Perussuomalaiset

[pulatunnus]

Määritelmällisesti uusiutuva luonnonvara uusiutuu, eli sitä syntyy lisää jollakin mekanismilla ja sen varastoja kulutetaan vähemmän kuin mitä tulee lisää. Vastaavasti, jos nyt uusiutumattomaksi katsottavia luonnonvaroja onnistutaan jollakin mekanismilla kuluttamaan jatkossa vähemmän kuin mitä uusiutumisprosessi on, niin siitä tuleekin uusiutuva luonnonvara. Siten on teoriassa mahdollista, että fossiilisista polttoaineistakin tulee uusiutuva luonnonvara, muutaman miljoonan vuoden aikajänteellä. Miksi ei sitten turpeestakin.

Suomessa metsät, siis meillä kasvavat puut on siinä rajoilla, eli niiden sitoma hiili on pos ilmakehästä ja palautuu sinne takaisin polttaessa. Jos kumulatiivisesti ajatellaan taaksepäin sellaiset 70v. Jos ajatelleen 40v, niin menee jo pitkäksi, jos ajatelleeen 150v, niin siihen alkaa mahtuun jo vanhatkin metsät (sidonta, vapautuminen)

Turpeen, sadametsän osalta mennään jos uusitumattomaan, se hiili on sidottu niin kauan sitten että sen päästö ilmakehään on hiilipäästä, ei palautus.

Metsäst sitten sitoopysyvästi hiiltä, jos se sidotaan turpeeseen pysyvästi, niin se on nielu, jos nielu on laskenanssa niin sitä vasten sitten voi vapauttaa hiiltä jostain muusta, jos nielulla on hinta, niin siellä missä päästö on arvokkain, hyödyllisin, niin siellä sitten. Se ei välttämättä ole polttoturve, vaan joku tärkeämpi, arvokkaampi, hyödyllisempi päästö.


Polttoturve on aika vähäkäyttöinen, lämmöntuotanton, missä on puhtaita vaihtoehtoja, ylln kyllin, liikenteen energialähteeksi ei pärjää senkään vertaa, siellä muut fosiiliset kilpailukykyisiä, Tumpin erikoiset oikeastaan vain vahvistaa puhtaisin siirtymistä. ja että hiljan ollut fosiiliale tuolee vielä kovempana.

 

[Sikatiiker]

Uusituvasta jos puhutaan ilmastovaikutuksesta niin energiaturve ei ole uusiutuvaa. Jos puhutaan siitä onko polttoturva loppumassa, niin se sitten eritarina, missä sitten miettiä sitä tuotannon kannalta. Jossa vähän muutakin kuin se paljonko kokonais kuutiot kehittyy 50 vuodessa.

Turvehan uusiutuu Suomen suopinta-aloilla yli 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyllä tuon minusta voisi uudistumiseksi laskea, mutta jos sekin on mielipide niin en jaksa mielipiteistä väitellä.

Eihän se öljykään tällä hätää ole loppumassa. Mutta kuten mainitsinkin, oman turpeen hyödyntämisessä Suomi teki teoriassa teki vähän samankaltaisen tempun kuin jos Norja luopuisi öljystään sillä erotuksella että öljyllä rikastuu aika paljon helpommin (kiitos globaalin polttoainekysynnän lento- ja laivaliikenteelle sekä sivutuotteena tulevalle autoliikenteelle).

 

[pulatunnus]

Turvehan uusiutuu Suomen suopinta-aloilla yli 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyllä tuon minusta voisi uudistumiseksi laskea, mutta jos sekin on mielipide niin en jaksa mielipiteistä väitellä.

Avaa vähän mitä tarkotat, tai joku lähde missä ajatuksesi avataan.

Jokatapauksessa se polttoturve on vanhaa, eli sen sitoma hiili ei ole tästä ajasta, eli sen poltto on hiilipäästö.

Uusituvassa taasen ensin sidotaan se hiili ja sitten se päästetään, eli netto vaikutus on nolla, vaikka koko sidottu päästettäisiin takaisin.

Vesiäsaavivertaus, jos otat ämpärstä kuupallisen vettä, ja kaadat sen takaisin, niin saavissa on yhtäpaljon vettä.

Jos jos tuhat vuotta sitten saavista otettu kuupallinen vetta, kymmennien ja satojen vuosien aikana saavi täyttynyt se kuupallisen otto ei näy, ja nyt kaadat siihen kuupallisen vetta, niin se ei sinne enään mahdu.

Eihän se öljykään tällä hätää ole loppumassa.

Juu, ei loppuminen ole enään fosiilipolttoaineiden ongelma, vaan ne päästöt.
Nykyään halpa öljy johtunut siitä että öljyntuottajat yrittää myydä sen minkä pystyvät kun vielä kysyntää.

Mutta kuten mainitsinkin, oman turpeen hyödyntämisessä Suomi teki teoriassa teki vähän samankaltaisen tempun kuin jos Norja luopuisi öljystään sillä erotuksella että öljyllä rikastuu aika paljon helpommin (kiitos globaalin polttoainekysynnän lento- ja laivaliikenteelle sekä sivutuotteena tulevalle autoliikenteelle).

Polttoturpeen vientitilastoja en tähän hätään löytänyt, turpeen viennistä ei ole luovuttu, mutta polttorupeen kilpailukyky ei taida olla kovin hyvä, muuhun käyttöön turvetta ainakin viety.

Norjan sähkö taitaa olla luokkaa 98% uusituvaa, johtava henkilöauto liikenteen sähköistäjä, selkeitä fosiili kulutuksia on löytänyt, mahdollisesti öljyä kuluttaa Suomea enemmän, kaasua vähemmän.

(En varma mitä heidän öljynkulutukseen missäkin lasketaan)

 

[Cluuduli]

Turvehan uusiutuu Suomen suopinta-aloilla yli 30 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyllä tuon minusta voisi uudistumiseksi laskea, mutta jos sekin on mielipide niin en jaksa mielipiteistä väitellä.

Eihän se öljykään tällä hätää ole loppumassa. Mutta kuten mainitsinkin, oman turpeen hyödyntämisessä Suomi teki teoriassa teki vähän samankaltaisen tempun kuin jos Norja luopuisi öljystään sillä erotuksella että öljyllä rikastuu aika paljon helpommin (kiitos globaalin polttoainekysynnän lento- ja laivaliikenteelle sekä sivutuotteena tulevalle autoliikenteelle).

Suomessa löytyi kotimaisesta puusta, eli metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirroista turpeelle korvaava polttoaine kaukolämmölle.

Energiateollisuus ry:n kaukolämmön ennakkotiedot viime vuodelta:

Energiapuu 29%
Teollisuuden puutähde 13%
Muu biomassa 9%
Jäte 10%
Lämmön talteenotto 18%
Sähkökattila 8%
Turve 4%
Maakaasu 6%
Kivihiili 2%
Öljy 1%

Lähde:

https://energia.fi/wp-content/uploads/2026/01/Kaukolampovuosi-2025_ennakkograafit_v1.pdf

MUutos parantaa CHP-tuotannon säävarmuutta, runsassateisena kesänä 2008 turvetuotanto oli niin vähäista että korvaavaa poltettavaa etsittiin naapurimaistakin.

Polttoainepula uhkaa Keljonlahtea

Oulun Energia muuttaa 1970- ja 90-luvuilla rakennetun, turpeella ja energiapuulla toimivan Toppilan voimalaitoksen hiilen käyttöön sopivaksi. Muutoksen syinä ovat pitkäaikainen pula polttoaineista, turpeen heikko laatu ja ongelmat autokuljetuksissa.

www.ksml.fi

Turvepula pysäytti Haapaveden voimalan

Haapaveden turvevoimalaitos on jouduttu pysäyttämään, koska Vapo on lopettanut turpeentoimitukset voimalaitokselle. Vapo on luvannut aloittaa turvetoimitukset mahdollisesti vasta ensi kesänä.

www.kaleva.fi

Sen jälkeen rupesi syntymään uusia markkinoita puun energiakäytölle.

 

[JCSH]

Mutta kuten mainitsinkin, oman turpeen hyödyntämisessä Suomi teki teoriassa teki vähän samankaltaisen tempun kuin jos Norja luopuisi öljystään sillä erotuksella että öljyllä rikastuu aika paljon helpommin (kiitos globaalin polttoainekysynnän lento- ja laivaliikenteelle sekä sivutuotteena tulevalle autoliikenteelle).

Eihän nuo ole lähelläkään verrattavia. Norja tekee tiliä sillä öljyn myynnillä, kerta niillä on käsissä tuote, joilla on se globaali markkina.
Suomen turvetta taaskaan kukaan ei kaipaa Suomen ulkopuolella ja Suomen sisäpuolellakin sen suosio nojasi suht suuriin verohelpotuksiin kerta se ei muuten olisi ollut kilpailukykyinen tuontienergiaan verrattuna. Yhdessä vaiheessahan turpeelle oli jopa syöttötariffeja voimassa.

Tämä persujen pakkomielle turpeeseen on kyllä mainio esimerkki persujen identiteettienergiapolitiikasta. Ei siinä ole lopulta mitään muuta syytä kuin se, että vihervasemmisto ei tykkää turpeesta, joten persujen pitää sitten puskea sitä turvetta.