QuasarZonen testi: Vain Radeon RX 7000 -sarja pyörittää Samsung Odyssey Neo G9:iä täysillä ominaisuuksilla

[Kaotik]

Tom's Hardware on raportoinut korealaisen QuasarZonen testistä, jossa on todettu vain Radeon RX 7000 -sarjan näytönohjainten kykenevän pyörittämään Samsung Odyssey Neo G9:iä täydellä 7680x2160-resoluutiolla 240 hertsin virkistystaajuudella.
Kahta 4K-paneelia vastaava resoluutio 240 hertsillä vaatii periaatteessa kaistaa 10-bittisillä väreillä 109,68 Gb/s, mutta DSC:llä signaali pakkautuu noin 3:1-suhteella, jolloin 36,56 Gb/s pitäisi riittää. Teoriassa tähän siis riittäisi DisplayPort 2.1 UHBR10, jota tukee Radeoneiden lisäksi Intelin Arc-näytönohjaimet, mutta käytännössä se ei Arceilla toimi. GeForce RTX 40 -sarja tukee DisplayPort-puolella vain 1.4a-tasolle, jolla kaista ei riitä. HDMI-puolella joka valmistajan tukema HDMI 2.1 riittää ainakin täydellä 48 Gb/s nopeudella DSC:n kanssa, mutta käytännössä HDMI:lläkin paketti toimii vain RX 7000 -sarjalla. Näyttö toimii testatien mukaan Arc- ja GeForce RTX 40 -näytönohjaimilla maksimissaan 7680x2160 resoluutiolla 120 hertsin virkistystaajuudella. Vanhemmista sukupolvista AMD:n Radeon RX 6000 -sarja ja NVIDIAn GeForce RTX 30 -sarja toimivat näytöllä niin ikään maksimissaan 7680x2160-resoluutiolla 120 hertsin virkistystaajuudella. Kummankin valmistajan vanhemmat näytönohjaimet jäävät natiivia matalampiin resoluutioihin ja virkistystaajuuksiin HDMI:llä.

Kuvana:

Lähde: GeForce RTX 4090 Can't Handle Samsung's Odyssey Neo G9 240Hz Monitor: Limited to 120 Hz

 

[banaani]

On kyllä naurettavaa sekä surullista, että NVIDIA puskee ulos tuotteita vanhoilla standardeilla. Ei tämä välttämättä ole niin tärkeä käyttötarkoitus kokonaisuutta ajatellen, mutta ei teknisellä tasolla pitäisi olla syytä rajoittaa DisplayPort-tukea versioon 1.4a. No, kait tuosta sitten tehdään myyntikikka RTX 50 -sarjaan tullessa...

 

[Griffin]

Mihin tuota 240 HZä tarvitsee?

 

[Kaotik]

Mihin tuota 240 HZä tarvitsee?

On sitä korkeammillekin hertseille kysyntää. Nopeampi ruudunpäivitysnopeus mahdollistaa matalammat viiveet (ei automaagisesti tarkoita että viiveet siitä pienenisivät)

 

[Griffin]

On sitä korkeammillekin hertseille kysyntää. Nopeampi ruudunpäivitysnopeus mahdollistaa matalammat viiveet (ei automaagisesti tarkoita että viiveet siitä pienenisivät)

Missä?

Vieläkö pelien fysiikat ovat edelleen niin totaalisen rikki, että FPS vaikuttaa asioiden onnistumiseen?

Vai onko joku muukin sovellus? 120HZ kin on kuitenkin ihan helvetrin paljon. JA esim mikään virtuaalikypärä ei taas taida tukea tuollaista resoa, ainankaan suuremmalla taajuudella..

Muutenkaan edes 4090:ssa ei riitä peleihin vääntö noilla resoilla..

 

[Kaotik]

Missä?

Vieläkö pelien fysiikat ovat edelleen niin totaalisen rikki, että FPS vaikuttaa asioiden onnistumiseen?

Vai onko joku muukin sovellus? 120HZ kin on kuitenkin ihan helvetrin paljon. JA esim mikään virtuaalikypärä ei taas taida tukea tuollaista resoa, ainankaan suuremmalla taajuudella..

Muutenkaan edes 4090:ssa ei riitä peleihin vääntö noilla resoilla..

En minä FPS:stä puhunut, vaan viiveestä. Eikä se korkea päivitystaajuus ole edes pelkästään peleihin sidottu asia, vaan vaikkapa jotain dokumenttia tai isoa kuvaa scrollaillessa korkeammilla hertseillä kuva pysyy terävämpänä ja siten helppolukuisempana.
Mitä ihmeen tekemistä virtuaalikypärillä on minkään perinteisen näytön kanssa?
Ei varmasti riitäkään missään uusissa AAA-peleissä. Ne ei kuitenkaan ole ainoita pelejä.

 

[Griffin]

En minä FPS:stä puhunut, vaan viiveestä. Eikä se korkea päivitystaajuus ole edes pelkästään peleihin sidottu asia, vaan vaikkapa jotain dokumenttia tai isoa kuvaa scrollaillessa korkeammilla hertseillä kuva pysyy terävämpänä ja siten helppolukuisempana.
Mitä ihmeen tekemistä virtuaalikypärillä on minkään perinteisen näytön kanssa?
Ei varmasti riitäkään missään uusissa AAA-peleissä. Ne ei kuitenkaan ole ainoita pelejä.

Jos kuvasta katsoo niitä ykstyiskohtia, niin ainankin itse haluan kuvan olevan paikoillaan, vaikka kuvana olisi valokuva (siinä varmaankin on FPS tarpeeksi..)
pdf:iä lukiessa/katsoessa taas tulee usemmiten käytettyä page up / downia jne sivun vaihtoon.. eli ei mitään väliä, onko fps 10 vai 1000..

 

[Kaotik]

Jos kuvasta katsoo niitä ykstyiskohtia, niin ainankin itse haluan kuvan olevan paikoillaan, vaikka kuvana olisi valokuva (siinä varmaankin on FPS tarpeeksi..)
pdf:iä lukiessa/katsoessa taas tulee usemmiten käytettyä page up / downia jne sivun vaihtoon.. eli ei mitään väliä, onko fps 10 vai 1000..

Oletko ikinä selannut mikrofilmejä? Siinä huomaa helposti kuinka että kyllä sillä yksityiskohtien näkymisellä on merkitystä muulloinkin kuin vain paikoillaan kun lähdetään vähänkään pidemmästä paketista etsimään jotain.

 

[Griffin]

Oletko ikinä selannut mikrofilmejä? Siinä huomaa helposti kuinka että kyllä sillä yksityiskohtien näkymisellä on merkitystä muulloinkin kuin vain paikoillaan kun lähdetään vähänkään pidemmästä paketista etsimään jotain.

Onko tuosta julkaistu kaksoissokkotestiä? 120 Hz vs 240Hz?

Mites muuten tuo näyttö.. Häntiikö yhtään 240 HZ:lla, onko siitä otettu kuvia?

Aiheuttaako tuo DSC pakkaus minkäverran suttua kuvaan, kun tavara vaihtuu näytöllä paljon, esim 1/240 osa sekunnissa??

 

[Kaotik]

Onko tuosta julkaistu kaksoissokkotestiä? 120 Hz vs 240Hz?

En tiedä onko tuollaisesta yhteydestä, mutta esim LTT:llä on 4-osainen 60/144/240Hz testivideosarja missä lopputulemana todettiin että kyllä siitä 144 > 240 Hz hypystäkin etua tulee, mutta toki paljon vähemmän kuin 60 > 144.

 

[Griffin]

En tiedä onko tuollaisesta yhteydestä, mutta esim LTT:llä on 4-osainen 60/144/240Hz testivideosarja missä lopputulemana todettiin että kyllä siitä 144 > 240 Hz hypystäkin etua tulee, mutta toki paljon vähemmän kuin 60 > 144.

En olekaan törmännyt mikrofilmitestiin.. Pistä toki linkki!

 

[Kaotik]

En olekaan törmännyt mikrofilmitestiin.. Pistä toki linkki!

Olikin kaksiosainen, en nyt tiedä mistä tuo neliosainen tuli mieleen: "Does 240Hz Matter for Gaming ft. Gav from Slow Mo Guys" ja "Does High FPS make you a better gamer? Ft. Shroud - FINAL ANSWER"

 

[Ezzy]

Oletko ikinä selannut mikrofilmejä?

Villi veikkaus, että olet varmaan ainoa täällä joka on. Ei ehkä niitä yleisimpiä käyttötarkoituksia monitorille, oli sitten 240Hz tai ei.

 

[Kaotik]

Villi veikkaus, että olet varmaan ainoa täällä joka on. Ei ehkä niitä yleisimpiä käyttötarkoituksia monitorille, oli sitten 240Hz tai ei.

En tarkoittanut näytöllä vaan ihan käytännön esimerkkinä oikeiden mikrofilmien selailua lukulaitteella, analogista hommaa mutta hyvä sellainen näyttämään liiketerävyyden merkitys. Liikaa nopeutta > menee liian sutuksi. (Ja ei, toimintaperiaate ei ole sama kuin näytöillä, kyse on vain liikenopeus esimerkistä)

 

[L2K2]

Mihin tuota 240 HZä tarvitsee?

Moneen asiaan. Pelaajat näyttävät viimeaikoina tykästyneen tuohon. (Koska kuva näyttää aidommalta... tarpeeksi korkealla ruudunpäivitysnopeudella esim. täsmälleen aidolta näyttävä liikesumennus tulee automaattisesti omien silmien kautta koettuna ihan samalla tavalla kuin olisi oikeasti siinä pelin tilanteessa sisällä...)

Ja, toki pelaamisen ulkopuolella lienee monia käyttökohteita isoille ruudunpäivitysnopeuksille. Näin satunnaisena harvinaisena heittona esimerkki: Aivotutkimuspuolella me ollaan ajelty jo vuosia tarvittaessa jopa 1440 Hz ruudunpäivitysnopeuksia (käyttäen eksoottisia suurnopeus- DLP LED -projektoreita)... tuo nopeat projektorit tosin maksaa sen (kalliin) henkilöauton verran ja rajautuu vain FullHD-resoluutioon. (Mutta toisaalta kuvassa ei ole häntimistä lainkaan, joten jokainen ruutu on aidosti erillinen, joten kuvaan voi piilottaa kätevästi kaikenlaista jännää modulaatiota, jota voi sitten esim. aivomagneettikäyrästä yrittää paikantaa... Tuollainen kymmenien tuhansien hintainen projektori on melkein pyöristysvirhe kun se muu laitteisto on sen miljoonan tai yli.)

 

[Griffin]

Moneen asiaan. Pelaajat näyttävät viimeaikoina tykästyneen tuohon. (Koska kuva näyttää aidommalta... tarpeeksi korkealla ruudunpäivitysnopeudella esim. täsmälleen aidolta näyttävä liikesumennus tulee automaattisesti omien silmien kautta koettuna ihan samalla tavalla kuin olisi oikeasti siinä pelin tilanteessa sisällä...)

Ja, toki pelaamisen ulkopuolella lienee monia käyttökohteita isoille ruudunpäivitysnopeuksille. Näin satunnaisena harvinaisena heittona esimerkki: Aivotutkimuspuolella me ollaan ajelty jo vuosia tarvittaessa jopa 1440 Hz ruudunpäivitysnopeuksia (käyttäen eksoottisia suurnopeus- DLP LED -projektoreita)... tuo nopeat projektorit tosin maksaa sen (kalliin) henkilöauton verran ja rajautuu vain FullHD-resoluutioon. (Mutta toisaalta kuvassa ei ole häntimistä lainkaan, joten jokainen ruutu on aidosti erillinen, joten kuvaan voi piilottaa kätevästi kaikenlaista jännää modulaatiota, jota voi sitten esim. aivomagneettikäyrästä yrittää paikantaa... Tuollainen kymmenien tuhansien hintainen projektori on melkein pyöristysvirhe kun se muu laitteisto on sen miljoonan tai yli.)

Peleistä muistutukseksi:
Melkoisen harvan pelin FPS nousee kovin ylos tuollaisella 2X 4K resolla, noin mopolla kortilla, mitä esim 4090 on...
Edes puolet vähemmän pikseleitä sisältävällä 4K resolla ei tahdota päästä vakaaseen 120 HZ:iin

Taitaa vaatia vielä pari GPU sukupolvea, jotta saadaan "hyödynnettyä" peleissä tuota 120 -240 hz aluetta tuolla resolla yleisemmin..

 

[Kaotik]

Peleistä muistutukseksi:
Melkoisen harvan pelin FPS nousee kovin ylos tuollaisella 2X 4K resolla, noin mopolla kortilla, mitä esim 4090 on...
Edes puolet vähemmän pikseleitä sisältävällä 4K resolla ei tahdota päästä vakaaseen 120 HZ:iin

Taitaa vaatia vielä pari GPU sukupolvea, jotta saadaan "hyödynnettyä" peleissä tuota 120 -240 hz aluetta tuolla resolla yleisemmin..

Sinä nyt taas ajattelet asiaa vain suht tuoreiden AAA-pelien kulmasta.

 

[Griffin]

Sinä nyt taas ajattelet asiaa vain suht tuoreiden AAA-pelien kulmasta.

Porukatko siis ostelevat kalleimman näytön ja näyttiksen ja pelaavan jotain mikrokivikaudelta olevaa peliä siellä suunnalla? Melko kummalliselta nyt kuulostaa kyllä.. Ainankin mitä olen itse jutellut porukoiden kanssa, niin päitykset on tehty, jotta uudet pelit toimisivat välttävästi..

 

[pomk]

Peleistä muistutukseksi:
Melkoisen harvan pelin FPS nousee kovin ylos tuollaisella 2X 4K resolla, noin mopolla kortilla, mitä esim 4090 on...
Edes puolet vähemmän pikseleitä sisältävällä 4K resolla ei tahdota päästä vakaaseen 120 HZ:iin

Taitaa vaatia vielä pari GPU sukupolvea, jotta saadaan "hyödynnettyä" peleissä tuota 120 -240 hz aluetta tuolla resolla yleisemmin..

Viive on myös sitä pienempi mitä nopeammin valmis kuva saadaan ruudulle näkymään, ihan riippumatta fps:stä. Jos sulla on kaksinkertainen kaista, niin kuvan siirtoon menee puolet ajasta.

 

[pomk]

Porukatko siis ostelevat kalleimman näytön ja näyttiksen ja pelaavan jotain mikrokivikaudelta olevaa peliä siellä suunnalla? Melko kummalliselta nyt kuulostaa kyllä.. Ainankin mitä olen itse jutellut porukoiden kanssa, niin päitykset on tehty, jotta uudet pelit toimisivat välttävästi..

Nää menee lähinnä jotain esports pelejä pelaaville. Muilla ei pahemmin väliä, mitä nyt pikkasen sulavampi kuva.

Eiköhän joku valorant pyörähdä sen 240fps tuollakin resolla.

 

[Kepe]

Mihin tuota 240 HZä tarvitsee?

Eräällä tutulla on aika pahoja migreenikohtauksia joita näytön tuijottaminen aiheuttaa / edesauttaa laukaisemaan. Mitä sulavampaa kuvaa sillä on ruudulla, sitä harvemmin iskee migreeni. Alle 60 fps se ei pysty pelaamaan ollenkaan, alkaa heti särkeä päätä. Se kuitenkin tykkää pelata paljon kaikenlaisia pelejä, niin sillä näytöllä näkyvällä kuvan sulavuudella on hänelle aika iso merkitys.

Serkku taas pelaa paljon kynäriä, hänelle valikoitui 240 hertsin näyttö kun uutta konetta speksattiin. Ero tuohon omaan 144-hertsiseen on aika selkeä (molemmissa näytöissä IPS-paneeli ja oikea G-sync) jos katsoo ihan vaan hiiren kursorin liikettä työpöydällä. Ja e-sports -touhuissa niillä millisekunneilla on jonkin verran väliä.

Tietysti jos ei ole mitään tuollaista migreeniä tai muuta rasitetta ja selailee koneella vaan nettiä ja pyörittelee wordia, exceliä jne. niin ei sillä näytön hertsimäärällä juuri mitään vaikutusta olekaan, varsinkaan jos ei edes tiedä paremmasta tai ole omin silmin sitä eroa nähnyt. Itselläni on kotona 120 Hz (TV) ja 144 Hz (näyttö) paneelit joita tapittaa tuntitolkulla päivittäin, mutta sitten kun menee toimistolle ja joutuu katsomaan 60 Hz näyttöjen nykivää kuvaa niin tekee välillä mieli heittää näytöt ikkunasta pihalle.

 

[sjii]

En tarkoittanut näytöllä vaan ihan käytännön esimerkkinä oikeiden mikrofonien selailua lukulaitteella, analogista hommaa mutta hyvä sellainen näyttämään liiketerävyyden merkitys. Liikaa nopeutta > menee liian sutuksi. (Ja ei, toimintaperiaate ei ole sama kuin näytöillä, kyse on vain liikenopeus esimerkistä)

^ MikroFONIT tarkassa syynissä...

 

[Kaotik]

^ MikroFONIT tarkassa syynissä...

Puhelimella kun kirjoittaa niin autocorrect välillä livahtaa huomaamatta apajille

 

[Pekste]

Peleistä muistutukseksi:
Melkoisen harvan pelin FPS nousee kovin ylos tuollaisella 2X 4K resolla, noin mopolla kortilla, mitä esim 4090 on...
Edes puolet vähemmän pikseleitä sisältävällä 4K resolla ei tahdota päästä vakaaseen 120 HZ:iin

Taitaa vaatia vielä pari GPU sukupolvea, jotta saadaan "hyödynnettyä" peleissä tuota 120 -240 hz aluetta tuolla resolla yleisemmin..

Kyllä sen eron huomaa jo peruskäytössä. Peleissä vielä paremmin, vaikka fps olisikin matalmpi.

 

[mahead]

Itselläni on kotona 120 Hz (TV) ja 144 Hz (näyttö) paneelit joita tapittaa tuntitolkulla päivittäin, mutta sitten kun menee toimistolle ja joutuu katsomaan 60 Hz näyttöjen nykivää kuvaa niin tekee välillä mieli heittää näytöt ikkunasta pihalle.

Mulla on 120 Hz telkku ja 100 Hz tietokonemonitori. En huomaa mitään eroa, kun meen konttorille ihmettelemään ohjelmistokehitintä 60 Hz -näytöllä. Sitten taas olohuoneen tietokoneella pelatessa ainakin Wreckfest pyörii oikein miellyttävän sulavasti sillä 120 Hz telkulla. Ja sitten 120 Hz OnePlussasta 60 Hz iPhoneen siirtyessä huomasin myös tuossa suhteessa selkeän taka-askeleen (joka toki oli tiedossakin).

Ei nää aina niin selkeitä yö ja päivä -eroja kaikille ole.

 

[Fanboys Suck]

Se että ei itse keksi, havaitse tai koe tarpeelliseksi jonkun ominaisuuden parantumista ei automaattisesti tarkoita että kyseessä olisi tarpeeton ominaisuus.

LTT:n testin lisäksi muistan jopa täällä io-techissä virkistysnopeutta testatun joskus vuosi kaksi sitten tms. Sokkotesti tms. oli kyseessä.

 

[Fanboys Suck]

Porukatko siis ostelevat kalleimman näytön ja näyttiksen ja pelaavan jotain mikrokivikaudelta olevaa peliä siellä suunnalla?

Itse pelailen lähinnä n. 12 vuotta vanhaa simulaattoria ja muita ei niin vaativia pelejä ja niissäkin isompi kuva ja enemmän FPS:iä on parempi kuin huippuunsa viritellyt graafiset nyky-AAA karkit. Tosin vaikea sanoa miten vaikuttaisi pelaamiseen yli 144Hz:n kuva kun en ole kokeillut.

 

[Kepe]

Porukatko siis ostelevat kalleimman näytön ja näyttiksen ja pelaavan jotain mikrokivikaudelta olevaa peliä siellä suunnalla? Melko kummalliselta nyt kuulostaa kyllä.. Ainankin mitä olen itse jutellut porukoiden kanssa, niin päitykset on tehty, jotta uudet pelit toimisivat välttävästi..

Melkoista olkinukkeilua. Viimeisimpien AAA-pelien ja "mikrokivikautisten" (oletetaan että tarkoitat vaikka >20 vuotta vanhojen) pelien väliin mahtuu kymmeniätuhansia pelejä. Pelatuimpien pelien listoilla keikkuu kärjessä aina e-sports -pelejä, jotka ei välttämättä ole kovin vanhoja (esim. CS2), mutta ovat silti varsin kevyitä. Kirjoitushetkellä Steamin top 10 pelatuimmissa peleissä on 6 e-sports -peliä ja kaksi muuta grafiikoiltaan kevyempää PvP -moninpeliä/räiskintää. Ja jos haluaa pelata vain vanhempia pelejä tuolla näytöllä, niin voi ostaa alle 300 euron hintaisen Radeon RX 7600:n. Ei tarvitse sitä kalleinta. Eikä välttämättä tarvitse edes pelata mitään, voihan tietokoneella tehdä paljon muutakin jossa leveästä näytöstä jolle mahtuu useampi ikkuna vierekkäin, on hyötyä. Ja kuten jo sanottua niin se korkea virkistystaajuus on varsin kiva juttu ihan työpöydälläkin touhutessa.

 

[Griffin]

Melkoista olkinukkeilua. Viimeisimpien AAA-pelien ja "mikrokivikautisten" (oletetaan että tarkoitat vaikka >20 vuotta vanhojen) pelien väliin mahtuu kymmeniätuhansia pelejä. Pelatuimpien pelien listoilla keikkuu kärjessä aina e-sports -pelejä, jotka ei välttämättä ole kovin vanhoja (esim. CS2), mutta ovat silti varsin kevyitä. Kirjoitushetkellä Steamin top 10 pelatuimmissa peleissä on 6 e-sports -peliä ja kaksi muuta grafiikoiltaan kevyempää PvP -moninpeliä/räiskintää. Ja jos haluaa pelata vain vanhempia pelejä tuolla näytöllä, niin voi ostaa alle 300 euron hintaisen Radeon RX 7600:n. Ei tarvitse sitä kalleinta. Eikä välttämättä tarvitse edes pelata mitään, voihan tietokoneella tehdä paljon muutakin jossa leveästä näytöstä jolle mahtuu useampi ikkuna vierekkäin, on hyötyä. Ja kuten jo sanottua niin se korkea virkistystaajuus on varsin kiva juttu ihan työpöydälläkin touhutessa.

Onkos missään testattu eroa 120 HZ VS 240 HZ, Nuo testit olivat 60 Vai 240. Kyseessä on kuitenkin melkoisen eriasia.

 

[pomk]

Onkos missään testattu eroa 120 HZ VS 240 HZ, Nuo testit olivat 60 Vai 240. Kyseessä on kuitenkin melkoisen eriasia.

Tubesta löytyy kyllä ”testejä” aiheesta kuin aiheesta. Jos kaipaat jotain tarkkaa tieteellistä analyysiä niin siitä vaan kirjoittelemaan. Veikkaan että eroja ei löydy esim. sellaisessa käytössä jossa selataan dokumentteja page up ja down nappeja eksklusiivisesti käyttäen.

Fakta on että viiveet on pienemmät 240hz ruudulla vs. 120hz ruudulla. Se että monessako yhteydessä tuo viive on ratkaiseva vaikka esport pelissä on toinen juttu. Symmetrisessä pelitilanteessa identtisin ihmisestä johtuvin viivein nopeamman näytön omaava voittaa kuitenkin aina.

 

[Griffin]

Tubesta löytyy kyllä ”testejä” aiheesta kuin aiheesta. Jos kaipaat jotain tarkkaa tieteellistä analyysiä niin siitä vaan kirjoittelemaan. Veikkaan että eroja ei löydy esim. sellaisessa käytössä jossa selataan dokumentteja page up ja down nappeja eksklusiivisesti käyttäen.

Fakta on että viiveet on pienemmät 240hz ruudulla vs. 120hz ruudulla. Se että monessako yhteydessä tuo viive on ratkaiseva vaikka esport pelissä on toinen juttu. Symmetrisessä pelitilanteessa identtisin ihmisestä johtuvin viivein nopeamman näytön omaava voittaa kuitenkin aina.

No, laitappa linkkejä sitten testeihin, kun kerran löytyy..
Siis 120 Hz VS 240Hz Peli ja työpöytäkäyttö, kiitos.

 

[pomk]

No, laitappa linkkejä sitten testeihin, kun kerran löytyy..
Siis 120 Hz VS 240Hz Peli ja työpöytäkäyttö, kiitos.

Let Me Google That

For all those people that find it more convenient to bother you with their question than to google it for themselves.

letmegooglethat.com

Miksi faktoja tarvii testata? Viiveet voit lukea ihan monitoritesteistä, vaikkapa rtings.com sivustolta. Matalin viive voittaa symmetrisissä pelitilanteissa.

 

[Griffin]

Let Me Google That

For all those people that find it more convenient to bother you with their question than to google it for themselves.

letmegooglethat.com

Miksi faktoja tarvii testata? Viiveet voit lukea ihan monitoritesteistä, vaikkapa rtings.com sivustolta. Matalin viive voittaa symmetrisissä pelitilanteissa.

Ok, no pistä toki linkkejä testeihin, kun kerran osaat googleakin käyttää ja tiedät, että järkeviä löytyy. Ilmeisesti olet perehtynyt asiaan vai yritätkö vain jotenkin keulia?

Voin toki itsekkin testata (Kuten Pomk ehdotti), jos joku lähettää minulle laitteet ja maksaa tarpeeksihyvän tuntipalkan + muut kulut.

Mutta sillävälin: Niitä linkkejä, kiitos, eikä sotkua. (Kun niitä kerran on).

Faktat on valitettavasti ne, että kuten "hifistit" ovat osoittaneet, esim kuulemalla "selvän eron", kalliimmassa kaapelissa, jossa on höpö höpöä, vaikka eroa ei oikeasti ole, niin tällaiset viritykset eivät ole automaattisesti toimivia vaain vaativat sen todistamisen.

Ihmisen reaktioaika on yhdysvalloissa lääketieteen opiskelijoilla testattuna 0,247s (visuaaliseen ärsykkeeseen). eli n 4Hz
Toki on etua nopeammasta päivityksestä, kuin 4Hz, mutta onko mitään merkittävää ero enää välillä 120 HZ ja 240HZ, koska mennään jo todella rajusti ihmesen hermojen toimintamnopeuden ohi. Todennäköisesti sopivalla piristeellä douppaamalla päästään paljon suurempaan vaikutukseen.. Kun ihminen on kuitenkin hermoston hitautensa kanssa se pullonkaula..
Reaktioaika – Wikipedia

Mielenkiintoista oli miesten keskimääräinen nopeampi reaktioaika.. 0, 015s eli vastaa 66hz..

 

[Heikki_H]

No, laitappa linkkejä sitten testeihin, kun kerran löytyy..
Siis 120 Hz VS 240Hz Peli ja työpöytäkäyttö, kiitos.

En ole hakuammattilainen, mutta jopa minä osasin:

Kokeiles!

EDIT: Hidas...

Mutta se, että ei voi itse hakea noita linkkejä klikattavaksi vaan pitää pyytää muita pasteemaan niitä tänne.. se on sitä keulimista se

 

[pomk]

Faktat on valitettavasti ne, että kuten "hifistit" ovat osoittaneet, esim kuulemalla "selvän eron", kalliimmassa kaapelissa, jossa on höpö höpöä, vaikka eroa ei oikeasti ole, niin tällaiset viritykset eivät ole automaattisesti toimivia vaain vaativat sen todistamisen.

Viiveissä kyse ei ole mielipiteestä, vaan ihan kovasta mittaustuloksesta.

Ihmisen reaktioaika on yhdysvalloissa lääketieteen opiskelijoilla testattuna 0,247s (visuaaliseen ärsykkeeseen). eli n 4Hz
Toki on etua nopeammasta päivityksestä, kuin 4Hz, mutta onko mitään merkittävää ero enää välillä 120 HZ ja 240HZ, koska mennään jo todella rajusti ihmesen hermojen toimintamnopeuden ohi. Todennäköisesti sopivalla piristeellä douppaamalla päästään paljon suurempaan vaikutukseen.. Kun ihminen on kuitenkin hermoston hitautensa kanssa se pullonkaula..
Reaktioaika – Wikipedia

Mielenkiintoista oli miesten keskimääräinen nopeampi reaktioaika.. 0, 015s eli vastaa 66hz..

Ja sit kun meillä on kaksi ihmistä joiden reaktioaika on vaikka se 0,247 sekuntia, ja toinen niistä näkee kuvan 1 ms aikaisemmin kuin toinen, niin kumpi painaa nappia ensin?

 

[Griffin]

Viiveissä kyse ei ole mielipiteestä, vaan ihan kovasta mittaustuloksesta.

Ja sit kun meillä on kaksi ihmistä joiden reaktioaika on vaikka se 0,247 sekuntia, ja toinen niistä näkee kuvan 1 ms aikaisemmin kuin toinen, niin kumpi painaa nappia ensin?

Ok, pistä sitten linkki testiin, jossa on mieluiten sokkotesti ja testataan 120Hz VS 240Hz. Ilmeisesti niitä ei siis ole järkeviä, kun linkkejä ei tule.

Ihmiset on erialisia. Tuohon napinpainamisaikaan vaikuttaa erittäin moni yksittäinen seikka. Edes sama ihminen ei välttämättä ole uudestaan testattaessa samannopeuksinen, jos on vaikka väsyneempi tms. Kannattaa nyt hahmottaa, että noissa taajuuksissa mennään todella rajusti ihmisen reaktionopeuden yläpuolelle. JA tietyssä vaiheessa ero häviää eri vaikutusten taustakohinaan.
Esitit seuraavan väitteen viestissäsi:

Fakta on että viiveet on pienemmät 240hz ruudulla vs. 120hz ruudulla. Se että monessako yhteydessä tuo viive on ratkaiseva vaikka esport pelissä on toinen juttu. Symmetrisessä pelitilanteessa identtisin ihmisestä johtuvin viivein nopeamman näytön omaava voittaa kuitenkin aina.

Sen vahvistava testi nyt, kiitos.

 

[pomk]

Sen vahvistava testi nyt, kiitos.

Rtings.com sivustolta, tai ihan täältä io-techistä voit lukea eri näyttöpäätteiden viiveistä. Onko jotain epäselvää niiden osalta?

Symmetrinen pelitilanne ja identtiset ihmisestä johtuvat viiveet tossa jo mainitsinkin, niin niitä ei tarvitse testiasettelussa huomioida, vaan voidaan mitata yksinkertaisesti ne kuvan esittämiseen liittyvät viiveet. Mitä muuta haluaisit mitattavan ja miksi?

Ihmiset on erialisia. Tuohon napinpainamisaikaan vaikuttaa erittäin moni yksittäinen seikka.

Niin, kyllä vaikuttaa moni seikka.

Kumman veikkaat voittavan jos toinen saa 10ms nopeammin kuvan eteensä? Jos pitäisi vaikka miljoonasta lyodä vetoa ja muuta tietoa ei ole saatavilla kuin erot laitteistossa.

Ok, pistä sitten linkki testiin, jossa on mieluiten sokkotesti ja testataan 120Hz VS 240Hz.

Sokkotesti on mahdotonta tehdä, kun eron näkee idioottikin välittömästi. Linkin heitin jo aikaisemmin tänne jonka takaa löytyy testejä aiheesta.

 

[Heseman]

Hertseistä saatava hyöty pienee huomattavasti, mitä korkeampiin taajuuksiin mennään. Piirtäkää vaikka 1/X-käyrä ja tarkastelkaa deltaa Y-akselilla eri X-akselin pisteissä. Lisäksi siihen vaadittava tehonlisäys ja sitä kautta hinta rajoittaa, mihin asti kannattaa mennä. Lisäksi viiveistä puhuessa pitää huomioida, että se on se koko ketju (käyttäjä + laitteisto), mikä sen luo.

 

[pomk]

Hertseistä saatava hyöty pienee huomattavasti, mitä korkeampiin taajuuksiin mennään. Piirtäkää vaikka 1/X-käyrä ja tarkastelkaa deltaa Y-akselilla eri X-akselin pisteissä. Lisäksi siihen vaadittava tehonlisäys ja sitä kautta hinta rajoittaa, mihin asti kannattaa mennä. Lisäksi viiveistä puhuessa pitää huomioida, että se on se koko ketju (käyttäjä + laitteisto), mikä sen luo.

Näinhän se on. Silti fakta on että enemmän hertsejä -> etu. Viiveen lisäksi jostain syystä silmä-käsi koordinaatio pelaa paremmin mitä suurempi virkistystaajuus on. Tuon osalta varmaan jossain 500 hz paikkeilla tulee raja vastaan ja erot hukkuu kohinaan.

Kokonaisviive kilpailullisessa kontekstissa ei edes ole kovin oleellinen juttu, vaan vertailu kanssapelaajiin.

 

[aop]

Ihmisen reaktioaika on yhdysvalloissa lääketieteen opiskelijoilla testattuna 0,247s (visuaaliseen ärsykkeeseen). eli n 4Hz
Toki on etua nopeammasta päivityksestä, kuin 4Hz, mutta onko mitään merkittävää ero enää välillä 120 HZ ja 240HZ, koska mennään jo todella rajusti ihmesen hermojen toimintamnopeuden ohi. Todennäköisesti sopivalla piristeellä douppaamalla päästään paljon suurempaan vaikutukseen.. Kun ihminen on kuitenkin hermoston hitautensa kanssa se pullonkaula..
Reaktioaika – Wikipedia

Kaikki laitteiston viiveet summautuvat siihen ihmisen oman reaktioajan päälle. Jos laitetaan vastakkain kaksi pelaajaa, joilla on tasan sama taitotaso ja reaktioaika ja toiselle annetaan järjestelmä 10ms kokonaisviiveellä ja toiselle 20ms, niin nopeamman järjestelmän omaavalla on selkeä kilpailuetu. Tämän vuoksi laitteiston viiveet pyritään minimoimaan.

 

[Griffin]

Näinhän se on. Silti fakta on että enemmän hertsejä -> etu. Viiveen lisäksi jostain syystä silmä-käsi koordinaatio pelaa paremmin mitä suurempi virkistystaajuus on. Tuon osalta varmaan jossain 500 hz paikkeilla tulee raja vastaan ja erot hukkuu kohinaan.

Kokonaisviive kilpailullisessa kontekstissa ei edes ole kovin oleellinen juttu, vaan vertailu kanssapelaajiin.

Jos laitteisto merkitsee peleissä niinpaljon (edelleen puuttuu ne todistavat linkit), niin silloinhan kaikissa esports peleissä pitäisi ehdottomasti olla poikkeuksetta kilpailun järjestäjän laitteet, jotka olisivat keskenään samanlaiset ja joita ei päivitettäisi ainankaan esim kilpailukauden aikana ollenkaan.

 

[pomk]

kaikissa esports peleissä pitäisi ehdottomasti olla poikkeuksetta kilpailun järjestäjän laitteet, jotka olisivat keskenään samanlaiset ja joita ei päivitettäisi ainankaan esim kilpailukauden aikana ollenkaan.

Isoissa turnauksissa näin tosiaan toimitaan. Taitaa olla 360Hz näytöt yleisimmin. Huijaamisen estäminen on tosin varmaan usein se suurempi syy toimia näin. Kaikki huippupelaajat pelaa joka tapauksessa laadukkailla välineillä.

Jos laitteisto merkitsee peleissä niinpaljon

Huoh. En ole vaikutuksen magnitudista sanonut mitään.

 

[Kepe]

No, laitappa linkkejä sitten testeihin, kun kerran löytyy..
Siis 120 Hz VS 240Hz Peli ja työpöytäkäyttö, kiitos.

Sen näyttöjen virkistystaajuuksien eron näkee omalla silmämunalla kun pitää silmät auki. Kuten sanoin aiemmin, niin näen selvän eron 144 ja 240 Hz välillä. Virkistystaajuksien vaikutuksesta pelaamiseen ei tarvita mitään tutkimusta, kun se on matemaattisesti laskettavissa oleva asia, tästä enemmän tuossa alla.

Ihmisen reaktioaika on yhdysvalloissa lääketieteen opiskelijoilla testattuna 0,247s (visuaaliseen ärsykkeeseen). eli n 4Hz
Toki on etua nopeammasta päivityksestä, kuin 4Hz, mutta onko mitään merkittävää ero enää välillä 120 HZ ja 240HZ, koska mennään jo todella rajusti ihmesen hermojen toimintamnopeuden ohi.

Reaktioaika on viive siitä hetkestä kun jotain tapahtuu siihen, että ihminen reagoi tapahtuneeseen asiaan, eikä mikään ihmiskehossa X kertaa sekunnissa tapahtuva päivitysnopeus. Ei sitä voi mitata hertseinä. Huom. reaktioAIKA. Aikaa mitataan SI-järjestelmässä sekunneissa. Hertsi kuvaa sitä, että montako kertaa sekunnissa jotain tapahtuu. Jos me juostaan kilpaa ja sinä voitat 0,2 sekunnilla, niin oletko 5 hertsiä nopeampi juoksija kuin minä, tai oliko sinun tulos 5 hertsiä parempi? No ei.
JOS ihmiskehon "reaktiotaajuus" olisi 4 hertsiä, niin reaktioaikaa testattaessa yksittäisen tuloksen vaihteluväli olisi 0 ms - 250 ms. Koska se reaktiotestin valo tms. saattaisi syttyä juuri silloin kun ihmisen reaktiopäivitys on tapahtumassa, jolloin reaktio tapahtuisi välittömästi. Huonoimmillaan se vastaavasti voisi olla 250 ms. 4 hertsin reaktiotaajuudella keskimääräinen reaktioaika olisi itse asiassa 125 ms (0,125 sekuntia) eli tuplasti parempi kuin se ihmisillä keskimäärin oikeasti on.
Mutta siis joo. Ihmisen reaktioaikaa ei voi mitata hertseinä, vaan se mitataan aikana.

On myös ihan sama onko ihmisten keskimääräinen reaktioaika 0 ms, 247 ms vai 2000 ms. Jos kaksi samalla reaktioajalla varustettua henkilöä pelaa toisiaan vastaan, niin sillä on etu, jolla on laitteistossa vähemmän latenssia. 120 Hz näytöllä kuva päivittyy 8 ms välein, 240 Hz näytöllä 4 ms välein. Nopeammalla näytöllä pelaava saa sen visuaalisen ärsykkeen nurkan takaa ilmestyvästä vihollisesta 4 ms aiemmin kuin se pelaaja jolla on hitaampi näyttö, jolloin 240 Hz näytöllä pelaavan pelaajan reaktio tapahtuu 4 ms aiemmin kuin 120 Hz näytöllä pelaavalla pelaajalla.

Tein tällaisen käppyrän havainnollistamaan tilannetta:

Tilanne on siis sellainen, että pelaaja pelaa nopeatempoista e-sports -räiskintää, vaikka CS2:hta. Vihollinen on juuri hyppäämässä esiin nurkan takaa, mutta kuvaajassa 0 ms kohdalla vihua ei vielä näy ruudulla, vaan se tulee näkyviin näytölle seuraavan kerran päivittyvässä kuvassa. Sininen palkki näyttää kuinka kauan kestää, että vihollinen ilmestyy kyseisellä näytöllä näkyviin. Punainen palkki on pelaajan reaktioaika (käytin 210 ms), joka lähtee tikittämään siitä kun silmät saa visuaalisen ärsykkeen ruudulle ilmestyneestä vihollisesta. Eli kuvaajan oikeassa laidassa, kun punainen palkki päättyy, alkaa pelaaja tehdä asioita koska hän näkee vihollisen. Mitä lyhempi palkki, sitä aiemmin pelaaja alkaa tähdätä vihollista kohti ja ampua.
60 ja 500 hertsin näyttöjen välillä on 15 ms ero, 120 ja 240 hertsin näyttöjen välillä 4 ms ero. Erot on pieniä, mutta jos kaikki muu on identtistä, niin nopeamman näytön omistaja voittaa aina. Tämän takia e-sports -turnauksissa pelaajilla on samanlaiset tietokoneet ja näytöt.

Edit: Toki laitteistossa on muitakin asioita jotka aiheuttaa viivettä siihen että milloin pelaaja näkee pelissä tapahtuvan asian, ja milloin pelaajan tekemä inputti rekisteröityy jne... Esim. huono hiirivalinta voi aiheuttaa 10 ms lisäviivettä hiiren klikkauksen rekisteröitymiseen. Näytöissäkin on isoja eroja kuvasignaalin prosessoinnissa, pelkkä paneelin virkistystaajuus ei kerro koko totuutta.
Pointti on se, että näistä pienistä puroista kasvaa jonkinlainen joki. Millisekunti sieltä, toinen täältä jne, laitteiston aiheuttaman latenssin kokonaisvaikutus voi kasvaa varsin merkittäväksi jos sattuu valitsemaan esim. huonon näytön ja hiiren.

 

[Griffin]

Sen näyttöjen virkistystaajuuksien eron näkee omalla silmämunalla kun pitää silmät auki. Kuten sanoin aiemmin, niin näen selvän eron 144 ja 240 Hz välillä. Virkistystaajuksien vaikutuksesta pelaamiseen ei tarvita mitään tutkimusta, kun se on matemaattisesti laskettavissa oleva asia, tästä enemmän tuossa alla.


Reaktioaika on viive siitä hetkestä kun jotain tapahtuu siihen, että ihminen reagoi tapahtuneeseen asiaan, eikä mikään ihmiskehossa X kertaa sekunnissa tapahtuva päivitysnopeus. Ei sitä voi mitata hertseinä. Huom. reaktioAIKA. Aikaa mitataan SI-järjestelmässä sekunneissa. Hertsi kuvaa sitä, että montako kertaa sekunnissa jotain tapahtuu. Jos me juostaan kilpaa ja sinä voitat 0,2 sekunnilla, niin oletko 5 hertsiä nopeampi juoksija kuin minä, tai oliko sinun tulos 5 hertsiä parempi? No ei.
JOS ihmiskehon "reaktiotaajuus" olisi 4 hertsiä, niin reaktioaikaa testattaessa yksittäisen tuloksen vaihteluväli olisi 0 ms - 250 ms. Koska se reaktiotestin valo tms. saattaisi syttyä juuri silloin kun ihmisen reaktiopäivitys on tapahtumassa, jolloin reaktio tapahtuisi välittömästi. Huonoimmillaan se vastaavasti voisi olla 250 ms. 4 hertsin reaktiotaajuudella keskimääräinen reaktioaika olisi itse asiassa 125 ms (0,125 sekuntia) eli tuplasti parempi kuin se ihmisillä keskimäärin oikeasti on.
Mutta siis joo. Ihmisen reaktioaikaa ei voi mitata hertseinä, vaan se mitataan aikana.

On myös ihan sama onko ihmisten keskimääräinen reaktioaika 0 ms, 247 ms vai 2000 ms. Jos kaksi samalla reaktioajalla varustettua henkilöä pelaa toisiaan vastaan, niin sillä on etu, jolla on laitteistossa vähemmän latenssia. 120 Hz näytöllä kuva päivittyy 8 ms välein, 240 Hz näytöllä 4 ms välein. Nopeammalla näytöllä pelaava saa sen visuaalisen ärsykkeen nurkan takaa ilmestyvästä vihollisesta 4 ms aiemmin kuin se pelaaja jolla on hitaampi näyttö, jolloin 240 Hz näytöllä pelaavan pelaajan reaktio tapahtuu 4 ms aiemmin kuin 120 Hz näytöllä pelaavalla pelaajalla.

Tein tällaisen käppyrän havainnollistamaan tilannetta:


Tilanne on siis sellainen, että pelaaja pelaa nopeatempoista e-sports -räiskintää, vaikka CS2:hta. Vihollinen on juuri hyppäämässä esiin nurkan takaa, mutta kuvaajassa 0 ms kohdalla vihua ei vielä näy ruudulla, vaan se tulee näkyviin näytölle seuraavan kerran päivittyvässä kuvassa. Sininen palkki näyttää kuinka kauan kestää, että vihollinen ilmestyy kyseisellä näytöllä näkyviin. Punainen palkki on pelaajan reaktioaika (käytin 210 ms), joka lähtee tikittämään siitä kun silmät saa visuaalisen ärsykkeen ruudulle ilmestyneestä vihollisesta. Eli kuvaajan oikeassa laidassa, kun punainen palkki päättyy, alkaa pelaaja tehdä asioita koska hän näkee vihollisen. Mitä lyhempi palkki, sitä aiemmin pelaaja alkaa tähdätä vihollista kohti ja ampua.
60 ja 500 hertsin näyttöjen välillä on 15 ms ero, 120 ja 240 hertsin näyttöjen välillä 4 ms ero. Erot on pieniä, mutta jos kaikki muu on identtistä, niin nopeamman näytön omistaja voittaa aina. Tämän takia e-sports -turnauksissa pelaajilla on samanlaiset tietokoneet ja näytöt.

Tuo sisältää oletuksen, että huomaa ne muutamat pikselit siellä nurkalla siitä vihollisesta. Vaatii miltei optimitilanteen, jotta tietää, että sieltä ja juuri sieltä se on tulossa. Jos katsoo kuvaa vain yleisesti, niin ei varmasti huomaa muutaman pikselin muutosta jossain nurkalla, huomaaminen tapahtuu vasta, kun älyää kiinnittää siihen huomiota. 1/120 osa sekunnissa se tyyppi ei kerkeä tulemaan sieltä montaa pikseliä esille..

Tuota tulisi testata siten, että vihu voisi tulla esim 4stä eripaikasta ruutua (paikat etäällä toisistaan), eikä siitä olisi tietoa, mistä se tulee. Vai onko esports pelaaminen sitä, että kykitään paikoillaan ja vagdataan yhtä kulmaa kokoajan.. Linusinkin 60Hz:n testi oli melkoista rusinoiden poimimista pullasta.
-------
Enemmän epäilen, jotta osumatarkkuuteen voi vaikuttaa se, kuinka tähtäin hyppii ja jos peli on rikki, ja se ei laske tarkkaa pistettä, missä hiiren nappia painettiin, niin pienemmällä FPS:llä menee helpommin huti. Jos taas peli laskee tarkasti sen kohdan, missä tähtäin oli framejen välissä, niin ongelma on pienempi..

 

[Kepe]

Tuo sisältää oletuksen, että huomaa ne muutamat pikselit siellä nurkalla siitä vihollisesta. Vaatii miltei optimitilanteen, jotta tietää, että sieltä ja juuri sieltä se on tulossa. Jos katsoo kuvaa vain yleisesti, niin ei varmasti huomaa muutaman pikselin muutosta jossain nurkalla, huomaaminen tapahtuu vasta, kun älyää kiinnittää siihen huomiota. 1/120 osa sekunnissa se tyyppi ei kerkeä tulemaan sieltä montaa pikseliä esille..

Tuota tulisi testata siten, että vihu voisi tulla esim 4stä eripaikasta ruutua (paikat etäällä toisistaan), eikä siitä olisi tietoa, mistä se tulee. Vai onko esports pelaaminen sitä, että kykitään paikoillaan ja vagdataan yhtä kulmaa kokoajan.. Linusinkin 60Hz:n testi oli melkoista rusinoiden poimimista pullasta.
-------
Enemmän epäilen, jotta osumatarkkuuteen voi vaikuttaa se, kuinka tähtäin hyppii ja jos peli on rikki, ja se ei laske tarkkaa pistettä, missä hiiren nappia painettiin, niin pienemmällä FPS:llä menee helpommin huti. Jos taas peli laskee tarkasti sen kohdan, missä tähtäin oli framejen välissä, niin ongelma on pienempi..

Jos seisot pelissä sellaisessa paikassa, josta vihollinen voi nähdä sinut neljästä eri suunnasta jotka on kaukana toisistaan, niin olet huono pelaaja. Omalla sijoittumisella nimenomaan pyritään minimoimaan ne kulmat joista vihollinen voi yllättää.
Ja se on aika uskomatonta miten nopeasti esim. kynäriä harrastavat tai sitä ammatikseen pelaavat huomaa sen parin pikselin levyisen siivun vihollisesta kun se on tulossa jostain nurkan takaa tai oviaukosta. CS-matseja kun katsoo, niin itse ei usein ehdi edes tajuta että jossain näkyy vihollinen kun pelaaja jo ampuu sitä. Kokeneet pelaajat tietää tasan tarkkaan mistä viholliset saattaa tulla ja usein osaavat myös aavistaa milloin sieltä ollaan tulossa. Eli ne kyllä tietää mitä kohtaa ruudusta vahdata ja mihin tähdätä jo valmiiksi. Mutta menee jo aika off-topiciksi.

 

[pomk]

Vaatii miltei optimitilanteen, jotta tietää, että sieltä ja juuri sieltä se on tulossa.

On täysin tavanomainen tilanne jossa vihollinen tulee esiin nimenomaisesti sieltä minne tähtäät. Sen voisi ajatella jopa olevan se ensimmäinen asia mitä pelejä pelatessa kannattaa opetella. Siis kuinka sijoitut tiimiläistesi kanssa siten, että kaikki mahdolliset kulmat mistä vihollinen voi kurkata on tähtäimissä.

Kannattaa joskus kokeilla vaikka näitä pelejä.

 

[Griffin]

On täysin tavanomainen tilanne jossa vihollinen tulee esiin nimenomaisesti sieltä minne tähtäät. Sen voisi ajatella jopa olevan se ensimmäinen asia mitä pelejä pelatessa kannattaa opetella. Siis kuinka sijoitut tiimiläistesi kanssa siten, että kaikki mahdolliset kulmat mistä vihollinen voi kurkata on tähtäimissä.

Kannattaa joskus kokeilla vaikka näitä pelejä.

On melkoisen paskasti tehty kartta, jos siinä on pakko mennä vain tiettyä reittiä, jotta homma etenee.. Luulin, että asia olisi korjattu.. Taitaa sitten olla vielä paljon kehittämistä noissa.. Luulin, että noissa vaadittaisiin tietoa ja taitoa, mutta onkin sitten ilmeisesti vain reaktionopeustestejä nuo.. No, noiden paskuus ei nyt tähän ketjuu enää kuulu..

 

[Kepe]

On melkoisen paskasti tehty kartta, jos siinä on pakko mennä vain tiettyä reittiä, jotta homma etenee.. Luulin, että asia olisi korjattu.. Taitaa sitten olla vielä paljon kehittämistä noissa.. Luulin, että noissa vaadittaisiin tietoa ja taitoa, mutta onkin sitten ilmeisesti vain reaktionopeustestejä nuo.. No, noiden paskuus ei nyt tähän ketjuu enää kuulu..

Tietoa ja taitoahan se vaatii tietää mistä vihollista todennäköisesti tulee ja milloin. Esim. CS2:ssa terroristeille on joka kartassa kaksi pommipaikkaa joista valita kummalle hyökätään ja poliisit puolustaa niitä, 2 tai 3 puolustajaa per pommipaikka (5 pelaajan joukkueet). Pommipaikoille on n. 2-5 reittiä riippuen kartasta ja siitä että mitä osia kartasta mikäkin joukkue hallitsee. Savuilla ja molotoveilla voidaan katkoa etenemisreittejä, suojata omaa etenemistä tai koittaa huijata vihollista. Jos kartassa olisi kymmeniä reittejä ja oviaukkoja ja ikkunoita joka pommipaikalle, niin hyökkääjä voittaisi joka kerta, kun puolustaja ei mitenkään pystyisi vahtimaan edes murto-osaa kerralla. Eikä iso kartta muutenkaan tukisi nopeatempoista 5 vs. 5 -pelaamista.
5vs5 ja kompakti kartta -> kartan tuntemus, tiimityöskentely ja kommunikaatio, oman tiimin strategiat sekä vihollisen strategioiden tuntemus korostuu. Ja sitten kun vihu tulee vastaan niin reaktiot ja tarkkuus ja se että osasitko odottaa vihollisen tulevan siinä kohti vastaan.

Mitä isompiin karttakokoihin ja pelaajamääriin mennään, niin sitä kaoottisemmaksi ja sattumanvaraisemmaksi sotapeli menee. Olet kilometrin päässä etulinjasta, siirtymässä kohti taistelua. Juokset metsässä ja yhtäkkiä kuolet. Vihu oli päässyt livahtamaan linjojen taakse ja kykki kiven tai puun takana odottelemassa. Olet juoksemassa kaupungin läpi, joka on oman tiimin hallussa. Yhtäkkiä kuolet. Jossain talossa, jossain ikkunassa olikin sinne piiloutunut vihollinen. Näitä tilanteita tulee jatkuvasti kun pelaa sotapelejä joissa kartat on isoja. Yli puolet ajasta hengissä selviämisellä ja taidolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, koska kohtaamiset vihollisen kanssa on tuollaisia täysin odottamattomia ja joissa ei itsellä ole mitään mahdollisuuksia.

Molemman tyylisissä peleissä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta sotapeleissä kilpapelaaminen on painottunut nopeatempoisiin, pienissä tiimeissä pelattaviin peleihin, joissa reaktioajoilla ja sen myötä laitteilla joilla pelataan, on jonkin verran väliä.

 

[pomk]

On melkoisen paskasti tehty kartta, jos siinä on pakko mennä vain tiettyä reittiä, jotta homma etenee.. Luulin, että asia olisi korjattu.. Taitaa sitten olla vielä paljon kehittämistä noissa.. Luulin, että noissa vaadittaisiin tietoa ja taitoa, mutta onkin sitten ilmeisesti vain reaktionopeustestejä nuo.. No, noiden paskuus ei nyt tähän ketjuu enää kuulu..

Heh, kannattaa joskus niitä kokeilla ja sitten kirjoitella lisää.

Tietysti peli on täynnä esimerkiksi heitteitä joilla voi tilannetta muuttaa edullisemmaksi hyökkääjälle tai puolustajalle, vaikka pistämällä kranaatteja siihen ns. parhaaseen vastaanottopaikkaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa että suuressa osassa tilanteita tähtäin on jo valmiiksi ihan oikeassa paikassa, myös hyökkääjällä.

Myös inttäminen siitä kuinka 0 == 1 ei kuulune ketjuun. Oliko sulla vielä jotain epäselvää siitä että antaako nopeampi näyttö etulyöntiaseman vai ei?

 

[A6jarvi]

Laitteiston viiveet nyt ovat niin pieniä joka tapauksessa kun mennään 120+Hz virkistystaajuuksiin, että sillä ei ole enää väliä jos ikää on yli 30. Sillä taas on rajusti väliä, että kuva on sulava ja nykimätön. Nopeasti liikkuvien pienien kohteiden seuraaminen hiirellä helpottuu ratkaisevasti aina kun hertsejä nostetaan. Räiskintäpelissä nurkan takaa kurkkaavan ukon parin millin kokoisen pään liikkeitä on aivan eri asia seurata 240Hz kuin 120Hz taajuudella, ihan turha edes yrittää sanoa muuta. Toisessa tapauksessa puolet liikedatasta jätetään pois.

Silmä ei näe frameja, aivot on analoginen laite, yksittäiset sauva-ja tappisolut päivittyvät kaiketi asynkronisesti. Jokin osa näkökentästä päivittyy siis jatkuvasti. Kokeellisesti extremetilanteissa silmien tehdessä sakkadiliikettä eli kohdistettaessa katse uuteen paikkaan n. 500Hz on se raja, millä nopeudella päivittyvä kuva vilkkuva ledi koetaan täydellisen sulavaksi: A separate line of research has reported that fast eye movements known as saccades allow simple modulated LEDs to be observed at very high rates. Here we show that humans perceive visual flicker artifacts at rates over 500 Hz when a display includes high frequency spatial edges. Lähde
Mersuihin taisi tulla ekana led-ajovalot 10-15v sitten ja ne häiritsivät itseäni suuresti, kun auton taustapeilin tärinä yhdistettynä omiin silmänliikkeisiin monisti takana ajavan mesen ajovalot moninkertaisiksi. Nykyään ajovalojen pwm on pääsääntöisesti toteutettu riittävän korkealla taajuudella.

Miten liittyy peleihin joku ledin vilkutus? Otetaan pimeä peliympäristö jossa on kirkkaita valoja jotka liikkuvat kuvassa nopeasti (eli mikä tahansa räiskintä jossa on sisätiloja tai yö), erilaiset rytmipelit joissa on kirkkaita liikkuvia objekteja jne. Silmä havaitsee tällaiset suuret kontrastit tarkasti. Vilkuilet kuvasta vihollisia ja ympärillä olevat valonlähteet näyttävät nykäisevän joka kerta kun siirrät katsetta, mikäli hertsejä ei ole tarpeeksi. Samaten musta teksti valkoisella pohjalla on äärimmäinen kontrastitilanne ja kirjaimet pieniä seurattavia kohteita. Puhelimessa 120+Hz näytön tärkein käyttökohde on tekstin lukeminen samalla kun sitä scrollataan.

Spoileri: Omakohtaisia kokemuksia kuvan sulavuudesta

Kaikenlaiset kuvan sulavuutta haittaavat tekijät (jitter/epätasainen frametime) haittaavat minua paljon enemmän kuin viive, kunhan se on riittävällä tasolla. Esim. Far Cry 5 ja 6:n käyttämä pelimoottori aivan selvästi "streamaa" pelidataa kun kameraa kääntää nopeasti (voi olla myös joku jälkikäsittely, vaikka kaiken olen yrittänyt ottaa pois), objektit ja tekstuurit tarkentuvat lopulliseeen asentoon vasta framen-parin päästä. Tämä aiheuttaa voimakasta pahoinvointia molemmissa peleissä jo puolessa tunnissa, vaikka fps-mittari näyttää vakaasti 100 ja kuva on näennäisen sulava. Tämän olen varmistanut säätämällä detailit mediumille ja pelin sisäisen fps capin sataan, kokeiltu myös RivaTunerin cappia). Frametime-käyrä on suora viiva. Far Cry 6:ssa on myös AMD:n joku näistä uusista fidelityfx cas tms. fps-boostereista ja se vain pahensi tilannetta, koska kuvan artefaktien määrä kasvaa. Olisi erittäin mielenkiintoista kokeilla näitä pelejä yli 200Hz/fps:n kykenevällä laitteistolla. Voisin kuvitella että tietynlaiset kameran kääntelyyn liittyvät artifaktit kuvassa puolittuisivat.

Vuosikaudet 165Hz näytöllä pelanneena, silmä on tottunut korkeampaan ruudunpäivitykseen. Toimistolla 60Hz näytöllä tekstin rullaaminen nopeasti on häiritsevää.

TLR; 500Hz:ssä on saavutettu ihmiskehon raja, ainakin toistaiseksi käytetyillä mittareilla. Siihen asti antaa kehityksen kehittyä. Jännää että tämä kiukuttaa joitakin. Väitän myös, että jopa tätä korkeammilla taajuuksilla saavutetaan sekundäärisiä hyötyjä kuten vähäisempi väsyminen pitkissä pelisessioissa. Tämän todistamiseen tuskin tulee minulla rahat riittämään.