Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Jaaoin ajatuksia humanoidirobottien ja tekoälyn murroksesta työelämässä -> . Risto Linturin mukaan humanoidirobotit alkavat tehdä samoja töitä kuin ihmiset jo lähivuosina. Yritykset, kuten Tesla, Boston Dynamics ja kiinalainen Unitree, kehittävät jo robotiikkaa, joka voi muuttaa monia toimialoja.

Mutta mitä tämä tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta? 🤔

🔹 Uusia voittajia ja disruptiota: Autonomisten robottien yleistyminen voi mullistaa tuotannon, logistiikan ja palvelualat. Mitkä yritykset hyötyvät eniten? Kannattaako sijoittajan seurata robotiikkaan panostavia yhtiöitä, kuten Teslaa, Nvidian kehittämää robottisimulaatiota tai kiinalaisia teknologiayhtiöitä?

🔹 Työn tuottavuus ja talouskasvu: Vaikka digitalisaatio ei ole nostanut tuottavuutta odotetusti (Digitalisaatio ei lisännyt tuottavuutta odotetusti - tutkijat esittävät ratkaisuja tuottavuuden nostoon | Aalto-yliopisto), voivatko tekoäly ja robotiikka vihdoin tuoda sen kaivatun talouskasvun?

🔹 Työmarkkinoiden muutos ja sijoitusriskit: Jos robotiikka syrjäyttää perinteisiä työpaikkoja, millaisia vaikutuksia sillä on palkkakehitykseen, kulutuskysyntään ja inflaatioon? Pitäisikö sijoittajien varautua siihen, että automaatio voi kasata varallisuutta harvoille, kuten Linturi varoittaa?

Mitä mieltä te olette? Onko robotiikka sijoittajan uusi megatrendi, vai ylihypetetty riski? 🚀

Nämä uudet mullistavat ovat aina alussa kovasti hypetettyjä ja muuttavat maailman kerrasta. Sitten ihmetellään, mihin niitä oikeasti käytettäisiin ja väkisin yritetään työntää kaikkea, mihin ei edes sovellu. Sitten ajan kanssa keksitään oikeita käyttökohteita. Niin se vaan menee. Sitä graalin maljaa ei ole olemassa. Kyllähän kaikkea tutkitaan ja demoillaan innolla ja julkaistaan mullistavia tuloksia, mutta ei se samalla tarmolla mene käytännön tasolle ihan perusjutuista johtuen.
 
VW on itse asiassa ollut ihan ok sijoitus. Käyrän katsojilta helposti unohtuu, että sieltä on joka vuosi maksettu erittäin hyvä osinko. Ja VW kuten muut Saksan autoyhtiöt ovat PE luvultaan sikahalpoja. VW kuitenkin moninkertaisesti suurempi yhtiö kuin yliarvostettu Tesla ja vaikka VW:n vaikeuksista jatkuvasti uutisoidaan niin tekee positiivista tulosta koko ajan ja jakaa osinkoa. Toki Kiina on haaste, mutta niin se on Teslallekin, joten on siinä vähän ihmettelemistä miksi Tesla on noin 15 kertaa kalliimpi PE luvultaan. Heh.

Kertauksena vielä niin VW omistaa VW, Skoda, Audi, Seat, Porsche*, Bentley, Lamborghini, Ducati, Bugatti, Traton, SCANIA, Navistar, Man.

VW markkina-arvo 55
Tesla 780

Eli on siinä vielä hulluutta korjattavaksi kursseilla vähän aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: B12
Lisätään vielä, että itse harkitsisin vakavasti, jos minulta kysyttäisiin kumman yhtiön ottaisin omistukseeni, Teslan vai Porschen. Kuitenkin VW omistaa Porschen lähes kokonaan tuon kaiken muun ohessa.

Se on muuten Ferrarin markkina-arvo suurempi kuin koko VW.

Ja mainittakoon vielä suurin autovalmistaja Toyota, markkina-arvo 230 eli neljä kertaa VW, vaikka valmistavat autoja suunnilleen saman verran ja VW on huomattavasti edellä sähköautoissa.

No, totuuden nimessä onhan tuo VW ihmeellinen konglomeraatti yhtiötä, valtiota ja ammattiliittoja, mutta ei sen nyt noin paljon pitäisi vaikuttaa.
 
Voit sanoa mitä haluat. Laita rahaa volkkariin jos uskot sen olevan hyvä sijoitus.

1742673668420.png
Tästä tulee mieleen kun eräs Nordnetin mainonnassa kasvot antava treidari blokkasi minut Twitterissä. Kyseenalaistin Teslan hehkuttamisen sijoituskohteen jos ei ole kokemusta tuotteesta. Samaa mieltä olen edelleen, surkea sijoituskohde ja surkea tuote. Onneksi jollekin kelpaa niin kirittää kilpailijoita mukavasti.
 
Toisesta ketjusta. Trumpin toiminta on rusikoinut jenkkipörssin houkuttelevuutta sijoitusrahastojen hoitajien keskuudessa:

Osakeallokaatiot yhdysvaltalaisosakkeisiin romahtivat BofA:n kyselyn mukaan 40 prosenttiyksikköä – 17 prosentin ylipainosta helmikuussa 23 prosentin nettoalipainoon maaliskuussa.

Sijoittajien mielialat heikkenivät kuukausitasolla eniten sitten koronapandemian alun. Syiksi varainhoitajat mainitsivat pelot stagflaatiosta, kauppasodasta ja Yhdysvaltojen lopusta ainutlaatuisena valtiona. Lähes 70 prosenttia sijoittajista uskoi, että Yhdysvallat maailman parhaana markkinana on ohittanut huippunsa.

Samalla Eurooppa on muuttunut kiinnostavammaksi:
Eurooppalaiset osakkeet ovat samalla hyötyneet. Euroalueen osakeallokaatiot hyppäsivät 27 prosenttiyksikköä maaliskuussa, korkeimmalle tasolle sitten heinäkuun 2021. Tämä oli myös jyrkin siirto pois Yhdysvalloista ja Eurooppaan sitten vuoden 1999, jolloin BofA:n sijoittajakyselyiden tilastointi alkoi.


Kaikki eivät luota diilimiehen kykyihin.
 
Kaikki eivät luota diilimiehen kykyihin.
Tuossa Inderes kirjoitti, että FED alkaa olla sivustakatsojan roolissa, kun valkoinen talo säätää omiaan talouden saralla. Sinällään kai firmoilla menee ihan hyvin, mutta tuo Trumpin sotkeminen tekee omat kuvionsa.
 
Täällä näkemystä mikä on Mika Anttosen lopullinen tavoite Nesteen pilkkomisehdotuksen takana:

Mika Anttonen esitti Nesteen pilkkomista kahteen osaan

Anttosen ollessa ST1:sen suuromistaja, about miljardööri sekä entinen Nesteen öljy-traidaaja en oikein jaksa uskoa, että tavoitteena olisi vain liikutella Nesteen kurssia suuntaan tai toiseen muutamia prosentteja lausunnoilla, vaan että Anttonen haluaa jommankumman puolikkaan Nesteestä ST1:lle edulliseen hintaan. Mutta kumman puolen? No nykyisellään jos Neste jaettaisiin olettaisin tuon uusiutuvien puolen näyttävän potentiaalisesti raskaasti tappiolliselta marginaalien romahduksen jälkeen, joten ehkä tuo puoli on sitten se mitä Anttonen halvalla himoitsee? :hmm:
 
Mielestäni ehkä suurin syy Nesteen osakkeen heikkenemiselle on, minkä Anttonen HS:n haastattelussa sivumennen mainitsi, tämä:
"Öljynjalostukselle Porvoossa on ongelma, että polttonesteiden kysyntä Pohjoismaissa vähenee, kun autot sähköistyvät."

Kysyntä kun vähenee niin kannattavuus heikkenee, e-autoja kun myydään niin gasoa kuluu vähempi, myös muualla kuin Pohjoismaissa.
 
Jaaoin ajatuksia humanoidirobottien ja tekoälyn murroksesta työelämässä -> . Risto Linturin mukaan humanoidirobotit alkavat tehdä samoja töitä kuin ihmiset jo lähivuosina. Yritykset, kuten Tesla, Boston Dynamics ja kiinalainen Unitree, kehittävät jo robotiikkaa, joka voi muuttaa monia toimialoja.

Mutta mitä tämä tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta? 🤔

🔹 Uusia voittajia ja disruptiota: Autonomisten robottien yleistyminen voi mullistaa tuotannon, logistiikan ja palvelualat. Mitkä yritykset hyötyvät eniten? Kannattaako sijoittajan seurata robotiikkaan panostavia yhtiöitä, kuten Teslaa, Nvidian kehittämää robottisimulaatiota tai kiinalaisia teknologiayhtiöitä?

🔹 Työn tuottavuus ja talouskasvu: Vaikka digitalisaatio ei ole nostanut tuottavuutta odotetusti (Digitalisaatio ei lisännyt tuottavuutta odotetusti - tutkijat esittävät ratkaisuja tuottavuuden nostoon | Aalto-yliopisto), voivatko tekoäly ja robotiikka vihdoin tuoda sen kaivatun talouskasvun?

🔹 Työmarkkinoiden muutos ja sijoitusriskit: Jos robotiikka syrjäyttää perinteisiä työpaikkoja, millaisia vaikutuksia sillä on palkkakehitykseen, kulutuskysyntään ja inflaatioon? Pitäisikö sijoittajien varautua siihen, että automaatio voi kasata varallisuutta harvoille, kuten Linturi varoittaa?

Mitä mieltä te olette? Onko robotiikka sijoittajan uusi megatrendi, vai ylihypetetty riski? 🚀


Asian vierestä, mutta pakko kysyä kun tämän debuggaamiseen meni kaksi iltaa ja kone melkein formattiin. Joten jos tämä auttaisi muita edes.

Mikähän tuossa upotuksessa on on vikana? Sivun lähdekoodeista kun katsoo, niin tuolla on viittaus "s9e.githubiin", josta F-secure ei tykkää ollenkaan. Aina kun lataa sivun jossa tuo on, se herjaa "Suspicious website blocked".
 
Asian vierestä, mutta pakko kysyä kun tämän debuggaamiseen meni kaksi iltaa ja kone melkein formattiin. Joten jos tämä auttaisi muita edes.

Mikähän tuossa upotuksessa on on vikana? Sivun lähdekoodeista kun katsoo, niin tuolla on viittaus "s9e.githubiin", josta F-secure ei tykkää ollenkaan. Aina kun lataa sivun jossa tuo on, se herjaa "Suspicious website blocked".
Selitetty täällä:
 
Onko kellään hajua keski-euroopalaisista rakennustarvike valmistajista/tukuista? Mietin tuota Ukrainan tilannetta, että jos sinne rauha toivon mukaan tulisi joskus tässä.

Siinä vaiheessa voisi olla kova kysyntä rakennustarvikkeille. Jotain Saksa, Puola ja Unkari alueella tehtaita/varastoja pitävää yhtiötä voisi jälleenrakentaminen kovastikin työllistää.
 
Onko kellään hajua keski-euroopalaisista rakennustarvike valmistajista/tukuista? Mietin tuota Ukrainan tilannetta, että jos sinne rauha toivon mukaan tulisi joskus tässä.

Siinä vaiheessa voisi olla kova kysyntä rakennustarvikkeille. Jotain Saksa, Puola ja Unkari alueella tehtaita/varastoja pitävää yhtiötä voisi jälleenrakentaminen kovastikin työllistää.
Jenkit tuo laastivedenkin rapakon takaa jos nuo ryöstörahaston suunnitelmat etenee. Tosin ei olisi ihme jos rakennustarvikkeet tuotaisiin Venäjältä, mikä olisi vielä irvokkaampaa.
 
Liippaa aihetta, joten uskaltanee kysyä täällä:
taloyhtiö on ottamassa yhtiölainaa, josta allekirjoittaneen huoneiston osuus luokkaa pari tonnia. Kannattaisiko se maksaa heti pois vai pitää likvidinä säästötilillä/rahastoissa?
En ole näillä näkymin myymässä asuntoa mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Summa on pieni, mutta enemmän kiinnostaakin miten sijoitusviisaat näkee asian.
 
Liippaa aihetta, joten uskaltanee kysyä täällä:
taloyhtiö on ottamassa yhtiölainaa, josta allekirjoittaneen huoneiston osuus luokkaa pari tonnia. Kannattaisiko se maksaa heti pois vai pitää likvidinä säästötilillä/rahastoissa?
En ole näillä näkymin myymässä asuntoa mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Summa on pieni, mutta enemmän kiinnostaakin miten sijoitusviisaat näkee asian.
Eihän sillä isompaa merkitystä oikeasti ole, mutta näissä on omasta mielestä kolme asiaa:

1) Ensimmäinen ja oleellisin. Iso osa ihmisistä ei sijoita euroakaan vaan makuuttaa mahdollisia rahoja tilillään. Näissä tapauksissa kannattaa ehdottomasti maksaa pois.

2) Lainan marginaali/korko. Jos taloyhtiön lainan kulut olisivat jotenkin hälyttävän korkeat (esim. vaikeasti lainaa saava kämppä muuttotappio paikkakunnalla) niin voi olla järkevämpää maksaa pois. Tai siirtää se osaksi omaa asuntolainaa. Eli Nordealla on esim. Lyhennysjousto. Toisinsanoen maksaa sen pari tonnia pois ja sitten vaan "nostaisi" sen korvaavan summan joustolta. Tämä ei tietenkään aina ole mahdollista.

3) Kuten chrisekh yllä mainitsikin niin sijoittajat ostavat mieluiten kämppiä joissa on yhtiölainaa (tuloutettuna). Tälläkin on oikeastaan merkitystä vain jos asunto on sellainen että se ylipäätään sopii vuokraamiseen, koska kaikista kämpistä ei tosiaankaan saa järkevää vuokrakohdetta.

 
Sanovat että asunnon myyminen on helpompaa yhtiövelan kanssa. Sijoittajat arvostavat jos lyhennykset tuloitetaan niin saavat veroetua.
Se on myymisen kanssa just näin. Eli kannattaa olla yhtiövelkaa ja jos on ok-talo niin vuokratontti (saadaan myyntihintaa alemmaksi ja pienempi veroi) ym.
 
Verottaja pyytää selvitystä Finnair:n osakkeiden hankintahinnasta. Olen myynyt 2024 10000kpl yhdessä erässä ja hankkinut ne eri päivinä 2023 kahdessa eri 5000kpl ostoina.
Nordea ilmoittanut verottajalle neljä myyntierää samassa 10000kpl myyntitoimeksiannossa; 774, 1868, 6585, 773 kpl. (yht. 10000) luovutusta.
Miten OmaVerossa nyt pitäisi hankintahinnat näille 4:lle eri luovutuksille ilmoittaa kun ne on hankittu 5000 ja 5000kpl ostoina?
 
Verottaja pyytää selvitystä Finnair:n osakkeiden hankintahinnasta. Olen myynyt 2024 10000kpl yhdessä erässä ja hankkinut ne eri päivinä 2023 kahdessa eri 5000kpl ostoina.
Nordea ilmoittanut verottajalle neljä myyntierää samassa 10000kpl myyntitoimeksiannossa; 774, 1868, 6585, 773 kpl. (yht. 10000) luovutusta.
Miten OmaVerossa nyt pitäisi hankintahinnat näille 4:lle eri luovutuksille ilmoittaa kun ne on hankittu 5000 ja 5000kpl ostoina?
Sinähän voit vapaasti muokata niitä veroilmoituksen tietoja.

Itse poistaisin kaikki paitsi yhden myyntierän ja muokkaisin tuon yhden myyntierän lukumääräksi 10 000 osaketta. Hankintahinnaksi laskisin sitten noiden kahden 5 000 kpl erän hinnat yhteen.

EDIT: Siellä on näköjään kysymys "Oletko hankkinut arvopaperit yhdessä erässä". Täytä siihen kahden erän tiedot.
 
Verottaja pyytää selvitystä Finnair:n osakkeiden hankintahinnasta. Olen myynyt 2024 10000kpl yhdessä erässä ja hankkinut ne eri päivinä 2023 kahdessa eri 5000kpl ostoina.
Nordea ilmoittanut verottajalle neljä myyntierää samassa 10000kpl myyntitoimeksiannossa; 774, 1868, 6585, 773 kpl. (yht. 10000) luovutusta.
Miten OmaVerossa nyt pitäisi hankintahinnat näille 4:lle eri luovutuksille ilmoittaa kun ne on hankittu 5000 ja 5000kpl ostoina?
Varmistus: tiedätkö sä siis itse mitkä on noiden osakkeidin kaikki myynti- ja hankintahinnat, ja kysyt vain että miten ne merkataan OmaVeroon? Vai onko tilanne, ettet ole varma, millä hinnalla mikäkin erä on hankittu?

Anyway OmaVerossa voit jokaiselle myyntierälle laittaa useamman hankintaerän ("Oletko hankkinut arvopaperit yhdessä erässä?").

Jos sulla on siis 4 erihintaista myyntierää, voit lisätä 4 luovutusta, ja jokaiselle sitten laitat 1-2 hankintaerää. Jos noi on kaikki myyty samana päivänä samalla hinnalla, niin riittää että ilmoitat sille vain ne 2 hankintahintaa. Ei tuossa pitäisi olla mitään kovin ihmeellistä.

Jos se myynti ei siellä tosiaan ole jo valmiiksi, pitäisi kyllä olla.
 
Sinähän voit vapaasti muokata niitä veroilmoituksen tietoja.

Itse poistaisin kaikki paitsi yhden myyntierän ja muokkaisin tuon yhden myyntierän lukumääräksi 10 000 osaketta. Hankintahinnaksi laskisin sitten noiden kahden 5 000 kpl erän hinnat yhteen.

EDIT: Siellä on näköjään kysymys "Oletko hankkinut arvopaperit yhdessä erässä". Täytä siihen kahden erän tiedot.
Aah, okei kiitos, eli niitä eriä voi siis poistaa OmaVerossa surutta ilman että joutuu linnaa tmv. Ostoista ja myynneistä on tositteet olemassa, ennen oli helpompaa kun kaupat pystyi kirjaamaan 9a lomakkeelle ja kiikuttaa verotoimistoon.
 
Aah, okei kiitos, eli niitä eriä voi siis poistaa OmaVerossa surutta ilman että joutuu linnaa tmv. Ostoista ja myynneistä on tositteet olemassa, ennen oli helpompaa kun kaupat pystyi kirjaamaan 9a lomakkeelle ja kiikuttaa verotoimistoon.

Se on outoa, ettei tiedot ole automaattisesti siellä. Pitäisi olla. Ja kyllä se pointti on että ne tiedot voi korjata oikeiksi.
 
Se on outoa, ettei tiedot ole automaattisesti siellä. Pitäisi olla. Ja kyllä se pointti on että ne tiedot voi korjata oikeiksi.

Samaa ihmettelin, Nordea yleensä ilmoittanut hankintahinnat hyvin mutta olisiko Finnair:n käänteinen splitti tai joku syy nyt miksei ostoja ole verottajan tiedossa. Sen olen oppinut että jos pörssiyhtiöltä on tulossa anti, splitti, fuusio tai jakautuminen ,pysyn visusti erossa koska Omaverossa jälkeen päin selvitys on tuskaa.
 
Konecranesilla taitaa olla jotain sopimuksia usa:n puolustusviranomaisten kanssa mistä syystä kai Gargotec halusi yhteen (tai siksi miksi fuusio epäonnistui) Nythän usan apajien diilit menee uusiksi. Spekulointi sallittanee.
 
Aah, okei kiitos, eli niitä eriä voi siis poistaa OmaVerossa surutta ilman että joutuu linnaa tmv. Ostoista ja myynneistä on tositteet olemassa, ennen oli helpompaa kun kaupat pystyi kirjaamaan 9a lomakkeelle ja kiikuttaa verotoimistoon.

Mä ulkoistaisin ongelman Nordealle ja kysyisin tyhmänä heiltä ja pyytäisin kertomaan että mitä veroilmoitukseen pitää merkitä, kun eivät ole tietoja oikein toimittaneet. (jos siis olet ne Nordeasta alunperin hommannut)
 
Aah, okei kiitos, eli niitä eriä voi siis poistaa OmaVerossa surutta ilman että joutuu linnaa tmv. Ostoista ja myynneistä on tositteet olemassa, ennen oli helpompaa kun kaupat pystyi kirjaamaan 9a lomakkeelle ja kiikuttaa verotoimistoon.
Laittaisin paperilomakeeella, siinä tarjoaa samalla töitä virastobyrokrsatille.
 
Samaa ihmettelin, Nordea yleensä ilmoittanut hankintahinnat hyvin mutta olisiko Finnair:n käänteinen splitti tai joku syy nyt miksei ostoja ole verottajan tiedossa. Sen olen oppinut että jos pörssiyhtiöltä on tulossa anti, splitti, fuusio tai jakautuminen ,pysyn visusti erossa koska Omaverossa jälkeen päin selvitys on tuskaa.

Mäkin kysyisin Nordealta, että miksi nämä puuttuvat tiedoista. Onhan tuo nyt aika omituista. Kyllä Nordea pääsääntöisesti ilmoittaa tiedot.
 
Olen indeksirahastoihin sijoittanutvähän aikaa, mutta olen nyt miettinyt, että pitäisiköhän ostaa osake/osakkeita.. Eikös se ole ihan niin simppeliä, että valitaan montako kpl halutaan ostaa ja "osta"? Onko jotain "nice to know" juttuja heittää? Esim. Rheinmetall näyttäisi olevan ylii 1300e/kpl
 
Olen indeksirahastoihin sijoittanutvähän aikaa, mutta olen nyt miettinyt, että pitäisiköhän ostaa osake/osakkeita.. Eikös se ole ihan niin simppeliä, että valitaan montako kpl halutaan ostaa ja "osta"? Onko jotain "nice to know" juttuja heittää? Esim. Rheinmetall näyttäisi olevan ylii 1300e/kpl
Vinkkinä että lue tätä ketjua ja siihen lisäksi esimerkiksi Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Ja sitten mietit ostatko osakkeita. Jos tuntuu liian työläältä tai ei kiinnosta, niin indeksirahastot ovat erinomainen sijoituskohde, varsinkin ne joissa on pienet kulut ja jotka sijoittavat maailmanlaajuisesti.
 
Pörssipäivä on mielestäni paras sijoittamiseen ja talouden ilmiöihin keskittyvä podcast. Mikko Jylhän luotsaama ohjelma on jo vuosia tarjonnut kuulijoilleen syväluotaavaa, riippumatonta ja asiantuntevaa keskustelua taloudesta ja sijoittamisesta. Se on vanhin ja monipuolisin talouspodcast, joka julkaistaan torstaisin: Pörssipäivä. Viikoittain Pörssipäivä tuo studion täydeltä asiantuntijoita, sijoittajia ja analyytikkoja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista – ilman mainosrahoitteista agendaa tai pintapuolista käsittelyä.

Tänään luin surullisia uutisia. Pörssipäivä lakkautetaan osana Ylen säästötoimia. Tämä on valtava menetys suomalaiselle talouskeskustelulle ja sijoittajayhteisölle. Riippumaton ja syvällinen talousjournalismi on erityisen tärkeää aikana, jolloin informaatio pirstaloituu ja moni saa tietonsa kaupallisista tai yksipuolisista lähteistä.

Pörssipäivän katoaminen jättäisi suuren aukon laadukkaaseen talouskeskusteluun. Voisiko Yleen vielä vedota ja anoa, että ohjelman lakkauttamista harkitaan uudelleen? Onko kansalaisilla mitään keinoja vaikuttaa tähän päätökseen?

Jos arvostat riippumatonta ja asiantuntevaa talousjournalismia, nyt olisi aika toimia.

Suomalaisille olisi tärkeää tarjota mahdollisimman monipuolista ja riippumatonta talousinformaatiota, sillä talouden ja sijoittamisen ymmärtäminen vaikuttaa suoraan meidän kaikkien elämään. Hyvä taloussivistys:

  • Auttaa tekemään parempia päätöksiä – Olipa kyse säästämisestä, lainan ottamisesta tai sijoittamisesta, taloustiedon puute voi johtaa virheisiin, jotka tulevat kalliiksi.
  • Vähentää taloudellista eriarvoisuutta – Riippumaton ja asiantunteva talousjournalismi auttaa kaikkia, ei vain niitä, joilla on jo valmiiksi paljon tietoa tai varallisuutta.
  • Vahvistaa demokratiaa – Talous vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaamme, ja ilman laadukasta talouskeskustelua päätösten taustat jäävät helposti hämäriksi.
  • Kehittää suomalaista sijoituskulttuuria – Meillä on vielä matkaa siihen, että sijoittaminen nähtäisiin laajasti kansalaistaitona. Ilman luotettavaa tietoa yhä harvempi uskaltaa lähteä mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Pörssipäivä on mielestäni paras sijoittamiseen ja talouden ilmiöihin keskittyvä podcast. Mikko Jylhän luotsaama ohjelma on jo vuosia tarjonnut kuulijoilleen syväluotaavaa, riippumatonta ja asiantuntevaa keskustelua taloudesta ja sijoittamisesta. Se on vanhin ja monipuolisin talouspodcast, joka julkaistaan torstaisin: Pörssipäivä. Viikoittain Pörssipäivä tuo studion täydeltä asiantuntijoita, sijoittajia ja analyytikkoja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista – ilman mainosrahoitteista agendaa tai pintapuolista käsittelyä.

Tänään luin surullisia uutisia. Pörssipäivä lakkautetaan osana Ylen säästötoimia. Tämä on valtava menetys suomalaiselle talouskeskustelulle ja sijoittajayhteisölle. Riippumaton ja syvällinen talousjournalismi on erityisen tärkeää aikana, jolloin informaatio pirstaloituu ja moni saa tietonsa kaupallisista tai yksipuolisista lähteistä.

Pörssipäivän katoaminen jättäisi suuren aukon laadukkaaseen talouskeskusteluun. Voisiko Yleen vielä vedota ja anoa, että ohjelman lakkauttamista harkitaan uudelleen? Onko kansalaisilla mitään keinoja vaikuttaa tähän päätökseen?

Jos arvostat riippumatonta ja asiantuntevaa talousjournalismia, nyt olisi aika toimia.
Olen kyllä itse kans tykännyt tuosta koska se ei ainakaan omasta mielestä keskity liikaa itse sijoittamiseen vaan käy läpi myös erilaisia (globaalin) talouden suuntauksia ja tapahtumia.
 
Pörssipäivä on mielestäni paras sijoittamiseen ja talouden ilmiöihin keskittyvä podcast. Mikko Jylhän luotsaama ohjelma on jo vuosia tarjonnut kuulijoilleen syväluotaavaa, riippumatonta ja asiantuntevaa keskustelua taloudesta ja sijoittamisesta. Se on vanhin ja monipuolisin talouspodcast, joka julkaistaan torstaisin: Pörssipäivä. Viikoittain Pörssipäivä tuo studion täydeltä asiantuntijoita, sijoittajia ja analyytikkoja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista – ilman mainosrahoitteista agendaa tai pintapuolista käsittelyä.

Pörssipäivää on kyllä tullut välillä kuunneltua. Vaikka Jylhää en ihan parhaimpana haastattelijana pidäkään, on Pörssipäivä tarjonnut usein kiinnostavaa kuultavaa laajalla aiheskaalalla ja haastateltavien kirjolla. Alla joitain talousaiheisia podcasteja joita itse myös kuuntelen - vaikkeivat ne täysin Pörssipäivää korvaakaan :

  • Sijoituskästi - aika neutraalia ja asiallista keskustelua sijoittamisesta ja vaurastumisesta, ihan kiinnostavia vieraita niin yritysmaailmasta, somesta kuin politiikasta.
  • Inderesin katsaukset/tuloslivet/yritysjohdon haastattelut/sijoituskeskustelut
  • Sami Miettinen, Neuvottelija - huomattavasti puolueellisempaa ja provokatiivisempaa talous- ja poliittista keskustelua hyvin talousoikeistolaisesta näkökulmasta. Ei kannata kuunnella jos haluaa neutraaliutta.
  • OPxSijoittaminen: Pörssipuhetta/ja muu sisältö, ihan hyviä markkinakatsauksia sun muuta keskustelua sijoittamisesta (OP:n sisältöä)
Näitä löytää niin Spotifystä kuin YouTubestakin. Saa suositella muitakin, niin pistetään kuunteluun kun on aikaa.
 
Antaisitteko olla säästötilillä paljon rahaa (tietysti suhteellinen asia, mikä on paljon), vai laittaisitteko myöskin sieltä jotenkin "poikimaan"? Itsellä tuo tili ns. pahan päivänvaralle, jos jotain kallista menoa sattuu tulemaan, niin sieltä sit ottaa.
 
Antaisitteko olla säästötilillä paljon rahaa (tietysti suhteellinen asia, mikä on paljon), vai laittaisitteko myöskin sieltä jotenkin "poikimaan"? Itsellä tuo tili ns. pahan päivänvaralle, jos jotain kallista menoa sattuu tulemaan, niin sieltä sit ottaa.

No, musta kannattaa miettiä tarkkaan, paljonko sitä puskurirahaa tarvitsee, eikä vetää överiksi. Onko se sitten N kuukauden menot plus kaikki sellainen tiedossa oleva rahantarve muutaman vuoden sisällä - esim. asunnon käsiraha. Ja kaikki loppu sitten tuottamaan paremmin osakkeisiin. Osakkeet, ETF:t ja rahastot ovat myös likvidia rahaa joista saa käteistä kun hätä yllättää. Ja todennäköisyys että juuri sinä päivänä on -50% lasissa on lopulta hyvin pieni eli ei kannata pelätä sitä realisoimista. Samoin maksuaika- ja luottokortti antaa pelivaraa.
 
Antaisitteko olla säästötilillä paljon rahaa
itsellani on kuukauden tlin verran tililla yleensa ja juuri silla hetkella kun ei ollut niin VILPPI poiki. Siita selvittiin Visa kortilla. Jos asuu kerrostalossa ja kulkee julkisilla niin en viitsisi pitaa kuin 300e hatavaraa ja jos asuu omakotitalossa 2 henkiloauton kanssa niin joku 7t yrittaisin pitaa helposti irtoavaa. Ei kuitenkaan ehka 7t tililla vaan ehka 2t tililla ja 5t siten etta saa jostain etf wordista ja Visasta nypattya.
 
itsellani on kuukauden tlin verran tililla yleensa ja juuri silla hetkella kun ei ollut niin VILPPI poiki. Siita selvittiin Visa kortilla. Jos asuu kerrostalossa ja kulkee julkisilla niin en viitsisi pitaa kuin 300e hatavaraa ja jos asuu omakotitalossa 2 henkiloauton kanssa niin joku 7t yrittaisin pitaa helposti irtoavaa. Ei kuitenkaan ehka 7t tililla vaan ehka 2t tililla ja 5t siten etta saa jostain etf wordista ja Visasta nypattya.

Mitä tarkoitat VILPPI:llä?

Mutta sanoisin että 300e on todella vähän vaikkei olisi autoa ja asuisi kerrostalossa. Itse pitäisin tonnia hyvänä miniminä. :hmm:
 
Pari-kolme tonnia löysää tilillä, ja aina voi yksittäisestä kuukausisäästöstä leikata jos tulee joku yllättävä kulu.
 
Mitä tarkoitat VILPPI:llä?

Mutta sanoisin että 300e on todella vähän vaikkei olisi autoa ja asuisi kerrostalossa. Itse pitäisin tonnia hyvänä miniminä. :hmm:

Jotenkin kuvittelisin että siinä yritetään sanoa vesi-ilmalämpöpumpun hajonneen. Itse kyllä pyrkisin pitämään 2-3kk menoja vastaavan summan tilillä. Nyt on vähemmän kuin se mutta Luottokorteilla on 10k€ saldoa millä pärjää pahimman paniikin yli niin voi alkaa sijoituksia realisoimaan tarvittaessa. Ja asumismenotilillä. on 2-3kk asumiskuluja vastaava summa puskuria.
 
Luottokortilla on 2000 euroa luottoa, joten jos jotain äkillistä rahanmenoa tulee esim. pesukone hajoaa, niin voi kätevästi ostaa uuden kajoamatta sijoituksiin. Luottokorttilasku tietysti pyritään maksamaan kerralla pois, joten silloin pitää vähentää sijoittamista.

On mulla vielä Norwegianin säästötili, jonne säästän rahaa loma-matkoja varten, joten se on enemmänkin matkakassa.
 
Pörssipäivää on kyllä tullut välillä kuunneltua. Vaikka Jylhää en ihan parhaimpana haastattelijana pidäkään, on Pörssipäivä tarjonnut usein kiinnostavaa kuultavaa laajalla aiheskaalalla ja haastateltavien kirjolla. Alla joitain talousaiheisia podcasteja joita itse myös kuuntelen - vaikkeivat ne täysin Pörssipäivää korvaakaan :

  • Sijoituskästi - aika neutraalia ja asiallista keskustelua sijoittamisesta ja vaurastumisesta, ihan kiinnostavia vieraita niin yritysmaailmasta, somesta kuin politiikasta.
  • Inderesin katsaukset/tuloslivet/yritysjohdon haastattelut/sijoituskeskustelut
  • Sami Miettinen, Neuvottelija - huomattavasti puolueellisempaa ja provokatiivisempaa talous- ja poliittista keskustelua hyvin talousoikeistolaisesta näkökulmasta. Ei kannata kuunnella jos haluaa neutraaliutta.
  • OPxSijoittaminen: Pörssipuhetta/ja muu sisältö, ihan hyviä markkinakatsauksia sun muuta keskustelua sijoittamisesta (OP:n sisältöä)
Näitä löytää niin Spotifystä kuin YouTubestakin. Saa suositella muitakin, niin pistetään kuunteluun kun on aikaa.

Nordnetin Traders Club on mielestäni viihdyttävä näkemys yhden sijoittajan silmin. Lepikkö availee omia näkemyksiään markkinasta ja eri firmoista + ajoittaiset vieraat. Ei politiikkaa juurikaan mikä on mielestäni hyvä.
 
Nuohan on niin omasta työstä, (tulevista/potentiaalisista)menoista, asumiskuvioista, velanottomahollisuudesta ja turvallisuudehalusta kiinni.

Esim onko auto, omistus/vuokratalo, omakoti/kerrostaloyksiö, luottokortilla 10000 vai ei ollenkaan, haluaako välttää korkeakorkoista velkaa, tykkääkö spontaanisti ostaa asioita, onko työssä irtisanomisriski/töitä tarjolla jos irtisanotaan yms. Ite ajattelen kuitenki että KK-säästö on ensisijainen säästökohde jos tulee jotain nii yllättävää että rahat ei meinais riittää. Ei se yhen kkn tauko pitkäsä juoksussa paina. Enemmän välttelen mielummin "rahaa ei oo jos jotain sattuu" ressiä ja elämä on mukavampaa.

N. 3kk brutto säästötilillä ns rempparahana/hätärahana, käyttötilillä 2-3k, luottokortilla 5k, sairaanhoitaja, omistusrivari. Jonku mielestä aivan ylilyöty.
 
Ei yhtään ylimääräistä tilillä.. tai korkeintaan satasia. Joskus voi säästötilille muutamaksi kuukaudeksi joitain tonneja kertyä jos tulee myytyä joku tietty osake pois ennen uutta sijoittamista.

Luottokorteilta irtoaa +30k€ nopeimpaan tarpeeseen, Nordnetin superluotolla saa sitten sijoitusluottoa (luottoraja 100k€) jollei halua mitään sijoituksia realisoida.
 
Itselläkään ei ylimääräisiä tilillä mikä sinällään harmittaa koska nyt tekisi mieli tehdä muutama ylimääräinen kuukausisäästö toimeksianto. Toki tuskin sillä kerkeisi mitään saavuttaa ennen eläkepäiviä.


1743339078323.png
 
Itsellä on näin freelancerina aina riskiä projektien jatkuvuudesta joten pidän reilua bufferia tilillä. Jos laskutus on selvänä kuukausien päähän niin sitten saattaa mennä alle 10k€, mutta projektin lopun lähestyessä koitan nostaa tason 30-40k€ tienoille, sillä pärjäisi noin/reilun vuoden koskematta elintasoon.

Voisin tietysti tarvittaessa myös myydä sijoituksia sen sijaan, mutta tuo bufferi tuo sen verran mielenrauhaa, että en jaksa välittää mahdollisesta menetetystä arvonnoususta.
 
Eipä tule juuri rahaa makuutettua tilillä.
Luottokortilla 12ke limitti auttaa tarpeen vaatiessa.

Osakkeista yms saa parissa päivässä rahaa jos tarve on.
 
Olen indeksirahastoihin sijoittanutvähän aikaa, mutta olen nyt miettinyt, että pitäisiköhän ostaa osake/osakkeita.. Eikös se ole ihan niin simppeliä, että valitaan montako kpl halutaan ostaa ja "osta"? Onko jotain "nice to know" juttuja heittää?

Omat nice to know pointit on joita en suosittele käytettäväksi huom! vastuuvapaus:

1. Taskulaskin kertoo parhaat vinkit sekä yhtiöiden raportoidut numerot, niitä pitää prosessoida yötäpäivää ajatuksissaan.

2. Asiantuntijat, analyytikot, foorumit sekoittaa pään ja saa aikaa mahdollisesti huonoja päätöksiä.

3. Itserankaisu; huonon päätöksen jälkeen rankaisee itseään olemalla pari päivää syömättä, kauravelli-vesi-näkkileipä, niin että vatsa alkaa kurnimaan tai menemällä pimeään perunakellariin päiväksi miettimään sijoituspäätöstään. Näin opin ehkä.

Huom!! en suosittele muiden käytettäväksi.
 
Yks juttu mikä tuli mieleen on kultaan sijoittaminen. Törmäsin tuollaiseen Jalonom sivuun. Niillä on näköjään useampi myyntipiste Suomessa. Sieltä voi ostaa 1g "harkosta" lähtien isompiin harkkoihin. Onko porukka ostellut tuolta noita harkkoja? Kuvitellaan jos ostaisi tuollaisen 10g harkon, niin ei sen arvo varmasti ole tippunut 5 vuoden päästä..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
273 277
Viestejä
4 720 007
Jäsenet
76 974
Uusin jäsen
puuhis.

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom