä sähkö ja teho ei ole ihan jokaihmiselle tuttu käsite.

 

[rock]

Voisitteko ammattilaiset vielä jatkaa rautalangan kanssa, kun tämä vuoden huipputuntiin perustuva tehomaksu ei oikein täälläkään aukene. JaniKarin kysymyksiin ei ole mielestäni vastattu, ja jostain syystä ne ovat epäolennaisia. Miksi ne ovat epäolennaisia ja miksi yksittäisen kuluttajan verkon vähäisemmän kuormituksen ajan kesän huipputunti on yhtä merkitsevä kuin koko verkon suuren kuormituksen aikana saavutettu talven huipputunti?

Siirtoyhtiön pitää varautua huippukuorman kokoiseen kulutukseen, se lienee selvää. Huippukuorma on yleensä koko valtion tasolla kylmänä talvipäivänä, mutta toki on mahdollista että yksittäinen kulutuspiste tuottaa oman huippunsa jolloinkin muulloin kuin juuri tuona koko valtion huipputuntina. Kun laaditaan tehomaksun tapaista systeemiä joka asettaa kuluttajalle euromääräisen maksun maksimikulutuksen mukaan on useampiakin mahdollisuuksia valita tuo tunti:

1) kun kuluttaja omassa kulutuspisteessään viimeisen 12kk aikana kuluttaa suurimman henkilökohtaisen kuormansa
2) kun siirtoyhtiön alueella on viimeisen 12kk aikana maksimikuorma
3) kun koko valtiossa on viimeisen 12kk aikana maksimikuorma

Vain kohdassa 1 kuluttaja voi itse vaikuttaa siihen paljonko he maksimissaan kuluttavat. Myös kohdassa yksi suurin osa (tosin ei kaikki) kuluttajista tuottaa huippukuormansa tuona samana tuntina kuin kohdissa 2 tai 3. Mikään näistä kolmesta valinnasta ei ole kaikkia kuluttajia kohtaan yhdenvertainen.

Edit: Seizera tuossa ylhäällä vielä paremmin kuvasti miten eri tavoilla nämä tehomaksut voitaisiin määritellä.

 

[Marius]

Vähän molempiin vastausta. Tuossa ideassa, jossa yksittäisen kulutuspaikan perusteella jaettaisiin maksuja on nykylakien sekä valvonnan valossa kiellettyä. Sähkömarkkinalaki määrää, että kaiken hinnoittelun on noudatettava aiheuttamisperiaatetta sekä yhdenvertaisuusperiaatetta ja sitä, että hinnoittelu ei saa riippua asiakkaan maantieteellisestä sijainnista. Nämä sekä muita syitä joita en nyt ala sen kummemmin listaamaan, koska ne vaatisi luentoa ovat syitä seuraaviin väittämiin.

- Hinnoittelun on oltava aiheuttamisperusteista käyttäjäryhmä/tariffiryhmä tasolla.
Tämä tarkoittaa sitä, että tariffiryhmällä yleisiirto saan rakentaa hinnoittelun joka on tehty periaatteista x y z ja se pätee kaikkiin ryhmän sisällä oleviin. Mitä en saa tehdä, on hinnoitella käyttöpaikat erikseen jossa vois olla vaikka: "Asut 500m päässä muuntamolta, maksat +50% enemmän perusmaksua, käytät huipputehoa kesällä öisin eniten, joten maksat tehomaksuja 35% vähemmän" jne.
Mitä saa tehdä on seuraavia: "Yleissiirto ryhmä maksaa tehomaksua 1e/kW/kk ja tehomaksu määritetään kuukauden korkeimmasta keskituntitehosta, joka on mitattu aikavälillä klo 7.00 - 19.00 päivämäärinä ma-pe."

Eli mitä tuo jälkimmäinen tekisi, olisi se, että jos käytät 60 kW tehoa klo 20.00 vaikka sunnuntaina, niin se ei ole sinun tehomaksuksi, koska silloin verkossa löytyy kyllä sitä kapasiteettia.

Ruotsissa esimerkiksi on joillakin verkkoyhtiöillä käytössä tämänkaltainen, esimerkiksi Malungs Elnät joiden siirtohinnoittelu on seuraava:
Sulake pohjainen perusmaksu
16A 1012 kr/vuodessa
25A 3916 kr/vuodessa
Sekä tehomaksu joka on 88 kr/kW talvikuukausina ja 26 kr/kW kesäkuukausina.
Tehomaksu määräytyy joka kk kuukauden 5 suurimman keskituntitehon keskiarvosta.
Eli he eivät veloita energianmäärästä mitään.

Lähde : Välkommen till Malungs Elnät - Nättariffer

Eli tuo mikä nyt aiheuttaa eniten mielipahaa on nimenomaan tuo tehomaksun määräytymisperuste, joka on tällähetkellä käytössä olevilla yhtiöillä tuo 12kk korkein keskitunti huipputeho. Siinä pitäkää vaan mielessä, että vastaava ei välttämättä ole tulossa teidän siirtoyhtiön alueellenne, vaan ratkaisu voi olla jotain huomattavasti joustavampaa. Vaikka sitten se kuukausittainen keskitunti huipputehon mukainen.

Ja myös Helenin sekä LE-energian alueella olevat voivat vielä kokea paljon muutoksia, sillä nämä tariffikokeilut ovat tosiaan Suomessa ensimmäisiä laatuaan ja kyseisessä asiassa haetaan vielä todella paljon kokemuksia, tietoa, simulaatioita ynnä muuta, kun yritetään miettiä se paras tapa palvella niin sähköverkon käyttäjiä kuin itse sähköverkon ylläpitäjää tulevaisuudessa.

Kysykää toki lisää, jos jokin vielä mietityttää.

Viestintä asiakkaalle tämänkaltaisissa muutoksissa on ehdottoman tärkeätä. Ja se on ongelmallista, sillä sähkö ja teho ei ole ihan jokaihmiselle tuttu käsite.

Kiitos, tämä kyllä selventää tilannetta eli koko vuoden yksittäinen huipputunti ei ole ainoa eikä välttämättä "oikein" tapa tarkastella tehomaksun perustetta - tästä ehkä syntyi ketjussa vähän vääränlainen käsitys ainakin itselle. Yksittäiseen huipputuntiin perustuva tuntuu vähän oudolta, mutta ehkä se riittävän monen kohdalla osuu verkon tai sen osan huippuun myös.

Siirtoyhtiön pitää varautua huippukuorman kokoiseen kulutukseen, se lienee selvää. Huippukuorma on yleensä koko valtion tasolla kylmänä talvipäivänä, mutta toki on mahdollista että yksittäinen kulutuspiste tuottaa oman huippunsa jolloinkin muulloin kuin juuri tuona koko valtion huipputuntina. Kun laaditaan tehomaksun tapaista systeemiä joka asettaa kuluttajalle euromääräisen maksun maksimikulutuksen mukaan on useampiakin mahdollisuuksia valita tuo tunti:

1) kun kuluttaja omassa kulutuspisteessään viimeisen 12kk aikana kuluttaa suurimman henkilökohtaisen kuormansa
2) kun siirtoyhtiön alueella on viimeisen 12kk aikana maksimikuorma
3) kun koko valtiossa on viimeisen 12kk aikana maksimikuorma

Vain kohdassa 1 kuluttaja voi itse vaikuttaa siihen paljonko he maksimissaan kuluttavat. Myös kohdassa yksi suurin osa (tosin ei kaikki) kuluttajista tuottaa huippukuormansa tuona samana tuntina kuin kohdissa 2 tai 3. Mikään näistä kolmesta valinnasta ei ole kaikkia kuluttajia kohtaan yhdenvertainen.

Edit: Seizera tuossa ylhäällä vielä paremmin kuvasti miten eri tavoilla nämä tehomaksut voitaisiin määritellä.

Tämän suuntaista olin itsekin ajatellut. Toivoisi tulevan käyttöön tehomaksun määrittämiseksi malleja, jotka on perusteltuja ja loppukäyttäjän ymmärrettävissä vielä siten, että maksu tuntuu oikeudenmukaiselta ja sen suuruuteen voi itse valinnoillaan vaikuttaa. Vuoden yksi huipputunti ei äkkiseltään vaikuta hyvältä, mutta eikö sen käyttö kohdistunut vain sähkölämmitteisiin omakotitaloihin eli talviajalle varmaan ainakin ihan ok peruste - jos kylmänä päivänä jättää saunan lämmittämättä syntyy jonkinlainen kannuste, kun koko vuoden maksuun voi vaikuttaa.

Viestinnässä on tässä varmasti roolinsa, kuten Seizera yllä kirjoitti.

 

[Jebaus]

Osittain mielenkiinnolla, osittain kauhulla seurannut tätä keskustelua mutta onneksi löytyi fiksuja keskustelijoita jotka jaksoivat omaa näkökulmaansa avata riittävän perusteellisesti

Kuten tulikin jo selväksi, niin vaikka se kulutuspiikki juuri siinä omalla kohdalla osuisi sinne juhannukseen ja tuntuisi typerältä sen mukaan maksaa, rajanveto on johonkin tehtävä. Se vuoden tunnin kulutuspiikki on kuitenkin hyvä ääriesimerkki siitä paljonko sitä sähköä maksimissaan haukataan ja jos se Seppo Kalevi Anteroinen juhannusyönä 15kw teholla tunnin hitsaa, voi se tehdä sen varmasti myös silloin helmikuun aamuna kun kulutus on muutenkin kovimmillaan.

 

[Lagittaja]

Eipä minullakaan tuota tehomaksua mitään vastaan ole ainakaan konseptina ja ymmärrän miksi tuollaista halutaan.
Mutta se että koko VUODEN tehomaksu perustuu vain yhden tunnin huippuun ei kuulosta kovin kohtuulliselta minun mielestä.
Jakakaa se nyt edes talviaikaan ja kesäaikaan.
Talvella niitä piikkejä tulee ja jos tehomaksun tarkoitus on kannustaa porukkaa tasoittamaan sitä niiden kulutusta ettei tulisi piikkejä niin talviaikaanhan korkeiden piikkien pitäisi "rangaista" enemmän eikä vaikuttaa koko helvetin vuoden.

Mieluiten toki näkisin 1kk tai 3kk jaksot, tuo Ruotsin malli kuulosti omaan korvaan järkevältä.
Vaikka sitten vielä erikseen talvi ja kesä hinnat. Kesällä vähän edullisempi ja talvella vähän kalliimpi. Talvella niitä piikkejä kuitenkin tulee.

 

[Lagittaja]

Toisaalta 12kk mittaisella jaksolla on motivoivampi vaikutus rahallisesti.

Varmaan tuo muuttuu sitä mukaa kun laskutus siirtyy tehomaksupainotteisemmaksi, jolloin ohjaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi riittää lyhyempikin tarkastelujakso.

Varmastikin on motivoiva vaikutus mutta mitä jos siihen muutokseen ei ole mahdollisuutta?
Eli mitä jos annettaisiin vaihtoehto? @Seizera avasit tuossa ylempänä mitä saa ja ei saa tehdä noiden tariffien suhteen.
Tuskin se on laitonta että asiakkaalla olisi mahdollisuus valita kahdesta tai useammasta eri pituisesta tarkastelujaksosta joiden yhteyteen olisi sitten sisällytetty sellainen porkkana että pidempi jakso tulisi edullisemmaksi? (eli hieman erilainen €/kW riippuen tarkastelujakson pituudesta)
Oma järki sanoisi että talous jonka kulutus on hyvin tasaista ja talo on lämmityksen/kulutuksen suhteen hyvin automatisoitu voisi olla oikeutettu edullisempaan tehomaksuun koska he eivät aiheuta suuria kuormapiikkejä verkkoon. Eikö tuo nyt olisi kohtuullista?
Ja jos pidempi jakso tulisi edullisemmaksi niin eikö se kannustaisi siihen automatisointiin?

Älä edes kysy miten tuollainen sitten tasapainotettaisiin tai minkä pituiset ne jaksot olisi jne. Kunhan nyt "heittelen tavaraa seinään ja katson mikä tarttuu".

 

[JaniKari]

Yksinkertaisinta olisi sitoa siirtomaksu kulutuksen määrään sähkönsiirto yhtiössä tai koko suomessa. Esimerkiksi hinnoittelu voisi olla:

• keskimääräinen kulutus = siirtomaksu on nykyinen
• keskimääräinen x 2 = siirtomaksu 1.5 kertainen
• keskimääräinen x 0.5 = siirtomaksu 0.75 kertainen

Tämä kannustaisi investoimaan kulutuksen tasaukseen varastoimalla lämpöä tai älykkäällä kuorman siirrolla. Näillä keinoilla saadaan tasattua verkon kuormaa isossa ja pienessä mittakaavassa. Lisä boonuksena saadaan optimoitua sähkön tuotannon tehokkuus ja ympäristö vaikutukset. Ainoa huono puoli on se että talven sähkölaskut kasvaisivat mutta kesän laskisivat. Kokonais siirtokustannuksethan pysyisivät samoina noilla kertoimilla.

Se että vain yritetään vältellä yhden tunnin kulutusta johtaa kikkailuun joka ei auta tasaamaan verkon kuormaa muussa kun viimeisessä syöttöjohdossa. Esimerkiksi jos haluaa pitää tunti kulutukset kurissa sauna kannattaa aina muistaa laittaa päälle puolelta

 

[Seizera]

Varmastikin on motivoiva vaikutus mutta mitä jos siihen muutokseen ei ole mahdollisuutta?
Eli mitä jos annettaisiin vaihtoehto? @Seizera avasit tuossa ylempänä mitä saa ja ei saa tehdä noiden tariffien suhteen.
Tuskin se on laitonta että asiakkaalla olisi mahdollisuus valita kahdesta tai useammasta eri pituisesta tarkastelujaksosta joiden yhteyteen olisi sitten sisällytetty sellainen porkkana että pidempi jakso tulisi edullisemmaksi? (eli hieman erilainen €/kW riippuen tarkastelujakson pituudesta)
Oma järki sanoisi että talous jonka kulutus on hyvin tasaista ja talo on lämmityksen/kulutuksen suhteen hyvin automatisoitu voisi olla oikeutettu edullisempaan tehomaksuun koska he eivät aiheuta suuria kuormapiikkejä verkkoon. Eikö tuo nyt olisi kohtuullista?
Ja jos pidempi jakso tulisi edullisemmaksi niin eikö se kannustaisi siihen automatisointiin?

Älä edes kysy miten tuollainen sitten tasapainotettaisiin tai minkä pituiset ne jaksot olisi jne. Kunhan nyt "heittelen tavaraa seinään ja katson mikä tarttuu".

Jokainen eri pituinen tehonmääräytymisjakso voisi vaatia oman tariffiryhmänsä luonnin. Eli sitten verkkoyhtiöllä olisi aikasiirto 12kk, aika siirto 1k, aikasiirto talviarkipäivä, aikasiirto juhannussaunat yms yms. Ei ole kovin järkevä, sillä yllättäen laki vaatii myös sen, että nuo tariffi rakenteet on mahdollisimman yksinkertaisia. Ja toki verkkoyhtiölle olisi todella vaikeaa suunnitella toimintaansa ja laskea budjettia. Jokainen tariffiryhmä kun käyttäytyy eri tavalla.

Verkkoyhtiö tarvitsee mahdollisimman vakaan ja ennustettavan tulon muodostuksen, jotta se kykenee pyörittämään toimintaansa. Tuo on myös yhtenä muuttujana lisää näissä tariffeissa, johon joutuu insinöörit paljon heiluttelemaan käsiä kun yritetään arvioida mikä on muutos tuloihin kun joku tehomaksu otetaan käyttöön.

Lähetetty minun A0001 laitteesta Tapatalkilla

 

[jinx1980]

@Seizera : ensinnäkin kiitokset mahtavista kirjoituksista, ammattilaisella ja "ammattilaisella" on foorumiulosannissakin selvä ero .

Eli toisin sanoen Helen ei ole tehomaksu-himmelinsä kanssa mennyt aidan matalimmasta kohtaa, vaan siitä jossa aitaa ei ole lainkaan?

Yhdenvertaisuus: edellä ollut artikkeli puhui "sähkölämmittäjistä" - tämän täytyy olla virhe, tuossa on mitä todennäköisemmin siis tarkoittu 2-aika(yö/päivä)-tariffin-piiriin kuuluvia asiakkaita, ja tähän voi kuulua kerrostaloasukkikin halutessaan (ei tosin millään muotoa järkevää hänelle). Ja toisaalta osa sähkölämmittäjistä on nykyisinkin 1-aika-tariffin piirissä johtuen 2-aika tariffin semikovista kk-maksuista.

 

[Seizera]

@Seizera : ensinnäkin kiitokset mahtavista kirjoituksista, ammattilaisella ja "ammattilaisella" on foorumiulosannissakin selvä ero .

Eli toisin sanoen Helen ei ole tehomaksu-himmelinsä kanssa mennyt aidan matalimmasta kohtaa, vaan siitä jossa aitaa ei ole lainkaan?

Yhdenvertaisuus: edellä ollut artikkeli puhui "sähkölämmittäjistä" - tämän täytyy olla virhe, tuossa on mitä todennäköisemmin siis tarkoittu 2-aika(yö/päivä)-tariffin-piiriin kuuluvia asiakkaita, ja tähän voi kuulua kerrostaloasukkikin halutessaan (ei tosin millään muotoa järkevää hänelle). Ja toisaalta osa sähkölämmittäjistä on nykyisinkin 1-aika-tariffin piirissä johtuen 2-aika tariffin semikovista kk-maksuista.

Sähköverkko toiminta on sen verran laajaa toimintaa, että eri toimintojen ammattilaisia tarvitsee paljon. Verkkoyhtiö ja urakoitsija puolet toimii yhdessä ja tietävät toistensa toiminnot, mutta se syvempi paneutuminen on sitten kummallakin puolella erikseen.

En ihan allekirjoittaisi tuota väittämää Helenistä. Tariffeissa on vielä se erikoispiirre, kun jokaisen verkkoyhtiön toimintaympäristö on omanlaisensa niin se heijastuu myös yhtiöiden hinnoittelu rakenteeseen vahvasti. Mikä toimii toisella ei välttämättä toimi toisella yhtiöllä ollenkaan.

Täysin henkilökohtaiset mielipiteet tuosta 12kk huipputeho rakenteesta kuitenkin ovat enemmän negatiiviset. Yhtiön kannalta tuonlainen tariffi on helpompi ottaa käyttöön kuin mikä tahansa muu, se poistaa laskennalta yhden todella suuren epävarmuus tekijän, eli sen mitä verkkoyhtiön tulonmuodostus tulee olemaan. Asiakkaan kannalta se on hyvin jäykkä, mutta uskon vahvasti, että myös Helen rakentaa monivuotista muutospolkua tariffinmuutokselleen ja tämä oli ensiaskel.

Sähkölämmittäjistä puhuminen on todennäköisesti vain yksinkertaistettu viestintää varten. Kuluttajalla on vapaus valita valittavista olevista tariffeista mikä vaan. Aikasiirto nyt on vaan rakenteensa vuoksi sähkölämmittäjille se paras tariffi.

Lähetetty minun A0001 laitteesta Tapatalkilla

 

[jinx1980]

Palasinpa vielä tavaamaan tuota Helenin tiedotetta uusin silmin ja täältä saadun paremman tiedon valossa.

Kohta: Miksi tehomaksu otetaan käyttöön

Sähköverkko on rakennettu talvipakkasten vaatiman tehohuipun mukaisesti. Tehomaksukomponentin myötä kohdistamme kustannuksia enemmän sinne mistä ne syntyvät. Käytännössä asiakkaat maksavat kulutetun energian lisäksi siitä, kuinka paljon käyttävät sähköverkon kapasiteettia huippukulutustilanteessa.

Eli Helenin tiedote ei ole ainostaan kökösti ja epämääräisesti laadittu, tämän lisäksi he suorastaan suoraan valehtelevatkin tiedotteessaan, koska heidän määrittämä tehomaksun mittaustapa (12kk aikana suurin piikki) ei tuota boldattua ehtoa mitenkään automaattisesti täytä. Ihan perus sähkölämmittäjä saa helposti kovemman piikin generoitua verkon huippukulutustilanteen ulkopuolella laittamalla simppelisti saunansa päälle kuten jo aiemmin todettu.

Siinä olet kyllä oikeassa että ainakin tiedotuksessaan noilla siirtoyhtiöillä on todella paljon opeteltavaa, vaikka monopolimaailmassa toki sama tiedottaako mitään kun palveluntarjoajaa et voi vaihtaa .

 

[taxman]

Ja kun se siirretyn energian määrä ei ole kustannustekijä vaan huipputeho, niin tehomaksu on erittäin looginen laskutustapa.

Vain, mikäli veloitusperusteena on verkon huiopurasituksien aikaan käytetty teho. Tehonkäyttäjälle, joka ajoittaa käyttönsä ajalle, jolloin verkossa on alhainen rasitus, ei tarvitse vahvista verkkoa yhtään ja täten häneltä ei sovi sen rakennuskustannuksiakaan periä niin paljoa luon siltä, joka käyttää tehoa juuri muun kulutuksen huippuaikoina.

 

[taxman]

Lue Seizeran viesti. Tota samaa on jankattu kohta kolme sivua ja siihen on vastattu joku kymmenen kertaa.

Totta. Jankkauksesi on jatkunut pitkään.

 

[jinx1980]

Ei tuossa Seizeran viestissä kielletä ainakaan suoraan määrittämästä tehomaksua seuraavasti:
"Yleissiirto ryhmä maksaa tehomaksua 1e/kW/kk ja tehomaksu määritetään siirtoyhtiön vuoden kulutushuipputunnista ja maksuperusteena on liittymän keskituntiteho ko. hetkenä."

Toki jos sen noin määrittäisi niin kämppä olisi semihelppo vetää kylmäksi pariksi päiväksi ja näin säästää merkittävästi kk-maksussa, eli ei varmaan siirtoyhtiölle optimaalinen...

Lisäksi tuossa Seizeran esimerkissä on sallittuna ma-pe, kaikki tietää että verkon kulutushuippu ei ole viikonloppuna, joten Helenin viikonloputkin kattava mittausväli on ihan puhdasta vittuilua asiakkaille.

 

[7iwi]

Täällä on mietitty mahdollista tehomaksua siten, että katsottaisiin käyttöpaikan edellisen kuukauden suurin keskituntiteho, kuten tehoasiakkaillakin jo nyt on. Tällöin tehomaksu on tietenkin vähän kovempi.

Verkossamme yökuormat tuovat klo 22:00 ~15% lisää kuormitusta verkkoon yhden tunnin ajaksi. Luku olisi vielä suurempi, mutta mittarit kytkevät yökuorman 120min ikkunan sisällä asiakkaille randomisti, joten kaikki kuorma ei lähde kerralla päälle. Tuon yhden tunnin piikin takia joudumme varaamaan syöttöpisteen päämuuntajalta kapasiteettia, joka maksaa ja joka on käyttämättömänä 23h.

 

[Jebaus]

Se ois kyllä hyvä ku näille vinkujille tulis oma liittymätyyppi mallia "et saa hitsata talvella, tai lämmittää saunaa tai keittää kahvia ja paahtaa leipää klo 6-8" jossa olis sitten 20% pienempi tehomaksu. Tietysti heiltä laskutettaisiin lisäksi tämän kitinäliittymän suunnittelu, laskutus, ylläpito yms kulut myös keskitetysti (+35% hintaan).

Tehosteeksi vaikka rele mittariin joka katkaisee kaikki sähköt liittymästä 24h ajaksi jos liittymä ehtoja ei noudateta tai vaikka 250€ sakkomaksu rikkomusta kohden.

 

[Mika!]

Miksiköhän minusta tuntuu, että siirtolasku tulee jälleen nousemaan tämän muutoksen takia

Terveisin: Sähköllä lämmittävä Carunan asiakas.

 

[jinx1980]

Kieltää, koska ei asiakkaat voi tietää etukäteen koska se määrityshetki sitten on.

Lakiviite? Eihän tuo laveasti tulkiten eroa mitenkään nykytilanteesta siinä että päivänä kauniina yhtiöltä tulee kirje "hei, nostamme maksuja, uuden hinnat voimassa x.y alkaen, terveisin: osingot uhattuna". Eli et nytkään voi tietää mitä se sähkö maksaa hetken päästä, laskutusperiaatekin on syrjimätön.

Toki joulukuun kulutushuippua ei voi siirtää maksuun heti tammikuussa, mutta laskutusväliksi maaliskuu-maaliskuu niin tuokin ongelma ratkaistu. Vielä hienompi ja reilumpi systeemi olisi että tehomaksu määritettäisiin ko. tavalla joka kuukausi ja ko. kuun lasku maksuun esim. T+2 kuukauden päästä. Tai vielä hienompi, joka kuukaudesta otetaan vaikka 5 suurinta tehohuippu päivää, tai vaikka jokapäivältä jolloin 1 päivän painoarvo 1/30, näin ei millään 1 päivän kikkailulla voi pienentää omaa laskua ei toistaalta yksittäinen piikki nosta maksuja kohtuuttomasti (joka päivältä lasketussa ei ole sitäkään ongelmaa että ei tietäisi määrityshetkeä).

Mitenköhän muuten tuossa Helenin himmelissä laskutetaan uutta vaikkapa 1.2 taloon muuttavaa asukasta, edellisen asukkaan generoiman tehohuipun mukaan koko vuosi ?

 

[Seizera]

Eli Helenin tiedote ei ole ainostaan kökösti ja epämääräisesti laadittu, tämän lisäksi he suorastaan suoraan valehtelevatkin tiedotteessaan,

Sähkölämmittäjien kulutustottumuksista on tehty paljon tutkimusta ja viimeisimpänä tehty aikasiirrosta + tehomaksusta on vuonna 2017 tehty diplomityö Vaasassa. Tiivistetysti aikasiirtoasiakkaan (sähkölämmittäjän tässä tapauksessa) suurin tekijä huipputehon muodostuksessa on yksinkertaisesti lämpötila. Ja verkon huippukulutustilanne on samoihin aikoihin kun on kovimmat pakkaset niin tuo Helenin väittämä on ihan perusteltu.

Dippatyön lähde : Koski Anmari - Tehotariffi kannustimena sähköverkkoyhtiön asiakkaiden tehonkäytön ohjauksessa - E-opinnäytteet - Tritonia - Vaasan tiedekirjasto

Miksiköhän minusta tuntuu, että siirtolasku tulee jälleen nousemaan tämän muutoksen takia

Terveisin: Sähköllä lämmittävä Carunan asiakas.

Lämpimiä ajatuksia ja iloista maksumieltä Carunan asiakkaalle
Olen pahoillani. Jos Caruna ottaa näitä käyttöön, niin voi se myös laskea.

No minä tässä viittaan edelleen Seizeran selvitykseen asiasta, en usko että sillä on mitään motiivia valehdella.

Mulla ei kuukausittain maksettuun pieneen korvaukseen vaikuta yhtään se, että paljonko käsienheiluttelullani saan osinkorahoja revittyä asiakkailta. Tarkotuksena on kuitenkin rakennella asioita, jotka on reiluja ja hyödyllisiä molemmille osapuolille. Eli syitä ei todellakaan juuri ole valehdella, sillä kyllä monella verkkoyhtiöllä on se julkinen PR kuva tärkeä ja ajatellaan siellä myös asiakkaiden etuja. Pyrin vaan nyt aukaisemaan vähän näitä asioita, jotka voi jäädä noissa markkinointimateriaaleissa ja mediassa monelle hiukan vieraaksi.

Ja kaikki täällä käyty on hyvää materiaalia sitten esitellä niille markkinointi hermanneille, jos sellaiset vaikkapa haluavat sitten väkisin värkätä sen viestinnän.

 

[JaniKari]

Suurimmat tehohuiput koetaan talvipakkasilla. Sähköverkko on rakennettu talvipakkasten vaatiman tehohuipun mukaisesti. Tehomaksukomponentin myötä kohdistamme kustannuksia enemmän sinne mistä ne syntyvät. Käytännössä asiakkaat maksavat kulutetun energian lisäksi siitä, kuinka paljon käyttävät sähköverkon kapasiteettia huippukulutustilanteessa.

Helenillähän on töissä ihan fiksuja kavereita. Tässä on kiteytetty se mitä olen yrittänyt sanoa ihan ammattilaisen suusta. Eli suuret kustannukset syntyvät silloin kun sähköverkonssa on huippukulutus.

 

[taxman]

Pohdin tätä asiaa tarkemmin seuraavasti:
- Verkkoyhtiölle aiheutuu kuluja verkon rakentamisesta ja ylläpidosta.
- Verkkoyhtiö mitoittaa verkon ostetun kapasiteetin ja ennustamansa tulevaisuudessa ostettavan kapasiteetin mukaisesti.
- Verkkoyhtiölle ei aiheudu yhtään kustannuksia itse sähkön siirrosta.
- Tarvittava verkon välityskyky määräytyy ostetusta kapasiteetistä (mahdollisesti jollakin ylibuukkausperiaatetta vastaavalla periaatteella eli asiakas ei saa aina ostamaansa kapasiteettia käyttöönsä).
=>
- Verkkoyhtiön kustannukset eivät riipu käytetyistä huipputehoista, vaan ainoastaan verkon rakentamisesta ja ylläpidosta.
=>
- Verkkoyhtiön ei tule kerätä käytetyn sähkötehon (tunnin keskiarvo tai muuten) mukaista maksua, vaan ainoastaan liittymis- ja kuukausimaksua. Muussa tapauksessa hinnoittelu ei vastaa kustannusperustetta. Liittymis- ja kuukausimaksut voivat toki riippua asennetusta kapasiteetista (sulakkeesta).
- (Sähkön korkeasta hinnasta seuraa kuitenkin halu säästää sähköä niinä aikoina, kun sähköä käytetään paljon. Tämä ei vaadi erillistä mekanismia verkkoyhtiön puolelle.) []

 

[Mikkos]

Paljonkos porukoilla on ollut helmikuun kulutus?
Itellä:
-Suora sähkölämmitys
-120m2
-OKT
-Ei varaavaa takkaa
n.2500kwh

 

[anon4340]

Helenillähän on töissä ihan fiksuja kavereita. Tässä on kiteytetty se mitä olen yrittänyt sanoa ihan ammattilaisen suusta. Eli suuret kustannukset syntyvät silloin kun sähköverkonssa on huippukulutus.

Riippuu vähän miten tuon lukee "Käytännössä asiakkaat maksavat kulutetun energian lisäksi siitä, kuinka paljon käyttävät sähköverkon kapasiteettia huippukulutustilanteessa.". Itse luen, että asiakkaat maksaa tuosta.

Kannattaa muistaa lähdekritiikki kun lukee yritysten tiedotteita asiakkaille. Ei he kerro noissa tarkkoja syitä ja tavoitteita, koska ne on yritys salaisuuksia. Varsinkin tällaisissa uusissa kokeilussa. Media osaston tehtävä myydä ajatus asiakkaille. Ei nyt valehdella, mutta nostetaan esiin myönteisiä asioita, vaikka ne ei todellisuudessa olisi kovin merkittäviä. Toisaalta osa asioista unohdetaan. Jos kyse olisi listatusta yrityksestä, voisi esim. osavuosikatsauksessa asia perusteltu hyvinkin eri tavalla.

 

[anon4340]

Siitä vaan, perus okt liittymän liittymismaksuksi sitten vaikka 500 000 euroa? Niinkö? Jotain tasoa taas näihin skenaarioihin

No pieniä yksinkertaistuksia, mutta lopputulos todennäköisesti vastaisi tuolla enemmän todellista toteumaa kun nykyinen malli.

 

[anon4340]

No se on kyllä selvä asia. Mutta eipä se suuri liittymismaksu mitään pelasta, kun elinkaarimallin mukaisesti laitteisto vanhenee ja pitää uusia. Eli kuukausimaksut pysyy silti korkeana.

Toki jos on pätäkkää millä mällätä niin toihan on tosi jees varmaan, muuttaa viimeisetkin ihmiset kaupunkiin kun ei ole enää varaa ostaa sähköä. Saa olla keskenään metässä sitten.

Eihön tuollakaan mallilla keskimääräiset kustannukset asiakkaalle muuttuisi. Paljon kuluttavan laskisi ja vähän kuluttavan nousisi.

Tuo varmaan sotkee nytkin monen ajatuksia, että osalla yhtiöistä kuukausimaksu riippuu pääsulakkeen koosta ja osalla ei. Sulakkeen kokoon liitetty kuukausimaksuhan on jo tehomaksun luonteinen.

 

[Fact0ry]

Paljonkos porukoilla on ollut helmikuun kulutus?
Itellä:
-Suora sähkölämmitys
-120m2
-OKT
-Ei varaavaa takkaa
n.2500kwh

-Ilma-vesilämpöpumppu -> vesikiertoinen lattialämmitys.
-90m2
-rivitalo, valmistunut 2017
-Ei takkaa
-Pääkaupunkiseutu

870 kWh.

 

[jinx1980]

Sähkölämmittäjien kulutustottumuksista on tehty paljon tutkimusta ja viimeisimpänä tehty aikasiirrosta + tehomaksusta on vuonna 2017 tehty diplomityö Vaasassa. Tiivistetysti aikasiirtoasiakkaan (sähkölämmittäjän tässä tapauksessa) suurin tekijä huipputehon muodostuksessa on yksinkertaisesti lämpötila. Ja verkon huippukulutustilanne on samoihin aikoihin kun on kovimmat pakkaset niin tuo Helenin väittämä on ihan perusteltu.

Dippatyön lähde : Koski Anmari - Tehotariffi kannustimena sähköverkkoyhtiön asiakkaiden tehonkäytön ohjauksessa - E-opinnäytteet - Tritonia - Vaasan tiedekirjasto

Alkaa haiskahtamaan että olet nimenomaan Helenillä töissä . Siis toki "tiivistyksesi" pitää keskimäärin paikkansa, mutta kun Helen voi ottaa sen juhannusyön huippukulutuksen koko vuoden tehomaksuksi niin jokin ei täsmää selityksessäsi (anteeksi että edelleen veivaan tätä kesäyö skenaariota, mutta se on vain niin herkullinen ja sopiva...) - vaikka viime aikoina juhannukset ovat toki tupanneet olemaan kylmiä .

Pitäydyn edelleen väitteessäni että Helen valehtelee & erehdyttää tiedotteessaan, jos mittaisivat tuon piikkinsä joulu-maaliskuu ajalla tyyliin ma-pe 7-19 niin yrittäisivät laskuttaa asiakasta edes sinnepäin muutoksen syyn perusteluidensa mukaisesti. Toivottavasti joku Helenin asiakas vie tuon hinnastomuutoksen vs. muutosperusteen kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi, sillä muutos nykymuodossa ei täsmää perusteeseen - ei edes lähelle.

Dippatyö oli kyllä antoisaa luettavaa, noin niinkuin muuten. Ja tuloksetkin oli aika ennalta-arvattavia ja maalaisjärjellä pääteltävissä ja täälläkin ne on jo käytännössä etupeltoon tuotu esille "skeptikoiden" toimesta
- sivu75 kertoo karua kieltä
- kappaleen 5 puhdas tehopiikkimaksu vs tehosiirto ja kerrostaloasukki mukana esimerkkissä oli myös mielenkiintoinen ja vähemmän yllättäen lopputulos foorumin konsensuksen mukainen eli kyllähän se sähkökiuas ampuisi prosentuaalisesti ko. asukkaan maksun taivaisiin (vaikka sitä käyttäisi kerran juhannusyöllä Helenin maksukaavalla).
- sivu 86: miten se auttaa asiakasta että vähitellen maksu hilataan pilviin eikä kerralla, vähän niin kusisi punttiinsa vain puoliksi pari kolme kertaa? Saman vaikutuksen saa aikaiseksi kun kertoo 1 tai 2 vuotta etukäteen että tulevaisuuden maksu on tämä ja laskutusperuste on tuo, näin ei tartte sitä laskutusjärjestelmääkään hieroa kokoajan ja sitä kautta kerryttää kiinteitä kuluja asiakkaiden maksettavaksi. Taustalla ei ole muuta kuin psykologinen asiakkaan kusetus, veivataan ensin vähän ja hetken päästä lisää ja reilummin (vrt. carunan meganosto yritys josta nousi valtakunnallinen poru vaikka korotusyritys osui vain murto-osaan kansalaisia).
- sivulla 89 3. kappale: ei niitä kuormia niin vain leikattukaan, vaikka luullaan että "voisi leikata"
- sivulla 90 sanotaan että kesällä on kapasiteettia joten samaa tehomaksua on "kohtuutonta" laskuttaa läpi vuoden (yllättyneitä olivat?)
- sivu 91 jatkaa edeltävää teemaa, jos 1h piikki ratkaisee niin asiakkaalla ei juuri ole vaikutus mahdollisuuksia (ihanko tosi)
- sivu 92 (ja sama sivulla 88): asiakkaat tarvitsevat avuksien kuormien ohjaukseen kotiautomaatiota ja reaaliaikaisia mittauspalveluita (ainoa yllättyjä lienee mr. puistomuuntamo euron releillään ?)
- sivu 94 2. kappale: toistetaan samaa kuin yllä jo poimittu

Dippätyöstä ihmettelen oikeastaan vain sitä että miksi eivät tuossa vielä yhtenä tarkasteluna pyrkineet normalisoimaan lämpötilaa ulos yhtälöstä, ymmärtääkseni tähän löytyy valmiit ja kohtuullisen tarkat kaavat eli toimenpide olisi ollut hyvin helppo ja saadut tulokset kohtuullisen tarkat?

Lisäksi itselleni vähän oudoksi (ihan maalaisjärkeen perustuen) jäi että astianpesukoneen ja pesukoneen vuorottelu mukamas oikeasti tiputtaisi piikkejä (sivu 88) - jopa 3kw (sivu92) - kuten dipassa väitetään, eihän nuo koneet nyt juuri sähköä oikeasti vie, tosin tutkimus nyt pohjautui vain arvailuun siitä mitä koekaniinit olivat itsestään kertoneet. Luulisi nyt että esim. yöllä ladattava vesivaaraja ylittää kevyesti päivän peruskulutuksen + pyykinpesukone + astianpesukone yhdistelmän eli ko. päivän suurin piikki tulee vesivaraajan lataamisesta? Toisin sanoen tuon 3kw pudotuksen on voinut ko. testissä saada aikaiseksi käynnistämällä kiukaan ½ tunnin kohdalla (jonka joku olikin kikakseen ilmoittanut, mutta jota ymmärrettävistä syistä dipan tekijä ei ollut laskenut "aktiivisiin kuorman pudotus tapoihin" (sivu52) ).


Summa summarum, kun oikein paljon harrastaa kevätjuhlaliikkeitä ja pesee pyykkinsä aamulla, astiat illalla ja huutaa tyttärelle & pojalle kun toinen föönää ja toinen keittää vettä yhtä aikaa niin tehopiikkiä voi pudottaa keskimäärin +0,1% (sivu 89 2 kappale) (joo lämpötilakompensointi puuttuu...).

Edit: lisätty sivu52-viite kiuas kikkaan...

 

[juu-zo]

Paljonkos porukoilla on ollut helmikuun kulutus?
Itellä:
-Suora sähkölämmitys
-120m2
-OKT
-Ei varaavaa takkaa
n.2500kwh

Okt
Suora sähkö+varaava takka
85m2+100m2 puolilämmintä
1850kWh
Keskiulkolämpötila -9,37

 

[Seizera]

Alkaa haiskahtamaan että olet nimenomaan Helenillä töissä . Siis toki "tiivistyksesi" pitää keskimäärin paikkansa, mutta kun Helen voi ottaa sen juhannusyön huippukulutuksen koko vuoden tehomaksuksi niin jokin ei täsmää selityksessäsi (anteeksi että edelleen veivaan tätä kesäyö skenaariota, mutta se on vain niin herkullinen ja sopiva...) - vaikka viime aikoina juhannukset ovat toki tupanneet olemaan kylmiä .

Pitäydyn edelleen väitteessäni että Helen valehtelee & erehdyttää tiedotteessaan, jos mittaisivat tuon piikkinsä joulu-maaliskuu ajalla tyyliin ma-pe 7-19 niin yrittäisivät laskuttaa asiakasta edes sinnepäin muutoksen syyn perusteluidensa mukaisesti. Toivottavasti joku Helenin asiakas vie tuon hinnastomuutoksen vs. muutosperusteen kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi, sillä muutos nykymuodossa ei täsmää perusteeseen - ei edes lähelle.

Dippatyö oli kyllä antoisaa luettavaa, noin niinkuin muuten. Ja tuloksetkin oli aika ennalta-arvattavia ja maalaisjärjellä pääteltävissä ja täälläkin ne on jo käytännössä etupeltoon tuotu esille "skeptikoiden" toimesta
- sivu75 kertoo karua kieltä
- kappaleen 5 puhdas tehopiikkimaksu vs tehosiirto ja kerrostaloasukki mukana esimerkkissä oli myös mielenkiintoinen ja vähemmän yllättäen lopputulos foorumin konsensuksen mukainen eli kyllähän se sähkökiuas ampuisi prosentuaalisesti ko. asukkaan maksun taivaisiin (vaikka sitä käyttäisi kerran juhannusyöllä Helenin maksukaavalla).
- sivu 86: miten se auttaa asiakasta että vähitellen maksu hilataan pilviin eikä kerralla, vähän niin kusisi punttiinsa vain puoliksi pari kolme kertaa? Saman vaikutuksen saa aikaiseksi kun kertoo 1 tai 2 vuotta etukäteen että tulevaisuuden maksu on tämä ja laskutusperuste on tuo, näin ei tartte sitä laskutusjärjestelmääkään hieroa kokoajan ja sitä kautta kerryttää kiinteitä kuluja asiakkaiden maksettavaksi. Taustalla ei ole muuta kuin psykologinen asiakkaan kusetus, veivataan ensin vähän ja hetken päästä lisää ja reilummin (vrt. carunan meganosto yritys josta nousi valtakunnallinen poru vaikka korotusyritys osui vain murto-osaan kansalaisia).
- sivulla 89 3. kappale: ei niitä kuormia niin vain leikattukaan, vaikka luullaan että "voisi leikata"
- sivulla 90 sanotaan että kesällä on kapasiteettia joten samaa tehomaksua on "kohtuutonta" laskuttaa läpi vuoden (yllättyneitä olivat?)
- sivu 91 jatkaa edeltävää teemaa, jos 1h piikki ratkaisee niin asiakkaalla ei juuri ole vaikutus mahdollisuuksia (ihanko tosi)
- sivu 92 (ja sama sivulla 88): asiakkaat tarvitsevat avuksien kuormien ohjaukseen kotiautomaatiota ja reaaliaikaisia mittauspalveluita (ainoa yllättyjä lienee mr. puistomuuntamo euron releillään ?)
- sivu 94 2. kappale: toistetaan samaa kuin yllä jo poimittu

Dippätyöstä ihmettelen oikeastaan vain sitä että miksi eivät tuossa vielä yhtenä tarkasteluna pyrkineet normalisoimaan lämpötilaa ulos yhtälöstä, ymmärtääkseni tähän löytyy valmiit ja kohtuullisen tarkat kaavat eli toimenpide olisi ollut hyvin helppo ja saadut tulokset kohtuullisen tarkat?

Lisäksi itselleni vähän oudoksi (ihan maalaisjärkeen perustuen) jäi että astianpesukoneen ja pesukoneen vuorottelu mukamas oikeasti tiputtaisi piikkejä (sivu 88) - jopa 3kw (sivu92) - kuten dipassa väitetään, eihän nuo koneet nyt juuri sähköä oikeasti vie, tosin tutkimus nyt pohjautui vain arvailuun siitä mitä koekaniinit olivat itsestään kertoneet. Luulisi nyt että esim. yöllä ladattava vesivaaraja ylittää kevyesti päivän peruskulutuksen + pyykinpesukone + astianpesukone yhdistelmän eli ko. päivän suurin piikki tulee vesivaraajan lataamisesta? Toisin sanoen tuon 3kw pudotuksen on voinut ko. testissä saada aikaiseksi käynnistämällä kiukaan ½ tunnin kohdalla (jonka joku olikin kikakseen ilmoittanut, mutta jota ymmärrettävistä syistä dipan tekijä ei ollut laskenut "aktiivisiin kuorman pudotus tapoihin" (sivu52) ).


Summa summarum, kun oikein paljon harrastaa kevätjuhlaliikkeitä ja pesee pyykkinsä aamulla, astiat illalla ja huutaa tyttärelle & pojalle kun toinen föönää ja toinen keittää vettä yhtä aikaa niin tehopiikkiä voi pudottaa keskimäärin +0,1% (sivu 89 2 kappale) (joo lämpötilakompensointi puuttuu...).

Edit: lisätty sivu52-viite kiuas kikkaan...

Jos olisin Helenillä töissä, niin tehomaksun määräytymisperusteena ja laskutuksena ei olisi ollut tuo 12kk, jos minä siihen kykenisin vaikuttamaan, kun en itsekkään siitä tykkää, kuten todella monesti olen sanonut.
Ja kirjoitan muutenkin täällä yksityishenkilönä, jolla nyt vain on enemmän tietämystä näistä kuin keskiverto asiakkaalla. Jos kirjottaisin yhtiön puolesta, niin silloin se kirjottettaisiin ihan omalla nimellä.

Kiva että sua kiinnosti tuo diplomityön lukeminen. On tosiaan ainakin tietääkseni ainoita tällähetkellä julkisia tutkimuksia, jossa on tutkittu tuota tehomaksun ohjautuvuus vaikutusta pienjännite asiakkaalle. Kannattaa tosiaan vaan näissä yrittää pitää se asenne taas senlaisena, että tehomaksu on tulossa ja siitä halutaan mahdollisimman hyvin toimiva. Tutkivan diplomityön tarkoituksena myös on ihan se asian katsastelu objektiivisesti, vaikka työn tilaaja olisikin verkkoyhtiö. Ei noita kukaan tee minään mainosmateriaalina ja on kyllä todella loukkaavaa työn tekijöitä kohtaan edes ajatella niin.

*Vastaisuudessa nyt pyrin vastailemaan henkilöiden kysymyksiin tai epätietoisuuksiin, jotka ovat jollain tavalla uusia tai ennen vastaamattomia, ettei mene täysin samojen toisteluksi.

 

[taxman]

Nyt meni niin diipiksi materiaaliksi että taidan keskittyä suunnittelemaan sitä kuuluisaa verkkoa joka ei kuulemma tuota verkkoyhtiölle mitään kustannuksia. Tämän keskustelun perusteella pitäisi olla täysin mahdollista siirtää sähkö käytännössä ilmaiseksi, kun ei se jo rakennettu infra miksikään mene ja muut parhaat oivallukset.

Itse ainakin listasin verkon ylläpitokulut (sis. komponenttien vaihdot) kustannuskomponentiksi, joten turha syyttää sen unohtamisesta.

Sinulta taas ei ole tullut minkäänlaista järkevää selitystä sille, miksi itse sähkön siirtämisen marginaalikustannus olisi jotain muuta kuin nolla.

 

[JaniKari]

Jep, tosin sä yrität saada tehomaksun määräytymään lottokoneella (epämääräinen huippukulutuksen hetki)

Oletkos kuullut Nord pool:sta? Ihan hyvin toimii sähkönhinta lottokoneella tuotettuna. Miksi malli ei sähkönsiirrossa toimisi? (retoorinen kysymys. Älä vastaa, kun vastaat suoli24 tyylillä kuitenkin) Voihan tasahinnoittelua haluaville perustaa firmoja jotka myyvät tasahintaista siirtoa sopivalla katteella.

Riippuu vähän miten tuon lukee "Käytännössä asiakkaat maksavat kulutetun energian lisäksi siitä, kuinka paljon käyttävät sähköverkon kapasiteettia huippukulutustilanteessa.". Itse luen, että asiakkaat maksaa tuosta.

Asiakashan se maksaa loppupelissä aina ja kaikki. Tuota Seizeran linkittämää dippaa kun luin alusta niin pisti silmään kun monet tutkimukset olivat huolissaan tulevaisuudessa pienentyvästä sähkönkulutuksesta ja siitä johtuvasta pienenevästä liikevaihdosta. Sähkönsiirotyhtiöthän on monopoli asemasssa olevia firmoja jotka voivat aina nostaa hintoja jos tuotto on alle energiavirastojen rajojen? Eli sähköyhtiöllehän on loppujen lopuksi ihan se ja sama vaikka sähköä kulutettaisiin puolet nykyisesstä. Kilohinta vain nousisi ja kompensoisi pienentyneen kulutuksen. Tosin itse en ihan heti usko sähkön kulutuksen merkittävään pienenemiseen.

 

[JaniKari]

Helmikuu 2018
Maalämpö
140m2
918kWh
Keskiulkolämpötila -13.4
Max 6.8KW 25.2 18-19 (valtakunnan verkon kuormitus tällöin hyvin lähellä tämän vuoden keskivertoa).

 

[jinx1980]

Tutkivan diplomityön tarkoituksena myös on ihan se asian katsastelu objektiivisesti, vaikka työn tilaaja olisikin verkkoyhtiö. Ei noita kukaan tee minään mainosmateriaalina ja on kyllä todella loukkaavaa työn tekijöitä kohtaan edes ajatella niin.

Toivottavasti et vaan ymmärtänyt että pidin työtä jonain markkinointimateriaalina. Mielestäni työ oli aidosti hyvä&mielenkiintoinen - eikä sen takia hyvä - että se nyt sattuikin omaa maalaisjärjellä tehtyä päätelmää ”vastaamaan”/tukemaan. Helen ei ainakaan ko. dippaa ole lukenut .

Itse tehomaksua vastaan täällä ei kaiketi ole kukaan ollut, ainoastaan pääosin tuota helenin random 12kk 1h tehohuippu himmeliä.

Mutta kuten dipasta käy ilmi, kyllähän tämä(kin) muutos tullee olemaan asiakkaan suuntaan enemmän ja vähemmän ”kättä taskuun”-tyyppinen eli siis maksun kokoon ei juuri voi vaikuttaa että mitä sieltä tulee. Ainoa mitä voit toivoa on se että muutos on oikeasti yhtiölle kustannusneutraali eikä vain kikka vedättää päättäjiä ja tapa pistää vähän lisää rahaa välistä omaan taskuun. Ja kun yleisö huomio carunan & kumppaneiden viimeaikojen kikkailut, niin se niin kutsuttu luotto lienee aika nollissa itse kullakin siirtoyhtiötä kohtaan (osaksi varmasti monopolikin aiheuttaa (turhaa)katkeruutta ihan yleisellä tasolla yhtiöitä kohtaan). Tähän yhtälöön kun yhdistää vielä helenin perustelut & toteustavan jolla perustelu yritetään täyttää niin lähtölaukaukset/fiilikset muutokseen on lähtökohtaisesti huonot eli tehomaksusta tulee heti negatiiviset fibat.


Miksi muuten esim. sähkökiuas laskettiin ”kytkettäviin kuormiin” tutkimuksessa, tuohan on samaa kastia betonimyllyn kanssa, jos haluat valaa betonia iltapäivällä tai saunoa illalla niin hirveästi ei ole hyötyä pyörittää ko. aparaatteja aamulla päivän tehopiikin pienentämiseksi? Ei nuo sillä tavoin kytkettäviä ole etteikö niillä olisi merkittävää vaikutusta elämiseen, toisin kuin varaavalattialämpö jota on käytännössä sama koska sitä pyörittää kunhan x tuntia tulee vuorokaudessa täyteen.

 

[JaniKari]

Se ei toimi siksi koska se on laitonta. Ainoa joka täällä suomi24-tuularimutua suoltaa olet sinä.

Vai että sähkön siirronkin voisi ostaa haluamaltaan firmalta... Oletko oikeasti tyhmä vai trollaatko?

Kun et suolla, niin viitsitkö kertoa mihin lainkohtaan sähköverkonkulutukseen (tai sen ennusteeseen) sidottu hinnoittelu kaatuu.

Ehdotus sähkönsiiron ostamisesta jälleenmyjäältä kuulostaa trollaukselta mutta ihan toimiva idea. Sähkön siirtohinta voidaan sitoa tiukasti tuntihintaiseen kulutukseen. Tällä saadaan tehtyä mahdollisimman kulutusta tasaava malli joka on erittäin kulutusvastaava. Juu et siihen usko mutta yhtään perustelua et viitsi antaa. Ne jotka haluavat kiinteän hinnan tai jonkun muun hinnoittelumallin voivat ostaa sen kolmansilta osapuolilta. Yksityiset firmat voivat tuottaa erittäin kustannustehokkaasti markkinoiden haluamia hintamalleja mutta taustalla on aina kulutukseen sidottu hintamalli. Voisi jopa olla että säkönsiirtoyhtiöt eivät edes laskuttaisi yksityisasiakkaita vaan keskittyisivät ydin toimintaan. Periaatteessa siis ihan sama malli joka toimii hyvin sähkönmyynnissä.

 

[JaniKari]

Dippatyön : Koski Anmari:
"Verkkotariffit tai vähittäishinnat voivat tukea sähkönku-luttajien kysynnänohjaustoimenpiteiden dynaamista hinnoittelua. Tämä käsittää käyttö-ajankohdasta riippuvat tariffit, kriittisten kulutushuippujen hinnoittelun, reaaliaikaisen hinnoittelun ja kulutushuippujen leikkaamisen. (Energiatehokkuusdirektiivi 2012.)"

 

[Griffin]

Sähkölämmityksen ja kodinkoneiden kulutus tulee jäämään sivuasiaksi, jos siirrymme sähköautoiluun joskus suuremmassa mittakaavassa. Koko verkko joudutaan uusimaan miltei täysin. Lisäksi tarvitaan muutama toimiva OL3 lisää..

 

[bypass]

Täällähän tulee vauhdilla asiaa. Onneksi ei tarvitse vastata ihan joka viestiin.

Täällä paikallinen yhtiö on hinnoittelullaan tehnyt aikatariffia houkuttelevaksi varmaan 15 vuoden ajan. Tämän seurauksena paikallinen rakennuskanta luonnollisesti lämäyttää illan tullen lämmitykset ja vesivaraajat päälle. Itsellänikin menee siis noin 13-14kw teho pariksi tunniksi päälle joka ilta näin talvisaikaan. Himpun epäreilulta tuntuisi, jos tuosta piikistä nyt joutuisi tehomaksussa kärsijäksi. Voihan tuon himmelin tietysti ohittaakin ja lämmittää pitkin päivää. Kysymys kuitenkin herää, kuinka ihmeessä operaattori voi joutua tilanteeseen, jossa tuo aktiivisesti omalla hinnoittelulla hankittu lämmityspiikki on verkon kannalta se ongelmallisin.

Verkossamme yökuormat tuovat klo 22:00 ~15% lisää kuormitusta verkkoon yhden tunnin ajaksi. Luku olisi vielä suurempi, mutta mittarit kytkevät yökuorman 120min ikkunan sisällä asiakkaille randomisti, joten kaikki kuorma ei lähde kerralla päälle. Tuon yhden tunnin piikin takia joudumme varaamaan syöttöpisteen päämuuntajalta kapasiteettia, joka maksaa ja joka on käyttämättömänä 23h.

 

[JaniKari]

Miten ajattelit hoitaa homman? Rakentaa kaksi verkkoa rinnan? Vai laskutusoperaattoreita vuokralle siihen väliin? Kai sä ymmärrät että silloin hinnat lähinnä nousee kun jostain nekin joutuu katteensa ottamaan. Mietitkö sä ylipäätään sekuntia pidemmälle noita ideoitasi?
....
Ajattele ens kerralla vähän pitemmälle ennenkun alat mölisemään että minä muka en perustele mitään. Siinä olet toki oikeassa että kymmenettä kertaa en lähde vastaamaan noihin eipäsjuupas kyselyihin.

Missään vaiheessa en ollut rikkomassa siirtoyhtiöiden monopolia vaan kyse on juuri laskutuksesta ja hinnoittelumalleista. Se että sähkönsiirtoyhtiöt olisivat jotenkin erityisen tehokkaita laskuttajia tuskin pitää paikkansa. Tietysti tasahinnoittelu on keskimäärin kalliimpaa kuin vaihtuva hinnoittelu, juuri kuten pörssisähkö on yleensä halvempi kuin tasahinnoittelu. Tietysti sähköyhtiöt voivat pitää laskutuksen mutta monopolifirmat ovat kankeita kehittelemään innovatiivisia hinnoitteluratkaisuja. Perustele aluksi vaikka sitten väitteesi miksi verkon kättöasteeseen sidottu laskutus ei pienentäisi tehohuippuja.

Täällä paikallinen yhtiö on hinnoittelullaan tehnyt aikatariffia houkuttelevaksi varmaan 15 vuoden ajan. Tämän seurauksena paikallinen rakennuskanta luonnollisesti lämäyttää illan tullen lämmitykset ja vesivaraajat päälle. Itsellänikin menee siis noin 13-14kw teho pariksi tunniksi päälle joka ilta näin talvisaikaan. Himpun epäreilulta tuntuisi, jos tuosta piikistä nyt joutuisi tehomaksussa kärsijäksi. Voihan tuon himmelin tietysti ohittaakin ja lämmittää pitkin päivää. Kysymys kuitenkin herää, kuinka ihmeessä operaattori voi joutua tilanteeseen, jossa tuo aktiivisesti omalla hinnoittelulla hankittu lämmityspiikki on verkon kannalta se ongelmallisin.

Kyllähän tämä on tosiaan nurinkurinen tilanne on että toista naapuria rankaistaa 14kW tehopiikistä ja toinen saa siitä alennusta. Kaiken huipuksi molemmat tasaavat tehopiikkejä

 

[Griffin]

Kaupungissa itsellä syntyy helposti 25 km /päivä. Pari kertaa viikossa sitten tulee n 150 km / päivä.
Kulutus n. 260-270 wh/km matka-ajossa 100km/h -30 pakkasessa (Kesällä on noi 20% parempi) (Lähde: Teslaclub.fi)
Lisäksi sisätila sekä akusto pitäisi aina "esilämmittää" ennen liikkeelle lähtöä tai muuten akkua kuluu 40km / kerta

"Matkat" olisivat siis:
65km (ei lämmitys /lataus mahdollisuutta, muutakuin kämpillä)
190km
WH lukemana tämä olisi:
17,225 kWh
50,350 kWh

Laturin ja latausprosessin hyötysuhde lienee MAX 90%
Eli tarvittava latausenergia olisi siis:

55,944 kWh
19,139 kWh

NYT JOS..
Olisi lataustolppa, 1X16A ja johtohäviöiden jälkeen 230V (Hyvät johdot, maalla joku 210V ei ole "erikoista")
Tunnissa tuo antaisi energiaa:
16A*230V*1h=3,68kWh
Tämä taas tarkoittaisi siis
15,2 tunnin latausta 16A virralla
5,2 tunnin latausta ko virralla.

Jos taas käytettäisiin voimavirtaa kolmiossa, kalliin pikalaturin kanssa, energiaa saataisiin 3X16A sulakkeista:
3*16A*400V*1h=19,200 kWh

Tällöin tulisi siis normipäivän ajot täyteen
1 Tunnissa
2,9 Tunnissa

Tosin se latailu sitten tarkoittaisi tuollaista kilowattituntimäärää / tunti muun oman kulutuksen lisäksi silloin esim yöllä.

Jos nyt otettaisiin työläisdroneja sitten vaikka kerrostalollinen 8 kerrosta, 4 asuntoa / kerros = 32 kpl ja jokaisella keskimäärin 1 sähköauto.
Ne sitten tuupattaisiin parkkihalliin illalla, niin sinne menisi tuolla pienemmällä ajomäärällä sähköä yön aikana edellisen perusteella (jos "yö" olisi 8 tuntia) s.e. optimaalisella, tekoäly kytkennällä ja fiksuilla vaihdoilla tarvittaisiin 3X64A liittymä. Tämä siis tuollaisella "melko nätillä" ajolla, tosin talvella. Luultavasti fiksuinta olisi esim 1 älykäs teholaturi / 8 auto, joka siis lataisi ne vuorotellen.
Tietysti yössä on enemmän, kuin 8 tuntia, mutta riski, että joku kävisi jossain etempänä alkaa olla jo 8 auton kanssa melko suuri.
-------------
Omakotitalossa teholaturilla paahtavan ei joka tapauksessa enää paljon kannattaisi katsoa lämmityksen perään, jos pistää teholaturilla akun täyteen, niin kulutushuiput paukkuvat todella rajusti.
------------------------
Verkko menisi jokatapauksessa uusiksi reippaasti...