Robotit ja tekoäly vie työpaikat

[RavenWolf]

Siihen, että mitään isoa hyppäystä ei ole tapahtunut, joka mahdollistaisi lyhyellä 8 vuoden aikaskaalalla ison muutoksen työelämässä. 8 vuotta on lyhyt aika.

Niin on lyhyt aika. Se oli kans älyttömän lyhyt aika kun ihmiskunta siirtyi älypuhelimiin. Vielä lyhyempi aika oli sosiaalisen median omaksuminen. COVID aiheutti myös täydellisen mylleryksen lyhyessä ajassa työmaailmaan mitä ennen sitä ei olisi kuviteltukkaan realistiseksi. Minusta se on hyvin mahdollista todella nopeat muutokset tietokonepohjaisessa maailmassa. Fyysiset työt tuskin katoaa tuossa aikaskaalassa, mutta moni konttorihomma pystyy. Siis ei varmasti kaikki nekään katoa, mutta riittävästi aiheuttamaan aivan kipeitä ongelmia yhteiskunnalle.

 

[McMaster]

Aivan, mutta oletko koskaan ajatellut sitä, että jos yhdessä paikassa kehitetään tuotantolaitos huippuunsa ja se vetää itselleen nousujohteisesti asiakkaita, niin kuinka monta kilpailijaa oikeasti menee nurin sitten muualla sen takia? Siis kaikki yritykset eivät pysy kehityksessä mukana. Loppupeleissä työllistätte vähemmän jengiä yhteensä mitä nuo vanhat nurin menneet yritykset työllisti. Sehän itseasissa on koko automaation pointti. Jos automaatio ei tehostaisi, niin ei sitä kukaan käyttäisi.

Muuten hyvä, mutta näitä osia mitä me tehdään ei kukaan muu tee, eli meidän kapasiteetin nosto ei ole keneltäkään pois, vaan ainoastaan meille lisää. Oma tuote on siis kyseessä. Eli meidän kapasiteetin nosto on ainoastaan tulevaisuuden alihankinnan lisätarpeesta pois.

 

[yero]

Tuo ajattelumalli "robotit vie tulevaisuudessa työpaikat". Työpaikat on jo 95% viety, aikasemmin kaikki työskenteli alkutuotannossa, nyt 5%. Seuraus: valtava hyvinvointi. Valtava, joku kivikauden ihminen pyörtyisi onnesta varmaan pelkästä hammasharjasta. Tästä voi extrapoloida, mitä tapahtuu jos inhimillistä pääomaa edelleen vapautetaan uusiin tehtäviin.

 

[No Future]

Tuo ajattelumalli "robotit vie tulevaisuudessa työpaikat". Työpaikat on jo 95% viety, aikasemmin kaikki työskenteli alkutuotannossa, nyt 5%. Seuraus: valtava hyvinvointi. Valtava, joku kivikauden ihminen pyörtyisi onnesta varmaan pelkästä hammasharjasta. Tästä voi extrapoloida, mitä tapahtuu jos inhimillistä pääomaa edelleen vapautetaan uusiin tehtäviin.

Se maatalousväestöhän työllistettiin uudelleen teollisuuden palvelukseen, ja sittemmin palveluammatteihin sekä paperinpyörittäjiksi. Nyt sama muutos tappahtuu globaalilla tasolla: Länsimaiden alimman tason suorittavaa työtä tekevät köyhimmissä maissa toimettomiksi jääneet, samaan aikaan kun esim toimistotöitä ja palveluammatteja automatisoidaan. Esimerkkinä suomalaisen firman asiakaspalvelu voi pyöriä halvemmalla Espanjassa tai Intiassa. Hoitotyöntekijät tulevat filippiineiltä, samaan aikaan kun tarvittavan hoitotyön tuntimäärää per asiakas yritetään vähentää. Ja näillekin yritetään kehittää keinoja hoitaa asiat ensin etänä, mieluummin automatisoidusti. Eivätkä automaattimetrot, junat autot, tehtaat, erilaiset robotit yms synny sillä ajatuksella että saataisiin lisää ihmisiä työllistettyä. Pelkästään joku paperikone pyörii nykyään paljon pienemmällä henkilöstöllä kuin edeltävinä vuosikymmeninä. Jopa maataloutta automatisoidaan, seuraavana vaiheena viimevuosisadan koneellistamiselle.

Mutta suuri kysymyshän tällä vuosisadalla on, mistä riittää työtä kaikille, ja kuka siitä maksaa? Jos maailmassa on pelkkiä wolttikuskeja ja woltille koodia vääntäviä insinöörejä, niin luonnollisesti tuosta yhtälöstä kannattaa (taloudellisessa mielessä siis) yrittää saada ne kuskit korvattua jollain. Ja sen jälkeen woltin omistaja voikin tuijotella henkilöstömenojaan ja alkaa miettiä, että saisiko sitä ohjelmistonkehitystä tai järjestelmänhallintaa jollain automatisoitua, kun ei noi Delhin pojatkaan näköjään ilmaiseksi tee…

 

[yero]

Mutta suuri kysymyshän tällä vuosisadalla on, mistä riittää työtä kaikille, ja kuka siitä maksaa?

Tämä on vaikea kysymys ja siihen on vaikea vastata. Sen sijaan on helppo, tai ainakin paljon helpompi, kysymys "mitkä työpaikat jäävät pois". Koska on helppo nähdä, mitkä työpaikat katoavat, mutta vaikea nähdä, mitä syntyy tilalle, niin syntyy perspektiiviharha: luulee helposti, että vain se katoaminen, ei uusien syntymistä, tapahtuu.

Tosiasiassa uusia ammatteja syntyy jatkuvasti, 2000-luvulla syntyneitä uusia ammattikuntia ovat vaikkapa tubettaja ja keskustelupalstan moderaattori. Aina on uusia työpaikkoja syntynyt ja syntyy vastakin.

Mutta, tämä sanottua, kyllä yhteiskunnan pitää ottaa tässä roolia, jotta muutos menee mahdollisimman kivuttomasti.

 

[RavenWolf]

Muuten hyvä, mutta näitä osia mitä me tehdään ei kukaan muu tee, eli meidän kapasiteetin nosto ei ole keneltäkään pois, vaan ainoastaan meille lisää. Oma tuote on siis kyseessä. Eli meidän kapasiteetin nosto on ainoastaan tulevaisuuden alihankinnan lisätarpeesta pois.

Toi on tosiaan totta, mutta jos olette ainua yritys joka tekee noita osia, niin ei siellä varmaan ole tilaa kilpailulle. Siis teette niin hyvin ja tehokkaasti niitä, että muut eivät pysty tulemaan mukaan kilpailemaan. Jos olisi enemmän kilpailua olisi enemmän työpaikkoja. Mutta tosiaan aina on "niche" aloja joissa riittää vaan yksi tuottaja.

Mut tuo mun pointti tosiaan pätee isossa mittakaavassa. Kokonaisuudessa automaatio vie työpaikat tuollaisella mekanismilla ja se mistä ne työpaikat todennäköisesti katosi on köyhät kehittyneet maat. Tai sanotaan näin ne eivät koskaan saanneet edes tilaisuutta välttämättä sille työpaikalle siellä. High-tech tuotanto keskittyy kehittyneisiin maihin ja työttömyys vaan kasvaa kehittyvissä maissa. Jossain vaiheessa se työttömyys alkaa näkymään kehittyneissäkin maissa sitten kun automaatio on kehittynyt tarpeeksi pitkälle.

 

[RavenWolf]

Tuo ajattelumalli "robotit vie tulevaisuudessa työpaikat". Työpaikat on jo 95% viety, aikasemmin kaikki työskenteli alkutuotannossa, nyt 5%. Seuraus: valtava hyvinvointi. Valtava, joku kivikauden ihminen pyörtyisi onnesta varmaan pelkästä hammasharjasta. Tästä voi extrapoloida, mitä tapahtuu jos inhimillistä pääomaa edelleen vapautetaan uusiin tehtäviin.

Toki teknologia on viennyt ihmiskunnan historiassa tosiaankin moninkertaisesti töitä, mutta aina on syntynyt lisää. Mutta pitää myös huomioida, että ihmisiäkin on huomattavasti enemmän kuin ennen jolloinka pitää olla tuotantoa enemmän mikä tarkoittaa työpaikkoja. Mutta onko niitä työpaikkoja syntynyt suhteessa sitten tarpeeksi jos tarkastelee globaalilla mittakaavalla maailmaa? Siis ennen tuotanto oli hyvin lokaalia. Jokaisessa kylässä tuotettiin ne omat tarpeet jne. Nykyjään tuotanto on keskittynyt tuotteelle yhteen nurkkaan maapallolla tehokkaaksi tuotantoketjuksi ja se roudataan sieltä ympärimaailmaa. Lokaalia tuotantoa ei ole enää. Esimerkiksi Afrikan maissa ei paljoon töitä ole. Kuinka paljon hi-tech yrityksiä löytyy Mogadishusta? SE automaatiosta syntynyt työttömyys on kasaantunut pitkälti köyhiin maihin.

Nykyisin myös meillä on vapaa-aika lisääntynyt huomattavasti teknologisen kehityksen ansioista verrattuna menneeseen. Meillä on kaikenmaailman lomia ja tehdään vaan 8h työpäiviä jne. Isoin muutos on, ettei pikkulapsien tarvitse käydä tehtaassa taikka pelloilla töissä. Nuoret voivat opiskella hyvinkin pitkälle ilman, että pitäisi käydä töissä ja moinen ei ollut vielä mahdollista sata vuotta sitten. Eli kyllä automaatio on tosiaankin hävittänyt työtä ja tehostannut tuotantoa, niin ettei niin monen tarvitse tällä pallolla tehdä töitä selvitäkseen hengissä. Ennen vanhaan jos sinulla ei ollut töitä, niin kuolit pois. Nykyjään me pystymme elättämään 7,7 miljardia ihmistä joista noin puolet eivät tee oikeita töitä (hatusta heitetty karkea arvio).

Toiseksi meillä on jumalattomasti epätehokasta keinotekoista työtä olemassa. Monessa valtiollisessa organisaatiossa lähinnä hillutaan ja monessa yritysessäkin on liuta peukalonpyörittäjiä ja kahvikupin kuluttajia. Tämä on toki luonnollista, koska ei kaikki ihmiset voi olla kovinkaan tehokkaita. Ongelma vain on, että tietoteknisessä yhteisössä tuollaiset epätehokkaat työt pystyttään helposti eliminoimaan tulevaisuudessa.

 

[zepi]

Mutta, tämä sanottua, kyllä yhteiskunnan pitää ottaa tässä roolia, jotta muutos menee mahdollisimman kivuttomasti.

Olen täysin päinvastaista mieltä. Mitä enemmän ”yhteiskunta” ottaa roolia, sitä varmemmin seuraa työttömyyttä ja byrokratiaa. Kun virkamieskunta ja aatteen palon ajamat poliitikot alkavat ”parantaa” työllisyyttä, niin seurauksena on vaan virallinen tubettajarekisteri johon pääsemiseksi pitää suorittaa 5v tubettamisen maisteritutkinto ja lopputuloksena vain harva jaksaa + ainoat työllistetyt ovat tubetustieteen tohtoriopiskelijoita jotka jatko-opiskelevat julkisilla verovaroilla ja opettavat väikkärin tekemisen sivussa tuikitärkeitä tubetuksen peruskursseja yliopistolla.

Uudet duunit syntyvät kysynnästä - yhteiskunta ei koskaan ikinä voi tietää, että mille sitä kysyntää on, koska kysyntä on jokaisen ihmisen omista mielihaluista muodostuva asia, eikä julkinen sektori yksinkertaisesti voi tietää, että mitä ihmiset haluavat. Ihmiset eivät edes itse tiedä mitä he ensi viikolla haluavat, joten miten julkisyhteisö voisi tietää sen ennalta.

 

[Johan_V]

Huvittavaa tuo keskustelu AGI:sta (artificial general intelligence) ja ylipäänsä tekoälyalgoritmien itsetietoisuudesta. Siis näyttäähän nuo maallikon silmään ihmeelliseltä, mutta kun hieman perehtyy algoritmeihin jotka ovat tuolla taustalla niin aika nopeasti tajuaa että mitään läpimurtoa ei ole tapahtunut. Kyseessä on aika lailla samat algoritmit mitä 40 vuotta sitten, nyt vain konetehon ja tietokantojen kasvu on mahdollistanut nykyisen kehityksen. Jossain vaiheessa se laita kuitenkin tulee vastaan, ongelmaa ei voi ratkaista vain lisäämällä rautaa.
AGI ei ole yhtään sen lähempänä kuin 40 vuotta sitten. Näillä menetelmillä ei AGI:a saavuteta, ja itse asiassa valtaosa tekoälytutkijoista ei edes halua puhua AGI:sta, koska kyseessä on samanlainen aihe kuin kylmäfuusio fysiikassa.

Tähän liittyen matematiikko Penrosen ajatus siitä että tietoisuus olisi seurausta aivoista tapahtuvista kvanttifysiikan ilmiöistä on taas palannut parrasvaloihin:
Do quantum effects play a role in consciousness? – Physics World
Jos tämä pitäisi paikkansa, voisi helposti ajatella että AGI ei olisi edes saavutettavissa perinteisillä tietokoneilla, vaan vaatisi vähintään kvanttitietokoneen.

 

[zepi]

Mut tuo mun pointti tosiaan pätee isossa mittakaavassa. Kokonaisuudessa automaatio vie työpaikat tuollaisella mekanismilla ja se mistä ne työpaikat todennäköisesti katosi on köyhät kehittyneet maat. Tai sanotaan näin ne eivät koskaan saanneet edes tilaisuutta välttämättä sille työpaikalle siellä. High-tech tuotanto keskittyy kehittyneisiin maihin ja työttömyys vaan kasvaa kehittyvissä maissa. Jossain vaiheessa se työttömyys alkaa näkymään kehittyneissäkin maissa sitten kun automaatio on kehittynyt tarpeeksi pitkälle.

Omavaraistaloudessa maataloutta järkyttävän epätehokkaasti harjoittava oikeasti köyhä löytää töitä koska vaan paremmalla palkalla palvelualoilta kaupungista (maatilalla palkka on käytännössä nolla, just sen verran että maasta saa omat syötävät). Kun miljardi afrikan köyhää muuttaa lähes nollatuottoisilta kotipalstoiltaan kaupunkiin, niin tarvitaan kymmeniä miljoonia raksamiehiä raksaamaan kerrostaloja, kymmeniä miljoonia katukeittiön kokkeja, miljoonia ja miljoonia tien raksaajia ja polkupyörälähettejä (joilla katukeittiöihin saadaan riisiä + hirssiä jne), miljoonia raksainssejä jotka suunnittelee niitä raksattavia taloja, miljoonia kuorkkikuskeja jotka ajavat rakennustarvikkeita paikasta toiseen jne.

Ja kaikki firmat tarvitsevat kirjanpitäjiä ja sähköpostin pyörityksestä huolehtivia it-tukia ja jonkun pitää treidata länsimaiden käytettyjä yritysläppäreitä kun uusiin ei ole varaa ja loputon määrä vastaavia juttuja. Ja sitten kun afrikan omia weiboja ja wechatteja jne. Alkaa ilmaantua, niin ne tarvitsevat myyntimiehiä ja koneellistuva maatalous tarvitsee maatalouskoneiden korjaajia ja lisääntyvät automäärät lisää auton korjaajia jne.

Talouskehitys näyttäytyy jatkossa varmasti erilaiselta kuin aikaisemmin, mutta kaikki ne entiset duunit jotka ovat kadonneet on korvattu uusilla - ja sama tapahtuu jatkossa. Ihmiset keksivät aina haluta jotain ja vastaavasti toiset ihmiset haluavat toteuttaa muiden mielihaluja, jos vaan saavat siitä rahaa. Ja silloin se työpaikka syntyy.

 

[VuohiKauhu]

Uudet duunit syntyvät kysynnästä - yhteiskunta ei koskaan ikinä voi tietää, että mille sitä kysyntää on, koska kysyntä on jokaisen ihmisen omista mielihaluista muodostuva asia, eikä julkinen sektori yksinkertaisesti voi tietää, että mitä ihmiset haluavat. Ihmiset eivät edes itse tiedä mitä he ensi viikolla haluavat, joten miten julkisyhteisö voisi tietää sen ennalta.

Tässä on vaan se ongelma, että kysyntä vaatii mielihalujen ohella myös rahaa käytettäväksi niiden toteuttamiseen. Jos me kaikki työskentelemme moderneissa palveluammateissa, esimerkiksi esittelemme sukupuolielimiämme toisillemme onlyfanssissa, niin mistäs me nettiartistit saamme rahat vaikka uusien läppärien ostamiseen?

Täysin automaattinen tietokonetehdas kyllä sylkee vauhdilla ulos uutta läppäriä, mutta sen omistajilla on rajallinen kiinnostus alastonkuvia kohtaan. Mitä enemmän pääoma tuottaa omalla painollaan ilman työvoiman tarvetta, sitä enemmän koko homma on epätasapainossa.

 

[RavenWolf]

Huvittavaa tuo keskustelu AGI:sta (artificial general intelligence) ja ylipäänsä tekoälyalgoritmien itsetietoisuudesta. Siis näyttäähän nuo maallikon silmään ihmeelliseltä, mutta kun hieman perehtyy algoritmeihin jotka ovat tuolla taustalla niin aika nopeasti tajuaa että mitään läpimurtoa ei ole tapahtunut. Kyseessä on aika lailla samat algoritmit mitä 40 vuotta sitten, nyt vain konetehon ja tietokantojen kasvu on mahdollistanut nykyisen kehityksen. Jossain vaiheessa se laita kuitenkin tulee vastaan, ongelmaa ei voi ratkaista vain lisäämällä rautaa.
AGI ei ole yhtään sen lähempänä kuin 40 vuotta sitten. Näillä menetelmillä ei AGI:a saavuteta, ja itse asiassa valtaosa tekoälytutkijoista ei edes halua puhua AGI:sta, koska kyseessä on samanlainen aihe kuin kylmäfuusio fysiikassa.

Tähän liittyen matematiikko Penrosen ajatus siitä että tietoisuus olisi seurausta aivoista tapahtuvista kvanttifysiikan ilmiöistä on taas palannut parrasvaloihin:
Do quantum effects play a role in consciousness? – Physics World
Jos tämä pitäisi paikkansa, voisi helposti ajatella että AGI ei olisi edes saavutettavissa perinteisillä tietokoneilla, vaan vaatisi vähintään kvanttitietokoneen.

Mitä sä höpötät, että samat algoritmit kuin ennen? Ei pidä paikkaansa. Nykyjään meillä on deeplearning taikka machine learning taikka tarkemmin neuroverkko. Tutustu vähän siihen. Esim. tässä videolla selitettiin todella hyvin miten se toimii maalikon ymmärrettävästi:


Kohdassa 5:57 siis selitetään miten se toimii.

Tuossa se selietään vähän tarkemmin:



Meno on siis kaukana siitä mitä se oli silloin 40 vuotta sitten jolloin tyyliin käsin koodattiin kaikki mahdolliset muuttujat robottiin. Nykyiset systeemit perustuu pitkälti kuten nimikin kertoo neuronien tapaan toimitaan. Eli imitoimme kuinka aivot toimivat. Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että tämä on osoittatunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi ja vain taivas on rajana enää tässä kehityksessä. Ihan naurettava vähätellä tätä kehitystä tässä. Nykyinen kehitys tulee muuttamaan maailmaa todella paljon. Jo pelkästään machine translation on näillä uusimmilla lähellä sitä tasoa, että kääntäjiä ei juurikaan tarvita.

Toki pitää sanoa, että tieteellisissä papruissa tämä ML ja neuroverkot ovat olleet olemassa jo muistaakseni 60-luvulta. 90-luvullakin niitä mietittiin, mutta vasta nykyaikana meillä on tietokoneet saavuttaneet sellaiset tehot, että pystymme oikeasti hyödyntämään näitä. Mutta näinhän kaikki tekniikka kehittyy. Moni asia on voinnut vaikka olla keksitty jo satoja vuosia sitten, mutta se toteuttaminen on ollut vasta mahdollista myöhemmin. Kuten Leonardo Da Vincin lentäminen. Taikka 90-luvulla Virtual Reality boomi joka mahdollistu oikeasti vasta nyt jne. Ei tätä kehitystä pidä vähätellä sen takia, että tämä on ollut olemassa 40 vuotta sitten.

Moni varmaan muistaa Dot-Com kuplan? Silloin naurettiin, että internet on vain ohimenevä buumi ja Dot-Comin aikaan nämä piti sitä kuplaa todistuksena siitä, että internetistä ei ole mihinkään. Nyt kuulostaa vähän samanlaiselta osan puhe näistä neuroverkoista vaikka ihan selvä on, että ne tulevat mullistamaan lähitulevaisuudessa työtehtävät totaallisesti.

 

[RavenWolf]

Talouskehitys näyttäytyy jatkossa varmasti erilaiselta kuin aikaisemmin, mutta kaikki ne entiset duunit jotka ovat kadonneet on korvattu uusilla - ja sama tapahtuu jatkossa. Ihmiset keksivät aina haluta jotain ja vastaavasti toiset ihmiset haluavat toteuttaa muiden mielihaluja, jos vaan saavat siitä rahaa. Ja silloin se työpaikka syntyy.

Niin sä sanot, että kun aina ennenkin on mennyt niin, niin jatkossakin menee niin? Meinaatko, että historia toistaa loputtomasti itseään? Unohdit vaan tästä yhden komponentin. Aikaisemmin teknologia korvasi fyysisiä töitä ja loi töitä joita ihmiset pystyi tekemään teknologian kanssa yhdessä. Mutta nyt teknologia korvaa aivotyötä. Mitä työtä on ihmiselle jäljellä jos kone on yhtä älykäs kun ihminen? Ja oikeasti koneen ei edes tarvitse olla yhtä älykäs kuin ihminen kun se voittaa ihmisen. Ihminen voi tehdä vaan 8h päivässä töitä ja sen on pidettävä vessataukoja sekä syödäkkin välillä. Kone voi tehdä 24/7 väsymättä töitä.

 

[finWeazel]

Niin sä sanot, että kun aina ennenkin on mennyt niin, niin jatkossakin menee niin? Meinaatko, että historia toistaa loputtomasti itseään? Unohdit vaan tästä yhden komponentin. Aikaisemmin teknologia korvasi fyysisiä töitä ja loi töitä joita ihmiset pystyi tekemään teknologian kanssa yhdessä. Mutta nyt teknologia korvaa aivotyötä. Mitä työtä on ihmiselle jäljellä jos kone on yhtä älykäs kun ihminen? Ja oikeasti koneen ei edes tarvitse olla yhtä älykäs kuin ihminen kun se voittaa ihmisen. Ihminen voi tehdä vaan 8h päivässä töitä ja sen on pidettävä vessataukoja sekä syödäkkin välillä. Kone voi tehdä 24/7 väsymättä töitä.

Ihminen kehittelee koneoppimisalgoritmeja/tiedettä symbioosissa tietokoneiden kanssa. Työ siirtyy korkeammalle tasolle. Esimerkkinä alle linkattu juttu, jossa nvidialla ovat toteuttaneet ja optimoineet hopper gpu:n sisällä olevia yksiköitä koneopituilla algoritmeilla. Konepitut algoritmit päihittivät ihmisen, joka käytti perinteisiä työakaluja.

Lienee sama ilmiö kuin hevosmiehet joutuivat opettelemaan automekaanikoiksi/kusekeiksi. Tai marjanpoimijat kortistoon ja työpaikkoja syntyy robottien suunnitteluun ja (ei triviaaliin) huoltoon/korjaamiseen. Ehkä elon musk:in neuralink:lla kytketään ihmiset kiinni koneeseen ja symbioosi on tehokkaampi kuin ihminen tai kone yksin?

Jos jossain vaiheessa automatisoidaan riittävästi niin voi kysyä keskittyykö kaikki hyvä yksittäisille ihmisille vai tuleeko star trek tyyppinen utopia(kaikille riittää hyvää ja koneet tekee työt). Star trek utopiassa jokaisen perustarpeet tyydytetty ja jengi tekee sitä minkä kokee itselle merkitykselliseksi oli se sitten laiskottelu tai vaikkapa tieteen tekeminen.



Nvidia koneoppimisen käyttämisestä piirisuunntteluun on uutisketju linkattu alle. Uutisketjussa on kattavammin materiaalia kerättynä: Koneopittu algoritmi päihitti perinteiset työkalut Nvidian Hopper GPU:n suunnittelussa

 

[Johan_V]

Mitä sä höpötät, että samat algoritmit kuin ennen? Ei pidä paikkaansa. Nykyjään meillä on deeplearning taikka machine learning taikka tarkemmin neuroverkko. Tutustu vähän siihen. Esim. tässä videolla selitettiin todella hyvin miten se toimii maalikon ymmärrettävästi:


Meno on siis kaukana siitä mitä se oli silloin 40 vuotta sitten jolloin tyyliin käsin koodattiin kaikki mahdolliset muuttujat robottiin. Nykyiset systeemit perustuu pitkälti kuten nimikin kertoo neuronien tapaan toimitaan. Eli imitoimme kuinka aivot toimivat. Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että tämä on osoittatunut erittäin toimivaksi ratkaisuksi ja vain taivas on rajana enää tässä kehityksessä. Ihan naurettava vähätellä tätä kehitystä tässä. Nykyinen kehitys tulee muuttamaan maailmaa todella paljon. Jo pelkästään machine translation on näillä uusimmilla lähellä sitä tasoa, että kääntäjiä ei juurikaan tarvita.

Toki pitää sanoa, että tieteellisissä papruissa tämä ML ja neuroverkot ovat olleet olemassa jo muistaakseni 60-luvulta. 90-luvullakin niitä mietittiin, mutta vasta nykyaikana meillä on tietokoneet saavuttaneet sellaiset tehot, että pystymme oikeasti hyödyntämään näitä. Mutta näinhän kaikki tekniikka kehittyy. Moni asia on voinnut vaikka olla keksitty jo satoja vuosia sitten, mutta se toteuttaminen on ollut vasta mahdollista myöhemmin. Kuten Leonardo Da Vincin lentäminen. Taikka 90-luvulla Virtual Reality boomi joka mahdollistu oikeasti vasta nyt jne. Ei tätä kehitystä pidä vähätellä sen takia, että tämä on ollut olemassa 40 vuotta sitten.

Moni varmaan muistaa Dot-Com kuplan? Silloin naurettiin, että internet on vain ohimenevä buumi ja Dot-Comin aikaan nämä piti sitä kuplaa todistuksena siitä, että internetistä ei ole mihinkään. Nyt kuulostaa vähän samanlaiselta osan puhe näistä neuroverkoista vaikka ihan selvä on, että ne tulevat mullistamaan lähitulevaisuudessa työtehtävät totaallisesti.

Ehkä ei kannattaisi uskoa kaikkea hypeä mitä lukee netistä. Neuroverkko keksittiin 50-luvulla, syväoppimisalgoritmi 1986. Toki vuosien varrella tuosta on kehitetty erilaisia variaatioita, mutta sama idea taustalla. Suurin harppaus koneoppimisessa on tapahtunut suurten tietokantojen takia, joiden hyväksikäytön konetehon kasvu on mahdollistanut.
Jos tuntisit koneoppimisen historiaa, niin tietäisit että tällaisia samanlaisia hypekuplia on ollut useampia. Nyt ollaan taas menossa huipulta alaspäin, koska kaikki "helpot" kohteet on saavutettu. Jotta kehitys voisi jatkua tarvittaisiin joku läpimurto menetelmissä. Mallien kokoa kasvattamalla ei saavuteta mitään.

 

[yero]

Kyseessä on aika lailla samat algoritmit mitä 40 vuotta sitten, nyt vain konetehon ja tietokantojen kasvu on mahdollistanut nykyisen kehityksen.

Ehkä ei kannattaisi uskoa kaikkea hypeä mitä lukee netistä. Neuroverkko keksittiin 50-luvulla, syväoppimisalgoritmi 1986.

Tämä on sama kuin sanoisi, että Tesla ei ole kehittänyt mitään uutta, olihan Bentzinkin autossa neljä pyörää jo vuonna 1885 ja ratti keksittiin 1894.

Konetehosta tässä ei ole kysymys, koneteho on ollut lähinnä kustannuskysymys viimeiset ainakin 20 vuotta, olkoonkin, että jonkin GTP-3:n opettaminen on kustannuskysymys, mutta ei aikaisemmin ole ollut mitään, mitä laajassa mitassa opettaa. Tässä on ollut ihan aitoa kehitystä ja paljon, ei todellakaan "samat algoritmit 40 vuotta".

 

[Sally_Spectra]

Tämä on sama kuin sanoisi, että Tesla ei ole kehittänyt mitään uutta, olihan Bentzinkin autossa neljä pyörää jo vuonna 1885 ja ratti keksittiin 1894.

Konetehosta tässä ei ole kysymys, koneteho on ollut lähinnä kustannuskysymys viimeiset ainakin 20 vuotta, olkoonkin, että jonkin GTP-3:n opettaminen on kustannuskysymys, mutta ei aikaisemmin ole ollut mitään, mitä laajassa mitassa opettaa. Tässä on ollut ihan aitoa kehitystä ja paljon, ei todellakaan "samat algoritmit 40 vuotta".

Olet oikeassa, Tesla ei ole keksinyt sähköautoja, niitä oli paljon ennen. Sähköautoja on markkinoilla montaa merkkiä. Ei kannata lukittautua yhden hypemiehen juttuihin.

 

[Muumi]

Aivan, mutta oletko koskaan ajatellut sitä, että jos yhdessä paikassa kehitetään tuotantolaitos huippuunsa ja se vetää itselleen nousujohteisesti asiakkaita, niin kuinka monta kilpailijaa oikeasti menee nurin sitten muualla sen takia? Siis kaikki yritykset eivät pysy kehityksessä mukana. Loppupeleissä työllistätte vähemmän jengiä yhteensä mitä nuo vanhat nurin menneet yritykset työllisti. Sehän itseasissa on koko automaation pointti. Jos automaatio ei tehostaisi, niin ei sitä kukaan käyttäisi.

Ellei taas käy niin, että tehostuminen alentaa tuotteen hintaa, ja halvemmalle tuotteelle löytyy isompi markkina, jolloin tuotteen kysyntä kasvaa merkittävästi. Näin on käynyt esimerkiksi mikropiireille ja automaatiojärjestelmille.

 

[yero]

Olet oikeassa, Tesla ei ole keksinyt sähköautoja, niitä oli paljon ennen. Sähköautoja on markkinoilla montaa merkkiä. Ei kannata lukittautua yhden hypemiehen juttuihin.

Teslan R&D budjetti 2 500 miljoonaa dollaria per vuosi. Rontti 10 miltsiä per työpäivä. Johtopäätös: ei oo mitään uutta syntynyt, Suomessakin oli Elcat jo kasarilla!!!1

Jepjepjep, jotkut vaan on resistenttejä todellisuudelle, ei kai sille mitään mahda.

 

[finWeazel]

Vaikea on väittää vastaan etteikö automaatio ja robotit vie perinteisiä työpaikkoja. Neuroverkot ja koneoppiminen ovat vaikein tapa automatisoida mitä minä tiedän. Elon musk on myös sanonut teslan tehtaista, että neuroverkot on se viimeinen tapa automatisoida, tehdään muilla tavoin automaatio jos voidaan. Ei neuroverkot tai AGI ole pakollinen asia automaatiota kohti marssiessa vaikka niissä suurin pöhinä onkin(itseajavat autot, nvidian robotit, openai:n demot+gpt3 jne).

Alla yksi esimerkkiä lisää automaatiosta mikä vie ja myös luo työpaikkoja. Työ siirtyy korkeammalle tasolle. Asioita suunnitellaan ja testataan simuloimalla. Tulevaisuudessa robot tekevät hanttihommat. Algoritmit/työkalut avustavat suunnittelussa&testauksessa ja työt siirtyvät korkeammalle tasolle. Insinöörityö etenee pienissä palasissa.

Jos odottaa jotain maailmanmullistavaa megakeksintöä tyyliin suhteellisuusteoria niin sitä saa odotella, mutta silti asiat menevät eteenpäin päivä päivältä.

NVIDIA Omniverse™ is a scalable, multi-GPU real-time reference development platform for 3D simulation and design collaboration, and based on Pixar's Universal Scene Description and NVIDIA RTX™ technology.

Develop on NVIDIA Omniverse Platform

Build and operate real time metaverse tools and apps.

developer.nvidia.com

 

[hkultala]

Tämä on sama kuin sanoisi, että Tesla ei ole kehittänyt mitään uutta, olihan Bentzinkin autossa neljä pyörää jo vuonna 1885 ja ratti keksittiin 1894.

Konetehosta tässä ei ole kysymys, koneteho on ollut lähinnä kustannuskysymys viimeiset ainakin 20 vuotta, olkoonkin, että jonkin GTP-3:n opettaminen on kustannuskysymys, mutta ei aikaisemmin ole ollut mitään, mitä laajassa mitassa opettaa. Tässä on ollut ihan aitoa kehitystä ja paljon, ei todellakaan "samat algoritmit 40 vuotta".

Tässä on kyse tismalleen laskentatehon kasvattamisesta. Laskentatehon (ja opetusvaiheessa myös muistin) lisäys on mahdollistanut neuroverkot, joissa on paljon enemmän välikerroksia.

Toimintaperiaate neuroverkoilla on ollut tismalleen sama kymmeniä vuosia, ainostaan välikerrosten määrää on pystytty kasvattamaan. Ja se välikerrosten märän lisääminen on se, mikä on käytännössä saanut ne toimimaan moniin sellaisiin asioihin, mihin ne ennen eivät toimineet.

Käsittääkseni kaikki tietokoneella ajettavat tuotantokäytössä olevat neuroverkot perustuvat kuitenkin rajalliseen määrään kerroksia eikä niissä ole mitään feedback-mekanismia. Tämä tarkoittaa sitä, että neuroverkko on käytännässä kykenemätön "jäämään ajattelemaan itsenäisesti mitään" ilman syötettä.

 

[RavenWolf]

Ehkä ei kannattaisi uskoa kaikkea hypeä mitä lukee netistä. Neuroverkko keksittiin 50-luvulla, syväoppimisalgoritmi 1986. Toki vuosien varrella tuosta on kehitetty erilaisia variaatioita, mutta sama idea taustalla. Suurin harppaus koneoppimisessa on tapahtunut suurten tietokantojen takia, joiden hyväksikäytön konetehon kasvu on mahdollistanut.
Jos tuntisit koneoppimisen historiaa, niin tietäisit että tällaisia samanlaisia hypekuplia on ollut useampia. Nyt ollaan taas menossa huipulta alaspäin, koska kaikki "helpot" kohteet on saavutettu. Jotta kehitys voisi jatkua tarvittaisiin joku läpimurto menetelmissä. Mallien kokoa kasvattamalla ei saavuteta mitään.

Hyvä vetää olettamusta toisesta ihmisestä netissä muutaman kirjoituksen perusteella, että en tuntisi yhtään koneopin historiaa. Kyllä tiedän sitä historiaa vaikka en aina välttämättä muista tarkkoja vuosilukuja. Olen myös tietoinen hypekäyristä sekä vastaavista ilmiöistä ja en tosiaankaan näe, että nyt oltaisiin saavutettu se maksimitaso tämän kehityskaaren suhteen ja loppu olisi alamäkeä. Mistä näitä pessimistejä oikein sikiää, mun pitää vaan kysyä? Koko tämä GPT-tekki ei ole vielä kunnolla edes ulkona julkisesti. Nyt parhaillaan eletään sen renesanssia. Siis kaikki mietii kuumeisesti miten sitä voi hyödyntää eri tarkoitutkisiin ja on valtavasti asioita mitä ei olla vielä päästy keksimään edes sen saralta. Kumminkin pitää muistaa, että koko GPT on vasta lastenkengissä ja mitä kaikkea se mahdollistaakaan kun se vielä tuosta kehittyy enemmän. Esim. GPT-4 pitäisi tulla loppuvuodesta ja sen pitäisi olla huomattavasti tehokkaampi kuin GPT-3. Mitä ovat GPT-5, 6, 7 jne. sitten? Vain mielikuvitus on rajana oikeastaan.

Ja minulla on ihan konkretiaa kuinka tämä mullistaa maailmaa jo nyt. Kavereita työskentelee peliallla varsinkin animointipuolella ja ne puhuvat paljon kuin niiden työ muuttuu parhaillan ihan totaalisesti. Animaatio on ollut tähän mennessä helkkarin työlästä ja kallista hommaa, mutta nyt kun on näitä uusia AI-pohjaisia työkaluja, niin se säästää valtavasti työvoimaa ja resursseja. Peliala on suuressa myllerryksessä parhaillaan eikä vain animaation takia. Esim. nämä AI ääni ja kirjoitus mahdollistaa indiepuolella ääninäyttelyn AI:n toimesta peleihin. Kaverilla on just sellainen indie pelipulju ja se meinaa hyödyntää Sonanticia AI-puheissa. NPC-käyttäytyminen tulee muuttumaan huomattavasti elävämmäksi tulevaisuudessa. Valtavat hiekkalaatikkopelit on entistä helpompi tehdä, kun voidaan antaa AI:n luoda suurinosa maailmasta ja keskittyä sitten käsin siihen oleelliseen pääjuonipaikkoihin jne. Huhut kertovat, että uusi työnalla oleva GTA hyödyntäisi juurikin tätä uusinta AI tekkiä, mikä mahdollistaisi yksilöllisen uniikin "elämän" tuhansille NPC -hahmoille. Copilot, Codex jne. on parhaillaan mullistamassa ohjelmointia täysin. Todennäköisesti koko ohjelmointiammatti tulee katoamaan jonkun viiden vuoden päästä ja tilalla on vain korkeamman tason suunnittelijoita.

 

[RavenWolf]

Mallien kokoa kasvattamalla ei saavuteta mitään.

Raymond Kurzweil ja monet muut AI-tutkijat ovat eri mieltä sinun kanssa.

 

[RavenWolf]

Sehän on vähän siinä, että miksi neuroverkot eivät toimisi? Siis miksi meidän aivot toimii? Neuronit on siellä ja niiden avulla olemme mitä olemme. Niitä vaan on ihan hemmetisti. Neuroverkkojen suhteen onkin enemmän kyse niistä tehoista. Siis, että pystymme tekemään tarpeeksi syvän ja monimutkaisen neuroverkon niin se tietoisuus syntyy siinä samalla. Meillä toki on kysymyksiä auki kuten, että onko tämä neuroverkko fiksua yrittää toteuttaa softapohjaisesti tai vaikka suoraan rautapohjaisesti. Lopulta kyse ei ole enää mistään muusta kuin tehoista ja optimoinnista. Periaatteessa tiedämme nyt miten älyn saa aikaa.

Meillä kun on hermoverkko eli "aivot" ja sinne kun syöttää sensori-imputtia, niin syntyy jotain elämänkaltaista toimintoa. Isoin ongelma on siinä, että tuleeko siitä ihminen vaiko velociraptori? Miten saamme siitä halutunlaisen? Näitä on hyvin helppo miettiä kun tutkii jotain kastemmadon tapaisia otuksia ja vastaavantasoisia neuroverkolla omaavia robotteja. Iso kysymyshän minusta ei ole enää se miten tämä äly saavutetaan vaan miten me saadaan toimimaan se niin kuin halutaan. Ei esim. suuryrityksillä ole mitään kiinnostusta kehittää jotain AGIa, koska se ois eettinen ongelma niille. Voiko muka sellaisa orjuuttaa johonkin robottiin tekemään duunia työtä meille?

Nyt on siis hirveä buumi kehittää yksipuolisia älykkäitä järjestelmiä, jotka osaavat tehdä sitä yhtä asiaa ilman, että suoltavat vaikkapa ihmisvihaa. Tämä ei ole helppo keino ollenkaan. Kuinka helppo on ihminen kasvattaa tietynlaiseksi? Siis aivopestyksi tekemään tiettyä juttua ja kannattamaan yhtä ideologiaa ilman, että suoltaa ihmisvihaa?

Minusta miten tuo neruoverkko tekee asioita se muistuttaa täysin elämää. Siis jos purat elämän yksinkertaiseksi palikaksi, niin sillä on samoja piirteitä. Yksi isoa asia mikä neuroverkoista puuttuu toki on elämän ohjelmoitu "tarkoitus". Siis jo ihan ensimmäisillä batkeeritason otuksilla oli pakonomainen tarve syödä ja selviytyä. Nämä kaksi arvoa ovat arvot minkä ympärille koko elämä maapallolla kietoutuu. Kaiken tavoite on täyttää nuo. Ahneus, näläntunne, lisääntyminen, rakkaus, älykkyys jne. siis jokaikinen vaisto ja funktio meillä yrittää täyttää noita kahta arvoa. Kumminkaan neuroverkkojen keinoälyltä puuttuu kokonaan tuollaiset compulsory arvot. Me ei olla vielä keksitty miten tuollaiset elämän arvot voisi sinne määritellä. Meidän neuroverkoilla ei ole DNA:ta. DNA on runko ja ranka kuinka elämä kasvaa. Me emme pysty vaikuttamaan siihen mitenkään, mutta ympäristötekijät vaikuttavat osalta kuinka muovaudumme. Nyt me lähinnä syötetään neuroverkkoihin niitä ympäristötekijöitä ja se DNA-ohjeistus puuttuu sieltä kokonaan. Tämä ei tarkoita, että kumminkin emme pystyisi älyä kehittää. Voi vaan olla vaikea saada aikaan halutunlainen äly.

Toisaalta AGI:n kannalta voi olla, että jos on tarpeeksi älykäs, niin ei ole väliä minkätyyppisellä älyllä siihen loppupisteeseen päästään, ehkä. Siis jos on tarpeeksi älykäs, niin luulisi olevan tarpeeksi älykäs sitten ymmärtämään ja ohittamaan nuo vääränlaiset compulsory arvotkin. Siis jos on hirveä hinku tappaa ihmiisä, niin tarpeeksi älykäs pitäisi älytä, että se on väärin eikä tee sitä. Ihmiset esimerkiski yleensä pystyy hillitä itseään niin etteivät pane jatkuvasti toisiiaan julkisesti Aleksanderin kadulla vaikka kuinka tekisi mieli.

 

[finWeazel]

Tämä on kyllä jännä aihe, kun tästä ei synny keskustelua. Mielipiteet menee ääripäihin ja sitten tulee radiohiljaisuus. AGI ja keinoälyt lienee ihan todella kaukaista utopiaa ellei tapahdu jotain todella yllättävää läpimurtoa. Mutta eihän kasvava automaatio mitään AGI:ta tarvitse.

Oikolukijat/editorit helvettiin tai vähemmälle käytölle, jos/kun konealgoritmi auttaa hiomaan tekstin valmiiksi?



Embark studios tulee mieleen koneoppimisen käyttämisestä pelikontekstissa. Mielenkiintoinen puhe linkattu alle

If you’ve followed our progress at Embark, you have seen us teasing work we’ve been doing to automate game animation using machine learning. I’m Tom, and I’m part of Embark’s machine learning team, here to describe this effort in a bit more detail.

As you’ll see in the examples below, achieving good movement behaviors can lead to more immersive and interesting gameplay, where the world becomes truly alive — where there aren’t any pre-made animations, stuttering transitions between poses, or weird ragdolls

Transforming animation with machine learning

How we overhauled our animation workflow with machine learning, teaching physically-based AI-agents to walk on their own.

medium.com

 

[RavenWolf]

. Mutta eihän kasvava automaatio mitään AGI:ta tarvitse.

Tämähän se avain on tässä. Siis AGIsta voi olla monta mieltä, mutta täysautomaatio ja täystyöttömyys kyllä pystytään saavuttamaan ennen sitäkin. Itse AGI taas on melkein uskonnontapaiseen hurmioon nostettu ilmiö nykyjään. Siis koko teknologinen singulariteetti. Siihen joko uskoo tai ei usko. Se on vähän sellainen tilanne, että se vie kaikki työt ihmiskunnalta ja on ihmiskunnan viimeinen keksintö. Tarkoittaen sitä, että se luo meille utopian taikka hävittää meidät tyysti. Se tulee ihan kohta vuosikymmenen päästä taikka sadan vuoden päästä. Kukaanhan ei voi varmana sitä sanoa. Voidaan vaan heittää valistuksia arvoita. Itse tosiaan olen vahvasti sitä mieltä, että saavutamme sen 2030-2045 kieppeillä.

Mutta tosiaan tämä nykyinen neuroverkkokehitys on todella huima ja se on uhka ihan tällä vuosikymmenellä monelle työtehtävälle. Se tulee mullistamaan työpaikat ihan sikana ja nopeaa. Vauhti on sen verran hurja, että syntyy varmaan paljon ongelmia saada niitä uusia osaajia ja samalla on suuri työttömyys niillä jotka eivät pysty taikka halua omaksumaan uusia työtehtäviä. Esim. rekkakuskit. Kuinka moni niistä oikeesti pystytään kouluttamaan joksikin high -tech osaajiksi?

 

[RavenWolf]

The AI Battle Rages On

The AI Battle Rages On

How it could impact your job and 401k

aifuture.substack.com

The sheer market potential is staggering. ARK Invest ran a Twitter survey for graphic designers and determined it would take your average designer about 5+ hours to recreate an image that DALL·E 2 created in just 22 seconds! If you work out all the math, a human designer costs ~$150 to produce an image while the AI designer costs one penny.

OpenAI and Google are on the cusp of unlocking parts of a $80 trillion market opportunity. Such a market is a winner-takes-most opportunity due to the flywheel effect and the lack of incumbents.

Who will this benefit in this future? In short, OpenAI, Google, and their shareholders will benefit the most. Businesses both large and small will also benefit financially. Instead of hiring 5 designers and 5 content writers, the business might only need 1 of each employee. A large business that needed 50 designers and 50 content writers would only need 10 of each to conduct business as usual.

Who will lose out in this future? Creative professionals who are low or medium-skilled individual contributors. Heck, with far less headcount there will be much less need for design managers, content managers, and other middle management fields. However, highly-skilled individual contributors will likely still be valuable and retained in these pared-down positions.

We, as a society, are not ready for the structural disruption and potential worker displacement this will create. I am also pessimistic that the newly unemployed designers can be re-skilled easily since many other areas will also be upended by the AI-job suite.

AI-job suites will upend the current company hierarchy—which is dominated by tech companies using machine learning to improve search results, newsfeeds, shopping recommendations, etc. I predict the rest of the 2020s will see the meteoric rise of AI-job suites. This new paradigm is drastically larger than the previous one because it replaces human labor with AI labor. Before, we used machine learning for very narrow applications. In the future, the sky’s the limit—representing an even bigger market potential.

----


Productivity Gains Could Propel The AI Software Market To $14 Trillion By 2030
Productivity Gains Could Propel The AI Software Market To $14 Trillion By 2030 - ARK Invest

As companies generate profound productivity gains from artificial intelligence, we estimate that software spend per year could grow at a 42% compound annual rate from just under $1 trillion today to $14 trillion in 2030.

According to our research, during the next eight years AI software could boost the productivity of the average knowledge worker by nearly 140%, adding approximately $50,000 in value per worker, or $56 trillion globally

 

[dataaja95]

Tämähän se avain on tässä. Siis AGIsta voi olla monta mieltä, mutta täysautomaatio ja täystyöttömyys kyllä pystytään saavuttamaan ennen sitäkin. Itse AGI taas on melkein uskonnontapaiseen hurmioon nostettu ilmiö nykyjään. Siis koko teknologinen singulariteetti. Siihen joko uskoo tai ei usko. Se on vähän sellainen tilanne, että se vie kaikki työt ihmiskunnalta ja on ihmiskunnan viimeinen keksintö. Tarkoittaen sitä, että se luo meille utopian taikka hävittää meidät tyysti. Se tulee ihan kohta vuosikymmenen päästä taikka sadan vuoden päästä. Kukaanhan ei voi varmana sitä sanoa. Voidaan vaan heittää valistuksia arvoita. Itse tosiaan olen vahvasti sitä mieltä, että saavutamme sen 2030-2045 kieppeillä.

Mutta tosiaan tämä nykyinen neuroverkkokehitys on todella huima ja se on uhka ihan tällä vuosikymmenellä monelle työtehtävälle. Se tulee mullistamaan työpaikat ihan sikana ja nopeaa. Vauhti on sen verran hurja, että syntyy varmaan paljon ongelmia saada niitä uusia osaajia ja samalla on suuri työttömyys niillä jotka eivät pysty taikka halua omaksumaan uusia työtehtäviä. Esim. rekkakuskit. Kuinka moni niistä oikeesti pystytään kouluttamaan joksikin high -tech osaajiksi?

Nyt päästiin asiaan, tottakai voidaan hypettää ja pöhistä kuinka kaikki ihmiset ovat supersuorittaja pöhisiätyyppejä, lisätkää tähän vapaavalintainen lista muita käsienheiluttelioiden argumentteja, mutta kuinka moni pystytään kouluttamaan tulevaisuuden työtehtäviin, jos olet ajanut viimeiset 15-vuotta rekkaa ei siinä enää välttämättä lähdetä opettelemaan koodausta tai korkeampaa arkkitehtuurisunnittelua ja pöhisemään. Tietenkin voidaan heittää argumentti että oma vika jos uuden opettelu ei kiinnosta, mutta tässäkin pitää ottaa huomioon ikääntyminen, ihmisten erilainen älykkyys motivaatio ja kiinnostus. EI kaikista voi yksinkertaisesti tulla esim koodareita, vaikka siitä kovasti nyt pöhistään. Itse suhtaudun melko pessimistisesti tähän kehitykseen juuri yhteiskunnan ja ihmisten työllisyyden kannalta. Tai mistä minä tiedän, voihan lopputuloksena olla supersuorittajakapitalismin jossa proprietary, kurjuus ja closedsource jyrää siaan star trekin kaltainen utopia, jossa kaikilla on kivaa ja perustarpeet tyydytetty, ihmiset tekevät työkseen asioita jotka heitä kiinnostavat sekä avoin koodi ja rautasuunnittelu on standardi.

 

[Tonnin Seteli]

Tosiasiassa uusia ammatteja syntyy jatkuvasti, 2000-luvulla syntyneitä uusia ammattikuntia ovat vaikkapa tubettaja ja keskustelupalstan moderaattori.

Ovatko nämä hyviä esimerkkejä? Eihän kummassakaan ole kyseessä uusi ammatti vaan pelkästään uudenlainen ympäristö samojen vanhojen duunien suorittajille. Lisäksi esimerkit ovat lukumääräisesti marginaalisia.

Keskustelun moderaattori nyt on aika nobrainer selittää eikä ansaitse lyhyttäkään selitystä. Toimenkuvassa ei uutta.

Tubettaja kuvaa, esiintyy, leikkaa, tuottaa jne videomateriaalia. Hannu Karpo teki paljon muuta ja melkein kaikkea samaa, jos nyt ei toiminut tuote-esittelijänä ja perseensä esittelijänä kuten nämä aikamme sankarit. Suuret joukot tekivät jotain näistä monista. Kyseessähän on vain (parhaimmillaan ja kauniisti sanoen) yrittäjyys jossa yhdistetään useita normaaleja ammatteja. Ei täsmää teollisen tai jälkiteollisen ajan uusien ammattien syntyyn. Ei täsmää edes maanviljelyn alun uusien ammattien syntyyn.

Ei onlyfans-sisällöntuottajakaan ole uusi ammatti. Huora, pornotähti, aikuisviihdetuottaja ja parittaja on jo keksitty, ja näitä ammatteja on kaikkia harjoitettu hyvän aikaa.

Wolt-kuski on vain pizzataksi tai juoksupoika. Tai oikeastaan yleensä naamioitu työtön tai pakolainen.

Uber-kuski on edelleen vain taksi vaikkakin kehno sellainen. Eikä se oikea vuokra-autonkuljettajakaan ole muuta kuin vossikka-ajuri, vaikka tekniikka muuttui.

Historiassa on keksitty uusiakin ammatteja. Nuo eivät ole esimerkkejä niistä.

 

[RavenWolf]

Nyt päästiin asiaan, tottakai voidaan hypettää ja pöhistä kuinka kaikki ihmiset ovat supersuorittaja pöhisiätyyppejä, lisätkää tähän vapaavalintainen lista muita käsienheiluttelioiden argumentteja, mutta kuinka moni pystytään kouluttamaan tulevaisuuden työtehtäviin, jos olet ajanut viimeiset 15-vuotta rekkaa ei siinä enää välttämättä lähdetä opettelemaan koodausta tai korkeampaa arkkitehtuurisunnittelua ja pöhisemään. Tietenkin voidaan heittää argumentti että oma vika jos uuden opettelu ei kiinnosta, mutta tässäkin pitää ottaa huomioon ikääntyminen, ihmisten erilainen älykkyys motivaatio ja kiinnostus. EI kaikista voi yksinkertaisesti tulla esim koodareita, vaikka siitä kovasti nyt pöhistään. Itse suhtaudun melko pessimistisesti tähän kehitykseen juuri yhteiskunnan ja ihmisten työllisyyden kannalta. Tai mistä minä tiedän, voihan lopputuloksena olla supersuorittajakapitalismin jossa proprietary, kurjuus ja closedsource jyrää siaan star trekin kaltainen utopia, jossa kaikilla on kivaa ja perustarpeet tyydytetty, ihmiset tekevät työkseen asioita jotka heitä kiinnostavat sekä avoin koodi ja rautasuunnittelu on standardi.

Tosiaan. Suurimmasta osasta ei pysty tulee mitään koodareita. Koodarin ammatti on ei ole mikään superihmisen ammatti, mutta se vaatiin omanlaisen luonteen mitä moni ei omaa. Valtaosa ihmisistä ei sitä pystyisi eikä jaksaisi tehdä vaikka osaisi koodaa. Itse työskentelen IT:ssä, en kodaa, ja käytännössä vihaan koodaamista. En ikinä suostuisi tekemään koodaustyötä. Muutenkin ihmiset jotka valitsevat usein ammatteja kuten taiteilijaksi ryhtyminen taikka rekkakuski suuntatuu he hiille aloille usein sen takia, että ne kiinnostavat heitä jollain tasolla ja luonne vastaa sitä kiinnostusta. Tämän takia itsekkin olen järjettömän skeptinen koko ideaan, että koulutetaan koko kansa koodareiksi. Jos nyt unohdetaan sekin asia, että koko idea on jo tuhoon tuomittu senkin takia, että valtaosa koodarityöstä katoaa automaation alle tämän vuosikymmenen aikana. Vain kourallisille huippukoodareista jää töitä. Harva oikeasti pystyy olemaan huippukoodari. Se vaatii oikeastan koko ikänsä intohimoista innostusta koodaamista kohtaan.

Ja tosiaan muutkin pitkälle koulutetut tekniset alat ovat sellaisia, että jos niissä haluaa oikeasti pärjätä ja menestyä, niin silloin pitää olla sitä intohimoista paloa alaa kohtaan. Meillä tosiaan katoaa valtavasti töitä tässä ja tuskin tarpeeksi syntyy niitä tilalle, mutta isoin ongelma on tuo kuinka nopeasti ne katoaa ja uusia syntyy tilalle. Esim. meillä on huutava pula parhaillaan ihmisistä jotka ymmärtäisivät tätä ML ja neuroverkkoja parhaillaan. Toinen mistä puuttuu osaajia todella paljon on pilviympristöt. Uusiin aloihin ei ole edes oikeastaan koulutuksia olemassa vaan ne pitäisi itse opiskella. Harva työssä käyvä jaksaa oikeasti tutustua töiden jälkeen uusiin teknologioihin enää. Harva työnantaja antaa työntekijälle työajalla aikaa tutustua uusiin asioihin jne. Sanotaan niin, että kohtaanto-ongelma tulee olemaan aivan jäätävä tulevaisuudessa.

 

[dataaja95]

Tosiaan. Suurimmasta osasta ei pysty tulee mitään koodareita. Koodarin ammatti on ei ole mikään superihmisen ammatti, mutta se vaatiin omanlaisen luonteen mitä moni ei omaa. Valtaosa ihmisistä ei sitä pystyisi eikä jaksaisi tehdä vaikka osaisi koodaa. Itse työskentelen IT:ssä, en kodaa, ja käytännössä vihaan koodaamista. En ikinä suostuisi tekemään koodaustyötä. Muutenkin ihmiset jotka valitsevat usein ammatteja kuten taiteilijaksi ryhtyminen taikka rekkakuski suuntatuu he hiille aloille usein sen takia, että ne kiinnostavat heitä jollain tasolla ja luonne vastaa sitä kiinnostusta. Tämän takia itsekkin olen järjettömän skeptinen koko ideaan, että koulutetaan koko kansa koodareiksi. Jos nyt unohdetaan sekin asia, että koko idea on jo tuhoon tuomittu senkin takia, että valtaosa koodarityöstä katoaa automaation alle tämän vuosikymmenen aikana. Vain kourallisille huippukoodareita jää töitä. Harva oikeasti pystyy olemaan huippukoodari. Se vaatii oikeastan koko ikänsä intohimoista innostusta koodaamista kohtaan.

Ja tosiaan muutkin pitkälle koulutetut tekniset alat ovat sellaisia, että jos niissä haluaa oikeasti pärjätä ja menestyä, niin silloin pitää olla sitä intohimoista paloa alaa kohtaan. Meillä tosiaan katoaa valtavasti töitä tässä ja tuskin tarpeeksi syntyy niitä tilalle, mutta isoin ongelma on tuo kuinka nopeasti ne katoaa ja uusia syntyy tilalle. Esim. meillä on huutava pula parhaillaan ihmisistä jotka ymmärtäisivät tätä ML ja neuroverkkoja parhaillaan. Toinen mistä puuttuu osaajia todella paljon on pilviympristöt. Uusiin aloihin ei ole edes oikeastaan koulutuksia olemassa vaan ne pitäisi itse opiskella. Harva työssä käyvä jaksaa oikeasti tutustua töiden jälkeen uusiin teknologioihin enää. Harva työnantaja antaa työntekijälle työajalla aikaa tutustua uusiin asioihin jne. Sanotaan niin, että kohtaanto-ongelma tulee olemaan aivan jäätävä tulevaisuudessa.

Tämä ehkä nyt menee jo ohi aiheen ja viittaa enemmän työllisyyskeskusteluun, mutta antaa mennä. Näkisin myös työnantajilla vastuuta homman pyörittämisessä. EI haluta tai edes yritetä kouluttaa jengiä alan työtehtäviin, esimerkkinä vaikka juuri nuo pilviympäristöt, samalla valitetaan kun kokeneita osaajia ei löydy ja odotetaan että koulut ja valtio reagoisivat ongelmaan, mutta itse ei suostuta tekemään mitään. Työskentelen itse myös it:n parissa linuxpuolella ja koodaus ei kiinnosta vittuakaan, Haluan olla linux palvelin ja infraguru.
Ja edittiä, tottakai on olemassa organisaatioita jotka ottavat jengiä kasvamaan ja opettavat tulevaisuuden osaajia, mutta yleinen mentaliteetti on mielestäni tämä jota ylempänä kuvailin.

 

[finWeazel]

Tämä ehkä nyt menee jo ohi aiheen ja viittaa enemmän työllisyyskeskusteluun, mutta antaa mennä. Näkisin myös työnantajilla vastuuta homman pyörittämisessä. EI haluta tai edes yritetä kouluttaa jengiä alan työtehtäviin, esimerkkinä vaikka juuri nuo pilviympäristöt, samalla valitetaan kun kokeneita osaajia ei löydy ja odotetaan että koulut ja valtio reagoisivat ongelmaan, mutta itse ei suostuta tekemään mitään. Työskentelen itse myös it:n parissa linuxpuolella ja koodaus ei kiinnosta vittuakaan, Haluan olla linux palvelin ja infraguru.
Ja edittiä, tottakai on olemassa organisaatioita jotka ottavat jengiä kasvamaan ja opettavat tulevaisuuden osaajia, mutta yleinen mentaliteetti on mielestäni tämä jota ylempänä kuvailin.

Haluttomuuteen varmastikin vaikuttaa suuresti jengin palkkatoive == ei jousteta junioripalkalle uuden alussa, sivukulut työvoimasta ja erittäin vaikea irtisanomisprosessi, jos heppu ei opi uutta asiaa.

 

[RavenWolf]

Työskentelen itse myös it:n parissa linuxpuolella ja koodaus ei kiinnosta vittuakaan, Haluan olla linux palvelin ja infraguru.

Itselläni taas Windows palvelin ja infraguru.

Mut jooh. Itse kun olen katsellut tuota Azurea ja Amazon AWS:sää, niin odotan pienellä kauhulla sitä, että ne sysadim hommat sillä tasolla pystytään automaatisoimaan. Siis nuo pilvipalvelut ovat hemmetin hienosti tehty, pitkälle automaattisoitu, helposti hallittavissa ja ei ole kuin vuosien kysymys kuin joku GPT pystyy nekin homma tekee. Esim. asiakas voi vaan joskus tulevaisuudessa puhua AI:lle, että tarvii vaikka 100gigaa lisää tilaa palvelimelleen X, niin se tekee sen automaattisesti. Nykyinen homma tuolla Azuren tasolla on pitkälti vaan klikkailua taikka sitten automaattisoitujen skriptien nysväämistä, että saa useammalle palvelimelle homman Y toteutettua. Mitään siellä ei oikeastaan ole sellaista mitä ei pitkällä tähtäimellä AI osaisi tehdä. Tuo on ehkä näiden keskitettyjen pilvipalvelimien työnikannalta isoin uhka. Pahinta on, että Azurea ja AWS:tä vastaan ei oikeastaan mikään muu yritys pysty kilpailee. Varsinkin jos ne saa AI:n niihin integroitua tuolla tasolla.

 

[Chromatin]

Mielenkiintoista keskustelua! Heitetäänpä väliin omia kokemuksia. Olen ollut jonkun aikaa Github:in Copilot ohjelmassa ja omat kokemukset ovat olleet vähintäänkin positiivisia. Karrikoiden, on paljon mukavampi sanoa vain dokumentaatiossa että "tähän funktio joka laskee PCA:n matriisista" kuin alkaa takomaan koodia. Olipa vaikka minkälainen koodiguru. Toki koodi ei ole täydellistä, mutta ei tarvitsekaan. Säästää järkyttävästi aikaa erityisesti silloin kun pitää tehdä koodia kielellä jota ei ole tullut käytettyä vähään aikaan. Ei ole epäilystäkään että ohjelmoijia ei tarvita niin paljon tulevaisuudessa, enkä enää suosittele rivikoodarin ammattia juuri kenellekään.

GPT- variantteja on tullut käpisteltyä lähinnä potilaskertomusten näkökulmasta. Jälleen kerran kokemukset ovat vähintäänkin positiviisia. Mutta tästä aiheesta enemmän lähitulevaisuudessa...

Harrastuksien puolesta on tullut seurattua juurinkin DALL-E/Imagen kehitystä demokäyttäjien prompteilla. Uskomattomia tuloksia, tulee olemaan vaikeat ajat kaikenlaista kuvitusta tekevillä ihmisillä. Tai sanotaanko kaikenlaista luovaa työtä tekevillä.

Mailma muuttuu nyt uskomatonta vauhtia. Ei mene kauaakaan kun seuraava skenaario on mahdollista: "Pirkko pienyrittäjä kuvailee tuotteen DALL-E:lle, API pukkaa kuvat NVIDIA-Omniversella pyörivälle tehtaalle josta tuotteet menevät automaattisesti Amazoniin mailmanlaajuiseen myyntiin. Kun pienet varastot loppuvat Amazon tilaa lisää automattisesti tehtailta. Samalla generoituu mainoskampanjat someen ja taustalla pyörii automaattinen kirjanpito". Kuinka monta duunia hävisi kerralla? Ja onko sillä väliä kun yhden henkilön firma voi tehdä bisnestä aivan eri tasolla?

 

[finWeazel]

Itselläni taas Windows palvelin ja infraguru.

Mut jooh. Itse kun olen katsellut tuota Azurea ja Amazon AWS:sää, niin odotan pienellä kauhulla sitä, että ne sysadim hommat sillä tasolla pystytään automaatisoimaan. Siis nuo pilvipalvelut ovat hemmetin hienosti tehty, pitkälle automaattisoitu, helposti hallittavissa ja ei ole kuin vuosien kysymys kuin joku GPT pystyy nekin homma tekee. Esim. asiakas voi vaan joskus tulevaisuudessa puhua AI:lle, että tarvii vaikka 100gigaa lisää tilaa palvelimelleen X, niin se tekee sen automaattisesti. Nykyinen homma tuolla Azuren tasolla on pitkälti vaan klikkailua taikka sitten automaattisoitujen skriptien nysväämistä, että saa useammalle palvelimelle homman Y toteutettua. Mitään siellä ei oikeastaan ole sellaista mitä ei pitkällä tähtäimellä AI osaisi tehdä. Tuo on ehkä näiden keskitettyjen pilvipalvelimien työnikannalta isoin uhka. Pahinta on, että Azurea ja AWS:tä vastaan ei oikeastaan mikään muu yritys pysty kilpailee. Varsinkin jos ne saa AI:n niihin integroitua tuolla tasolla.

Machine Learning Street Talk -podcastissa puivat tuon kaltaista teemaa. Ei ole kaukaa haettua, että moni nykyinen homma korvaantuu "prompt engineer" ja/tai neuroverkon tuunaushommilla. Ensimmäinen kohde erilaiset chatbotit/ensimmäisen tason tukipalvelut. Linkki aikaleimalla

 

[dataaja95]

Mielenkiintoista keskustelua! Heitetäänpä väliin omia kokemuksia. Olen ollut jonkun aikaa Github:in Copilot ohjelmassa ja omat kokemukset ovat olleet vähintäänkin positiivisia. Karrikoiden, on paljon mukavampi sanoa vain dokumentaatiossa että "tähän funktio joka laskee PCA:n matriisista" kuin alkaa takomaan koodia. Olipa vaikka minkälainen koodiguru. Toki koodi ei ole täydellistä, mutta ei tarvitsekaan. Säästää järkyttävästi aikaa erityisesti silloin kun pitää tehdä koodia kielellä jota ei ole tullut käytettyä vähään aikaan. Ei ole epäilystäkään että ohjelmoijia ei tarvita niin paljon tulevaisuudessa, enkä enää suosittele rivikoodarin ammattia juuri kenellekään.

GPT- variantteja on tullut käpisteltyä lähinnä potilaskertomusten näkökulmasta. Jälleen kerran kokemukset ovat vähintäänkin positiviisia. Mutta tästä aiheesta enemmän lähitulevaisuudessa...

Harrastuksien puolesta on tullut seurattua juurinkin DALL-E/Imagen kehitystä demokäyttäjien prompteilla. Uskomattomia tuloksia, tulee olemaan vaikeat ajat kaikenlaista kuvitusta tekevillä ihmisillä. Tai sanotaanko kaikenlaista luovaa työtä tekevillä.

Mailma muuttuu nyt uskomatonta vauhtia. Ei mene kauaakaan kun seuraava skenaario on mahdollista: "Pirkko pienyrittäjä kuvailee tuotteen DALL-E:lle, API pukkaa kuvat NVIDIA-Omniversella pyörivälle tehtaalle josta tuotteet menevät automaattisesti Amazoniin mailmanlaajuiseen myyntiin. Kun pienet varastot loppuvat Amazon tilaa lisää automattisesti tehtailta. Samalla generoituu mainoskampanjat someen ja taustalla pyörii automaattinen kirjanpito". Kuinka monta duunia hävisi kerralla? Ja onko sillä väliä kun yhden henkilön firma voi tehdä bisnestä aivan eri tasolla?

Pakko heittää tähän vastakommentti vaikka ymmärrän mitä tarkoitat. Mailma ei sinänsä muutu yhtään mihinkään, vaan ihmiset muuttavat asioita.

 

[dataaja95]

Itselläni taas Windows palvelin ja infraguru.

Mut jooh. Itse kun olen katsellut tuota Azurea ja Amazon AWS:sää, niin odotan pienellä kauhulla sitä, että ne sysadim hommat sillä tasolla pystytään automaatisoimaan. Siis nuo pilvipalvelut ovat hemmetin hienosti tehty, pitkälle automaattisoitu, helposti hallittavissa ja ei ole kuin vuosien kysymys kuin joku GPT pystyy nekin homma tekee. Esim. asiakas voi vaan joskus tulevaisuudessa puhua AI:lle, että tarvii vaikka 100gigaa lisää tilaa palvelimelleen X, niin se tekee sen automaattisesti. Nykyinen homma tuolla Azuren tasolla on pitkälti vaan klikkailua taikka sitten automaattisoitujen skriptien nysväämistä, että saa useammalle palvelimelle homman Y toteutettua. Mitään siellä ei oikeastaan ole sellaista mitä ei pitkällä tähtäimellä AI osaisi tehdä. Tuo on ehkä näiden keskitettyjen pilvipalvelimien työnikannalta isoin uhka. Pahinta on, että Azurea ja AWS:tä vastaan ei oikeastaan mikään muu yritys pysty kilpailee. Varsinkin jos ne saa AI:n niihin integroitua tuolla tasolla.

Tuossa vaiheessa kun pilvipaskat ja ai ottavat ylivallan, itse siirryn erakkona konffaamaan servereitä keskelle ei mitään . Myönnän suoraan, että tämä on itselleni enemmän elämäntapa kuin työ.

 

[RavenWolf]

Kuinka monta duunia hävisi kerralla? Ja onko sillä väliä kun yhden henkilön firma voi tehdä bisnestä aivan eri tasolla?

Eihän sillä olekkaan väliä jos meidän ekonominensysteemi vaan osaisi jakaa ne saavutetut hedelmät myöskin sitten tasaisesti. Ei se yhteiskunta toimi jos ennen 10 ihmistä sai tulot työstä, mutta nyt on 9 työttömänä ja 1 vetää itselleen yrittäjänä 10 ihmisen tulot. Tämä on se ihmiskunnan ehkä yksi suurimpia ongelmia. Me olemme kehittäneet talousjärjestelmän jonka tarkoitus on jakaa resursseja tehokkaasti yhteiskunnassa ihmisten kesken. Koko pointti kumminkin on unohtunut tässä matkalla ja nykyjään se ei ole mitään muuta kuin keino haalia niitä resursseja muutaman harvan omistukseen.

Mutta tosiaan. Itsekkin kuvittelisin, että meno tosiaan menee sellaiseksi, että AI:lle lähinnä kuvaillaan mitä halutaa sanallisesti ja erillaisia työkaluja hyödyntäen joidenka perusteella AI sitten tuottaa halutun lopputuloksen. Mä veikkaan tosiaankin, että monella alalla se tekevätaso tulee häviämään niin kuin koodarit. Jäljelle jää niitä jotka tulkitsevat asiakkaan tahtotilaa AI:lle. Siis lähinnä piirtelee suunnitelma ja toimii niin sanottuna "prompt engineerinä" siinä välissä. Jossain vaiheessa tosin tämäkin rajapinta katoaa. Kuvitelkaa tilannetta jos asiakas voisi vaan suoraan puhua AI:lle, että tarvitsen tälläisen softan taikka tälläisen websivun niin se tekisi sitten sellaisen.

Sanotaan näin, että yleensä yksi ihmiskunnan vaikein asia on asiakkaan ja tuottajan välinen kommunikointi. Moni projekti menee nenälleen usein siinä, että ei osata kommunikoida tarpeeksi asioista. Ei osata tulkita mitä asiakas haluaa eikä asiakas osaa kertoa selkeästi mitä se haluaa jne. Mutta tämä ongelma katoaa jos AI osaa tuottaa asioita. DALL-E2 on hyvä esimerkki tästä. Eli jos sun päässäsi on mielukuva mitä haluat, niin miten kerrot sen oikeasti toiselle niin, että se lopputuote täsmäisi toivetta? Perinteisessä ihmisten välisessä kommunikoinnissa se on äärimmäisen vaikeaa. Yleensä aina lopputulos ei täsmää sitä mitä asiakkaan mielikuva oli lopputuotteesta. Se on aina sinne päin. Mutta DALL-E2 esimerkiksi tuottaa epätäydellisesti promptista biljoona kuvaa joista asiakas voi valita sen lähimmän mielikuvaansa osuvan tuotteen. Näkisin, että tämä on tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä kaikessa. Asiakas valitsee ja AI tuottaa.

Esim. olet arkkitehti. Tarvitset sillan. Sinulla on idea ja kuvailet sen AI:lle. Kuvauksen ja speksien mukaan AI antaa sinulle kiljoona siltasuunnitelmaa joista voit valita mieluisasi. Suunnitteluinsinöörityötä ei tarvita, koska AI on hoitanut kaiken lujuuslaskelmista, materiaalilaskelmiin, kustannuksiin ja muihin tarvittaviin tietoihin jne. sekä tuottannut tekniset piirrustukset.

AI tulee laskemaan älyttömän monen alan kynnystasoa valtavasti. Tarkoittaen sitä, että mitä helpommin asioita voidaan tehdä sitä useampi voi sitä tehdä. Tämä kuulostaa hyvältä. Me synnytämme uuden renesanssin, kun yhä useampi pystyy tuottamaan asioita ilman, että tarvitaan supermonimutkaista osaamista ja valtavia budjeteita. Toisaalta unohdamme sen asian, että tälläinen kehitys saturoi markkinoita. Peliala ja musiikkiala on hyviä esimerkkejä saturoitumisesta. Yhä pienemmät indiepelifirmat pystyvät tuottamaan isompia ja hienompia pelejä kun teknologia kehittyy. Toisaalta isommat firmat isoilla tiimeillä saavat entistä enemmän aikaan.

Tämä on muuten hyvä video mitä tarkoitan:


Video käsittelee bioteknologiaa ja kuinka helpoksi se on käynnyt. Ennen bioteknologia ja lääketenlogia maksoi miljoonia ja se tarvitsi isoja tiimejä. Nyt koko ala on AI:n ansioista niin sanotusti demokraattisoitunut ja lähes kuka tahansa kykene tekemään omassa autotallissa DIY bioteknologiajuttuja. Tämä aiheuttaa aikamoisia uhkakuviakin.

Minua huvittaa suunnattomasti se asia, että tulevaisuudessa älyttömän moni pystyy olemaan taitelija ilman, että osaa piirtää/maalata pätkääkään. AI kun pystyy hoitaa sen teknisen toteutuksen eli piirtämisen/maalaamisen ihmisen puolesta.

 

[RavenWolf]

Machine Learning Street Talk -podcastissa puivat tuon kaltaista teemaa. Ei ole kaukaa haettua, että moni nykyinen homma korvaantuu "prompt engineer" ja/tai neuroverkon tuunaushommilla. Ensimmäinen kohde erilaiset chatbotit/ensimmäisen tason tukipalvelut. Linkki aikaleimalla

Aikaleima puuttuu linkistä.

Mut jooh. Hassua muuten, että melkein oikeastaan kaikki videot ja aiheet tästä GPT/AI kehityksestä jotka ovat jotain kaksivuotta vanhoja alkaa olemaan jo todella vanhaa.

Kehitys menee nyt niin järjettömää vauhtia eteenpäin, että kaksi vuotta on jo vanha. Damn, että laittaa miettimään...

 

[RavenWolf]

Pakko heittää tähän vastakommentti vaikka ymmärrän mitä tarkoitat. Mailma ei sinänsä muutu yhtään mihinkään, vaan ihmiset muuttavat asioita.

Tämä on totta niin pitkään kun AGI tulee. Tulevaisuudessa tosin tarvitaan entistä vähemmän ihmisiä asioiden muuttamiseen, kun on AI:ta apuna.

 

[Tommy Goldfish]

Haluan olla linux palvelin

Tähän varmaan tulet tarvitsemaan neuralinkin tai vastaavan, mutta jonain päivänä tämäkin on varmaan toteutettavissa.

Vahva oletus että yksi tulevaisuuden suuntaus on fuusioituminen tekniikan kanssa, ettei jäädä ihan perustulolla eläviksi muurahaisiksi.

 

[dataaja95]

Tähän varmaan tulet tarvitsemaan neuralinkin tai vastaavan, mutta jonain päivänä tämäkin on varmaan toteutettavissa.

Vahva oletus että yksi tulevaisuuden suuntaus on fuusioituminen tekniikan kanssa, ettei jäädä ihan perustulolla eläviksi muurahaisiksi.

Tässä vaiheessa syrjäydyn mielelläni yhteiskunnasta, jos tuo tarkoittaisi dystooppisessa teknologiahelvetissä joka on vienyt yksityisyytesi elämistä. Olenko lukenut liikaa dystopiascifiä, en tiedä, mutta en voi nähdä tällä kehityksellä kovinkaan hyvää päätepistettä. TOivottavasti olen väärässä ja kehityksen lopputuloksena on utopia, kaikkea mukavaa ja kivaa kaikille sekä läjäpäin avointa rautaa ja softaa.

 

[finWeazel]

Aikaleima puuttuu linkistä.

Kyllä toi video ainakin mulla pyörähtää aikaleimalla oikeaan kohtaan. Sulla joku viri selaimessa, joka poista aikaleiman? F5 (refresh) ja play niin pyörähtää oikeasta kohdasta

 

[siiphuup]

Valtava, joku kivikauden ihminen pyörtyisi onnesta varmaan pelkästä hammasharjasta.

Niin mutta hyvinvoinnin vastapainona on ollut järjettömän suuri väestönkasvu
Eli ihmisiä näyttäisi tulevan aina hieman yli sen mitä resurssit mahdollistaisi, kivikaudella väkiluku oli pientä kun oltiin enemmän luonnon armoilla mitä nykyään

 

[RavenWolf]

Ohan tää nyt kyllä aika hurjaa kehitysvauhtia:



Kymmenen vuotta sitten ei olisi voinnu moisia pystynyt kuvittelee. Nyt on jo vaikea hahmottaa mitä saadaan aikaan parin vuoden aikana!

 

[RavenWolf]

We could be living in the most important century in history. Here's how Artificial Intelligence might uphold a historical trend of super-exponential economic growth, ushering us into a period of sudden transformation, ending in a stable galaxy-scale civilization or doom. All within the next few decades.

 

[RavenWolf]

Demis Hassabis: DeepMind - AI, Superintelligence & the Future of Humanity | Lex Fridman Podcast

 

[RavenWolf]

How OpenAI's DALL-E 2 works explained at the level an average 15-year-old might understand (i.e. ELI-15) (not ELI-5)

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com

 

[RavenWolf]

Mä muistan kun tämä ketju oli Murobbs:ssä. Itse olin siellä aika aktiivinen. Silloin ei ollut vielä tietoakaan machine learningistä ja neural network:sta. Tälläistä kehitysaskelta minkä olemme saavuttaneet ihan muutamassa vuodessa ei oltais pystytty vielä silloin edes kuvittelemaan. Ei edes ne yltiöpäiset positiiviset visiotkaan osanneet ennustaa, että muutamassa vuodessa saavutetaan tälläistä.

Kehitys on tosiaan aika exponentiaalista nyt. Toki pessimistit ajattelee helposti, että tämä kehitysvauhti pysähtyy tähän tai jotain. Pessimisti harvoin pystyy kuvitella exponentiaalista kehitystä. Itse näkisin, että koko kehitys on enää hyvin riippuvainen siitä kuinka nopeasti ja edullisesti pystymme kasvattamaan GPU hardwaren laskentatehoa.

 

[RavenWolf]

Oriol Vinyals: Deep Learning and Artificial General Intelligence | Lex Fridman Podcast