Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Haetteko mahdollisesti tätä: Osakkeisiin sijoittaminen - mistä aloittaa?

Itseäni kiinnostaisi tietää onko porukka satsannut tuotot osinkoina maksaviin (etf-)rahastoihin?

Ylipäätään olisi mukava kuulla vinkkejä miten salkku kannattaisi rakentaa, jos haluaisi kasvatella sekä pienen eläkepotin että saada jonkun verran osinkoja ennen eläkepäiviä.
 
Haetteko mahdollisesti tätä: Osakkeisiin sijoittaminen - mistä aloittaa?

Itseäni kiinnostaisi tietää onko porukka satsannut tuotot osinkoina maksaviin (etf-)rahastoihin?

Ylipäätään olisi mukava kuulla vinkkejä miten salkku kannattaisi rakentaa, jos haluaisi kasvatella sekä pienen eläkepotin että saada jonkun verran osinkoja ennen eläkepäiviä.
Yleisesti ottaen fiksuinta Suomessa on minimoida osinkojen saaminen. Jos sijoitushorisonttina on ainakin 10v, niin lisäkäteisiä hankitaan mielummin myymällä niitä sijoituksia tai ensisijaisesti vähentämällä uusia ostoja.

ETF:ien tapauksessa osingot ovat erityisen vältettäviä, koska niistä maksetaan täysi 30% pääomatulovero, siinä missä pörssiyhtiöiden osingoista vain 85% on veronalaista tuloa (todellinen veroprossa siis pörssiyhtiön osingoille on 25,5%, paitsi jos pääomatulon määrä ylittää 30000e vuodessa).
 
2017 aloitin ja ensimmäinen vuosi takana piensijoittamista. Aihe kiinnosti jo vuonna 2012 kun näemmä olin tehnyt Kauppalehden sivuille virtuaalisalkun. Voi kun olisi silloin jo ladannut oikeata rahaa peliin. Silloin ei vielä uskallus ja tietämys näköjään riittänyt.

Mutta siihen aloitukseen. Periaatteessa tieto oli mitä kannattaa tehdä, mutta jo muutaman kuukauden indeksisijoitusten jälkeen piti sotkeentua osakepoimintaan. Salkkuun tarttui siivu Sotkamo Silveriä. Myöhemmin lisää ja rahastot lihoiksi ajatuksella: "oppirahat tai kiva buusti." Oppirahathan siinä tuli maksettua. Sokeana aloin luottamaan erinäisten palstojen toitotuksiin. Ja kyllä. Silver voi vielä nousta, mutta ne laput on myyty ja palattu turvallisesti tylsään indeksisijoittamiseen.
 
Mutta siihen aloitukseen. Periaatteessa tieto oli mitä kannattaa tehdä, mutta jo muutaman kuukauden indeksisijoitusten jälkeen piti sotkeentua osakepoimintaan. Salkkuun tarttui siivu Sotkamo Silveriä. Myöhemmin lisää ja rahastot lihoiksi ajatuksella: "oppirahat tai kiva buusti." Oppirahathan siinä tuli maksettua. Sokeana aloin luottamaan erinäisten palstojen toitotuksiin. Ja kyllä. Silver voi vielä nousta, mutta ne laput on myyty ja palattu turvallisesti tylsään indeksisijoittamiseen.

Osakepoiminnoissa kannattaa kyllä todellakin hajauttaa se ne hankinnat riskisiin ja vähäriskisiin. Sotkamohan on vasta nyt mielenkiintoisimmillaan, laajennetun kaivosluvan irtoaminen aukaisisi kyllä aikamoisen tulpan. Itselläni tässä pelissä hieman yli 20k osaketta jotka ihme ja kyllä ovat vieläkin ihan tukevasti voitolla. Kyseisellä lapulla kyllä on hetkellinen nousupotenttiaali mikäli tuo laajennuslupa ja rahoituskuviot lukkoon lyödään. Itse sanoisin että vähän omituinen exit tuosta osakkeesta kun arpajaiset on vasta alkamassa :)
 
Kovasti rummutellaan taas(vaihteeksi), että olis tulossa jonkinlaista laskusuhdannetta. Näin kun ite vasta alkuvaiheessa näitä hommia nii melkeempä odottelee jotain taantumaa/korjausliikettä ihan sillä silmällä, että sitte uskaltais ostaa ehkä jopa enemmän. Nyt tuli laitettua vähän koerahaa menemän rahastoihin, mutta muuten mitä etes vähän seurannut tätä menoa, nii jonkinlaista huippukauttakait tässä eletään ja siinä mielessä lieneekö kovin järkevää älyttömästi laittaa noita rahoja tiskiin. Tokihan se nousu voi jatkua vielä pitkäänki, mutta kovin tuntuu tulevan vähän joka tuutista että nyt on ylihintaa, kuumentumista, kuplaa yms. Ei toki auttanut tätä omaa arvuuttelua, että eilen katteli pitkästä aikaa Inside Jobin =P.

Pitäsköhän sijottaa kultaan tässä vaiheessa...

Buffetin miljoonan dollarin veto tuli tiensä päähän vasta, löi vetoa siitä että indekseihin sijottamalla pärjää paremmin ku valikoidul salkulla.
 
2017 aloitin ja ensimmäinen vuosi takana piensijoittamista. Aihe kiinnosti jo vuonna 2012 kun näemmä olin tehnyt Kauppalehden sivuille virtuaalisalkun. Voi kun olisi silloin jo ladannut oikeata rahaa peliin. Silloin ei vielä uskallus ja tietämys näköjään riittänyt.

Mutta siihen aloitukseen. Periaatteessa tieto oli mitä kannattaa tehdä, mutta jo muutaman kuukauden indeksisijoitusten jälkeen piti sotkeentua osakepoimintaan. Salkkuun tarttui siivu Sotkamo Silveriä. Myöhemmin lisää ja rahastot lihoiksi ajatuksella: "oppirahat tai kiva buusti." Oppirahathan siinä tuli maksettua. Sokeana aloin luottamaan erinäisten palstojen toitotuksiin. Ja kyllä. Silver voi vielä nousta, mutta ne laput on myyty ja palattu turvallisesti tylsään indeksisijoittamiseen.

Itsellä lähestulkoon sama tarina kun sinulla. Alkuun ostin suomen superia, joka onkin mukavasti voitolla. (ensimmäinen erä 25%, keskihinta uusien ostojen vuoksi korkeampi, joten kokonaistuotto on 7% hujakoilla) Sitten tein tuollaisen samanlaisen lottolapun kuin sinä, tosin käytin tässä componentaa, ja nappasin sieltä nettona +80% tuoton myydessä. Hyvään aikaan myinkin, koska nyt kurssihinta on samassa, jolla sen ostin.

Nyt olen muuttanut strategiani tähän suuntaan: Laatuyhtiöitä, jotka maksavat ja kasvattavat osinkoaan, (toistaiseksi on vaan helsingin pörssistä) pari potentiaalista kasvuyhtiötä ja sitten noita superrahastoja. (suomi ja ruotsi)
Yksittäiset osakkeet salkussani: Sampo, Nordea, DNA, Finnair, Privanet. Seuraava osto olisi tarkoitus katsella ulkomailta. Ehkä apple, intel, coca cola...
 
Kovasti rummutellaan taas(vaihteeksi), että olis tulossa jonkinlaista laskusuhdannetta. Näin kun ite vasta alkuvaiheessa näitä hommia nii melkeempä odottelee jotain taantumaa/korjausliikettä ihan sillä silmällä, että sitte uskaltais ostaa ehkä jopa enemmän. Nyt tuli laitettua vähän koerahaa menemän rahastoihin, mutta muuten mitä etes vähän seurannut tätä menoa, nii jonkinlaista huippukauttakait tässä eletään ja siinä mielessä lieneekö kovin järkevää älyttömästi laittaa noita rahoja tiskiin. Tokihan se nousu voi jatkua vielä pitkäänki, mutta kovin tuntuu tulevan vähän joka tuutista että nyt on ylihintaa, kuumentumista, kuplaa yms. Ei toki auttanut tätä omaa arvuuttelua, että eilen katteli pitkästä aikaa Inside Jobin =P.

Pitäsköhän sijottaa kultaan tässä vaiheessa...

Buffetin miljoonan dollarin veto tuli tiensä päähän vasta, löi vetoa siitä että indekseihin sijottamalla pärjää paremmin ku valikoidul salkulla.
Arvostusluvut ovat kieltämättä aika korkealla tässä vaiheessa, mutta markkinoiden ajoittaminen on silti mahdotonta. Yksittäisissä osakkeissa ja sijoituskohteissa voi olla vielä jokseenkin mahdollista nähdä koska kupla on puhkeamassa (esim kryptot) mutta indeksin sukeltaminen on täysin arpapeliä ja enemmän ja vähemmän valistunutta arvailua. Jos se olisi mahdollista niin kaikki tekisivät niin.

Voi olla että ensi kuussa rommataan, mutta ihan yhtä hyvin voidaan jatkaa nykyistä nousukiitoa vielä seuraavat viisi vuotta. Yleisesti ottaen aika markkinoilla kuitenkin voittaa ajoitusyritykset, joten itse sanoisin että laita kiinni sellaiset rahat joita et näe tarvitsevasi seuraavam 10-20 vuoden aikana. Vaikka rommattaisiin niin tuolla sijoitushorisontilla ehdit jo palautua.
 
Nyt olen muuttanut strategiani tähän suuntaan: Laatuyhtiöitä, jotka maksavat ja kasvattavat osinkoaan, (toistaiseksi on vaan helsingin pörssistä) pari potentiaalista kasvuyhtiötä ja sitten noita superrahastoja. (suomi ja ruotsi)
Yksittäiset osakkeet salkussani: Sampo, Nordea, DNA, Finnair, Privanet. Seuraava osto olisi tarkoitus katsella ulkomailta. Ehkä apple, intel, coca cola...
Osinkoja maksavat osakkeet ovat verotuksellisesti aika huonoja Suomessa, lähtökohtaisesti kannattaa keskittyä kasvuosakkeisiin ja rahan tarpeessa realisoida lappusia.

Ulkomaisia osakkeita ostettaessa kannattaa avata salkku Nordeaan (tai sitten IB yms., näistä ei tosin itsellä ole tarkempaa kokemusta), Nordnetin kautta menee ihan törkeät välityskulut jos ostat yhtään pienempiä eriä.
 
Arvostusluvut ovat kieltämättä aika korkealla tässä vaiheessa, mutta markkinoiden ajoittaminen on silti mahdotonta. Yksittäisissä osakkeissa ja sijoituskohteissa voi olla vielä jokseenkin mahdollista nähdä koska kupla on puhkeamassa (esim kryptot) mutta indeksin sukeltaminen on täysin arpapeliä ja enemmän ja vähemmän valistunutta arvailua. Jos se olisi mahdollista niin kaikki tekisivät niin.

Voi olla että ensi kuussa rommataan, mutta ihan yhtä hyvin voidaan jatkaa nykyistä nousukiitoa vielä seuraavat viisi vuotta. Yleisesti ottaen aika markkinoilla kuitenkin voittaa ajoitusyritykset, joten itse sanoisin että laita kiinni sellaiset rahat joita et näe tarvitsevasi seuraavam 10-20 vuoden aikana. Vaikka rommattaisiin niin tuolla sijoitushorisontilla ehdit jo palautua.
Niin eipä sitä voi kuin arvuutella että missä vaihessa romahdetaan, mutta toisaalta edelliset kaks isompaa(IT-kupla, Subprime-kriisi) indeksiromahdusta on olleet sen -50% pudotus indeksissä ja sen laskun aikajänne on ollut jotain 1,5v-2v. Että jos lähti vaikka IT-kuplan aikaan sijottaan indekseihin niin olis ollut plussalla niiden sen aikaisten sijotusten kanssa joskus tuossa 3-4v sitten. Ajallinen hajautus toki tasaa nämä pitkällä aikajänteellä, mutta sehän tässä mietityttää, että minkä hyödyn siitä nyt saa jos sijoitan nyt enkä sit vaikka nousun päätteeksi. Kuinka kova nousu pitää olla että nyt sijoitetulla rahalla selviäis indeksisijoittajana voittajana mahollisesta romahduksesta.

Ja taas karkeasti laskien, jos nyt sijoitat ja se keskimääräinen voitto on sen 7%, nii saa olla vielä sen 10 vuotta tätä kasvua, ettei tuommonen -50% pudotus ei syö kaikkea siitä siellä kasvun päässä. Mutta noh, tilillä se laskis kuitenki =P

Tämä nyt vain siis ajatellen tuota s&p 500 indeksiä. OMX indeksi ei oo saavuttanut vieläkään lamaa edeltänyttä arvoaan.

Mut eipä näissä mun jorinoissa nii kovin järkeä, pelkkää pyörittelyä vaan.
 
Jos sä jäät odottamaan tuota -50% niin voi olla että saat odottaa 20v tai hyvällä tuurilla viikko riittää. Entäs jos tuo -50% tapahtuu, koska alat sijoittamaan, selvästikään et vielä -30% kohdalla pistäisi euroakaan sisään - mitä jos se lasku stoppaa tuohon? Jälkikäteen graafeista on toki helppoa katsoa että "all in tuossa", mutta ei se tilanteen päällä ollessa niin mene.

Jos itse saisi jotain arvata niin pitäisin -30% dippiä paljon todennäköisempänä kuin -50%, -30:ssä et uskalla lyödä all in kun ajattelet/toivot että se menee -50 asti. Entäs kun on noustu -20% tasolle, lähdetkö mukaan vai odotatko että kyllä se vielä tuosta rommaa lisää?

Nähdäkseni ainoa järkevä tapa olisi -10% tai -5% välein lyödä rahaa sisään jolloin -30% lasku onkin efektiivisesti vain -20% lasku ((10+20+30)/3) jos sijoitettava summa on vakio. Lisäksi kun rahaa pitää jemmata puskuriin jos mennäänkin -60% asti niin tuossa -30% kohdassa vain osa sun pääomasta on sisällä, sen jälkeen kurssit nousee ja kaikki lisäsijoitukset pienentää tuon dipin efektiivistä syvyyttä. Jos sulle jäi ½ kassasta käteen, mitä sillä teet, jemmaat 10vuotta odottaen uutta dippiä ja raha on poissa markkinoilta tai -10% tasolla pistät loputkin, jolloin efektiivinen dippi olikin 15% ((10+20+30+10+10+10)/6)

3 vuoden 7% tuotto on 22,5%, 2 vuoden 15%... Korjausliikettä on huudettu jo ainakin 2013 asti että siihen voi peilata noita lukuja...
 
Jos sä jäät odottamaan tuota -50% niin voi olla että saat odottaa 20v tai hyvällä tuurilla viikko riittää. Entäs jos tuo -50% tapahtuu, koska alat sijoittamaan, selvästikään et vielä -30% kohdalla pistäisi euroakaan sisään - mitä jos se lasku stoppaa tuohon? Jälkikäteen graafeista on toki helppoa katsoa että "all in tuossa", mutta ei se tilanteen päällä ollessa niin mene.

Jos itse saisi jotain arvata niin pitäisin -30% dippiä paljon todennäköisempänä kuin -50%, -30:ssä et uskalla lyödä all in kun ajattelet/toivot että se menee -50 asti. Entäs kun on noustu -20% tasolle, lähdetkö mukaan vai odotatko että kyllä se vielä tuosta rommaa lisää?

Nähdäkseni ainoa järkevä tapa olisi -10% tai -5% välein lyödä rahaa sisään jolloin -30% lasku onkin efektiivisesti vain -20% lasku ((10+20+30)/3) jos sijoitettava summa on vakio. Lisäksi kun rahaa pitää jemmata puskuriin jos mennäänkin -60% asti niin tuossa -30% kohdassa vain osa sun pääomasta on sisällä, sen jälkeen kurssit nousee ja kaikki lisäsijoitukset pienentää tuon dipin efektiivistä syvyyttä. Jos sulle jäi ½ kassasta käteen, mitä sillä teet, jemmaat 10vuotta odottaen uutta dippiä ja raha on poissa markkinoilta tai -10% tasolla pistät loputkin, jolloin efektiivinen dippi olikin 15% ((10+20+30+10+10+10)/6)

3 vuoden 7% tuotto on 22,5%, 2 vuoden 15%... Korjausliikettä on huudettu jo ainakin 2013 asti että siihen voi peilata noita lukuja...
Eipä sitä nyt mitään -50% jäis odottamaankaan ja ihan spekulatiivista höpinää tää nyt omalta osalta on. Ku ei oo rahaa laittaa paljoa nii on hyvä perustella itselle miksi sitä ei just nyt kannatakkaan laittaa ;). Jonku -30% dippauksen kohalla viime lamassakin toki indeksi kipus jo reilun vuoden jälkee samoihin lukemiin. Toisaalta ku historiaa ei sais käyttää tulevaisuuden arvionnissa nii ihan turhaa pyörittelyähän tää on.


Kymmenen vuotta sitten lyöty miljoonan dollarin veto ratkesi: Warren Buffettin passiivinen sijoitustapa oli tuottoisampi – miksi suomalaiset maksavat turhia kuluja?
 
Viimeksi muokattu:
Itse ei ole myöskään tullut kuunneltua noita dipin huutelijoita ihan hetkeen (panostin 2012, 2013, 2014, 2015 ja 2016 ihan samalla tavalla) mutta kyllä tässä viimeisen vuoden aikana, ainakin jenkeissä, tuntuu että nyt on noustu jo niin sanotusti fundamentaaleista irti. Esimerkiksi Dow Jonesin 11 ensimmäistä komponenttia vastaavat jo käytännössä 60% indeksin arvosta. Näistä yhdestätoista esimerkiksi Boeing, MMM, McDonalds ja Home Depot ovat jo todella reilusti yläkanttiin arvostettuja ja JNJ ja UNH lievästi yliarvostettuja. Tosin, Applella ja IBM:llä taas päin vastoin. Mutta pelkästään neljän ensimmäiseksi mainitun arvot jos tipahtaisivat vaikka viimeisen viiden vuoden keskitasolle niin sieltä jo monta tuhatta pistettä alaspäin tultaisiin.

Myöskään oikeastaan mihinkään (Trumpin valinta ehkä viimeisin) maailmalla tapahtuneeseen ei oikein reagoida enää suuntaan tai toiseen. Ei heiluta Iran, ei Syyria, ei Venäjä, ei hallinnon sulkeminen, ei Kreikka, ei hirmumyrskyt, ei Brexit, ei mikään. Ennustaja en tietenkään ole joten panostan edelleen, kun arvoa löytyy, mutta kyllä se alkaa olla hankalan ja todella hankalan välissä. Suurin syy osakkeiden yliarvostukselle lienee edelleen muiden instrumenttien (korot) olematon tuotto joten näillä se on nyt mentävä. Silti tässä viimeisten kuukausien aikana on kyllä alkanut itsellänikin jo kylmä selkäpiitä karmimaan.
 
Moi tännekkin.

Tämä on alue johon järki ja aivokapasiteetti ei riitä itsellä mitenkään. Voi olla kysymykseeni on vastattu jo jossain kohtaa, en alkaa nyt näitä jokaista kahlaamaan läpi. Oon näitä pankkien sivuja kahlannu ihan tarpeeksi yhtään en ole viisaampi.

Mutta asiaan, jos joku osais vääntää ratakiskoa. Kyse on nyt siitä että pankit "mainostaa" sijoittamista. Lähes riskitöntä sijoittamista tai isommalla riskillä sijoittamista jne miten sen nyt kukin tahtoo ilmaista. Riskitöntä sijoittamista ei taida ollakkaan ? Nojoo, kyse ei ole suurista rahamääristä vaan siitä että nyt säästöt makaa lähes 0 korko tilillä. Ei tarjota enää ns. "säästötilejäkään." Että sais hivenen suuremman koron säästöille, ei. Vaan nyt ilmeisesti täytyy alkaa miettimään sijoittamista että hyötyis edes jotain kun nyt ne vaan pölyyntyy tilillä kerryttämättä yhtään korkoa.

Onko tuo pankin kauitta sijoitus turvallista , vai sanotaanko viikon päästä että "sorry, rahat meni" ? Jos valitsee heidän tarjoamastaan lähes riskittömän sijoituksen ? Miten se käytännössä toimii , antaa pankille vain lupa sijoittaa kaikki säästöt ? Miten tietää voiko luottaa ? Ei varmaan mitenkään. Kummastelen vain jos yksityishenkilö haluaa lainaa pankilta, täytyy olla 10 takaajaa ja omaisuutta pantata (kärjistetty) , mutta pankki haluaa leikkiä mun säästöillä ilman minkäänlaisia vakuuksia ?
 
Moi tännekkin.

Tämä on alue johon järki ja aivokapasiteetti ei riitä itsellä mitenkään. Voi olla kysymykseeni on vastattu jo jossain kohtaa, en alkaa nyt näitä jokaista kahlaamaan läpi. Oon näitä pankkien sivuja kahlannu ihan tarpeeksi yhtään en ole viisaampi.

Mutta asiaan, jos joku osais vääntää ratakiskoa. Kyse on nyt siitä että pankit "mainostaa" sijoittamista. Lähes riskitöntä sijoittamista tai isommalla riskillä sijoittamista jne miten sen nyt kukin tahtoo ilmaista. Riskitöntä sijoittamista ei taida ollakkaan ? Nojoo, kyse ei ole suurista rahamääristä vaan siitä että nyt säästöt makaa lähes 0 korko tilillä. Ei tarjota enää ns. "säästötilejäkään." Että sais hivenen suuremman koron säästöille, ei. Vaan nyt ilmeisesti täytyy alkaa miettimään sijoittamista että hyötyis edes jotain kun nyt ne vaan pölyyntyy tilillä kerryttämättä yhtään korkoa.

Onko tuo pankin kauitta sijoitus turvallista , vai sanotaanko viikon päästä että "sorry, rahat meni" ? Jos valitsee heidän tarjoamastaan lähes riskittömän sijoituksen ? Miten se käytännössä toimii , antaa pankille vain lupa sijoittaa kaikki säästöt ? Miten tietää voiko luottaa ? Ei varmaan mitenkään. Kummastelen vain jos yksityishenkilö haluaa lainaa pankilta, täytyy olla 10 takaajaa ja omaisuutta pantata (kärjistetty) , mutta pankki haluaa leikkiä mun säästöillä ilman minkäänlaisia vakuuksia ?
Keskimääräinen mielipide täällä tuntuu olevan noita pankkien rahastoja vastaan jos niiden kulut ylittää 0,5%. Bank Norwegiania suositeltu ilmeisesti sen tarjoaman 1,75% koron vuoksi jos haluaa vaan makuuttaa.

Tosin jos sitä rahaa on paljon laitettavaksi nii kannattaa se talletussuojan ylitys miettiä tarkkaan. Onhan se aina pieni ?-merkki jos yks pankki tarjoaa hirveää korkoa verrattuna muihin.

ASP-vaihtoehtona kannattaa käydä läpi jos asunnon hankinta on edessä ~5v sisällä.
 
Mutta asiaan, jos joku osais vääntää ratakiskoa. Kyse on nyt siitä että pankit "mainostaa" sijoittamista. Lähes riskitöntä sijoittamista tai isommalla riskillä sijoittamista jne miten sen nyt kukin tahtoo ilmaista. Riskitöntä sijoittamista ei taida ollakkaan ? Nojoo, kyse ei ole suurista rahamääristä vaan siitä että nyt säästöt makaa lähes 0 korko tilillä. Ei tarjota enää ns. "säästötilejäkään." Että sais hivenen suuremman koron säästöille, ei. Vaan nyt ilmeisesti täytyy alkaa miettimään sijoittamista että hyötyis edes jotain kun nyt ne vaan pölyyntyy tilillä kerryttämättä yhtään korkoa.

On pari järkevää vaihtoehtoa aloittelijalle:

1. Norwegian Bankin 1,75%:n säästötili. Riski on hyvin pieni kun tilillä on enintään talletussuojan verran.
2. ASP-tili asutosäästäjälle jos ehdot täyttyvät
3. Matalakuluiset hyvin hajauttavat osakerahastot. Hallinnointikulujen (tai juoksevat kulut) pitäisi olla mieluiten alle 0,5%. Nykyään näitä alkaa löytyä jo ihan normipankeista. Lisäksi Nordnetin Superrahastot, kuukausisäästö-ETF:t ja Seligsonin rahastot ovat ihan hyviä vaihtoehtoja. Osakerahastoissa on jo riskiä enemmän mutta kun säästöaika on 15+ vuotta ja sijoittaa säännöllisesti, voi olla aika turvallisin mielin.

Unohda oudot strukturoidut tuotteet ja pankkien ja vakuutusyhtiöiden kalliit "Nönnönnöö Varovainen"-rahastot ja sijoitusvakuutukset. Todelliset kulut usein 1-2%. Ainakin varmista tällä palstalla ennen kuin sijoitat.

Ja tärkein: pankkien sijoitusneuvojat ovat myyjiä, jotka haluavat rahasi, eivät parastasi. Olen todennut parikin kertaa kuinka pankkitäti antaa täysin hävyttömiä neuvoja henkilölle, jolla on ihan merkittävä varallisuus. Neuvot olisivat nostaneet kulut kattoon ja aiheuttaneet isot veroseuraamukset. Älä siis ikinä suostu neuvoihin ilman, että varmasti joku joka tuntee sijoittamisen, käy sen ehdotuksen läpi.
 
Sain sitten viimein aikaiseksi tehdä säästöille jotain järkevää. Muutamat palkat heitin Norssille turvaan ja nyt yritän kasata sopivan fire&forget ETF-kuukausirahaston pienellä pesämunalla ja ehkä 100e/kk tahdilla. Mallisalkulla näytti olevan tosin aika korkeat kulut, jos tuota oikein tulkitsin. Kannattaakohan tuota Tanskaa vielä ostaa, jos sitä ei ennestään ole?

Loput säästöt ja kausittainen ylijäämä menee varmaan ASPiin.
 
Sain sitten viimein aikaiseksi tehdä säästöille jotain järkevää. Muutamat palkat heitin Norssille turvaan ja nyt yritän kasata sopivan fire&forget ETF-kuukausirahaston pienellä pesämunalla ja ehkä 100e/kk tahdilla. Mallisalkulla näytti olevan tosin aika korkeat kulut, jos tuota oikein tulkitsin. Kannattaakohan tuota Tanskaa vielä ostaa, jos sitä ei ennestään ole?

Loput säästöt ja kausittainen ylijäämä menee varmaan ASPiin.
Joo mallisalkku on aika surkea, lajittele vaikka ne tarjolla olevat etft kulujen perusteella ja nappaa pienikuluisimmista pari hyvältä kuulostavaa. Tässä ketjussakin on pari kertaa käyty läpi hyviä vaihtoehtoja jos jaksat kaivella.
 
Syksyllä tuli aloitettua "sijoittaminen" ja tällä hetkellä:

- 200€/kk ETF:iin
- iShares Core MSCI World UCITS ETF (75%)
- iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF (25%)
- Pientä sijoittamista Nordnetissä
- 100 - 500e/kk ASP-tilille
- 200€/kk Bank Norweigianille 1.75% korkoa kasvamaan
- Loput tulot menevät enimmäkseen Nordean Etutilille (0.05% korko) käyttökassaksi

Enemmänkin voisi laittaa esim. Norweigianin tilille mutta haluan pitää pari tonnia helposti saatavilla. Siirto Norweiginista kestää kuitenkin pari päivää mutta Etutililtä voi rahat saa hetkessä. ASP on ollut jo kaks vuotta ja säästötavoite ylittyy tänä vuonna. Kun asunto on hommattu niin nostan ETF kuukausisäästösummaa.

Edit. Etutilikorko korjattu
 
Viimeksi muokattu:
Syksyllä tuli aloitettua "sijoittaminen" ja tällä hetkellä:

- 200€/kk ETF:iin
- iShares Core MSCI World UCITS ETF (75%)
- iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF (25%)
- Pientä sijoittamista Nordnetissä
- 100 - 500e/kk ASP-tilille
- 200€/kk Bank Norweigianille 1.75% korkoa kasvamaan
- Loput tulot menevät enimmäkseen Nordean Etutilille (0.8% korko) käyttökassaksi

Enemmänkin voisi laittaa esim. Norweigianin tilille mutta haluan pitää pari tonnia helposti saatavilla. Siirto Norweiginista kestää kuitenkin pari päivää mutta Etutililtä voi rahat saa hetkessä. ASP on ollut jo kaks vuotta ja säästötavoite ylittyy tänä vuonna. Kun asunto on hommattu niin nostan ETF kuukausisäästösummaa.

Mitä tarvitaan 0,8% Nordean etutiliin?
 
Mitä tarvitaan 0,8% Nordean etutiliin?

En tiedä tarvitaanko muuta kuin, että on Nordean asiakas (vähintään pankkitili)? Viime vuonna tarjosivat kyseistä tiliä samalla kun olin hankkimassa luottokorttia. Korko määräytyy Nordea Prime-koron ja asiakasryhmän perusteilla.
 
Itellä menee tällä hetkellä ETF:iin se 300e/kk. Valinnut pelkästään tuotot takaisin sijoittavia ETF:iä ja tällä hetkellä menee USA:n ja Euroopan indekseihin. Eivät nuo halvimmasta päästä ole, mutta halvemmat ETF:ät tuppaa maksamaan osingot ulos, jota en nyt halua, koska tässä pyritään korkoa korolle efektiin ja mataliin hallinnointipalkkioihin (ka. 0,09%).
 
Saat ETF:n omistamien osakkeiden maksamat osingot rahana, tosin joudut maksamaan täyden 30% pääomatuloveron. Uudelleen sijoittava ETF ostaa lisää osakkeita osingoilla, ekä joudu (yleensä) maksamaan veroa osingoista, jolloin korkoa korolle -ilmiö tuottaa paremman tuoton.
 
Mistäs nuo osinko-ETFt erottaa takaisin sijoittavista?
Jos kk säästämistä katot nii siellä PDFssä on ainaki selkeästi ilmoitettu. Avaintietoesitteessä tuo sit lukee ainakin. Esim: "Osuudet ovat kasvuosuuksia (ts. osinkotulot sisällytetään niiden arvoon)" "Osuussarja ei jaa voittoosuuksia vaan kaikki tuotot sijoitetaan rahastoon."
 
Onko jollain suosituksia Degiron komissiottomista ETF:istä: https://www.degiro.fi/data/pdf/fi/luettelo-komissiottomista-ETFsta.pdf. Hakusessa mm. Eurooppaan, Jenkkeihin, sekä kehittyville markkinoille sijoittavia ETF:iä. Lisäksi erikois-ETF:t kiinnostaa, kuten suuren osinkotuoton tai REIT ETF.

Ilmeisesti aika moni on noista valitettavasti osinkoa jakavia? Noiden ISIN-koodi on jenkkimarkkinoiden, mutta ovatkohan kuitenkin euroopan markkinoilla olevat saman nimiset ETF:t komissiovapaita myös?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä käytännön eroja näissä eri välittäjissä on? Jos vertaa esim. tuota Degiroa Nordnetiin. Oliko näin, että Nordnetistä menee tiedot verottajalle suoraan, mutta Degirosta ei?
 
Jos kk säästämistä katot nii siellä PDFssä on ainaki selkeästi ilmoitettu. Avaintietoesitteessä tuo sit lukee ainakin. Esim: "Osuudet ovat kasvuosuuksia (ts. osinkotulot sisällytetään niiden arvoon)" "Osuussarja ei jaa voittoosuuksia vaan kaikki tuotot sijoitetaan rahastoon."

Kiitti. Ilmeisesti välillä on myös (acc) -tägi nimessä.

Laitoin ilmeisen perusvarmat IS3N ja EUNL -paperit vetämään. Pitänee tarkentaa noita, kunhan on aikaa opetella noiden hajaantumista. Kuukausisijoittaako kukaan tuohon Vietnam-ETFään? On nimittäin aika hyvässä nousussa, mutta kulut ovat suhteellisen rouheat myöskin.
 
Mä vähän vierastan ajatusta katsoa lyhyen ajan kehitystä, jos idea on laittaa tasaisesti joka kuukausi sama summa useiden vuosien ajan. Jos haluat pikavoittoja, sijoita suoriin osakkeisiin tai shorttaa.
 
Mä vähän vierastan ajatusta katsoa lyhyen ajan kehitystä, jos idea on laittaa tasaisesti joka kuukausi sama summa useiden vuosien ajan. Jos haluat pikavoittoja, sijoita suoriin osakkeisiin tai shorttaa.
Tämä. Ja kulut pysyy, kasvut ei.

Ja sit osakkeissa toki hyvä muistaa, "mennyt lujaa" = voit olla jo myöhässä ja ostat kalliilla jotain jonka arvo tippuu. Esim. joo nvidialla mennyt lujaa 2v ku arvo noussut kymmenkertaseksi, mutta onko yhtiön arvostus yläkantissa ja osake tulossa alas? Vai jatkuuko nousu vielä pitkäänki, kukaan ei tiedä. Ja siitä se riski muodostuu.
 
Mitä käytännön eroja näissä eri välittäjissä on? Jos vertaa esim. tuota Degiroa Nordnetiin. Oliko näin, että Nordnetistä menee tiedot verottajalle suoraan, mutta Degirosta ei?

Ilmeisesti ja Degiron sivujen perusteella juuri näin on. Eivät lähetä automaattisesti mitään, mutta saat itse kelvolliset datat veroilmoitusta varten. Omalle ajankäytölle pitää siis laskea hinta, jos lähtee Degirolla puuhastelemaan enemmän. Mielelläni itsekin kuulisin lisää kokemuksia Degirosta.
 
Mitä käytännön eroja näissä eri välittäjissä on? Jos vertaa esim. tuota Degiroa Nordnetiin. Oliko näin, että Nordnetistä menee tiedot verottajalle suoraan, mutta Degirosta ei?
Talletussuoja ja sit tietty sivistysmaissa on kova sääntely. Ei missään nimessä ainakaan EU:n ulkopuolelle kannata laittaa rahojaan piensijoittajan. Degirossa on etuna hallintarekisterin käyttäminen.
 
Jos kk säästämistä katot nii siellä PDFssä on ainaki selkeästi ilmoitettu. Avaintietoesitteessä tuo sit lukee ainakin. Esim: "Osuudet ovat kasvuosuuksia (ts. osinkotulot sisällytetään niiden arvoon)" "Osuussarja ei jaa voittoosuuksia vaan kaikki tuotot sijoitetaan rahastoon."

Mielestäni tuo lause "Osuudet ovat kasvuosuuksia (ts. osinkotulot sisällytetään niiden arvoon)" on hiukan kapulakieltä ja en moneen kertaan alussa ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Mitä tuo muuten mahtaa olla englanniksi? Jos siitä vähän ymmärtäisi, että onko se suomennettu vain tönkösti.
 
Mielestäni tuo lause "Osuudet ovat kasvuosuuksia (ts. osinkotulot sisällytetään niiden arvoon)" on hiukan kapulakieltä ja en moneen kertaan alussa ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Mitä tuo muuten mahtaa olla englanniksi? Jos siitä vähän ymmärtäisi, että onko se suomennettu vain tönkösti.
Accumulating ja Distributing? Lyhenteinä lapun nimen perässä suluissa: (Acc) ja (Dist)
 
Ilmeisesti ja Degiron sivujen perusteella juuri näin on. Eivät lähetä automaattisesti mitään, mutta saat itse kelvolliset datat veroilmoitusta varten. Omalle ajankäytölle pitää siis laskea hinta, jos lähtee Degirolla puuhastelemaan enemmän. Mielelläni itsekin kuulisin lisää kokemuksia Degirosta.

Itse aloin Degiron asiakkaaksi vasta vähän aikaa sitten, mutta voin jakaa ensivaikutelman perusteella kokemuksia. Aiemmin on kokemusta Nordnetin ja IB:n käyttämisestä. Rekisteröinti onnistui nopeasti, siinä piti täyttää henkilötietoja ja ottaa kuva passista. Ainoa mikä rekisteröinnissä hieman epäilytti oli rahansiirto Trustlyn avulla johon piti syöttää omat pankkitunnukset. En nyt muista voisiko sen alkupääoman siirtää tavallisen tilisiirron avulla joka on toki hitaampaa. Minimivaatimus alkupääomalle on huomattavasti pienempi kuin esim IB:llä. Rekisteröinnissä valitaan tilin tyyppi, jossa vaihtoehtona mm. perus ja aktiivisijoittaja. Aktiivisijoittaja voi käydä kauppaa eksottisimmilla instrumenteilla, ja siinä saa ilmeisesti osaan pörsseistä reaaliaikaiset kurssit ilmaiseksi. Rekisteröinnin jälkeen täytyy täyttää jonkun verran lisätietolomakkeita riippuen tuon tilin tyypistä.

Lisätalletukset myöhemmin onnistuu Trustlyn kautta pikana josta menee 1 euron provisio, tai tavallisella tilisiirrolla vähän hitaammin. Tuo vastatili on ilmeisesti suomalainen Danske Bankin tili.

Kaupankäynti on mielestäni ihan yhtä helppoa kuin Nordnetissa, ja huomattavasti IB:tä helpompaa. Kaupankäyntisivusto on suomenkielinen. Valuutanvaihdon voi tehdä automaattisesti, tai manuaalisesti josta taitaa mennä 10 euron kiinteä provisio ja joku prosenttiluku. Kaupankäynnissä on valittavissa toimeksiannon tyyppi (esim limit order tai stop loss), ja toimeksiannon toteuduttua kulut näkee selkeästi eroteltuna. Plussaa Degirossa on Nordnetiin verrattuna multi-factor authentication -tuki, joka käyttää Google Authenticator -mobiilisovellusta.

Veroilmoituksen tekemisestä Degiron raportin perusteella ei ole vielä kokemuksia.
 
Onko jollain suosituksia Degiron komissiottomista ETF:istä: https://www.degiro.fi/data/pdf/fi/luettelo-komissiottomista-ETFsta.pdf. Hakusessa mm. Eurooppaan, Jenkkeihin, sekä kehittyville markkinoille sijoittavia ETF:iä. Lisäksi erikois-ETF:t kiinnostaa, kuten suuren osinkotuoton tai REIT ETF.

Ilmeisesti aika moni on noista valitettavasti osinkoa jakavia? Noiden ISIN-koodi on jenkkimarkkinoiden, mutta ovatkohan kuitenkin euroopan markkinoilla olevat saman nimiset ETF:t komissiovapaita myös?

Olen miettinyt samaa nyt kun Jenkki-ETF:t on blokattu. Laitoinkin juuri Degirolle kyselyä että mitä jos tuolla listalla oleva ETF löytyy vaikka Xetrasta, niin onko se silloinkin komissiovapaa. Katsotaan mitä vastaavat.

Olen yrittänyt tuolta listalta löytää esim. IT-alaan liittyvää ETF:ää mutta ei tunnu löytyvän (Euroopan pörssit) mitään mielenkiintoista. Perus ETF kk-säästöt on jo Nordnetissä ja Degirossa oli tarkoitus ostaa vähän spesifisempiä ETF:iä kuten juuri jotain Information Technolyyn keskittyvää.

e: Degirolta tulikin jo sellainen vastaus kuten pelkäsin:

If the ETF is in the list, but are listed on multiple exchanges is it only the listing indicated in the list that is commission free.
 
Viimeksi muokattu:
Menin hetken mielijohteesta hankkimaan raaka-aine etf:ää vuosi sitten . Kruununa en edes täysin ymmärrä tuota settiä, en osaa sanoa pitäisikö toivoa vihreää vallankumousta vai kolmatta maailmansotaa. No virheitä tulee, täytyy varmaan kuitata tappiot ja hankkia vain sellaisia settejä, joista ymmärtää suurimman osan..
 
Millä tapaa olette hoitaneet luovutusvoitoista koituvan veron maksun? Näin aloittelevana sijoittajana/säästäjänä tuntuisi helpommalta maksaa voitollisen myynnin jälkeen vero asap ennakkoverona(?). Muutoinhan saa odotella seuraavan vuoden keväälle sitä veroehdotusta, ja on saattanut "unohtaa" esim. osan myynneistä, törsännyt rahaa ja sitten paukahtaakin veroja maksettavaksi. Entä vaikuttaako ansiotulojen verotus (tuloraja yms) millään tavalla pääomatulojen verotukseen tai toisin päin? Ehkä tyhmiä kysymyksiä mutta varmasti monen muunkin sijoitus-noobin mielessä.
 
Millä tapaa olette hoitaneet luovutusvoitoista koituvan veron maksun? Näin aloittelevana sijoittajana/säästäjänä tuntuisi helpommalta maksaa voitollisen myynnin jälkeen vero asap ennakkoverona(?). Muutoinhan saa odotella seuraavan vuoden keväälle sitä veroehdotusta, ja on saattanut "unohtaa" esim. osan myynneistä, törsännyt rahaa ja sitten paukahtaakin veroja maksettavaksi. Entä vaikuttaako ansiotulojen verotus (tuloraja yms) millään tavalla pääomatulojen verotukseen tai toisin päin? Ehkä tyhmiä kysymyksiä mutta varmasti monen muunkin sijoitus-noobin mielessä.

Eikös ainakin Nordnet maksa sen veron suoraan myydessä? Tai näin ainakin kuvittelin. No, eiköhän sieltä sitten joskus karhukirje tule postissa.
 
Millä tapaa olette hoitaneet luovutusvoitoista koituvan veron maksun? Näin aloittelevana sijoittajana/säästäjänä tuntuisi helpommalta maksaa voitollisen myynnin jälkeen vero asap ennakkoverona(?). Muutoinhan saa odotella seuraavan vuoden keväälle sitä veroehdotusta, ja on saattanut "unohtaa" esim. osan myynneistä, törsännyt rahaa ja sitten paukahtaakin veroja maksettavaksi. Entä vaikuttaako ansiotulojen verotus (tuloraja yms) millään tavalla pääomatulojen verotukseen tai toisin päin? Ehkä tyhmiä kysymyksiä mutta varmasti monen muunkin sijoitus-noobin mielessä.

Ansiotulojen verotus ei vaikuta pääomatulojen verotukseen mitenkään, ne ovat kaksi eri tulolajia.

Luovutusvoitosta tulevan veron määrän voi laskea itse ja maksaa Verohallinnolle ennakontäydennysmaksuna.

Periaatteessa voit tehdä myös uuden verokortin ansiotuloa varten, jolloin merkitset verokortin tietoihin myös luovutusvoiton määrän. Jos luovutusvoitosta määrättävä vero ei ole liian suuri, voit valita, että palkan ennakonpidätystä nostetaan sen verran, että palkan ennakonpidätys kattaa myös luovutusvoittoveron.

Voit myös pyytää verotoimistoa määräämään sinulle ennakkoverot luovutusvoitosta, jos verokortin muokkaaminen verkossa tuntuu haastavalta.

Tarvitset verokortin muuttamiseen tiedot (arvion) koko vuoden tuloista ja tiedot jo maksetuista ennakoista 2018.

Ennakon täydennysmaksu
 
Millä tapaa olette hoitaneet luovutusvoitoista koituvan veron maksun?

Isomman luovutusvoiton verovelka vaikka Bank Norwegian tilille kasvamaan korkoa. Verovuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä tarkastetaan kokonaistilanne ja suoritetaan mahdollisesti ennakon täydennysmaksu. Silloin voi oman tilanteen mukaan joko ottaa halpaa lainaa (jäännösvero alle 10k), tai siirtää mätkyihin (ei korkoa jos jäännösvero alle ~5k).
 
Nyt kun katselee vähän taaksepäin Nordnetin veroennakonottoja niin aika sekalaiselta näyttää: Välillä menee, välillä ei. Tässä(kään) kuussa CEFL, MORL ei ennakkoja, mutta myöhään osingon maksanut BDCL 30%. Välillä mennyt AMZA:sta, välillä ei. No toivottavasti kertovat perusteet kun minä en ymmärrä enkä tiedä.
 
Nyt kun katselee vähän taaksepäin Nordnetin veroennakonottoja niin aika sekalaiselta näyttää: Välillä menee, välillä ei. Tässä(kään) kuussa CEFL, MORL ei ennakkoja, mutta myöhään osingon maksanut BDCL 30%. Välillä mennyt AMZA:sta, välillä ei. No toivottavasti kertovat perusteet kun minä en ymmärrä enkä tiedä.
Käsittääkseni pienemmistä summista ei välttämättä niitä veroja automaattisesti pidätetä (näin ainakin joissain pankeissa), joten liittyisikö tuohon? Ja nämä rajat on siis lappukohtaisia, eli siinä ei huomioida muista yhtiöistä saamiasi osinkoja. Se raja on yleensä joitakin kymppejä.
 
Mä tosiaan keltanokka päälle kuukauden kokemuksella nordnetista. Tuli heti sjoitettua 500€ enimmäkseen superrahastoon ja vajaa pari hunttia ETF:iin. ETF:iä oli se 3kpl, mutta tyhmä kun olin niin en ymmärtänyt suhteuttaa sitä siihen että kuukausittainen säästösuunnitelma on jatkossa 100€ superrahastoon ja toinen 100€ ETF:iin. Kun tuon 100€ yrittää nyt sitten jakaa ETF:ien kesken jotka oli suunniteltu sen 200€ alkusijoituksen pohjalta, niin eihän siitä mitään tule. Nyt sitten salkussa on 2 ETF:ää joihin on alussa jaettu pari sataa euroa. Tulevaan kk-siirtoon hankin sitten uusia edullisempia ETF:iä jotka osuvat paremmin tuohon 100€ köntsään per kk. Mitäs noille salkussa oleville ETF:lle kannattaa tehdä, joihin en kk-sijoita? Ollako koskematta ja jättää aloittelijan hölmöytenä salkkuun lojumaan.
 
Jos jaksaa hiukan nähdä vaivaa niin voihan niitä etf:iä kierrättää niin että vaikka helmikuussa ostaa jotain ja maaliskuussa toista, huhtikuussa seuraavaa, toukokuussa taas ensimmäistä jne.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 314
Viestejä
4 491 389
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom