Tuohonkin on tullut sijoitettua, taisi olla jotain vuosi sitten kun katsoin että siinä oli sen hetkiselle salkulleni hajautusmielessä hyvin soveltuva sektori jakauma & maantieteellinen peitto ja laitoin rahaa sisään. Reilulla 15% vuosituotolla tuo on kuitenkin jäljessä Nordnetin näkymässä esiintyviin verrokkeihin, joilla kaikilla reilut 19% tuottoa samalta ajalta. Vaikka ero on merkittävä, niin en ole ainakaan tällä erää kuitenkaan ottamassa tästä rahoja pois. Mutta ei siis ole salkuissani mitenkään merkittävässä roolissa.
Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)
- Keskustelun aloittaja Purple
- Aloitettu
Nuo Nordnetin "world-indekksi" verrokit taitaa olla EUNL tyyppisä kehttyneisiin maihin sijoittavia indeksejä, joissa on mukana vain USA, Eurooppa ja Japani. Nämä markkinat tuottivat viime vuonna paremmin kuin tuon Vanguardin World-indeksin muut alueet (Aasia, Australia, Venäjä, Etelä-Amerikka, ym.), joten EUNL myös nousi enemmän.
Nordnet index Maailma ESG sis. 7.6% Microsoftia.
Nordnet index Teknologia sis. 16.2% Microsoftia.
Nordnet index USA ESG sis. 8.2 % Microsoftia.
Ullatus, että myös Tesla, Apple, Alphabet ja Amazon ovat vahvoilla rahastoissa kuin rahastoissa.
Hajauttaminen kannattaa aina. (... mutta kannattanee hieman vilkaista rahastojen sisältöjä)
Edit: lisätty puuttunut myös-sana.
Nordnet index Teknologia sis. 16.2% Microsoftia.
Nordnet index USA ESG sis. 8.2 % Microsoftia.
Ullatus, että myös Tesla, Apple, Alphabet ja Amazon ovat vahvoilla rahastoissa kuin rahastoissa.
Hajauttaminen kannattaa aina. (... mutta kannattanee hieman vilkaista rahastojen sisältöjä)
Edit: lisätty puuttunut myös-sana.
Viimeksi muokattu:
Jep, vilkaisin pintapuolisesti läpi ne 5, mitä Nordnet tyrkyttää verrokeiksi. Ero tulee niiden reilusti suuremmast USA painotuksesta, ja vastaavasti kapeammasta kehittyvien markkinoiden maantieteellisestä hajautuksesta. Kun vilkaisee IS3N kehityksen tähän päivään vuoden jaksolta, niin sehän on pakkasella parisen prosenttia, eli "kehittyvillä markkinoilla" ei ole mennyt kovin hyvin. Joten ei mitään outoa siinä että Vanquardin IE00BK5BQT80 on tuottanut vähemmän tuona aikana kuin vahvemmin perinteisiin länsimarkkinoihin painottuneet.
Viimeksi muokattu:
Nimenomaan. Vanguardilla FTSE All-Worldissa nuo ovat hieman pienemmässä, mutta silti isossa roolissa:
Sen top 10 ollessa:
| MICROSOFT-T ORD | 3.42% |
| APPLE ORD | 3.39% |
| AMAZON.COM INC ORD | 2.12% |
| ALPHABET INC-CL A ORD | 1.37% |
| TESLA ORD | 1.22% |
| FACEBOOK CL A ORD | 1.08% |
| ALPHABET INC-CL C ORD | 1.00% |
| NVIDIA ORD | 0.85% |
| TWN SEMICONT MAN ORD | 0.73% |
| BERKSHIRE HATHWAY CL B ORD | 0.68% |
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 405
Se on hyvä, yksinkertainen ja kustannustehokas valinta. Oma ensisijainen valinta säästöilleni. Löytyy Degirossa ilmaislistalta (joskaan siellä ei ole juuri väliä onko ilmaislistalla vai ei).
Toinen yhden ETF:n portfoliovaihtoehto on iShares MSCI ACWI UCITS ETF (IE00B6R52259). Sen hinta on nykyään 0.20%, eli hiukan halvempi kuin Vanguard. Joskin Vanguard varmaan laskee hintaa seuraavaksi.
BlackRockin (iShares) ja Vanguard välillä voi valita esim. sillä perusteella, että BlackRock on muiden tahojen omistama, eli sen tarkoituksena on tehdä myös jollekin muille voittoa, kun taas Vanguard on ETF:ien omistajien omistama (osuuskunnan kaltainen), eli ei tee muille tahoille voittoa. Toisaalta jos/kun omistaa BlackRockia itsekin indeksin kautta, niin tasaako se silloin tilanteen? Näitä asioita voi miettiä.
Viimeksi muokattu:
Mutta onko Euroopan Vanguard tuollainen osuuskunnan kaltainen? Muistan lukeneeni eräältä sijoitusfoorumilta, että vain alkuperäinen Amerikan Vanguard olisi "kansan asialla" ja että Euroopassa toimiva yhtiö olisi hieman eri lailla rakennettu.
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 405
Kiinnostava kysymys. Olen lukenut asiasta lähinnä USA:laisista lähteistä.
Vanguardin ruotsalaisille suunnatuilla sivuilla lukee seuraavasti:
... ja prosyyrissä seuraavasti:
Eli niinhän noissakin tosiaan lukee, että tuo "osuuskuntamainen" rakenne on USA:ssa. Väittävät siitä olevan kuitenkin hyötyä meille eurooppalaisillekin. Vaikea arvioida, onko asialla juurikaan merkitystä suomalaisen sijoittajan kannalta.
Vanguard Group (Ireland) Limited ja muut Vanguardin yhtiöt Irlannissa taitavat olla olemassa vain lähinnä käytännön pakosta, ts. että olisi mahdollista saada luvat tarjota sijoitustuotteita EU:ssa sekä verotustekniset seikat. Vastaavia Vanguard Groupiin kuuluvia yhtiöitä on muissakin EU-maissa, mutta keskustelun kohteena oleva rahasto on Vanguardin Irlannin yhtiöiltä. Lähde hukassa seuraavaan: --> mutta muistelisin että tuo yritys on lähinnä "kuori" tyyliin 8 työntekijää, josista osa on mahdollisesti yhtä aikaa työntekijöinä toisissa ryhmän yrityksissä.
Mutta kaiken kaikkiaan sillä ei pitäisi olla juurikaan merkitystä millaiseen formaattiin EU-toimintaa viranomaisten suuntaan hallinnoiva yritys on järjestelty, jos sen puolestaan kuitenkin omistaa "osuuskunta" USA:sta. Paremminkin sillä on merkitystä mitä näiden Irlannin yhtiöiden ja sen USA:n puoleisen "osuuskunnan" välillä on sovittu, ts. pitääkö EU-toiminnan tuottaa jotain USA:n osuuskunnalle, vai pelkästään kattaa omat hallinnolliset kulunsa.
Asiaan voisi saada käytännön selvyyden niinkin helposti, kuin vertaamalla rahaston EU ja USA versioiden välistä tuottoa (ja samalla varmistaa onko niillä sama sisältö). Jos niiden väliltä ei löydy pyöristysvirhettä suurempaa eroa, niin silloinhan käytännössä olisi se ja sama kumpaan on sijoittanut.
Juomatilaaja sanoi:
Hyvää pohdintaa täällä OP:n tuotto-osuuskista. Itseänikin nämä on monesti kiinnostaneet ja olen useamman kerran ottanut selvää olisiko näihin hyvä sijoittaa. Itselläni kun on vähän "liikaa" käteistä Svean tilillä. Tuotto on kyllä aika hyvä vähäriskiseksi tuotteeksi jona tämän ainakin itse näkisin. Onko tuo 4,12% maksettava nettotuotto tulossa vuosittain niin, että ennakkovero on summasta jo pidätetty?
Itselläni on näissä ollut lähinnä yksi hankaluus: Tuotto-osuuksien lunastuksen hitaus. Kun käteispuskurin idea minulla on olla hätävara taloudellisena puskurina ja sitten pitää vielä vähän rahaa syrjässä jos markkina kyykkää niin kumpaakaan hommaan tuotto-osuus ei hitaan lunastamisen ansiosta käy. Ei paljon auta jos työpaikka menee alta ja tuotto-osuuden saisi noin vuoden päästä. Sama juttu pörssin laskemisessa: Vuodessa tilanne voi jo ollut mennyt ohi. Ja ei tätä osaa oikein osakkeiden vastapainona toimivana hajautusetunakaan nähdä koska jos tuotto-osuuksia kannattaa pitää ainakin pari-kolme vuotta hitaan lunastuksen takia, eikö sama olisi laittaa rahat osakemarkkinoille?
Juomatilaaja sanoi:
Hyvää pohdintaa täällä OP:n tuotto-osuuskista. Itseänikin nämä on monesti kiinnostaneet ja olen useamman kerran ottanut selvää olisiko näihin hyvä sijoittaa. Itselläni kun on vähän "liikaa" käteistä Svean tilillä. Tuotto on kyllä aika hyvä vähäriskiseksi tuotteeksi jona tämän ainakin itse näkisin. Onko tuo 4,12% maksettava nettotuotto tulossa vuosittain niin, että ennakkovero on summasta jo pidätetty?
Itselläni on näissä ollut lähinnä yksi hankaluus: Tuotto-osuuksien lunastuksen hitaus. Kun käteispuskurin idea minulla on olla hätävara taloudellisena puskurina ja sitten pitää vielä vähän rahaa syrjässä jos markkina kyykkää niin kumpaakaan hommaan tuotto-osuus ei hitaan lunastamisen ansiosta käy. Ei paljon auta jos työpaikka menee alta ja tuotto-osuuden saisi noin vuoden päästä. Sama juttu pörssin laskemisessa: Vuodessa tilanne voi jo ollut mennyt ohi. Ja ei tätä osaa oikein osakkeiden vastapainona toimivana hajautusetunakaan nähdä koska jos tuotto-osuuksia kannattaa pitää ainakin pari-kolme vuotta hitaan lunastuksen takia, eikö sama olisi laittaa rahat osakemarkkinoille?
- Liittynyt
- 04.06.2020
- Viestejä
- 331
IUSQ on muuten juuri äskettäin tullut Nordnetin kuukausisäästölistalle, Sharevillessä tuoretta keskustelua.
Itse koitan tässä löytää OP:lta jotakin hyvää komboa pienille kuukasisummille. NN super-suomi ihan vain kuluttomuuden takia mukana. Heittääkö OP:lle esim. 150€ maailmaan vai 50 € Amerikka, 50 € Aasia, 50 € Eurooppa?
Amerikan osuus kehittyneiden maiden osakemarkkinoista taitaa olla jotain 66%, Euroopan vähän päälle 20% ja Aasian reilut 10%. Jos laittaa 50 € kuhunkin, niin siinä Eurooppa ja varsinkin Aasia ylipainottuvat sijoituksissa aika reilusti markkinoiden kokoon nähden. Siinä tosin ei ole sinänsä mitään vikaa. Jos esim. uskoo, että Euroopan ja Aasian osakemarkkinat kehittyvät tulevaisuudessa Amerikkaa paremmin mutta kuitenkin Amerikankin markkinoilla haluaa olla mukana, niin sittenhän tuollainen jako voisi olla ihan perusteltu.
Itse en jaksa miettiä minnehän päin maailmaa olisi kannattavinta sijoittaa, joten säästän vain tuonne Maailma Indeksiin (+ etf:ien kautta vähän myös pienyhtiöihin ja kehittyville markkinoille, jotta saa vieläkin enemmän hajautettua sijoitukset).
- Liittynyt
- 05.12.2018
- Viestejä
- 2 381
Mitenhän tuo maailma indeksi jakaa rahat eri puolille maailmaa meneekö se puhtaasti markkinoiden koon mukaisissa suhteissa? Olettaisin, että joku passiivinen kaava siinä on, koska kyseessä ei ole aktiivisesti hoidettu rahasto jossa analyytikot tekevät päätökset.
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 405
Siellähän se lukee rahaston tiedoissa: MSCI World ESG Universal Net
Eli tuossa rahastossa on kehittynyt maailma (mutta ei kehittyviä) muuten markkinapainojen mukaisesti, eli kuten MSCI World, mutta omistukset painotettuna joidenkin ESG-mittarien mukaan. Tai siis kyseiseen indeksiin pohjautuen OP valitsee rahastoon mielestään edustavan otoksen firmoja, jotka näkee OP-sijoitusrahastojen 30.6.2021 puolivuotiskatsauksesta sivulta 335 eteenpäin. Indeksin koostumuksesta lisätietoja seuraavasta: MSCI ESG Universal Indexes
Viimeksi muokattu:
Oliko niin että tuo "Maailma" on oikeasti: Australia, Austria, Belgium, Canada, Denmark, Finland, France, Germany, Hong Kong, Ireland, Israel, Italy, Japan, Netherlands, New Zealand, Norway, Portugal, Singapore, Spain, Sweden, Switzerland, the UK and the US?
Eli mm. maailman toiseksi suurin talous puuttuisi (Edit: Vai onko niitä siinä riittävän edustavasti mukana Hong Kong listauksien kautta?).
Ehkä kannattaa vilkaista osana pohdintaa Nordnetin puolelta mihin rahastoihin muut sijoittavat (omistajia sarake):
Rahastot – katso rahastokurssit ja parhaat rahastot
Löydä parhaat rahastot yli 500 rahaston valikoimasta. Hyödynnä Nordnetin top-listoja ja löydä sinulle sopiva rahasto, jonka kurssi on kehittynyt hyvin.
www.nordnet.fi
Muistaen että tietysti listalla painottuvat ne mitä Nordnet on itse aktiivisesti markkinoinut.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 31.08.2017
- Viestejä
- 1 170
Tuohan oli tosiaan hyvä pointti, että OP Maailma indeksissä ei ole kehittyviä markkinoita mukana. Sama homma näyttäisi olevan tuossa OP Aasia indeksisissä. Eli vaikka säästäisi erikseen OP Aasia, Amerikka ja Eurooppa -indekseihin niin kehittyvät markkinat jää pois. Eli jos OP:lla haluaa kehittyvät markkinat mukaan, niin sitten pitäis ottaa kylkeen joku arviolta 1,50% kuluilla varustettu aktiivinen rahasto.
Niinpä näyttäisi olevan, kiitos vinkistä. Mietin siis alkuperäisessä viestissäni myös Nordnetin ulkopuolisia vaihtoehtoja, eli jos ei halua/kykene säästämään minimissään sillä 250 eurolla per kk ETF:iin. Siksi nostin tuon Vanguardin esille. Tuo IUSQ näyttäisi olevan sille hyvä vaihtoehto, eli jompi kumpi.
Niinpä näyttäisi olevan, kiitos vinkistä. Mietin siis alkuperäisessä viestissäni myös Nordnetin ulkopuolisia vaihtoehtoja, eli jos ei halua/kykene säästämään minimissään sillä 250 eurolla per kk ETF:iin. Siksi nostin tuon Vanguardin esille. Tuo IUSQ näyttäisi olevan sille hyvä vaihtoehto, eli jompi kumpi.
- Liittynyt
- 05.12.2018
- Viestejä
- 2 381
Jep. OP:lla on useampi pelkästään kehittyville markkinoille jollain strategialla sijoittava rahasto tosin ne ovat kaikki aktiivi rahastoja.
Kuten:
OP-Intia
OP-Latinalainen Amerikka
OP-Venäjä
OP-Vaurastuva Keskiluokka
OP-Kehittyvät Osakemarkkinat
Nuo kaksi viimeistä sijoittavat kaikkialle kehittyville markkinoille. Noi muut nimensä mukaan tietylle alueelle.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 79
Mitäs huomoitavaa, jos tekisi mieli hankkia ARK PRNT ETF:ää osakesäästötilille?
Kulut, verotus jne.? Nordnetin kautta tuota näyttäisi saavan.
Itsellä ei siis aiempaa kokemusta ulkomaisten osakkeiden tai rahastojen hankkimisesta.
PRNT Avaintietoesite
Kulut, verotus jne.? Nordnetin kautta tuota näyttäisi saavan.
Itsellä ei siis aiempaa kokemusta ulkomaisten osakkeiden tai rahastojen hankkimisesta.
PRNT Avaintietoesite
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 79
Jäi lainaus pois. Alla tarkoitettu viesti.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 79
No näinhän se tietysti on.
Korjataan kysymystä: Mitäs huomioitavaa, jos tekisi mieli hankkia ARK PRNT ETF:ää arvo-osuustilille?
Huvittavaa sinäänsä, kun ko. firman päräyttäviä tulosjulkistuksia on normaalisti seurannut pyllymäki.amd paukutti kovan tuloksen. Vielä osaa näemmä markkinoida reagoida positiivisesti
finWeazel
Chief Karpfen - ruoKalan C&R
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 9 126
Alkuvuodesta laskenut amd:n ja monen muun teknon kurssi aika reilusti. Alla AMD:n osakekurssi mistä näkyy joulu+tammikuun luisu. Mielenkiinnolla odotin Q4 tulosta ja sijoittajien reagointia siihen. Nvidian kurssi näytti reagoivan amd:n vanavedessä. Sijoittajat ladannevat nvidiaan odotuksia sisään amd:n tuloksen pohjalta. Tuossa on tosin pieni riski kun amd:n Q4 on loka, marras, joulu ja nvidian Q4 on marras, joulu, tammi.
Vielä mielenkiintoisempaa on Q1:en tulokset. Q4 oli viimeinen kvartaali mihin oli helppo tehdä kova tulos versus aikaisempi vuosi/kvartaali.
Kannattaa kokeilla sen ostamista Nordnetissä sen verran edulliseen hintaan että ei vahingossa toteudu. Jos olet verovelvollinen (vai meneekö virallisen asuinpaikan mukaan) EU:ssa, niin luutavasti ruudullesi tulee viesti:
"
Toimeksiantoasi ei voitu toteuttaa
EU-lainsäädännön rajoitusten vuoksi tätä arvopaperia ei ole mahdollista ostaa. Rajoitus koskee amerikkalaisia ja kanadalaisia ETF:iä.
"
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 088
Ei mulla ainakaan Nordnetissä tule mitään järkevää viestiä jos yrittää jotain ei-UCITS ETF:ää ostaa. Tulee vain herja, että "Tietämystesti tekemättä" tms. ja jos linkkiä testiin klikkaa, niin mitään testiä ei aukene vaan päätyy tietämystestien pääsivulle, jossa on kaikki testit listattuna.
Mutta joo, @Asustelija jos ETF:ssä ei lue UCITS ja et ole profiililtasi ammattimainen sijoittaja, niin et pysty sitä ostamaan.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 774
Joku oli ton PRNT:n Shareville kommentteihin laittanut linkin How European Union And UK Residents Can Invest in the ARK ETFs
Eli ei onnistu normaalisti ostaminen. Linkissä mainituista keinoista 1, 2 ja 4 taitaa olla sellaisia että sanomista tulee, ainakin jollekin taholle. 3. noista ainoa sallittu tapa, mutta ainakin ylimääräisiä kuluja siitä tulee, jos ylipäätään onnistuu silläkään.
Eli ei onnistu normaalisti ostaminen. Linkissä mainituista keinoista 1, 2 ja 4 taitaa olla sellaisia että sanomista tulee, ainakin jollekin taholle. 3. noista ainoa sallittu tapa, mutta ainakin ylimääräisiä kuluja siitä tulee, jos ylipäätään onnistuu silläkään.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 79
Tämä Sharevillen kommentti jäänytkin bongaamatta.
Mutta tosiaan kun tuota PRNT:tä tutkailin, niin vähän tämän suuntaisia hankaluuksia epäilinkin, kuten aiemmissakin vastauksissa mainittu.
Harmi sinänsä, kun olisi mielenkiintoinen lisä ollut esim. IUSQ:n rinnalle, mutta ei sitten.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 79
Vähän pöyhäsin lisää, niin vähän vastaavanlainen UCITS ETF:kin löytyisi: Amundi Smart Factory
Jep, Listalla kohta ammattimaiseksi sijoittajaksi ilmottautumisesta --> Vaikka ammattimaiseksi sijoittajaksi voi ilmottautua melko yksinkertaisesti välittäjien online palveluissa, niin sillä on seurauksia jos ilmoitus hyväksytään.
-Sijoitussuoja ei tietääkseni koske "ammattimaisten" sijoituksia.
-Elinkeinoharjoittajan verotus voi napsahtaa etuineen ja haittoineen. Keskeisin ongelma on, jos tietyn rajan ylittävät pääomatulot siirtyvät ansiotuloverotuksen puolelle ja samaan aikaan on palkkatöissä, voi tulla verotetuksi kivoilla progressio prosenteilla.
-Entä jos henkilö on opintotuen tai muun tuen saaja, ja ammattimaisuus katsotaan elinkeinon harjoittamiseksi?
Olisikohan mahdollinen listalle kohta 5: perustaa yrityksen jonka toimialana on sijoittaminen - siitä seuraavinen kaikkinen etuineen ja haittoineen.
Miten käy jos suoritat sieltä testien pääsivulta kohdan:
"Monimutkaiset rahastot
Käydäksesi kauppaa esimerkiksi hedge-rahastoilla, vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla, tietyillä ETF:illä ja vivutetuilla ETF:illä."
- Liittynyt
- 08.01.2017
- Viestejä
- 164
Mikäs tämä tällainen sijoitussuoja on?
Tarkemmat tiedot löytyvät täältä: Tietoa sijoittajalle | Sijoittajien korvausrahasto - Ersättningsfonden för investerare
Siellä mainittu:
"Korvausrahaston suojan piirissä ovat ei-ammattimaiset asiakkaat. Yksityishenkilö ei ole ammattimainen asiakas, jollei palveluntarjoaja ole luokitellut häntä ammattimaiseksi asiakkaaksi. "
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 088
No nyt näköjään tulee tuo normaali ilmoitus "EU-lainsäädännön rajoitusten vuoksi tätä arvopaperia ei ole mahdollista ostaa. Rajoitus koskee amerikkalaisia ja kanadalaisia ETF:iä."
Ei tämä ole yhtään sen helpompi kuin tuo ammattimainen yksityissijoittaja. Ts. sijoitustili firmalle on käytännössä sama kuin tili yksityisasiakkalle. Ihan vastaavasti pitää hakea ammattimaisen sijoittajan statusta ja hakijalla (siis henkilöllä joka sijoituksia hoitaa) pitää olla plakaatit ja sertifikaatit/palveluntarjoajan pällitestit tehtynä.
Melkoinen after hours kisa menossa parhaillaan - kumpi tippuu syvemmälle Meta platforms vai Spotify? Tai meneekö -20% rikki ennen aamua?
Meta on jo sen verran iso markkina-arvoltaan että tälläinen tippuminen näkyy selvästi Nasdaq indexissä (siis jos se on edelleen jossain -20% tasoilla huomenna varsinaisen markkinan avautuessa) ja sitä seuraavissa rahastoissa/ETFissä.
Edit. Ei ehtinyt kirjoittaa tarpeeksi nopeasti, Metan dippi jo syvempi kuin se 20%.
Meta on jo sen verran iso markkina-arvoltaan että tälläinen tippuminen näkyy selvästi Nasdaq indexissä (siis jos se on edelleen jossain -20% tasoilla huomenna varsinaisen markkinan avautuessa) ja sitä seuraavissa rahastoissa/ETFissä.
Edit. Ei ehtinyt kirjoittaa tarpeeksi nopeasti, Metan dippi jo syvempi kuin se 20%.
AT&T:n spinoffiin annettu selvyyttä ja jokaista AT&T osaketta kohden saa 0.24 uuden tikkerin omaavan Warner-Discoveryn (WBD) osaketta (eli sataa T:tä kohden saa 24 WBD:tä) ja samalla T pudottaa vuoden kokonaisosinkonsa 1.11 dollariin (nyt 2.08 dollaria). AT&T:n tikkeri säilyy tietenkin ennallaan (T). Itse näen T:n osakkeen olevan kohtuullisesti hinnoiteltu ja suhteellisesti tällä hetkellä näyttäisi olevan kannattavampaa ostaa sen osakkeita kuin DISCA:ta (yksi DISCA:n omistajan osake vaihtuu suoraan yhdeksi WBD:n osakkeeksi). Osinko putoaa, mutta yhtiön osingonmaksukyky säilyy ja tulevaisuudessa vuosittainen osingon nosto mahdollista. Edelleen kuitenkin T:n omistajana varautuisin siihen, että verottaja tulkitsee WBD:n osakkeetkin osinkona saaduksi (kuitenkin kuten aiemmassa ketjun keskustelussa tullut ilmi, niin varmaa se ei todellakaan ole kuten valitettavasti Suomen verottajan kanssa tuppaa yleensä olemaan eli epävarmaa).
WBD epäilen jäävän osinkoa maksamattomaksi yhtiöksi (DISCAkaan ei maksa osinkoa) tai ainakin näin alkuun. Joka tapauksessa periaatteessa WBD voi näyttää kohtuullisesti (ei kuitenkaan erityisen edullisesti) hinnoitellulta, jos vertaa listattuihin kilpailijoihin, mutta aivan suoraa verrokkia hankala löytää (pikavertailun lähinnä Netflix, Disney, Fox).
WBD epäilen jäävän osinkoa maksamattomaksi yhtiöksi (DISCAkaan ei maksa osinkoa) tai ainakin näin alkuun. Joka tapauksessa periaatteessa WBD voi näyttää kohtuullisesti (ei kuitenkaan erityisen edullisesti) hinnoitellulta, jos vertaa listattuihin kilpailijoihin, mutta aivan suoraa verrokkia hankala löytää (pikavertailun lähinnä Netflix, Disney, Fox).
Jep, AT&T:hän on hehkuttanut, että järjestelyn yhteydessä sen velka vähenee.
AT&T will receive an estimated $43 billion. Nuo miljardit siirtynevät Discoveryn taskuista AT&T:n taskuihin. Tästä ei ehkä kuitenkaan voi täysin suoraan päätellä että minkälainen velkalasti kokonaisuudessan WBD:lle muodostuu.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 886
Kappas - hyvä että tuli täälläkin käytyä, muuten olisi pian ihmetellyt mitä helvetin osakkeita sitä on tilille ilmestynyt.
AT&T:hän on tähän mennessä ollut firma joka on käsiittäkseni aina vain nostanut osinkoaan, ei koskaan laskenut. Eli ns. "kerta se ensimminenkin". Toivottavasti WBD:n osakehinta kompensoi tuota pudotusta...
AT&T:hän on tähän mennessä ollut firma joka on käsiittäkseni aina vain nostanut osinkoaan, ei koskaan laskenut. Eli ns. "kerta se ensimminenkin". Toivottavasti WBD:n osakehinta kompensoi tuota pudotusta...
Olikos se niin että nykyisellään starlink sateliittien välillä ei toimi avaruudessa suorat linkit, jolloin liikenteen osalta tarvittaisiin maa-asemia ihan törkeä määrä, siis jos halutaan asiakkaille toimivat yhteydet, ja jos asiakkaita olisi sellainen määrä, että määrällä olisi jotain merkitystä operaattorielle? Ja sellaisiin maa-asemiin tarvitaan kalliilla perustamiskustannuksella+ kuukausimaksuilla kuitu- tai vastaavat yhteydeydet operaattoreilta.
Nuo starlink satelliitit ovat matalilla kiertoradoilla, mikä tarkoittaa sitä että se yksittäinen satelliitti peittää kerrallaan pienehkön maa-alan, joka tarkoittaisi sitä että sillä pienellä maa-alalla pitää olla maa-asema, tai kellään sillä alueella ei ole starlinkyhteyttä sen pidemmälle kuin pingata sitä satelliittia. Harrastajat ovat mittailleet että jotain 15 sekunnin välein ko satelliitit vaihtaisivat maa-asemaa (siellä missä niillä on pilotti-asiakkaita).
Joku tuleva starlink sukupolvi voi olla niin kehittynyt että satelliitten välillä on riittävät kymmenien gigojen linkit, tällöin maa-asemien tarve vähentyisi oleellisesti, tietty latenssin ja tehonkulutuksen kustannuksella. Tekniikka saattaa joskus kehittyä niin pitkälle että tuollaisen mini sateliittin käytettävissä oleva sähköteho riittäisi niihin nopeisiin satelliittien välisiin linkkeihin ja ja sen vaatimaan reititykseen. Maa-asemien varassa toimivienhan ei tarvitse muuta kuin "kaiuttaa*" saamansa dataliikenne takaisin niin että asiakkaan liikenne satelliitin kautta lähimmälle maa-asemalle ja takaisin toimii, jolloin reititys ym voidaan hoitaa sitten maanpäällisessä verkossa.
*Tässä "kaiuttaminen" ei tarkoita passiivista ratkaisua, sitä sanaa on käytetty, jotta varsinainen tähän kuvaukseen liittyvä sateelliitissa tapahtuva toiminta voitaisiin ylipäätään kirjoittaa muutamalle riville.
Etenkin valtio-osa-omisteiset telcot ovat kyllä hyvin kuvaamiasi osinkojen pumppaajia, sinne valtioiden pohjattomiin kulu syövereihin ja siinä sivussa muillekkin omistajille.
Eilen laukaistiin uusi sarja Starlink-satelliitteja ja niissä on satelliittien väliset linkit. Erikoista ajatella miten hyvin SpaceX on onnistunut Starlinkin kanssa, koska esim. Iridium taisi mennä kerran jo nurin satellittipuhelin/internet-satelliittiensa kanssa. Starlinkissä on kuitenkin vielä isommasta projektista kyse ja nyt ollaan saatu jo järjetön määrä satellitteja ylös ja palvelu toimimaan jotenkin.
Ihan spekuloidakseni, tiedetään että Starlink irtautuu SpaceX:sta IPO:na sitten kun palvelu on riittävällä tasolla. Kun SpaceX:ään ei tavallinen ihminen voi sijoittaa ja kiinnostus muutenkin yleisöllä tapissa Muskin projekteihin voisi kuvitella että aika massiivinen kysyntä tulisi tuolle IPOlle.
Vaikka olisi tiedossa miten huonoja asiakaspalvelukokemuksia, Starlinkin tekemää tappiota tai pörssiromahduksia rahaa ehkä kaadetaan tuohon firmaan IPO:ssa tolkuttomasti. Voisi ehkä vähän perusteettomasti spekuloida silläkin että Starlink syrjäyttää Teslan suosikki-hype-osakkeena ja Teslan hinnasta lähtee ilmat pois.
Onko tiedossa millaisia nopeuksia satelliittien välinen linkki tukee ja kuinka moneen satelliittiin maksimissaan yksi satelliitti voi olla yhtäaikaisesti yhteydessä?
Toinen erittäin kiinnostava kysymys on että millainen sähkötehobudjetti ko. satelliiteilla on käytettävissään? Kaikkea aurinkoisella puolella saatua tehoahan ei voi käyttää, vaan osa on säästettävä (akustoon?) sille osalle kiertorataa, jolla aurinkopaneelit eivät tuota. Jos tehobudjetti olisi tiedossa, voitaisiin arvioida millaiseen datansiirtomäärän aiheuttamaan kuormitukseen se riittäisi.
Kolmas kiinnostava on se että miten asiakkaalle tarjottavan laitteiston kehitys etenee. Viime kesältä on mittaus tietoa (the research group ROADMAP-5G at the Carinthia University of Applied Sciences (CUAS)) "the whole client-side system (router and satellite dish) had a power consumption of 105 Watts on average with a maximum of 190 Watts". --> tuollaisella tehon kulutuksella tämä ei vielä hetkeen ole jalkaisin liikkuvan henkilön ratkaisu tai "vihreiden" mieleen.
Neljäs problematiikka liittyy siihen miten ihmiset ovat sijoittuneet pallomme pinnalle, eli kaupungit joissa valtava väestö tiheys ja muut alueet puolityhjiä tai täysin tyhjiä (meret.. jäätiköt, aavikot, siperia). Matalalla kiertävää satelliittia ei kuitenkaan voida parkkeerata sinne missä ihmiset ovat, vaan ne ovat suurimman osan aikaa siellä missä ihmisiä ei ole. Tämä johtaa taloudelliseen ongelmaan, kun perinteinen operaattori voi rakentaa verkkonsa juuri sinne missä asiakkaat ovat. Satelliitit eivät myöskään pysy kovin pitkiä aikoja matalilla kiertoradoilla ajoaineen loputtua. Se mikä on selvää, on että starlink ratkaisu (satelliittien välisin linkein) on mainio keskellä siperiaa asuvalle kuin merillä purjehtialle. Mutta onko se taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto kaupungeissa asuville?
IPO on varmuudella kiinnostava koska Musk. Mutta se että onko ratkaisulla kykyä haastaa operaattoreita, riippuu oikeastaan pelkästään siitä voiko tällä tarjota kaupunkilaisille huippunopeaa kaistaa edullisemmin kuin maanpäällinen operaattori halutessaan voi. SIltä osin mitä Starlink tarjoaa internettiä harvaan asutuille alueille, niin juuri se saa aikaan hurraahuutoja operaattorien puolelta. Operaattorilla kun usein on velvoite tarjota yhteyksiä korpeen, vaikka se olisi kuinka kannattamatonta. Näille starlink tarjoaisi edullisemman vaihtoehdon, joka sataisi suoraan operaattoreiden laariin kustannussäästöinä.
Uutiset
-
Seasonic ja Noctua julkaisivat yhteistyössä hiljaisen Prime TX-1600 Noctua Edition -virtalähteen
26.11.2024 14:51
-
Amazon vuoti julki Intelin Battlemage-arkkitehtuuriin perustuvat Arc B580 -näytönohjaimet
26.11.2024 02:08
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S24 FE
22.11.2024 20:48
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (47/2024)
22.11.2024 13:35
-
DeepCool julkaisi uudet LP240- ja LP360-AIO-coolerit matriisinäytöllä
22.11.2024 02:58
Uutisia lyhyesti
-
Nubia julkisti uuden Z70 Ultra -lippulaivapuhelimensa - Snapdragon 8 Elite -piiri alkaen 749 euroa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
-
-
OnePlus aloitti Open-älypuhelimensa Android 15 -päivitykset
- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
