Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[antti-x]

Mua hämmentää ylipäänsä miksi kullalla olisi enää mitään arvoa? Ketä kiinnostaa kultaiset korut tms. Lähinnä raaka-aine puolijohteisiin tms.? Timantithan koki jo kovan inflaation kun teollisesti valmistetut timantit vei markkinan ja toisaalta nuoria ei kiinnosta timanttikorut. Kulta on kivien bitcoin?

Joo itse pidän kanssa kultaa aika turhanpäiväisenä enkä siihen sijoittamista koskaan ole harkinnut, mutta silti sen haluaisin realisoida parhaana mahdollisena hetkenä.

 

[renee]

Joo itse pidän kanssa kultaa aika turhanpäiväisenä enkä siihen sijoittamista koskaan ole harkinnut, mutta silti sen haluaisin realisoida parhaana mahdollisena hetkenä.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta kulta taitaa olla kaikkien aikojen inflaatiokorjatussa huipussa tai ainakin huipun lähellä, eli historiassa et ainakaan paljon parempaan aikaan ole voinut myydä...

Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, niin historian perusteella sanoisin, että kulta kyllä tulee myös ajan kanssa alas nykyisistä hinnoista. Kullan hinta on vuoristorataa, ei mitään tasaista nousua. Se, että voitko saada vielä enemmän odottamalla, on herran hallussa ;p


Tässä muutamia kk vanha artikkeli ja hinta on noussut vielä siitä:

Gold Has Finally Broken a 'Real' Record | Investing.com

Market Analysis by covering: Gold Spot US Dollar, Gold Futures. Read 's Market Analysis on Investing.com

www.investing.com

 

[Andan]

Tässä kannattaa huomata, että kontrolli toimii käytännössä toisinpäin. Korot ja inflaatio kontrolloi Fedin tekemistä. Sitä paitsi korkojen nousu meinaisi sitä että taloudessa menisi hyvin ja ei nyt oikein siltä näytä.

Menee jo hieman saivarteluksi, mutta Fed pyrkii nimenomaan kontrolloimaan asioita omilla päätöksillään esim. hillitsemään inflaatiota korkoja nostamalla. Mikään pakko sen ei ole esim. tuon inflaation noustessa nostaa viitekorkoja eli siinä mielessä korot ja inflaatio eivät suoraan kontrolloi Fediä. Eikä inflaatio & korkojen nousu välttämättä korreloi talouskehityksen kanssa, jos se on muusta syystä tulevaa esim. taannoinen energian hintojen nousu Ukrainan sodan seurauksena.

 

[tuoppi´]

Menee jo hieman saivarteluksi, mutta Fed pyrkii nimenomaan kontrolloimaan asioita omilla päätöksillään. Mikään pakko sen ei ole esim. inflaation noustessa nostaa korkoja eli siinä mielessä korot ja inflaatio eivät suoraan kontrolloi Fediä. Eikä inflaatio & korkojen nousu välttämättä korreloi talouskehityksen kanssa, jos se on muusta syystä tulevaa esim. taannoinen energian hintojen nousu Ukrainan sodan seurauksena.

Voihan ne pyrkiä vaikka mihin, mutta käytännössä Fed menee markkinoiden mukaan eikä ne pysty kontrolloimaan mitään.

Ei ne talouskehityksen kanssa korreloikkaan, mutta ei niitä korkoja voi nostaa eikä oikein pitää samalla tasollakaan jos taloudella menee huonosti. Jos korot lähtee nousuun (ja Fed nostaa perässä ohjauskorkoa) niin se on merkki siitä, että markkinoiden näkemys tulevaisuudesta on positiivinen.

Inflaatio sen sijaan voi jyllätä vaikka taloudessa menisi huonosti, se on se stagflaatio.

 

[Andan]

Voihan ne pyrkiä vaikka mihin, mutta käytännössä Fed menee markkinoiden mukaan eikä ne pysty kontrolloimaan mitään.

Ei ne talouskehityksen kanssa korreloikkaan, mutta ei niitä korkoja voi nostaa eikä oikein pitää samalla tasollakaan jos taloudella menee huonosti. Jos korot lähtee nousuun (ja Fed nostaa perässä ohjauskorkoa) niin se on merkki siitä, että markkinoiden näkemys tulevaisuudesta on positiivinen.

Inflaatio sen sijaan voi jyllätä vaikka taloudessa menisi huonosti, se on se stagflaatio.

Meinaatko siis, että esim. Venäjän taloudessa ja markkinoilla näkemys on positiivinen ja taloudella menee hyvin, kun korot ovat sanoisinko aika korkeat?

 

[finWeazel]

En usko, että tariffit on merkittävä tekijä inflaatiossa jos/kun tariffit ovat kertaluontoinen asia. Hinnat pompsahtaa mutta eivät jatka nousua. Ts. kertaluontoinen eventti. Tariffit voi ajatella jenkkikuluttajan kannalta alv:n nostona. Toinen puoli tarina, että jos verotusta kevennetään muualta niin sillä on tariffien nostoa kumoava vaikutus. Kulutusverojen nostaminen jos samalla lasketaan tulo/pääomaveroja ei ole niin paha asia?

Markkina vaikuttaa ennustavan korkojen laskua kun tlt:n arvo nousee

 

[forerunner]

Nyt tuntuu hyvältä hetkeltä työntää arvo-osuustilillä lojuva käteinen indekseihin. Jos jatkuu ralli samaan suuntaan niin pitää kaivaa ensi kuun kuukausisäästöpäivään lisää käteistä. Joulukuusta asti ollutkin kuukausisäästö tauolla pl. maaliskuu jolloin vähän laitoin. Pitää nyt käyttää kertynyt käteinen ja kasvatella kuukausisäästösummaa jos pysyy markkina punaisena. Ainakin omalla vähintään parinkymmenen vuoden sijoitushorisontilla tuntuu ihan mukavalta tälläiset ostopaikat.

 

[renee]

Tullit voivat kyllä nostaa työn hintaa ja sitä myötä inflaatiota, koska sitä vapaata työvoimaa ei todellakaan jenkeissä ole ja nykyisiäkin yritetään potkia helvettiin (siirtolaisia siis).

Eli siis jos tullit toimivat niin kuin niiden on ajateltu toimivan, eli tuotantoa siirtyisi enemmän Jenkkeihin.

 

[finWeazel]

Tullit voivat kyllä nostaa työn hintaa ja sitä myötä inflaatiota, koska sitä vapaata työvoimaa ei todellakaan jenkeissä ole ja nykyisiäkin yritetään potkia helvettiin (siirtolaisia siis).

Eli siis jos tullit toimivat niin kuin niiden on ajateltu toimivan, eli tuotantoa siirtyisi enemmän Jenkkeihin.

Aika paljon on jenkeissä irtianomisia ihan valtion puolellakin tällä hetkellä. Täystyöllisyys ei liene enää ihan realismia kun siellä ei voi kortistoon jäädä makaileen potkujen jälkeen. Kalifornian farmeille esimerkiksi on olemassa ihan laillisia tilapäisen työluvan antavia viisumeita mutta niitä ei käytetä kun pitäisi maksaa markkinapalkkaa, laiton työntekijä halvempi. Yksi mahdollisuus on automatisointi jos se on laillista työntekijää halvempi ratkaisu.

 

[tuoppi´]

Meinaatko siis, että esim. Venäjän taloudessa ja markkinoilla näkemys on positiivinen ja taloudella menee hyvin, kun korot ovat sanoisinko aika korkeat?

Ilmeisesti sen verran hyvin menee, että jos korot ei ole ongelma. Inflaatio taitaa olla myös kova, joten se reaalikorko ei välttämättä ole niin iso.

Ja voihan siellä myös olla aika positiivinen näkemyskin, sota on aika hyvä bisnes. Eikös Venäjä ollut tyyliin ainoita Euroopan maita viime vuonna, vai oliko se toissa vuonna, missä talous kasvoi?

 

[Joku_242]

Mua hämmentää ylipäänsä miksi kullalla olisi enää mitään arvoa? Ketä kiinnostaa kultaiset korut tms. Lähinnä raaka-aine puolijohteisiin tms.? Timantithan koki jo kovan inflaation kun teollisesti valmistetut timantit vei markkinan ja toisaalta nuoria ei kiinnosta timanttikorut. Kulta on kivien bitcoin?

Niin, sitähän kulta on ollut jo tuhansia vuosia. Ei sen arvon raaka-aineena pitäisi olla läheskään sitä mitä se on.

 

[renee]

Kiina vastasi 34% vastatulleilla ja S&P, Dow, Nasdaq futuurit taas -3% taulussa.

Millonkas oranssin miehen pokka pettää? Kyllähän noilla osakkeilla on iso merkitys jenkkikuluttajille.

 

[finWeazel]

Niin, sitähän kulta on ollut jo tuhansia vuosia. Ei sen arvon raaka-aineena pitäisi olla läheskään sitä mitä se on.

Näinhän se timanttienkin kanssa, mutta niin ne vain ajat muuttuu. Timanttien arvo romahtanut viimeisinä vuosina, lähinnä vanhusten juttu + teolliset timantit. Kultaa tietenkin vaikea korvata muulla materiaalilla teollisuudessa, mutta ehkä kultakorut ei ole enää juttu kovin pitkään. Spekuloijat spekuloi kullan kanssa ihan kuten bitcoinillakin. Mä en enää näe kultaa sellaisena turvasatamana kuin se on perinteisesti ollut.

 

[muronsyöjä]

Näinhän se timanttienkin kanssa, mutta niin ne vain ajat muuttuu. Timanttien arvo romahtanut viimeisinä vuosina, lähinnä vanhusten juttu + teolliset timantit. Kultaa tietenkin vaikea korvata muulla materiaalilla teollisuudessa, mutta ehkä kultakorut ei ole enää juttu kovin pitkään. Spekuloijat spekuloi kullan kanssa ihan kuten bitcoinillakin. Mä en enää näe kultaa sellaisena turvasatamana kuin se on perinteisesti ollut.

Netflixissä hyvä timattidokkari. Ne eivät siis ole "ikuisia" siinä mielessä, että nyt tekniikan kehityttyä niitä voi painaa lisää teollisesti. Nyt jo todella vaikeaa ellei mahdotonta erottaa luonnollinen ja teollisesti valmistettu timantti.

 

[Jees]

Korot ennemminkin laskevat kun varoja virtaa osakkeista korkoihin. Tosin ei näistä nyt tiedä varmasti mitä tapahtuu.

Vai virtaa varat taas. Muistutan taas kerran että osakkeet eivät ole rahaa vaan hinta. Rahat menee kaupassa aina ostajalta myyjälle ja pörssilaskussa ei vapaudu mitään rahaa, joka virtaisi johonkin.

 

[Andan]

Ilmeisesti sen verran hyvin menee, että jos korot ei ole ongelma. Inflaatio taitaa olla myös kova, joten se reaalikorko ei välttämättä ole niin iso.

Ja voihan siellä myös olla aika positiivinen näkemyskin, sota on aika hyvä bisnes. Eikös Venäjä ollut tyyliin ainoita Euroopan maita viime vuonna, vai oliko se toissa vuonna, missä talous kasvoi?

Inflaatiota myös siellä yritetään kontrolloida niillä korkeilla koroilla. Ei siellä talous hyvässä hapessa ole muuta kuin Venäjän omissa fake numeroissa

Siitä olen kyllä jokseenkin samaa mieltä, että kyllähän se siltä näyttää, että esim. inflaatio noita keskuspankkeja kontrolloi, kun käytännössä aina sen yhteydessä (korko)vasara heiluu, kun työkalupakissa ei oikein muuta ole. Tavoite kuitenkin on jonkinlainen kontrolli talouden tilasta eikä toisinpäin.

 

[Jees]

Mua hämmentää ylipäänsä miksi kullalla olisi enää mitään arvoa? Ketä kiinnostaa kultaiset korut tms. Lähinnä raaka-aine puolijohteisiin tms.? Timantithan koki jo kovan inflaation kun teollisesti valmistetut timantit vei markkinan ja toisaalta nuoria ei kiinnosta timanttikorut. Kulta on kivien bitcoin?

Hyvin tuntuu kelpaavan kulta taas monelle keskuspankillekin. Selvähän on ettei esimerkiksi jenkit tule ikinä maksamaan jättimäisiä velkojaan nykyarvoisella dollarilla, joten ei ihme, että moni haluaa varmistaa selustaa kullalla eikä dollarivarannoilla tai eurovarannoilla.

Timantithan ovat olleet yhden markkinatoimijan kontrollissa jo vuosikymmenet, joka yritti ja pitkään onnistui rajamaan tarjontaa ja pitään hintaa ylhäällä. Mutta nuo viritykset hajoaa aina aikanaan. Eikä timantit ole sellaisessa rahametallin asemassa historiassa olleet kuin kulta (ja hopea).

 

[tuoppi´]

Inflaatiota myös siellä yritetään kontrolloida niillä korkeilla koroilla. Ei siellä talous hyvässä hapessa ole muuta kuin Venäjän omissa fake numeroissa

Siitä olen kyllä jokseenkin samaa mieltä, että kyllähän se siltä näyttää, että esim. inflaatio noita keskuspankkeja kontrolloi, kun käytännössä aina sen yhteydessä (korko)vasara heiluu, kun työkalupakissa ei oikein muuta ole. Tavoite kuitenkin on jonkinlainen kontrolli talouden tilasta eikä toisinpäin.

Niin "tavoite". Tavoitteita voi olla, mutta vaikka kuinka kovasti yrittäisi niin tavoitteet ei välttämättä toteudu.

Sama on myös Venäjällä. Jos siellä markkinat ei kestäis noita korkoja (eli käytännön korot olisi alemmat) niin kyllä sielläkin keskuspankki ne ohjauskorot laskisi myös. Siihen ei edes feikkinumerot auta.

Ja kannattaa huomata, että ne korot pitää suhteuttaa siihen markkinaan mitä ne koskee. 20% korko Venäjällä ja 5% korko jenkeissä ei välttämättä tarkoita että Venäjällä menisi 4 kertaa paremmin vaikka tuo korko olisikin siellä ihan ok ja jenkeille 5% olisi liikaa. Jenkkien korot sikäli vielä hieman eri asia kun dollaria käytetään joka puolella maailmaa ja ainakin lähes kaikki maat omistaa ja käy kauppaa jenkkien bondeilla. Venäjän rupla ja Venäjän bondit on aivan mikroskooppisia tohon nähden.

 

[Mika]

Tässä on nyt kahden vaiheilla pitäiskö tuohon SPYI:in pukata kuukausisäästön puitteissa useampi tonni maanantaina sisään vaiko eikö.

Ei kyllä hirveästi tekisi mieli jenkkilään sijoittaa mutta eihän näistä pitäisi välittää, raha ei valitse puolia.

 

[Andan]

Niin "tavoite". Tavoitteita voi olla, mutta vaikka kuinka kovasti yrittäisi niin tavoitteet ei välttämättä toteudu.

Tarkoitatko, että ne viitekorot voisi jättää nostamatta, jos niillä ei kerran saa mitään kontrollia tilanteeseen? Turkissahan tätä esimerkiksi kokeiltiin eikä siellä ole hirveän hyvin toiminut.

Sama on myös Venäjällä. Jos siellä markkinat ei kestäis noita korkoja (eli käytännön korot olisi alemmat) niin kyllä sielläkin keskuspankki ne ohjauskorot laskisi myös. Siihen ei edes feikkinumerot auta.

No miksi niitä ei lasketa, jos viitekoroilla ei ole mitään kontrollivaikutusta?

Ja kannattaa huomata, että ne korot pitää suhteuttaa siihen markkinaan mitä ne koskee. 20% korko Venäjällä ja 5% korko jenkeissä ei välttämättä tarkoita että Venäjällä menisi 4 kertaa paremmin vaikka tuo korko olisikin siellä ihan ok ja jenkeille 5% olisi liikaa.

Sanoisin kuitenkin, että jenkkilällä meni tässä pitkään todella hyvin about nollakoroilla, onko taloustilanne nyt kyseisellä markkinalla merkittävästi parempi, kun korot ovat selvästi korkeammat? Tai Venäjällä, missä ennen sotaa oli myöskin vielä selvemmin matalammat korot?

 

[finWeazel]

Tässä on nyt kahden vaiheilla pitäiskö tuohon SPYI:in pukata kuukausisäästön puitteissa useampi tonni maanantaina sisään vaiko eikö.

Ei kyllä hirveästi tekisi mieli jenkkilään sijoittaa mutta eihän näistä pitäisi välittää, raha ei valitse puolia.

Varmaan isomman vaikutuksen saa aikaan miettimällä mitä krääsää ja laitteita ostaa kuin mitä osakkeita ostaa. Jättää kiina, hikipaja, pepsit ja mcdonaldsit yms. tuotteet ostamatta jos haluaa puhdasta omaatuntoa.

 

[tuoppi´]

Tarkoitatko, että ne viitekorot voisi jättää nostamatta, jos niillä ei kerran saa mitään kontrollia tilanteeseen? Turkissahan tätä esimerkiksi kokeiltiin eikä siellä ole hirveän hyvin toiminut.


No miksi niitä ei lasketa, jos viitekoroilla ei ole mitään kontrollivaikutusta?

Kyllä. Koko viitekoron ja fedin voisi vaikka poistaa. Markkinat noita korkoja loppukädessä ohjaa.

Turkissa se ongelma oli ihan jossain muussa. Aika sama mitä siellä keskupankki teki niin ei se olisi tilannetta voinut korjata.

Sanoisin kuitenkin, että jenkkilällä meni tässä pitkään todella hyvin about nollakoroilla, onko taloustilanne nyt kyseisellä markkinalla merkittävästi parempi, kun korot ovat selvästi korkeammat? Tai Venäjällä, missä ennen sotaa oli myöskin vielä selvemmin matalammat korot?

Syy miksi siellä oli nollakorot kun taloudessa meni huonosti tai ainakin näkemys oli, että menee huonosti. Ei ne muuten olisi nollaan ylipäätään mennyt. Nollakorot tietysti elvyttää taloutta. Sen voimallahan se talous kääntyi kasvuun ja sen takia lopulta sitten korotkin nousi. Sitten kun korot lähtee laskuun niin se meinaa sitä että menee huonosti. Jos korot jatkaa tällä tasolla tai nousevat niin se meinaa että kasvu jatkuu.

Venäjällä ihan sama tässäkin asiassa.

 

[Andan]

Kyllä. Koko viitekoron ja fedin voisi vaikka poistaa. Markkinat noita korkoja loppukädessä ohjaa.

Mielenkiintoinen hypoteesi. Tällä hetkellä markkinakorotkin pohjautuvat pitkälti viitekorkoihin, joten niidenkin osalta tulee ohjaavaa vaikutusta.

Turkissa se ongelma oli ihan jossain muussa. Aika sama mitä siellä keskupankki teki niin ei se olisi tilannetta voinut korjata.

Taloustieteiljät taitavat olla tuosta eri mieltä.

Syy miksi siellä oli nollakorot kun taloudessa meni huonosti tai ainakin näkemys oli, että menee huonosti. Ei ne muuten olisi nollaan ylipäätään mennyt. Nollakorot tietysti elvyttää taloutta. Sen voimallahan se talous kääntyi kasvuun ja sen takia lopulta sitten korotkin nousi. Sitten kun korot lähtee laskuun niin se meinaa sitä että menee huonosti. Jos korot jatkaa tällä tasolla tai nousevat niin se meinaa että kasvu jatkuu.

Venäjällä ihan sama tässäkin asiassa.

Ei siellä taloudessa huonosti mennyt nollakorkojen aikaan, tasaista kasvua. Mutta korkoja ei ollut tarvetta nostaa, kun ei ollut merkkejä talouden ylikuumenemisesta kuten inflaatiota. Korkoja alettiin nostamaan vasta siinä vaiheessa, kun oli tarpeen ehkäistä ylikuumenemista. Se on totta, että viitekorkoja laskemalla voi taloutta elvyttää ja nostamalla hillitä - siis koittaa tehdä sitä kontrollointia

 

[renee]

Kyllä. Koko viitekoron ja fedin voisi vaikka poistaa. Markkinat noita korkoja loppukädessä ohjaa.

En kyllä ole tutustunut FEDin toimintaan, mutta esim. Euroopan keskuspankin ohjauskorot kyllä vaikuttavat merkittävästi markkinakorkoihin. Ohjauskorko määrää rahan hinnan keskuspankilta liikepankille ja toisinpäin. Eli jos liikepankki lainaa rahaa keskuspankilta tai tallettaa sinne varoja, se maksaa tai saa kyseisen viitekoron verran korkoa. Eli ohjauskorot luovat sen perustan minimille (millä liikepankki lainaa omalle asiakkaalleen) tai maksimille (mitä liikepankki maksaa talletuksesta omalle asiakkaalleen korkoa).

Jos esim. keskuspankin yön yli talletuskorko on vaikka 3%, niin miksi pankki lainaisi rahaa kenellekään 0%, kun siitä saa enemmän keskuspankilta.

 

[Joku_242]

Näinhän se timanttienkin kanssa, mutta niin ne vain ajat muuttuu. Timanttien arvo romahtanut viimeisinä vuosina, lähinnä vanhusten juttu + teolliset timantit. Kultaa tietenkin vaikea korvata muulla materiaalilla teollisuudessa, mutta ehkä kultakorut ei ole enää juttu kovin pitkään. Spekuloijat spekuloi kullan kanssa ihan kuten bitcoinillakin. Mä en enää näe kultaa sellaisena turvasatamana kuin se on perinteisesti ollut.

Kullassa on se ero timantteihin, että se on alkuaine eikä sitä siten voi valmistaa semmoisissa määrissä että sillä olisi jotain merkitystä. Kullan käyttö koruissa ei myöskään mitenkään selitä sen arvoa, vaan suurempi syy on keskuspankit ja muut jemmarit.

 

[finWeazel]

Laitoin TLT:ta siivun myyntiin. Myyntirahat kolahtaa tilille maanantaina. Ens viikolla SPYI ja VOO ostosta sisään. TLT:ta ollut pitkään tarkoitus keventää ja nyt alkaa tuntumaan siltä että ei tämä ehkä huonoin mahdollinen kohta ole SPYI ja VOO ostokselle, tuskin tosin paraskaan. En osaa ajoittaa niin laput silmille ja tällä mennään.

 

[tuoppi´]

Mielenkiintoinen hypoteesi. Tällä hetkellä markkinakorotkin pohjautuvat pitkälti viitekorkoihin, joten niidenkin osalta tulee ohjaavaa vaikutusta.

Ei vaan viitekorko pohjautuu pitkälti markkinakorkoon.

Taloustieteiljät taitavat olla tuosta eri mieltä.

Mielipiteitä voi olla, mutta ei tuota voi oikein todistaa muuta kuin sillä että olisi vertailuna sama tilanne, mutta keskuspankki olisi toiminut toisin. Tälläistä vertailua ei voi oikein tehdä. Mutta itse rohkenisin tässä olla "taloustieteilijöiden" kanssa eri mieltä ja väittää että eiköhän lopputulos olisi ollut silti sama.

Ei siellä taloudessa huonosti mennyt nollakorkojen aikaan, tasaista kasvua. Mutta korkoja ei ollut tarvetta nostaa, kun ei ollut merkkejä talouden ylikuumenemisesta kuten inflaatiota. Korkoja alettiin nostamaan vasta siinä vaiheessa, kun oli tarpeen ehkäistä ylikuumenemista. Se on totta, että viitekorkoja laskemalla voi taloutta elvyttää ja nostamalla hillitä - siis koittaa tehdä sitä kontrollointia

Tuota päätöstä nostaa tai laskea korkoja ei kuitenkaan tehnyt keskuspankit vaan markkinat.

Se perinteinenhän on seurata jenkkien 2 vuoden bondia niin fedin korot seuraa aika hyvin sitä

 

[finWeazel]

Kullassa on se ero timantteihin, että se on alkuaine eikä sitä siten voi valmistaa semmoisissa määrissä että sillä olisi jotain merkitystä. Kullan käyttö koruissa ei myöskään mitenkään selitä sen arvoa, vaan suurempi syy on keskuspankit ja muut jemmarit.

Jätit toisen puolen mun argumenttia unholaan. Mitä jos jengi ei enää arvosta kullasta tehtyjä koruja? Nuoret ei ole niin kiiltävän perään kuin vanhukset. Voi hyvin olla että kohta lööpitellään "millenials... not buying gold jewlery". Tämä sitten voi johtaa siihen että nuorempi porukka myös alkaa ajattelemaan kullan arvoa sijoituselementtinä toisella tapaa joka säteilee kullan arvoon.

https://www.cnbc.com/2017/05/20/millennial-couples-arent-buying-diamonds.html

 

[tuoppi´]

Esim. inflaation ja fedin korkojen kanssa ei ole samanlaista korrelaatiota (sori, yhtäkkiä ei löytynyt kuin 10v kaavio).
Tässäkin edellisessä tilanteessa inflaatio lähti jo laskemaan kun fed oli vielä nostelemassa korkoja.

 

[Mikkos]

Jätit toisen puolen mun argumenttia unholaan. Mitä jos jengi ei enää arvosta kullasta tehtyjä koruja? Nuoret ei ole niin kiiltävän perään kuin vanhukset. Voi hyvin olla että kohta lööpitellään "millenials... not buying gold jewlery". Tämä sitten voi johtaa siihen että nuorempi porukka myös alkaa ajattelemaan kullan arvoa sijoituselementtinä toisella tapaa joka säteilee kullan arvoon.

https://www.cnbc.com/2017/05/20/millennial-couples-arent-buying-diamonds.html

Kulta on ollut arvokas valuutta viimeiset 3000-vuotta joten en pidättelis hengitystä että ihan heti arvo romahtaa.

 

[finWeazel]

Kulta on ollut arvokas valuutta viimeiset 3000-vuotta joten en pidättelis hengitystä että ihan heti arvo romahtaa.

Mä olen alkanut ajattelemaan kultaa samankaltaisena hyödykkeenä kuin taulut tms. Onhan niillä arvonsa, mutta se arvo voi olla ostajan silmässä eikä niinkään universaalisena totuuten. Tapaus timantit ja niiden myynnin väheneminen.

Toki kullalla on omat käyttönsä korujen ulkopuolella raakamateriaalina, mutta niin se on kurparilla tai alumiinillakin.

 

[Mikkos]

Mä olen alkanut ajattelemaan kultaa samankaltaisena hyödykkeenä kuin taulut tms. Onhan niillä arvonsa, mutta se arvo voi olla ostajan silmässä eikä niinkään universaalisena totuuten. Tapaus timantit ja niiden myynnin väheneminen.

Toki kullalla on omat käyttönsä korujen ulkopuolella raakamateriaalina, mutta niin se on kurparilla tai alumiinillakin.

Timanttien arvoa säädellään markkinoille laskemisella.

 

[Andan]

Ei vaan viitekorko pohjautuu pitkälti markkinakorkoon.

Kyllä se vain toistepäin menee, vaikka kuinka yrität toistaa. Tuolle on käytännön syitä, koska noita viitekorkoja käytetään monessa paikassa suoraan tai referenssinä lainoille ja talletuksille. Markkinakorot taas pyrkivät ennustamaan viitekoron muutoksia.

Mielipiteitä voi olla, mutta ei tuota voi oikein todistaa muuta kuin sillä että olisi vertailuna sama tilanne, mutta keskuspankki olisi toiminut toisin. Tälläistä vertailua ei voi oikein tehdä. Mutta itse rohkenisin tässä olla "taloustieteilijöiden" kanssa eri mieltä ja väittää että eiköhän lopputulos olisi ollut silti sama.

Toisinpäin toiminnasta inflaation noustessa on paljonkin todisteita, että se ei lähde samalla lailla käsistä. Mutta en lähde kenenkään aivopesua yrittämään

Tuota päätöstä nostaa tai laskea korkoja ei kuitenkaan tehnyt keskuspankit vaan markkinat.

Se perinteinenhän on seurata jenkkien 2 vuoden bondia niin fedin korot seuraa aika hyvin sitä

Tuosta näkee myös juuri sen, että yield yrittää ennustaa viitekoron tasoa, mutta ei siinä aina onnistu. Välillä tulee varaslähtöä ylös tai alas. Välillä onnistuu aika hyvin ennakoimaan. Sama hommahan se on meidän kotoisten euriborien kanssa, koittavat ennustaa EKP:n korkopäätöksiä.

Kyllä se FED ne viitekorot päättää. Vai onko sulla laittaa joku virallinen päätös Mr Markkinalta, jossa määrätään jenkkien virallinen viitekorko, mitä sitten noudatetaan?

 

[Andan]

Esim. inflaation ja fedin korkojen kanssa ei ole samanlaista korrelaatiota (sori, yhtäkkiä ei löytynyt kuin 10v kaavio).
Tässäkin edellisessä tilanteessa inflaatio lähti jo laskemaan kun fed oli vielä nostelemassa korkoja.

FED mittaa talouden ns. lämpötilaa useammalla mittarilla, mistä vain yksi on inflaatio, vaikka merkittävä osatekijä onkin. Siellä on myös työllisyyttä, avoimia työpaikkoja yms.

 

[tuoppi´]

Kyllä se vain toistepäin menee

Ei mene, vaikka kuinka yrittäisit toistaa.

Tuosta näkee myös juuri sen, että yield yrittää ennustaa viitekoron tasoa, mutta ei siinä aina onnistu. Välillä tulee varaslähtöä ylös tai alas. Välillä onnistuu aika hyvin ennakoimaan. Sama hommahan se on meidän kotoisten euriborien kanssa, koittavat ennustaa EKP:n korkopäätöksiä.

Punainen viiva on fedin korko ja kuten näkyy niin se on lähes aina jäljessä ja yrittää mennä sinistä kohti. Jonkun yksittäisen kohdan voi tietty löytää missä fed on hetkellisesti edellä, mutta ei tuo 2 vuotinen ole sillä tavalla absoluuttinen mitä fedin pitäisi seurata vaikka käytännössä seuraavat.

Toki voi ajatella että markkinat ovat erittäin hyviä ennustamaan mitä Fed tekee, aika helvetin hyvä toi onnistumisprosentti ja tarkkuus. Mutta ehkä se yksinkertaisempi selitys on, että markkinat menee johonkin suuntaan ja Fed toimii sen mukaan.

 

[finWeazel]

Timanttien arvoa säädellään markkinoille laskemisella.

Tämä nyt menee jankkaamiseksi niin jätän tähän. Aikaisemmassa postauksessa oli linkki siihen miten milleniaalit ja muut nuoremmat ei enää edes osta timantteja. Kullan arvo on katsojan silmässä jos/kun puhutaan koruista. Ei se ole niin sanottua, että kultakello tms. on nuoremmalle väestölle juttu. Hinta on sen mitä ostaja on valmis maksamaan, ostajat voi kadota hautausmaalle.

 

[Andan]

Ei mene, vaikka kuinka yrittäisit toistaa.

Punainen viiva on fedin korko ja kuten näkyy niin se on lähes aina jäljessä ja yrittää mennä sinistä kohti. Jonkun yksittäisen kohdan voi tietty löytää missä fed on hetkellisesti edellä, mutta ei tuo 2 vuotinen ole sillä tavalla absoluuttinen mitä fedin pitäisi seurata vaikka käytännössä seuraavat.

Toki voi ajatella että markkinat ovat erittäin hyviä ennustamaan mitä Fed tekee, aika helvetin hyvä toi onnistumisprosentti ja tarkkuus. Mutta ehkä se yksinkertaisempi selitys on, että markkinat menee johonkin suuntaan ja Fed toimii sen mukaan.

Ei se ole meikäläiseltä pois, jos et tiedä miten päin ne menee Mielipiteenvapaus jne. faktat vain on toisin.

 

[tuoppi´]

Ei se ole meikäläiseltä pois, jos et tiedä miten päin ne menee Mielipiteenvapaus jne. faktat vain on toisin.

Sama myös toisinpäin. Mun puolesta saat uskoa ihan mihin vaan, mutta faktat on kuitenkin faktoja ja ne ei välitä mielipiteistä.

 

[Mikkos]

Tämä nyt menee jankkaamiseksi niin jätän tähän. Aikaisemmassa postauksessa oli linkki siihen miten milleniaalit ja muut nuoremmat ei enää edes osta timantteja. Kullan arvo on katsojan silmässä jos/kun puhutaan koruista. Ei se ole niin sanottua, että kultakello tms. on nuoremmalle väestölle juttu. Hinta on sen mitä ostaja on valmis maksamaan, ostajat voi kadota hautausmaalle.

Minkä tahansa tuotteen arvo on se mikä siitä maksetaan. Oli sitten kyse taulusta, kullasta tai vaikka autosta. Timanttien myynti on laskenut koska synteettiset ovat tulleet markkinoille, mutta niiden arvo laskee kuin lehmän häntä ja veikkaan että muutaman vuoden päästä niitä ei välttämättä osta enää kukaan koska arvo alkaa olemaan nolla jolloin aitoja kiviä aletaan taas arvostamaan koska jonkinlaisena sijoituksena nekin toimivat. Veikkaan että synteettiset ovat vaan pieni markkinahäirikkö jonkin aikaa.

 

[Andan]

Sama myös toisinpäin. Mun puolesta saat uskoa ihan mihin vaan, mutta faktat on kuitenkin faktoja ja ne ei välitä mielipiteistä.

Oliko sulla muuten se Mr Markkinan virallinen viitekorkopäätös jossain faktana, jäin sitä vielä kaipaamaan?

 

[a9801259]

Trumpin uhkarohkea juoni spekulaatio? Kauppalehden Analyysi maksumuurin takana.

Pystyykö joku referoimaan?

 

[kuoris]

Veikkaan että synteettiset ovat vaan pieni markkinahäirikkö jonkin aikaa.

Olen eri mieltä. Se on niin paljon ympäristöystävällisempi ja eettisempi kuin aito ja näyttää ihan samalta kuin aito (veri)timantti. Hinnat kyllä todennäköisesti laskevat kun valmistus kehittyy.

 

[Mikkos]

Olen eri mieltä. Se on niin paljon ympäristöystävällisempi ja eettisempi kuin aito ja näyttää ihan samalta kuin aito (veri)timantti. Hinnat kyllä todennäköisesti laskevat kun valmistus kehittyy.

Kyllä, mutta ostaako kukaan synteettistä kun sillä ei ole käytännössä enää mitään arvoa? Timantti on tähän asti ollut haluttu koska yleensä säilyttää vähintään arvonsa, mutta toisin on synteettisten kanssa. Miksi esitellä korua joka ei ole minkään arvoinen? Sama kuin ostaa kemikaliosta jotain halpakrääsää.

 

[Joku_242]

Jätit toisen puolen mun argumenttia unholaan. Mitä jos jengi ei enää arvosta kullasta tehtyjä koruja? Nuoret ei ole niin kiiltävän perään kuin vanhukset. Voi hyvin olla että kohta lööpitellään "millenials... not buying gold jewlery". Tämä sitten voi johtaa siihen että nuorempi porukka myös alkaa ajattelemaan kullan arvoa sijoituselementtinä toisella tapaa joka säteilee kullan arvoon.

https://www.cnbc.com/2017/05/20/millennial-couples-arent-buying-diamonds.html

No mutta kun kullan pääasiallinen käyttökohde ei ole korut, vaan sen jemmaaminen keskuspankeissa ja sijoittajien varastoissa, ja tämän takia korukäytön hiipumisen ei pitäisi vaikuttaa merkittävästi siihen sijoituskohteena. Käytännössä se tosiaan on vähän kuin fyysinen bitcoin. Se on sitten eri asia onko siihen järkevää sijoittaa, veikkaisin että ei nykyisellä arvolla.

Minkä tahansa tuotteen arvo on se mikä siitä maksetaan. Oli sitten kyse taulusta, kullasta tai vaikka autosta. Timanttien myynti on laskenut koska synteettiset ovat tulleet markkinoille, mutta niiden arvo laskee kuin lehmän häntä ja veikkaan että muutaman vuoden päästä niitä ei välttämättä osta enää kukaan koska arvo alkaa olemaan nolla jolloin aitoja kiviä aletaan taas arvostamaan koska jonkinlaisena sijoituksena nekin toimivat. Veikkaan että synteettiset ovat vaan pieni markkinahäirikkö jonkin aikaa.

Olen eri mieltä. Se on niin paljon ympäristöystävällisempi ja eettisempi kuin aito ja näyttää ihan samalta kuin aito (veri)timantti. Hinnat kyllä todennäköisesti laskevat kun valmistus kehittyy.

Ne ei pelkästään näytä samalta kuin "aidot", vaan oikeasti ovat samaa materiaalia. Ero on vain siinä, onko se kaivettu maasta vai tehty laboratoriossa.

 

[Mikkos]

No mutta kun kullan pääasiallinen käyttökohde ei ole korut, vaan sen jemmaaminen keskuspankeissa ja sijoittajien varastoissa, ja tämän takia korukäytön hiipumisen ei pitäisi vaikuttaa merkittävästi siihen sijoituskohteena. Käytännössä se tosiaan on vähän kuin fyysinen bitcoin. Se on sitten eri asia onko siihen järkevää sijoittaa, veikkaisin että ei nykyisellä arvolla.





Ne ei pelkästään näytä samalta kuin "aidot", vaan oikeasti ovat samaa materiaalia. Ero on vain siinä, onko se kaivettu maasta vai tehty laboratoriossa.

Kyllä, ovat samaa materiaalia mutta ne on edelleen synteettisiä eli ihmisen valmistamia toisin kuin luonnontimantit. Ei se timantti itse materiaalina ole se juttu, vaan nimenomaan se uniikkius ja arvo (jota tosin säädellään) mikä luonnontimantilla on.

 

[Joku_242]

Kyllä, ovat samaa materiaalia mutta ne on edelleen synteettisiä eli ihmisen valmistamia toisin kuin luonnontimantit. Ei se timantti itse materiaalina ole se juttu, vaan nimenomaan se uniikkius ja arvo (jota tosin säädellään) mikä luonnontimantilla on.

Eiköhän tämä johda vain siihen, että luonnontimanteiltakin katoaa se uniikkius ja arvo koska ne ovat oikeasti sama asia kuin synteettiset, vain vaikeammalla tavalla hankittuna.

 

[antti-x]

Jotkut harvinaiset nimetyt kivet erikseen ja varsinkin osana jotain historiallisesti arvokasta esinettä.

Mutta en tajua mitä uniikkia ja erityistä on jossain esim karaatin kokoisessa luonnontimantissa vs synteettisesti valmistettu. Olettaen että ulkonäkö ja kemiallinen koostumus ovat identtisiä. Niitä samanlaisia pikkutimantteja on maailma täynnä, ei mitään uniikkia siinä vaikka hintaa tonni tai pari onkin ollut.

 

[Mikkos]

Eiköhän tämä johda vain siihen, että luonnontimanteiltakin katoaa se uniikkius ja arvo koska ne ovat oikeasti sama asia kuin synteettiset, vain vaikeammalla tavalla hankittuna.

Ei, koska ne ovat suhteellisen harvinaisia mitä isompaan mennään. Olkoonkin että niiden markkinoita säädellään, mutta isot luonnontimantit ovat silti suhteellisen harvinaisia.

 

[Mikkos]

Jotkut harvinaiset nimetyt kivet erikseen ja varsinkin osana jotain historiallisesti arvokasta esinettä.

Mutta en tajua mitä uniikkia ja erityistä on jossain esim karaatin kokoisessa luonnontimantissa vs synteettisesti valmistettu. Olettaen että ulkonäkö ja kemiallinen koostumus ovat identtisiä. Niitä samanlaisia pikkutimantteja on maailma täynnä, ei mitään uniikkia siinä vaikka hintaa tonni tai pari onkin ollut.

Uniikkia on se että ne on luonnon muovaamia vuosimiljoonien aikana ja jokainen timantti on uniikki joka on vain sinulla. Labratimantit on käytännössä kaikki samanlaatuisia massatuotettuja.
Vähän kuin miksi omistaa aito Rembrantin maalaus kun kopiotakin saa senkuin printaa. Joskus arvo perustuu siihen uniikkiuteen ja siihen että saat sertifikaatin jolla todistetaan sun kivi ainutlaatuiseksi maailmassa.

 

[kuoris]

Ne ei pelkästään näytä samalta kuin "aidot", vaan oikeasti ovat samaa materiaalia. Ero on vain siinä, onko se kaivettu maasta vai tehty laboratoriossa.

Katsoin tästä dokkarin ja aidot ovat myös värikkäämpiä. Gemmologi (tai mikä lie oikea termi) kyllä tunnistaa eron. Ei nyt tietenkään ihan sama ole kuin aito ja feikki Rolex.