Raskas kalusto

[hooki]

Onkohan tähän tullut jotain muutoksia? Vaikuttaa nimittäin vähän siltä, että ainakin etelän moottoriteille on alkanut ilmaantua viimeisen parin kolmen vuoden aikana melko tavalla kovakulkuisempaa kalustoa.

Itse huomannut aivan saman. Monet yhdistelmät vetelee satasen mittarinopeutta kehä kolmosella ja turun motarilla.

 

[taski]

Hyvä vaan, eikös jenkeissä rekat painele samoja rajoituksia kuin henkilöautotkin. Ainakin isoilla motareilla ja kantateillä en näe syytä miksi rekat ei voisi painaa 100-120kmh vähän tiestä ja tilanteesta riippuen. Eri asia on sitten onko se taloudellisesti kannattavaa mm. kulutuksen lisääntyessä.

 

[Mariini]

Kulutuslisä melko raju ja *kun* jotain tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, jälki on sen näköistä, jos se 56t< jo nytkin tekee vastustajistaan ns. "tasarahaa."

 

[Cuubis]

Itse huomannut aivan saman. Monet yhdistelmät vetelee satasen mittarinopeutta kehä kolmosella ja turun motarilla.

Henkilöautojen mittarit nyt näyttää mitä sattuu. Se kun yhdistelmä vetää rajotinta vasten ja henkilöauto mittariin satasta, niin todellista eroa ei montaa km/h ole.

 

[taski]

Kulutuslisä melko raju ja *kun* jotain tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, jälki on sen näköistä, jos se 56t< jo nytkin tekee vastustajistaan ns. "tasarahaa."

Ei se parikytä kmh enää siinä konkurssissa tunnu kun rekalla jyrää jonkun styroksipallon yli. Lapset ja vaimot palasina joka tapauksessa.

 

[hooki]

Henkilöautojen mittarit nyt näyttää mitä sattuu. Se kun yhdistelmä vetää rajotinta vasten ja henkilöauto mittariin satasta, niin todellista eroa ei montaa km/h ole.

No samat mittarivirheet pitäisi raskaallakalustolla olla. Tässä ei nyt ole kyse siitä.

 

[Jims]

Itse huomannut aivan saman. Monet yhdistelmät vetelee satasen mittarinopeutta kehä kolmosella ja turun motarilla.

Minäkin olen tehnyt saman havainnon.

Ajelen usein kehä 1:stä ja 3:sta iltaisin, jolloin muuta liikennettä on vähemmän, niin aina siellä paahtaa joku täysperä rahtari vähintään satasta menemään.
Eivätkä kyseessä ole edes mitkään ulkomaalaiset ( jotka nekin paahtavat välillä nollat taulussa ), vaan ihan kotimaiset liikennöitsijät.
Eikä kyse ole mittarivirheestä, kun yhdistelmän rinnalla puhelimen GPS näyttää yli 100 km/h nopeuksia ja auton mittari jokusen kilometrin enemmän.

Ei olle montaakaan viikkoa, kun ajelin Lahdenväylää Keravan kohdilla N2-luokan Sprintterillä, jossa on äskettäin Veholla asetettu toiminnassa oleva nopeudenrajoitin ( 90 km/h ) ja sieltä lähti joku kotimainen rahtipena puskemaan ohi täysperällä.
Eikä ohitukseen mennyt edes kohtuuttoman kauaa, joten rahtipenalla oli vauhtia vähintään se 100 km/h, todennäköisesti hieman enemmän.

 

[Cuubis]

No samat mittarivirheet pitäisi raskaallakalustolla olla. Tässä ei nyt ole kyse siitä.

Ei ole kun ne kalibroidaan näyttämään oikein ajopiirturin ja rajottimen takia.

 

[Pakana]

Eihän tuon rajoittimen mulkkaaminen käytännössä kovin vaikeaa ole. Pykälää pienemmät vetopyörät autoon, ja kalibrointiin, jonka jälkeen muutoskatsastus. Eikä se nyt loppujenlopuksi sen kalibrointivälineen hankkiminenkaan mahdotonta ole.

Mitenkään kovin yleistä se ei kuitenkaan ole. Jos itse maksaa polttoaineen niin tuo nyt on jo yksinkertaisesti taloudellisesti hemmetin typerää, firman auton modaaminen taas on nyt muuten vaan typerää..

Sinänsä se nopeus itsessään ei ole mikään erityinen ongelma. Kun kuorkilla ajaa 90km/h motarilla se tuntuu samalta kuin henkilöautolla ajaisi hyvällä kantatiellä 50km/h. Se iso koko ja massa tuo siihen sellaisen tasaisesti rullaavan fiiliksen, jossa vaan ikkunasta katselee kun maisema liukuu ohi. Hieman samanlainen tunne kuin risteilylaivalla katsoo ikkunasta kun suomenlinna liukuu ohi. Vasta kapeammalla tiellä se alkaa tuntua ajamiselta, kun auto täytyy asettaa paljon tarkemmin ajoradalle. Tietysti se nopeus pidentää pysähtymismatkaa jos jotain tapahtuu, mutta autossa ei nopeus aiheuta vastaavaa keventymisen tai pehmeyden tunnetta kuin henkilöautoilla.

No samat mittarivirheet pitäisi raskaallakalustolla olla. Tässä ei nyt ole kyse siitä.

Kuorma-autoissa ei ole lakisääteistä mittarivirhettä kuten henkilöautoissa, ja koska se nopeudenrajoitin on lakisääteinen, ja se yläraja on "ehdoton" se kalibroidaan nollaan. Käytännössä se mittarivirhekin menee silloin nollaan, vaikkei se sinänsä suoraan vaikutakaan rajoitinnopeuteen.

Ajopiirturi itsessään ei tarvitse olla nopeuden suhteen tarkka, se on ajoajanseurantalaite, eli kellon on oltava kunnossa, ja tarvittaessa siitä voidaan jälkikäteen mallintaa jotain onnettomuuksia, mutta silloinkin jos halutaan tietää todelliset nopeudet, täytyy piirturin virhe ensin selvittää.

 

[Dr. Who]

Huomaa kyllä että porukalla ei ole mitään käsitystä raskaasta kalustosta, itse ajan joka päivä ympäri vuoden edes takas kehää ja 1-2krt/v tulee rekka tai kuorma-auto joka oikeasti hiilostaa takapuskurissa ja nekin lastin kanssa hyytyy ylämäessä.

Toki ajan itse aina 90km/h mittarissa eli noin 85-86km/h, toki jos ajaa mittarissa 80 tai mittarin verran yli niin ihmekkös jos kaikki on takapuskurissa kun ajaa itse alinopeutta.

 

[Pakana]

Toki ajan itse aina 90km/h mittarissa eli noin 85-86km/h, toki jos ajaa mittarissa 80 tai mittarin verran yli niin ihmekkös jos kaikki on takapuskurissa kun ajaa itse alinopeutta.

Siis onko sulla kuorkissa noin iso mittarivirhe?

 

[Dr. Who]

Siis onko sulla kuorkissa on iso mittarivirhe?

Olisi ehkä pitänyt tarkentaa että ajan siis ihan henkilöautolla

 

[Jims]

Eihän tuon rajoittimen mulkkaaminen käytännössä kovin vaikeaa ole. Pykälää pienemmät vetopyörät autoon, ja kalibrointiin, jonka jälkeen muutoskatsastus. Eikä se nyt loppujenlopuksi sen kalibrointivälineen hankkiminenkaan mahdotonta ole.

Mitenkään kovin yleistä se ei kuitenkaan ole. Jos itse maksaa polttoaineen niin tuo nyt on jo yksinkertaisesti taloudellisesti hemmetin typerää, firman auton modaaminen taas on nyt muuten vaan typerää..

Sinänsä se nopeus itsessään ei ole mikään erityinen ongelma. Kun kuorkilla ajaa 90km/h motarilla se tuntuu samalta kuin henkilöautolla ajaisi hyvällä kantatiellä 50km/h. Se iso koko ja massa tuo siihen sellaisen tasaisesti rullaavan fiiliksen, jossa vaan ikkunasta katselee kun maisema liukuu ohi. Hieman samanlainen tunne kuin risteilylaivalla katsoo ikkunasta kun suomenlinna liukuu ohi. Vasta kapeammalla tiellä se alkaa tuntua ajamiselta, kun auto täytyy asettaa paljon tarkemmin ajoradalle. Tietysti se nopeus pidentää pysähtymismatkaa jos jotain tapahtuu, mutta autossa ei nopeus aiheuta vastaavaa keventymisen tai pehmeyden tunnetta kuin henkilöautoilla.



Kuorma-autoissa ei ole lakisääteistä mittarivirhettä kuten henkilöautoissa, ja koska se nopeudenrajoitin on lakisääteinen, ja se yläraja on "ehdoton" se kalibroidaan nollaan. Käytännössä se mittarivirhekin menee silloin nollaan, vaikkei se sinänsä suoraan vaikutakaan rajoitinnopeuteen.

Ajopiirturi itsessään ei tarvitse olla nopeuden suhteen tarkka, se on ajoajanseurantalaite, eli kellon on oltava kunnossa, ja tarvittaessa siitä voidaan jälkikäteen mallintaa jotain onnettomuuksia, mutta silloinkin jos halutaan tietää todelliset nopeudet, täytyy piirturin virhe ensin selvittää.

Kummasti ainakin nuo pienet maksimissaan parin auton liikennöitsijät tekevät näitä rajoittimen ohituksia autoihinsa, että pystyvät ajamaan tarvittaessa 100-110 km/h.

Tiedän useammankin liikennöitsijän, joilla ei ole ( tai ei ainakaan aikoinaan ollut ) kalustossa rajoittimia tai ne olivat ohitettavissa helposti.
Aikoinaan ( noin 15 vuotta sitten ) ajoinkin hetken aikaa yhden isännän FM7 Volvoa, jossa ei ollut minkäänlaista rajoitinta, vaikka rajoitintodistus oli kyllä aina ajantasalla.
Tuolla oli vielä kohtuullinen ajaa satasta, mutta sen yli mentäessä alkoi ikävä "hytkyminen" varsinkin tyhjällä autolla ja polttoaineen kulutus pomppasi pilviin, luokkaa 22 l / 100 km -> 45 l / 100 km ( ajotietokoneen mukaan ).

Joskus tuli myös ajettua tyhjällä 10.220 Man LE:llä, jossa ei ollut rajoitinta, mittarin mukaan hetkellisesti 125 km/h Tampereen motarilla ja se oli melkoisen rauhatonta menoa, kun ohjaus muuttui levottomaksi ja muutenkin kumit alkoivat pompottaa.

Raskas kalusto on suunniteltu pääosin tuolle 90 km/h nopeudelle ja siihen asti kuorma-autot ovat mukavia ajaa, mutta kun mennään sen yli, alkavat ominaisuudet loppumaan.

Huomaa kyllä että porukalla ei ole mitään käsitystä raskaasta kalustosta, itse ajan joka päivä ympäri vuoden edes takas kehää ja 1-2krt/v tulee rekka tai kuorma-auto joka oikeasti hiilostaa takapuskurissa ja nekin lastin kanssa hyytyy ylämäessä.

Toki ajan itse aina 90km/h mittarissa eli noin 85-86km/h, toki jos ajaa mittarissa 80 tai mittarin verran yli niin ihmekkös jos kaikki on takapuskurissa kun ajaa itse alinopeutta.

Taidat liikkua samaan aikaan muiden sopuleiden kanssa, kun et ole nähnyt ylinopeutta ajavia rekkoja tai kuorma-autoja kehillä.
Aikaisin aamulla ja myöhään illalla kun liikkuu, niin tyhjällä tiellä on lähes joka kerta joku rahtipena ajamassa selvää ylinopeutta.

Huomaa kyllä, että et ole ajanut mitään mopoautoa isompaa.

 

[Pakana]

hm... no kieltämättä mä en ole noin pienillä kuorma-autoilla juuri ajanut, mitä olen, niin ovat olleet siinämäärin resuja että olen pistänyt sen epämääräisyyden enemmän autoyksilön piikkiin. Tasapainottamattomat renkaat tietysti alkavat aiheuttaa ongelmia jos sattuu sille resonanssi nopeudelle. Nehän yleensä jää taka-akseleilla tasapainottamatta, varsinkin jos ne ei ala resonoimaan. Tietysti ne autot kulkee kuormattuna paljon nätimmin, se lisääntynyt massa ja maassa olevat renkaat lisäävät sitä vakautta.

 

[yamppi]

SISU Polar Hybrid -mallisto vie kuorma-autojen huipputehot uuteen luokkaan | Sisu Auto


Yli 900 hevosta

Ensimmäisen sukupolven Sisu Polar Hybrid kehittää yhdessä 625 hevosvoimaisen dieselmoottorin kanssa yhteistehoa yli 900 hv (600 kW). Dieselmoottorin tyhjäkäyntikierroksilta alkaen on vääntömomenttia tarjolla yli 3000 Nm ja maksimivääntömomentti 3600 Nm on tarjolla kierrosnopeusalueella 1000 … 1800 rpm.



Sen verran voimaa, että mikään muu vaihteisto kuin vanhankoulun Fuller ei kestä ja se joka Fullerin arjessaan kesyttää tuoksahtaa mieheltä.

Rikkoutuuko se vaihteisto liian tehon vai väännön vuoksi?

 

[Pakana]

Rikkoutuuko se vaihteisto liian tehon vai väännön vuoksi?

Väännönkestohan se on joka sen mekaanisen rakenteen kestävyyden määrää, mutta ei tuo ihan noin yksioikoista ole. Jos saman tehon haluaa tuottaa puolta pienemmällä väännöllä, pitää kierrosnopeus kaksinkertaistaa, mutta ei tuo vaihteisto sitäkään kestäisi.

 

[valurauta]

Itse huomannut aivan saman. Monet yhdistelmät vetelee satasen mittarinopeutta kehä kolmosella ja turun motarilla.

Pahimmillaan on talvikelillä ollut ohituskaistalla rekka takapuskurissa vaikka vauhtia on ollut yli satasen.

Mitä oikein on tapahtunut, kun näitä nopeita rekkoja on alkanut esiintyä? Kikat on varmastikin olleet tiedossa jo pitkään mutta ilmeisesti sanktiot piti tuunaajat kurissa. Onko tämä konkreettinen seuraus liikkuvan poliisin lakkauttamisesta?

 

[taski]

Hyvä juttu, ei tarvitse niidenkään perässä niin paljoa enää junnata. Kehitys kehittyy.

 

[Pakana]

Pahimmillaan on talvikelillä ollut ohituskaistalla rekka takapuskurissa vaikka vauhtia on ollut yli satasen.

Mitä oikein on tapahtunut, kun näitä nopeita rekkoja on alkanut esiintyä? Kikat on varmastikin olleet tiedossa jo pitkään mutta ilmeisesti sanktiot piti tuunaajat kurissa. Onko tämä konkreettinen seuraus liikkuvan poliisin lakkauttamisesta?

Todennäköisin selitys on sun autosi nopeusmittarissa.

Aina on ollut joitain autoja joista rajoitin on ohitettu, 20 vuotta sitten liikenteessä oli tietysti vielä huomattavasti enemmän autoja joissa ei koko rajoitinta vaadittu, mutta yleisesti ottaen ne rajoittimet on siellä, ja sanoisin noin perstuntumalta että yli 50% autoista ei aja yli 80km/h koskaan muuten kuin jossain poikkeustilanteessa.

 

[veikkaaja]

Ainakaan tänne Salon/Turun nurkkiin ei ole tollasia rajoitin ohitettuja paljoa ilmestynyt. Tosin en montaa tuntia päivässä välttämättä moottoritietä aja, mutta ei ole kukaan tullut heittämällä ohi. Itse ajan moottoritiellä 85km/h vakkarissa tyhjänä, kuormattuna yleensä ilman vakkaria.
Ykskaistasilla teillä tietysti on joku tosirahtari heti perässä, kun tota n. 85km/h ajaa.
Alamäessä tietysti iso auto kuormattuna saa aikamoisen vauhdin päälle, ei tarvitse edes jyrkkä alamäki olla. Sellanen mäki riittää, jossa tavan henkilöautokuski ei edes tiedä ajavansa alamäkeen.

 

[Cuubis]

Nyt kun "päässyt" töissä ajamaan biokaasulla kulkevaa Scanian kuorma-autoa, niin suurimmat erot dieseliin onneton alavääntö ja pieni toimintaetäisyys. Autossa on myös kaasutankkien viemän tilan takia hiukan pidempi akseliväli ja on siten hiukan kankeampi kääntymään kuin samanlainen auto dieselinä. Eron huomaa ahtaissa paikoissa. Moni väittää kaasuvehkeen olevan hiljaisempi, mutta sen suhteen en huomannut mitään älytöntä eroa. Kaasun tankkaus kestää myös aika lailla kauemmin kuin dieselin.

 

[Tonnin Seteli]

sanoisin noin perstuntumalta että yli 50% autoista ei aja yli 80km/h koskaan muuten kuin jossain poikkeustilanteessa.

Tuota en millään voi uskoa. Vaikka vähenevä osuus raskaista vetäjistä kulkee tai ajaa 89 tai kovempaa maantiellä, niin kyllä aika suuri osa vaikuttaa ajavan yli 80. Myös 81 tai 84 on yli 80. Pitäisi enemmänkin poikkeuksena, jos matkanopeus on alle 80, todennäköisemmin se on vähän yli.

Toki voin arvioida väärin toisten nopeutta monellakin tapaa, mutta tämä ei johdu mittarivirheen ymmärtämättömyydestä. Tiedän melko tarkkaan mittarivirheen autoissa, joilla enemmän ajan. Tuossa nopeudessa yleensä 4-6. Joskus on ollut isompiakin mittarivirheitä, ei onneksi enää.

 

[J4nnu]

Nyt kun "päässyt" töissä ajamaan biokaasulla kulkevaa Scanian kuorma-autoa, niin suurimmat erot dieseliin onneton alavääntö ja pieni toimintaetäisyys. Autossa on myös kaasutankkien viemän tilan takia hiukan pidempi akseliväli ja on siten hiukan kankeampi kääntymään kuin samanlainen auto dieselinä. Eron huomaa ahtaissa paikoissa. Moni väittää kaasuvehkeen olevan hiljaisempi, mutta sen suhteen en huomannut mitään älytöntä eroa. Kaasun tankkaus kestää myös aika lailla kauemmin kuin dieselin.

Maantiellä varmaan suurin meteli tulee renkaista niin siellä tuskin moottorilla on paljoa väliä. Kuinkas paljon kaasua tuollainen kuluttaa ja miten vertautuu dieseliin? Jos määrät muutetaan esim euroa/100km.

 

[Cuubis]

Maantiellä varmaan suurin meteli tulee renkaista niin siellä tuskin moottorilla on paljoa väliä. Kuinkas paljon kaasua tuollainen kuluttaa ja miten vertautuu dieseliin? Jos määrät muutetaan esim euroa/100km.

Oli jotain 50-60kg/100km keskikulutus mitä ajotietokonetta selasin. 150kg kaasua menee tankkiin yhteensä, joten ei tosiaan mitään hirveän pitkää matkaa ajeta ja joutuu tankkaamaan melkein täyden tankillisen joka päivä meidän ajossa. Mitään varsinaisia kustannuslaskelmia en osaa esittää näin vähällä kokemuksella tuosta laitoksesta, mutta oon ainakin ollut itse siinä käsityksessä että polttoainekulut olisi dieseliä halvempia. Toisaalta olen myös kuullut väitteen firman sisältä, että biokaasuauto on silti pitkässä juoksussa kokonaiskustannuksiltaan kalliimpi jo pelkästään tuntuvasti suuremman hankintahinnan takia.

 

[Pakana]

@Gagarin Osaatko sanoa paljonko vastaavassa ajossa menee dieseliä?

Meillä joskus kun maansiirtoautolle saatiin kunnollista käyttöastetta, niin naftaa meni sellainen 300l/vrk, kun kulutus keikkui jossain 37l/100km paikkeilla. Silloissella polttoainetankilla riitti kun tankkasi kerran vuorokaudessa.

 

[veikkaaja]

@Gagarin Osaatko sanoa paljonko vastaavassa ajossa menee dieseliä?

Meillä joskus kun maansiirtoautolle saatiin kunnollista käyttöastetta, niin naftaa meni sellainen 300l/vrk, kun kulutus keikkui jossain 37l/100km paikkeilla. Silloissella polttoainetankilla riitti kun tankkasi kerran vuorokaudessa.

Aikamoiset kilometrisuoritteet on ollu nuppiautolle? Päissään laskin, että lähemmäs 800km? Saa jo 10tuntia ajaa 80km/h, Sallittu kun on se 9 tuntia ajoa..
Tietysti, jos kahteen vuoroon ajettu. Silti vois kuvitella, että mahdollisuuden mukaan, kasetti olis parempi ollut..


Edit: Piti tarkistaa oikeen ajotietokoneelta, itsellä ollut edeltävänä 56tkm aikana keskinopeus 27km/h. Ja noista kilometreistä on maks. 1tkm sellaista ajoa, jossa ei ole auto tienannut(tuntihinnalla ajetaan).
Työviikossa tunteja tulee n. 40-48h(neljä, tai viisi työpäivää viikossa).

 

[Pakana]

Aikamoiset kilometrisuoritteet on ollu nuppiautolle? Päissään laskin, että lähemmäs 800km? Saa jo 10tuntia ajaa 80km/h, Sallittu kun on se 9 tuntia ajoa..
Tietysti, jos kahteen vuoroon ajettu. Silti vois kuvitella, että mahdollisuuden mukaan, kasetti olis parempi ollut..


Edit: Piti tarkistaa oikeen ajotietokoneelta, itsellä ollut edeltävänä 56tkm aikana keskinopeus 27km/h. Ja noista kilometreistä on maks. 1tkm sellaista ajoa, jossa ei ole auto tienannut(tuntihinnalla ajetaan).
Työviikossa tunteja tulee n. 40-48h(neljä, tai viisi työpäivää viikossa).

Kahta vuoroa, silläpä se oli "kunnollista käyttöastetta". . Oliskohan ne vuorot menneet suunnilleen 5-14 ja 14-23 tjsp..

Ei se matka mikään valtava ollut.. en kyllä enää mitenkään voi muistaa, mutta mielestäni se oli alle 10km.

 

[veikkaaja]

Kahta vuoroa, silläpä se oli "kunnollista käyttöastetta". . Oliskohan ne vuorot menneet suunnilleen 5-14 ja 14-23 tjsp..

Ei se matka mikään valtava ollut.. en kyllä enää mitenkään voi muistaa, mutta mielestäni se oli alle 10km.

On kyllä silti ollut suhina lastauspäässä.. Oliko joku tunnelilouheen tms. ajo?
En siis kyseenalaista tms. Vaan kiinnostaa kuitenkin.
Tuohan on kuitenkin hyvä ajo sitten ollut, kun kahdessa vuorossa mennyt.
Vaikka palkat kuitenkin maksaa molemmille lisineen, niin silti auto auto tienaa melkein tuplat vrt. normaaliin 7-16 ajoon.
Ainoa miinus on, että mitä toiselle kuskille keksii ajon loputtua, ellei ole ollut joku määräaikainen soppari tai yms..

 

[Pakana]

On kyllä silti ollut suhina lastauspäässä.. Oliko joku tunnelilouheen tms. ajo?
En siis kyseenalaista tms. Vaan kiinnostaa kuitenkin.
Tuohan on kuitenkin hyvä ajo sitten ollut, kun kahdessa vuorossa mennyt.
Vaikka palkat kuitenkin maksaa molemmille lisineen, niin silti auto auto tienaa melkein tuplat vrt. normaaliin 7-16 ajoon.
Ainoa miinus on, että mitä toiselle kuskille keksii ajon loputtua, ellei ole ollut joku määräaikainen soppari tai yms..

En kyllä hemmetti muista.. Täytyy faijalta kysyä kun satutaan nokakkain. Tuo poikkeuksellinen päiväsuoritus on jäänyt vaan mieleen..

 

[Jims]

Suurtehoimuroinnissa tuollainen 150-200 litraa / päivä ( noin 10 h työpäivä matkoineen ja kippeineen ) on aika perus kulutus.
Ja tällöin auto ei liiku välttämättä montaa kymmentä kilometriä, mutta kone kyllä käy lähes tuon 10 tuntia.

Sitten jos imee tai puhaltaa jotain sepeliä oikein urakalla pidemmän päivän ( +12 h ), niin 300 litran rajakin menee rikki ja joutuu välillä käymään tankilla.

Nämä sillä kokemuksella, mitä olen ollut kaverin imuauton ( Scania R500 Disabin suurtehoimurilla ) apumiehenä.

 

[Super Hessu]

Vaihtoehtoiset polttoaineet raskaassa liikenteessä – missä mennään?

Vertailemme hiukan raskaan liikenteen uusia käyttövoimia ja selvitämme, minkälaisia askeleita lähitulevaisuudessa on odotettavissa erilaisten voimalinjaratkaisujen suhteen.

moottori.fi

Tulevaisuuden polttoaineet raskaassa liikenteessä.

 

[takomo]

Olihan täällä raskaan kalustonkin lanka...

Mitä kuuluu "jättirekoille" Suomen teillä? Rekat, joissa on takana kyltti "Pitkä" on arkea mutta ilmeisesti jossain kulkee merkittävästi isompaakin kalustoa. Tämäkin v. 2018.

Joskus Länsi-Australian takamailla näitä "vähän" pidempiä yhdistelmiä tuli vastaan/eteen useamminkin, mutta miten nämä toimivat Suomen oloissa?

 

[Tonnin Seteli]

Olihan täällä raskaan kalustonkin lanka...

Mitä kuuluu "jättirekoille" Suomen teillä? Rekat, joissa on takana kyltti "Pitkä" on arkea mutta ilmeisesti jossain kulkee merkittävästi isompaakin kalustoa. Tämäkin v. 2018.

Joskus Länsi-Australian takamailla näitä "vähän" pidempiä yhdistelmiä tuli vastaan/eteen useamminkin, mutta miten nämä toimivat Suomen oloissa?

92 tonnia ei liene suhteellisesti valtavan kaukana siitä, paljonko tavallinen täysperäyhdistelmä sopivasti märkää koivua ylilastattuna on joskus painanut, jos vähän saa liioitella. On kyllä vaikuttavan näköinen juna.

Ja huonostihan se toimii ellei puhuta valikoiduista reiteistä säävarauksella.

 

[Mariini]

Kyllä nuo HCT:t (mielestäni) ihan hyvin liikkuu, ei niillä tosin ihan minnekään keskustoihin mennä purkamaan, valtateiden jättejä. Keskolla ainakin on näkynyt.

 

[takomo]

92 tonnia ei liene suhteellisesti valtavan kaukana siitä, paljonko tavallinen täysperäyhdistelmä sopivasti märkää koivua ylilastattuna on joskus painanut, jos vähän saa liioitella. On kyllä vaikuttavan näköinen juna.

Ja huonostihan se toimii ellei puhuta valikoiduista reiteistä säävarauksella.

Random-pick aussijunassa näyttää olevan enemmän akseleita

Onko tällaisella junalla toivoakaan ajaa muuta kuin eteenpäin, ja sitäkin lähinnä maantiellä? Ausseissa on isompien kaupunkien ulkopuolella alueet junien koostamiseen ja purkamiseen.

Länsi-Australia on ehkä Australiankin mittakaavassa sallivammasta päästä. Millaisia on suomalaisten jättirekkojen speksit verrattuna Ausseihin?

 

[Mariini]

Pitkät HCT-rekat yleistyvät | Traficom

www.traficom.fi

HCT - High Capacity Transport – Metsäteho

HCT-hankekokonaisuus (High Capacity Transport) keskittyy raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kokeiluihin Suomessa. Hankekokonaisuuden tavoitteena on testata ja kehittää yli 76 tonnia painavia yhdistelmiä, jotta voidaan parantaa kuljetustehokkuutta ja vähentää kuljetusten ympäristövaikutuksia.

www.metsateho.fi

Suomen ensimmäisen täyssähköinen HCT-yhdistelmä liikenteeseen - Konepörssi.com

Yhdistelmä liikennöi Lempäälän ja Vantaan välillä.

koneporssi.com

 

[takomo]

Pitkät HCT-rekat yleistyvät | Traficom

www.traficom.fi

"Yhdistelmien suurin sallittu pituus kasvoi 25,25 metristä 34,5 metriin ja liikenteeseen sallittiin kolme uutta yhdistelmätyyppiä. Taustalla oli siinä vaiheessa yli 20 milj. km kokeiluja poikkeusluvilla"

Ohoh! Nämähän alkaa olla oikeasti Aussien tiejunien kokoluokkaa!

Ei taida tulla muualla Euroopassa kysymykseen?

[EDIT]"Päivitetty 13.06.2019"
Eli 34-metrisiä rekkoja suhaa siellä täällä eikä taivas olekaan pudonnut?

 

[Mariini]

Ei nois mitään ihmeellistä ole, eivät ajele mitään jakeluliikennettä ydinkeskustassa niin pärjäävät hyvin teillämme; ammattilainen osaa ajaa ja peruuttaa näitäkin lastauslaituriin.

En ole aiheeseen perehtynyt tai kahlannut pykäliä läpi, teliveto taitaa olla niitä harvoja vaatimuksia, mitä HCT:lle asetetaan veturin osalta, tosin tais olla jo 76t vaatimuksissa jo, ettei yksi vetävä akseli riitä, joka on hyvä. Yhtään isoa nykymuotoista tukkirekkaa en ole tien päältä huomannut jumissa mäissä, vaikka viime yökin oli aika nautinnollinen kelin puolesta satakunnassa.

 

[kurkimies]

Todennäköisin selitys on sun autosi nopeusmittarissa.

Aina on ollut joitain autoja joista rajoitin on ohitettu, 20 vuotta sitten liikenteessä oli tietysti vielä huomattavasti enemmän autoja joissa ei koko rajoitinta vaadittu, mutta yleisesti ottaen ne rajoittimet on siellä, ja sanoisin noin perstuntumalta että yli 50% autoista ei aja yli 80km/h koskaan muuten kuin jossain poikkeustilanteessa.

Mitä joskus yhden pienbussin kyydissä olin ja mitä kuljettaja kertoili, että heillä on firmassa vielä kaksi pikkubussia, jossa ei ole nopeusrajoitinta ja tää oli niistä toinen. Olisi seuraavan vuoden mallisarjassa pakollinen rajoitin käytössä jos bussiliikenteessä käytössä.

 

[Pakana]

Mitä joskus yhden pienbussin kyydissä olin ja mitä kuljettaja kertoili, että heillä on firmassa vielä kaksi pikkubussia, jossa ei ole nopeusrajoitinta ja tää oli niistä toinen. Olisi seuraavan vuoden mallisarjassa pakollinen rajoitin käytössä jos bussiliikenteessä käytössä.

Noissa kevyemmissä autoissa se rajoitin pakko on jossain 20v sitten tullut, kun raskaammissa se on jo 80-luvun lopun malleissa

 

[j-o-r-e]

En ole aiheeseen perehtynyt tai kahlannut pykäliä läpi, teliveto taitaa olla niitä harvoja vaatimuksia, mitä HCT:lle asetetaan veturin osalta, tosin tais olla jo 76t vaatimuksissa jo, ettei yksi vetävä akseli riitä, joka on hyvä. Yhtään isoa nykymuotoista tukkirekkaa en ole tien päältä huomannut jumissa mäissä, vaikka viime yökin oli aika nautinnollinen kelin puolesta satakunnassa.

Vaatimuksiin kuuluu myös tietty minimiteho kw/t, en nyt muista mikä tää arvo oli. Säiliö- ja tukkirekoissa taitaa tulla paino vastaan, joten niitä ei pitkinä näy. Kappaletavara taas on kevyempää, joten niissä taas pituuden mukana tuovat lisäkuutiot ovat askel lähemmäksi maksimipainoa. Kappaletavarassakin on toki iso ero onko lastina paperirullia vai jotain löyhästi pakattuja leluja tai elektroniikkaa.

 

[Pakana]

Ei tuo tehoraja taida olla vain HCT juttu, vaan laki uudistettiin samassa yhteydessä niin että sinne määriteltiin uusi minimiteho per tonni. Olikohan se nyt 530hv on pienin jolla tuo maksimimassa hyväksytään.

Lisäpituuttahan ei kaipailtu kuin kappaletavarapuolelle, pöllimiehet haluaisivat lisää korkeutta. Nesteiden ja maa-ainesten kuljetuksessa pituuden määrää vähimmäisakselivälit, eli tierakenteen kantokyky.

Ei taida tulla muualla Euroopassa kysymykseen?

Käsittääkseni Ruotsissa otettiin vastaava sääntö käyttöön samoihin aikoihin.

 

[Lomittaja]

Vaatimuksiin kuuluu myös tietty minimiteho kw/t, en nyt muista mikä tää arvo oli. Säiliö- ja tukkirekoissa taitaa tulla paino vastaan, joten niitä ei pitkinä näy. Kappaletavara taas on kevyempää, joten niissä taas pituuden mukana tuovat lisäkuutiot ovat askel lähemmäksi maksimipainoa. Kappaletavarassakin on toki iso ero onko lastina paperirullia vai jotain löyhästi pakattuja leluja tai elektroniikkaa.

5kW/t pitää olla vähintään tehoa.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä nuo HCT:t (mielestäni) ihan hyvin liikkuu, ei niillä tosin ihan minnekään keskustoihin mennä purkamaan, valtateiden jättejä. Keskolla ainakin on näkynyt.

Ilman muuta toimii ja kannattaa, mutta tarkoin rajatuissa tapauksissa. Valtatiekäyttöhän tarkoittaa liukkaiden mäkien valtakunnassa toista kuin aussien takamailla. On kuitenkin ihan vaan järkevää tehokkuutta esimerkiksi puuraaka-aineen kuljetuksen tarpeisiin.

Spoileri

Ja tarve vain kasvaa kun puiden kaataminen Suomessa kielletään ja siirrytään käsittelemään laivalla saapuvaa deforestaatiopuuta.

ammattilainen osaa ajaa

Olen käsittänyt tämän muodossa ammattilainen osaa jättää lähtemättä ajoon tarvittaessa.

 

[Pakana]

Ilman muuta toimii ja kannattaa, mutta tarkoin rajatuissa tapauksissa. Valtatiekäyttöhän tarkoittaa liukkaiden mäkien valtakunnassa toista kuin aussien takamailla.

Nuo HCT autot ovat lähtökohtaisesti paremmassa asemassa liukkauden suhteen kuin perinteiset, laki toteutuu niin että siellä enemmän massaa vetävillä akseleilla.