Eipä tuosta kannata murehtia. Aika harva mun tutuista on päässyt ilman rämpimistä. Nimimerkillä talvivaara miina, nokia miina, outokumpu miina... Jossain vaiheessa tajuaa, että jos meinaa poimia muuta kuin pienet sivukulut omaavaa maailmaindeksiä niin parempi perehtyä syvällisesti ja päivittää ymmärrys vähintään kvartaaliraporteittain.
neos SPYI on ihan hyvä, noita on muita joissa luvataan herra ties mitä(20%, 30%,...) mutta syövät pääoman nopeahkosti pois ja pelkkää turskaa. Mun SPYI:t ostettu montusta
Noissa Nordean Enhanced-indeksirahastoissa ei taida ihan hirveän kovat kulut olla, jotain 0,6-0,7% luokkaa. Sinänsä ei siis ole iso asia vaikka ne jättäisikin roikkumaan. Toisaalta jos niissä ei ole voittoa, niin eikös noiden myynti Nordeassa ole ilmaista?
ETF on ainakin nopeampi eli sitä voi myydä ja ostaa samaan tahtiin kuin osakkeita pörssipäivän aikana, rahastot toteutuu kerran päivässä.
Mun käsitys on, että amerikassa vientiteollisuusvetoisesti halutaan jopa aktiivisesti heikentää dollaria. Tekee kotimarkkinalle ulkomaisista tuotteista kalliimpia. Vastaavasti jos amerikasta viedään jotain esim. eurooppaan niin amerikkalainen tuote kilpailukykyisempi dollarin heikentymisen vuoksi. Samasta aiheestahan kiinaa on pitkään syytetty että pitävät omaa valuuttaansa keinotekoisesti halpana mikä suosii kiinan vientiteollisuutta länkkäreiden kustannuksella.
ETF:t ovat pörssinoteerattuja, kuten nimikin sanoo (exchange-traded fund). Se tarkoittaa, että ne pidetään arvo-osuustilillä, ja niitä voi siirtää osakkeiden tapaan pankista toiseen. Tämä voi olla merkittävä etu, jos haluaa vaihtaa kaiken asiointinsa pankista toiseen -- pankkien omat rahastot eivät liiku mihinkään, joten ne pitää myydä jos haluat tilin kiinni.
Olen sitä miettinytkin ihan oman yritystoiminnan takiakin. Juanin kurssia en ole aiemmin juuri seurannut mutta se näyttää pudonneen suhteessa euroon ja pysyneen dollarin kanssa aika samoissa eli USA:n hallinnon tavoitteet eivät ole toistaiseksi toteutuneet siinä suhteessa. Euro-alueen kilpailukyvylle tekee joka tapauksessa hallaa.
Minusta voisi vähän vähentää näitä tekoälyn juttujen uudelleenkertomisia. Eivät ne ole millään tavalla relevantteja ilman kunnollisia lähteitä ja niiden tarkastusta. Kannattaa olettaa että ovat ihan puutaheinää.
Antoi se tuohon lähteetkin jotka tarkastin, (esim https://www.thinkingaheadinstitute.org/research-papers/global-pension-assets-study-2025/ , https://www.ici.org/statistical-report/ret_25_q2 ) en ota annettuna mutta annoin kunnian sinne minne kuuluu.
Näissä jutuissa vaan se, että ne ei oikein liity sijoittamiseen. Tuntuu että randomina heittelet jotain mikä sopisi paremmin tajunnanvirta tai maailmantalousketjuun. Varsinkin kun et käytä näitä juttuja mitä kirjoittelet minkäänlaisten sijoituspäätösten tukena.
Yritän löytää mielestäni aika olennaisia juttuja markkinan kokonaisuuden, ns fundamenttien osalta. Poislukien kyllä 2055 valtion velat, se pitää myöntää. Viimeksi tuli tarkastettua että digimainonnan kokonaismarkkinan ennuste 2025 on 678,7 miljardia, kasvu 7,9%. Pilvipalveluiden kokonaismarkkina 2024 noin 595 miljardia, ja kasvua 19,2%. Kokonaismarkkinan ennuste 2025 723,421 miljardia ja kasvu 21.5%. Pilvipalvelut sisältää siis about kaikki AI palvelut ellen ole väärin ymmärtänyt. Nuo luvut ja varsinkin se miten ne kehittyvät jatkossa ovat aika keskeisiä kun mietitään magnificent 7 yhtiöiden markkinan kokoa ja kehittymistä. Googlen, Metan ja Micorosoftin liikevaihdot ovat pääosin noissa luvuissa sisällä, Amazoniltakin kannattavin osuus.
