(Oma OT-viestini noin 60 poistetun viestin joukosta Sähköenergian hinta keskustelussa)
Otetaan hypoteettiseksi esimerkiksi sähkönmyyntiyhtiö, jolla on omana tuotantona hiili-/maakaasu-/pelletti-/turvevoimala, tuulivoimaloita ja vesivoimala; lisäksi osuuksia ydinvoimasta (tämä ei ole edes hypoteettinen sähkönmyyntiyhtiö omalla tuotannolla, koska kategoriaan osuu esimerkiksi Helen).
Jatkuva perustuotanto saadaan ydinvoimalasta. Kun ei tuule, vesivoima lisää juoksutuksia ja tarpeen vaatiessa käytetään fossiilista voimalaitosta tasaamaan kulutushuippua. Kun tuulee keskimääräisesti, vesivoiman juoksutusta voidaan säätää pienemmäksi ja tarve myös fossiilisten voimalaitoksen tuotannolle vähenee. Jos tuulee todella paljon, voidaan pysäyttää hetkellisesti fossiilisten voimalaitoksen tuotanto kokonaan, ja säätää vesivoima minimiin; jos tuotantoa on edelleen ”liikaa” suhteessa kulutustarpeeseen, varastoidaan sähköä tulevaisuudessa vetyyn (onko hyötysuhde 3:1?) ja pumppuvoimalaitoksen avulla vaikka kaivostunneliin. Hypoteettinen esimerkki päättyy.
Sitten mitä tulee aurinkopaneeleihin. Keneltä näiden rakentaminen on pois? Kesällä kun paistaa, loppuu riittävällä kapasiteetilla viimeinenkin tarve käyttää fossiilisia voimalaitoksia sähköntuotantoon. Paistaessaan aurinkovoima sitä paitsi osuu aina aikaan kun kulutus on suurempaa. En tiedä miten nykyinen aurinkovoimakapasiteetti (498 MW) jakaantuu pistemäisten sähköntuottajien (omakotitalot, taloyhtiöt, Penan konepajahallin katto yms.) ja sähköyhtiöiden (esim. Helenin aurinkovoimalaitokset) kesken, mutta ensiksi mainittujen tapauksessa tuottaja voi valita myykö sähköä kesällä verkkoon (pörssisähkönhinta korkea), vai käyttääkö sitä kerskakulutukseen esimerkiksi huudattamalla ilmastointilaitetta tai saunomalla koko aurinkoisen päivän (pörssisähkönhinta matala/nolla). Sydäntalvella siperian pakkasissa ei paista ei, mutta silloin fossiiliset voimalaitokset tuottavat perustuotantoa kaukolämmöllä (esim. 7.1.2022 kaukolämmön yhteistuotanto ~2100 MW; nyt ~200 MW). Toki, toki esim. suorasähkölämmityksen vuoksi talvella kulutus on muutenkin suurempaa mutta edelleen, keltä se on pois että kesällä aurinkosähkö tuottaa halpaa energiaa, jolloin muuta tuotantoa (etenkin fossiilisten, mutta myös varastoitua vesivoimaa) saadaan vähennettyä.
En voi myöskään käsittää mistä tulee ajatus, että tuulivoimalan rakentaakseen rakentajan pitää pystyä omassa kuplassaan tuottamaan tasaista sähköntuottoa. Paljohan noita voimaloita menee nimenomaan omaa tuotantoa omaaville sähköyhtiöille, jotka voivat hoitaa nykyisellä tuotantoportfoliollaan sen säätövoiman fossiilisilla voimalaitoksilla ja vesivoimalla. Tuulettomalla siperian ydintalvella merkittävää säätövoimaa tulee myös siitä, isot sähkönkuluttajat (kuten Outokummun Tornion terästehdas; Tornio oli 2016 toiseksi eniten sähkö kuluttava kunta) säätävät prosessejaan pahimman yli. Jos tuulivoimaloita rakennetaan todella paljon, pienee pelkän tuulivoimasähkön tukkutuottajien hyöty kun tuulisella säällä pörssisähkönhinta matkaa nollaan/miinukselle. Nollalla ja miinuksella sitten tuotetaan vaikka sitä huonon hyötysuhteen vetyä, jolla voidaan tasata kulutushuippuja. Vuosi sitten Venäjä vähensi maakaasun myyntiä Eurooppaan ja siitä lähtien hinnat ovat lähteneet nousuun täälläkin Keski-Euroopan vuoksi; ei tätä ennen propellipäät valittaneet miten ”tuurivoima” paskoo markkinat ja miten niiden pitää tuottaa tasaisesti sähköä. Ilman tätä markkinahäiriötä, joka johtuu Venäjästä, ja myös Saksan sinisilmäisyydestä, sähkö olisi edelleen halpaa: määräaikaiset ja toistaiseksi voimassaolevat sopimukset olisivat halpoja, ja pörssisähkönkäyttäjät voisivat nauttia kesällä halvasta sähköstä ja talvella ajoittaa kulutusta halvemmille tunneille, ollen edelleen keskimäärin voittopuolella muihin sopimustyyppeihin verrattuna.
En edes lähde kommentoimaan tätä ”viherpiipertäjät keskustelua” vaan totean, että tämä on nyt se hinta jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. Kuten tännekin linkattiin, sähkön korkea hinta johtuu tällä hetkellä etenkin maakaasupulasta, joka iskee Keski-Eurooppaan, ja joka siirtoyhteyksien vuoksi nostaa hintoja myös täällä. Jos uskallatte, niin käykää räjäyttämässä Estlink 1&2 jolloin Suomen tarjousalueen hinta alenee, mutta muistakaa että vastapainona menetetään sitten myös sitä huoltovarmuutta; nuo sähkön siirtoyhteydet eivät ole rusinat pullasta -periaatteella vain yhdensuuntaisia.
P.S. Parempi esimerkkiyhtiö olisi Seinäjoen Energia, jolla on omaa sähköntuotantoa, ja myy tällä hetkellä sähkösopimuksia vain Seinäjoen alueelle 2 €/kk + 6,80 snt/kWh, vaikka sähkön pörssihinta on nyt mitä on. Toistaiseksi halvan sähkön kulutusjuhla on ohi, mutta kerskakulutukseen on mahdollista palata kymmenen vuoden päästä, kun halpaa energiaa saadaan ja tällaiset perinteiset sähköyhtiöt tekee sähkönhinnalla voittoa paitsi sydäntalven pakkasessa, jolloin hetkellisesti tekevät persnettoa fossiilisten voimalaitosten tuotannolla.
P.P.S. Sanottakoon vielä, että nykyisessä maailmantilanteessa olen sitä mieltä, että valtion pitää varmistaa ettei ainuttakaan fossiilisia käyttävää voimalaitosta hetkeen pureta, eli markkinavetoisesti kannattamattomia laitoksia pidetään enemmän varavoimareservissä, ja kustannus tälle otetaan, mikäli mahdollista, Windfall-verona niiltä tuulivoimayhtiöiltä, jotka toimivat pelkkinä tukkusähkönmyyjinä pörssiin ilman tuotantosopimuksia sähkön myyntiyhtiöiden kanssa.
P.P.P.S. Syöttötariffia uusille tuulivoimaloille (sulkeutunut 1.11.2017) ei ole myönnetty enää hetkeen, ja nykyisellä sähkönhinnalla se nykyinen syöttötariffikin pienenee/poistuu (tavoitehinta tuotannolle on 83,5 €/MWh). Jossain vaiheessa (12 v) nuokin sopimukset raukeavat. Toki osittain tästä ja päästökaupasta johtuen mm. Fortumin Inkoon 1000 MW hiilivoimalaitos on purettu, mutta mitään fundamentaalista muutosta ei ole tapahtunut Suomen sähkön tuotannossa ja kulutuksessa viimeisen 12 kk aikana niin, että sähköstä tulisi pitkäaikainen ja akuutti pula Suomessa; todennäköisesti ei edes hetkellinenkään pula, vaikka tätä nyt uutisissa maalaillaankin. Pula voi tulla oikeasti esim. Saksassa, koska siirtoyhteydet Pohjois-Euroopasta eivät anna riittävästi myöden, jotta maakaasun loppuessa Saksa saisi sähköntuotantoon nykyisellä kulutuksellaan paikattua.
