Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Mielipiteitä Vanguard FTSE All-World ETF:stä? Tarkoituksena yksinkertaistaa portfoliota, sekalaisten rahastojen sijaan suurin osa säästösummasta yhteen pienikuluiseen maailma ETF:ään. Eikös tuo olisi aikalailla korvike klassiselle EUNL-IS3N combolle, kulutkin pienemmät. Ei toki löydy Nordnetin kk-säästön piiristä mutta monesta muusta paikkaa 1% kululla, Degirosta löytyy jopa komissiovapaiden ETF:n listalta eli sieltä saa nollakuluilla ostettua kerran kuussa. Yksi tsipale maksaa tällä hetkellä vajaa 100e, verokkina Nordnetin 250e/kk summaan jos haluaa pysyä siinä kuuluisassa 1% kulun rajassa.
IUSQ on muuten juuri äskettäin tullut Nordnetin kuukausisäästölistalle, Sharevillessä tuoretta keskustelua.
 
OP:n indeksirahastot ovat myös ihan mielenkiintoisia tuotteita. Hallinnointipalkkio on 0,39 % ja ne kerryttävät OP-bonusta sen 0,25 % (joiden reaaliarvoa jokaisen toki pitää kohdallaan punnita).

Noita edullisia indeksirahastoja OP:llä on Aasia, Amerikka, Eurooppa, Maailma, Pohjoismaat ja Suomi. Parille viimeksi mainitulle Nordnetin superit toki ovat vielä lyömättömämpi vaihtoehto.
Itse koitan tässä löytää OP:lta jotakin hyvää komboa pienille kuukasisummille. NN super-suomi ihan vain kuluttomuuden takia mukana. Heittääkö OP:lle esim. 150€ maailmaan vai 50 € Amerikka, 50 € Aasia, 50 € Eurooppa?
 
Itse koitan tässä löytää OP:lta jotakin hyvää komboa pienille kuukasisummille. NN super-suomi ihan vain kuluttomuuden takia mukana. Heittääkö OP:lle esim. 150€ maailmaan vai 50 € Amerikka, 50 € Aasia, 50 € Eurooppa?

Amerikan osuus kehittyneiden maiden osakemarkkinoista taitaa olla jotain 66%, Euroopan vähän päälle 20% ja Aasian reilut 10%. Jos laittaa 50 € kuhunkin, niin siinä Eurooppa ja varsinkin Aasia ylipainottuvat sijoituksissa aika reilusti markkinoiden kokoon nähden. Siinä tosin ei ole sinänsä mitään vikaa. Jos esim. uskoo, että Euroopan ja Aasian osakemarkkinat kehittyvät tulevaisuudessa Amerikkaa paremmin mutta kuitenkin Amerikankin markkinoilla haluaa olla mukana, niin sittenhän tuollainen jako voisi olla ihan perusteltu.

Itse en jaksa miettiä minnehän päin maailmaa olisi kannattavinta sijoittaa, joten säästän vain tuonne Maailma Indeksiin (+ etf:ien kautta vähän myös pienyhtiöihin ja kehittyville markkinoille, jotta saa vieläkin enemmän hajautettua sijoitukset).
 
Amerikan osuus kehittyneiden maiden osakemarkkinoista taitaa olla jotain 66%, Euroopan vähän päälle 20% ja Aasian reilut 10%. Jos laittaa 50 € kuhunkin, niin siinä Eurooppa ja varsinkin Aasia ylipainottuvat sijoituksissa aika reilusti markkinoiden kokoon nähden. Siinä tosin ei ole sinänsä mitään vikaa. Jos esim. uskoo, että Euroopan ja Aasian osakemarkkinat kehittyvät tulevaisuudessa Amerikkaa paremmin mutta kuitenkin Amerikankin markkinoilla haluaa olla mukana, niin sittenhän tuollainen jako voisi olla ihan perusteltu.

Itse en jaksa miettiä minnehän päin maailmaa olisi kannattavinta sijoittaa, joten säästän vain tuonne Maailma Indeksiin (+ etf:ien kautta vähän myös pienyhtiöihin ja kehittyville markkinoille, jotta saa vieläkin enemmän hajautettua sijoitukset).

Mitenhän tuo maailma indeksi jakaa rahat eri puolille maailmaa meneekö se puhtaasti markkinoiden koon mukaisissa suhteissa? Olettaisin, että joku passiivinen kaava siinä on, koska kyseessä ei ole aktiivisesti hoidettu rahasto jossa analyytikot tekevät päätökset.
 
Mitenhän tuo maailma indeksi jakaa rahat eri puolille maailmaa meneekö se puhtaasti markkinoiden koon mukaisissa suhteissa? Olettaisin, että joku passiivinen kaava siinä on, koska kyseessä ei ole aktiivisesti hoidettu rahasto jossa analyytikot tekevät päätökset.

Siellähän se lukee rahaston tiedoissa: MSCI World ESG Universal Net

Eli tuossa rahastossa on kehittynyt maailma (mutta ei kehittyviä) muuten markkinapainojen mukaisesti, eli kuten MSCI World, mutta omistukset painotettuna joidenkin ESG-mittarien mukaan. Tai siis kyseiseen indeksiin pohjautuen OP valitsee rahastoon mielestään edustavan otoksen firmoja, jotka näkee OP-sijoitusrahastojen 30.6.2021 puolivuotiskatsauksesta sivulta 335 eteenpäin. Indeksin koostumuksesta lisätietoja seuraavasta: MSCI ESG Universal Indexes
 
Viimeksi muokattu:
Itse koitan tässä löytää OP:lta jotakin hyvää komboa pienille kuukasisummille. NN super-suomi ihan vain kuluttomuuden takia mukana. Heittääkö OP:lle esim. 150€ maailmaan vai 50 € Amerikka, 50 € Aasia, 50 € Eurooppa?

Oliko niin että tuo "Maailma" on oikeasti: Australia, Austria, Belgium, Canada, Denmark, Finland, France, Germany, Hong Kong, Ireland, Israel, Italy, Japan, Netherlands, New Zealand, Norway, Portugal, Singapore, Spain, Sweden, Switzerland, the UK and the US?
Eli mm. maailman toiseksi suurin talous puuttuisi (Edit: Vai onko niitä siinä riittävän edustavasti mukana Hong Kong listauksien kautta?).

Ehkä kannattaa vilkaista osana pohdintaa Nordnetin puolelta mihin rahastoihin muut sijoittavat (omistajia sarake):

Muistaen että tietysti listalla painottuvat ne mitä Nordnet on itse aktiivisesti markkinoinut.
 
Viimeksi muokattu:
Tuohan oli tosiaan hyvä pointti, että OP Maailma indeksissä ei ole kehittyviä markkinoita mukana. Sama homma näyttäisi olevan tuossa OP Aasia indeksisissä. Eli vaikka säästäisi erikseen OP Aasia, Amerikka ja Eurooppa -indekseihin niin kehittyvät markkinat jää pois. Eli jos OP:lla haluaa kehittyvät markkinat mukaan, niin sitten pitäis ottaa kylkeen joku arviolta 1,50% kuluilla varustettu aktiivinen rahasto.

IUSQ on muuten juuri äskettäin tullut Nordnetin kuukausisäästölistalle, Sharevillessä tuoretta keskustelua.

Niinpä näyttäisi olevan, kiitos vinkistä. Mietin siis alkuperäisessä viestissäni myös Nordnetin ulkopuolisia vaihtoehtoja, eli jos ei halua/kykene säästämään minimissään sillä 250 eurolla per kk ETF:iin. Siksi nostin tuon Vanguardin esille. Tuo IUSQ näyttäisi olevan sille hyvä vaihtoehto, eli jompi kumpi.
 
Tuohan oli tosiaan hyvä pointti, että OP Maailma indeksissä ei ole kehittyviä markkinoita mukana. Sama homma näyttäisi olevan tuossa OP Aasia indeksisissä. Eli vaikka säästäisi erikseen OP Aasia, Amerikka ja Eurooppa -indekseihin niin kehittyvät markkinat jää pois. Eli jos OP:lla haluaa kehittyvät markkinat mukaan, niin sitten pitäis ottaa kylkeen joku arviolta 1,50% kuluilla varustettu aktiivinen rahasto.



Niinpä näyttäisi olevan, kiitos vinkistä. Mietin siis alkuperäisessä viestissäni myös Nordnetin ulkopuolisia vaihtoehtoja, eli jos ei halua/kykene säästämään minimissään sillä 250 eurolla per kk ETF:iin. Siksi nostin tuon Vanguardin esille. Tuo IUSQ näyttäisi olevan sille hyvä vaihtoehto, eli jompi kumpi.

Jep. OP:lla on useampi pelkästään kehittyville markkinoille jollain strategialla sijoittava rahasto tosin ne ovat kaikki aktiivi rahastoja.

Kuten:
OP-Intia
OP-Latinalainen Amerikka
OP-Venäjä
OP-Vaurastuva Keskiluokka
OP-Kehittyvät Osakemarkkinat

Nuo kaksi viimeistä sijoittavat kaikkialle kehittyville markkinoille. Noi muut nimensä mukaan tietylle alueelle.
 
Mitäs huomoitavaa, jos tekisi mieli hankkia ARK PRNT ETF:ää osakesäästötilille?
Kulut, verotus jne.? Nordnetin kautta tuota näyttäisi saavan.
Itsellä ei siis aiempaa kokemusta ulkomaisten osakkeiden tai rahastojen hankkimisesta.
PRNT Avaintietoesite
 
Mielestäni osakesäästötilille ei voi hankkia ETF ollenkaan. Itse toki melko aloittelija näissä hommissa eli voin olla väärässäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni osakesäästö tilille ei voi hankkia ETF ollenkaan. Itse toki melko aloittelija näissä hommissa eli voin olla väärässäkin.

No näinhän se tietysti on.
Korjataan kysymystä: Mitäs huomioitavaa, jos tekisi mieli hankkia ARK PRNT ETF:ää arvo-osuustilille?
 
amd paukutti kovan tuloksen. Vielä osaa näemmä markkinoida reagoida positiivisesti

1643750800484.png
 
Huvittavaa sinäänsä, kun ko. firman päräyttäviä tulosjulkistuksia on normaalisti seurannut pyllymäki.

Alkuvuodesta laskenut amd:n ja monen muun teknon kurssi aika reilusti. Alla AMD:n osakekurssi mistä näkyy joulu+tammikuun luisu. Mielenkiinnolla odotin Q4 tulosta ja sijoittajien reagointia siihen. Nvidian kurssi näytti reagoivan amd:n vanavedessä. Sijoittajat ladannevat nvidiaan odotuksia sisään amd:n tuloksen pohjalta. Tuossa on tosin pieni riski kun amd:n Q4 on loka, marras, joulu ja nvidian Q4 on marras, joulu, tammi.

Vielä mielenkiintoisempaa on Q1:en tulokset. Q4 oli viimeinen kvartaali mihin oli helppo tehdä kova tulos versus aikaisempi vuosi/kvartaali.

1643752414391.png
 
No näinhän se tietysti on.
Korjataan kysymystä: Mitäs huomioitavaa, jos tekisi mieli hankkia ARK PRNT ETF:ää arvo-osuustilille?
Kannattaa kokeilla sen ostamista Nordnetissä sen verran edulliseen hintaan että ei vahingossa toteudu. Jos olet verovelvollinen (vai meneekö virallisen asuinpaikan mukaan) EU:ssa, niin luutavasti ruudullesi tulee viesti:
"
Toimeksiantoasi ei voitu toteuttaa
EU-lainsäädännön rajoitusten vuoksi tätä arvopaperia ei ole mahdollista ostaa. Rajoitus koskee amerikkalaisia ja kanadalaisia ETF:iä.
"
 
Kannattaa kokeilla sen ostamista Nordnetissä sen verran edulliseen hintaan että ei vahingossa toteudu. Jos olet verovelvollinen (vai meneekö virallisen asuinpaikan mukaan) EU:ssa, niin luutavasti ruudullesi tulee viesti:
"
Toimeksiantoasi ei voitu toteuttaa
EU-lainsäädännön rajoitusten vuoksi tätä arvopaperia ei ole mahdollista ostaa. Rajoitus koskee amerikkalaisia ja kanadalaisia ETF:iä.
"
Ei mulla ainakaan Nordnetissä tule mitään järkevää viestiä jos yrittää jotain ei-UCITS ETF:ää ostaa. Tulee vain herja, että "Tietämystesti tekemättä" tms. ja jos linkkiä testiin klikkaa, niin mitään testiä ei aukene vaan päätyy tietämystestien pääsivulle, jossa on kaikki testit listattuna.

Mutta joo, @Asustelija jos ETF:ssä ei lue UCITS ja et ole profiililtasi ammattimainen sijoittaja, niin et pysty sitä ostamaan.
 
Joku oli ton PRNT:n Shareville kommentteihin laittanut linkin How European Union And UK Residents Can Invest in the ARK ETFs

Eli ei onnistu normaalisti ostaminen. Linkissä mainituista keinoista 1, 2 ja 4 taitaa olla sellaisia että sanomista tulee, ainakin jollekin taholle. 3. noista ainoa sallittu tapa, mutta ainakin ylimääräisiä kuluja siitä tulee, jos ylipäätään onnistuu silläkään.
 
Joku oli ton PRNT:n Shareville kommentteihin laittanut linkin How European Union And UK Residents Can Invest in the ARK ETFs

Eli ei onnistu normaalisti ostaminen. Linkissä mainituista keinoista 1, 2 ja 4 taitaa olla sellaisia että sanomista tulee, ainakin jollekin taholle. 3. noista ainoa sallittu tapa, mutta ainakin ylimääräisiä kuluja siitä tulee, jos ylipäätään onnistuu silläkään.

Tämä Sharevillen kommentti jäänytkin bongaamatta.

Mutta tosiaan kun tuota PRNT:tä tutkailin, niin vähän tämän suuntaisia hankaluuksia epäilinkin, kuten aiemmissakin vastauksissa mainittu.
Harmi sinänsä, kun olisi mielenkiintoinen lisä ollut esim. IUSQ:n rinnalle, mutta ei sitten.
 
... Linkissä mainituista keinoista 1, 2 ja 4 taitaa olla sellaisia että sanomista tulee, ainakin jollekin taholle. ...

Jep, Listalla kohta ammattimaiseksi sijoittajaksi ilmottautumisesta --> Vaikka ammattimaiseksi sijoittajaksi voi ilmottautua melko yksinkertaisesti välittäjien online palveluissa, niin sillä on seurauksia jos ilmoitus hyväksytään.
-Sijoitussuoja ei tietääkseni koske "ammattimaisten" sijoituksia.
-Elinkeinoharjoittajan verotus voi napsahtaa etuineen ja haittoineen. Keskeisin ongelma on, jos tietyn rajan ylittävät pääomatulot siirtyvät ansiotuloverotuksen puolelle ja samaan aikaan on palkkatöissä, voi tulla verotetuksi kivoilla progressio prosenteilla.
-Entä jos henkilö on opintotuen tai muun tuen saaja, ja ammattimaisuus katsotaan elinkeinon harjoittamiseksi?

Olisikohan mahdollinen listalle kohta 5: perustaa yrityksen jonka toimialana on sijoittaminen - siitä seuraavinen kaikkinen etuineen ja haittoineen.
 
Ei mulla ainakaan Nordnetissä tule mitään järkevää viestiä jos yrittää jotain ei-UCITS ETF:ää ostaa. Tulee vain herja, että "Tietämystesti tekemättä" tms. ja jos linkkiä testiin klikkaa, niin mitään testiä ei aukene vaan päätyy tietämystestien pääsivulle, jossa on kaikki testit listattuna.

Mutta joo, @Asustelija jos ETF:ssä ei lue UCITS ja et ole profiililtasi ammattimainen sijoittaja, niin et pysty sitä ostamaan.
Miten käy jos suoritat sieltä testien pääsivulta kohdan:
"Monimutkaiset rahastot
Käydäksesi kauppaa esimerkiksi hedge-rahastoilla, vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla, tietyillä ETF:illä ja vivutetuilla ETF:illä."
 
Miten käy jos suoritat sieltä testien pääsivulta kohdan:
"Monimutkaiset rahastot
Käydäksesi kauppaa esimerkiksi hedge-rahastoilla, vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla, tietyillä ETF:illä ja vivutetuilla ETF:illä."
No nyt näköjään tulee tuo normaali ilmoitus "EU-lainsäädännön rajoitusten vuoksi tätä arvopaperia ei ole mahdollista ostaa. Rajoitus koskee amerikkalaisia ja kanadalaisia ETF:iä."
 
Olisikohan mahdollinen listalle kohta 5: perustaa yrityksen jonka toimialana on sijoittaminen - siitä seuraavinen kaikkinen etuineen ja haittoineen.
Ei tämä ole yhtään sen helpompi kuin tuo ammattimainen yksityissijoittaja. Ts. sijoitustili firmalle on käytännössä sama kuin tili yksityisasiakkalle. Ihan vastaavasti pitää hakea ammattimaisen sijoittajan statusta ja hakijalla (siis henkilöllä joka sijoituksia hoitaa) pitää olla plakaatit ja sertifikaatit/palveluntarjoajan pällitestit tehtynä.
 
Melkoinen after hours kisa menossa parhaillaan - kumpi tippuu syvemmälle Meta platforms vai Spotify? Tai meneekö -20% rikki ennen aamua?

Meta on jo sen verran iso markkina-arvoltaan että tälläinen tippuminen näkyy selvästi Nasdaq indexissä (siis jos se on edelleen jossain -20% tasoilla huomenna varsinaisen markkinan avautuessa) ja sitä seuraavissa rahastoissa/ETFissä.

Edit. Ei ehtinyt kirjoittaa tarpeeksi nopeasti, Metan dippi jo syvempi kuin se 20%.
 
Tuntuu kyllä jo ylilyönniltä tuo FB:n kurssikäytös, osake kun ei edes ole mitenkään huomattavan kallis. Spotifyn ja PayPalin vielä ymmärrän, kun niiden arvostus hipoo pilviä.
 
AT&T:n spinoffiin annettu selvyyttä ja jokaista AT&T osaketta kohden saa 0.24 uuden tikkerin omaavan Warner-Discoveryn (WBD) osaketta (eli sataa T:tä kohden saa 24 WBD:tä) ja samalla T pudottaa vuoden kokonaisosinkonsa 1.11 dollariin (nyt 2.08 dollaria). AT&T:n tikkeri säilyy tietenkin ennallaan (T). Itse näen T:n osakkeen olevan kohtuullisesti hinnoiteltu ja suhteellisesti tällä hetkellä näyttäisi olevan kannattavampaa ostaa sen osakkeita kuin DISCA:ta (yksi DISCA:n omistajan osake vaihtuu suoraan yhdeksi WBD:n osakkeeksi). Osinko putoaa, mutta yhtiön osingonmaksukyky säilyy ja tulevaisuudessa vuosittainen osingon nosto mahdollista. Edelleen kuitenkin T:n omistajana varautuisin siihen, että verottaja tulkitsee WBD:n osakkeetkin osinkona saaduksi (kuitenkin kuten aiemmassa ketjun keskustelussa tullut ilmi, niin varmaa se ei todellakaan ole kuten valitettavasti Suomen verottajan kanssa tuppaa yleensä olemaan eli epävarmaa).
WBD epäilen jäävän osinkoa maksamattomaksi yhtiöksi (DISCAkaan ei maksa osinkoa) tai ainakin näin alkuun. Joka tapauksessa periaatteessa WBD voi näyttää kohtuullisesti (ei kuitenkaan erityisen edullisesti) hinnoitellulta, jos vertaa listattuihin kilpailijoihin, mutta aivan suoraa verrokkia hankala löytää (pikavertailun lähinnä Netflix, Disney, Fox).
 
Seuraakohan AT&T:n velkalastista osa WBD:hen?
AT&T will receive an estimated $43 billion. Nuo miljardit siirtynevät Discoveryn taskuista AT&T:n taskuihin. Tästä ei ehkä kuitenkaan voi täysin suoraan päätellä että minkälainen velkalasti kokonaisuudessan WBD:lle muodostuu.
 
Kappas - hyvä että tuli täälläkin käytyä, muuten olisi pian ihmetellyt mitä helvetin osakkeita sitä on tilille ilmestynyt.

AT&T:hän on tähän mennessä ollut firma joka on käsiittäkseni aina vain nostanut osinkoaan, ei koskaan laskenut. Eli ns. "kerta se ensimminenkin". Toivottavasti WBD:n osakehinta kompensoi tuota pudotusta...
 
Tappiin asti velkavivutetut telcot joiden pääasiallinen tehtävä on minimoida investoinnit ja pumpata omistajille osinkoja... Vähän kun tulee starlinkkiä tjsp. disruptoria markkinoille, niin siinä voi äkkiä olla yllätyksiä edessä.
 
Tappiin asti velkavivutetut telcot joiden pääasiallinen tehtävä on minimoida investoinnit ja pumpata omistajille osinkoja... Vähän kun tulee starlinkkiä tjsp. disruptoria markkinoille, niin siinä voi äkkiä olla yllätyksiä edessä.
Olikos se niin että nykyisellään starlink sateliittien välillä ei toimi avaruudessa suorat linkit, jolloin liikenteen osalta tarvittaisiin maa-asemia ihan törkeä määrä, siis jos halutaan asiakkaille toimivat yhteydet, ja jos asiakkaita olisi sellainen määrä, että määrällä olisi jotain merkitystä operaattorielle? Ja sellaisiin maa-asemiin tarvitaan kalliilla perustamiskustannuksella+ kuukausimaksuilla kuitu- tai vastaavat yhteydeydet operaattoreilta.

Nuo starlink satelliitit ovat matalilla kiertoradoilla, mikä tarkoittaa sitä että se yksittäinen satelliitti peittää kerrallaan pienehkön maa-alan, joka tarkoittaisi sitä että sillä pienellä maa-alalla pitää olla maa-asema, tai kellään sillä alueella ei ole starlinkyhteyttä sen pidemmälle kuin pingata sitä satelliittia. Harrastajat ovat mittailleet että jotain 15 sekunnin välein ko satelliitit vaihtaisivat maa-asemaa (siellä missä niillä on pilotti-asiakkaita).

Joku tuleva starlink sukupolvi voi olla niin kehittynyt että satelliitten välillä on riittävät kymmenien gigojen linkit, tällöin maa-asemien tarve vähentyisi oleellisesti, tietty latenssin ja tehonkulutuksen kustannuksella. Tekniikka saattaa joskus kehittyä niin pitkälle että tuollaisen mini sateliittin käytettävissä oleva sähköteho riittäisi niihin nopeisiin satelliittien välisiin linkkeihin ja ja sen vaatimaan reititykseen. Maa-asemien varassa toimivienhan ei tarvitse muuta kuin "kaiuttaa*" saamansa dataliikenne takaisin niin että asiakkaan liikenne satelliitin kautta lähimmälle maa-asemalle ja takaisin toimii, jolloin reititys ym voidaan hoitaa sitten maanpäällisessä verkossa.
*Tässä "kaiuttaminen" ei tarkoita passiivista ratkaisua, sitä sanaa on käytetty, jotta varsinainen tähän kuvaukseen liittyvä sateelliitissa tapahtuva toiminta voitaisiin ylipäätään kirjoittaa muutamalle riville.

Etenkin valtio-osa-omisteiset telcot ovat kyllä hyvin kuvaamiasi osinkojen pumppaajia, sinne valtioiden pohjattomiin kulu syövereihin ja siinä sivussa muillekkin omistajille.
 
Olikos se niin että nykyisellään starlink sateliittien välillä ei toimi avaruudessa suorat linkit, jolloin liikenteen osalta tarvittaisiin maa-asemia ihan törkeä määrä, siis jos halutaan asiakkaille toimivat yhteydet, ja jos asiakkaita olisi sellainen määrä, että määrällä olisi jotain merkitystä operaattorielle? Ja sellaisiin maa-asemiin tarvitaan kalliilla perustamiskustannuksella+ kuukausimaksuilla kuitu- tai vastaavat yhteydeydet operaattoreilta.

Eilen laukaistiin uusi sarja Starlink-satelliitteja ja niissä on satelliittien väliset linkit. Erikoista ajatella miten hyvin SpaceX on onnistunut Starlinkin kanssa, koska esim. Iridium taisi mennä kerran jo nurin satellittipuhelin/internet-satelliittiensa kanssa. Starlinkissä on kuitenkin vielä isommasta projektista kyse ja nyt ollaan saatu jo järjetön määrä satellitteja ylös ja palvelu toimimaan jotenkin.

Ihan spekuloidakseni, tiedetään että Starlink irtautuu SpaceX:sta IPO:na sitten kun palvelu on riittävällä tasolla. Kun SpaceX:ään ei tavallinen ihminen voi sijoittaa ja kiinnostus muutenkin yleisöllä tapissa Muskin projekteihin voisi kuvitella että aika massiivinen kysyntä tulisi tuolle IPOlle.

Vaikka olisi tiedossa miten huonoja asiakaspalvelukokemuksia, Starlinkin tekemää tappiota tai pörssiromahduksia rahaa ehkä kaadetaan tuohon firmaan IPO:ssa tolkuttomasti. Voisi ehkä vähän perusteettomasti spekuloida silläkin että Starlink syrjäyttää Teslan suosikki-hype-osakkeena ja Teslan hinnasta lähtee ilmat pois.
 
Eilen laukaistiin uusi sarja Starlink-satelliitteja ja niissä on satelliittien väliset linkit. Erikoista ajatella miten hyvin SpaceX on onnistunut Starlinkin kanssa, koska esim. Iridium taisi mennä kerran jo nurin satellittipuhelin/internet-satelliittiensa kanssa. Starlinkissä on kuitenkin vielä isommasta projektista kyse ja nyt ollaan saatu jo järjetön määrä satellitteja ylös ja palvelu toimimaan jotenkin.

Ihan spekuloidakseni, tiedetään että Starlink irtautuu SpaceX:sta IPO:na sitten kun palvelu on riittävällä tasolla. Kun SpaceX:ään ei tavallinen ihminen voi sijoittaa ja kiinnostus muutenkin yleisöllä tapissa Muskin projekteihin voisi kuvitella että aika massiivinen kysyntä tulisi tuolle IPOlle.

Vaikka olisi tiedossa miten huonoja asiakaspalvelukokemuksia, Starlinkin tekemää tappiota tai pörssiromahduksia rahaa ehkä kaadetaan tuohon firmaan IPO:ssa tolkuttomasti. Voisi ehkä vähän perusteettomasti spekuloida silläkin että Starlink syrjäyttää Teslan suosikki-hype-osakkeena ja Teslan hinnasta lähtee ilmat pois.

Onko tiedossa millaisia nopeuksia satelliittien välinen linkki tukee ja kuinka moneen satelliittiin maksimissaan yksi satelliitti voi olla yhtäaikaisesti yhteydessä?

Toinen erittäin kiinnostava kysymys on että millainen sähkötehobudjetti ko. satelliiteilla on käytettävissään? Kaikkea aurinkoisella puolella saatua tehoahan ei voi käyttää, vaan osa on säästettävä (akustoon?) sille osalle kiertorataa, jolla aurinkopaneelit eivät tuota. Jos tehobudjetti olisi tiedossa, voitaisiin arvioida millaiseen datansiirtomäärän aiheuttamaan kuormitukseen se riittäisi.

Kolmas kiinnostava on se että miten asiakkaalle tarjottavan laitteiston kehitys etenee. Viime kesältä on mittaus tietoa (the research group ROADMAP-5G at the Carinthia University of Applied Sciences (CUAS)) "the whole client-side system (router and satellite dish) had a power consumption of 105 Watts on average with a maximum of 190 Watts". --> tuollaisella tehon kulutuksella tämä ei vielä hetkeen ole jalkaisin liikkuvan henkilön ratkaisu tai "vihreiden" mieleen.

Neljäs problematiikka liittyy siihen miten ihmiset ovat sijoittuneet pallomme pinnalle, eli kaupungit joissa valtava väestö tiheys ja muut alueet puolityhjiä tai täysin tyhjiä (meret.. jäätiköt, aavikot, siperia). Matalalla kiertävää satelliittia ei kuitenkaan voida parkkeerata sinne missä ihmiset ovat, vaan ne ovat suurimman osan aikaa siellä missä ihmisiä ei ole. Tämä johtaa taloudelliseen ongelmaan, kun perinteinen operaattori voi rakentaa verkkonsa juuri sinne missä asiakkaat ovat. Satelliitit eivät myöskään pysy kovin pitkiä aikoja matalilla kiertoradoilla ajoaineen loputtua. Se mikä on selvää, on että starlink ratkaisu (satelliittien välisin linkein) on mainio keskellä siperiaa asuvalle kuin merillä purjehtialle. Mutta onko se taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto kaupungeissa asuville?

IPO on varmuudella kiinnostava koska Musk. Mutta se että onko ratkaisulla kykyä haastaa operaattoreita, riippuu oikeastaan pelkästään siitä voiko tällä tarjota kaupunkilaisille huippunopeaa kaistaa edullisemmin kuin maanpäällinen operaattori halutessaan voi. SIltä osin mitä Starlink tarjoaa internettiä harvaan asutuille alueille, niin juuri se saa aikaan hurraahuutoja operaattorien puolelta. Operaattorilla kun usein on velvoite tarjota yhteyksiä korpeen, vaikka se olisi kuinka kannattamatonta. Näille starlink tarjoaisi edullisemman vaihtoehdon, joka sataisi suoraan operaattoreiden laariin kustannussäästöinä.
 
Maailmalla asuu yllättävän paljon ihmisiä korvessa :)
Tietysti. Mutta ylläolevien starlink kommenttien juuret ovat vain ja ainoastaan tässä Telcoihin liittyvässä kommentissa: "Vähän kun tulee starlinkkiä tjsp. disruptoria markkinoille, niin siinä voi äkkiä olla yllätyksiä edessä. "
--> Telcot, ja telcoihin sijittavat ovat vain tyytyväisiä jos ne yllättävän paljot ihmiset korvesta siirtyisivät Starlinkille. Miksikö - siksi että näille telcoille nuo korven* asukkaat ovat niitä tappiota tuottavia pakkopulla asiakkaita. Ja ei riitä että heidän yhteyksiin on investoitu tappiolla kerran, vaan jokaisen teknologiasukupolven myötä joka sinne rakennetaan tulee uudestaan tappiot + sähköt + laitteiden vaatimat tilat olosuhteineneen + ylläpito siinä välissäkin maksaa ja kaikki tuo jää sijoittajien tuotoista pois. Edes veronmaksajien rahoillakaan korven verkottamisesta ei ole saatu kannattavaa kaupallisille operaattoreille.

Eli tervetuloa Starlinkille, ja yllätys on silloin se että telcojen kannattavuus parantuu. Vasta myöhemmissä vaiheissa se että starlink olisi hinta/laatusuhteeltaan paras nettiyhteys kaupunkilaisille (asukkaat&yritykset), olisi ehkä telcoille myrkkyä.

*Korpi pitää varmaan tässä jotenkin määritellä - telcolle korpea ei ole tuhannen asukkaan taajaman keskus korven keskellä, vaan ne yksittäiset asunnot, joista naapuriin on vaikka se 10km mihin tahansa suuntaan.

Edit: Nyrkkisäntö: Mitä enemmän niitä telcolta yhteyden vaatijoita on korvessa, sen tappiollisempaa telcolle nykypäivänä (siis aikana ennen laajalle ulottuvaa starlink tarjontaa), jos telco joutuu ne yhteydet maanpäällisin tekniikoin rakentamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tietysti. Mutta ylläolevien starlink kommenttien juuret ovat vain ja ainoastaan tässä Telcoihin liittyvässä kommentissa: "Vähän kun tulee starlinkkiä tjsp. disruptoria markkinoille, niin siinä voi äkkiä olla yllätyksiä edessä. "
--> Telcot, ja telcoihin sijittavat ovat vain tyytyväisiä jos ne yllättävän paljot ihmiset korvesta siirtyisivät Starlinkille. Miksikö - siksi että näille telcoille nuo korven* asukkaat ovat niitä tappiota tuottavia pakkopulla asiakkaita. Ja ei riitä että heidän yhteyksiin on investoitu tappiolla kerran, vaan jokaisen teknologiasukupolven myötä joka sinne rakennetaan tulee uudestaan tappiot + sähköt + laitteiden vaatimat tilat olosuhteineneen + ylläpito siinä välissäkin maksaa ja kaikki tuo jää sijoittajien tuotoista pois. Edes veronmaksajien rahoillakaan korven verkottamisesta ei ole saatu kannattavaa kaupallisille operaattoreille.

Eli tervetuloa Starlinkille, ja yllätys on silloin se että telcojen kannattavuus parantuu. Vasta myöhemmissä vaiheissa se että starlink olisi hinta/laatusuhteeltaan paras nettiyhteys kaupunkilaisille (asukkaat&yritykset), olisi ehkä telcoille myrkkyä.

*Korpi pitää varmaan tässä jotenkin määritellä - telcolle korpea ei ole tuhannen asukkaan taajaman keskus korven keskellä, vaan ne yksittäiset asunnot, joista naapuriin on vaikka se 10km mihin tahansa suuntaan.

Edit: Nyrkkisäntö: Mitä enemmän niitä telcolta yhteyden vaatijoita on korvessa, sen tappiollisempaa telcolle nykypäivänä (siis aikana ennen laajalle ulottuvaa starlink tarjontaa), jos telco joutuu ne yhteydet maanpäällisin tekniikoin rakentamaan.

Toisaalta, voihan sitä niinkin ajatella että jos "korvessa" olisikin Starlinkin myötä myös kunnon netti tarjolla tulevaisuudessa, niin se saattaisi etätyömahdollisuuksien lisääntyessä lisätä jengin mielenkiintoa muuttaa isoista ihmiskeskittymistä väljelmmille vesille, jolloin telcot jälleen häviää. Ei isot ihmiskeskittymät toki yhtäkkiä ole mihinkään katoamassa, ja todennäköisemmin kansa enneminkin taitaa muuttaa isosta kaupungista ei-niin-isoon-kaupunkiin kuin "korpeen", mutta kuitenkin yksi muuttuja tuokin on tällaisessa palapelissä...
 
Kuinkas sijoittaa raaka-aineisiin kuten kulta tai hiili jos kaupankäyntialustana on Nordnet? Ei nyt oikein napostele laittaa rahaa osakkeisiin ja ei myöskään makuuttaa tilillä. Tai olisko jotain hyviä korkoihin sidottuja sijoitusmekanismeja antaa vinkiksi?
 
Kuinkas sijoittaa raaka-aineisiin kuten kulta tai hiili jos kaupankäyntialustana on Nordnet? Ei nyt oikein napostele laittaa rahaa osakkeisiin ja ei myöskään makuuttaa tilillä. Tai olisko jotain hyviä korkoihin sidottuja sijoitusmekanismeja antaa vinkiksi?
Fuutuureilla tai ETC:llä, mutta lue nyt aluksi vaikka tämä pari muutakin niin ymmärrät pysyä poissa, ei siis riitä että tiedät hinnan nousevan tulevaisuudessa, pitää tietää/arvata paljon muutakin eli käytännössä tarkka aika: 10 000 euron sijoitus raaka-aine-ETF:ään - arvo 14 vuoden päästä 500 euroa - Sijoittaja.fi. Kulta varmaan ns. ainoa sellainen jota voi hillota taskussa ajasta ikuisuuteen kun siihen voi sijoittaa suoraan. Hiileen tai muuuhun ei vastaavasti voi sijoittaa, eli sitä ei voi hillota saunassa ja odottaa hinnan nousua ja sitten myydä pois. Tai no voi äärimmäisen huonolla tuurilla, mutta tavaran lastaus- ja varastointikulut ovat kovat: Special Delivery :).
 
Entä jos ostaa ETF:iä, jotka sijoittavat vaikka kultaan, kahviin yms raaka-aineisiin. Eikös se olisi vähän turvallisempi valinta. Luulisin, että Nordnetissä on sellaisiakin.
 
Entä jos ostaa ETF:iä, jotka sijoittavat vaikka kultaan, kahviin yms raaka-aineisiin. Eikös se olisi vähän turvallisempi valinta. Luulisin, että Nordnetissä on sellaisiakin.
Edelleen tietääkseni vain kultaa voi ostaa niin että sitä kultaa oikeasti on fyysisesti ostettu tai ainakin hankittu siten että toiminta ei ole fuuripohjaista jossa pitää rullata sijoitus aina vain uudempaan futuuriin. Esim. kahvi on oikeasti ETC eli fuuripohjaista vaikka sitä "rahaston"kautta ostaisit. "oikea kahvi ETF" olisi sitten himmeli jossa olisi kahvin kanssa tekemisissä olevia yrityksiä, mutta tällöinhän et sijoita raaka-aineeseen vaan liiketoimintaan.
 
Joo kiitos. Vaikuttaa liian vaikealta minulle nuo raaka-aineet. Käännän katseen korkorahastoihin.
 
Entä jos ostaa ETF:iä, jotka sijoittavat vaikka kultaan, kahviin yms raaka-aineisiin. Eikös se olisi vähän turvallisempi valinta. Luulisin, että Nordnetissä on sellaisiakin.
Nordnetistä löytyy kyllä kaikenlaista, kuten: Sijoita hyödykkeisiin kuten kulta ja öljy – Nordnet Markets
Nuo soveltuvat sijoittamisen sijasta kuitenkin lähinnä pelailuun horisontilla muutamasta tunnista muutamaan päivään. Näihin on sisäänrakennettuna se että ajankuluessa on häviämässä piensijoittajalle epäedullisten arvonmuodostus sääntöjen seurauksena.

Yksi epäsuora tapa sijoittaa raaka-aineisiin olisi ostaa raakainetuottajan osakkeita ja/tai rahastoa tai vastaavaa, joka sijoittaa tuottaijen osakkeisiin. Näitäkin löytyy Nordnetistä. Riski/tuotto suhteet niistä mitä olen vilkaissut, ovat saaneet jättämään nämä väliin.

Omistan kuitenkin vähäisen osuuden yhdestä pienehköstä mutta hyvin tuottavasta afrikkalaisesta kultakaivoksesta. Hyvänkin yrityksen tuolla voi kaataa politiikka, korruptio vaateet, kansannousut, laitteita tai työntekijöitä ei ole huomenna tms.
 
Näin silloin tällöin raaka-aineisiin sijoittavana (enimmäkseen öljyyn) sanoisin ettei tuo futuuripohjaisuus ole kovin merkittävä asia piensijoittajalle. Aika lähelle samassa suhteessa spot-hinta ja futuurien hinta kuitenkin muuttuu. Eikä piensijoittaja kovin helposti sijoita noihin "oikeisiin" futuureihin eli ei tarvitse pelätä että kohta on 1000 barrelia öljyä tulossa kotiin :)

Tuo linkin 3. kohta on se olennaisempi. Raaka-aineiden hinta kun ei sillä tavalla ajanmyötä nouse kuin osakkeiden, vaan hinta nousee ja laskee sen mukaan kuin markkinoilla on kysyntää ja tarjontaa. Kysyntä muuttuu ja tarjontaakin lisätään ja vähennetään markkinatilanteen mukaan. Hinta siis tavallaan yrittää pysyä jossain tietyllä alueella, ainoa minkä takia hinta saattaa pitkällä tähtäimellä nousta on inflaatio. Jonkin verran kysynnän ja tarjonnan muuttuessa on viivettä ennen kuin muutos näkyy hinnassa, mutta kun sijoitusinstumentit perustuvat futuureihin niin jonkin verran nopeammin hinnan muutos näkyy niissä verrattuna spottiin. Raaka-aineiden hinnat on jossain määrin ennustettavissa ja siihen perustuu miksi niihin sijoitetaan.

Nordnetistä löytyy tuolta Nordnet Marketsilta paljon erilaisia raaka-aineita ja niille sertifikaatteja, minifutuureja ja unlimited turboja, ja lisäksi monelta muultakin tarjoajalta löytyy vastaavia mihin voi myös Nordnetin puolelta sijoittaa. Johdannaisissa kuitenkin se aina muistettava että ne menettävät pidemmällä tähtäimellä arvoaan ja niillä on muutenkin sellainen riski että johdannainen knock outtaa (arvo menee nollaan) tavalla tai toisella.
 
Fuutuureilla tai ETC:llä
Voi sijoittaa myös tracker-tyyppisesti. Eli meinaa sitä, että johdannaisen arvo seuraa vain kyseisen raaka-aineen hintaa (teknisesti sen futuurin hintaa), mutta se ei oikeasti omista kyseistä futuuria, joten rullauksesta ei tarvitse välittää ja/tai siitä ei tule ylimääräisiä kuluja/kurssin laskua. Esim. nuo Nordnet Marketsin tuotteet on kaikki tälläisiä mikä vaan trackkaa futuurin arvoa. Toki hyvä lukea avaintietoesite siitä tuotteesta mitä on ostamassa ja selvittää millä tavalla sen arvo muodostuu, että ei erehdy ostamaan tollasta USOa.
 
Voi sijoittaa myös tracker-tyyppisesti. Eli meinaa sitä, että johdannaisen arvo seuraa vain kyseisen raaka-aineen hintaa (teknisesti sen futuurin hintaa), mutta se ei oikeasti omista kyseistä futuuria, joten rullauksesta ei tarvitse välittää ja/tai siitä ei tule ylimääräisiä kuluja/kurssin laskua. Esim. nuo Nordnet Marketsin tuotteet on kaikki tälläisiä mikä vaan trackkaa futuurin arvoa. Toki hyvä lukea avaintietoesite siitä tuotteesta mitä on ostamassa ja selvittää millä tavalla sen arvo muodostuu, että ei erehdy ostamaan tollasta USOa.
Vaikka et itse ostaisi futuuria niin nuo trackerithan sitä kuitenkin taustalla hankkii eli arvonmuodostus on lopulta sama kuin jos hankkisit itse vastaavaa futuuria mitä tracker? Korjaa jos olen väärässä, mutta käytönnössä jos nyt kuparin hinta on x ja olen 100% varma että jossain tulevaisuudessa sen hinta on 2x, niin ei tätä 2x-x=x erotusta voi cäshätä omaan taskuun kuin tietäen 100% tarkkuudella sen ajanhetken tulevaisuudessa kun tuotteen hinta on 2x (eikä oikeastaan silloinkaan täysin koska fuutuurin hinta ei täysin seuraa spot-hintaa). Sekään ei ymmärtääkseni riitä että arvaat hinnan nousevan tai laskevan, pitäisi tietää kulmakerroin ja aika jotta tästäkään voisi saada rahaa omaan taskuun?
 
Voinko kysyä teidän mielipiteitä, eli miksi Resurs Holding tippuu tänään ihan älyttömästi? Luin osavuosikatsauksen, mielestäni se oli ihan ok. Voiko pelkkä osingon pieneneminen muuttaa kurssia näin paljon.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
305 026
Viestejä
5 169 810
Jäsenet
82 586
Uusin jäsen
Eero232

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom