Rakentamisen laatu nykyään

[DendroLord]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

 

[Mikkos]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Ehkä kannattaa mielummin lukaista ja kysellä täällä:

Valmistalopaketit

... Ja uudet nykyaikaiset talot ylipäätänsä. Tuli tuossa käytyä asuntomessuilla ja innostuin aiheesta. Tuntuu kummalliselta, että kukaan haluaisi nykyaikana maksaa samaa hintaa ~80-luvun neuvostopaskeesta ja upouudesta, juuri itsellesi räätälöidystä modernista talosta. Joku koira haudattuna...

bbs.io-tech.fi

 

[DendroLord]

Ehkä kannattaa mielummin lukaista ja kysellä täällä:

Valmistalopaketit

... Ja uudet nykyaikaiset talot ylipäätänsä. Tuli tuossa käytyä asuntomessuilla ja innostuin aiheesta. Tuntuu kummalliselta, että kukaan haluaisi nykyaikana maksaa samaa hintaa ~80-luvun neuvostopaskeesta ja upouudesta, juuri itsellesi räätälöidystä modernista talosta. Joku koira haudattuna...

bbs.io-tech.fi

Kiitoksia!

 

[Niamu]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Itse rakentajana ja yrittäjänä niin eipä Alvsbytaloista paljon mitään hyvää sanottavaa tai en ole kuullut kehuttavankaan mutta en kyllä kuraksi myöskään sanoisi. Mutta toisaalta jos samaan rahaan saisi neukkukuution tai uuden talon niin itse kyllä välitsisin talon. Itse olen aina vähän vierastanut vuokratontteja mutta eipä sekään nykyään taida mikään liian hullu homma olla. Voihan sen myöhemmin lunastaa myös itselleen.

 

[muronsyöjä]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Itse katsoisin vähän isompaa taloa koska 64m2 on aika pieni okt:si. Ainakin 30m2 lisää ei välttämättä nosta hintaa hirveästi koska lisätila on halvempaa kuin ensimmäiset neliöt. Voi olla että tinkimällä/odottamalla hinta vielä putoaa koska rakentamisessa vajotaan 90-luvun lamaan ensi vuonna.

 

[Taneli-]

Voi olla että tinkimällä/odottamalla hinta vielä putoaa koska rakentamisessa vajotaan 90-luvun lamaan ensi vuonna.

JOS tuo pitää paikkansa kannattaa ehdottomasti odottaa, eli silloin saa noin 100 000mk isohkoa omakotitaloa (Rahanarvon muuntimen kautta katsoen vuoden 2022 mukaan: Vuoden 1990 rahamäärää 100 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 29 115,24 euroa. )
Huutokaupoilla tietysti vielä huomattavasti halvemmallakin...

 

[muronsyöjä]

JOS tuo pitää paikkansa kannattaa ehdottomasti odottaa, eli silloin saa noin 100 000mk isohkoa omakotitaloa (Rahanarvon muuntimen kautta katsoen vuoden 2022 mukaan: Vuoden 1990 rahamäärää 100 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 29 115,24 euroa. )
Huutokaupoilla tietysti vielä huomattavasti halvemmallakin...

En väitä, että myyntihinnat putoavat, mutta rakentamisen voluumi laskee 90-luvun laman tasolle. Eiköhän siinä talopaketti halpene.

Edit. kannattaa tsekkaa myös Viron talopakettitoimittajat. Grand design suomessa brittipari tilasi paketin virosta ja se maksoi väitetysti merkittävästi vähemmän kuin mitä Suomen taso. Itse kun rakensin niin toin Virosta suuren osan materiaaleista koska hintataso merkittävästi halvempi (täysin samat tuotteet, tekstitkin usein suomeksi päällä).

Rakentaminen romahtanut 1990-luvun laman tasolle

Asuinrakennusten rakennusluvat romahtivat elokuussa lähes 30 prosenttia. Rakennusteollisuus RT arvioi ettei rakennustöiden volyymi kasva vielä ensi vuonnakaan. Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2013 elokuussa yhteensä 2,1...

www.salkunrakentaja.fi

 

[tietokonerikki]

JOS tuo pitää paikkansa kannattaa ehdottomasti odottaa, eli silloin saa noin 100 000mk isohkoa omakotitaloa (Rahanarvon muuntimen kautta katsoen vuoden 2022 mukaan: Vuoden 1990 rahamäärää 100 000,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 29 115,24 euroa. )
Huutokaupoilla tietysti vielä huomattavasti halvemmallakin...

Tohon hintaan on näköjään pakko kommentoida, pääkaupunkiseudulla isohko talo maksoi kyllä lentomelualueella n. 1.000.000 mk, tosin alueittain erot ovat aina olleet olemassa.
Siihen minäkin uskon, että kilpailu on niin tiukkaa, että urakkahinnat tippuvat ja rakennusalan konkat lisääntyvät.

 

[Awelonian]

Nyt olisi valtion hyvä tukea rakennusteollisuutta rakentamalla 1300km aitaa itärajalle. Pelastin talouden. Kiitos. Ja sitten aiheeseen. Mitä katselut tässä urakkahintoja ja mitä pyörin paikallispolitiikassa kun on muutama rakennushanke tässä tarjouskilpailuperiaatteella menossa, ei voi kyllä sanoa että rakentaminen halpaa olisi. Tuntuu, että jos joskus niin nyt kaikki grynderit maksimoi ihan kaiken mahdollisen ja vain muutama yksittäinen toimija osaa pelata peliä sen perusteella, mikä on nyky- ja tulevaisuuskuvan realistinen näkymä. Toki julkisen sektorin hankkeet nyt ei ole verrattavissa johonkin valmistalopakettiroskaan, mutta kuitenkin.

 

[No Future]

Omakotitalojen gryndaaminen, urakoiminen tai edes niiden pakettien myyminen ei yleisesti ole ollut mitään rahanpainamista tähänkään saakka, ja marginaalit hintojen laskuvaran sekä konkurssiuhan välillä ovat varsin pienet. Duunareita toki voi saada alueellisesti halvemmalla, mutta silläkin puolella markkinoita sotkee etenkin venäläisen työvoiman väheneminen Suomesta.

Jos ei välttämättä halua rakentaa omaa, niin tässä ajassa parhaat markkinat voisi olla jo valmistuneiden, maksuvaikeuksiin ajautuneiden omistajien selkänahan tienoilla.

 

[tietokonerikki]

Nyt olisi valtion hyvä tukea rakennusteollisuutta rakentamalla 1300km aitaa itärajalle. Pelastin talouden. Kiitos. Ja sitten aiheeseen. Mitä katselut tässä urakkahintoja ja mitä pyörin paikallispolitiikassa kun on muutama rakennushanke tässä tarjouskilpailuperiaatteella menossa, ei voi kyllä sanoa että rakentaminen halpaa olisi. Tuntuu, että jos joskus niin nyt kaikki grynderit maksimoi ihan kaiken mahdollisen ja vain muutama yksittäinen toimija osaa pelata peliä sen perusteella, mikä on nyky- ja tulevaisuuskuvan realistinen näkymä. Toki julkisen sektorin hankkeet nyt ei ole verrattavissa johonkin valmistalopakettiroskaan, mutta kuitenkin.

Vaikka toi vähän jo osin OT, niin vastataan vielä. Totta kai grynderit pyrkivät hyvään katteeseen, mutta kilpailu pakottaa niitä tiputtamaan, tai ainakin näin kävi 1990-luvun laman yhteydessä. Toinen asia on, että olisko ehkä syytä karsia niitä rakennushankkeiden laatuvaatimuksia ja sitä kautta saada niitä hintoja alemmas. Soisin myös, että
suositaan kotimaisia tarvikkeita nykyistä enemmän, niiden käyttö tuo sitä tarvittavaa työtä Suomeen.

 

[No Future]

Nyt olisi valtion hyvä tukea rakennusteollisuutta rakentamalla 1300km aitaa itärajalle. Pelastin talouden. Kiitos. Ja sitten aiheeseen. Mitä katselut tässä urakkahintoja ja mitä pyörin paikallispolitiikassa kun on muutama rakennushanke tässä tarjouskilpailuperiaatteella menossa, ei voi kyllä sanoa että rakentaminen halpaa olisi. Tuntuu, että jos joskus niin nyt kaikki grynderit maksimoi ihan kaiken mahdollisen ja vain muutama yksittäinen toimija osaa pelata peliä sen perusteella, mikä on nyky- ja tulevaisuuskuvan realistinen näkymä. Toki julkisen sektorin hankkeet nyt ei ole verrattavissa johonkin valmistalopakettiroskaan, mutta kuitenkin.

Mitä meinaat? Venäjältä tulee varsin vähän rakennustarvikkeita, etenkään mitään jalostetumpaa ja kalliimpaa. Työvoima puolestaan häipyy paraikaa Suomesta sitä mukaa kun työluvat vanhenevat. Toki iso osa ”venäläisistä” on Viron tms passilla, ja heihin itärajan muurittamisella ei olisi kuin vitutusvaikutus.

 

[pulatunnus]

Mitä katselut tässä urakkahintoja ja mitä pyörin paikallispolitiikassa kun on muutama rakennushanke tässä tarjouskilpailuperiaatteella menossa, ei voi kyllä sanoa että rakentaminen halpaa olisi.

Ei, vaatimustasot korkealla, julkisella puolella vaikuttaa suuresti mitä halutaan, on piirusteltu.

Tuntuu, että jos joskus niin nyt kaikki grynderit maksimoi ihan kaiken mahdollisen ja vain muutama yksittäinen toimija osaa pelata peliä sen perusteella, mikä on nyky- ja tulevaisuuskuvan realistinen näkymä. Toki julkisen sektorin hankkeet nyt ei ole verrattavissa johonkin valmistalopakettiroskaan, mutta kuitenkin.

Nyt en ihan saanut kiinni hypättiinkö välillä yksityiselle puolelle.

Yksityisellä puolelle grynderit yrittää pitää hintoja, jos kassa kestää, niin pidetään hinnat (tyhjillään) ja odotellaan nousua, pakkaa sekottaa sitten konkurssit jotka saattavat polkeahintoja, mutta ne joilla kassakestää, niin voivat nähdä myös hyvänä että realisoituvat nopeasti häiritsemästä.

Gryndereilla toinenkin ongelma, kun näitä pienempiä rakennusfirmoja menee konkkaa ja hankkeet kesken, niin voi lisätä entisestään kustannuksia.

 

[Niamu]

En väitä, että myyntihinnat putoavat, mutta rakentamisen voluumi laskee 90-luvun laman tasolle. Eiköhän siinä talopaketti halpene.

Edit. kannattaa tsekkaa myös Viron talopakettitoimittajat. Grand design suomessa brittipari tilasi paketin virosta ja se maksoi väitetysti merkittävästi vähemmän kuin mitä Suomen taso. Itse kun rakensin niin toin Virosta suuren osan materiaaleista koska hintataso merkittävästi halvempi (täysin samat tuotteet, tekstitkin usein suomeksi päällä).

Rakentaminen romahtanut 1990-luvun laman tasolle

Asuinrakennusten rakennusluvat romahtivat elokuussa lähes 30 prosenttia. Rakennusteollisuus RT arvioi ettei rakennustöiden volyymi kasva vielä ensi vuonnakaan. Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2013 elokuussa yhteensä 2,1...

www.salkunrakentaja.fi

Itse katsoisin vielä pidemmälle. Kiinan puljuilla jotka myyvät rakennustarvikkeita rupeaa olemaan jo kohtalaisia varastoja euroopan sisällä ja huomattavasti halvempia kuin esimerkiksi Virossa. Viroha rupeaa olemaan ulkomailta kun tilaa niin kallis paikka.

Omakotitalojen gryndaaminen, urakoiminen

Täh... Itse ollut alalla 25 vuotta ja jos itsellä olisi pääomaa tarpeeksi niin en muuta tekisikään. Kyllä tuolla rahaa tekisi ihan hiotokseen.

 

[Honzo]

Täh... Itse ollut alalla 25 vuotta ja jos itsellä olisi pääomaa tarpeeksi niin en muuta tekisikään. Kyllä tuolla rahaa tekisi ihan hiotokseen.

Vai niin. Miksi näitä firmoja sitten kaatuu jatkuvasti? Ei todellakaan ole mikään rahantekoautomaatti..

 

[Niamu]

Vai niin. Miksi näitä firmoja sitten kaatuu jatkuvasti? Ei todellakaan ole mikään rahantekoautomaatti..

Mitä itse laskellut niin paljon pienemmällä hinnalla ja paremmalla laadulla. Itse en voi käsittää mihin hittoon keskisuuret rahansa haaskaa.

 

[Niamu]

Vai niin. Miksi näitä firmoja sitten kaatuu jatkuvasti? Ei todellakaan ole mikään rahantekoautomaatti..

Mitä itse laskellut niin paljon pienemmällä hinnalla ja paremmalla laadulla (muutaman päässyt tekemäänkin alusta loppuun isännän rahoilla tuntihommina mutta omilla rahoilla olisin päässyt tekemään jopa paljonkin rahaa). Itse en voi käsittää mihin hittoon keskisuuret rahansa haaskaa. Itse puhun omakotitaloista joita ostaa ihan tavalliset kuolevaiset. En paljasta missä asun mutta melkein uusien kaksioiden hinnalla rakentaisin jo avaimet käteen ihan komian perus omakotitalon.

 

[No Future]

Ne komiat talotehtaat on mullekin pystyssä tällähetkellä ihan käypää rahaa, kun niin hienosti ovat bisneksensä hoitaneet. Mut komia se on keskenjäänytkin merenrantamonumentti.

 

[Niamu]

Ne komiat talotehtaat on mullekin pystyssä tällähetkellä ihan käypää rahaa, kun niin hienosti ovat bisneksensä hoitaneet. Mut komia se on keskenjäänytkin merenrantamonumentti.

Itseäni jaksaa aina ihmetyttää ihmisiä jotka maksavat etukäteen. Jos otat vittuiluna niin en sitä tarkoittanut vaan ihan näin yleisesti.

 

[mpkk2]

Mitä itse laskellut niin paljon pienemmällä hinnalla ja paremmalla laadulla. Itse en voi käsittää mihin hittoon keskisuuret rahansa haaskaa.

Jaa niinkuin Rakennusliike J. Rajalan kaverit jotka tuli firman Porschella pihaan. Mietin vain oliko tärkeämpää millä autolla johto liikkui vai saiko alihankkijat/työntekijät palkkansa miten piti.

 

[pulatunnus]

Vai niin. Miksi näitä firmoja sitten kaatuu jatkuvasti? Ei todellakaan ole mikään rahantekoautomaatti..

Rakennusfirmaja kaatuu, lähinnä siitä syystä että viimevuosien urakat pissi tosi rajasti, eli toimitusvaikauksia (viivästykset) ja hinnat pomsahti, perään sitten korot ja työvoimakustannukset. Urakat saatto olla varsin ohkasia, joten jos se grynderi oli että mitäs läksit, niin pitää kaivaa jostain rahaa, tai lopettaa.

Osa gryndereistä taas osallistu talkoisiin, vaikka sopimukset ei olisi sitä velvoitaneet, laskivat että parempi (halvempi) että homma saadaan maaliin.

Eikä kaikilla Gryndereilla ole ollut vahvaa kassaa, jos isolla velkavivulla vedetty ja tavaraa jää käsiin, esim kasvukeskusten kalliit tontit, ja pienet kämpät missä suli markkina alta. Ne millä kassakunnossa, niin maksavat sitten hoitovastikkeita ja odottelevat uutta nousua, (tässä huomata että epävarmuutta asumistuissa, mutta korkojen odotetaan laskevan)

Sama toki kävi omakotitalomarkkinoilla.

 

[markkus]

Keskustelua herättäen, niin rakentamisen laatu on jäätävää paskaa… tähän on poikkeuksia varmasti, mutta ongelma on yleinen laatutaso, joka on suomeksi minimi.
Koko teollisuus on keskittynyt hakemaan halvempia ja vielä halvempia ratkaisuita. Seurauksena on usein heikommin kestävä materiaali ja lyhyempi käyttöikä. Todennäköisesti myös rakenteen vikasietoisuus on olematon ja ratkaisu toimii lähinnä laskelmissa ja suunnitelmien mukaan täydellisesti toteutettuna. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä säästö henkilökuluista on soppa valmis. Hommaan laitetaan 10 pennin palkalla töitä tekevä asiasta mitään ymmärtävä henkilö ja odotetaan täydellistä onnistumista, niin oivoi… Materiaalin valmistaja esittää tuotetestaus dokumenttejä, että toimii. Urakoitsija levittää käsiään ja sanoo että työssä ei ole virhettä ( jollei joku sitä erikseen pysty esittämään). Loppu peleissä siis tilaaja maksaa kurasta, vaikka on yrittänyt saada hyvää. Minimoimalla työn ja materiaalin kustannukset, nykyinen rakennusteollisuus pyörii ja kaiken iloksi myös julkisella puolella hankintalaiki ohjaa.
Tilanne on sinänsä huolestuttava kun laatua ei tahdo saada edes sitä tilaamalla. Lait, asetukset, säädökset ja ohjeet määrittelevät lähinnä minimi tasoa. Monessa ohjeessa on myös erikseen hyvä taso, mutta se pitää aina erikseen huomata kirjata. Jollei ole erikseen siis huomannut kirjata että hyvää halutaan, niin minin juuri ja juuri täyttävää on tarjolla. Ja vaikka olisi hyvät tasot kirjattu, niin useaa urakoitsija tekee minimiä ja sitten joudutaan erikseen vääntömään onko minimi juridisesti riittävä suoritus, ja onko kohtuutonta vaatia sovittua tasoa. Tai kun on jo korjattu ja korjattu niin eikös tämä minimi ole riittävä?
Vihreät arvot ovat nousussa, ja materiaalia pitäisi pystyä säästämään ja kierrättämään. Ongelma on kuitenkin että suunnittelu tavoitteet eivät kohtaa toteutusta. 100-200 vuoden käyttöikä on max 40 vuotta, kun korjauslaajuus on huonoista ratkaisuista ja materiaaleista johtuen kalliimpaa kuin uudisrakentamisen. Vaihtoehtoisesti tehdyt säästö ratkaisut tilojen suunnittelussa eivät vastaakaan muuttuvia tarpeita.
Tämä lyhyenä turhautumisena vallassa olevaan hyvään rakentamistapaan. Mielestäni rakentamisen virheisiin tulisi puuttua voimakkaammin ja käytettävät rakenneratkaisut tulisi ohjautua kohti toimiviin ja hyväksi todettuihin tapoihin materiaalin hinnasta tai työn määrästä riippumatta. Kustannus ohjautua tulee olla rahaa ei ole kenelläkään rajattomasti, mutta pitää myös muistaa huomioida todellinen odotettavissa oleva käyttöikä.

 

[pulatunnus]

Vihreät arvot ovat nousussa, ja materiaalia pitäisi pystyä säästämään ja kierrättämään. Ongelma on kuitenkin että suunnittelu tavoitteet eivät kohtaa toteutusta. 100-200 vuoden käyttöikä on max 40 vuotta,

Minkä rakennuksen suunniteltu käyttöikä on 100-200 vuotta. (joo, olen lukenut että jokin rakennus on suunniteltu lähemmäs sataa vuotta, se onko se silti järkevää on eriasia, jos ei nyt puhuta mistää padoista yms.)
Ennen noin yleisesti lähempänä 40vuotta, ei kauttaaltaan, mutta tuohon mennessä kärjistäen purkuun, tai peruskorjausta (no ehkä vähän väärä termi).
Osalla rakennuksia pienempi, ja oikeasti kannattaa purkaa ja tehdä uusi. Tässä en nyt ihan uusimpiin otakantaa.

 

[Seese]

Katselin jonkun 80-luvun rivarin pohjapiirrosta. Hieman yllätyin kun huoneistojen välinen seinä oli 300mm, tuohan on paljon reilummin kuin nykypäivän 200mm.

 

[Taneli-]

Minkä rakennuksen suunniteltu käyttöikä on 100-200 vuotta.

En tiedä onko jotain sananmukaisesti suunniteltu 100 tai 200 vuoden käyttöön mutta onhan noissa ihan järkyttäviä eroja laaduntarkkailussa jos vertailee.

Varmaan parasta esim. kerrostaloissa tehtiin 1920-1930 lukujen taitteessa. Paksut seinät, vankkoja, paikalla rakennettuja ja muurattuja. Julkisivut ovat säilyneet tähän päiväänkin saakka! Isoja ja korkeita huoneita, todella hyvä ja joustaja asuntopohja missä suuret huoneet tarjoavat mahdollisuuksia muokata niiden käyttötarkoitusta. Toki ne 30 luvun valurautaputket kestävät pitkään ja hyvin mutta talotekniikkaa ei ollut (ilmanvaihto, hissit, lasitetut parvekkeet jne uupuvat)

Tosin 1930 luvun puolivälissä tuli laman jälkeinen nousukausi minkä jälkeen jouduttiin odottamaan jonnekin 1950-1960 luvulle (ennen elementtikautta) jolloin osa asunnoista oli aika laadukkaita mutta silti oli nähtävissä todella paljon laatuvaihteluita kiireestä johtuen.

Pahimmat (kerros)talot tehtiin varmaan 1970-luvulla kun oli energiariisi joten ikkunat pienennettiin, ilmanvaihtoa vähennettiin, elementtisaumat olivat muotia ja asuintilat pilkottiin todella pieniksi neliömäärän ja asumisen väljyyden kärsiessä.

 

[pulatunnus]

Varmaan parasta esim. kerrostaloissa tehtiin 1920-1930 lukujen taitteessa. Paksut seinät, vankkoja, paikalla rakennettuja ja muurattuja. Julkisivut ovat säilyneet tähän päiväänkin saakka! Isoja ja korkeita huoneita, todella hyvä ja joustaja asuntopohja missä suuret huoneet tarjoavat mahdollisuuksia muokata niiden käyttötarkoitusta.

Jäljellä ne joita ei ole saanut purkaa. Toki järeyttä, ei osattu laskea, mutta onhan ne kaukana jostavasta pohjasta.

 

[markkus]

Rakennuksen käyttöikä suunnittelukäyttöikä rakenteille ei teknisille järjestelmille. Tyypillinen suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta. Nykyiset päivitetyt suunnitteluohjeet sisältävät myös kriteerit 100 ja 200 vuodelle. 100 vuotta ei itseasiassa nykypäivänä ole enää kovin harvinainen. Siitä käytetään termiä "PLUS-taso". 200 vuoden suunnittelukäyttöiän yhteydessä taas puhutaan "monumentaalista" rakennuksesta. Suunnittelukäyttöikä on logaritmista normaalijakaumaa noudattavan tarkastelu 95 % varmuustasolla. Eli esimerkkinä 50 vuoden suunnittelukäyttöiällä se tarkoittaa, että käyttöiän ollessa 50 vuotta rakenteessa voi olla korkeitaan 5 % korjattavaa. Ja vastaavasti laskennallisesti noin 145 vuoden kohdalla olisi noin 50 % korjattavaa. Eli se että talo on suunniteltu 50 vuoden käyttöiälle tarkoittaa, että sen tulisi kestää huomattavasti pidemmälle.

Rakennuksen tekniset järjestelmät eivät puolestaan kestä näin pitkiä aikoja, ja niille on olemassa erilliset tekniset käyttöiät, jotka puolestaan perustuvat arvioon (todellisuudessa sivistyneeseen arvaukseen) missä vaiheessa suunnitelmallisen kunnossapidon näkemyksen mukaan tulisi järjestelmiä uusia/korjata ennen kuin sattuu isoja vahinkoja. Tämä siis ei tarkoita, että teknisen käyttöiän täyttyä järjestelmät olisivat entiset, vaan on työkalu suunnitelmallisen kunnossapidon avuksi. Todellinen käyttöikä varmentuu tutkimalla missä kunnossa tekninen järjestelmä on todellisuudessa. Järjestelmien käyttöikä on pitkälti riippuvainen siihen kohdistuvasta rasituksesta.