Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Jaaoin ajatuksia humanoidirobottien ja tekoälyn murroksesta työelämässä -> . Risto Linturin mukaan humanoidirobotit alkavat tehdä samoja töitä kuin ihmiset jo lähivuosina. Yritykset, kuten Tesla, Boston Dynamics ja kiinalainen Unitree, kehittävät jo robotiikkaa, joka voi muuttaa monia toimialoja.

Mutta mitä tämä tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta? 🤔

🔹 Uusia voittajia ja disruptiota: Autonomisten robottien yleistyminen voi mullistaa tuotannon, logistiikan ja palvelualat. Mitkä yritykset hyötyvät eniten? Kannattaako sijoittajan seurata robotiikkaan panostavia yhtiöitä, kuten Teslaa, Nvidian kehittämää robottisimulaatiota tai kiinalaisia teknologiayhtiöitä?

🔹 Työn tuottavuus ja talouskasvu: Vaikka digitalisaatio ei ole nostanut tuottavuutta odotetusti (Digitalisaatio ei lisännyt tuottavuutta odotetusti - tutkijat esittävät ratkaisuja tuottavuuden nostoon | Aalto-yliopisto), voivatko tekoäly ja robotiikka vihdoin tuoda sen kaivatun talouskasvun?

🔹 Työmarkkinoiden muutos ja sijoitusriskit: Jos robotiikka syrjäyttää perinteisiä työpaikkoja, millaisia vaikutuksia sillä on palkkakehitykseen, kulutuskysyntään ja inflaatioon? Pitäisikö sijoittajien varautua siihen, että automaatio voi kasata varallisuutta harvoille, kuten Linturi varoittaa?

Mitä mieltä te olette? Onko robotiikka sijoittajan uusi megatrendi, vai ylihypetetty riski? 🚀

Nämä uudet mullistavat ovat aina alussa kovasti hypetettyjä ja muuttavat maailman kerrasta. Sitten ihmetellään, mihin niitä oikeasti käytettäisiin ja väkisin yritetään työntää kaikkea, mihin ei edes sovellu. Sitten ajan kanssa keksitään oikeita käyttökohteita. Niin se vaan menee. Sitä graalin maljaa ei ole olemassa. Kyllähän kaikkea tutkitaan ja demoillaan innolla ja julkaistaan mullistavia tuloksia, mutta ei se samalla tarmolla mene käytännön tasolle ihan perusjutuista johtuen.
 
VW on itse asiassa ollut ihan ok sijoitus. Käyrän katsojilta helposti unohtuu, että sieltä on joka vuosi maksettu erittäin hyvä osinko. Ja VW kuten muut Saksan autoyhtiöt ovat PE luvultaan sikahalpoja. VW kuitenkin moninkertaisesti suurempi yhtiö kuin yliarvostettu Tesla ja vaikka VW:n vaikeuksista jatkuvasti uutisoidaan niin tekee positiivista tulosta koko ajan ja jakaa osinkoa. Toki Kiina on haaste, mutta niin se on Teslallekin, joten on siinä vähän ihmettelemistä miksi Tesla on noin 15 kertaa kalliimpi PE luvultaan. Heh.

Kertauksena vielä niin VW omistaa VW, Skoda, Audi, Seat, Porsche*, Bentley, Lamborghini, Ducati, Bugatti, Traton, SCANIA, Navistar, Man.

VW markkina-arvo 55
Tesla 780

Eli on siinä vielä hulluutta korjattavaksi kursseilla vähän aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: B12
Lisätään vielä, että itse harkitsisin vakavasti, jos minulta kysyttäisiin kumman yhtiön ottaisin omistukseeni, Teslan vai Porschen. Kuitenkin VW omistaa Porschen lähes kokonaan tuon kaiken muun ohessa.

Se on muuten Ferrarin markkina-arvo suurempi kuin koko VW.

Ja mainittakoon vielä suurin autovalmistaja Toyota, markkina-arvo 230 eli neljä kertaa VW, vaikka valmistavat autoja suunnilleen saman verran ja VW on huomattavasti edellä sähköautoissa.

No, totuuden nimessä onhan tuo VW ihmeellinen konglomeraatti yhtiötä, valtiota ja ammattiliittoja, mutta ei sen nyt noin paljon pitäisi vaikuttaa.
 
Voit sanoa mitä haluat. Laita rahaa volkkariin jos uskot sen olevan hyvä sijoitus.

1742673668420.png
Tästä tulee mieleen kun eräs Nordnetin mainonnassa kasvot antava treidari blokkasi minut Twitterissä. Kyseenalaistin Teslan hehkuttamisen sijoituskohteen jos ei ole kokemusta tuotteesta. Samaa mieltä olen edelleen, surkea sijoituskohde ja surkea tuote. Onneksi jollekin kelpaa niin kirittää kilpailijoita mukavasti.
 
Toisesta ketjusta. Trumpin toiminta on rusikoinut jenkkipörssin houkuttelevuutta sijoitusrahastojen hoitajien keskuudessa:

Osakeallokaatiot yhdysvaltalaisosakkeisiin romahtivat BofA:n kyselyn mukaan 40 prosenttiyksikköä – 17 prosentin ylipainosta helmikuussa 23 prosentin nettoalipainoon maaliskuussa.

Sijoittajien mielialat heikkenivät kuukausitasolla eniten sitten koronapandemian alun. Syiksi varainhoitajat mainitsivat pelot stagflaatiosta, kauppasodasta ja Yhdysvaltojen lopusta ainutlaatuisena valtiona. Lähes 70 prosenttia sijoittajista uskoi, että Yhdysvallat maailman parhaana markkinana on ohittanut huippunsa.

Samalla Eurooppa on muuttunut kiinnostavammaksi:
Eurooppalaiset osakkeet ovat samalla hyötyneet. Euroalueen osakeallokaatiot hyppäsivät 27 prosenttiyksikköä maaliskuussa, korkeimmalle tasolle sitten heinäkuun 2021. Tämä oli myös jyrkin siirto pois Yhdysvalloista ja Eurooppaan sitten vuoden 1999, jolloin BofA:n sijoittajakyselyiden tilastointi alkoi.


Kaikki eivät luota diilimiehen kykyihin.
 
Täällä näkemystä mikä on Mika Anttosen lopullinen tavoite Nesteen pilkkomisehdotuksen takana:

Mika Anttonen esitti Nesteen pilkkomista kahteen osaan

Anttosen ollessa ST1:sen suuromistaja, about miljardööri sekä entinen Nesteen öljy-traidaaja en oikein jaksa uskoa, että tavoitteena olisi vain liikutella Nesteen kurssia suuntaan tai toiseen muutamia prosentteja lausunnoilla, vaan että Anttonen haluaa jommankumman puolikkaan Nesteestä ST1:lle edulliseen hintaan. Mutta kumman puolen? No nykyisellään jos Neste jaettaisiin olettaisin tuon uusiutuvien puolen näyttävän potentiaalisesti raskaasti tappiolliselta marginaalien romahduksen jälkeen, joten ehkä tuo puoli on sitten se mitä Anttonen halvalla himoitsee? :hmm:
 
Mielestäni ehkä suurin syy Nesteen osakkeen heikkenemiselle on, minkä Anttonen HS:n haastattelussa sivumennen mainitsi, tämä:
"Öljynjalostukselle Porvoossa on ongelma, että polttonesteiden kysyntä Pohjoismaissa vähenee, kun autot sähköistyvät."

Kysyntä kun vähenee niin kannattavuus heikkenee, e-autoja kun myydään niin gasoa kuluu vähempi, myös muualla kuin Pohjoismaissa.
 
Jaaoin ajatuksia humanoidirobottien ja tekoälyn murroksesta työelämässä -> . Risto Linturin mukaan humanoidirobotit alkavat tehdä samoja töitä kuin ihmiset jo lähivuosina. Yritykset, kuten Tesla, Boston Dynamics ja kiinalainen Unitree, kehittävät jo robotiikkaa, joka voi muuttaa monia toimialoja.

Mutta mitä tämä tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta? 🤔

🔹 Uusia voittajia ja disruptiota: Autonomisten robottien yleistyminen voi mullistaa tuotannon, logistiikan ja palvelualat. Mitkä yritykset hyötyvät eniten? Kannattaako sijoittajan seurata robotiikkaan panostavia yhtiöitä, kuten Teslaa, Nvidian kehittämää robottisimulaatiota tai kiinalaisia teknologiayhtiöitä?

🔹 Työn tuottavuus ja talouskasvu: Vaikka digitalisaatio ei ole nostanut tuottavuutta odotetusti (Digitalisaatio ei lisännyt tuottavuutta odotetusti - tutkijat esittävät ratkaisuja tuottavuuden nostoon | Aalto-yliopisto), voivatko tekoäly ja robotiikka vihdoin tuoda sen kaivatun talouskasvun?

🔹 Työmarkkinoiden muutos ja sijoitusriskit: Jos robotiikka syrjäyttää perinteisiä työpaikkoja, millaisia vaikutuksia sillä on palkkakehitykseen, kulutuskysyntään ja inflaatioon? Pitäisikö sijoittajien varautua siihen, että automaatio voi kasata varallisuutta harvoille, kuten Linturi varoittaa?

Mitä mieltä te olette? Onko robotiikka sijoittajan uusi megatrendi, vai ylihypetetty riski? 🚀


Asian vierestä, mutta pakko kysyä kun tämän debuggaamiseen meni kaksi iltaa ja kone melkein formattiin. Joten jos tämä auttaisi muita edes.

Mikähän tuossa upotuksessa on on vikana? Sivun lähdekoodeista kun katsoo, niin tuolla on viittaus "s9e.githubiin", josta F-secure ei tykkää ollenkaan. Aina kun lataa sivun jossa tuo on, se herjaa "Suspicious website blocked".
 
Asian vierestä, mutta pakko kysyä kun tämän debuggaamiseen meni kaksi iltaa ja kone melkein formattiin. Joten jos tämä auttaisi muita edes.

Mikähän tuossa upotuksessa on on vikana? Sivun lähdekoodeista kun katsoo, niin tuolla on viittaus "s9e.githubiin", josta F-secure ei tykkää ollenkaan. Aina kun lataa sivun jossa tuo on, se herjaa "Suspicious website blocked".
Selitetty täällä:
 
Onko kellään hajua keski-euroopalaisista rakennustarvike valmistajista/tukuista? Mietin tuota Ukrainan tilannetta, että jos sinne rauha toivon mukaan tulisi joskus tässä.

Siinä vaiheessa voisi olla kova kysyntä rakennustarvikkeille. Jotain Saksa, Puola ja Unkari alueella tehtaita/varastoja pitävää yhtiötä voisi jälleenrakentaminen kovastikin työllistää.
 
Onko kellään hajua keski-euroopalaisista rakennustarvike valmistajista/tukuista? Mietin tuota Ukrainan tilannetta, että jos sinne rauha toivon mukaan tulisi joskus tässä.

Siinä vaiheessa voisi olla kova kysyntä rakennustarvikkeille. Jotain Saksa, Puola ja Unkari alueella tehtaita/varastoja pitävää yhtiötä voisi jälleenrakentaminen kovastikin työllistää.
Jenkit tuo laastivedenkin rapakon takaa jos nuo ryöstörahaston suunnitelmat etenee. Tosin ei olisi ihme jos rakennustarvikkeet tuotaisiin Venäjältä, mikä olisi vielä irvokkaampaa.
 
Liippaa aihetta, joten uskaltanee kysyä täällä:
taloyhtiö on ottamassa yhtiölainaa, josta allekirjoittaneen huoneiston osuus luokkaa pari tonnia. Kannattaisiko se maksaa heti pois vai pitää likvidinä säästötilillä/rahastoissa?
En ole näillä näkymin myymässä asuntoa mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Summa on pieni, mutta enemmän kiinnostaakin miten sijoitusviisaat näkee asian.
 
Liippaa aihetta, joten uskaltanee kysyä täällä:
taloyhtiö on ottamassa yhtiölainaa, josta allekirjoittaneen huoneiston osuus luokkaa pari tonnia. Kannattaisiko se maksaa heti pois vai pitää likvidinä säästötilillä/rahastoissa?
En ole näillä näkymin myymässä asuntoa mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Summa on pieni, mutta enemmän kiinnostaakin miten sijoitusviisaat näkee asian.
Eihän sillä isompaa merkitystä oikeasti ole, mutta näissä on omasta mielestä kolme asiaa:

1) Ensimmäinen ja oleellisin. Iso osa ihmisistä ei sijoita euroakaan vaan makuuttaa mahdollisia rahoja tilillään. Näissä tapauksissa kannattaa ehdottomasti maksaa pois.

2) Lainan marginaali/korko. Jos taloyhtiön lainan kulut olisivat jotenkin hälyttävän korkeat (esim. vaikeasti lainaa saava kämppä muuttotappio paikkakunnalla) niin voi olla järkevämpää maksaa pois. Tai siirtää se osaksi omaa asuntolainaa. Eli Nordealla on esim. Lyhennysjousto. Toisinsanoen maksaa sen pari tonnia pois ja sitten vaan "nostaisi" sen korvaavan summan joustolta. Tämä ei tietenkään aina ole mahdollista.

3) Kuten chrisekh yllä mainitsikin niin sijoittajat ostavat mieluiten kämppiä joissa on yhtiölainaa (tuloutettuna). Tälläkin on oikeastaan merkitystä vain jos asunto on sellainen että se ylipäätään sopii vuokraamiseen, koska kaikista kämpistä ei tosiaankaan saa järkevää vuokrakohdetta.

 
Sanovat että asunnon myyminen on helpompaa yhtiövelan kanssa. Sijoittajat arvostavat jos lyhennykset tuloitetaan niin saavat veroetua.
Se on myymisen kanssa just näin. Eli kannattaa olla yhtiövelkaa ja jos on ok-talo niin vuokratontti (saadaan myyntihintaa alemmaksi ja pienempi veroi) ym.
 
Verottaja pyytää selvitystä Finnair:n osakkeiden hankintahinnasta. Olen myynyt 2024 10000kpl yhdessä erässä ja hankkinut ne eri päivinä 2023 kahdessa eri 5000kpl ostoina.
Nordea ilmoittanut verottajalle neljä myyntierää samassa 10000kpl myyntitoimeksiannossa; 774, 1868, 6585, 773 kpl. (yht. 10000) luovutusta.
Miten OmaVerossa nyt pitäisi hankintahinnat näille 4:lle eri luovutuksille ilmoittaa kun ne on hankittu 5000 ja 5000kpl ostoina?
 
Verottaja pyytää selvitystä Finnair:n osakkeiden hankintahinnasta. Olen myynyt 2024 10000kpl yhdessä erässä ja hankkinut ne eri päivinä 2023 kahdessa eri 5000kpl ostoina.
Nordea ilmoittanut verottajalle neljä myyntierää samassa 10000kpl myyntitoimeksiannossa; 774, 1868, 6585, 773 kpl. (yht. 10000) luovutusta.
Miten OmaVerossa nyt pitäisi hankintahinnat näille 4:lle eri luovutuksille ilmoittaa kun ne on hankittu 5000 ja 5000kpl ostoina?
Sinähän voit vapaasti muokata niitä veroilmoituksen tietoja.

Itse poistaisin kaikki paitsi yhden myyntierän ja muokkaisin tuon yhden myyntierän lukumääräksi 10 000 osaketta. Hankintahinnaksi laskisin sitten noiden kahden 5 000 kpl erän hinnat yhteen.

EDIT: Siellä on näköjään kysymys "Oletko hankkinut arvopaperit yhdessä erässä". Täytä siihen kahden erän tiedot.
 
Verottaja pyytää selvitystä Finnair:n osakkeiden hankintahinnasta. Olen myynyt 2024 10000kpl yhdessä erässä ja hankkinut ne eri päivinä 2023 kahdessa eri 5000kpl ostoina.
Nordea ilmoittanut verottajalle neljä myyntierää samassa 10000kpl myyntitoimeksiannossa; 774, 1868, 6585, 773 kpl. (yht. 10000) luovutusta.
Miten OmaVerossa nyt pitäisi hankintahinnat näille 4:lle eri luovutuksille ilmoittaa kun ne on hankittu 5000 ja 5000kpl ostoina?
Varmistus: tiedätkö sä siis itse mitkä on noiden osakkeidin kaikki myynti- ja hankintahinnat, ja kysyt vain että miten ne merkataan OmaVeroon? Vai onko tilanne, ettet ole varma, millä hinnalla mikäkin erä on hankittu?

Anyway OmaVerossa voit jokaiselle myyntierälle laittaa useamman hankintaerän ("Oletko hankkinut arvopaperit yhdessä erässä?").

Jos sulla on siis 4 erihintaista myyntierää, voit lisätä 4 luovutusta, ja jokaiselle sitten laitat 1-2 hankintaerää. Jos noi on kaikki myyty samana päivänä samalla hinnalla, niin riittää että ilmoitat sille vain ne 2 hankintahintaa. Ei tuossa pitäisi olla mitään kovin ihmeellistä.

Jos se myynti ei siellä tosiaan ole jo valmiiksi, pitäisi kyllä olla.
 
Sinähän voit vapaasti muokata niitä veroilmoituksen tietoja.

Itse poistaisin kaikki paitsi yhden myyntierän ja muokkaisin tuon yhden myyntierän lukumääräksi 10 000 osaketta. Hankintahinnaksi laskisin sitten noiden kahden 5 000 kpl erän hinnat yhteen.

EDIT: Siellä on näköjään kysymys "Oletko hankkinut arvopaperit yhdessä erässä". Täytä siihen kahden erän tiedot.
Aah, okei kiitos, eli niitä eriä voi siis poistaa OmaVerossa surutta ilman että joutuu linnaa tmv. Ostoista ja myynneistä on tositteet olemassa, ennen oli helpompaa kun kaupat pystyi kirjaamaan 9a lomakkeelle ja kiikuttaa verotoimistoon.
 
Aah, okei kiitos, eli niitä eriä voi siis poistaa OmaVerossa surutta ilman että joutuu linnaa tmv. Ostoista ja myynneistä on tositteet olemassa, ennen oli helpompaa kun kaupat pystyi kirjaamaan 9a lomakkeelle ja kiikuttaa verotoimistoon.

Se on outoa, ettei tiedot ole automaattisesti siellä. Pitäisi olla. Ja kyllä se pointti on että ne tiedot voi korjata oikeiksi.
 
Se on outoa, ettei tiedot ole automaattisesti siellä. Pitäisi olla. Ja kyllä se pointti on että ne tiedot voi korjata oikeiksi.

Samaa ihmettelin, Nordea yleensä ilmoittanut hankintahinnat hyvin mutta olisiko Finnair:n käänteinen splitti tai joku syy nyt miksei ostoja ole verottajan tiedossa. Sen olen oppinut että jos pörssiyhtiöltä on tulossa anti, splitti, fuusio tai jakautuminen ,pysyn visusti erossa koska Omaverossa jälkeen päin selvitys on tuskaa.
 
Konecranesilla taitaa olla jotain sopimuksia usa:n puolustusviranomaisten kanssa mistä syystä kai Gargotec halusi yhteen (tai siksi miksi fuusio epäonnistui) Nythän usan apajien diilit menee uusiksi. Spekulointi sallittanee.
 
Aah, okei kiitos, eli niitä eriä voi siis poistaa OmaVerossa surutta ilman että joutuu linnaa tmv. Ostoista ja myynneistä on tositteet olemassa, ennen oli helpompaa kun kaupat pystyi kirjaamaan 9a lomakkeelle ja kiikuttaa verotoimistoon.

Mä ulkoistaisin ongelman Nordealle ja kysyisin tyhmänä heiltä ja pyytäisin kertomaan että mitä veroilmoitukseen pitää merkitä, kun eivät ole tietoja oikein toimittaneet. (jos siis olet ne Nordeasta alunperin hommannut)
 
Aah, okei kiitos, eli niitä eriä voi siis poistaa OmaVerossa surutta ilman että joutuu linnaa tmv. Ostoista ja myynneistä on tositteet olemassa, ennen oli helpompaa kun kaupat pystyi kirjaamaan 9a lomakkeelle ja kiikuttaa verotoimistoon.
Laittaisin paperilomakeeella, siinä tarjoaa samalla töitä virastobyrokrsatille.
 
Samaa ihmettelin, Nordea yleensä ilmoittanut hankintahinnat hyvin mutta olisiko Finnair:n käänteinen splitti tai joku syy nyt miksei ostoja ole verottajan tiedossa. Sen olen oppinut että jos pörssiyhtiöltä on tulossa anti, splitti, fuusio tai jakautuminen ,pysyn visusti erossa koska Omaverossa jälkeen päin selvitys on tuskaa.

Mäkin kysyisin Nordealta, että miksi nämä puuttuvat tiedoista. Onhan tuo nyt aika omituista. Kyllä Nordea pääsääntöisesti ilmoittaa tiedot.
 
Olen indeksirahastoihin sijoittanutvähän aikaa, mutta olen nyt miettinyt, että pitäisiköhän ostaa osake/osakkeita.. Eikös se ole ihan niin simppeliä, että valitaan montako kpl halutaan ostaa ja "osta"? Onko jotain "nice to know" juttuja heittää? Esim. Rheinmetall näyttäisi olevan ylii 1300e/kpl
 
Olen indeksirahastoihin sijoittanutvähän aikaa, mutta olen nyt miettinyt, että pitäisiköhän ostaa osake/osakkeita.. Eikös se ole ihan niin simppeliä, että valitaan montako kpl halutaan ostaa ja "osta"? Onko jotain "nice to know" juttuja heittää? Esim. Rheinmetall näyttäisi olevan ylii 1300e/kpl
Vinkkinä että lue tätä ketjua ja siihen lisäksi esimerkiksi Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Ja sitten mietit ostatko osakkeita. Jos tuntuu liian työläältä tai ei kiinnosta, niin indeksirahastot ovat erinomainen sijoituskohde, varsinkin ne joissa on pienet kulut ja jotka sijoittavat maailmanlaajuisesti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
273 103
Viestejä
4 714 588
Jäsenet
76 960
Uusin jäsen
Köllimörö

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom