Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Mastah]

Onko jotain suosituksia korko-ETF:stä? Jos alkaisi suojamaan salkkua lähitulevaisuuden mahdolliselta korkojen nousulta, niin millaisiin korkoihin kannattaisi sijoittaa ETF-muodossa?

Korko-ETF:ien arvo nimenomaan laskee, kun korot nousee. Jos haluaisi suojata korkojen nousua vastaan, niin pitäisi shortata noita, mutta lienee aika tuhoontuomittu ajatus lähteä sillä lailla sotimaan keskuspankkeja vastaan. Korko-etf:iä kannattaa ostaa sitten, jos uskoo, että korot laskee.

Inflaatiosta hyötyvät osakkeet on varmaan se paras suojaus. Tosin, jos korot nousee, niin se yleensä kertoo kasvavista talouskasvuodotuksista, ja osakkeiden pitäisi yleisesti hyötyä sellaisesta. Sitten taas, jos tulisi joidenkin pelottelema stagflaatio, jossa talouskasvu laskee ja inflaatio nousee, niin sitten kultaa ja jotain commoditejä. Ihan perus SP500:sta löytyy noita inflaatiosta hyötyviä, kulta- ja commodityosakkeita. Nyt on saatu elää pitkään (jopa 40 vuotta näkemyksestä riippuen) ns. goldilocks tilanteessa, jossa on yhdistynyt kohtuullinen talouskasvu ja matala inflaatio.

 

[evakko]

Kun se pointti ei ole siinä että onko plussalla vai miinuksella vaan se että haaskaan aikaa miettimällä näitä kun pitäisi vaan osata unohtaa. Nordnetista on tullut uusi sivusto io-teckin, ammppareiden ja facen lisäksi jota täytyy olla kerran tunnissa kurkkimassa.

Jos et kerralla osaa päästää irti Nordnetistä niin aloita vieroitus asettamalla sovellukseen kurssihälytyksiä sopivan kauas nykyhinnasta. Sitten käyt katsomassa vain kun hälytys aktivoituu.

 

[Takaisku]

Mites muuten Modulight listautumisen pikavoittoja tiedossa? Modulightin yleisöanti – tee merkintä Nordnetissä

Varma pikavoitto tiedossa, osallistun instikkapuolelta ja myyn heti kaikki laput 1.10. Kannattaa kuitenkin odottaa maanantaihin ennen merkinnän tekemistä, listautumisanneissa ei ole mitään hyötyä osallistua ennen viimeistä mahdollista merkintäajankohtaa. Tässähän voi vielä jotain järisyttävää tapahtua markkinoilla loppuviikosta.

 

[Lämpöpumppu]

Korko-ETF:ien arvo nimenomaan laskee, kun korot nousee. Jos haluaisi suojata korkojen nousua vastaan, niin pitäisi shortata noita, mutta lienee aika tuhoontuomittu ajatus lähteä sillä lailla sotimaan keskuspankkeja vastaan. Korko-etf:iä kannattaa ostaa sitten, jos uskoo, että korot laskee.

Täh? Jos ETF sijoittaa korkoihin, niin miten korkojen lasku voi nostaa ETF:n arvoa?

 

[jarhu]

Edit. Ehkä en kommentoi korko-etfiä kun en itsekään tunne niitä hyvin, mutta olisi kyllä kiva tietää miten korko-etf laskisi koron noustessa. Olen elänyt ymmärryksessä, että korko-etfiä on hyvä olla portfoliossa jos/kun korot nousee.

 

[alikessu]

Täh? Jos ETF sijoittaa korkoihin, niin miten korkojen lasku voi nostaa ETF:n arvoa?

Koska niille vanhoille ETF:n omistamille korkosijoituksille maksetaan parempaa korkoa kuin uusille, niiden arvo kasvaa sitä enemmän mitä alemmaksi korkotaso laskee.

 

[Lämpöpumppu]

Koska niille vanhoille ETF:n omistamille korkosijoituksille maksetaan parempaa korkoa kuin uusille, niiden arvo kasvaa sitä enemmän mitä alemmaksi korkotaso laskee.

Okei, ostan tämän vastauksen. En juurikaan näihin korkosijoituksiin ole perehtynyt, mutta usein tosiaan kuulee että osake/indeksisijoittamisen lisäksi olisi vastapainona hyvä olla korkosijoituksia salkun suojana.

 

[Mastah]

Mitäs mieltä porukka on Blizzardin näkymistä esim. tulevien pelien suhteen? Osake valunut aika houkuttelevalle tasolle.

 

[Spoeghe]

Mitäs mieltä porukka on Blizzardin näkymistä esim. tulevien pelien suhteen? Osake valunut aika houkuttelevalle tasolle.

Jos nöyrtyvät ottamaan Corpsegrinderin hahmon pois WoWista jonkun muumioituneen haastattelun takia niin saakin valua...

 

[TommiZeliard]

Minä en kyllä tuota verojen välttelyä kaikkinensa ymmärrä - tai siis toki ymmärrän, mutta en sellaista "kaikki on pakko vättää". Samaa verovelkavoittoahan se siellä tilillä on, joka kuitenkin pitää maksaa jossain välissä. Jos perustelee sillä, että sijoittaa kasvuosuuksiin verottomasti ja säästää verohyötyä 30%, niin mielestäni likipitäen sama asia on toteuttaa asia siten, että ottaa osingot ulot veroineen ja vastaavasti laittaa enemmän rahaa sisään joko käteisellä tai vivulla.

Eli esim. Olet saamassa 6000e osingot vs. ei jaeta osinkoja, vaan ostetaan omia.
A) vaihtoehdossa maksat veroa vaikkapa 30%*6000e= 1800e.
B) vaihtoehdossa et maksa veroa, vaan tuo ns. jaettava osuus siirtyy "verovelkana" osakkeen hintaan esim. omien ostojen muodossa.

Noh, itse ainakin näen tämän vaan niin, että täydentää tuota A) vaihtoehto sillä, että ostaa osingoilla ja lisäkäteisellä osakkeita --> on likipitäen samassa tilanteessa kuin B, mutta verot maksettuna. Tokihan tappiot kannattaa hyödyntää, mutta kaiken myymättä jättämisen ja ostamisen perustelun pelkästään veroasioilla on aika lillukanvarsia mielestäni, kun paljon tärkeämpää on arvioida sitä firmaa ja sen menestymisen mahdollisuuksia --> sijoittaa firmaa (tai myy) jos uskoo siihen, eikä liikaa mieti veroja. Jos aina vaan veroja miettii, niin päätökset ei perustu mielestäni firman arviointiin, vaan verosuunnitteluun.
Yht-kaikki, toki itsekin verosuunnittelen, kun on tullut niin paljon tappiota tehtyä ja ne pitää kuitata.

Kasvuosuuksien suurempi verovelka jauhaa koron korkoa isommalle summalle, joten todellakin on väliä maksaako ne verot heti vai vasta paljon myöhemmin. Kun aikaa kuluu useita kymmeniä vuosia, niin ero kasvaa suureksi kasvuosuuden hyväksi. Koron koron tehokkuus kuulemma meni yli hilseen itse A. Einsteinillakin.

No toki lopputulos voi olla sama, mutta vain jos osinkoveroja makselevan sijoittajan patjan välissä todella kasvaa ehtymätöntä "lisäkäteistä", jota voi sijoitella pysyäkseen kasvuosuuksia harrastavan kaverin mukana.

Jos taas kasvuosuuskaverillakin on yhtä hyvä patja, niin verovelan ansiosta kasvuosuuksiin sijoittava voittaa pitkällä aikavälillä selvästi. Tasapuolisuuden nimissä pitää ajatella molempien lisäsijoitusmahdollisuudet muuten yhtä hyviksi, paitsi että osingoista välissä verot maksava voi ostaa netto-osinkojen verran enemmän lappuja kuin kasvuosuuksiin sijoittava.

Vivullakaan kasvuosuuden paremmuutta ei voi kuroa täysin umpeen. Verovelka itsessään on ominaisuuksiltaan aivan ylivoimainen verrattuna mihinkään pankin tai vastaavan viputuotteeseen. Verovelasta ei pidä maksaa korkoa ja lisäksi se säätyy automaattisesti. Jos sijoituksilla alkaa mennä huonosti, niin verovelka pienenee vastaavasti.


Tein taulukon miljoonan alkupanoksella ja 60 vuoden ajalla, jotta voidaan unohtaa <30 k€@30 % ja >30 k€@34 % -hankaluudet. Välityskuluiksi on oletettu 0 €, mikä antaa etua tuotto-osuudelle. Myynnissä on käytetty aina 40 %-hankintameno-olettamaa. Tämän takia realisoinnin jälkeinen arvo näyttää hölmöltä ensimmäisinä vuosina, mutta älkää siitä välittäkö. Oikeasti HMO:aa kannattaa käyttää vasta enemmän nousseille, jotta se olisi edullisempi vaihtoehto (ja ekat 10 v se on vain 20 %).

Joku saattaa älähtää, että olishan sillä tuottomiehellä muutama pieni satsi ostettuna viimeisten vuosien aikana, jotka saisi realisoitua edullisemmin todellisilla hankintahinnoilla kuin käyttämälläni 40 % HMO:lla. Heille sanon, että se ei muuta kasvuosuuden paremmuutta.

Perustelu:
Kasvusalkun arvo on 60 vuoden kuluttua 101 M€. Siitä jää nettoa tilille 81 M€, kun käyttää koko potille 40 %-HMO:aa. Tuottosalkun arvo on 62 M€, joten se ei voi päihittää 81 M€:a, vaikka siitä ei tarvitsisi jostain syystä maksaa veroa ollenkaan. Todellisuudessa tuottosalkusta kuitenkin pitää maksaa veroa noin 11-13 M€, jolloin tilille jää nettoa 49-51 M€. Se on noin 30 M€ vähemmän kuin kasvusijoittajan tilille realisoitu summa.

 

[Mastah]

Jos taas kasvuosuuskaverillakin on yhtä hyvä patja, niin verovelan ansiosta kasvuosuuksiin sijoittava voittaa pitkällä aikavälillä selvästi.

Jos vertaat tuossa kasvu- ja tuotto-osuus rahastoja, niin eikös tuotto-osuuksien maksamista tuotoista mene täysi pääomatulovero? Suorista osakesijoituksista taas saa osingot tosiaan alennetulla 25,5%, tai 28,9%:n kannalla.

Sitten tuossa saa tehdä aika hurjan oletuksen, että pääomatuloverotus ja hankintameno-olettamat pysyy kymmeniä vuosia samana. Kiva yllätys, jos vaikka 20:n vuoden päästä se luovutusvoittovero onkin vaikka 50%:ia

Silti olen samaa mieltä, että kasvuosuus on aina parempi vaihtoehto kuin tuotto-osuus rahastoista puhuessa. Suorat osakesijoitukset taas saattaa olla tietyille henkilöille parempi ratkaisu riippuen etenkin siitä mihin suuntaan pääomatulojen verotus kehittyy tulevaisuudessa ja mitkä henkilön tarpeet matkan varrella ko. pääomille on.

Ja muistetaan myös se, että useimmissa kasvuosuus rahastoissa joutuu maksamaan osingoista verot, koska ETF:t useimmiten joutuu ennakonpidätykset maksamaan, eikä saa niitä koskaan takaisin. Tämä asia on maakohtainen ja löytyy sellaisia kasvuosuus rahastoja, joissa ei tule näitä ennakonpidätyksiä lainkaan.

 

[hkultala]

Mitäs mieltä porukka on Blizzardin näkymistä esim. tulevien pelien suhteen? Osake valunut aika houkuttelevalle tasolle.

Tällä hetkellä PE-luku on ihan ok, mutta näkisin, että Blizzard on firma, joka on mennyt pilalle, ja jonka tulot tulevat vaan tippumaan tulevaisuudessa.

Aiemmin Blizzard oli firma, joka panosti laatuun ja asiakastyytyväisyyteen eikä yhtään välittänyt kvartaalipelleilystä, ja sen takia pärjäsi pitkällä tähtäimellä erinomaisesti, mutta nykyisin tilanne ei ole enää tämä, vaan nykyään firma tuntuu olevan ihan tuuliajolla; Rahaa tulee kyllä hyvin vanhojen pelien (WoW) kuukaisumaksuista, mutta uudet projektit on aika kaaoksessa.

Ja firma on myös politiikkansa tjsp suhteen ihan käsittämätöntä ääripäästä toiseen sähläämistä; Toisaalta firman sisältä on paljastunut seksuaalisia hyväksykäyttötapauksia joihin ei aikoinaan ole puututtu ajoissa, mutta sitten kun niihin alettiin puuttua niin se tehtiin ihan yliampuen ja ihan liian SJW-meiningillä.

 

[Takaisku]

Kasvuosuuksien suurempi verovelka jauhaa koron korkoa isommalle summalle, joten todellakin on väliä maksaako ne verot heti vai vasta paljon myöhemmin. Kun aikaa kuluu useita kymmeniä vuosia, niin ero kasvaa suureksi kasvuosuuden hyväksi.

Ei kai kukaan ETF-sijoittaja oikeasti osta osingot ulosmaksavaan ETF:ää. Kuten mainittu sen "osingoista" joutuu maksamaan ylimääräistä veroakin. Taulukkosi on mielenkiintoinen mutta isoimmat erot pörssituotoissa tehdään osakepoiminnalla, jota säännöllistä kassavirtaa arvostavan tulisikin harjoittaa.

Jos pystyy voittamaan indeksin 30% vuodessa niin siinä ei paljon osinkojen vuosittainen verotus enää paina Nordentin käppyrä alla ei huomioi osinkoja (viimeisen 12kk aikana 41 072€) joista tapauksessani menee yhteisöveroa 20%. Jos olisin sijoittanut "tikkaa heittävä apina"-menetelmän sijasta osingot uudelleensijoittavaan OMXH-indeksiin olisin noin 300 000 euroa köyhempi viimeisen vuodelta ajalta

 

[evakko]

Millä hankinta-arvolla olette pitäneet Sammon elokuussa 2019 osinkoina antamia Nordean osakkeita omassa kirjanpidossanne, esim. summa joka meni verona vai osingon arvona käytetty jakopäivän keskihinta? Nordnet ei jostain syystä osaa laskea tuottoa Nordealle, varmaankin koska keskikurssina on pyöreä nolla. Niin voisi nuokin merkitä järkevällä tavalla omiin muistiinpanoihin kun korjaan tuon ostohinnan itse.

 

[TommiZeliard]

Jos vertaat tuossa kasvu- ja tuotto-osuus rahastoja, niin eikös tuotto-osuuksien maksamista tuotoista mene täysi pääomatulovero? Suorista osakesijoituksista taas saa osingot tosiaan alennetulla 25,5%, tai 28,9%:n kannalla.

Sitten tuossa saa tehdä aika hurjan oletuksen, että pääomatuloverotus ja hankintameno-olettamat pysyy kymmeniä vuosia samana. Kiva yllätys, jos vaikka 20:n vuoden päästä se luovutusvoittovero onkin vaikka 50%:ia

Silti olen samaa mieltä, että kasvuosuus on aina parempi vaihtoehto kuin tuotto-osuus rahastoista puhuessa. Suorat osakesijoitukset taas saattaa olla tietyille henkilöille parempi ratkaisu riippuen etenkin siitä mihin suuntaan pääomatulojen verotus kehittyy tulevaisuudessa ja mitkä henkilön tarpeet matkan varrella ko. pääomille on.

Ja muistetaan myös se, että useimmissa kasvuosuus rahastoissa joutuu maksamaan osingoista verot, koska ETF:t useimmiten joutuu ennakonpidätykset maksamaan, eikä saa niitä koskaan takaisin. Tämä asia on maakohtainen ja löytyy sellaisia kasvuosuus rahastoja, joissa ei tule näitä ennakonpidätyksiä lainkaan.

Alunperin puhuttiin osingoista. Mulla lukee taulukossa virheellisesti "tuotto-osuus", vaikka oikeasti laskin osakkeita, joiden osinkojen vero-% lähestyy suurilla summilla 28,9:ää.

Pääomaveroa on tosiaan pikku hiljaa korotettu. Heitin kokeeksi pääomaveroksi 50 %, jolloin osingoille tuli 42,5 % (sama 85 % veronalainen kuin nykyäänkin). Taulukon lopussa kasvusalkun arvo on sama 101 M€, mutta nyt nettoa jää vain 71 M€ vs. aiemmin 81 M€. Tuo 71 M€ on kuitenkin edelleen 20 M€ suurempi kuin osinkoja tilillä ulkoiluttavan salkun arvo ennen veroja (49,7 M€), joten kasvu voittaa.

Jos verottaja alkaisi oikein hurjaksi ja pääomavero olisi 99 % (osingot 84,15 %), niin kasvusalkku olisi 101 M€, eli verojen jälkeen 41,1 M€, kun taas osinkoulkoiluttajalla 24,5 M€ ennen veroja. Kasvu voittaa.

Entäpä muutokset hankintameno-olettamaan yli 10 v omistetuissa? Joskus 1920-1985 yli 10 v omistettua ei verotettu, eli "HMO oli 100 %". Vuosituhannen vaihteessa HMO oli 50 %. Nykyään se on 40 %. Jonkinlaiselle HMO:lle on tarvetta, koska ihmiset tulevat aina hukkaamaan tositteita.

Saan kokeilemalla break-evenin (kasvu vs. osinkoulkoiluttaja), kun heikennän HMO:n 40 % -> 5 %:iin ja samalla nostan pääomaveron vasemmiston päiväuneksi, eli 34 % -> 61,49 %. Tai no break-even ja break-even, HMO 5 % ja p.o.vero 61,49 %:lla kasvumiehen tilillä on verojen jälkeen 42,1 M€ kun taas osinkoulvolla on sama 42,1 M€ a.o.tilillä ennen veroja. Jos ja kun osinkoulkoiluttaja maksaa realisoinnissa sentinkin veroa, niin kasvu voittaa.

Kuinka realistista on odottaa, että:
1. HMO heikkenee 40 -> 5

JA

2. kasvumiehen pääomavero-% on realisoinnissa 61,49 %

JA

3. Osinkoulkoiluttajan realisoinnin vero-% on 0,00?

Itse en näe tuollaista kehitystä mahdolliseksi.


Edit. Toinen vaihtoehto olisi:
1. HMO 40 -> 0

JA

2. Pääomavero 95-98 %

JA

3. Osinkoulkoiluttaja välttää viimeisten vuosien todellisten hankintahintojen ansiosta veroja 1,5-3,7 M€ vs. HMO:n käyttö koko salkulle.

En usko tuohonkaan skenaarioon.

Osinkojen ulkoiluttajan tilannetta parantaisi selvästi, jos osinkojen veronalaista osuutta pienennettäisiin nykyisestä.

 

[finWeazel]

Jäikö dippi lyhkäiseksi vai kuollut kissa pomppaa? Myyjillä kiire kauhoa takaisin, jos haluaa pysyä markkinalla ja jäädä voitolle verojenmaksun jälkeenkin?

 

[xylitoli]

Millä helvetillä pääsisi osta ja unohda moodiin? ... Olisko semmoinen että ostaisi omaa metsää kokorahalla niin sitä ei oikein pysty kyttäämään tai murehtimaan.

-->Tähän metsä ei toimi sen paremmin. Mulla on myös metsää, ja saa kytätä onko mäntypistiäiset/kirjanpainajat iskeneet, myrsky kaatanut tai joku käynyt perustamassa sinne kaatopaikan (tätäkin tapahtuu parin vuoden välein - en tajua miten joku näkee vaivaa kerätä roskat peräkärryyn ja ajaa ne jonnekkin syrjäiseen metsään sen sijaan että veisi kunnon tietä pitkin vähemmällä vaivalla sinne minne kuuluvat). Ja tietysti vesakkoa puskee isompien puiden sekaan siinä määrin että muuttuu viidakoksi jos ei parin vuoden välein vedä raivaussahalla niitä sileäksi. Toki metsän tarkastaminen paikan päällä on terveellisempää kuin kurssien tuijottelu ruudulta.

Jos haluat systeemin jolla vähentää kurssien kyttäämistä, niin tässä yksi melko alkeellinen (kuukausi säästäjälle joka ei treidaa), ja varmasti parempiakin voi kehittää :
-Ovatko kurssit nousu uralla (esim 50 vrk keskiarvon mukaan jostain isosta indexistä) --> ei tarvitse kytätä.
-Ovatko kurssit poikittaisliikkeessä --> kyttäämisen voi aloittaa vaikka kerran viikossa
-Ovatko kurssit lasku suunnalla --> kannattaa kytätä tiuhaan ja miettiä mahdollista peliliikettä
-->Tällä tyyliin 80% päivistä ei tarvitse kytätä - usein ei edes kuukausiin tai vuosiin.

 

[jinx1980]

@TommiZeliard Sanon vaan sen että sun laskelmat on ihan päin seiniä, erityisesti kun otetaan vertailupariksi ETF joka sijoittaa samaan maahaan kuin sen liikkeellelaskia (tai maalla on 0% verosopimus) ja jonka hallinnointikulut ovat tyypillisesti vähän pienemmät kuin vastaavan uudelleen sijoittavan. Osinkojen lähdeverotus muodostaa suht merkittävän tekijän kun nykyisin hallinnointipalkkioissa ei ole mitään järisyttäviä eroja, lisäksi ETF:n sisällä olevien osakkeiden osinko% vaikuttaa merkittävästi, mutta yleensä ETF:n sisällä ne on keskimäärin 2% pintaan jolloin uudelleensijoittava ei saa suurehkoa hyötyä.

Isoin virhe laskelmissasi tulee siitä että et huomio tuota osinkoa ja siitä maksettua veroa, ts. kun se uudelleen sijoitetaan salkkuun niin se raha on verovelatonta. Toisin sanoen olet yksinkertaistanut laskelmaa aivan likaa (ja lieneekö siellä vielä laskuvirheitä seassa)

Täältä tai murosta löytyy 30v taulukot jossa olen laskenut tuon auki ja muistaakseni siinä oli SP500 kohteena ja vanguard (ulosmaksava 0% lähdevero) sekä ishares vertailupareina, hallinnointi kulut oli joku 0,03% vs 0,2%? Lopputuloksena ishares oli parempi mutta niin marginaalisesti että sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä. Kun osinko% kasvoi niin uudelleensijoittava hyötyi ja jollain 4% tasolla sillä alkoi olemaan kohtuullisen selvää merkitystäkin. Tuossa pystyi parametrisoimaan vuosittaisen kasvun ja mikä osuus kasvusta on "osinkoa", ei ollut kovin vaikeaa saada "mieleistä" tulosta parametroimalla himmeli ns. järkevyyden rajoissa. Toistaalta noita osinkoja on helpohko sijoitella eri salkkuihin jolloin jos joskus tarttee vähän enemmän rahaa niin myy sellaisesta salkusta jossa verovelkaa ei juuri ole, vs että uudelleensijoittava joutuu käytännössä myymään raskaasti verovelkaista kamaa saadakseen saman rahan tassuun.

Jos kasaat "samat osakkeet" osakkeina, niin veikkaan että osakkeet ovat paremmat tai vähintään tasan koska hallinnointiklu 0,0% sekä osinkojen vero pienempi kuin ETF tapauksessa. Jos joku itkee kuluista niin otetaan IB ja markkinaksi USA niin kulut voidaan käytännössä eliminoida yhtälöstä.

 

[xylitoli]

Sattuuko teillä olemaan mielipiteitä sijoittamisen järkevyydestä tähän: Goldman Sachs BDC Inc (is a non-diversified, closed-end management investment company that elected to be regulated as a business development company focused on lending to middle-market companies. The investment objective is to generate current income and, to a lesser extent, capital appreciation primarily through direct originations of secured debt, including the first lien, unitranche and second lien debt, and unsecured debt. It invests primarily in U.S. middle-market companies such as banks and the public debt markets. The company's investment strategy is to originate proprietary loans that generate attractive risk-adjusted returns for its shareholders. Its revenue comprises of interest income and dividend income. )

Goldman Sachs BDC, Inc. Homepage

null

www.goldmansachsbdc.com

 

[Mastah]

Jos kasaat "samat osakkeet" osakkeina, niin veikkaan että osakkeet ovat paremmat tai vähintään tasan koska hallinnointiklu 0,0% sekä osinkojen vero pienempi kuin ETF tapauksessa. Jos joku itkee kuluista niin otetaan IB ja markkinaksi USA niin kulut voidaan käytännössä eliminoida yhtälöstä.

Tuossa, että kasaa samat osakkeet on se haaste, että jonkin ajan kuluessa painotus on muuttunut hurjasti ja tuotto voi olla sitä kautta jotain ihan muuta kuin indeksillä. ETF:n kulut taas sisältää automaattisen tasapainotuksen sisälleen. Verot toki aika optimaaliset.

Edit: taitaa kuitenkin suurin osa ETF:istä olla market weighted, eikä equal weight, joten tämä ei pidäkään paikkaansa. Joka tapauksessa ETF:ien ja indeksien sisältö elää ajan kanssa, eikä kerralla ostettu osakesetti vaikkapa 30 vuotta sitten olisi sama kuin nyt. Sieltä todennäköisesti puuttuisivat nykyiset FAAMG voittajat lähes kokonaan.

Jäikö dippi lyhkäiseksi vai kuollut kissa pomppaa? Myyjillä kiire kauhoa takaisin, jos haluaa pysyä markkinalla ja jäädä voitolle verojenmaksun jälkeenkin?

Veikataan, että jäi ja nähdään sp500 yli 5000:n vielä tämän vuoden puolella

 

[jeppejehu]

Mites muuten Modulight listautumisen pikavoittoja tiedossa? Modulightin yleisöanti – tee merkintä Nordnetissä

Varma pikavoitto tiedossa, osallistun instikkapuolelta ja myyn heti kaikki laput 1.10. Kannattaa kuitenkin odottaa maanantaihin ennen merkinnän tekemistä, listautumisanneissa ei ole mitään hyötyä osallistua ennen viimeistä mahdollista merkintäajankohtaa. Tässähän voi vielä jotain järisyttävää tapahtua markkinoilla loppuviikosta.

Pelkkiä rahastoja ja etf ostanut aiemmin, nyt
"ylimääräistä" niin voisin ostaa tällaisia.

Eikös näissä ollut että ihan arvalla menee montako osaketta lopulta saa?

 

[TommiZeliard]

@TommiZeliard Sanon vaan sen että sun laskelmat on ihan päin seiniä, erityisesti kun otetaan vertailupariksi ETF joka sijoittaa samaan maahaan kuin sen liikkeellelaskia (tai maalla on 0% verosopimus) ja jonka hallinnointikulut ovat tyypillisesti vähän pienemmät kuin vastaavan uudelleen sijoittavan. Osinkojen lähdeverotus muodostaa suht merkittävän tekijän kun nykyisin hallinnointipalkkioissa ei ole mitään järisyttäviä eroja, lisäksi ETF:n sisällä olevien osakkeiden osinko% vaikuttaa merkittävästi, mutta yleensä ETF:n sisällä ne on keskimäärin 2% pintaan jolloin uudelleensijoittava ei saa suurehkoa hyötyä.

Isoin virhe laskelmissasi tulee siitä että et huomio tuota osinkoa ja siitä maksettua veroa, ts. kun se uudelleen sijoitetaan salkkuun niin se raha on verovelatonta. Toisin sanoen olet yksinkertaistanut laskelmaa aivan likaa (ja lieneekö siellä vielä laskuvirheitä seassa)

Täältä tai murosta löytyy 30v taulukot jossa olen laskenut tuon auki ja muistaakseni siinä oli SP500 kohteena ja vanguard (ulosmaksava 0% lähdevero) sekä ishares vertailupareina, hallinnointi kulut oli joku 0,03% vs 0,2%? Lopputuloksena ishares oli parempi mutta niin marginaalisesti että sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä. Kun osinko% kasvoi niin uudelleensijoittava hyötyi ja jollain 4% tasolla sillä alkoi olemaan kohtuullisen selvää merkitystäkin. Tuossa pystyi parametrisoimaan vuosittaisen kasvun ja mikä osuus kasvusta on "osinkoa", ei ollut kovin vaikeaa saada "mieleistä" tulosta parametroimalla himmeli ns. järkevyyden rajoissa. Toistaalta noita osinkoja on helpohko sijoitella eri salkkuihin jolloin jos joskus tarttee vähän enemmän rahaa niin myy sellaisesta salkusta jossa verovelkaa ei juuri ole, vs että uudelleensijoittava joutuu käytännössä myymään raskaasti verovelkaista kamaa saadakseen saman rahan tassuun.

Jos kasaat "samat osakkeet" osakkeina, niin veikkaan että osakkeet ovat paremmat tai vähintään tasan koska hallinnointiklu 0,0% sekä osinkojen vero pienempi kuin ETF tapauksessa. Jos joku itkee kuluista niin otetaan IB ja markkinaksi USA niin kulut voidaan käytännössä eliminoida yhtälöstä.

Jos lähdetään lähdeverojen suohon, niin arvauksista ja oletuksista ei tule loppua. Nykyisellään taulukko pätee esim. Indeksirahasto Suomi vs. samat 25 lappua suoraan OMXH:stä. Tuossa rahastossa ei ole hallinnointikuluakaan (minkä toki voisin jonkun muun rahaston tapauksessa huomioida vähentämällä sen arvonnoususolusta). Suorien osakkeiden osinkojen uudelleensijoituskulut oli jätetty pois. En näe siinä ongelmaa, koska poisjättäminen on eduksi osinkojen ulkoiluttajalle. Jos ja kun kasvuosuus silti voittaa, niin ei siinä jää jossittelulle sijaa.

Et ihan tainnut ymmärtää miksi saatoin yksinkertaistaa noin rankasti, kun jätin huomioimatta sen, että osinkojen ottajalla osa salkusta on verovelatonta. Sitä verovelatonta osuutta ei nimittäin edes tarvitse huomioida, koska kasvumiehellä on enemmän rahaa myyntivoittoverojen jälkeen kuin mitä osinkomiehellä on arvo-osuustilillä ennen verojen maksamista. Vaikka osinkomiehen verot myynnin hetkellä olisivat 0 €, niin hän häviäisi luvuin 62 M€ vs. kasvumiehen 81 M€. Jos ensimmäisen netto on jo isompi kuin toisen brutto, niin ei siinä tarvitse enää arvuutella josko salkussa olisi jotain verovelatonta.

Laskelmassani ei ole muuta virhettä kuin osinkomiehen vuoden nolla käteen jäävässä solussa lukeva nolla. Aloitin siinä epähuomiossa vuodesta yksi. Vuosien 0-10 arvoista ei kannata välittää, kuten viestissäni mainitsin. Ne ovat puuta heinää, koska niissä on käytetty 40 %-HMO:aa. Tarkastelin asiaa pitkällä aikavälillä, joten en alkanut turhaan hieromaan ensimmäisiä vuosia kuntoon.

Puhelit vähän siihen suuntaan, että olisin parametroinut mieleisen lopputuloksen. Miltsi tuli alkupääomaksi siitä, että halusin välttää 30 k€ molemmin puolin olevan eri verokannan (30/34) aiheuttaman lisätyön. Vähintään 10 v omistetuille HMO on 40 %. Osingoista 85 % on veronalaista. Oli omaa valintaani ottaa brutto-osinkoprosentiksi 3 %. Olisin halutessani voinut valita 4 %, mikä olisi kasvattanut kasvuosuuden ylivoimaisuutta. OMXH:n pörssiyhtiöiden osinkojen ka. oli vuonna 2016 4,2 % ja 2018 4,3 %. Valitsin 3 % ja silti kasvuosuus voitti, joten eipä tuossa tarvinnut alkaa parametrisoimaan mieleistä voittajaa. Sekin vielä, että minun kasvurahastoni ovat alle kymmenesosan vs. suorat osakkeeni, joten olisi se ollut mieluisempaa, jos se vaihtoehto olisi voittanut, jossa rahani ovat. Pitänee alkaa parametrinoitumaan...

 

[Pempula]

Pelkkiä rahastoja ja etf ostanut aiemmin, nyt
"ylimääräistä" niin voisin ostaa tällaisia.

Eikös näissä ollut että ihan arvalla menee montako osaketta lopulta saa?

Näin periaatteessa. Yleensä jokin minimäärä ja sitten jollain prosentilla minimäärän yli merkityistä osakkeista (Ruotsissa taidetaan harrastaa enemmän sitten sitäkin, että jaetaan pieni määrä tasan kaikille merkanneille ja osa voi arvalla jäädä jopa kokonaan ilman...). Ecoupin juuri viime viikolla päättyneessä (ylimerkityssä) annissa kaikki saivat ymmärtääkseni 100kpl osakkeita + noin 34% sen yli merkityistä osakkeista (esim. Remedyn annissa prosentti oli huomattavasti pienempi). Mutulla arvaan, että Modulightin anti merkitään vielä reilummin yli.

 

[jinx1980]

Jos lähdetään lähdeverojen suohon, niin arvauksista ja oletuksista ei tule loppua. Nykyisellään taulukko pätee esim. Indeksirahasto Suomi vs. samat 25 lappua suoraan OMXH:stä.

Tuossa on jo iso oletus, valitsit siis käytännössä parhaan mahdollisen tilanteen 'rahastolle', muita vastaavia rahastoja jotka sijoittavat muuhun maailmaan ei sitten juuri olekaan (joissa lähdevero 0). Toki tasapuolisuuden nimissä pitää sanoa että toki midif-pykälien (omat kalkyylit tein aikaa ennen pykäliä) mukana meni hankalaksi/mahdottomaksi hankkia niitä ulosmaksaviakaan versioita joissa olisi se 0 lähdevero.

Et ihan tainnut ymmärtää miksi saatoin yksinkertaistaa noin rankasti, kun jätin huomioimatta sen, että osinkojen ottajalla osa salkusta on verovelatonta. Sitä verovelatonta osuutta ei nimittäin edes tarvitse huomioida, koska kasvumiehellä on enemmän rahaa myyntivoittoverojen jälkeen kuin mitä osinkomiehellä on arvo-osuustilillä ennen verojen maksamista. Vaikka osinkomiehen verot myynnin hetkellä olisivat 0 €, niin hän häviäisi luvuin 62 M€ vs. kasvumiehen 81 M€. Jos ensimmäisen netto on jo isompi kuin toisen brutto, niin ei siinä tarvitse enää arvuutella josko salkussa olisi jotain verovelatonta.

Toki, mutta tuo sun 60v pitoaika on jotain mikä ei toteutu koskaan (itse laskin muistaakseni 15v-30v ajalla siten että sai valita tekeekö sen aikana vuosittaisia lisäsijoituksia ja alkupääoma oli myös valittavissa) ja kun toinen vaihtoehto on parempi niin tietysti se ero kasvaa ajan kuluessa isommaksi ja isommaksi jolloin se voi näyttäytyä ns. liian hyvänä kun 15-30v päässä ero olisi vielä hyvinkin maltillinen.

Puhelit vähän siihen suuntaan, että olisin parametroinut mieleisen lopputuloksen.

En puhunut vaan kerroin omat huomioni joita silloin vuosia sitten tein. Käytännössä muistaakseni break-even oli ~2% osinko ja 0-lähdevero vs uudelleen sijoitus 15% lähdeverolla. Esim kaikki SP500 ETF:t meni aikas heittämällä tähän

Miltsi tuli alkupääomaksi siitä, että halusin välttää 30 k€ molemmin puolin olevan eri verokannan (30/34) aiheuttaman lisätyön. Vähintään 10 v omistetuille HMO on 40 %. Osingoista 85 % on veronalaista.

Käytännössä tuohon verokantaongelmaan törmää reaalimaailmassa erityisesti jos ei lopulta nosta kaikkea kerralla ulos (väittäisi että juuri kukaan ei nosta). Tietysti voidaan ajatella myös skenaariota kuolinpesä, silloin on suuri etu jos sisällä on jättimäinen verovelka koska se kuitataan pois paljon pienemmällä perintöverolla.

Oli omaa valintaani ottaa brutto-osinkoprosentiksi 3 %. Olisin halutessani voinut valita 4 %, mikä olisi kasvattanut kasvuosuuden ylivoimaisuutta. OMXH:n pörssiyhtiöiden osinkojen ka. oli vuonna 2016 4,2 % ja 2018 4,3 %. Valitsin 3 % ja silti kasvuosuus voitti, joten eipä tuossa tarvinnut alkaa parametrisoimaan mieleistä voittajaa.

Jos katselet muita ETFiä niin pääosin osinko% ei ole lähelläkään tuolla tasolla, ainakin silloin vuosia sitten se oli mainitsemani 2% pintaan -> uudelleen sijoitus ei olekaan enää _niin paljon_ parempi

Sekin vielä, että minun kasvurahastoni ovat alle kymmenesosan vs. suorat osakkeeni, joten olisi se ollut mieluisempaa, jos se vaihtoehto olisi voittanut, jossa rahani ovat. Pitänee alkaa parametrinoitumaan...

Ei kannata parametroitua vaan tutkia asiaa neutraalisti realistisilla skenaarioilla. Siitä olen samaa mieltä että uudelleensijoittava on lähes aina parempi mutta ero voi olla niin olematon että sillä ei ole 'mitään' merkitystä. Sopivasti parametroimalla eron saa toki repäistyä todella suureksi ja on sullakin tuossa aikalailla palikat "tiettyyn suuntaan" kallellaan vaikka et sitä tarkoituksella olisikaan tehnyt - toki on selvää että jos OMX25:sen kaltaisesti haluaa sijoittaa niin se kannattaa tehdä juurikin rahaston kautta koska siinä on niin hyvät parametrit. Ja kuten @Mastah mainitsi niin kun puhutaan 30v skenaarioista niin voitaneen olla varmoja että lähtöoletukset veroista ei tulle pitämään paikkaansa, mutta toki paha sanoa että mihin suuntaan ne menevät, mutta hirveän erikoista veivausta ei tartte valtion puolelta tapahtua niin vaaka voi heilahtaa aikas reilusti.

 

[chrisekh]

Aamun nyt kyttäillyt Evergranden osaketta ja miettinyt alkaako WW3 mutta vitut se mihinkään romahda.

3333.HK Interactive Stock Chart | China Evergrande Group Stock - Yahoo Finance

At Yahoo Finance, you get free stock quotes, up-to-date news, portfolio management resources, international market data, social interaction and mortgage rates that help you manage your financial life.

www.tinyurl.com

Youtuubista katsellut kauhu videoita kuinka koko maailman talous menee Evergranden mukana.

 

[zepi]

Aamun nyt kyttäillyt Evergranden osaketta ja miettinyt alkaako WW3 mutta vitut se mihinkään romahda.

3333.HK Interactive Stock Chart | China Evergrande Group Stock - Yahoo Finance

At Yahoo Finance, you get free stock quotes, up-to-date news, portfolio management resources, international market data, social interaction and mortgage rates that help you manage your financial life.

www.tinyurl.com

Youtuubista katsellut kauhu videoita kuinka koko maailman talous menee Evergranden mukana.

Kurssi oli vielä tämän vuoden alussa n. 15 ja 2020 maksettiin 1.5 verran osinkoakin.

Siihen verrattuna nykyinen 2.7 kurssi on kyllä aika "romahtanut".

 

[chrisekh]

Joo mutta koko viikonloppu jauhetti defaulttaamisesta kun eivät suoriudu veloistaan ja CCP on vihjannut ettei pelasta. On kuitenkin perkuleen iso pulju kiinassa. Odotin että aamusti osakeen arvo putoaa sentti tasolle.

 

[Millennium edition]

En tiedä tuosta ww3, mutta eikö mene vähän liian pitkälle ennustaa päivittäisellä kurssivaihtelulla mitään.

Otan siis varoituksena tuon Evergrandenin ja olenkin jo purkannut ennen kyseisiä uutisia omasta mielestä "liikaa" nousseita omistuksia.

 

[zepi]

Joo mutta koko viikonloppu jauhetti defaulttaamisesta kun eivät suoriudu veloistaan ja CCP on vihjannut ettei pelasta. On kuitenkin perkuleen iso pulju kiinassa. Odotin että aamusti osakeen arvo putoaa sentti tasolle.

Uutisoitiin myös, että oli sopinut veloistaan jotain.

Tietty jos/kun velkaa on valtavasti, niin pakkohan sille on jotain tehdä. Mutta jos on taseessa myytävää, niin ehkäpä sitä saa myös myytyä...

 

[xylitoli]

Joo mutta koko viikonloppu jauhetti defaulttaamisesta kun eivät suoriudu veloistaan ja CCP on vihjannut ettei pelasta. On kuitenkin perkuleen iso pulju kiinassa. Odotin että aamusti osakeen arvo putoaa sentti tasolle.

Tässä on myös sellainen juju että herra pääjehu ja vaimonsa omistavat puljusta 77% ja pääjehulla on ulkomailla riihikuivaa vähintään 1Mrd US$. Joten jos päättää ettei halua romauttaa käytännössä yksin omistamaansa kiinteistöimpperiumia, niin voi rahoittaa omistaan tämän ja lukuisat seuraavat korkoerät.

Koska omistajalla on maksuvalmiutta (vaikka itse yritys ryppäällä ei juurikaan ole), ja on väännetty näin loppumetreille, niin vaikuttaa siltä että kyse ei ole niinkään rahasta vaan jostain isommasta väännöstä omistajan ja puolueen välillä. Tai on huomattu ettei asuntokauppa vedä koronarajoituksien aikana riittävästi ja pelataan aikaa ja samalla minimoidaan kylmästi ulos menevät rahavirrat kuten lainojen korkojen maksut.

Myös uutisointi on omituisesti jättänyt huomioimatta sen seikan että omistajat voivat aina laittaa yritykseensä lisää rahaa, esim lainan tai annin myötä.

 

[xylitoli]

Uutisoitiin myös, että oli sopinut veloistaan jotain.

Tietty jos/kun velkaa on valtavasti, niin pakkohan sille on jotain tehdä. Mutta jos on taseessa myytävää, niin ehkäpä sitä saa myös myytyä...

Velasta ilmeisesti kaksi kolmasosaa on kuluttajien maksamia ennakkomaksuja. Veikkaan että niille ei aiota tehdä yhtään mitään, eikä niille taida korkojakaan juosta, asiakasta rauhoittaakseen saattavat luvata alennusta siihen osaan jota mahdollinen tuleva asukas ei ole vielä maksanut kokonaishinnasta. Saattavat jopa painostaa asiakkaita maksamaan lisää ennakkoja jotta kohde voitaisiin rakentaa loppuun, perusteella että muuten ennakkomaksut haihtuvat savuna ilmaan. Tälläisissä tilanteissa ennakkomaksujen maksajat ovat heikoilla Suomessakin.

Arvatenkin rakenteilla olevista kohteista jotkut ovat valmiimpia kuin toiset, sekä osa kohteista on halutummilla alueilla kuin toiset. Mikäli firma priorisoisi tälläisien kohteiden loppuun saattamista ja keskittyisi muutenkin kassavirran optimaaliseen käyttöön niin voi hyvinkin kyetä hoitamaan velkalastin. Tämä (ja ylipäätään Kiinan valtava ylituotanto kerrostaloasunnoille suhteessa tämänhetkiseen kysyntään) tarkoittaisi luutavasti myös sitä että yrityksen tulisi jatkossa suhteuttaa tuotantoaan reilusti pienemmäksi kuten että ei sitten aloittaisi uusia projekteja. Mutta onko tälläinen down scaling Kiinassa sellainen kasvojen menetys jota ei voida edes harkita?

 

[akir0]

Aika nopeasti taidettiin maanantain kuopasta pompata. Kerrankin ehdin ostaa, maanantai-iltapäivällä.

 

[ikuhappy]

Onko mahdollista osake-/rahastolahjoitukselle laittaa ehtoja ennen kuin lahjan saaja sen saa käyttöönsä ja miten tämä veroihin vaikuttaa? Käytännössä mietin, jos isovanhemmat lapsenlapsille ostaisivat rahastoja (/osakkeita), mutta ehdoksi varoihin kiinni pääsylle laittaisi vaikka 50 vuoden iän, vuoden 2050 tms. "Kunnes on täysi-ikäinen" ehto kai onnistuu, mutta miten tällainen aikuiselta omien varojen lukkojen taakse laitto? Ja nimenomaan lapsen nimiin, jotta perintöverolta vältyttäisiin kun isovanhemmat kupsahtaa.

Sen verran nähnyt, että parikymppisenä hurjana saattaa kaikki rahat ja enemmänkin helposti mennä, mutta "aikuistuttuaan" kuitenkin järki tulee mukaan. Ja tietenkin myös korkoa korolle ehtii paljon paremmin toimimaan kun ei olla heti 10 vuoden sisään varoja nostamassa.

 

[uhs_]

Onko mahdollista osake-/rahastolahjoitukselle laittaa ehtoja ennen kuin lahjan saaja sen saa käyttöönsä ja miten tämä veroihin vaikuttaa? Käytännössä mietin, jos isovanhemmat lapsenlapsille ostaisivat rahastoja (/osakkeita), mutta ehdoksi varoihin kiinni pääsylle laittaisi vaikka 50 vuoden iän, vuoden 2050 tms. "Kunnes on täysi-ikäinen" ehto kai onnistuu, mutta miten tällainen aikuiselta omien varojen lukkojen taakse laitto? Ja nimenomaan lapsen nimiin, jotta perintöverolta vältyttäisiin kun isovanhemmat kupsahtaa.

Sen verran nähnyt, että parikymppisenä hurjana saattaa kaikki rahat ja enemmänkin helposti mennä, mutta "aikuistuttuaan" kuitenkin järki tulee mukaan. Ja tietenkin myös korkoa korolle ehtii paljon paremmin toimimaan kun ei olla heti 10 vuoden sisään varoja nostamassa.

Ei taida onnistua. Ei muuta kuin opastamaan jälkikasvulle järkeä päähän.

 

[pelitys]

Onko mahdollista osake-/rahastolahjoitukselle laittaa ehtoja ennen kuin lahjan saaja sen saa käyttöönsä ja miten tämä veroihin vaikuttaa? Käytännössä mietin, jos isovanhemmat lapsenlapsille ostaisivat rahastoja (/osakkeita), mutta ehdoksi varoihin kiinni pääsylle laittaisi vaikka 50 vuoden iän, vuoden 2050 tms. "Kunnes on täysi-ikäinen" ehto kai onnistuu, mutta miten tällainen aikuiselta omien varojen lukkojen taakse laitto? Ja nimenomaan lapsen nimiin, jotta perintöverolta vältyttäisiin kun isovanhemmat kupsahtaa.

Sen verran nähnyt, että parikymppisenä hurjana saattaa kaikki rahat ja enemmänkin helposti mennä, mutta "aikuistuttuaan" kuitenkin järki tulee mukaan. Ja tietenkin myös korkoa korolle ehtii paljon paremmin toimimaan kun ei olla heti 10 vuoden sisään varoja nostamassa.

Tälläistä itsekin tuumasin mutta ei ole mahdollista suomessa. Jenkkityylistä foundation/säätiötä ei pysty perustamaan ilman vähintään 50k€ pääomaa. Lapselle voi avata tilin jota vanhemmat hallinnoivat ja lapsi saa sen hallintaansa täyttäessään 18.

 

[Jebaus]

Tota vähän tuumasinkin, että älä sijoita jos et jymmärrä. Mitä lueskelin niitä sääntöjä niin 24kk pitää pitää ja ei saa myydä muualle kuin firmaan takaisin. Osinkoa maksavat kuitenkin 6% (vaikka arvon nousuun ei laskisi) ja kait tuo leimmikkiruokabisnes tuottaa jotain. Kai sitä voisi paikkakuntalaisena muutaman euron laittaa kiinni. Toki vähän tälläsessä aina herää kysymys miksi kerätään rahaa. Juuri pykätty uusi tehdas pystyyn. Yllättikö kulut ja rahat loppu vai mikä idea.

Tästä siis kyse: Sijoittajille - Rovio Pet Foods

Tsekkasin ihan mielenkiinnosta läpi niin kyllä tuo enemmän on ns. "Pikavippi" tyyppinen sijoitus kun sijoittaminen yhtiöön. Tuossahan ei saa käytännössä mitään oikeuksia/äänivaltaa, ainoastaan tuon 6% koron sijoitukselleen? Eli jos esimerkiksi joku isompi yritys ostaisi tuon pois, niin maksavat sulle sijoitetun rahan pois ja sanovat hei hei.

Toki saahan tuosta 6% koron kuluttajalle suht hyvin veroeduin, mutta jokainen voi sitten itse punnita riskit. Sehän on mahdollista että esimerkiksi joulukuussa joku pääomasijoittaja sijoittaa yritykseen 1 000 000€ ja maksavat heti kaikki nuo 6% "pikavipit" ulos? Ylipäätänsä tuo järjestely kummastuttaa, luulisi pankista saavan lainaa alle 6% korolla jos ei yritys ole jo tappiin lainoitettu?

Ja tämän edellisen lauseen johdosta pysyisin kaukana...

 

[jinx1980]

Lapsihan saa tilin heti käyttöönsä kun on riittävän kypsä, ei siihen mitään 18v ikää tarvi. Käsittääkseni jos esim 12v tietää tilistä ja lampsii kerran kuussa nostamaan 10€ niin pankki ei voi muuta ojentaa rahaa, koska summat on pieniä ja selkeästi ko. ikäisen lapsen hanskattavissa.

Lahjoittaa voi käsittääkseni pidättämällä hallintaoikeuden itsellään, tällöin esim. osingot kuuluvat hallintaoikeuden haltijalle. Asunnoissa tämä pudottaa verotusarvoa kohtuullisesti mutta en tiiä mitä se pörssiosakkeissa, teoriassa asunto-osake ei eroa mitenkään pörssiosakkeesta. Verot lasketaan paperilla olevan hallinta-ajan mukaan ja hallintaoikeudesta voi luopua koska tahansa jolloin verotus korjataan vastaamaan ilmoitettua lyhyempää ajanjaksoa.

 

[sono-thermism]

Onko mahdollista osake-/rahastolahjoitukselle laittaa ehtoja ennen kuin lahjan saaja sen saa käyttöönsä ja miten tämä veroihin vaikuttaa? Käytännössä mietin, jos isovanhemmat lapsenlapsille ostaisivat rahastoja (/osakkeita), mutta ehdoksi varoihin kiinni pääsylle laittaisi vaikka 50 vuoden iän, vuoden 2050 tms. "Kunnes on täysi-ikäinen" ehto kai onnistuu, mutta miten tällainen aikuiselta omien varojen lukkojen taakse laitto? Ja nimenomaan lapsen nimiin, jotta perintöverolta vältyttäisiin kun isovanhemmat kupsahtaa.

Sen verran nähnyt, että parikymppisenä hurjana saattaa kaikki rahat ja enemmänkin helposti mennä, mutta "aikuistuttuaan" kuitenkin järki tulee mukaan. Ja tietenkin myös korkoa korolle ehtii paljon paremmin toimimaan kun ei olla heti 10 vuoden sisään varoja nostamassa.

Parempi kuluttaa rahoja parikymppisenä, kun niistä on vielä iloa. Mitä niillä rahoilla enää tekee 50-vuotiaisena papparaisena? Enimmillä 50-vuotiailla on muutenkin niin paljo rahaa.

 

[finWeazel]

Parempi kuluttaa rahoja parikymppisenä, kun niistä on vielä iloa. Mitä niillä rahoilla enää tekee 50-vuotiaisena papparaisena? Enimmillä 50-vuotiailla on muutenkin niin paljo rahaa.

Tekee sen ettei tarvi 50,60 ja ehkä vielä 70v:na mennä sinne työpaikalle jonku kakskymppisen pikkupomon possutettavaksi. Nykyisellä parikymppisellä eläkeikä on siellä 70v korvilla. Jossain kohtaa työnteko ja vapaa-ajan puute voivat alkaa kestovituttamaan.

Paras optimoida niin, että on sekä vara kuluttaa että säästää. Aika on kaveri, kun lasketaan korkoa korolle. Jos edes 250e/kk sais säästöön ja jaksaisi säästää 40v(20-60v välin) niin olis osakemarkkinan keskimääräisellä tuotolla eläkemassit kasassa ja ei tarvis enää 60v:na mennä konttorille muilutettavaksi

 

[finWeazel]

Taidan lähiaikana tuplata sijoituksen BABAa:n. Jos ostaisi 200-300 osaketta lisää. Tän hetkisen tappiollisen pompsin voisi myydä vuodenalussa. Kuittaa tappiot pois ensi vuonna verovähennyksinä. Olettaen siis, että BABA jatkaa alaspäin menemistä. Eihän tuo kovin hyvältä BABA:lle näytä. Kiinan menot on mitä on, rahaa joutuivat lahjoittamaan ja nyt taitaa vielä pilkkominen uhata. Mut jotain pikkurahaa voi pitää lottokupongeissa että saa elämään jännitystä.

BABA ALIBABA GROUP HLDG LTD F... 200 $30,118.00 -$260.00 -0.86% -$2,544.00 -7.79% $150.59 3.06% 18.26

 

[kuoris]

Isot pojat suosittelevat indie Semiconductoria. Olen ollut aika huono osakepoiminnassa, indeksiltä on tullut pataan. Onko Takaiskulla tai muilla guruilla näkemystä tästä?

 

[xylitoli]

Isot pojat suosittelevat indie Semiconductoria. Olen ollut aika huono osakepoiminnassa, indeksiltä on tullut pataan. Onko Takaiskulla tai muilla guruilla näkemystä tästä?

Oliko millaiset argumentit joilla suosittelivat?

Tässä vaiheessa vielä melko pienet rahavirrat (joitain miljoonia dollareita) saatu liiketoiminnalla kiertämään firman kautta, etenkin jos laskee työntekijää kohti.

Ilmeisesti piilaaksotarina perustuisi siihen että kasvaisivat lujasti lähivuosina? Mutta entä kilpailijat, varsinkin isoimmat (ja etenkin ne joita Indie ei itse listaa kilpailijoiksi), jäisivätkö ne katselemaan sivusta? Entä peruslainalaisuus siitä että vaikka uutuus vaiheessa voidaan jotain rahastaakkin / kpl (ja se joka pääsee rahastamaan ei yleensä ole se jolla alussa on innovaatio etumatkaa), niin sitten kun innovaatio on elinkaarellaan päässyt bulkkivaiheeseen niin kaukoidän firmat ovat siinä vaiheessa ne jotka keräävät viimeiset pennit joita on vielä jäljellä. Voihan tämä olla melkoinen raketti jos kaikki palat loksahtavat kohdilleen pitemmän aikaa peräkkäin, ja Kiinalaista tekniikkaa ei tulevaisuudessa kelpuutettaisi.

 

[finWeazel]

Jos haluaa sijoittaa itseajaviin niin voisi miettiä myös intel/nvidia puolijohdepuolelta tai tesla/ford/gm/volvo/..., jos haluaa satsata autovalmistajaan tai waymo/uber/lyft jos haluaa satsata robotaksipalvelua pyörittävään yritykseen. Ehkä ETF, jossa on sopiva kasa yrityksiä olisi fiksuin lähestymistapa? Ei voitto maksimoidu mutta ei myöskään samalla tee maksimitappiota? Jotenkin tuntuisi hankalalta yrittää arvata, että juuri firma X tulee tekemään massia itseajavista ja firmat A,B,C epäonnistuvat. Ylipäänsä esim. lidar voi olla tai olla olematta the juttu. Apple voi olla omanlaisensa musta hevonen tässä kisassa. Tylsänvarma veto on tahot, jotka tekevät isoille autovalmistajille ratkaisuja kuten bosch, Self-driving car technology tai Toyota teams up with Aurora and Denso on robotaxi development . Voittipa kuka tahansa komponentti/softapuolen niin siellä on bosch/denso/... integraattorina välissä tuotteistamassa ratkaisua.

Olisi kiva tietää miksi indie semiconductor on isojen poikien mielestä the firma?

 

[tuoppi´]

Isot pojat suosittelevat indie Semiconductoria. Olen ollut aika huono osakepoiminnassa, indeksiltä on tullut pataan. Onko Takaiskulla tai muilla guruilla näkemystä tästä?

Ehkä ETF, jossa on sopiva kasa yrityksiä olisi fiksuin lähestymistapa?

Jos haluaa osalliseksi jonkun tälläisen tuoreen alan menestyksestä niin ETF:llä on hyvät ja huonot puolet. Hyvä puoli on just toi, että tosi vaikea tietää mistä niistä kaikista yrityksistä on niitä menestyjiä ja mitkä ei. ETF:llä saat myös helposti montaa eri yritystä. Toisaalta se huono puoli ETF:ssä on, että se ei sisällä kaikkia alan yrityksiä ja voi käydä niin, että ne menestyjät ensin raketoi ja sitten ne otetaan mukaan ETF:ään (jonka jälkeen ne sitten vaikka laskeekin, kun ei sitten kuitenkaan ollut se yritys).

Ehkä tässä voisi harkita sellaista taktiikkaa että poimii muutaman yrityksen ja poimii niitä salkkuun yksittäisinä. Ottaa tollaisia uusia ja pieniä firmoja, joilla kova nousupotentiaali, ja sitten muutaman ns. vanhan tekijän, jotka myös jotenkin liittyy alaan. Lähtee ihan siitä oletuksesta, että osassa pikkufirmoissa tulet menettämään rahat, mutta osa niistä sitten kompensoi senkin tuoton. Nuo vanhat tekijät sitten sillä mukana, että ne on varmoja vaikka uusi teknologia ei olisikaan yhtä tuottava kuin ajattelit niin ne tuottaa edes jotain, ja jos uusi teknologia on tuottava niin hyötyä tulee. Ihan hirveän suurta painoa ei kannata tälläisille spekulaatioille laittaa tietenkään. Tälläisellä taktiikalla itse olen sijoittanut vetyyn.

 

[kuoris]

Oliko millaiset argumentit joilla suosittelivat?

Tässä vaiheessa vielä melko pienet rahavirrat (joitain miljoonia dollareita) saatu liiketoiminnalla kiertämään firman kautta, etenkin jos laskee työntekijää kohti.

Komponenttipula oli mainittu ja 2 miljardin (?j backlog tilauksille. Pipelinessa tuotakin enemmän. Ratsastaa autojen kehityksen mukana, joku arvio oli että yhden auton piirien osuus hinnasta nousee 310->4000+ dollaria.

Soros on myös sijoittanut. Kovin alussahan indin liiketoiminta on mutta se mahdollistaa isomman kasvun osakkeelle. Olen kaikki tällaiset missannut paitsi Teslaan lähdin aika ajoissa mukaan, tosin myin ennen kuin siitä tuli edes voitollinen.

EDIT: NELissä olin ekana kiinni ainakin Sharevillessä mutta nekin menin myymään pikkuvoitolla.

 

[xylitoli]

Komponenttipula oli mainittu ja 2 miljardin (?j backlog tilauksille.

Onkohan näillä itsellä tehdas joka tuottaa chipit, vai ovatko riippuvaisia kolmannesta osapuolesta? Tämä olisi olennainen tieto komponenttipulan merkityksen kannalta. Kun heillä omia työntekijöitä jotain 150 kpl, niin vaikuttaisi siltä ettei heillä oikein voi olla merkityksellistä omaa tuotantokapasiteettia.

Ovat toimittaneet jokseenkin ekponentiaalista vauhtia kasvavalla tahdilla SoC:eja tai jotain vastaavaa niin että per vuosi tasolla toimitetut kappalemäärät ovat nyt jo yli 20 miljoonaa kpl per vuosi, kun liikevaihdon jakaa tuolla määrällä, niin kappalehinnaksi tulee jotain pari dollaria. --> Exponentiaalisesta kasvusta (rajalliseen markkinaan) huolimatta melkoinen hyppy tarvittaisiin että päästäisiin saamaan liikevaihtoa pari miljardia. Pelkällä kappalemäärien nousulla siihen ei välttämättä voisi päästä, vaan pitäisi toimittaa myös kappalehinnaltaan kalliimpaa tavaraa. Tai ostaa pois kilpailijoita.

Backlogin osalta siinä on mukana hype lisää, mikäli tämä on vielä tilanne: "Indie claims it is on 12 automotive Tier 1's approved vendor lists and has what it calls a "backlog position" that could be worth US$2 billion. That is based on design wins it has already achieved, design wins it might expect to achieve, and predicted growth in the automotive semiconductor sector, the company said "
-->Nämä eivät vaikuta tilauksilta.

Edit: Löytyikin että Global Foundries tekee Chipit (Arm pohjaisia mikrokontrollereja) Indielle: GLOBALFOUNDRIES, indie Semiconductor Deliver Performance-Enhanced Microcontrollers for Automotive Applications | GLOBALFOUNDRIES
Joten kilpailevat GF:n kapasiteetista siinä missä muutkin & maksavat tietysti GF:lle chippien tekemisestä.
Onkohan näillä jotain muutakin myynnissä kuin GF:n pohjalle kasattuja SoCeja?

 

[zamerok]

Varma pikavoitto tiedossa, osallistun instikkapuolelta ja myyn heti kaikki laput 1.10. Kannattaa kuitenkin odottaa maanantaihin ennen merkinnän tekemistä, listautumisanneissa ei ole mitään hyötyä osallistua ennen viimeistä mahdollista merkintäajankohtaa. Tässähän voi vielä jotain järisyttävää tapahtua markkinoilla loppuviikosta.

Osaatko selittää tyhmälle miten tämä on varma pikavoitto? Tai siis jos osakkeen arvo varmasti on korkeampi annin jälkeen, niin miksi se on hinnoiteltu alakanttiin?

 

[Mastah]

Jos haluaa osalliseksi jonkun tälläisen tuoreen alan menestyksestä niin ETF:llä on hyvät ja huonot puolet. Hyvä puoli on just toi, että tosi vaikea tietää mistä niistä kaikista yrityksistä on niitä menestyjiä ja mitkä ei. ETF:llä saat myös helposti montaa eri yritystä. Toisaalta se huono puoli ETF:ssä on, että se ei sisällä kaikkia alan yrityksiä ja voi käydä niin, että ne menestyjät ensin raketoi ja sitten ne otetaan mukaan ETF:ään (jonka jälkeen ne sitten vaikka laskeekin, kun ei sitten kuitenkaan ollut se yritys).

Löytyyköhän näistä megatrendi ETF:istä jotain backtrackausta, eli miten ne on pärjänneet historiassa? Itsellä(kin) sellainen tuntuma, että jos sijoittaa passiivisesti, niin kannattaa oikeasti pysyä passiivisena, eikä ottaa kantaa asioihin ja, jos lähtee ottamaan kantaa niin sitten yksittäisiä osakkeita. Heittäisin jopa, että tuollaiset specifit ETF:t vaatii jopa aktiivisempaa otetta kuin yksittäiset osakkeet.

Tästä huomiosta huolimatta en pidä tuollaisia ETF:iä ollenkaan huonona juttuna sellaiselle, jolla vahvaa näkemystä tietyn alan, tai vaikka maan suuntaan. Ja toki on mahdollista pitää x % salkusta aktiivisena ja y% passiivisena...

 

[Wemps]

Osaatko selittää tyhmälle miten tämä on varma pikavoitto? Tai siis jos osakkeen arvo varmasti on korkeampi annin jälkeen, niin miksi se on hinnoiteltu alakanttiin?

Eipä mikään ole koskaan varmaa, mutta aiemmin tänä vuonna taitaa olla jokaisessa listautumisessa (paitsi Nightingale? en muista) ollut avauspäivän kurssi IPO-hintaa korkeampi. Historia ei ole tulevaisuuden tae ja jne, mutta todennäköisyydet ylimerkinnälle ja hinnan nousulle ensimmäisenä pörssipäivänä ovat aika hyvät. Varsinkin, koska Modulight vaikuttaa muutenkin hyvältä yritykseltä ja kiinnostavalta listautumiselta.

 

[Gespard]

Sehän riittää että 51% osakeanneista on plussalla avauspäivänä.
Jos sinulla on 10 miljoonaa pelirahaa niin tulee aika isot "ilmaiset" rahat parilla klikkauksella.