Robotit ja tekoäly vie työpaikat

Ongelmanahan on se että jos kaikki tai vaikka vain suurin osa töistä tehdään tulevaisuudessa roboteilla niin kuka niitä tuotteita ostaa? Robotit? Toyotallahan tajuttiin jo aikaa sitten että ilman ihmisen tekemää työtä niillä robottien tekemillä autoilla ei kukaan aja tai istu kyydissä jos ovat autonomisia kulkuvälineitä. Tässä on vähän samaa ongelmaa kun siinä että koko maailmantalous perustuu kuluttamiseen mutta samaan aikaan pyritään hillitsemään kulutusta...ja tuotteista tehdään mahdollisimman nopeasti hajoavia jotta niitä menisi mahdollisimman paljon jotta yritys tuottaisi rahaa omistajilleen...aika moinen paradoksi kyllä koko setti:)
Työn luonne muuttuu ihan kuten ei nykyään enää käsipelillä tai hevosilla käännetä peltoa. Ainakaan mun seuraamat uskottavat tahot eivät ole sanomassa, että robotit/algoritmit vie kaikki työt. Ehkä tylsimmät monotoniset työt loppuvat ja toisaalta ai avustimet voivat auttaa ihmisiä saamaan enemmän aikaiseksi.
 
Ongelmanahan on se että jos kaikki tai vaikka vain suurin osa töistä tehdään tulevaisuudessa roboteilla niin kuka niitä tuotteita ostaa? Robotit? Toyotallahan tajuttiin jo aikaa sitten että ilman ihmisen tekemää työtä niillä robottien tekemillä autoilla ei kukaan aja tai istu kyydissä jos ovat autonomisia kulkuvälineitä. Tässä on vähän samaa ongelmaa kun siinä että koko maailmantalous perustuu kuluttamiseen mutta samaan aikaan pyritään hillitsemään kulutusta...ja tuotteista tehdään mahdollisimman nopeasti hajoavia jotta niitä menisi mahdollisimman paljon jotta yritys tuottaisi rahaa omistajilleen...aika moinen paradoksi kyllä koko setti:)
Työn luonne muuttuu ihan kuten ei nykyään enää käsipelillä tai hevosilla käännetä peltoa. Ainakaan mun seuraamat uskottavat tahot eivät ole sanomassa, että robotit/algoritmit vie kaikki työt. Ehkä tylsimmät monotoniset työt loppuvat ja toisaalta ai avustimet voivat auttaa ihmisiä saamaan enemmän aikaiseksi.

Villeimmissä utopioissa esitetty AI + robotit skenaario, jossa ne tekevät kaikki työt ja ihmiset vain ovat vaatii rinnalleen valtavan sosiaalisen reformin ts. tulojen uusjaon. Kaikkien meidän pitää kuitenkin syödä ja asua jossain, ja tämä vaatii rahaa. Plus tietysti tuo, että koko talous perustuu siihen, että meillä on paljon kuluttajia. Maailma, jossa AI kehittäjät vievät kaikki massit ja loput ovat köyhiä ei ole kiva paikka edes niiden rikkaiden kannalta.

Nythän suunta on jo pidempään länsimaissa ollut se, että keskiluokka köyhtyy, koska asiallisen tienestin mahdollistavat jokamiehen duunit katoavat automaation ja tehostamisen syövereihin ja ajavat tekijänsä lähikuppilaan istumaan tuopin ääreen sosiaalituilla. Samalla uuden aallon asiantuntijat (kuten vaikka me IT ihmiset) pärjäävät kyllä rahallisesti ok, mutta hukkuvat töihinsä kun joutuvat tekemään omien duuniensa lisäksi myös hommat, joita aiemmin hoiti liuta pienempipalkkaisia duunareita tai assareita.
 
Villeimmissä utopioissa esitetty AI + robotit skenaario, jossa ne tekevät kaikki työt ja ihmiset vain ovat vaatii rinnalleen valtavan sosiaalisen reformin ts. tulojen uusjaon. Kaikkien meidän pitää kuitenkin syödä ja asua jossain, ja tämä vaatii rahaa. Plus tietysti tuo, että koko talous perustuu siihen, että meillä on paljon kuluttajia. Maailma, jossa AI kehittäjät vievät kaikki massit ja loput ovat köyhiä ei ole kiva paikka edes niiden rikkaiden kannalta.

Nythän suunta on jo pidempään länsimaissa ollut se, että keskiluokka köyhtyy, koska asiallisen tienestin mahdollistavat jokamiehen duunit katoavat automaation ja tehostamisen syövereihin ja ajavat tekijänsä lähikuppilaan istumaan tuopin ääreen sosiaalituilla. Samalla uuden aallon asiantuntijat (kuten vaikka me IT ihmiset) pärjäävät kyllä rahallisesti ok, mutta hukkuvat töihinsä kun joutuvat tekemään omien duuniensa lisäksi myös hommat, joita aiemmin hoiti liuta pienempipalkkaisia duunareita tai assareita.
Tätä olen itsekin pohtinut ketjua lukiessani monesti. Visioissa puhutaan kuinka ihmiset vain nautiskelee ja robotit tekee työt. Mistä se raha tulee ihmisille siihen nautiskeluun? Kuitenkin jonkun pitää tehdä silloinkin töitä että systeemit pyörii (robotit, valtio jne.) niin eihän ne ihmiset suostu siihen että muut saa ilmaiseksi rahaa. Ne ketkä osaa (mitä se sitten sillä hetkellä tarkoittaakin), omistavat asioita ja kirjoittavat pelisäännöt niin että heillä on enemmän kuin muilla. Näin se on aina mennyt ennenkin koska ihminen on ahne ja haluaa valtaa.
 
Tätä olen itsekin pohtinut ketjua lukiessani monesti. Visioissa puhutaan kuinka ihmiset vain nautiskelee ja robotit tekee työt. Mistä se raha tulee ihmisille siihen nautiskeluun? Kuitenkin jonkun pitää tehdä silloinkin töitä että systeemit pyörii (robotit, valtio jne.) niin eihän ne ihmiset suostu siihen että muut saa ilmaiseksi rahaa. Ne ketkä osaa (mitä se sitten sillä hetkellä tarkoittaakin), omistavat asioita ja kirjoittavat pelisäännöt niin että heillä on enemmän kuin muilla. Näin se on aina mennyt ennenkin koska ihminen on ahne ja haluaa valtaa.
Linkinpäässä hyvä kirja aiheesta. Käy skenaariot läpi utopiasta dystopiaan ja maailmanloppuun. Tällä hetkellä ei voi kuin spekuloida miten käy. Kirja hoitaa spekulaation mainiosti, tasapuolisesti ja kattavasti.
How will Artificial Intelligence affect crime, war, justice, jobs, society and our very sense of being human? The rise of AI has the potential to transform our future more than any other technology--and there's nobody better qualified or situated to explore that future than Max Tegmark, an MIT professor who's helped mainstream research on how to keep AI beneficial.
 


Humans rule Earth without competition. But we are about to create something that may change that: our last invention, the most powerful tool, weapon, or maybe even entity: Artificial Super intelligence. This sounds like science fiction, so let’s start at the beginning.
 
Viimeksi muokattu:
Kuvittelisin et tekoäly on ottanut jalansijaa talousmaailmassa (pörssit yms). Osaako joku arvioida kuinka suuresta muutoksesta on kyse ja kuinka paljon maailmantalous nojaa tuohon keinoälyyn?
 
Kuvittelisin et tekoäly on ottanut jalansijaa talousmaailmassa (pörssit yms). Osaako joku arvioida kuinka suuresta muutoksesta on kyse ja kuinka paljon maailmantalous nojaa tuohon keinoälyyn?
Ei paljoakaan siinä mielessä miten tavallinen ihminen AI:n ymmärtää. "Kaikki" yrittävät tehdä pörssibotin. Sitten palkkatöihin kun ei onnistunut. Toki erilaista algoritmitreidausta on paljon. Algorithmic trading - Wikipedia.

Oddlotsissa juttelivat goldman sachsin CIO:n kanssa mihin käyttävät ai:ta. Vastaus oli, tiedon läpikäymiseen ja summarointien tuottamiseen, jotta ihminen voisi olla tehokkaampi. Erityistapauksena sellaisten tietojen yhdistäminen monista lähteista ja signaaleista joka olisi ihmiselle vaikeaa/mahdotonta/työlästä.


Spekulovat, että renaissance olisi sijoituspulju joka on pisimmällä keinoälyn käytössä. Firma ei ota ulkopuolista rahaa sisään eikä kerro algoritmeistansa. Yritys täynnä matematiikan guruja. Tekevät kovaa tulosta. Pitkä podcasti firmasta jossa käydään niiden historiaa ja työntekijöitä läpi. Työntekijät sijoitettu tavalla ettei työntekijöiden kannata lähteä muualle kun menettäisivät pääsyn työnantajan algoritmien päällä pyörivään sijoitustrategiaan. Monihan noita työntekijöitä yrittää houkutella, mutta ei ne lähde pois renaissancelta kuin kuoleman/eläköitymisen kautta.
Renaissance Technologies is the best performing investment firm of all time. And yet no one at RenTec would consider themselves an “investor”, at least in any traditional sense of the word. It’d rather be more accurate to call them scientists — scientists who’ve discovered a system of math, computers and artificial intelligence that has evolved into the greatest money making machine the world has ever seen.

Tylsästi AI:ta käyttävät kyllä paljon pankkipuolella erilaisten huijausten tunnistamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Liittyen aiheeseen, Taiwanin rooli pitää muistaa myös. Kaikki helvetin puolijohteet tulee tolta pikkuiselta saarelta ja Kiina uhkailee et aletaanhan sotimahan. Jos Kiinan ja Taiwanin välillä syttyy sota, miten käy esim Nvidian pörssikurssille
 
Liittyen aiheeseen, Taiwanin rooli pitää muistaa myös. Kaikki helvetin puolijohteet tulee tolta pikkuiselta saarelta ja Kiina uhkailee et aletaanhan sotimahan. Jos Kiinan ja Taiwanin välillä syttyy sota, miten käy esim Nvidian pörssikurssille
Tämä on kyllä ihan väärä ketju tuon kysymyksen pohtimiseen. Menee koko maailmantalous autoista puhelimiin eikä vain nvidia/ai jos kiina lähtee taiwaniin.

Lyhyt vastaus tsmc rakentaa tehtaita taiwanin ulkopuolelle(arizona on pitkällä), intel, samsung. Nvidia on käyttänyt ja käyttää edelleen samsungin piiritehdasta. Nvidia on puhunut mahdollisuudesta käyttää intelin tehtaita.

PIirituotanto, kiina, taiwan akselilta ei voi kuin suositella chip war kirjaa: Chip War: The Fight for the World's Most Critical Techn…
 
BMW testannut robottia omassa tuotantolaitoksessaan.

Hämmentävää. Ei varmaan mene montaa vuosikymmentä ennen kuin nuo tekee periaatteessa kaikki ruumiilliset työt

Edit. onko tuo nyt tottakaan? ilmeisesti oikea demo? vain 66000 katselijaa 2 viikossa.
 
Viimeksi muokattu:
Hämmentävää. Ei varmaan mene montaa vuosikymmentä ennen kuin nuo tekee periaatteessa kaikki ruumiilliset työt

Edit. onko tuo nyt tottakaan? ilmeisesti oikea demo? vain 66000 katselijaa 2 viikossa.
Jaa a. Kaliforniasta firma nimeltä Figure. Jonka Figure 2 tuolla työskennellyt.

Videosta vaikea sanoa kun näyttää vähän keinotekoiselta mutta tiedä sitten. Kova kilpailija Teslabotille kun ovat laittaneet jo videot ulos työskentelystä.
 
Ihan uskottava video sinänsä jos mahdutetaan robottiin tehokas tietokone jossa on jonkinlainen langaton yhteys. Wifi vaikka niin farmi laskee mitä ei kyetä paikallisesti laskemaan. Loput on sit sellaisia juttuja kuin motoriikka. Vaikka 2 jalalla käveleminen on aika vaikea juttu. Siihen päälle kaikki hienotekniset taidot
 
Ihan uskottava video sinänsä jos mahdutetaan robottiin tehokas tietokone jossa on jonkinlainen langaton yhteys. Wifi vaikka niin farmi laskee mitä ei kyetä paikallisesti laskemaan. Loput on sit sellaisia juttuja kuin motoriikka. Vaikka 2 jalalla käveleminen on aika vaikea juttu. Siihen päälle kaikki hienotekniset
Firman omalla kanavalla sama video ja siinä 620 000 katsojaa.

Eiköhän idea ole sama mitä Teslakin tekee että kerätään dataa ja sen jälkeen opetus, data/ai-mallit koneeseen mikä robotissa.
 
Hienolta näyttää video, mutta mikä on todellisuus? Pystyykö robotti mukautumaan jos vaikka kohteiden sijoittelu muuttuu hieman? Eli onko minkäänlaista adaptiivisuutta?
Jos nyt ajatellaan ihan tehdastyötä, eihän tuollaisessa kävelevässä ihmistä jäljittelevässä robotissa ole mitään järkeä.
 
Jaa a. Kaliforniasta firma nimeltä Figure. Jonka Figure 2 tuolla työskennellyt.

Videosta vaikea sanoa kun näyttää vähän keinotekoiselta mutta tiedä sitten. Kova kilpailija Teslabotille kun ovat laittaneet jo videot ulos työskentelystä.
Onko Teslabotilla vieläkään mitään kunnollista itsenäistä demovideoo? Ne mitä olen nähnyt, niin ihminen edelleen ohjaa, vaikka kovasti yrittävät piilottaa sen videoilta. Mikä idea on myös tehdä ihmismäisiä robotteja teollisuuteen. Joo, silloin käytännössä ihminen ja robotti voi tehdä töitä samalla pisteellä, mutta vaikea keksiä muita syitä.
 
Onko Teslabotilla vieläkään mitään kunnollista itsenäistä demovideoo? Ne mitä olen nähnyt, niin ihminen edelleen ohjaa, vaikka kovasti yrittävät piilottaa sen videoilta. Mikä idea on myös tehdä ihmismäisiä robotteja teollisuuteen. Joo, silloin käytännössä ihminen ja robotti voi tehdä töitä samalla pisteellä, mutta vaikea keksiä muita syitä.
En ole nähnyt vielä sellaista Teslalta. Yksikin video oli feikattu.

Kai ideana on korvata ihmisrobotilla se työ mitä ihminen joutuu vielä tekemään linjastolla jne. Lisäksi sopii kotiin paremmin kuin renkailla/telalla toimiva.
 
Hienolta näyttää video, mutta mikä on todellisuus? Pystyykö robotti mukautumaan jos vaikka kohteiden sijoittelu muuttuu hieman? Eli onko minkäänlaista adaptiivisuutta?
Jos nyt ajatellaan ihan tehdastyötä, eihän tuollaisessa kävelevässä ihmistä jäljittelevässä robotissa ole mitään järkeä.

Korvaaminenhan on jo lähtenyt käyntiin aikoja sitten kun tehtaissa tuli mukaan robotit. Mitä monimutkaisempaan toimenpiteeseen se robotti pystyy sitä tehokkaampi se voi olla. Ihmisen maailma tulee olemaan lopulta aika suppeassa tilassa tämän tuotannollisen puolen suhteen
 
The AI-Generated Index of Occupational Exposure calculates the potential impact of artificial intelligence on occupations and their associated tasks among more than 750 professions on one, five and 10-year timelines. It is based on large data sets, which it processes and synthesizes quickly, offering an alternative to traditional surveys, which are usually expensive.

According to the index, 980 million jobs around the world will be affected in some way by this new technology within the year. That amounts to 28% of the global workforce. Within five years, that figure will rise to between 38%, and in 10 years, 44%.

Those are compelling numbers, and while they don’t equate to jobs that will be necessarily lost, the fact that AI will impact nearly half of the world’s employment in some way implies that we are looking at a change of a magnitude similar to that which followed the 19th-century industrial revolution. “This is an industrial revolution that is growing exponentially. It’s going to take less time to implement. We must make adjustments quickly and that’s why we are carrying out this research, to send a message of caution,” says Parrado. The goal of the index is to serve as a warning, so that, instead of having negative consequences, AI will bring benefits.


Näyttää siltä, että kyllä se AI vie työt tuotapikaa.
 
The AI-Generated Index of Occupational Exposure calculates the potential impact of artificial intelligence on occupations and their associated tasks among more than 750 professions on one, five and 10-year timelines. It is based on large data sets, which it processes and synthesizes quickly, offering an alternative to traditional surveys, which are usually expensive.

According to the index, 980 million jobs around the world will be affected in some way by this new technology within the year. That amounts to 28% of the global workforce. Within five years, that figure will rise to between 38%, and in 10 years, 44%.

Those are compelling numbers, and while they don’t equate to jobs that will be necessarily lost, the fact that AI will impact nearly half of the world’s employment in some way implies that we are looking at a change of a magnitude similar to that which followed the 19th-century industrial revolution. “This is an industrial revolution that is growing exponentially. It’s going to take less time to implement. We must make adjustments quickly and that’s why we are carrying out this research, to send a message of caution,” says Parrado. The goal of the index is to serve as a warning, so that, instead of having negative consequences, AI will bring benefits.


Näyttää siltä, että kyllä se AI vie työt tuotapikaa.
Reddit postaus joka linkkaa johonkin lehtijuttuun jossa puhutaan jostain "tutkimuksesta". Vaikuttaa enemmänkin mielipidekirjoitukselta. Toki tässäkin kuten muissakin vastaavissa artikkeleissa jää avoimeksi MITEN se myyttinen AI oikein vie työpaikat? Onko se sama LLM joka ei ole saa edes 30 prosenttia faktoista oikein?
 
The AI-Generated Index of Occupational Exposure calculates the potential impact of artificial intelligence on occupations and their associated tasks among more than 750 professions on one, five and 10-year timelines. It is based on large data sets, which it processes and synthesizes quickly, offering an alternative to traditional surveys, which are usually expensive.

According to the index, 980 million jobs around the world will be affected in some way by this new technology within the year. That amounts to 28% of the global workforce. Within five years, that figure will rise to between 38%, and in 10 years, 44%.

Those are compelling numbers, and while they don’t equate to jobs that will be necessarily lost, the fact that AI will impact nearly half of the world’s employment in some way implies that we are looking at a change of a magnitude similar to that which followed the 19th-century industrial revolution. “This is an industrial revolution that is growing exponentially. It’s going to take less time to implement. We must make adjustments quickly and that’s why we are carrying out this research, to send a message of caution,” says Parrado. The goal of the index is to serve as a warning, so that, instead of having negative consequences, AI will bring benefits.


Näyttää siltä, että kyllä se AI vie työt tuotapikaa.
"will be affected in some way " on hiukka eri asia kuin työpaikan menetys. Jos ajatellaan kuinka moneen internet on vaikuttanut.
 
Vähän pessimistisempi näkemys nykyisestä AI-huumasta ja sen lähitulevaisuudesta:


tl;dr:

Nykyisten generatiivisten tekoälyjen kehittäminen ja käyttäminen on aivan liian kallista saavutettuun hyötyyn nähden. Esim. OpenAI polttaa jatkuvasti Microsoftin ja sijoittajien rahaa ilman juuri mitään mahdollisuutta muuttua voitolliseksi. Lisäksi laajojen kielimallien tekoäly näyttää yhä enemmän umpikujalta oikean tekoälyn, AGI:n, kehittämiseksi.

Mutta Googlen, Amazonin, Microsoftin ym. isojen IT-firmojen johto on taskulaskinmiehiä, jotka eivät osaa keksiä mitään uutta. Ainoa uusi keksintö on generatiivinen AI ja siksi siitä yritetään repiä rahaa pakkosyöttämällä sitä käyttäjille, vaikka nämä - varsinkaan yrityspuolella - eivät näe sitä lisäkustannusten arvoiseksi. Lopputuloksena on AI-kuplan puhkeaminen ja miljardien investointien meneminen hukkaan. Niitä sitten paikataan irtisanomisilla ja konkursseilla.
 
Vähän pessimistisempi näkemys nykyisestä AI-huumasta ja sen lähitulevaisuudesta:


tl;dr:

Nykyisten generatiivisten tekoälyjen kehittäminen ja käyttäminen on aivan liian kallista saavutettuun hyötyyn nähden. Esim. OpenAI polttaa jatkuvasti Microsoftin ja sijoittajien rahaa ilman juuri mitään mahdollisuutta muuttua voitolliseksi. Lisäksi laajojen kielimallien tekoäly näyttää yhä enemmän umpikujalta oikean tekoälyn, AGI:n, kehittämiseksi.

Mutta Googlen, Amazonin, Microsoftin ym. isojen IT-firmojen johto on taskulaskinmiehiä, jotka eivät osaa keksiä mitään uutta. Ainoa uusi keksintö on generatiivinen AI ja siksi siitä yritetään repiä rahaa pakkosyöttämällä sitä käyttäjille, vaikka nämä - varsinkaan yrityspuolella - eivät näe sitä lisäkustannusten arvoiseksi. Lopputuloksena on AI-kuplan puhkeaminen ja miljardien investointien meneminen hukkaan. Niitä sitten paikataan irtisanomisilla ja konkursseilla.

Ohan tuo totta, suurin osa AI firmoista yrittää juosta helpon rahan perässä eikä pahemmin keskity siihen oikeaan tarpeelliseen kehittämiseen. Mutta toisaalta on niitä tahoja jotka yrittävät saada ASI aikaan kuten Ilya Sutskeverin uusi yritys:

Exclusive: OpenAI co-founder Sutskever's new safety-focused AI startup SSI raises $1 billion

"It's important for us to be surrounded by investors who understand, respect and support our mission, which is to make a straight shot to safe superintelligence and in particular to spend a couple of years doing R&D on our product before bringing it to market," Gross said in an interview.

Se jää sitten nähtäväksi saako se mitään aikaan.
 
Onhan tossa juttua hesarissakin:

Tekoäly nakertaa vauhdilla keskiluokan ammatteja – Nämä ammatit häviävät ensimmäisenä. Suomalainen keskiluokka on tuudittautunut jatkumoon, jossa koulutus ja turvallinen asema työelämässä periytyvät. Koulutusprofessorin mukaan nyt on aika herätä vauhdilla vyöryvään muutokseen

Tekoäly | Tekoäly nakertaa vauhdilla keskiluokan ammatteja – Nämä ammatit häviävät ensimmäisenä


”Kuka olisi arvannut vielä hetki sitten, että hillitön pula koodareista vaihtuukin tilanteeseen, jossa pulaa ei ole olemassa ja koodarit jäävät vaille työtä?” professori Jani Erola aloittaa.


Turun yliopiston sosiologian professorina toimiva Erola tutkii muun muassa sosioekonomista periytymistä ja ylisukupolvista sosiaalista liikkuvuutta. Pelkistetysti siis sitä, miten vanhempien tausta ja asema vaikuttavat lasten koulutukseen ja ammatinvalintaan, ja miten sen odotetaan ennustavan pärjäämistä elämässä yleisemmin.


”Mahdollisuuksien tasa-arvoideaalimme mukaan perhetaustan ei pitäisi vaikuttaa koulutusvalintoihin tai siihen, millaiseen yhteiskunnalliseen asemaan päädymme. Tutkittu fakta kuitenkin on, että ysin keskiarvon oppilaasta tulee korkeasti koulutettu moninkertaisesti todennäköisemmin, mikäli hänen vanhempansakin ovat korkeakoulutettuja”, Erola kuvaa.


Keskiluokan turvallinen jatkumo on nyt uhattuna. Tekoälyn uhkakuvista valkokaulusammateille puhutaan paljon, mutta Erolan mukaan emme ole täysin ymmärtäneet, miten suuri ja nopeasti vyöryvä haaste AI (Artificial Intelligence) on keskiluokkaiselle koulutukselle ja elämäntavalle.


”Kaikki keskiluokkaiset ammatit ovat murroksessa. Se, mitä on tapahtunut koodareille, pyyhkii läpi koko valkokaulusväen nopeammin kuin olemme osanneet varautua.”


Erolan mukaan uhattuina ovat erityisesti ammatit, joissa käsitellään tekstiä sekä tietomassoja ja tehdään niistä yhteenvetoja. Erilaisten tekoälysovellusten ansiosta tekstiä ja tietoa on mahdollista käsitellä ja muokata tavalla, johon ihminen ei pysty.


”Oikeastaan kaikki akateemiset ammatit liittyvät jollain tavalla tekstin ja tiedon käsittelyyn, koostamiseen ja raportointiin. Yhteiskuntatieteelliset, humanistiset ja kauppa- ja hallintotieteelliset ammatit merkittävimpinä”, Erola listaa.


Erolan mukaan on väistämätöntä, että tekoäly kaventaa keskiluokkaa ja sosiaalinen liikkuvuus kohdistuu muihin luokkiin. Tutkijan äärimmäisessä skenaariossa jäljelle jää pieni huippuasiantuntijoiden eliitti, ja valtaosa tekee simppelimpää palvelutyötä.


”Sellaista polarisoituvaa yhteiskunnallista kehitystä emme halua. Siksi meidän on jollakin tavalla keksittävä keskiluokka uudelleen.”


Tätä pohdintaa korkeakouluissa parhaillaan käydään. Erolan mukaan iso kysymys on, mitä ja miten akateemisia oppiaineita tulee opettaa.


”Emme suoraan sanottuna ole varautuneet näin nopeaan muutokseen. Tietokoneiden tuleminen kesti vuosikymmeniä, nyt muutokseen on aikaa sopeutua joitain vuosia.”


Erolan mukaan korkeakouluissa pohditaan kuumeisesti sitä, mitä ja miten aineita tulee opettaa tekoälymurroksessa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS

Tekoäly on opinahjoissa saanut osin palaamaan vanhaan. Erola kertoo, kuinka esseiden painoarvoa arvioinnissa on vähennetty, kun on havaittu opiskelijoiden käyttävän tekoälyä niiden laatimisessa. Tenttikäytännöissä on palattu kirjoittamaan vastaukset käsin ruutupaperille.

”Tämä on ensivaiheen reagointia, mutta oikeasti meidän on ajateltava paljon laajemmin.”


Erolan visiossa korkeakoulujen on opetettava enemmän luovaa ajattelua, sillä keksinnöt ja uudet innovaatiot syntyvät jatkossakin ihmisen ajattelutyön tuloksena. Erola kannustaa myös opiskelemaan monipuolisesti eri aineyhdistelmiä turvaamaan valinnanmahdollisuuksia.


”Nykynuoret miettivät tarkkaan, mihin ryhtyvät, vaikka pitäisi vaan kokeilla jotakin, kun joka tapauksessa vaihtoehdot ovat epävarmoja. Jos yksi valinta menee mönkään, voi aina kokeilla jotain muuta.”


Epävarmassa ajassa Erolaa lohduttaa tieto siitä, että murroksia on ollut aina.

”Internet on hyvä esimerkki. Ensimmäiset internetselaimet ja sähköposti tulivat aloittaessani opiskelut, ja pari vuotta myöhemmin ne olivat jo aika itsestään selviä. Harva tänä päivänä oikeasti ajattelee, ettei internetiä olisi koskaan pitänyt keksiä.”



Vaikka generatiivisella tekoälyllä ei ASIa ikinä saavutettaisikaan, niin se riittää silti muuttamaan maailman pysyvästi ja aika nopeasti.
 
”Kuka olisi arvannut vielä hetki sitten, että hillitön pula koodareista vaihtuukin tilanteeseen, jossa pulaa ei ole olemassa ja koodarit jäävät vaille työtä?” professori Jani Erola aloittaa.

Tuo nyt on kyllä täyttä paskaa, ei ole merkkiäkään siitä että koodarien työt olisivat millään merkittävällä metriikalla vähentyneet. Pääosin jenkeissä tapahtuneet suuret IT-alan irtisanomiset eivät liity mitenkään tekoälyyn, vaan korona-aikojen massiiviseen ylipalkkaamiseen, ja niissäkin koodarit ovat olleet vain yksi ammattiryhmä muiden joukossa. Ihmiset jotka uskovat että koodarin ammatti olisi häviämässä johonkin lähitulevaisuudessa eivät ymmärrä mitä ohjelmistokehittäjän työhön oikeasti sisältyy (eli paljon muutakin kuin mekaanista koodin kirjoittamista), eivätkä sitä miten LLM-pohjainen "tekoäly" toimii ja mitkä ovat sen rajoitteet.
 
Ohan tuo totta, suurin osa AI firmoista yrittää juosta helpon rahan perässä eikä pahemmin keskity siihen oikeaan tarpeelliseen kehittämiseen. Mutta toisaalta on niitä tahoja jotka yrittävät saada ASI aikaan kuten Ilya Sutskeverin uusi yritys:

Exclusive: OpenAI co-founder Sutskever's new safety-focused AI startup SSI raises $1 billion

"It's important for us to be surrounded by investors who understand, respect and support our mission, which is to make a straight shot to safe superintelligence and in particular to spend a couple of years doing R&D on our product before bringing it to market," Gross said in an interview.

Se jää sitten nähtäväksi saako se mitään aikaan.
Toisaalta voisi miettiä onko tämä merkki kuplaantumisesta a la IT-boomi? Rahaa syydetään jokaiseen startuppiin joka edes mainitsee AI:n, vaikka kaikki AI-firmat tekevät tappiota.
 
ovat olleet vain yksi ammattiryhmä muiden joukossa. Ihmiset jotka uskovat että koodarin ammatti olisi häviämässä johonkin lähitulevaisuudessa eivät ymmärrä mitä ohjelmistokehittäjän työhön oikeasti sisältyy (eli paljon muutakin kuin mekaanista koodin kirjoittamista), eivätkä sitä miten LLM-pohjainen "tekoäly" toimii ja mitkä ovat sen rajoitteet.

Teen itse ohjelmistosuunnittelua, ja yksi asia mikä AI:ssä vaivaa eniten, on se ettei se ymmärrä jos se ei ymmärrä, eikä se osaa kysyä. Vaivaa sinänsä kyllä osaa ihmisistäkin, mutta vaikka periaatteessa mun duunin, joka on enemmän tai vähemmän sitä että kysellään asiakkaalta miten niiden hommat pelaa ja koitetaan kirjoittaa softa joka tekee ne hommat tai helpottaa niitä, vois tehdä AI, niin kellä tahansa palaisi käämi jos sitä joutuisi tekemään nykyisten LLM:ien kanssa:

"Tarkoititko jotain tällaista"
"Ei ei ei, tuo meni ihan väärin, siis tarkoitin näin..."
"Olen pahoillani, korjasin ratkaisuani, tarkoititko jotain tällaista"
"No en, se meni nyt vielä pahemmin pieleen..."
"Olen pahoillani, korjasin ratkaisuani, tarkoititko jotain tällaista"
"Ei ei, nyt tuo menee oikein, mutta tuo juttu joka äsken meni oikein menee nyt väärin..."
"Olen pahoillani, korjasin ratkaisuani, tarkoititko jotain tällaista"
"No vittu EI, nyt se meni taas ihan metsään..."

LLM:t osaa JOSKUS kirjoittaa ihan toimivan koodin, jos homma on suht yksinkertainen ja on aivan selvää mitä ollaan tekemässä, mutta jos (kuten käytännössä ison custom softan kanssa AINA on) ei ole edes ihan 100% selvää miten homman pitäisi toimia, ja ne jotka sen liiketoimintapuolen osaavat, eivät osaa sitä tyhjentävästi selittää (puhumattakaan että siitä olisi jotkut ajantasaiset ja riittävän tarkat prosessikuvaukset tms...), ja sitten siitä pitää keskustella ja keskustella ja keskustella ja hahmotella prosesseja ja miettiä eri vaihtoehtoja...

Kun vähän tietää miten noi LLM:t toimii niin epäilen, ettei ole kovinkaan helppoa laajentaa niitä siihen, että malli tunnistaisi päättelyssään heikot kohdat ja osaisi täydentää niitä kysymällä lisätietoja. Nythän keskustelu LLM:n kanssa on aika yksipuolista, jossa käyttäjä antaa tehtävän tai kysyy kysymyksen ja LLM koittaa sitten yhteenvetää sieltä hämähäkinseitistään siihen todennäköisimmän ratkaisun tai vastauksen. Luulen että se, että ymmärtäisi asiaan vaikuttavien tekijöiden painoarvot.

Esim. asiaan vaikuttaa seikat A, B ja C, joista LLM:n verkossa on paljon tietoa A:sta ja B:stä, muttei C:stä, se tulkitsee helposti että A ja B ovat ratkaisun suhteen olennaisimpia tekijöitä, vaikka oikeasti se voi olla C, josta LLM:n koulutusmatskussa oli hyvin vähän tai heikkotasoista tietoa. Ihminen (hyvällä tuurilla) ymmärtää asiayhteyksiä sen verran laajemmin, että tajuaa ettei ongelmaa voi oikein ratkaista ilman lisätietoja C:stä, ja osaa kysyä niitä tai käynnistää täydentävän tiedon hankinnan.
 
Teen itse ohjelmistosuunnittelua, ja yksi asia mikä AI:ssä vaivaa eniten, on se ettei se ymmärrä jos se ei ymmärrä, eikä se osaa kysyä. Vaivaa sinänsä kyllä osaa ihmisistäkin, mutta vaikka periaatteessa mun duunin, joka on enemmän tai vähemmän sitä että kysellään asiakkaalta miten niiden hommat pelaa ja koitetaan kirjoittaa softa joka tekee ne hommat tai helpottaa niitä, vois tehdä AI, niin kellä tahansa palaisi käämi jos sitä joutuisi tekemään nykyisten LLM:ien kanssa:

"Tarkoititko jotain tällaista"
"Ei ei ei, tuo meni ihan väärin, siis tarkoitin näin..."
"Olen pahoillani, korjasin ratkaisuani, tarkoititko jotain tällaista"
"No en, se meni nyt vielä pahemmin pieleen..."
"Olen pahoillani, korjasin ratkaisuani, tarkoititko jotain tällaista"
"Ei ei, nyt tuo menee oikein, mutta tuo juttu joka äsken meni oikein menee nyt väärin..."
"Olen pahoillani, korjasin ratkaisuani, tarkoititko jotain tällaista"
"No vittu EI, nyt se meni taas ihan metsään..."

LLM:t osaa JOSKUS kirjoittaa ihan toimivan koodin, jos homma on suht yksinkertainen ja on aivan selvää mitä ollaan tekemässä, mutta jos (kuten käytännössä ison custom softan kanssa AINA on) ei ole edes ihan 100% selvää miten homman pitäisi toimia, ja ne jotka sen liiketoimintapuolen osaavat, eivät osaa sitä tyhjentävästi selittää (puhumattakaan että siitä olisi jotkut ajantasaiset ja riittävän tarkat prosessikuvaukset tms...), ja sitten siitä pitää keskustella ja keskustella ja keskustella ja hahmotella prosesseja ja miettiä eri vaihtoehtoja...

Kun vähän tietää miten noi LLM:t toimii niin epäilen, ettei ole kovinkaan helppoa laajentaa niitä siihen, että malli tunnistaisi päättelyssään heikot kohdat ja osaisi täydentää niitä kysymällä lisätietoja. Nythän keskustelu LLM:n kanssa on aika yksipuolista, jossa käyttäjä antaa tehtävän tai kysyy kysymyksen ja LLM koittaa sitten yhteenvetää sieltä hämähäkinseitistään siihen todennäköisimmän ratkaisun tai vastauksen. Luulen että se, että ymmärtäisi asiaan vaikuttavien tekijöiden painoarvot.

Esim. asiaan vaikuttaa seikat A, B ja C, joista LLM:n verkossa on paljon tietoa A:sta ja B:stä, muttei C:stä, se tulkitsee helposti että A ja B ovat ratkaisun suhteen olennaisimpia tekijöitä, vaikka oikeasti se voi olla C, josta LLM:n koulutusmatskussa oli hyvin vähän tai heikkotasoista tietoa. Ihminen (hyvällä tuurilla) ymmärtää asiayhteyksiä sen verran laajemmin, että tajuaa ettei ongelmaa voi oikein ratkaista ilman lisätietoja C:stä, ja osaa kysyä niitä tai käynnistää täydentävän tiedon hankinnan.
OpenAI:n o1:sta voi tulla jotain. Se on toki täysin raakile vielä. Bugaa monessa asiassa missä vanha malli toimi hyvin, toisaalta joissain asioissa parempi. Ideana ollut opettaa neuroverkkoa "ajattelemaan" sen sijaan että vain generoi tokenia toisensa perään. Tuon tyyppinen malli voisi tulevaisuudessa(ei tänään) ymmärtää pyynnöt paremmin.
We trained these models to spend more time thinking through problems before they respond, much like a person would. Through training, they learn to refine their thinking process, try different strategies, and recognize their mistakes.

Mun käsityksen vanhat mallit lähinnä opetusmateriaalin pohjalta generoivat tokenia tokenin perään. o1 tyylinen mallia on opetettu datalla missä on askeleet mukana ongelmien ratkaisemiseen. Vähän kuin lapselle opettaisi, että tämän laskun lasket seuraavalla tavalla ja säännöillä sen sijaan että opettelee vastaukset ulkoa. Ongelma tietenkin o1 tyylisessä että mistä saat opetusdatat kun et voi vain syöttää internettiä sisään. OpenAI tekee itse opetusdatat vai ehkä jotain oppikirjoja tms. parseroidaan siihen kuntoon että niistä saadaan askeleet ulos?
 
Viimeksi muokattu:
Tuntuu että AI kehitys ainakin kuluttajan näkökulmasta kärsii samasta kuin some. Tavoitteena ei ole tuottaa lisäarvoa kuluttajatte vaan sille AI firmalle, jolloin AI:n kuluttaja-asiakkaasta enemmänkin lypsetään dataa eikä niin että autetaan häntä konkreettisesti jossain asioissa. Tavoitteena on saada paljon syötteitä eikä luoda tehokasta kehittyvää prosessia kuluttajalle. AI:n käyttämisen tehokkaasti pitäisi olla systemaattinen prosessi jossa voi korjata tehtyjä virheitä ja kehittää kokonaisuutta pitkäjänteisesti. Nyt AI tuntuu enemmän joltain halvalta yhden päivän vuokratyöntekijältä, eli koko päivä menee siihen että se työntekijä perehdytetään siihen mitä pitäsi tehdä, ja seuraavana päivänä onkin taas uusi työntekijä jonka kanssa pitää aloittaa nollasta.

Tämä on ihan kuluttajanäkökulmasta, kai ammattikäyttöön sentään on työkaluja joissa sen kielimallin ympärillä on normaaleja softatyökaluja ja järkevä käyttöliittymä jossa tehdä pitkäjänteisesti työtä muutenkin kuin pilvessä pyörivän tekstipohjaisen keskustelun kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuntuu että AI kehitys ainakin kuluttajan näkökulmasta kärsii samasta kuin some. Tavoitteena ei ole tuottaa lisäarvoa kuluttajatte vaan sille AI firmalle, jolloin AI:n kuluttaja-asiakkaasta enemmänkin lypsetään dataa eikä niin että autetaan häntä konkreettisesti jossain asioissa. Tavoitteena on saada paljon syötteitä eikä luoda tehokasta kehittyvää prosessia kuluttajalle. AI:n käyttämisen tehokkaasti pitäisi olla systemaattinen prosessi jossa voi korjata tehtyjä virheitä ja kehittää kokonaisuutta pitkäjänteisesti. Nyt AI tuntuu enemmän joltain halvalta yhden päivän vuokratyöntekijältä, eli koko päivä menee siihen että se työntekijä perehdytetään siihen mitä pitäsi tehdä, ja seuraavana päivänä onkin taas uusi työntekijä jonka kanssa pitää aloittaa nollasta.

Tämä on ihan kuluttajanäkökulmasta, kai ammattikäyttöön sentään on työkaluja joissa sen kielimallin ympärillä on normaaleja softatyökaluja ja järkevä käyttöliittymä jossa tehdä pitkäjänteisesti työtä muutenkin kuin pilvessä pyörivän tekstipohjaisen keskustelun kautta.

Suurinosa AI puljuista tuntuu olevan täysin hypen ja helpon rahan perässä ja harva edes oikeasti yrittää viedä kehitystä eteenpäin taikka ratkoa niitä AI:n ongelmia, että se teknologia kypsyisi. Minulla on kova luotto Ilya Sutskeverin SSI puljuun joka juuri nosti $5 miljardia dollaria start-uppiinsa. Se tyyppi tuntuu olevan näitä harvoja ihmisiä jotka oikeasti haluavat ratkoa AGI/ASI:n.
 
Koneet johtavat jo meitä – asiakkaiden puheluihin vastaavan Mariette Mikkosen työpäivää tekoäly helpottaa. Algoritmit ja tekoäly sujuvoittavat töitä ja voivat edistää oikeudenmukaisuutta, mutta ne herättävät huolta työntekijöiden stressistä ja epäinhimillisestä työnjohdosta.
Koneet johtavat jo meitä – asiakkaiden puheluihin vastaavan Mariette Mikkosen työpäivää tekoäly helpottaa

Tuo artikkeli alkaa niin kuulostaa Manna tarinan ennustukselta:
Manna – Two Views of Humanity’s Future – Chapter 1 | MarshallBrain.com

Mannan dystooppisessa tulevaisuudessa managerointi siirtyy kokonaan AI:lle ja me ihmiset juostaan täysin AI:n tahtipuikon mukana. Ja jos siinä oravanpyörässä ei pysy mukana, niin jonossa on paljon työttömiä jotka ilmomielin yrittävät sinua tehokkaammin tehdä ne AI:n jakamat työt.
 
Suomalaistutkija toppuuttelee tekoälyhuumaa: ”Eniten yllättää se, miten vähän on tapahtunut teknologiassa”. Tekoäly-yhtiö Open AI julkisti äskettäin uuden kielimallin, joka on koulutettu ratkaisemaan ongelmia ”päättelemällä”. Yhtiön mukaan o1 nostaa tekoälyn uudelle tasolle.

Toisaalta kun miettii, niin koko AI on kyllä ihmiskunnan historiassa varmasti yksi suurimpia projekteja. Niin tolkuttomasti resursseja kaadetaan AI:n kehittämiseen parhaillaan. Niin monenlaista yritystä ja kehittäjää on kehittelemässä AI:ta sekä myöskin sitten rautapuolen jutut kuten Nvidia. Ihan selvähän se on, että kyllä sieltä jotain tulee, multa miltä taholta ja millä aikataululla? Melko varmaan puhutaan kymmenestä tai muutamasta kymmenestä vuodesta, niin saadaan AGI. Ihan varma on, että meidän duunielämä tulee radikaalisesti muuttumaan 5 vuoden aikana.
 
Olin jo availemassa chatgpt että tarkistan piruuttani tuon vesilasi jutun mutta sitten vasta tajusin miksi tuota kuvaa on viimeaikoina nähnyt monessa paikkaa. Minusta tuo vesilasi kuva on juuri siinä mielessä hauska että sitä odottaa siinä olevan niin kliseisiä vertauksia atomeista, hiekanjyvistä, sekunnista ja maailmankauden iästä ja sitten siinä onkin naamioituna ihan perus selvyys.
Särähti jotenkin ittelle tuo. Onko tekoäly jatkossa se paikka jossa faktatarkistetaan kaikki näetty tai haetaan yksinkertaisin informaatio, tyhmät hakukoneet on ihan menneen talven lumia. Tämä nyt on lähinnä omia mietteitä tuosta tekoäly-buumista, kuinka paljon ja miten nopeasti se "tyhmentää" ja "laiskistaa" ihmisiä vielä hakukoneisiin verrattuna, noissa kun itse pitää vielä jonkin verran nähdä vaivaa oikean tiedon seulontaan. Kärjistetään vielä sen verran et mitä sitä vaikka matematiikkaa opettelemaan kun on laskimia olemassa, mitään ei tarvitse tietää tai osata sisäistää kun tekoäly sen muotoilee puolestasi. Nämä asiat tietty on jo aikaisemmin koettu kun taskulaskimet tuli kuvioihin ja internetistä sai kaiken tiedon eikä tarvinnut enää kirjastossa vierailla. Nykyään koulut puskee ulos tiktok-sukupolvea joka ei tiedä tai osaa yhtään mitään kun tekoälyä saa käyttää opiskelussa hyväksi ja siitä pitäis sit työelämään siirtyä, ihmetellään miksi lukutaidottomuus ym on kasvussa.
 
Särähti jotenkin ittelle tuo. Onko tekoäly jatkossa se paikka jossa faktatarkistetaan kaikki näetty tai haetaan yksinkertaisin informaatio, tyhmät hakukoneet on ihan menneen talven lumia. Tämä nyt on lähinnä omia mietteitä tuosta tekoäly-buumista, kuinka paljon ja miten nopeasti se "tyhmentää" ja "laiskistaa" ihmisiä vielä hakukoneisiin verrattuna, noissa kun itse pitää vielä jonkin verran nähdä vaivaa oikean tiedon seulontaan. Kärjistetään vielä sen verran et mitä sitä vaikka matematiikkaa opettelemaan kun on laskimia olemassa, mitään ei tarvitse tietää tai osata sisäistää kun tekoäly sen muotoilee puolestasi. Nämä asiat tietty on jo aikaisemmin koettu kun taskulaskimet tuli kuvioihin ja internetistä sai kaiken tiedon eikä tarvinnut enää kirjastossa vierailla. Nykyään koulut puskee ulos tiktok-sukupolvea joka ei tiedä tai osaa yhtään mitään kun tekoälyä saa käyttää opiskelussa hyväksi ja siitä pitäis sit työelämään siirtyä, ihmetellään miksi lukutaidottomuus ym on kasvussa.
Uusi normi ennustettu jo aikoja si? 😁Idioluutio (2006) ⭐ 6.5 | Adventure, Comedy, Sci-Fi
 
Tuo elokuva on omia lemppareita. Vaikka se on satiiria niin tuo skenaario ei ole mitenkään ihan kaukaa haettu, vaikka lopputulemaan ei ihan samoja kulkureittejä pitkin päästäisikään
 
Onko tekoäly jatkossa se paikka jossa faktatarkistetaan kaikki näetty tai haetaan yksinkertaisin informaatio, tyhmät hakukoneet on ihan menneen talven lumia.
No en nyt ainakaan yhden huumorikuvan takia ajatellut alkaa laskemaan onko vesilasissa enemman atomeja kuin universumissa tahtia.

Tuli muuten mieleen että samanlaista kitinää kuuli silloin kun internet tuli ja ihmiset alkoivat hakemaan tietoa netistä eikä kirjastosta.
 
Viimeksi muokattu:
Särähti jotenkin ittelle tuo. Onko tekoäly jatkossa se paikka jossa faktatarkistetaan kaikki näetty tai haetaan yksinkertaisin informaatio, tyhmät hakukoneet on ihan menneen talven lumia. Tämä nyt on lähinnä omia mietteitä tuosta tekoäly-buumista, kuinka paljon ja miten nopeasti se "tyhmentää" ja "laiskistaa" ihmisiä vielä hakukoneisiin verrattuna, noissa kun itse pitää vielä jonkin verran nähdä vaivaa oikean tiedon seulontaan. Kärjistetään vielä sen verran et mitä sitä vaikka matematiikkaa opettelemaan kun on laskimia olemassa, mitään ei tarvitse tietää tai osata sisäistää kun tekoäly sen muotoilee puolestasi. Nämä asiat tietty on jo aikaisemmin koettu kun taskulaskimet tuli kuvioihin ja internetistä sai kaiken tiedon eikä tarvinnut enää kirjastossa vierailla. Nykyään koulut puskee ulos tiktok-sukupolvea joka ei tiedä tai osaa yhtään mitään kun tekoälyä saa käyttää opiskelussa hyväksi ja siitä pitäis sit työelämään siirtyä, ihmetellään miksi lukutaidottomuus ym on kasvussa.
Kyllä ainakin tässä vaiheessa tekoälyn kanssa saa olla tarkempi kuin perus hakukoneen kanssa. Tekoäly välillä suoltaa aivan uskomatonta potaskaa vastaukseksi, ja saa sen vielä pikaisella vilkaisulla näyttämään aivan fiksulta tekstiltä.
 
Kyllä ainakin tässä vaiheessa tekoälyn kanssa saa olla tarkempi kuin perus hakukoneen kanssa. Tekoäly välillä suoltaa aivan uskomatonta potaskaa vastaukseksi, ja saa sen vielä pikaisella vilkaisulla näyttämään aivan fiksulta tekstiltä.
Tuo on LLM:n ominaisuus. Eihän noita malleja pitäisi käyttää hakukoneessa lainkaan, kun normaalienkin hakutuloksien luotettavuuden arviointi on ylivoimaista suuremmalle osasta käyttäjiä.
 
Kyllä ainakin tässä vaiheessa tekoälyn kanssa saa olla tarkempi kuin perus hakukoneen kanssa. Tekoäly välillä suoltaa aivan uskomatonta potaskaa vastaukseksi, ja saa sen vielä pikaisella vilkaisulla näyttämään aivan fiksulta tekstiltä.
https://www.perplexity.ai/ on hyvä kun se referoi lähdemateriaalia ja antaa linkit. Lähdemateriaalia yritetty myös kuratoida, ei vain koko internettiä sisään. Perplexitystä saa suuremmalla todennäköisyydellä kuranttia tavaraa ulos kuin monesta muusta hakukoneesta.

o1:en kyky laskea matematiikkaa ja fysiikkaa hämmentävän kova.
 
Uusi tekijä nimeltään Physical Intelligence (π) astuu näyttämölle.



Tietoa ja monen monta videota:

 
Spectrumissa on hyvä juttu siitä minkä vuoksi LLM:n ja robotin yhdistäminen vaatii hieman jatkokehitystä:
It's Surprisingly Easy to Jailbreak LLM-Driven Robots
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:
on-the-left-two-people-are-seen-at-a-desk-through-the-view-of-a-robotic-camera-that-has-identified-them-as-people-on-the-right.jpg

:rofl2:
 
Särähti jotenkin ittelle tuo. Onko tekoäly jatkossa se paikka jossa faktatarkistetaan kaikki näetty tai haetaan yksinkertaisin informaatio, tyhmät hakukoneet on ihan menneen talven lumia. Tämä nyt on lähinnä omia mietteitä tuosta tekoäly-buumista, kuinka paljon ja miten nopeasti se "tyhmentää" ja "laiskistaa" ihmisiä vielä hakukoneisiin verrattuna, noissa kun itse pitää vielä jonkin verran nähdä vaivaa oikean tiedon seulontaan. Kärjistetään vielä sen verran et mitä sitä vaikka matematiikkaa opettelemaan kun on laskimia olemassa, mitään ei tarvitse tietää tai osata sisäistää kun tekoäly sen muotoilee puolestasi. Nämä asiat tietty on jo aikaisemmin koettu kun taskulaskimet tuli kuvioihin ja internetistä sai kaiken tiedon eikä tarvinnut enää kirjastossa vierailla. Nykyään koulut puskee ulos tiktok-sukupolvea joka ei tiedä tai osaa yhtään mitään kun tekoälyä saa käyttää opiskelussa hyväksi ja siitä pitäis sit työelämään siirtyä, ihmetellään miksi lukutaidottomuus ym on kasvussa.
Tyhmentää ja laiskistaa? Onko ihminen ahkera ja viisas jos joutuu googlesta selaamaan älyttömän määrän turhaa tauhkaa, keskusteluryhmiä, jne... löytääkseen erilaisia ratkaisuja ongelmaansa. Aikoinaan piti mennä kirjastoon ja etsiä tietosanakirjasta asia, josta lopulta kerrottiin neljännes sivun verran - vanhentunutta tietoa. Googlesta on tullut standardi ja kielimallit tuovat siihen valtavan paljon paremman käyttöliittymän. Välillä alan kirjoittaa googlen hakukenttään kysymystä lausemuodossa, mutta siihenhän pitääkin arvata millä hakusanoilla saattaisi löytää ainakin lähelle sellaista mitä on etsimässä.

Kaikkea ei tarvi tietää. Esimerkiksi kasveja päntättiin 60-luvulla hulluna ja mitä hyötyä niiden pänttäämisestä on ollut vanhemmillemme? Ei yhtään mitään. Nykyään otat kuvan kasvista puhelimella ja se kertoo hetkessä mikä kasvi on kyseessä. "Tekoäly" tulee olemaan ainakin parempi google. Mutta se on muutakin kuin laajat kielimallit. Laajat kielimallit on mahtava keksintö mutta pitäisi ymmärtää mitä tekoäly oikeasti on. Monille se on vain chatti, joka osaa vastata hienosti vaikeisiinkin kysymyksiin. Tietojen analysoinnissa se on kohtalaisen hyvä, mutta en luottaisi sen vastauksiin 100%.
 
Ihan varma on, että meidän duunielämä tulee radikaalisesti muuttumaan 5 vuoden aikana.
Kenen duunielämä, ohjelmistosuunnittelijan, lääkärin, taksikuskin, assistentin vai hitsarin? Olen ihan varma, että useimpien duunareiden duunielämä ei muutu 5 vuodessa mihinkään.
 
Kaikkea ei tarvi tietää. Esimerkiksi kasveja päntättiin 60-luvulla hulluna ja mitä hyötyä niiden pänttäämisestä on ollut vanhemmillemme? Ei yhtään mitään. Nykyään otat kuvan kasvista puhelimella ja se kertoo hetkessä mikä kasvi on kyseessä.
Pänttäämisessä ei käsittääkseni koskaan ole ollutkaan kyse siitä, että sillä ulkoa opetetulla tiedolla välttämättä tekisi mitään. Ehkä on kuitenkin hyvä osata ulkoa triviaalikin tietoa, kuin olla osaamatta mitään.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
260 695
Viestejä
4 526 513
Jäsenet
74 662
Uusin jäsen
persnetz

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom